Suomen synkkä tulevaisuus (11) Uhka koulutettujen maasta muutosta

Pitkit­tyneessä lamas­sa on uhkana koulute­tun nuori­son laa­jamit­tainen maas­ta muut­to. Näin on tapah­tunut Kreikas­sa ja näin kävi Balt­ian mais­sa ja niin on käynyt Puo­las­sa. Näin on käynyt myös Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Uhka kos­kee Suomes­sa eri­tyis­es­ti koulutet­tu­ja nuo­ria, kos­ka heil­lä on kysyn­tää. Henkilöko­htaisel­la tasol­la on aivan ratio­naal­ista lähteä ulko­maille, jos Suomes­sa uhkaa pitkä työt­tömyys – tai vaik­ka ei työt­tömyys, ajau­tu­mi­nen pois oman alan töistä johonkin paljon kun­ni­an­hi­mot­tomam­paan. Suomenkin kannal­ta tämä olisi hyvä, jos nämä nuoret palaisi­vat takaisin parem­pi­en aiko­jen ehkä joskus koit­taes­sa. Onhan paljon parem­pi, että he ylläpitävät ja kar­tut­ta­vat osaamis­taan ulko­mail­la kuin nos­taisi­vat työt­tömyysko­r­vaus­ta Suomessa.

Se on menoa, kun lapset pan­naan paikalliseen koulu­un. Har­va muut­taa enää takaisin.

Suo­mi menet­tää koko ajan koulutet­tua väkeä ulko­maille parem­pi­en palkko­jen houkut­tele­m­ana. Taloudel­lis­ten mallien mukaan pitäisi menet­tää paljon enem­mänkin, ovathan palkat aka­teemi­sis­sa ammateis­sa paljon alem­mat Suomes­sa kuin Kes­ki-Euroopas­sa Yhdys­val­loista puhu­mat­takaan. Palkkaero­jakin suurem­pi on ero ostovoimassa.

Muut­to Ruot­si­in kiihtyi 1960-luvun lop­ul­la, kun ensim­mäiset muut­ta­jat tuli­vat kesälo­ma­l­la Volvoineen Suomeen ja ker­toi­vat ruot­salai­sista palkoista. Nuoret parem­pi­palkkaisi­in mai­hin muut­ta­neet osaa­jat voivat tehdä nyt saman.

Jotkut hark­it­se­vat lähtöä jo ennen opin­to­ja. Yliopis­tosäästöt ovat pelästyt­täneet kun­ni­an­hi­moisia nuo­ria opiske­li­joi­ta. Moni kysyy, kan­nat­taako tääl­lä enää edes opiskel­la, jos ei saa kun­nol­lista opetusta.

Meil­lä ei ole määrät­tömästi varaa sol­i­daarisen yhteiskun­tapoli­ti­ikan terävöittämiseen.

Suo­ma­lais­ten pelim­iljonäärien asen­teet ovat kohdal­laan. He mak­sava­vat kikkailemat­ta verot Suomeen ja sanovat tekevän­sä sen hyvil­lä mielin, kos­ka ovat saa­neet tältä yhteiskunnal­ta ilmaisek­si niin paljon. On takaisin­mak­sun aika.

Kun­pa asen­teet oli­si­vat kaikil­la yhtä ylväät.

Ran­s­ka yrit­ti verot­taa rikkai­ta sol­i­daaris­es­ti aset­ta­mal­la 75 %:n veron yli miljoo­nan euron tuloille. Sen tuot­to jäi negati­ivisek­si, kun rikkaat ran­skalaiset siir­sivät kir­jansa Bel­giaan ja yksi näyt­telijä peräti Venäjälle.

Demarien Suomes­sa aja­mat sosi­daarisu­usverot eivät ole nekään tuoneet val­tion kas­saan juuri lainkaan rahaa, kos­ka ne on kohdis­tet­tu niin rikaisi­in, että heitä on vähän ja kos­ka juuri siinä porukas­sa on mah­dol­lisu­us siir­rel­lä tulo­jaan maas­ta toiseen.

Kap­i­tal­is­mi on menos­sa kohden raivos­tut­ta­van suuria tulo- ja eri­tyis­es­ti omaisu­usero­ja. Paljon parem­pi olisi yhteiskun­ta, jos­sa tulot jakau­tu­isi­vat tasaisemmin.

Amerikkalaiset eläk­er­a­has­tot ovat tuoneet osak­keen­o­mis­ta­ji­na amerikkalaisen palk­it­semisjär­jestelmän euroop­palaisi­in yhtiöi­hin. Sen tarkoituk­se­na on lahjoa toimi­va johto ajat­tele­maan ennen kaikkea osak­keen­o­mis­ta­jan etua. Näitä sato­jen tuhan­sien euro­jen kuukausi­palkko­ja ei tarvi­ta mihinkään, mut­ta jos muut niitä mak­sa­vat, on men­estyk­seen tähtäävän yri­tyk­sen vaikea toimia toisin, kos­ka avain­henkilöt karkaavat.

Suo­mi tulisi tästä lamas­ta ulos paljon parem­pana maana, jos voisimme tehdä tarvit­ta­vat vyönkiristyk­set sol­i­daaris­es­ti. Sel­l­aiseen tarvit­taisi­in kuitenkin yleiseu­roop­palaista poli­ti­ikkaa, mut­ta sel­l­aiseen EU ei pysty.

 

 

100 vastausta artikkeliin “Suomen synkkä tulevaisuus (11) Uhka koulutettujen maasta muutosta”

  1. Minä taas olen luul­lut, että USAkin on menos­sa hitaasti Euroopan mallia kohti, siitä pitää demografi­an muu­tok­set huolen. USAa­han tule­vat lati­no­laisen Amerikan väestöt äänestävät lib­er­aale­ja niin kuin muutkin siirtolaiset.Republikaanit eivät voita enää vaale­ja. Eri­tyis­es­ti lib­er­taar­it ovat kiron­neet Amerikan suun­taa vuosia netis­sä, kun maa on menos­sa kohti sosialismia.

    Tulo­erois­sa on eri­tyisen han­kalaa se, että tulot riip­pu­vat niin paljon lahjakkuudesta.Hyvä uökonäkö+fiksuus+hyvä terveys=isot tulot. Mut­ta tulo­ero­jen kasvu on vain hyväksyt­tävä, sil­lä osaa­jat voivat vali­ta maansa. Tulovero­ja olisi alen­net­ta­va Suomes­sa reilusti, sil­lä ris­ki osaa­jien karkaa­jista on kova.

  2. Demarien pankkiveronkin tuot­to jäi negati­ivisek­si, kos­ka Nordea siir­si sen takia osan toimin­nois­taan Ruot­si­in. Samal­la sinne meni sit­ten myös noiden toim­into­jen yhteisöverot.

  3. Oliko­han, siis oikeasti, yllä­tys jollekin, että EUhun liit­tymi­nen ja vapaa liikku­vu­us aiheut­taa ihan sitä samaa kuin aina ennenkin: syr­jäalueet tyh­jenevät ja keskuk­set kasvavat?

    Minä ennustin, että kieli­taito-ongelmien takia Suomes­ta muutet­taisi­in lähin­nä Ruot­si­in ja ehkä myös Nor­jaan. EU:n englan­ninkielisi­in mai­hin olisi myös paljon hinkua, mut­ta ne alka­isi­vat pian estämään muuttoa.

    Niin­hän tässä on käymässä. Mut­ta myös Viro ja Sak­sa ovat alka­neet kiin­nos­ta­maan. Eläkeläiset taas muut­ta­vat etelään.

    Onko se sit­ten niin huono jut­tu, että Suo­mi tyh­je­nee kuin Itä-Suo­mi? Yleen­sä ihmiset muut­ta­vat paranevan elämän­laadun suuntaan.

  4. Alla olevas­sa linkissä väitetään, että suurin osa ulko­maille läht­eneistä palaa. Koti­maan kut­su on ankara. Pien­im­pänä syynä on tuskin kieli. Vaik­ka pulput­taisi vieras­ta kieltä kuin­ka suju­vasti, niin silti äidinkielessä ja sen yhtey­dessä tut­tuun kult­tuuri­in on oma hurmansa.

    Raha vetää minkä vetää, mut­ta kun suo­ma­laisel­lakin keskipal­ka­lla voi ostaa jos jonkin­laista turhu­ut­ta, niin mon­et myös kysyvät, mihin rahaa tarvit­see lisää. Mate­ri­aalisen elämän­ta­son nos­to ei lop­ut­tomi­in lisää onnel­lisu­ut­ta, ei etenkään, jos siihen liit­tyy lisään­tynyt stres­si ja kovem­mat vaa­timuk­set työssä. 

    “Ulko­maille läht­e­neet palaa­vat läh­es aina takaisin

    Ismo Söder­ling ker­too, että läh­es kaik­ki Suomes­ta pois muut­ta­vat palaa­vat jos­sain vai­heessa takaisin kotimaahansa.

    ”Maa­han­muut­ta­jista läh­es kol­ma­sosa on suo­ma­laisia palu­un­muut­ta­jia, eli Suomes­ta lähti­jöitä ja palu­umuut­ta­jia on läh­es saman ver­ran”, Söder­ling kertoo.

    Myös Yhdys­val­toi­hin muut­tanut Tikka­nen uskoo palaa­vansa vielä joskus Suomeen.

    ”Täl­lä het­kel­lä Suomeen palaami­nen tun­tuu kaukaiselta ajatuk­selta, mut­ta uskon palaa­vani Suomeen jos­sain vai­heessa. Halu­an suorit­taa kandin tutk­in­toni lop­pu­un tääl­lä ja työsken­nel­lä tai jatkaa opin­to­jani ulko­mail­la ennen Suomeen paluuta.””

    http://tutka.pro/?p=16245

  5. Sylt­ty:
    Demarien pankkiveronkin tuot­to jäi negati­ivisek­si, kos­ka Nordea siir­si sen takia osan toimin­nois­taan Ruot­si­in. Samal­la sinne meni sit­ten myös noiden toim­into­jen yhteisöverot. 

    Demarien aiheut­ta­mat taloudel­liset vahin­got viime vuosi­na ovat sitä luokkaa, että jos­sain muual­la haet­taisi­in jo syyl­lisiä. Veropoli­ti­ikan perus­teena pitää olla jotain muu­takin kuin ääretön kateus.

    Ongel­ma eivät kuitenkaan ole koulute­tut nuoret, jot­ka lähtevät ulko­maille. Omas­ta ikälu­okas­tani mon­et sit­tem­min yri­ty­selämässä pitkälle päässeet läh­tivät ja sit­ten pala­si­vat uusine osaamisi­neen. Ongel­ma on las­teni ikälu­ok­ka. Nyt näyt­tää siltä, etteivät lähti­jät palaa! Mik­si tulisi maa­han jol­la on osaa­jalle tar­jo­ta vain sosi­aalipum­mien elättämistä.

  6. Suomes­sa on niin kovem­mat palkat, kuin muual­la, että niitä on kil­pailun vuok­si pakko laskea.

    Muual­la on niin paljon parem­mat palkat, että suo­ma­laiset pak­enevat muualle.

    Muual­la on aika kummallista.

    1. Asiantun­ti­japalkat ovat Suomes­sa selvästi pienem­mät kuin muual­la, duu­nar­i­palkois­sa ero pienem­pi. Näin hyvä, pait­si se aivovuoto.

  7. Asumisen hin­ta kor­reloi työn­saan­timah­dol­lisuuk­sien ja palkko­jen kanssa koko EU-alueel­la, ainakin jos halu­aa lähteä oma­toimis­es­ti. Hyvän “tilin” voi tehdä varmim­min jos pääsee muut­ta­maan ns expati­na eli että työ­nan­ta­ja lähet­tää komen­nuk­selle ja jär­jestää työ­suhdea­sun­non ja paljon mui­ta käytännnön asioi­ta määränpäässsä.

  8. OSn teema on tärkeä ja ajanko­htainen. Se kos­ket­taa min­ua myös henkilökohtaisesti.

    Poikani Tuo­mas valmis­tui eräästä brit­tien huip­puyliopis­tos­ta, Gran­field­is­tä. Hän palasi Suomeen, oli tääl­lä muu­tamia vuosia hyvis­sä töis­sä ja perusti perheen.

    Sit­ten 2000-luvun lopus­sa Suo­mi pysähtyi.

    Vaik­ka Tuo­mak­sen työ­paik­ka ei ollutkaan vaaras­sa hän koki, että tämä maa muut­tui ahdis­tavak­si ja näköalattomaksi.

    Suomes­ta hävi­sivät haas­tavi­at ja kan­sain­välis­es­ti merkit­tävät pro­jek­tit. Tilalle tuli­vat yt-kier­rokset ja poli­it­tis-taloudelli­nen umpikuja.

    Kolme vuot­ta sit­ten Tuo­mas haki ja sai eri­no­maisen työ­paikan Aus­tralias­ta. Hän osti talon ja pani siel­lä kak­si poikaansa koulu­un. Huip­pu-älykäs vaimokin sai töitä.

    Olen itsekkin käynyt koulua ulko­mail­la ja ollut use­assa maas­sa töis­säkin. Olen kan­sain­välisyy­den läm­min kannattaja.

    Pelkään kuitenkin sitä, että nyt on kysymys muusta.

    Onko Suo­mi pysyvästi muut­tunut sel­l­aisek­si maak­si, että täältä lah­jakkaat nuoret ja kovata­soiset ammat­ti­laiset lähtevät oikein joukolla?

    Jääkö tänne jäl­jelle vain kil­pailukyvyt­tömät keskinkertaisuudet?

    Pitääköhän kukaan Suomen brain-drain­istä tilas­to­ja? Onko Suomel­la täl­laiseen varaa?

    Arvaan, että ketään ei kiinnosta…

    Sep­po Korp­poo, joka on isän­maas­taan huolissaan

  9. OS: “Jotkut hark­iste­vat lähtöä ja ennen opin­to­ja. Yliopis­tosäästöt ovat pelästyt­täneet kun­ni­an­hi­moisia nuo­ria opiske­li­joi­ta. Moni kysyy, kan­nat­taako tääl­lä enää edes opiskel­la, jos ei saa kun­nol­lista opetusta.”

    Sanois­in kyl­lä, että nuorel­la, joka uskoo tuol­laista pop­ulis­mia, ei ylipäätään ole kovin suuria edel­ly­tyk­siä korkeak­oulu­un tai ainakaan yliopistoon.

  10. Tom­pe­lo:
    Onko se sit­ten niin huono jut­tu, että Suo­mi tyh­je­nee kuin Itä-Suo­mi? Yleen­sä ihmiset muut­ta­vat paranevan elämän­laadun suuntaan.

    No, tuskin kukaan pitää samal­la logi­ikalla esim. afrikkalais­ten maa­han­muut­toa Euroop­paan siu­nauk­sel­lise­na, kos­ka “ihmiset muut­ta­vat paranevan elämän­laadun suun­taan”. Päin­vas­toin, muut­toli­ik­keet voivat olla kokon­aisuuk­sien kannal­ta erit­täin tuhoisia.

  11. Tom­pe­lo:
    Onko se sit­ten niin huono jut­tu, että Suo­mi tyh­je­nee kuin Itä-Suo­mi? Yleen­sä ihmiset muut­ta­vat paranevan elämän­laadun suuntaan. 

    Jos tääl­lä hoide­taan asi­at niin, että muual­la maail­mas­sa kaik­ki on parem­min, niin ei ole ollenkaan huono juttu.

  12. Laadukas koulu­tus ja päivähoito tun­tuu yleen­sä ole­van se lap­siper­heet takaisin Suomeen vetävä tek­i­jä. En ole var­ma onko tuo­ta vetovoi­matek­i­jää enää ole­mas­sa muu­ta­man vuo­den päästä nykypolitiikalla.

  13. jok­eri: Minä taas olen luul­lut, että USAkin on menos­sa hitaasti Euroopan mallia kohti, siitä pitää demografi­an muu­tok­set huolen. USAa­han tule­vat lati­no­laisen Amerikan väestöt äänestävät lib­er­aale­ja niin kuin muutkin siirtolaiset.Republikaanit eivät voita enää vaale­ja. Eri­tyis­es­ti lib­er­taar­it ovat kiron­neet Amerikan suun­taa vuosia netis­sä, kun maa on menos­sa kohti sosialismia.

    1) Repub­likaaneil­la on enem­mistö kon­gres­sis­sa ja he hal­lit­se­vat suur­in­ta osaa osaval­tioista, alem­mista tasoista puhu­mat­takaan. Voit­ta­vat vaale­ja vielä pitkään.
    2) Vähem­mistöt äänestävät demokraat­te­ja, kos­ka demokraatit ovat se hyvä poli­isi — paha poli­isi pari­val­jakon hyvä poli­isi, eikä vai­h­toe­hto­ja ole. Täysjärkisessä maas­sa Hilary Clin­ton olisi oikeis­ton pres­i­dent­tiehdokas, mut­ta kos­ka orju­us, Yhdys­val­lois­sa pääsee vas­sarin kir­joi­hin pitämäl­lä väärän­värisiä ihmisinä.
    3) Lib­er­taareil­la ei ole mitään merkitystä.

  14. Helsin­ki muus­ta Suomes­ta puhu­mat­takaan ei nyt vain ole kaik­ista kovin mie­lenki­in­toinen paik­ka asua, eikä mie­lenki­in­toisia työ­paikko­jakaan ole tar­jol­la kaikille. Ihmiset arvosta­vat muu­takin kuin elin­ta­soa. Lon­toon palkat eivät esim. riitä kom­pen­soimaan korkeam­paa asumisen hin­taa edes Helsinki­in ver­rat­tuna, silti sinne on tunkua. Sama asia myös rajoit­taa tänne suun­tau­tu­vaa maa­han­muut­toa ja lyhen­tää maa­han­muut­ta­jien oleskeluaikaa.

    Toki Helsinki­in on tul­lut kokoa­jan lisää “pöhinää”, jos­ta voi stadi­laise­na ilota, mut­ta niin on kaikki­in mui­hinkin kaupunkei­hin, esim. Tallinnaan. Tukhol­maan ja Kööpen­ham­i­naan ver­rat­tuna Helsin­ki vaikut­taa edelleen vähän taka­pa­juiselta, vaik­ka ero kaventuisikin.

  15. Mik­si pitää “lahjoa toimi­va johto ajat­tele­maan ennen kaikkea osak­keen­o­mis­ta­jan etua”? Ajat­teletko Osmo että rajoit­ta­mal­la johdon kor­vauk­sia mon­en­lainen turha, tuotan­non tehost­a­mi­nen, organ­isaa­tion liukas­t­a­mi­nen jne jää pois ja tilalle tulee tärkeäm­pää? Mitä?

    1. Yri­tyk­sen kurssin pump­paami­nen keinotekois­es­ti (ja vähän vilpil­lis­es­ti) ylöspäin on pitkäl­lä ajal­la hyödytön­tä, mut­ta kan­nus­timet tähtäävät lyhy­taikaisi­in voit­toi­hin. Täy­del­lisessä markki­na­t­aloudessa nämä yhtyisivät.
      Euroopan pankkikri­isin syynä on pidet­ty kan­nus­timista johtunut­ta suh­tee­ton­ta riskinot­toa: Vähän niin kuin heit­etään lant­tia: jos tulee klaa­va, fir­man kurssi nousee 50 % ja bonuksi­na jae­taan hel­vetistä rahaa, jos tulee kru­u­na, fir­ma menee konkurssi­in, mut­ta kan­nustin­jär­jestelmä ei tunne sakkoa.

  16. Olisin voin­ut jäädä 2007 töi­hin Jenkkei­hin ainakin hyvin pitkäk­si aikaa, ehkä pysyvästi. En jäänyt (reilu puoli vuot­ta riit­ti), kos­ka en halua lap­sieni (sil­loin vielä tule­vien lap­sieni) käyvän Jenkkiläistä päiväko­tia ja perusk­oulua. Mon­et ovat sanoneet samaa. Pide­tään huoli siitä että varhaiskas­va­tus ja per­suk­oulu on jatkos­sakin maail­man kär­jessä. Me van­hem­mat ollaan siitä dille­jä, että halu­taan lap­sille hyvä startti.

    Vielä kun saadaan yrit­tämis­es­tä helpom­paa tekemäl­lä epäon­nis­tu­mis­es­ta vähem­män kallista, niin on kiva jäädä tänne vielä senkin jäl­keen kun lapset ja ura on hyväl­lä mallil­la ja olisi aika kokeil­la jotain uutta.

  17. Kyl­lä niitä koulutet­tu­ja on jo muual­lakin aivan tarpeeksi.

    Ei suo­ma­laisel­la aka­teemisel­la ole mitään suur­ta etu enää takataskus­saan .Kova kil­pailu on edessä

    Niin­pä ei suur­ta aivovuo­toakaan ole uhkana

    Suurin uhka täl­lä het­kel­lä on Sak­sa, siel­lä suuret ikälu­okat ovat eläköi­tymässä ja luin jostain, että peräti 6 miljoon­aa pois­tuu työelämästä lähivuosina

    Mut­ta kun Suomes­sa sak­san lukem­i­nen on harv­inaista niin eipä sin­nekään suur­ta määrää lähde.Etenkin koulutet­tu­jen on osat­ta­va kieltä

  18. Ft Maail­mal­ta:
    Suomes­sa on niin kovem­mat­palkat, kuin muual­la, että niitä on kil­pailun vuok­si pakko laskea.

    Muual­la on niin paljon parem­mat palkat, että suo­ma­laiset pak­enevat muualle.

    Muual­la on aika kummallista.

    Ei tuos­sa ole mitään ris­tiri­itaa. Työn hin­ta on Suomes­sa kova, mut­ta se ei johdu korkeista palkoista, vaan korkeista veroista ja verolu­on­tei­sista mak­su­ista. Työ­nan­ta­ja mak­saa paljon, mut­ta työn­tek­i­jä saa vähän. Kun tuo­hon lisätään Suomen korkea hin­tata­so, niin lop­putu­los on se, että Suomes­sa tehty tuote mak­saa ulko­maista enem­män ja suo­ma­lainen saa työ­panok­sel­laan parem­man toimeen­tu­lon ulko­mail­la kuin kotimaassa.

  19. Sylt­ty: Jos tääl­lä hoide­taan asi­at niin, että muual­la maail­mas­sa kaik­ki on parem­min, niin ei ole ollenkaan huono juttu.

    Sinus­ta siis vuosikymmenet jatkunut muut­to Kain­u­us­ta Helsinki­in on moraalis­es­ti tuomit­tavaa. Oookkei. Luulin, että tuol­laiset ajatuk­set oli­si­vat kadon­neet Neu­vos­toli­iton myötä …

  20. Prometheus: No, tuskin kukaan pitää samal­la logi­ikalla esim. afrikkalais­ten maa­han­muut­toa Euroop­paan siu­nauk­sel­lise­na, kos­ka “ihmiset muut­ta­vat paranevan elämän­laadun suuntaan”.

    Tuo­han on juuri se logi­ik­ka mil­lä ekon­o­mistit (Var­ti­ainen, Pur­si­ainen) perustel­e­vat maa­han­muut­toa: Sinä häviät vähem­män kuin muut­ta­ja voit­taa, joten kokon­aishyö­dyn nimis­sä muu­ton on tapah­dut­ta­va! Ja sen on jatkut­ta­va, kunnes em. ei enää päde.

    Jostain syys­tä Pare­to-tehokku­us (muut­ta­jien mak­sama hyvi­tys nati­iveille) ei tule tässä kysymyk­seen. Ja jos soveltaa samaa päätelmää ekon­o­mistin omaan koti­in (kodi­ton musta­lainen voit­taisi enem­män kuin ekon­o­misti häviäisi), on vas­tauk­se­na yleen­sä epä­selvää höperehtimistä.

  21. Prometheus: No, tuskin kukaan pitää samal­la logi­ikalla esim. afrikkalais­ten maa­han­muut­toa Euroop­paan siu­nauk­sel­lise­na, kos­ka “ihmiset muut­ta­vat paranevan elämän­laadun suun­taan”. Päin­vas­toin, muut­toli­ik­keet voivat olla kokon­aisuuk­sien kannal­ta erit­täin tuhoisia.

    Ah, tässä on kom­men­toi­jalle syn­tynyt sel­l­ainen käsi­tys, että olen afrikkalainen ja puhun afrikkalais­ten muu­tos­ta. Halu­an kor­ja­ta, että olen EU-kansalainen. EU on alue, jon­ka keskeiset peri­aat­teet ovat: rahan, hyödykkei­den ja ihmis­ten vapaa liikku­mi­nen. Luit oikein: “ihmis­ten vapaa liikku­mi­nen”. Enää Kuusamos­ta ei muute­ta Helsinki­in tai Göte­borgi­in vaan myös vaikka­pa Mala­gaan tai Berli­ini­in. Näin se maail­ma muut­tuu vaik­ka se joil­takuil­ta on, näem­mä, ohi mennytkin.

  22. OSn kom­men­toi: “Suo­ma­lais­ten pelim­iljonäärien asen­teet ovat kohdal­laan. He mak­sava­vat kikkailemat­ta verot Suomeen ja sanovat tekevän­sä sen hyvil­lä mielin, kos­ka ovat saa­neet tältä yhteiskunnal­ta ilmaisek­si niin paljon. On takaisin mak­sun aika.” 

    Kom­ment­ti on hyvin pal­jas­ta­va: Se on kuin suo­raan Hegelin ja Marx­in tek­steistä, jot­ka johta­vat suo­raan sosial­is­tiseen maailmankuvaan.

    Marx­in teo­ri­ois­sa ei ole ihmistä ollenkaan, on vain mas­so­ja ja luokkia. Ihmi­nen on per­soona­ton osa noi­ta mas­so­ja, joiden tehtävänä on palvel­la kaikki­eti­etävää, kaiken omis­tavaa ja kaiken val­lan omaavaa valtiota.

    Sosial­is­tiseen maail­manku­vaan ei kuu­lu mitenkään Sep­po Korp­poo, eikä kukaan muukaan suo­ma­lainen. Saati sit­ten, että heil­lä olisi jotain omaisu­ut­ta. He ovat siis val­tion vanke­ja ja orjia.

    Siten ihmisen val­ti­ol­ta saa­ma “ilmainen” on aivankuin saat­ua lainaa, joka pitää mak­saa val­ti­olle takaisin.

    Oma ihmiskäsi­tyk­seni ja maail­manku­vani on aivan erilainen:

    Val­tio on ihmistä varten; val­tio­val­lan pitää tur­va­ta ihmisen peru­soikeudet, muun muas­sa hänen vapaut­en­sa, omaisuuten­sa ja oikeuten­sa ansai­ta elan­ton­sa val­it­se­mas­saan elinkeinos­sa / työssä.

    OSn kom­ment­ti, että ” … pelim­iljonäärien asen­teet ovat kohdal­laan… mak­sava­vat kikkailemat­ta verot … sanovat tekevän­sä sen hyvil­lä mielin” on raju yleistys, epä­tosi ja silkkaa pop­ulis­tista kikkailua. Sat­un nimit­täin tietämään noista pelimiehistä…

    Kyl­lä tässä kohdin pitäisi ras­sa­ta luteet oikein kun­nol­la, ennekuin on toivoakaan siitä, että Suo­mi läh­tee kun­nol­la nousuun!

    Rajus­sa globaalis­sa kil­pailus­sa pär­jäävän huip­pu­osaa­jan ja mui­ta työl­listävän yrit­täjän tulee saa­da oikeu­den­mukainen korvaus.

    Ei hän­tä lah­jakkai­ta saisi raip­pa-verot­taa konkurssi­i­in tai ajaa ulkomaille.

    Olen var­ma siitä, että puoli miljoon­aa työtötä suo­ma­laista odot­ta­vat meiltä tätä.

    Sep­po Korp­poo, joka uskoo enem­män vapaaseen ihmiseen kuin sosialismiin

  23. OSMO: “Yri­tyk­sen kurssin pump­paami­nen keinotekois­es­ti (ja vähän vilpil­lis­es­ti) ylöspäin on pitkäl­lä ajal­la hyödytön­tä, mut­ta kan­nus­timet thätäävät lyhy­taikaisi­in voit­toi­hin. Täy­del­lisessä markki­na­t­aloudessa nämä yhtyisivät.
    Euroopan pankkikri­isin syynä on pidet­ty kan­nus­timista johtunut­ta suh­tee­ton­ta riskinot­toa: Vähän niin kuin heit­etään lant­tia: jos tulee klaa­va, fir­man kurssi nousee 50 % ja bonuksi­na jae­taan hel­vetistä rahaa, jos tulee kru­u­na, fir­ma menee konkurssi­in, mut­ta kan­nustin­jär­jestelmä ei tunne sakkoa.”

    Ok. Mut­ta omis­ta­jat jot­ka tek­stis­säsi “lahjoi­vat” kan­ta­vat konkurssin kus­tan­nuk­set. Mik­si he tuol­laista oppor­tunis­mia haluaisivat?

    1. En tiedä, mik­si pankit ovat tätä halun­neet, mut­ta sel­l­aisia kan­nus­timia ne ovat rak­en­ta­neet. Kan­nus­timet on usein tehty hyvin lyhyt­näköistä voiton­tavoit­telua tukemaan.
      Kokon­aan toinen asia on, että Euroopas­sa on per­in­teis­es­ti ajatel­tu, että yri­tyk­sel­lä on muitakin stake holdere­ja kuin omistajat.

  24. Osmo Soin­in­vaara:
    Yri­tyk­sen kurssin pump­paami­nen keinotekois­es­ti (ja vähän vilpil­lis­es­ti) ylöspäin on pitkäl­lä ajal­la hyödytön­tä, mut­ta kan­nus­timet thätäävät lyhy­taikaisi­in voit­toi­hin. Täy­del­lisessä markki­na­t­aloudessa nämä yhtyisivät.
    Euroopan pankkikri­isin syynä on pidet­ty kan­nus­timista johtunut­ta suh­tee­ton­ta riskinot­toa: Vähän niin kuin heit­etään lant­tia: jos tulee klaa­va, fir­man kurssi nousee 50 % ja bonuksi­na jae­taan hel­vetistä rahaa, jos tulee kru­u­na, fir­ma menee konkurssi­in, mut­ta kan­nustin­jär­jestelmä ei tunne sakkoa.

    Finanssialan yri­tys­ten kom­pen­saa­tio on useim­miten aivan eri asia kuin “oikei­den” yritysten.

    Isos­sa pörssiy­htiössä voi olla 50 — 100 000 työn­tek­i­jää joista noin viisi saa yletön­tä palkkaa (siis kri­itikko­jen mielestä. Niiden mielestä jot­ka palkan mak­sa­vat, eli omis­ta­jat, palkkaus on kohdallaan).

    Isos­sa investoin­tipankissa voi olla sato­ja miljoon­alu­okan bonuk­sia nos­tavia. Sik­si niis­sä hel­posti ote­taan muiden rahoil­la suh­tee­ton­ta riskiä, ja sen vuok­si mm. sään­te­lyä koko ajan lisätään.

    On kuitenkin hyvä myös muis­taa että useim­mat “liian korkeaa” palkkaa saa­vat mak­sa­vat korkei­ta vero­ja. Jos heille mak­set­taisi­in vähem­män niin yhtiöi­den tulok­set kas­vaisi­vat ja yleen­sä omis­ta­jat mak­saisi­vat kas­va­neesta tulok­ses­ta pienem­pää veroa. Esimerkik­si Lon­toos­sa vero­ker­tymä heikkeni merkit­tävästi finanssikri­isin aikana kun pankki­ir­it eivät saa­neetkaan iso­ja vuo­tu­isia bonuksiaan.

    Omis­ta­ja-arvoon sido­tut palk­it­semisjär­jestelmät ovat kuitenkin puut­tei­neenkin usein hyvin perustel­tu­ja ja sik­si ne ovatkin laa­jas­sa käytössä. Niil­lä mm. pyritään ratkaise­maan palkka­jo­hdon ja omis­ta­jien välistä intres­siri­s­tiri­itaa (ns. agent­ti-ongel­ma), joka on aina olemassa. 

    Jos esimerkik­si toim­i­tusjo­hta­jan palkkio on merkit­tävässä määrin sidok­sis­sa yhtiön osakurssi­in, niin se pikem­minkin hillit­see riskinot­to­halua esim. tilanteessa jos­sa hark­i­taan merkit­tävää yritysostoa.

    Toki se, että suuri yleisö kokee korkeat palkat epäoikeu­den­mukaisi­na on valitet­tavaa, eikä asian merk­i­tys­tä tule vähätel­lä. Mut­ta pitäisikö omis­ta­jien (joi­ta mekin kaik­ki olemme mm. eläke­varo­jemme sijoi­tusten kaut­ta) hyväksyä huonom­pi tuot­to pääomilleen yleisen mielip­i­teen vuoksi?

  25. Osmo Soin­in­vaara:
    En tiedä, mik­si pankit ovat tätä halun­neet, mut­ta sel­l­aisia kan­nus­timia ne ovat rak­en­ta­neet. Kan­nus­timet on usein tehty hyvin lyhyt­näköistä voiton­tavoit­telua tukemaan.
    Kokon­aan toinen asia on, että Euroopas­sa on per­in­teis­es­ti ajatel­tu, että yri­tyk­sel­lä on muitakin stake holdere­ja kuin omistajat.

    Mon­et sijoi­tus­pankit (samoin kuin mon­et asiana­jo­toimis­tot ja muutkin asiantun­ti­jaor­gan­isaa­tiot) jaka­vat vuosit­tain koko tulok­sen­sa ulos. Ko. yri­tyk­set ovat part­nerei­den omis­tuk­ses­sa. Part­ner­it ovat yri­tyk­sen avain­työn­tek­i­jöitä. Eli ei ole ulkoista omistajaa.

    Sama toim­inta­malli toimii isom­pi­en pankkien vas­taavis­sa yksiköis­sä, eli pääosa tulok­ses­ta jae­taan työntekijöille. 

    Kyse on siis alan toim­intakult­tur­ista ja perinteestä.

  26. ceterum censeo: Ei tuos­sa ole mitään ris­tiri­itaa. Työn hin­ta on Suomes­sa kova, mut­ta se ei johdu korkeista palkoista, vaan korkeista veroista ja verolu­on­tei­sista mak­su­ista. Työ­nan­ta­ja mak­saa paljon, mut­ta työn­tek­i­jä saa vähän. Kun tuo­hon lisätään Suomen korkea hin­tata­so, niin lop­putu­los on se, että Suomes­sa tehty tuote mak­saa ulko­maista enem­män ja suo­ma­lainen saa työ­panok­sel­laan parem­man toimeen­tu­lon ulko­mail­la kuin kotimaassa.

    Nois­sa palkkaver­tailus­sa mukana ovat palkat+sivukulut eli verolu­on­teiset maksut

    http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/File:Estimated_hourly_labour_costs,_2014_(%C2%B9)_(EUR)_YB15.png

    Henkilöko­htainen vero­tus taas ei vaiku­ta tuot­teen hintaan

    Vien­ti­tuot­teista ei mak­se­ta alv joten sekään ei vaiku­ta hintaan

    Ener­gia ym vero­ja mak­se­taan, mut­ta niitä on kilpailijoillakin

    Ja se mitä on valit­te­tu on vien­nin hin­tak­il­pailukyky, ei kotimarkkinoiden

  27. Har­ri:
    Olisin voin­ut jäädä 2007 töi­hin Jenkkei­hin ainakin hyvin pitkäk­si aikaa, ehkä pysyvästi. En jäänyt (reilu puoli vuot­ta riit­ti), kos­ka en halua lap­sieni (sil­loin vielä tule­vien lap­sieni) käyvän Jenkkiläistä päiväko­tia ja peruskoulua. 

    Jep, piti just lisätä tästä kom­ment­ti — eli pide­tään vaan huoli siitä että las­ten asi­at ovat Suomes­sa hyvin ja muut asi­at seu­raa­vat siitä sit­ten kyl­lä melkein oma­l­la painollaan.

    Oon Sep­po Korp­poon kanssa siitä samaa mieltä, että val­tion tehtävänä on huole­htia ihmisistä.

    Kap­i­tal­is­mi on menos­sa kohden raivos­tut­ta­van suuria tulo- ja eri­tyis­es­ti omaisuuseroja.

    Ja tämä johtuu mistä?

    Men­estyäk­seen Suo­mi kyl­lä tarvit­see myös pääo­man keskit­tymiä, tulo­ero­ja tuskin voi hillitä sil­lä, että tekee vaikka­pa osakkeisi­in investoimis­es­ta taval­liselle ihmiselle mah­dol­lisim­man ei-kannattavaa.

    Osake­si­joit­ta­mi­nen, siis yri­tys­ten osakkeisi­in sijot­ta­mi­nen, on nimit­täin aika riskialtista hom­maa, hel­posti uno­hde­taan sekin että siinä voi jäädä myös tap­pi­olle. Voit­toa kyl­lä verote­taan, mut­ta tap­pi­on het­kel­lä taitaa olla aikalail­la yksinäistä.

    Rahaa siis on, mut­ta sitä on asun­toi­hin, ei yri­tyk­si­in. Ja ihmis­ten henkilöko­htainen vau­raus kuitenkin on usein läht­enyt siitä, että on voin­ut itse tart­tua siihen kuvain­nol­liseen “kuokkaan” ja muut­taa se suo pel­lok­si tai se idea päässä globaa­lik­si menestyspeliksi. 

    Vai onko niin, että asun­non ost­a­mi­nen on taval­liselle ihmiselle ain­oa hyväksyt­tävä tapa han­kkia varallisuutta?

  28. MikkoM:

    Ok. Mut­ta omis­ta­jat jot­ka tek­stis­säsi “lahjoi­vat” kan­ta­vat konkurssin kus­tan­nuk­set. Mik­si he tuol­laista oppor­tunis­mia haluaisivat?

    Ehkä ajatuk­se­na on, että omis­ta­jat kor­ja­vat voitot, mut­ta veron­mak­sa­jat huole­hti­vat koitu­vista tap­pi­oista… Val­tioiden intres­seis­sä on kuitenkin pitää kiin­ni yri­tyk­sistä niiden tuomien työ­paikko­jen ja vero­tu­lo­jen takia.

  29. Osmo Soin­in­vaara:
    En tiedä, mik­si pankit ovat tätä halun­neet, mut­ta sel­l­aisia kan­nus­timia ne ovat rak­en­ta­neet. Kan­nus­timet on usein tehty hyvin lyhyt­näköistä voiton­tavoit­telua tukemaan.
    Kokon­aan toinen asia on, että Euroopas­sa on per­in­teis­es­ti ajatel­tu, että yri­tyk­sel­lä on muitakin stake holdere­ja kuin omistajat.

    Olisiko­han Euroopas­sa yksinker­tais­es­ti apinoitu USA:n käytän­töjä, vaik­ka siel­lä pelikent­tä on eri­lainen. Esim. jos oikeus tulk­it­see, että lakia tai sopimuk­sia on rikot­tu, USA:ssa syyl­lisiä ran­gais­taan oleel­lis­es­ti ankaram­min kuin Euroopas­sa. Pitkät vankeustuomiotkaan eivät ole harvinaisuuksia.

    Kos­ka varsinkin investoin­tipank­ki-businek­sessä ollaan usein har­maal­la alueel­la (vaki­in­tunut­ta lain tulk­in­taa ei vielä ole), pelim­iehille mak­se­taan henkilöko­htaisen riskin ottamis­es­ta. Vaik­ka olisi pysyt­ty lail­lisel­la alueel­la, USA:ssa ja UK:ssa johta­jat myös menevät herkem­min vai­h­toon, jos riskit laukeavat.

    USA:ssa ja UK:ssa har­maa­ta aluet­ta suurentaa niis­sä käytössä ole­va Case Law.

    Lyhyt­näköistä kyl­lä, mut­ta USA ja UK nousi­vat taaskin jaloilleen Man­ner-Euroop­paa nopeammin.

  30. “mut­ta kun suo­ma­laisel­lakin keskipal­ka­lla voi ostaa jos jonkin­laista turhuutta,”

    Ei voi. Tai voi, jos asum­i­nen ei mak­sa ~mitään.

    OECD:n tutkimus on karua tek­stiä: Suo­ma­laisen palka­nsaa­jan ostovoima suh­teessa hin­toi­hin on kaikkien OECD-maid­en toisek­si alin, vain Roma­ni­as­sa palka­nsaa­ja on vielä köy­hempi. Kun tutkimus on tehty 2011, niin on selvää että suo­ma­laiset palka­nsaa­jat ovat ihan puh­taasti hal­li­tuk­sen veronkiristyk­sil­lä ja verolu­on­teis­ten mak­su­jen nos­toil­la jo vajon­neet Roman­ian tasolle tai allekin.

    Siis: Muu­tat mihin OECD-maa­han tahansa, elin­ta­so ei ainakaan laske. Jol­let muu­ta Roma­ni­aan, niin se nousee.

    Tämä on tyly fak­ta jota hal­li­tus ei tietenkään tun­nus­ta eikä kiin­nos­takaan kun omat taskut ovat vielä täyttämättä.

  31. ” Ihmi­nen on per­soona­ton osa noi­ta mas­so­ja, joiden tehtävänä on palvel­la kaikki­eti­etävää, kaiken omis­tavaa ja kaiken val­lan omaavaa valtiota.”

    Sen­si­jaan että sama mas­sa palvelisi kaiken omis­tavaa ja kaiken val­lan omis­tavaa rahaa? 

    Kansal­lista ja kan­sain­välistä suur­pääo­maa jon­ka hyv­in­voin­nin mit­tari on pörssikurssin nousu tässä vuosineljänneksessä.

    Sil­lä se on val­lit­se­va tilanne nyt eikä se eroa sosialistisesta/kansallissosialistisesta dik­tatu­urista kuin kulissien osalta. Demokra­tia se ei mis­sään tapauk­ses­sa ole, kun koko johto, laidas­ta laitaan, on rahal­la suo­raan ostet­tu palvele­maan ison rahan etua.

    Ei kansalaisia, eikä varsinkaan valtiota.

    Vai mitä kir­joit­ta­ja uskoo “vaali­ra­han” olevan? 

    Puh­das­ta lahjon­taa joka jyrää demokra­t­ian 6–0: Kas kun puolueel­la ei ole väliä kun­han puolue tekee niinkuin raha tah­too ja sekä Suomes­sa että EU:ssa tilanne on täs­mälleen tämä.

    USA:ssa vielä räikeäm­min, mut­ta samaan suun­taan on men­ty tääl­läkin heti EU:n perus­tamis­es­ta asti _eikä tilanne äänestämäl­lä muutu_: Jokainen uusi valit­tu ehdokas on jo kam­pan­javai­heessa valmi­ik­si ostet­tu palvele­maan rahaa.

  32. “Sinus­ta siis vuosikymmenet jatkunut muut­to Kain­u­us­ta Helsinki­in on moraalis­es­ti tuomittavaa.”

    Väärä kat­san­to­su­un­ta: Se on kansan­taloudel­lis­es­ti type­r­ää touhua kun Kain­u­useen jää asun­to­ja tyhjilleen ja vas­taavasti Helsingis­sä asun­to­jen hin­nat karkaa­vat käsistä. 

    Sik­si se on ongel­ma: Hukkain­vestoin­te­ja toisaal­la ja täysin absur­di hin­tata­so toisaalla.

    Sama kos­kee teol­lisu­ut­ta: Helsin­ki onkin varsin onnis­tuneesti saanut hävitet­tyä teol­lisu­u­den alueeltaan, vihreille kun teollinnen toim­inta, mikä tahansa, on inhot­tavaa ker­skaku­lu­tusy­hteiskun­taa ja siis tuomit­tavaa, pitää päästä eroon nopeasti.

    Ei ihme että Helsin­ki on jo mil­jardin velkaa ja velka­kuop­pa vain syve­nee kun mak­sukykyiset lähtevät ja muut jäävät.

  33. “USAa­han tule­vat lati­no­laisen Amerikan väestöt äänestävät lib­er­aale­ja niin kuin muutkin siirtolaiset.”

    Tot­ta, mut­ta käytän­nössä sil­lä ei ole mitään merk­i­tys­tä: Demokraat­tien pres­i­dent­tiehdokas Clin­to­nia tukee yli mil­jardil­la dol­lar­il­la kolme USA:n suur­in­ta pankkia.

    Jos joku kuvit­telee että demokraat­ti­nen puolue tai presidentti(jos sat­tuu tule­maan val­i­tuk­si) tekee yhtään mitään rahan ääret­tömälle val­lalle, hän ere­htyy pahan ker­ran: Se aika, jol­loin USAs­sa äänestämi­nen vaikut­ti talous­poli­ti­ikkaan, on ollut ja men­nyt jo vuosikym­meniä sit­ten: Raha omis­taa koko hallinnon, sielläkin.

  34. “Oliko­han, siis oikeasti, yllä­tys jollekin, että EUhun liit­tymi­nen ja vapaa liikku­vu­us aiheut­taa ihan sitä samaa kuin aina ennenkin: syr­jäalueet tyh­jenevät ja keskuk­set kasvavat?”

    Ei varsi­nais­es­ti. Mut­ta kir­joit­ta­jakaan ei kysy että minkä takia.

    Sil­lä suo­ma­lainen mielel­lään asuu maal­la jos siel­lä vain on töitä: Tämä on realiteetti.

    Ihmisiä jot­ka halu­a­vat puolen miljoo­nan 50-neliöiseen kiv­i­talokop­per­oon Helsinki­in on kovin vähän, jos vai­h­toe­htona on 5 hehtaarin oma tont­ti ja 200-neliöi­nen omakoti­ta­lo maal­la ja molem­mis­sa on palkkatöitä elämiseen tarjolla.

    Val­tion ja kun­tien teol­lisu­us­poli­ti­ik­ka vain on sel­l­ainen että kaikin voimin yritetään sulkea mikä tahansa teol­lisu­us kokon­aan, eri­tyis­es­ti Ympäristö- ja Sosi­aal­i­m­in­is­ter­iöi­den voimin. 

    ELY-keskuk­set ovat saa­neet enen­m­män yri­tyk­siä kiin­ni kuin pankit. Ei niin mitään järkeä, puh­das­ta ympäristöfasismia.

    Mieli­v­al­taista ja mielipuolista sään­te­lyä asiois­sa, jois­sa ei Suomen kokoises­sa maas­sa sään­te­lyä tarvi­ta ja kaik­ki on suo­raan yri­tyk­sen kus­tan­nuk­sia _jo ennen perustamista_.

    Ääretön byrokra­tia ei ainakaan auta asi­aa. Tai se, että Suomes­sa on val­tion ja kun­tien virkamiehiä saman ver­ran kuin Sak­sas­sa, ~700 000. Sak­sas­sa on vain 55M asukas­ta. Joku nämäkin mak­saa ja se on se joku, joka tekee vien­ti­tuot­tei­ta tai palvelui­ta veronmaksajille.

  35. Tom­pe­lo: Ah, tässä on kom­men­toi­jalle syn­tynyt sel­l­ainen käsi­tys, että olen afrikkalainen ja puhun afrikkalais­ten muu­tos­ta. Halu­an kor­ja­ta, että olen EU-kansalainen. EU on alue, jon­ka keskeiset peri­aat­teet ovat: rahan, hyödykkei­den ja ihmis­ten vapaa liikku­mi­nen. Luit oikein: “ihmis­ten vapaa liikku­mi­nen”. Enää Kuusamos­ta ei muute­ta Helsinki­in tai Göte­borgi­in vaan myös vaikka­pa Mala­gaan tai Berli­ini­in. Näin se maail­ma muut­tuu vaik­ka se joil­takuil­ta on, näem­mä, ohi mennytkin.

    EU:n vapaa liikku­vu­us tarkoit­taa työvoiman vapaa­ta liikku­mista, ja muille on asetet­tu oleskelu­ra­jat. Tämä estää mm. sosi­aal­i­tur­van varas­sa elävien vapaa­ta liikkumista.

    Lähde: http://ec.europa.eu/finland/service/mobility/index_fi.htm

    Toki on harhaan­jo­htavaa puhua EU:n vapaas­ta liikku­vu­ud­es­ta, kun sel­l­aista ei ole ole­mas­sa. Kaikkien asi­as­ta puhu­vien olisi parem­pi käyt­tää ter­miä “työvoiman vapaa liikku­vu­us EU:ssa”, jol­loin ihmisille ei syn­ty­isi turhan ruusu­ista kuvaa kyseis­es­tä unionista.

  36. Osmo Soin­in­vaara: Yri­tyk­sen kurssin pump­paami­nen keinotekois­es­ti (ja vähän vilpil­lis­es­ti) ylöspäin on pitkäl­lä ajal­la hyödytöntä

    Tehokkaiden markki­noiden hypo­teesin mukaan sen pitäisi olla myös mahdotonta.

    1. Tehokkaiden markki­noiden hypo­teesin mukaan sen pitäisi olla myös mahdotonta.

      Uskotko myös joulupukkiin?
      Kun Steven Jobs kuoli haimasyöpään, jos­ta kukaan ei ole selvin­nyt hengis­sä, Apoplen osakekurssi las­ki viisi pros­ent­tia eli eurois­sa mon­ta mil­jar­dia. Ratio­naaliset markkinat?

  37. Suo­mi on taloudel­lis­es­ta näkökul­mas­ta ainakin Yhdys­val­toi­hin ver­rat­tuna kohtu­ullisen kil­pailukykyi­nen per­heel­liselle ns. osaa­jalle. Jenkeis­sä todel­li­nen “veroaste” on korkea kun huomioi pakol­liset menot. Kus­tan­nus­ta­so on suo­ras­taan huimaava.

    Tuloverot ovat yllät­tävän korkeat etenkin isois­sa kaupungeis­sa (esim. NYC). Sen päälle tule­vat käytän­nössä pakolli­nen ter­vey­den­huolto (min. $200/kk työ­nan­ta­jan n. $800/kk sub­ven­tion jäl­keen + out-of-pock­et menot ehkä $2000/vuosi), 401k-eläke (tyyp­il­lis­es­ti 6% palka­s­ta, ei tosin riitä vielä eläköi­tymiseen), las­ten­tarha ($1800–2500/kk/kakru) ja vuokra/asumiskulu ($3000–5000/kk). Las­ten yliopis­to­tutk­in­to osaa­jan tuloil­la voi mak­saa $300 000/kakru. Mukavahkoon eläköi­tymiseen tarvi­taan noin $1 000 000 säästöt (tai ~10 * vuosi­t­u­lot) per henkilö. Säästet­tävää siis riit­tää. Tämän lisäk­si hin­nat ovat muu­ta­maa poikkeusta luku­un otta­mat­ta erit­täin korkeat, esim. ruo­ka reip­paasti Suomea kalli­im­paa. Osaa­japer­heen tuloil­la (esim. $250 000+/vuosi) ei siis juh­li­ta ainakaan ran­nikoil­la. Lapset­toma­lle, ter­veelle uraki­i­turille tilanne on toki hie­man toinen.

    Suomen ja Yhdys­val­to­jen kuilu on diver­si­teetis­sä ja asen­neil­mas­tossa, ei niinkään elintasossa.

  38. Osmo Soin­in­vaara:
    Asiantun­ti­japalkat ovat Suomes­sa selvästi pienem­mät kuin muual­la, suu­nar­i­palkois­sa ero pienem­pi. Näin hyvä, pait­si se aivovuoto. 

    Jos ihan tarkko­ja ollaan, niin suorit­ta­van por­taan palkat ovat Suomes­sa val­ti­ol­la ja kun­nil­la paljon korkeam­mat kuin kil­pail­i­ja­mais­sa. En pidä sitä hyvänä, eikä se mis­sään nimessä ole kestäväl­lä pohjalla.

  39. Kiinan tuon­ti Afrikas­ta ‑40 pros­ent­tia vuon­na 2015. Kyl­lä on kylmää kyyti tänä vuonna…

    Suomen pitäisi nyt pyrk­iä min­i­moimaan tap­pi­ot ja pitämään yhteiskun­nan rauhallisena.

    Tämä näin ohi­men­nen sivuhuo­mau­tuk­se­na tähän sarjaan..

  40. Esimerk­ki omas­ta lähipi­iristäni: Kak­si hyvin koulutet­tua hyvis­sä duuneis­sa ollut­ta kave­ri­ani on läht­enyt Yhdys­val­toi­hin ja tuskin enää tule­vat takaisin, itse olen täysin menet­tänyt uskoni Euroopan tule­vaisu­u­den­näkymi­in, ja läh­den Yhdys­val­toi­hin tai Aus­trali­aan heti kun sopi­van houkut­tel­e­va tilaisu­us tulee eteen, van­hin poikani meni opiskele­maan TKK:n ja olen hyvin pon­nekkaasti kehoit­tanut hän­tä lähtemään heti valmis­tut­tuaan Euroopas­ta pois.

    Euroop­pa on ajau­tunut totaaliseen umpiku­jaan: EU:n myötä luo­dut rak­en­teet aja­vat yhteiskun­nat kil­pa­juok­su­un poh­jalle, ja kehnon yhteis­val­u­u­tan pakkopai­ta muut­taa suh­dan­nelu­on­toiset taan­tu­mat rak­en­teel­lisek­si lamak­si, joka ajaa kansakun­nan toisen­sa jäl­keen jättityöttömyyteen.

  41. OS edel­lä kom­men­toi: “Kokon­aan toinen asia on, että Euroopas­sa on per­in­teis­es­ti ajatel­tu, että yri­tyk­sel­lä on muitakin stake holdere­ja kuin omistajat.”

    Jos tämän sanoo suomenkielel­lä, niin se tarkoit­taa tätä:

    Pekka Vir­ta­nen ottaa yri­tys­riskin ja perus­taa Suomeen kokon­aan omil­la rahoil­laan fir­man. Hän var­maankin luulee ole­vansa fir­man ain­oa omis­ta­ja, eli 100%n “stake­hold­er”.

    OSn mukaan näin ei kuitenkaan ole, sil­lä jol­lain min­ulle käsit­tämät­tömäl­lä taval­la “joil­lakin muil­la” on myös osu­us, eli stake firmassa.

    Min­ua kovasti kiin­nos­taisi tietää, että keitä nämä “muut” oikein ovat? Mil­lä perus­teel­la heil­lä on jokin “stake” ja kuin­ka suuri tämä stake oikein on? Mitä oikeuk­sia fir­maan tämä stake antaa näille “muille”?

    Olisin kovin kiitolli­nen, jos OS voisi oikein kun­nol­la val­ot­taa tätä seikkaa.

    Luulisin, että Pekka Vir­ta­nen on myös kiin­nos­tunut tämän tietämään, ennekuin ris­ki-investoi fir­maan sekä omat rahansa, että toden­näköis­es­ti myöskin suku­lais­ten­sa takaa­mat lainarahat!!

    Sep­po Korp­poo, joka vielä äsken luuli omis­ta­vansa jotain “stake­ja” firmassaan…

    1. Sep­po Korppoo.
      Oletko sitä mieltä, että min­un Helsin­gin ener­gian hal­li­tuk­ses­sa pitäisi ajatel­la vain Helsin­gin kaupun­gin saamia osinko­tu­lo­ja vaik­ka niiden mak­si­moimi­nen voisi johtaa sähkön ja läm­mön saan­nin keskey­tyk­si­in, suuri­in hait­toi­hin hengit5ysilmassa tai vaikeut­taa liiken­teen jär­jestämistä (Hanasaari)

  42. Osmo Soin­in­vaara: Uskotko myös joulupukkiin?
    Kun Steven Jobs kuoli haimasyöpään, jos­ta kukaan ei ole selvin­nyt hengis­sä, Apoplen osakekurssi las­ki viisi pros­ent­tia eli eurois­sa mon­ta mil­jar­dia. Ratio­naaliset markkinat?

    Haimasyövästä selviää hengis­sä jos a) se havaitaan ajois­sa, b) kysymyk­sessä on Job­sin sairas­ta­ma muo­to saarekeso­lusyöpä. Jobs tyyp­il­liseen tapaansa ei arvostanut muiden (lue lääketi­eteen asiantun­ti­joiden) mielip­iteitä vaan yrit­ti hoitaa itseään hedelmäme­huil­la ja peräruiskeil­la. Huonos­ti­han siinä kävi,vaikka lop­ul­ta suos­tui koul­ulääketi­eteen apuun.

    Yleen­sä haimasyövän ade­nokarsi­nooman ennuste on huono, mut­ta joskus hoidot tehoa­vat hyvin ja tuumori piene­nee leikkauskelpoisek­si. Jos syöpä ei uusi­udu 3–4 vuo­den kulues­sa diag­noosista, niin on toden­näköistä, että se ei tee niin myöhem­minkään. Maail­mal­la on tapauk­sia, jos­sa haimasyöpää sairas­tanut on elänyt vielä parikym­men­tä vuot­ta. Harv­inaista, mut­ta mahdollista. 

    Pörssikaup­pa ei ole enää ratio­naal­ista, kos­ka se ei perus­tu sijoit­ta­jien päätök­si­in vaan huip­puno­peaan robot­tikaup­paan. Epära­tionaa­li­nen kurssike­hi­tys nähdään mm. sil­loin kun “tekni­sistä” syistä osavu­osikat­sauk­sen julka­isu myöhästyy tai annetaan etuajassa.

  43. Tom­pe­lo: Ah, tässä on kom­men­toi­jalle syn­tynyt sel­l­ainen käsi­tys, että olen afrikkalainen ja puhun afrikkalais­ten muutosta. 

    Ei syn­tynyt. Aika luo­vaa päättelyä.

    Toin vain esille sen, että suuret muut­toli­ik­keet ovat ongel­mallisia kokon­aisuuk­sien kannal­ta, ja otin tuon esimerkkinä.

  44. Uhka koulutet­tu­jen maas­ta muu­tos­ta voi olla hyvinkin todel­li­nen. Eräs pahim­mista tek­i­jöistä sen taustal­la on jo edel­lis­sä kom­menteis­sa esille tuo­tu näköalat­to­muus, jota myös tämän blogin­pitäjän kir­joi­tus­sar­jan otsikko (“Suomen synkkä tule­vaisu­us”, osat 1–11) mielialan maise­mis­samme mielestäni pönkit­tää liikaa. Kuka­pa halu­aisi investoi­da maa­han, jol­la on “synkkä tulevaisuus”? 

    Vaan onko se sel­l­ainen? Tule­vaisu­us on omis­sa käsissämme.

    Tästä syys­tä, omas­ta ja kaikkien muidenkin puoles­ta toivoisin Soin­in­vaar­al­ta paljon posi­ti­ivisem­pia näköalo­ja. Voiv­ot­telu ei auta meitä sil­loin, kun töitä olisi tehtävä enem­män ja tar­jol­la on vielä monia mah­dol­lisuuk­sia. Kun­han niitä vain käytettäisiin …

  45. Prometheus:
    OS: “Jotkut hark­iste­vat lähtöä ja ennen opin­to­ja. Yliopis­tosäästöt ovat pelästyt­täneet kun­ni­an­hi­moisia nuo­ria opiske­li­joi­ta. Moni kysyy, kan­nat­taako tääl­lä enää edes opiskel­la, jos ei saa kun­nol­lista opetusta.”

    Sanois­in kyl­lä, että nuorel­la, joka uskoo tuol­laista pop­ulis­mia, ei ylipäätään ole kovin suuria edel­ly­tyk­siä korkeak­oulu­un tai ainakaan yliopistoon. 

    Pop­ulis­mia? Suomes­sa ei ole yhtään huip­puyliopis­toa! Ihmiselle joka halu­aa todel­la hyvää koulu­tus­ta, Suo­mi on väärä paikka. 

    Toisen asteen koulu­tusti­las­tois­sakin pär­jäämme vain sen takia, että jär­jestelmä on viritet­ty raa­haa­maan surkimuk­set mukana, mut­ta ei tar­joa SYK:iä luku­un otta­mat­ta mitään huipuille. Aikaisem­min kaikissa maakun­takeskuk­sis­sa oli erit­täin hyvät oppik­oulut ja lukiot, joten maakun­nis­sakin sai hyvän toisen asteen koulu­tuk­sen. Tas­apäistämisvim­mas­sa nekin on tuhottu.

  46. Osmo Soin­in­vaara:
    Sep­po Korppoo.
    Oletko sitä mieltä, että min­un Helsin­gin ener­gian hal­li­tuk­ses­sa pitäisi ajatel­la vain Helsin­gin kaupun­gin saamia osinko­tu­lo­ja vaik­ka niiden mak­si­moimi­nen voisi johtaa sähkön ja läm­mön saan­nin keskey­tyk­si­in, suuri­in hait­toi­hin hengit5ysilmassa tai vaikeut­taa liiken­teen jär­jestämistä (Hanasaari)

    On ihan oikein, että omis­ta­ja saa määrätä, mitkä yhtiön tavoit­teet ovat. Olisi tosin mah­dol­lista, että val­tion ja kun­nan hallinnol­lisil­la määräyk­sil­lä ja sään­nök­sil­lä pakotet­taisi­in Helsin­gin Ener­gia toim­i­maan niin, että maini­tut ongel­mat väl­tetään — täl­löin yhtiön hal­li­tus voisi mak­si­moi­da osinko­tu­lot niis­sä raameis­sa. Jos taas luotet­taisi­in täy­del­lis­es­ti yhtiön vas­tu­ullisu­u­teen, ei tarvit­taisi mitään säädök­siä ja lake­ja ohjaa­maan sen toimintaa.

  47. Kalle: Pop­ulis­mia? Suomes­sa ei ole yhtään huip­puyliopis­toa! Ihmiselle joka halu­aa todel­la hyvää koulu­tus­ta, Suo­mi on väärä paikka. 

    Toisen asteen koulu­tusti­las­tois­sakin pär­jäämme vain sen takia, että jär­jestelmä on viritet­ty raa­haa­maan surkimuk­set mukana, mut­ta ei tar­joa SYK:iä luku­un otta­mat­ta mitään huipuille. Aikaisem­min kaikissa maakun­takeskuk­sis­sa oli erit­täin hyvät oppik­oulut ja lukiot, joten maakun­nis­sakin sai hyvän toisen asteen koulu­tuk­sen. Tas­apäistämisvim­mas­sa nekin on tuhottu.

    Entäs ne surkimuk­set? Kaasukammioonko? 

    Mikä huip­puopiske­li­ja sel­l­ainen on jol­ta pitää nenukin niistää, ettei ras­suk­ka rasitu? Vai olisiko taustal­la kuitenkin se oikeis­to­lais­ten ongel­ma, että väärän luokan edus­ta­jat pää­sevät yliopis­toi­hin ja oma pikku Janipet­teri ei vält­tämät­tä pääse, jol­loin saa isukin kaverin jär­jestämä hyväve­livir­ka jäädä?

    Mikä oli tarkalleen ottaen tämä “wan­ha hyvä aika” ammattikouluissa?

  48. Os kysyy: “Oletko sitä mieltä, että min­un Helsin­gin ener­gian hal­li­tuk­ses­sa pitäisi ajatel­la vain Helsin­gin kaupun­gin saamia osinko­tu­lo­ja vaik­ka niiden mak­si­moimi­nen voisi johtaa sähkön ja läm­mön saan­nin keskey­tyk­si­in, suuri­in hait­toi­hin hengit5ysilmassa tai vaikeut­taa liiken­teen jär­jestämistä (Hanasaari)”

    Mielestäni kaikille pitäisi olla selvää, että kun istut jonkin fir­man hal­li­tuk­ses­sa, sin­un ykköspri­or­i­teet­tisi pitää olla tämän fir­man etu.

    Jos rupeat fir­man edun vas­tais­es­ti pitämään tärkeäm­pänä joidenkin ulkop­uolis­ten selkään­ta­put­telijoiden etua, sin­un on paras­ta jäävätä itsesi näistä päätök­sistä tai ero­ta koko hallituksesta.

    Ei voi olla niin, että esimerkik­si Helsin­gin ener­gia olisi jonkin­lainen Vihrei­den puolueo­hjel­man toteu­tuk­seen tarkoitet­tu organisaatio.

    Sil­loin kyl­lä piimät ja mäm­mit menevät oikein kun­nol­la sekaisin ja fir­ma toden­näköis­es­ti ajau­tuu todel­la suuri­i­in vaikeuk­si­in. Näin kaupunki­laiset voivat joutua mak­samaan tehdy­istä virheistä isonkin summan…

    Mitä tulee käsit­tämät­tömään kom­ment­ti­isi, että “osinko­jen mak­si­moin­ti voisi johtaa sähkön ja läm­mön saan­nin keskey­tyk­si­in, suuri­in hait­toi­hin hengit5ysilmassa tai vaikeut­taa liiken­teen jär­jestämistä “, kyl­lä Helsin­gin kaupun­gin pitää osa­ta määritel­lä mil­laisen voimalaitok­sen se oikein halu­aa. Ei sitä voimalan itse voi päättää.

    En tiedä mik­si OS halu­aa tuput­taa sel­l­aista aja­tus­ta, että fir­man etu aina olisi lyhytjän­teinen osinko­jen maksimointi.

    Vaik­ka täl­laisi­akin fir­mo­ja tietenkin on, kyl­lä koke­muk­seni mukaan val­taosa toimii tässä suh­teessa erit­täin vas­tu­ullis­es­ti ja maan lakien mukaan, imagoansa varjellen.

    Johtopäätök­senä voin tode­ta, että OS halu­aa näis­sä asiois­sa ajaa pop­ulis­tis­es­ti “sam­mute­tu­ila lyhdy­il­lä”, eikä rehellis­es­ti ker­toa keitä “mui­ta stake­holdere­i­ta” hän halu­aa fir­mo­jen päätök­sen­tekoon oikein ujuttaa.

    Mon­et suo­ma­laiset fir­mat oli­si­vat kyl­lä valmi­ita työl­listämään mon­etkin noista puoles­ta miljoonas­ta työt­tömästämme, jos vain niille annet­taisi­in siihen mahdollisuus. 

    Toisaal­ta fir­mat ovat usein jo verotet­tu niin kuralle, että makaa­vat tuskissaan maassa.

    Jos paikalle tulee vielä “mui­ta stake­holdere­i­ta” potki­maan maas­sa makaavaa, niin sil­loin kyl­lä voimme heit­tää hyvästit Suomen uudelle nousulla.

    Sep­po Korp­poo, jol­la lyhdyt palavat kirkkaasti, eikä ole tarvet­ta potkia maas­sa makaavia

  49. Supikoira: Mikä huip­puopiske­li­ja sel­l­ainen on jol­ta pitää nenukin niistää, ettei ras­suk­ka rasitu? Vai olisiko taustal­la kuitenkin se oikeis­to­lais­ten ongel­ma, että väärän luokan edus­ta­jat pää­sevät yliopis­toi­hin ja oma pikku Janipet­teri ei vält­tämät­tä pääse, jol­loin saa isukin kaverin jär­jestämä hyväve­livir­ka jäädä? 

    En tiedä, mihin tuo nenän niistämi­nen viit­taa. Mut­ta kyl­lä se on oikea ongel­ma, jos koulu ei tar­joa lah­jakkaim­mille opiske­li­joille tarpeek­si haasteita.

    Havah­duin tähän viimek­si muu­ta­ma viikko sit­ten, kun kysyin luki­o­lais­po­jal­tani, mil­lainen samana päivänä ollut matem­ati­ikan koe oli ollut. “Aika vaikea, mut­ta kyl­lä mä luulen, että osasin”, poi­ka vas­tasi. Rupesin miet­timään ja tajusin, että min­ul­la ei ollut koko lukioaikana yhtään vaikeaa matem­ati­ikan koet­ta. Yhdessäkään matem­ati­ikan kokeessa koko lukioaikana ei ollut edes yhtään vaikeaa tehtävää, jos yo-kir­joi­tusten viimeistä tehtävää ei las­ke­ta mukaan. 

    Sit­ten olikin han­kalaa, kun aloit­ti opiskelun TKK:lla, eikä ollut mitään koke­mus­ta siitä, miten opiskel­la asi­aa, jota ei ymmär­rä heti ensim­mäiseltä kuule­mal­ta. Tai miten lähde­tään ratkaise­maan tehtävää, jon­ka ratkaisu­pe­ri­aate ei ole selvä viimeistään parin min­uutin miet­timisen jäl­keen. Vas­taavia ongelmia oli useim­mil­la kurssikavereil­lani. Jos jo lukioaikana olisi vaa­dit­tu enem­män, olisi yliopis­to-opin­nois­sa vauhti­in pääsem­i­nen ollut selvästi helpompaa.

  50. Kalle: Pop­ulis­mia? Suomes­sa ei ole yhtään huip­puyliopis­toa! Ihmiselle joka halu­aa todel­la hyvää koulu­tus­ta, Suo­mi on väärä paikka. 

    Kyl­lä oppimi­nen on pääosin kiin­ni ihan itses­tä, ei kukaan osaamista kenenkään päähän kaa­da. Todel­liset huiput pystyvät oppi­maan mis­sä vaan jär­jel­lisessä yliopis­tossa, siihen tarvi­taan vaan riit­tävästi älykkyyt­tä, kun­ni­an­hi­moa ja taka­puolen kestävyyt­tä samas­sa paketissa.

    Sit­ten on toki sel­l­ainen joukko, joka kuvit­telee, että huip­pu­osaamisen voi ostaa, vaik­ka oike­as­sa huip­puyliopis­tossa tai eli­it­tik­oulus­sa. Men­estyk­sen puute johtuu hei­dän mielessään vaan siitä, ettei päässyt oikeaan koulu­un. Ikävä kyl­lä todel­li­nen huip­pu­osaami­nen ei kuitenkaan ole kau­pan, mis­sään päin maail­maa, se pitää tehdä ihan itse.

    Maail­mal­la on toki huip­puyliopis­to­ja, joista valmis­tuu erit­täin kovata­soista porukkaa. Syy ja seu­raus pitää kuitenkin erot­taa. Maail­man kovata­soisimpi­in yliopis­toi­hin on vaikea päästä, sinne pää­sevät vain parhaan älykkyys-työn­teko yhdis­telmän omaa­vat opiske­li­jat, sen jäl­keen noista yliopis­toista on myös vaikea valmis­tua, vaa­timus­ta­so on hur­ja. Lop­putu­lok­se­na tuos­ta kar­si­u­tu­mis­es­ta on toki oikein hyvä valmis­tunei­den taso. Kyse on vain vähän opetuk­ses­ta ja paljon ihmis­ten valikoitumisesta.

    Mik­si tuo ei voi toimia Suomes­sa? Syynä on, että Suomen kielialueel­la on liian vähän ihmisiä, että mihinkään opinahjoon voitaisi­in erit­täin rajusti valikoi­da vain parhaat opiske­li­jat ja sen jäl­keen pitää rima todel­la korkeal­la. Tuol­lais­es­ta huip­puyliopis­tos­ta tulisi vaan liian pieni yksikkö osaamisen kehit­tymisen kannal­ta, ihmis­ten kehit­tymiselle on näet tärkeää, että ympäril­lä on riit­tävä määrä mui­ta ihmisiä.

  51. Kepa:Sit­ten olikin han­kalaa, kun aloit­ti opiskelun TKK:lla, eikä ollut mitään koke­mus­ta siitä, miten opiskel­la asi­aa, jota ei ymmär­rä heti ensim­mäiseltä kuulemalta.

    Älykkyys tarkoit­taa mm. kykyä sopeu­tua uusi­in tilanteisi­in mah­dol­lisim­man nopeasti. Jos korkeak­oulu­opiske­li­ja ei opi ymmärtämään teh­dyn työn ja pin­nis­te­lyn ja oppimisen yhteyt­tä ensim­mäisenä opiskelu­vuon­naan, niin kuu­luuko hän edes korkeak­oulu­un? Tuon yhtey­den havait­semisen kun ei pitäisi yliv­er­taista kyvykkyyt­tä vaatia.

    Kyl­lä ihmisiltä itseltäänkin voidaan jotain odot­taa. Kaikkea ei voi valmi­ina syöttää.

    1. Älykkyys tarkoit­taa mm. kykyä sopeu­tua uusi­in tilanteisi­in mah­dol­lisim­man nopeasti. Jos korkeak­oulu­opiske­li­ja ei opi ymmärtämään teh­dyn työn ja pin­nis­te­lyn ja oppimisen yhteyt­tä ensim­mäisenä opiskelu­vuon­naan, niin kuu­luuko hän edes korkeakouluun? 

      Min­ul­la on sama koke­mus kuin kepal­la. Opiske­lin erit­täin nopeasti ja paljon työtä tehden ensim­mäisen opiskelu­vuo­den niin, että tutkin­nos­ta oli valmi­ina 70 %. Kri­ti­ik­ki ei siis osu min­u­un. Mut­ta matem­ati­ikkaa en oppin­ut koskaan opiskele­maan, kos­ka koulu­matem­ati­ik­ka oli ollut niin nau­ret­ta­van help­poa. Olin oip­pin­ut väärän tavan opiskel­la matem­ati­ikkaa (intui­ition) enkä enää oppin­ut siitä ulos.

  52. Kepa: Sit­ten olikin han­kalaa, kun aloit­ti opiskelun TKK:lla, eikä ollut mitään koke­mus­ta siitä, miten opiskel­la asi­aa, jota ei ymmär­rä heti ensim­mäiseltä kuule­mal­ta. Tai miten lähde­tään ratkaise­maan tehtävää, jon­ka ratkaisu­pe­ri­aate ei ole selvä viimeistään parin min­uutin miet­timisen jäl­keen. Vas­taavia ongelmia oli useim­mil­la kurssikavereillani. 

    Mikään­hän ei estä opiskele­mas­ta yliopis­ton verkkokurssil­la. Mon­et yliopis­tot jär­jestävät verkkokursse­ja eri­tyis­es­ti matematiikassa.

    Ja kyl­lä nykyisessä perusk­oulus­sakin hyvä oppi­las saa pähk­inöitä pureskeltavak­si , jos tun­tee, että tehtävien taso on matala

    Ja kun olet viisas diplari niin mik­set vaivaudu itse opet­ta­maan las­tasi kun saat ratkoa vaikei­ta tehtäviä? Aika pas­si­ivi­nen asenne isältä ? Tai äidiltä ?

  53. Kepa:
    Sit­ten olikin han­kalaa, kun aloit­ti opiskelun TKK:lla, eikä ollut mitään koke­mus­ta siitä, miten opiskel­la asi­aa, jota ei ymmär­rä heti ensim­mäiseltä kuule­mal­ta. Tai miten lähde­tään ratkaise­maan tehtävää, jon­ka ratkaisu­pe­ri­aate ei ole selvä viimeistään parin min­uutin miet­timisen jäl­keen. Vas­taavia ongelmia oli useim­mil­la kurssikavereil­lani. Jos jo lukioaikana olisi vaa­dit­tu enem­män, olisi yliopis­to-opin­nois­sa vauhti­in pääsem­i­nen ollut selvästi helpompaa. 

    Tämä taitaa olla myös kult­tuurilli­nen kysymys, ei pelkästään lukioon liit­tyvä asia. Suo­ma­laises­sa ja Euroop­palaises­sa kult­tuuris­sa pain­ote­taan työn ja vapaa-ajan tas­apain­oa ja toisaal­ta myös yhteisöl­lisyyt­tä, jos­sa vähän heikom­matkin pysyvät matkassa. 

    Toisaal­ta maail­mas­sa on myös ympäristöjä, jois­sa olete­taan panos­tet­ta­van 100 % työhön ja jois­sa yksilöi­den väli­nen kil­pailu on rajumpaa, esimerkik­si huip­puyliopis­tot, Wall Street, Lon­toon City ja Sil­i­con Val­ley. Val­ta­va panos­tus työhön on siel­lä nor­mi ja heikom­mat yksilöt tipah­ta­vat armot­ta kyydistä. 

    Suomes­sa vas­taaval­la asen­teel­la toim­imista pide­tään hel­posti työhul­luute­na ja jopa per­heen laimin­lyömisenä eikä esimerkik­si per­heen sisäi­nen työn­jako, jos­sa toinen, yleen­sä mies, tekee val­tavasti töitä ja vaimo hoitaa kodin ja lapset, ole sosi­aalis­es­ti kovin hyväksyttävä.

  54. Mun mielestäni ongel­ma on liioitel­tu. Useim­mat keskiver­to-aka­teemiset pysyt­televät Suomes­sa jos töitä ja asun­to löy­tyy. Huip­puk­oulutet­tu­jen perään ei kan­na­ta itkeä vaan hei­dät pitää nähdä Suomen “suurlähet­tiläinä”. Useim­mat ran­dom-tyyp­it jot­ka lähtevät pysyvästi pois Suomes­ta lähtevät per­hesy­istä, jos on mennnyt ulko­maalaisen kanssa naimisi­in ja muut­taa tämän koti­maa­han, tai päin­vas­toin, ne län­si­malaiset jot­ka tänne tulee, tulee yleen­sä naimakaup­po­jen kautta.

    Ain­oat tilanteet jois­sa mukavaa keskilu­okkaista elämää viet­täviä lähtisi joukol­la täältä pois on jos asun­toti­lanne kasvukeskuk­sisa kur­jis­tuu, työt­tömyys pahe­nee oikein kun­nol­la, tai jos ovi on menos­sa kiin­ni esim jos Suo­mi yrit­tää irroit­tau­tua EU:sta tai jos venäläiset tule­vat tänne määräilemään asioista.

  55. Kepa: Rupesin miet­timään ja tajusin, että min­ul­la ei ollut koko lukioaikana yhtään vaikeaa matem­ati­ikan koet­ta. Yhdessäkään matem­ati­ikan kokeessa koko lukioaikana ei ollut edes yhtään vaikeaa tehtävää, jos yo-kir­joi­tusten viimeistä tehtävää ei las­ke­ta mukaan. 

    Sit­ten olikin han­kalaa, kun aloit­ti opiskelun TKK:lla, eikä ollut mitään koke­mus­ta siitä, miten opiskel­la asi­aa, jota ei ymmär­rä heti ensim­mäiseltä kuule­mal­ta. Tai miten lähde­tään ratkaise­maan tehtävää, jon­ka ratkaisu­pe­ri­aate ei ole selvä viimeistään parin min­uutin miet­timisen jäl­keen. Vas­taavia ongelmia oli useim­mil­la kurssikavereil­lani. Jos jo lukioaikana olisi vaa­dit­tu enem­män, olisi yliopis­to-opin­nois­sa vauhti­in pääsem­i­nen ollut selvästi helpompaa. 

    Mun mielestäni lukion pitkä matem­ati­ik­ka on ihan tarpeek­si vaa­ti­va, samoin TKK:n pakol­liset matem­ati­ikkakurssit. Ne oli­vat mun kom­pas­tus mut­ta silti suoritin ne sisul­la lopuk­si läpi. 

    Kak­sikielisenä ihmisenä ihan laps­es­ta asti olen ihme­tel­lyt mik­si joillekin ruotsin kie­len virkamieskurssin suorit­ta­mi­nen voi olla niin vaikeaa että valmis­tu­mi­nen lykkään­tyy. Samaa ne pakol­liset matikkaurssit aiheut­ta­vat jos ei ole lah­jakas ymmärtämään kaikkien mah­dol­lis­ten kaavo­jen päälle. Todel­lisu­udessa esim sar­jaopil­la tai vek­to­ri­al­ge­bral­la ei työelämässä tee yhtään mitään. Tietysti joku voi viisas­tel­la että mik­set men­nyt opiskele­maan Han­kkeni­in, olisit päässyt helpom­mal­la, mut­ta nuore­na moni tähyää kum­m­minkin mah­dol­lisim­man vaa­ti­valle alalle, varsinkin jos ei ole mikään syn­nyn­näi­nen kauppamies.

    Tämä meni nyt ohi varsi­naiseen aiheen mut­ta oli tarkoitet­tu vas­tauk­sek­si muuten hyvälle kir­joituk­selle joka valaisee miten tärkeää ongelmien ratkaisu­taito on pelkkien kaavo­jen ymmärtämisen ja ulkoa osaamisen sijaan.

  56. mik­si joillekin ruotsin kie­len virkamieskurssin suorit­ta­mi­nen voi olla niin vaikeaa että valmis­tu­mi­nen lykkään­tyy. Samaa ne pakol­liset matikkaurssit aiheut­ta­vat jos ei ole lah­jakas ymmärtämään kaikkien mah­dol­lis­ten kaavo­jen päälle. Todel­lisu­udessa esim sar­jaopil­la tai vek­to­ri­al­ge­bral­la ei työelämässä tee yhtään mitään.

    Eihän ruotsin kieliop­pisään­nöil­läkään tee mitään, jos ei niitä käytä tai ymmär­rä mitä ne tarkoit­ta­vat. Ne ovat vain kon­septe­ja, joil­la pyritään jäsen­tämään sitä mis­tä on kyse. Ei ruotsin kie­len suju­vu­ut­takaan mita­ta sil­lä kuin­ka hyvi osaa kieliopin vaan miten hyvin kieltä osaa käyttää.

    Vek­to­ri­al­ge­bran ideana on vain opet­taa laske­maan vek­tor­e­i­ta, jot­ka ovat kaiken insinööri­työsken­te­lyn ytimes­sa — jos väität että vek­tor­eil­la ei tee mitään niin samal­la kyseenalai­s­tat hyvin perus­tavaa laat­ua ole­via asioita

    Vek­tori on vain yksi tapa ilmaista se yksinker­tainen totu­us että kah­den pis­teen välil­lä on jonkin­lainen, mitat­tavis­sa ole­va etäisyys olemassa. 

    Esimerkik­si van­han anal­o­gisen kel­lon viis­ar­it ovat vek­tor­e­i­ta, joiden väli­nen kul­ma ker­too ihmiselle paljonko aika on. Ihmisen on tämä help­po ymmärtää intu­iti­ivis­es­ti — mut­ta on mon­imutkaisem­paa laskea matemaat­tis­es­ti paljonko kel­lo on, mikäli annetaan viis­arei­den sijain­ti vektoreina.

    Jot­ta insinöörit pysty­i­sivät ratkaise­maan täm­möisiä ihan perus­tavaa laat­ua ole­via ongelmia, on syytä opiskel­la vek­to­ri­lasken­taa. Täm­möiset ongel­mat tule­vat eteen etenkin tietotekni­ikas­sa, jos­sa reaal­i­maail­mas­sa ole­via asioi­ta kuvataan nimeno­maan vek­tor­ei­den avulla.

    Itse asi­as­sa jokainen pien­ki kir­jain, esim. “J” minkä näet ruudul­la täl­lä het­kel­lä koos­t­uu pienistä vek­tor­eista, joista matemaat­tisen poly­nomikaa­van avul­la on muo­dostet­tu tietokoneen muis­ti­in font­te­ja, jos­sa jopa eri kir­jain­ten väli­nen ladon­ta määritetään kah­den yksi­u­lot­teisen vek­torin avulla.

    Täm­möis­ten kau­ni­iden font­tien käyt­tö oli muuten yksi Steve Job­sin ylpey­de­nai­heista, mut­ta niiden perus­ta on ihan nor­maaleis­sa poly­nomeis­sa, joi­ta matem­ati­ikan tun­neil­la opetetaan.

    Yksi näistä on esimerkik­si Bezi­er ‑käyrä, jon­ka kehit­ti auto­valmis­ta­ja Cit­roën auto­jen runk­o­jen mallintamista varten.

    Vek­tor­e­i­ta on siis joka­puolel­la — robot­it, 3D pelit, säteisi­in tai ultra­ääni­in perus­tu­va lääketekni­ik­ka, raken­nustekni­ik­ka, avaru­ustekni­ik­ka, ilmailu kaik­ki käyt­tävät näitä asioi­ta eri muodoissaan.

    Se on paljon uni­ver­saalimpaa kuin ruotsin kie­len opiskelu — siis ihan oikeasti — lähempänä vaik­ka jotain musi­ikkia tai taidet­ta yleiskäyttöisyydeltään.

  57. Hyviä asioi­ta on EU:n opiske­li­ja- ja tutk­i­javai­h­to. Ideoiden liikku­mi­nen kuu­luu asiaan.

    Tääl­lä ja jois­sain Itä-Euroopan mais­sa ongel­ma on, että “uko­maalaisongel­ma” ovat kaik­ki väärän väris­set jol­loin aiv­o­tuon­ti­hom­mas­sa Suo­mi jää heikom­malle osalle. 

    Ruot­si­in on Pohjo­is­maista selvästi helpom­paa tul­la kuin Suomeen yrit­täjänä ja yrityksenä.

  58. Osmo Soin­in­vaara: Uskotko myös joulupukkiin?
    Kun Steven Jobs kuoli haimasyöpään, jos­ta kukaan ei ole selvin­nyt hengis­sä, Apoplen osakekurssi las­ki viisi pros­ent­tia eli eurois­sa mon­ta mil­jar­dia. Ratio­naaliset markkinat?

    Jos olet sitä mieltä, että tun­ni­stat pörssis­sä väärää hin­noit­telua, niin tahko toki täl­lä tiedol­lasi ainakin muu­ta­ma miljoona. 🙂

    Vakavam­min ottaen, olet var­maan tietoinen argu­menteistä kyseisen hypo­teesin puolesta.

  59. Tero Tolo­nen:
    Vek­tor­e­i­ta on siis joka­puolel­la – robot­it, 3D pelit, säteisi­in tai ultra­ääni­in perus­tu­va lääketekni­ik­ka, raken­nustekni­ik­ka, avaru­ustekni­ik­ka, ilmailu kaik­ki käyt­tävät näitä asioi­ta eri muodoissaan.

    Se on paljon uni­ver­saalimpaa kuin ruotsin kie­len opiskelu – siis ihan oikeasti – lähempänä vaik­ka jotain musi­ikkia tai taidet­ta yleiskäyttöisyydeltään. 

    Jos työk­seen tekee sovel­lu­so­hjelmia valmi­il­la työkaluil­la ja lop­putu­los ei liity mitenkään tieteeseen tai 3‑uloitteisten avaruuk­sien käsit­te­lyyyn, ei vek­tor­eista tarvitse tietää mitään. 

    Paljon hauku­tus­ta joukko-opista on ihme kum­ma hyö­tyä IT-maail­mas­sa kos­ka ohjel­moin­tikielet on rak­enet­tu sen ympärille. 

    Sivi­ilielämässä on eniten hyö­tyä tietenkin taval­li­sista perusk­oulun oppimäärän lasku­tavoista sekä geome­tri­as­ta, jos suun­nit­telee, rak­en­taa tai kor­jaa taloa, nikkaroi jotain tai ompelee vaat­tei­ta. Tilas­to­m­atem­ati­ikan perusteista on hyö­tyä jos esim halu­aa saa­da seli­tyk­siä sille mik­si itse saa huonom­paa palkkaa kuin muut. 

    Siitä mitä lukios­sa ja teknil­lisessä korkeak­oulus­sa opete­taan matikkaa jää n 80% unho­laan kun on läht­enyt työelämään, riip­puu tietenkin opin­to­su­un­nas­ta ja mitä työk­seen tekee, mun kohdal­la var­maan 95%! 

    Samoin jos ei ole yhtey­dessä ruot­salaisi­in niin var­maan ruotsin osaami­nen ruos­tuu, samoa kos­kee mui­ta kieliä kuten sak­saa, vaik­ka kurssit olisi aikoinaan suoritet­tu hyvil­lä arvosanoil­la. Se ero kiel­ten kohdal­la on kuitenkin että opiskelun uudelleen aloit­ta­mi­nen onnis­tuu helpom­min kuin esim vektorialgebran.

  60. Liian van­ha: Mikään­hän ei estä opiskele­mas­ta yliopis­ton verkkokurssil­la. Mon­et yliopis­tot jär­jestävät verkkokursse­ja eri­tyis­es­ti matematiikassa.

    Ja kyl­lä nykyisessä perusk­oulus­sakin hyvä oppi­las­saa pähk­inöitä pureskeltavak­si , jos tun­tee, että tehtävien taso on matala

    Ja kun olet viisas diplari niin mik­set vaivaudu itse opet­ta­maan­las­tasi kun saat ratkoa vaikei­ta tehtäviä? Aika pas­si­ivi­nen asenne isältä ? Tai äidiltä ?

    Nyky­isin onnek­si lah­jakkaal­la oppi­laal­la on netin kaut­ta paljon parem­mat mah­dol­lisu­udet saa­da haas­tavia tehtäviä, jos niitä osaa sieltä etsiä. Min­un aikanani ei pienel­lä paikkakun­nal­la edes kir­jas­tossa ollut mitään sopi­vaa mate­ri­aalia. Tosin useim­mat oppi­laat kaipaisi­vat kuitenkin jonkun (van­hem­man tai opet­ta­jan) apua sopi­van­ta­soisen mate­ri­aalin löytämiseen. Har­vaa nuor­ta innos­taa lähteä ratko­maan vaikeal­ta näyt­tävää matem­ati­ikan ongel­maa, jos ei ole mitään käsi­tys­tä siitä, onko ongel­ma edes ratkaistavis­sa niil­lä tiedoil­la, joi­ta sil­lä het­kel­lä on, vai tarvit­seeko ongel­man ratkaisemiseen esimerkik­si inte­groin­tia, jota ei vielä tunne.

    Ai vai saa nykyisessä perusk­oulus­sa hyvä oppi­las tarpeek­si haas­tavia tehtäviä pur­tavak­si? Tässä kohdas­sa rupesin nau­ra­maan. Näin kol­men lapsen van­hempana voin tode­ta, että se riip­puu täysin opet­ta­jas­ta. Yksi lap­sis­tani ei saanut yhtään mitään (pait­si joukon lisäte­htäviä, jot­ka oli­vat yhtä help­po­ja kuin ne varsi­naiset tehtävät), toinen taas sai mukavasti haas­tavampia tehtäviä. Tämä siitä huoli­mat­ta, että se ensim­mäi­nen on vähin­tään yhtä lah­jakas kuin se toinen.

    Mitä tulee omien las­teni opet­tamiseen, niin en minä tässä ole ensi sijas­sa heistä huolis­saan, vaan monista muista, joiden van­hem­mil­la ei ole kykyjä tai mah­dol­lisuuk­sia tar­jo­ta sitä tarvit­seville lap­silleen jotain haas­tavam­paa. Täy­tyy myös tode­ta, että se perusk­oul­u­lainen / luki­o­lainen ei aina tajua omaa paras­taan. Moni on kovinkin tyy­tyväi­nen, kun pääsee matem­ati­ikas­sa helpol­la eikä tajua, että se help­pous voi sit­ten jatko-opin­nois­sa kostau­tua. On ihan eri asia, jos van­hempi ehdot­taa jotain ylimääräistä kuin se, jos koulu tar­joaa jotain haas­tavampia lisätehtäviä.

  61. Человек: Jos korkeak­oulu­opiske­li­ja ei opi ymmärtämään teh­dyn työn ja pin­nis­te­lyn ja oppimisen yhteyt­tä ensim­mäisenä opiskelu­vuon­naan, niin kuu­luuko hän edes korkeak­oulu­un? Tuon yhtey­den havait­semisen kun ei pitäisi yliv­er­taista kyvykkyyt­tä vaatia. 

    Jos ei ole koko koulu­aikanaan joutunut tilanteeseen, jos­sa jotain luke­maansa tai kuule­maansa ei ole ymmärtänyt heti ensim­mäisel­lä ker­ral­la, voi korkeak­oulus­sa men­nä aika pitkä aika, ennen kuin tajuaa, että ymmärtämis­vaikeudet ovat ratkaistavis­sa tekemäl­lä töitä. Moni tulk­it­see korkeak­oulus­sa tilanteen aluk­si niin, että on liian tyh­mä opiskele­maan tääl­lä, kun ei ker­ran ymmär­rä mis­tään mitään. Ongel­ma on myös se, että ei ole mitään koke­mus­ta siitä, miten vaikei­ta asioi­ta pitäisi lähteä käsittelemään.

    Kyl­lähän useim­mat sit­ten vähitellen oppi­vat tekemään töitä, mut­ta aikaa kuluu hukkaan ja moni opiske­li­ja myös aset­taa tavoite­ta­son­sa turhan alas alun järky­tyk­sen takia.

    Miten tämä sit­ten liit­tyy Osmon alku­peräiseen viesti­in? Mon­et ulko­maille muut­ta­neet korkeasti koulute­tut ovat juuri niitä, jot­ka ovat itse koke­neet tämän ongel­man opin­to­jen­sa alus­sa. Jos heil­lä on se käsi­tys, että hei­dän lah­jakkail­la lap­sil­laan on ulko­mail­la paljon parem­mat mah­dol­lisu­udet saa­da tarpeek­si haas­tavaa ope­tus­ta kuin Suomes­sa, on se yksi syy ulko­maille jäämisen puolesta.

  62. Tuomas__: Demokraat­tien pres­i­dent­tiehdokas Clin­to­nia tukee yli mil­jardil­la dol­lar­il­la kolme USA:n suur­in­ta pankkia.

    Jos halu­aa tietää, kuka tukee ketäkin, voi sen kat­soa opensecrets.org sivuilta.
    Jos ei jak­sa kat­soa, niin voin ker­toa, että Clin­ton on kerän­nyt vähän alle 100 miljoon­aa ja mm. putkimi­esten liit­to on suurimpia tuk­i­joi­ta (1,5 milj, dollaria).Yleensä demokraat­tien ja itse asi­as­sa koko vaalien suurimpia lahjoit­ta­jia ovat julkisen alan ammat­tili­itot. Kun kat­soin sadan suurim­man lahjoit­ta­jan (kaik­ki ehdokkaat)listaa, en tun­nistanut siitä yhtään pankkia.

  63. R.Silfverberg: Jos työk­seen tekee sovel­lu­so­hjelmia valmi­il­la työkaluil­la ja lop­putu­los ei liity mitenkään tieteeseen tai 3‑uloitteisten avaruuk­sien käsit­te­lyyyn, ei vek­tor­eista tarvitse tietää mitään. 

    Sivi­ilielämässä on eniten hyö­tyä tietenkin taval­li­sista perusk­oulun oppimäärän lasku­tavoista sekä geome­tri­as­ta, jos suun­nit­telee, rak­en­taa tai kor­jaa taloa, nikkaroi jotain tai ompelee vaatteita. 

    Mut­ta geome­tri­aa­han on tosi help­po opetel­la, jos on vek­torit hal­lus­sa! Kan­nat­taa aina ensin opetel­la vek­to­ri­lasken­taa ja sit­ten vas­ta opetel­la geometriaa.

  64. Onnek­si meil­lä on tosi­aan se pakko­ruot­si, että meil­lä on mah­dol­lisu­us muut­taa edes tuke­maan Ruotsin talout­ta, eikä vain lähteä minne itse muu­toin mah­dol­lis­es­ti halu­aisi. Pysyvät­pä maas­ta­muut­ta­jat ainakin sit­ten tuke­mas­sa edes sel­l­aista maa­ta, jolle me his­to­ri­an val­os­sa kuulumme!

  65. R.Silfverberg: Jos työk­seen tekee sovel­lu­so­hjelmia valmi­il­la työkaluil­la ja lop­putu­los ei liity mitenkään tieteeseen tai 3‑uloitteisten avaruuk­sien käsit­te­lyyyn, ei vek­tor­eista tarvitse tietää mitään.Paljon hauku­tus­ta joukko-opista on ihme kum­ma hyö­tyä IT-maail­mas­sa kos­ka ohjel­moin­tikielet on rak­enet­tu sen ympärille.

    Valmi­is­sa sovel­luk­sis­sa on se ongel­ma, että ne eivät aina toi­mi, toimi­vat huonos­ti tai niitä pitäisi osa­ta opti­moi­da tai selvit­tää toim­i­mat­to­muu­den syyt.

    Mitä enem­män maail­ma muut­tuu tietokoneil­la käsiteltäväk­si, sitä enem­män tarvi­taan ihmisiä jot­ka osaa­vat näitä asioi­ta selvitellä.

    Tietokoneet ovat nopei­ta käsit­telemään vek­tor­e­i­ta tai matri­ise­ja rin­nakkain, mut­ta sen tarkku­us ja suori­tuskyky on kuitenkin rajalli­nen ja tietokone ei ymmär­rä mik­si jotain asi­aa tehdään — joka asi­aan ei voi tehdä valmista käyt­töli­it­tymää, vaan ihmis­ten on usein järkevää ohjel­moi­da tietokone eri toim­into­ja varten.

    Juuri oli uuti­nen esim. siitä kuin­ka VTT oli kehit­tänyt tavan nopeut­taa teol­lisu­us­ro­bot­tien ohjel­moin­ti­in käytet­tävää aikaa huomattavasti:

    http://www.goodnewsfinland.fi/vtt-n-uusi-robottiohjaus-automatisoi-myos-lyhyet-tuotantosarjat/

    VTT:n ohjausjär­jestelmän erikoisu­us on muun muas­sa kah­den voima-anturin käyt­tö. Voima-anturei­den tehtävänä on tun­nistaa työkalu­un kohdis­tu­va voima. Uudessa jär­jestelmässä toinen anturi on lan­gat­tomas­sa ohjaus­sauvas­sa, jol­la robot­tia voi ohja­ta niin san­otusti taluttaen

    Yleen­sä tuom­moi­sis­sa mit­taus- ja säätötekni­ikan jutuis­sa on aimo annos matem­ati­ikkaa mukana, tämä on tosin vain arvaus, mut­ta kos­ka kyse on mit­taus- ja säätötekni­ikas­ta, niin varsin toden­näköis­es­ti siel­lä on mukana aika paljonkin pien­tä laskentaa.

    Mit­taus- ja säätötekni­ikan ja matem­ati­ikan suhdet­ta kuvaa mm. seu­raa­va van­ha uutinen:

    http://www.papermakerswiki.com/book/export/html/119

    Kaukaan sel­l­ute­htaan jo 1964 star­tis­sa kat­sot­ti­in niin perusin­stru­men­toin­nin ja toim­into­jen ohjauk­sien suh­teen olleen siihen saak­ka tavanomaista paljon pitem­mälle automa­ti­soitu. Kaukaalle ensim­mäis­ten joukos­sa han­kit­ti­in automa­ti­soidun keit­tämön jat­keek­si AUTO­COOK-pros­essi­no­h­jausjär­jestelmä 1970-luvun alus­sa. Niin­pä oli luon­nol­lista, että eräkeit­tämön kap­pa­heilahtelu­jen tasaamisek­si tehtaan­jo­hta­ja DI Tapani Larek­sen ja käyt­töinsinööri DI Ilk­ka Törn­wallin mie­lenki­in­to suun­tau­tui valka­isun säädön paran­tamiseen. DI Pent­ti Hyvärin HTKK:n erikoistyö ja diplomi­työ kohdis­tui met­sä­te­ol­lisu­u­den pros­es­si­ti­etokonesovel­lu­tuk­si­in ja kokeelli­nen osa valka­isupros­essin säädön paran­tamiseen kehit­tämäl­lä tilas­to­m­atemaatisil­la menetelmil­lä ja käytän­nön tehdaskokein vai­heko­htaiset eri­no­mais­es­ti selit­tävät matemaa­tiset mallit, joiden varaan koko valka­isun säätö­malli perustui.

    Saman­tyyp­pisiä malle­ja voidaan muo­dostaa niin sok­er­i­ju­urikkaiden vil­jelystä kuin Out­okum­mun malmin­louhin­nas­ta vaikka­pa lääkkeisi­in tai Big Dataan. Sovel­lusaluei­ta on var­maankin rajat­tomasti ja mitä edullisem­mak­si ja tehokkaam­mak­si tietokoneet tule­vat, sitä enem­män niitä myös voidaan real­isoi­da käytäntöön.

    Suo­ma­lais­ten matem­ati­ikan opetuk­sen taso on ollut hyväl­lä tasol­la, mut­ta tätä aiem­pi­en sukupolvien per­in­töä on alet­tu viime vuosi­na rapauttamaan

    Epäilen, että osa tästä rapau­tu­mis­es­ta näkyy suo­raan Suo­ma­laisen kil­pailukyvyn heikken­e­misenä. Olemme ehkä vähän “amerikkalais­tuneet” ja oppi­neet myymään, mut­ta peru­sosaami­nen on jonkin ver­ran kärsinyt.

    Tässä pitäisi tehdä nopeasti kor­jaus­li­ike — glob­al­isaa­tion myötä koros­tuu myös kyky lukea ja seu­ra­ta ulko­maisia julka­isu­ja, kos­ka tietoa on niin paljon saatavil­la. Mikäli Suo­ma­laiset jäävät jäl­keen tämän “ilmaisen” tiedon hyö­dyn­tämisessä, jäämme jäl­keen myös soveltavis­sa aloissa.

  66. Osmo Soin­in­vaara:
    En tiedä, mik­si pankit ovat tätä halun­neet, mut­ta sel­l­aisia kan­nus­timia ne ovat rak­en­ta­neet. Kan­nus­timet on usein tehty hyvin lyhyt­näköistä voiton­tavoit­telua tukemaan… 

    Huono­ja kan­nus­timia on ollut Suomes­sa lähin­nä valtionyhtiöillä. 

    Kuka oli muuten se finanssialan johta­jista, joka men­neel­lä viikol­la haas­tat­telus­sa puut­tui siihen, miten huonos­ti veron­mak­sajien pääo­maa on hoidet­tu? Toki hänel­lä var­maan oli oma lehmä ojas­sa, eli halu­aisi myy­dä palvelui­ta, mut­ta luvut oli­vat murskaavia.

    Osmo Soin­in­vaara:

    …Kokon­aan toinen asia on, että Euroopas­sa on per­in­teis­es­ti ajatel­tu, että yri­tyk­sel­lä on muitakin stake holdere­ja kuin omistajat. 

    ??? Kuka??? Sosial­is­mis­sa tuo­ta kokeilti­in ja todet­ti­in kohtuu huonok­si jär­jeste­lyk­si. Vaik­ka se ei ole täy­delli­nen, niin yksi­ty­istä pääo­maa parem­paa instru­ment­tia hyv­in­voin­nin tuot­tamiseen ei ole keksitty. 🙂

    1. Esimerkik­si Sak­sas­sa ajatel­laan, että yri­tyik­sel­lä on velvoit­tei­ta myös työn­tek­i­jöik­tä kohtaan ja nämä ovat mukana yhtiön hallinnos­sa. Myötämääräämis­mall­e­ja on muuallakin.

  67. Kepa: Ai vai saa nykyisessä perusk­oulus­sa hyvä oppi­las tarpeek­si haas­tavia tehtäviä pur­tavak­si? Tässä kohdas­sa rupesin nau­ra­maan. Näin kol­men lapsen van­hempana voin tode­ta, että se riip­puu täysin opet­ta­jas­ta. Yksi lap­sis­tani ei saanut yhtään mitään (pait­si joukon lisäte­htäviä, jot­ka oli­vat yhtä help­po­ja kuin ne varsi­naiset tehtävät), toinen taas sai mukavasti haas­tavampia tehtäviä. Tämä siitä huoli­mat­ta, että se ensim­mäi­nen on vähin­tään yhtä lah­jakas kuin se toinen.

    Min­ul­la on kolme kympin las­ta, heistä kak­si poikaa, jot­ka ovat nyt entisessä TKK:ssa.

    Eipä tuos­sa matem­ati­ikan opiskelus­sa kuin ei muus­sakaan ole ollut mitään vaikeuksia.

    Suomes­sa koulut voivat päät­tää aika vapaasti , mitä ylimääräistäte­hdään. Koulun ope­tus­su­un­nitel­maan voivat van­hem­mat vaikut­taa , jos viitsivät.

    Oma huomioni oli , etteivät van­hem­mat juuri osal­lis­tuneet eivätkä halun­neet vaikut­taa koulun toimintaan

    Koulus­sa käyti­in myös kehi­tyskeskeskuste­lut opettajan/luokanvalvojan kanssa ja kun keskustelti­in noista lisäte­htävistä ja vaikeusas­teesta niin kyl­lä niitä löytyi.

  68. Osmo Soin­in­vaara:
    Esimerkik­si Sak­sas­sa ajatel­laan, että yri­tyik­sel­lä on velvoit­tei­ta myös työn­tek­i­jöik­tä kohtaan ja nämä ovat mukana yhtiön hallinnos­sa. Myötämääräämis­mall­e­ja on muuallakin. 

    Tuo­ta, tuo­ta. Nyt olet tain­nut ymmärtää “myötämääräämis­mall­ien” tarkoituk­sen väärin. Käyt­tämäsi ter­mi on suo­ra kään­nös ruotsinkielestä? Sitout­ta­mi­nen voisi olla parem­paa suomea. 

    Ruot­sis­sa oli viime vuon­na 5 laiton­ta lakkoa, kun Suomes­sa niitä oli 140. Sitout­tamisen tarkoi­tus on saa­da työn­tek­i­jät ymmärtämään yri­tyk­sen tilanne parem­min. Yhtiön etu on lop­ul­ta myös duu­nar­in etu ja samal­la omis­ta­jan etu, mikä em. tilas­ton mukaan on joil­takin pölvästeiltä unohtunut.

  69. Uhka koulutet­tu­jen muu­tos­ta kas­vaa. Yksi moti­vaa­tio koti­maas­sa asumiseen on ollut “asua kotona, koti­maas­sa”. Väestöräjähdys ja mas­samaah­n­muut­to vie tämän moti­vaa­tioele­mentin pois. Kirkonkel­lon soin­ti vai­h­tuu ara­bi­alaiseen laulu­un. Koti­maa ei tun­nu enää olo­huoneelta. Olo­huone muut­tuu tuulisek­si puis­ton penkiksi.

    Kun koti­maan viehä­tysvoima las­kee, tulee tilalle muut houku­tustek­i­jät. Miten­hän Suo­mi pär­jää niis­sä? Puo­let vuodes­ta on pimeää ja verot korkei­ta ja palkat pieniä. Jos jol­lain on todel­lista osaamista, houku­tus muut­tamiseen on korkea. Pohjois-Amerik­ka ja Aus­tralia ja muu­ta­mat muut Aasian maat voivat houkutel­la paljon osaa­jia pois Euroopas­ta, myös Suomesta.

  70. Liian van­ha:
    Eipä tuos­sa matem­ati­ikan opiskelus­sa kuin ei muus­sakaan ole ollut mitäänvaikeuksia. 

    Eipä min­ul­lakaan ole koskaan ollut mitään vaikeuk­sia työl­listyä. On siis ihan höpöpuhet­ta, että Suomes­sa olisi työt­tömyyt­tä tai töitä ei löy­ty­isi jos niitä vain jak­saisi hakea.

  71. Sylt­ty: Mut­ta geome­tri­aa­han on tosi help­po opetel­la, jos on vek­torit hal­lus­sa! Kan­nat­taa aina ensin opetel­la vek­to­ri­lasken­taa ja sit­ten vas­ta opetel­la geometriaa. 

    Kouluis­sa opete­taan siinä tapauk­ses­sa väärässä järjestyk­sessä. Geop­me­tri­aa on jo perusk­oulus­sa mut­ta vek­torit tule­vat vas­ta lukios­sa. Ja se sit­ten on kuin yrit­täisi kir­joit­taa takaperin.

  72. Tero Tolo­nen: Suo­ma­lais­ten matem­ati­ikan opetuk­sen taso on ollut hyväl­lä tasol­la, mut­ta tätä aiem­pi­en sukupolvien per­in­töä on alet­tu viime vuosi­na rapauttamaan

    Epäilen, että osa tästä rapau­tu­mis­es­ta näkyy suo­raan Suo­ma­laisen kil­pailukyvyn heikken­e­misenä. Olemme ehkä vähän “amerikkalais­tuneet” ja oppi­neet myymään, mut­ta peru­sosaami­nen on jonkin ver­ran kärsinyt. 

    Tämä var­maan pitää paikkansa. Nyt onnek­si joku osaa myy­dä, ennen ei juuri kukaan. Sik­si Suo­mi jäi bulkki­tuotan­tomaak­si vuosikym­meniksi kun Ruot­si ja muut porhal­si ohi kulutustavaraviennillään. 

    Tero Tolo­nen: Tässä pitäisi tehdä nopeasti kor­jaus­li­ike – glob­al­isaa­tion myötä koros­tuu myös kyky lukea ja seu­ra­ta ulko­maisia julka­isu­ja, kos­ka tietoa on niin paljon saatavil­la. Mikäli Suo­ma­laiset jäävät jäl­keen tämän “ilmaisen” tiedon hyö­dyn­tämisessä, jäämme jäl­keen myös soveltavis­sa aloissa. 

    Näin on. Ja jos josain halu­an puo­lus­taa ruotsin ja myös sak­san kie­len osaamista joi­ta kaik­ki suo­ma­laist insinöörit ennen ainakin osasi­vat, niin niistä maista löy­tyy tietoa eri tekni­ikan saavu­tuk­sista val­tavasti ja on sikäli helpom­paa ymmärtää kuin anglo-amerikkalaista mate­ri­aalia kos­ka mit­tayk­sikköinä näis­sä lähel­lämme ole­vis­sa mais­sa käytetään metre­jä ja litro­ja ja kilo­ja eikä jalko­ja ja gal­lonoi­ta ja paunoja.

  73. jok­eri:
    Uhka koulutet­tu­jen muu­tos­ta kas­vaa. Yksi moti­vaa­tio koti­maas­sa asumiseen on ollut “asua kotona, koti­maas­sa”. Väestöräjähdys ja mas­samaah­n­muut­to vie tämän moti­vaa­tioele­mentin pois. Kirkonkel­lon soin­ti vai­h­tuu ara­bi­alaiseen laulu­un. Koti­maa ei tun­nu enää olo­huoneelta. Olo­huone muut­tuu tuulisek­si puis­ton penkiksi. 

    Toi on kyl­lä vähän liioitel­tua. Toinen jut­tu on että mik­si muut­taa jon­nekin Aasi­aan tai lähi-Itään pelkästään raho­jen takia kos­ka siel­lä olet todel­la yksin eivätkä kirkonkel­lot siel­lä pahem­min soi, län­si­maiset naiset eivät saa edes pukeu­tua län­si­mais­es­ti ja eräi­den alko­holipo­h­jais­ten nautin­toainei­denkin han­kkimises­sa voi olla ongelmia!

  74. OS ja Kalle jatka­vat edel­lä ketjun otsikon ohi myötämääräämisen / sitout­tamisen teemasta.

    Tässä onkin nyt kyse Suomen tule­vaisu­u­den kannal­ta äärim­mäisen tärkeästä asiasta. 

    Kuten var­maan on huo­mat­tu, hal­li­tuk­sen “vält­tämät­tömät säästöhankkeet” ja “pakko­lait” ovat nyt otet­tu pop­ulis­tisek­si vas­takkaisas­et­telun lyömäaseeksi.

    Nyt raken­netaan seu­raavaa skenaariota:

    Pro­pa­gan­dis­tis­es­ti esitetään, että vas­takkain ovat “kvar­taali-kap­i­tal­isti-työ­nan­ta­jien talu­tushi­h­nas­sa ole­va hal­li­tus” ja epäoikeu­den­mukai­sista, jul­man-vääristä leikkauk­sista kär­sivä kansa.

    Kansan voi tästä kauheud­es­ta pelas­taa vain “erit­täin suosit­tu kolmikan­ta-yli­pap­pi”, SAKn enti­nen puheen­jo­hta­ja Lau­ri Ihalainen.

    Koska­pa suuryri­tyk­set ovat jo jät­täneet Suomen, kat­seet kohdis­tu­vat nyt paikalliseen sopimiseen ja 90% uusista työ­paikoista luo­vaan PK-sektoriin. 

    Työn­tek­i­jät ovat ”itses­tään selvästi” yri­tys­ten suuria stake­holdere­i­ta. Tästä syys­tä uuteen paikallisen sopimisen jär­jestelmään pitää saa­da ”sydämet­tömien työ­nan­ta­jien armoil­la ole­vien” työn­tek­i­jöi­den tur­vak­si erit­täin laa­ja, myötämääräämis-järjestelmä.

    Työn­tek­i­jöille ei siten voi riit­tää mitkään johto­ryh­mä­paikat, vaan hei­dän pitää päästä myös yhtiön hal­li­tuk­seen tekemään tärkeimpiä päätöksiä. 

    Jos työn­tek­i­jöi­den ja työ­nan­ta­jien välille syn­tyy paikallises­sa sopimises­sa ris­tiri­ito­ja, ne ratkaistaan lop­ullis­es­ti esim. SAKn koke­neen juris­ti­joukon toimes­ta ”hyvin toimi­vas­sa yleis­si­to­vas­sa kolmikanta-hengessä.”

    Jot­ta työn­tek­i­jä-stake­holde­rien oikeutetut vaa­timuk­set saadaan varmis­tet­tua ja katas­tro­faaliset vääryy­det estet­tyä, Suomeen ollaan nyt organ­isoimas­sa hal­li­tuk­sen vas­taista poli­it­tista yleislakkoa.

    Men­neekö se nyt sit­ten näin?

    Vesitetäänkö Suomen pelas­tuk­sen suun­nitel­mat lakko-ter­ro­r­il­la, jot­ta kolmikan­ta ja yleis­si­tovu­us saadaan pysymään voimassa?

    Nimitetäänkö ump­isol­mun aukaisi­jak­si korkealle arvosta­mani poh­jan­maalainen isän­maanys­tävä Raimo Sailas?

    Huolestunut Sep­po Korppoo

  75. Sylt­ty: Eipä min­ul­lakaan ole koskaan ollut mitään vaikeuk­sia työl­listyä. On siis ihan höpöpuhet­ta, että Suomes­sa olisi työt­tömyyt­tä tai töitä ei löy­ty­isi jos niitä vain jak­saisi hakea.

    Ainakin 380000 jak­saa hakea, muuten he eivät olisi työttömiä

  76. Kalle: Tuo­ta, tuo­ta. Nyt olet tain­nut ymmärtää “myötämääräämis­mall­ien” tarkoituk­sen väärin. Käyt­tämäsi ter­mi on suo­ra kään­nös ruotsinkielestä? Sitout­ta­mi­nen voisi olla parem­paa suomea. 

    Ruot­sis­sa oli viime vuon­na 5 laiton­ta lakkoa, kun Suomes­sa niitä oli 140. Sitout­tamisen tarkoi­tus on saa­da työn­tek­i­jät ymmärtämään yri­tyk­sen tilanne parem­min. Yhtiön etu on lop­ul­ta myös duu­nar­in etu ja samal­la omis­ta­jan etu, mikä em. tilas­ton mukaan on joil­takin pölvästeiltä unohtunut.

    Höpö höpö, toki sitout­ta­mi­nen on tärkeää, mut­ta se tärkein point­ti Ruot­sis­sa on työn­tek­i­jöi­den veto-oikeus eli kun neu­votel­laan esim työe­htosopimuk­sen soveltamis­es­ta niin enti­nen käytän­tö tai työn­tek­i­jöi­den näke­mys on voimas­sa niin kau­na kun­nesa sia on sovittu.

    Se pakot­taa työ­nan­ta­jan neu­vot­telupöytään eikä lait­to­mia lakko­ja tarvita .

    Suomes­sa työ­nan­ta­jan tarvitse vain kuun­nel­la ja tulik­in­ta stuu voimaan vaik­ka työn­tek­i­jät eivät hyväksy sitä

    Toinen tek­i­jä on Ruotsin työ­sopimus­la­ki, joka sanelee irti­sanomisjärjestyk­sen .Niin­pä viimek­si yul­let joutu­vat lähtemään ensimmäisenä.

    Van­hem­mat ovat yleen­sä avain­henkilöitä ay-jär­jestössä, joten heil­lä ei ole intres­siä lakkoil­la nuoremien puoles­ta etenkin kun nuoret työl­listyvät nopeasti

    Suomes­sa irti­sanomiset kohdis­tu­vat ikään­tyneisi­in ja sil­loin lakkokyn­nys on matala.

    Ruot­sis­sa ei siis lait­to­mia lakko­ja tarvi­ta kun työn­tek­i­jöi­den neu­vot­telu­ase­ma on tas­apain­os­sa työ­nan­ta­jan kanssa

  77. nuorten ulko­maille muut­toa ja ennenkaikkea sieltä palaamista vaikeut­taa verot­ta­jan asenne.
    Päästäk­seen irti suo­ma­lais­es­ta verot­ta­jas­ta rajoite­tusti verov­elvol­lisek­si on katkaista­va kaik­ki yhtey­det suomeen. Kun on päässyt 3–4 vuo­den ulko­mail­la oleskelun ja asun­non myyn­nin jäl­keen katkaistu­aan olen­naiset siteet suomeen rajoite­tusti verov­elvol­lisek­si voi suomes­ta ostaa kesäa­sun­non, mut­ta ei pala­ta edes puolek­si vuodek­si ettei vaaran­na mainit­tua veroase­maa. Kun keikalle on läht­enyt palu­u­ta ei ole !

    Johtuen suomen korkeas­ta veroas­t­eesta ja maltil­li­sista palkoista ulko­maan komen­nuk­set pakkaa­vat jäämään pysyviksi. 

    Tärkeää olisi helpot­taa expat­tien muut­tamista maas­ta ja ennenkaikkea maa­han takaisin. muu­ta­mak­si vuodek­si ennen seu­raavaa ´keikkaa´. Verosään­nök­siä tulisi tarkistaa.

  78. Ossi Sare­so­ja: Jos olet sitä mieltä, että tun­ni­stat pörssis­sä väärää hin­noit­telua, niin tahko toki täl­lä tiedol­lasi ainakin muu­ta­ma miljoona. 🙂

    Markki­noil­la on käytet­tävis­sään kaik­ki tieto, mut­ta luu­loakin löytyy…

  79. Tero Tolo­nen: Valmi­is­sa sovel­luk­sis­sa on se ongel­ma, että ne eivät aina toi­mi, toimi­vat huonos­ti tai niitä pitäisi osa­ta opti­moi­da tai selvit­tää toim­i­mat­to­muu­den syyt.

    Jos olet nor­mi suori­tus­portaan edus­ta­ja, et val­itse niitä välineitä, joil­la teet työtä. Paree vaan totutel­la siihen, että väli­neet ovat syvältä.

  80. Tero Tolo­nen: Suo­ma­lais­ten matem­ati­ikan opetuk­sen taso on ollut hyväl­lä tasol­la, mut­ta tätä aiem­pi­en sukupolvien per­in­töä on alet­tu viime vuosi­na rapauttamaan

    Lukion matikan opet­ta­ja vuon­na kahdek­sankym­men­täjo­tain sanoi öbaut samaa…
    Ei tarkoi­ta, etteikö se olisi totta.

    1. Lukion matem­ati­ikan taso on laskenut siitä yksinker­tais­es­ta syys­tä, että lukion käyvien osu­us ikälu­okas­ta on kasvanut.

  81. sari:
    nuorten ulko­maille muut­toa ja ennenkaikkea sieltä palaamista vaikeut­taa verot­ta­jan asenne.
    Päästäk­seen irti suo­ma­lais­es­ta verot­ta­jas­ta rajoite­tusti verov­elvol­lisek­si on katkaista­va kaik­ki yhtey­det suomeen. Kun on päässyt 3–4 vuo­den ulko­mail­la oleskelun ja asun­non myyn­nin jäl­keen katkaistu­aan olen­naiset siteet suomeen rajoite­tusti verov­elvol­lisek­si voi suomes­ta ostaa kesäa­sun­non, mut­ta ei pala­ta edes puolek­si vuodek­si ettei vaaran­na mainit­tua veroase­maa. Kun keikalle on läht­enyt palu­u­ta ei ole !

    Hahah! Sari on oikea vitsiniek­ka! Nuoret ja omis­tusasun­not! Opin­totuel­lako ne on ostettu?

  82. LK: Hahah! Sari on oikea vitsiniek­ka! Nuoret ja omis­tusasun­not! Opin­totuel­lako ne on ostettu?

    1. Nuori se on vielä 28 vuo­tias, mielestäni jopa 34 vuo­tias, riip­puen vähän keskustelu­ai­heesta. Jos puhutaan työelämästä, niin ainakin alle 35 voi olla vielä nuori (tai ainakin min­ua pidet­ti­in suun­nilleen tuo­hon asti suht nuore­na). Nuoret aikuiset ja nuoriso ovat eri asioita.

    2. On ihan tavanomaista että heti kun ollaan saatu ensim­mäi­nen vak­i­tu­inen työ­paik­ka, han­ki­taan saman tien oma asunto. 

    3. Ensim­mäi­nen asun­to voi olla vaikka­pa yksikö vaa­ti­mat­toma­l­la paikalla, ei 150 m² omakotitalo.

    4. Ulko­maille lähde­tään tyyp­il­listi kun on edes jonkin­laista työkoke­mus­ta. Esimerkik­si ollaan töis­sä 2–5 vuot­ta ja sit­ten lähde­tään työ­nan­ta­jan komennukselle.

    5. Kaik­ki eivät asu pks -> omis­tusasum­i­nen on kenen tahansa asiantun­ti­jan saavutet­tavis­sa läh­es heti kun saa ekan vakiduunin.

    Muis­tan kun itse sain ensim­mäisen vakipaikan. Kyl­lä heti alkoi omis­tusasum­i­nen kiinostamaan.

  83. Osmo Soin­in­vaara:
    Lukion matem­ati­ikan taso on laskenut siitä yksinker­tais­es­ta syys­tä, että lukion käyvien osu­us ikälu­okas­ta on kasvanut.

    Tämä on yksi syy jaoikea huo­mi. Kun olenol­lut matikan opet­ta­ja, katosn läpi yo-tehtävät. Ne ovat muuten ihan­hyvää aivovoimistelua.

    Jo Stub­bin valmistues­sa yliop­pi­laak­si a‑arvosanalla, mag­nan tai aianki­hn cumun sai­is pelkil­lä perusk­oulun tiedoilla.

    Perusk­oulun tiedoil­la pääsi myös pitkästä jos ei kun­ni­alal ainakin kun­nol­la läpi. Jokerite­htävät ovat nykyään yleen­sä lähin­nä työläitä.

    Thetäviä voi kat­sel­la sivul­ta: http://matta.hut.fi/matta/yoteht/

  84. Osmo Soin­in­vaara:
    Lukion matem­ati­ikan taso on laskenut siitä yksinker­tais­es­ta syys­tä, että lukion käyvien osu­us ikälu­okas­ta on kasvanut.

    Tarvit­taisi­in pitkän matem­ati­ikan osaa­jia enem­män, nythän on niin että ilmeis­es­ti lääketiede tai vas­taa­vat alat myös vetävät väkeä, lääkärin palkkaus ja sosi­aa­li­nen sta­tus tietenkin vetävät osan pitkän matem­ati­ikan osaajia.

    Teknolo­gia­te­ol­lisu­us, joka siis suuresti vas­taa Suomen vien­nistä — joutuu siis kil­paile­maan näi­den osaa­jien “sielus­ta” myös näitä taho­ja vas­taan — pitkän matem­ati­ikan luk­i­ja voi vali­ta yhtä hyvin lääkärin tai lakimiehen uran, ammat­te­ja joiden koulu­tuk­seen pitkä matem­ati­ik­ka antaa hyvät eväät on paljon.

    Link­ki Sem­i­naari­in on täällä:

    http://www.luma.fi/videot/3526/webinaari-miten-matematiikan-opetuksen-lukiossa-tulisi-uudistua

    Muu­ta­ma ote noin 20 min­uutin kohdalta:

    12 vuo­den aikana on vuosi hävin­nyt 7‑luokan osaamisesta

    Lukio ei enää koulu­ta aka­teemisia, vaan meil­lä on myös “nuoriso­taku­ute­htävä” tässä.

    …jatkok­oulu­tuk­ses­sa MEL tasoisia on 4700 ja jatkok­oulu­tuk­seen tarvit­taisi­in 6300 eli 1600 pitää ottaa C tasoisia 

    Joidenkin tun­temieni matem­ati­ikan opet­ta­jien kom­menteista olen ymmärtänyt, että tasoa on halut­tu nos­taa, mut­ta jo alalu­okil­la rima on niin korkeal­la, että aika ei riitä perus­lasku­toim­i­tuk­sien oppimiseen kunnolla.

    Myös opet­ta­jien taso vaikut­taa — itse olin onnekas ja sain lukios­sa yhden Suomen parhaista matem­ati­ikan opet­ta­jista ‑uskallan näin sanoa, vaik­ka otan­ta­ni on pieni — Markku Halmetojan.

    Jos jol­lain on Hesarin net­tiver­sion lukuoikeus voisi lukea Hal­me­to­jan mielipi­dekir­joituk­sen toukoku­ul­ta ja tiivistää sen tänne, olisin kiitollinen:

    http://www.hs.fi/mielipide/a1430363701324

    Otsikko on ainakin lupaava:

    Opete­taanko matem­ati­ikkaa liian vaikeasti?

    Ehkä pitää han­kkia se Hesarin net­tile­hti. Joka tapauk­ses­sa, Hal­me­to­jan mielip­iteitä kan­nat­taa kuun­nel­la, sil­lä hän kuu­luu siihen harv­inaiseen ryh­mään matem­ati­ikan opet­ta­jia, joi­ta läh­es kaik­ki entiset oppi­laat muis­tel­e­vat kunnoituksella.

    Ajatuk­sia insinöörin näkökulmasta
    ———————————————

    Vaikut­taisi siltä, että matem­ati­ikan ope­tus on kri­i­sis­sä osit­tain siitä syys­tä, että teknolo­gia-avusteinen matem­ati­ik­ka ja työka­lut, esim. MATLAB ovat tehneet monista matemaat­ti­sista tehtävistä ja niiden ratkaisemis­es­ta täysin eri­laista kuin mitä koulu­opetuk­ses­sa annetaan “ymmärtää”.

    Jotenkin pitäisi pystyä saavut­ta­maan yhteys asioiden ymmärtämisen ja kuitenkin teknolo­gian käytön välil­lä. Nähdäk­seni tämä on vielä ratkaise­ma­ton ongel­ma — voi olla, että olen väärässä.

    Esimerkik­si oma­l­la kohdal­lani vek­to­ri­laske­nan opiskelua helpot­ti aikanaan kiin­nos­tus 2D/3D ohjel­moin­ti­in, jos­sa piti ohjel­moin­tikielel­lä (ASM/C) mallintaa esinei­den rotaa­tioi­ta ja pro­jek­tioi­ta kolmi­u­lot­teises­sa avaru­udessa. Vaik­ka aluk­si matri­isien ja vek­tor­ei­den välisiä suhtei­ta ei ymmär­rä ja lasken­ta on täysin mekaanista, olen­naista on mielestäni tässä se, että lop­putu­lok­sen hienosäätämisek­si piti lop­ul­ta ymmärtää mis­tä lasken­nas­sa on kyse ainakin konseptitasolla.

    Tämä har­ras­tuneisu­us loi käytän­nön yhtey­den teo­ri­an ja tekemisen välille.

    Olen­naista on kuitenkin huo­ma­ta, että tuo ohjel­moin­ti piti tapah­tua vapaa-ajal­la, kouluym­päristössä se olisi ollut mah­do­ton­ta, kos­ka koulus­sa on niin paljon häir­iötek­i­jöitä, että se ei mah­dol­lista vält­tämät­tä keskit­tymistä niin vaikeaan asi­aan. Voisi tietenkin olla myös niin, että koulus­sa olisi erilli­nen tun­ti ohjel­moin­tia varten — en tiedä toimisiko se.

    Esimerkik­si matri­isien ker­to­lasku, matri­isin inver­sio voivat tapah­tua mekaanis­es­ti, mut­ta on tärkeä ymmärtää mitä matri­isin alkiot esit­tävät, jot­ta lop­putu­losta voi työstää eteen­päin — ymmär­rys ei tule heti vaan osissa.

    Yht­enä mie­lenki­in­toise­na vai­h­toe­htona näk­isinkin matem­ati­ikan ja ohel­moin­nin opetuk­sen yhdis­tämistä jol­lain aikavälil­lä, mut­ta ei niin että koulu­opetuk­sen aikana käytetään tietokonei­ta. Etenkin juuri mainit­tu tietokone­grafi­ik­ka mielestäni tar­joaa sekä mah­tavia mah­dol­lisuuk­sia matem­ati­ikan soveltamiseen merk­i­tyk­sel­lisel­lä taval­la. Esimerik­si värikon­ver­siot (ker­to- ja jako­laskut), piir­to­työka­lut (koor­di­naatit vek­torit) 2D kier­rot (sin&cos) kolmi­u­lot­ti­nen mallinnus (matri­isit) — käytän­nön sovel­luk­sia voisi kek­siä paljonkin.

    Ongel­ma lie­nee kuitenkin vielä siinä, että itse koulu­opetuk­ses­sa paperi on ylivoimainen käyt­töli­it­tymä eikä toisaal­ta opet­ta­jien osaami­nen riitä tietotekni­ikas­sa siihen, että he pysty­i­sivät laa­ti­maan esimerkik­si järkevän tehtävän saati avus­ta­maan oppi­las­ta siinä. Tämän vuok­si täm­möistä oppimista pitäisi tehdä niin, että tehtävät jae­taan puo­lik­si kotona suoritet­taviksi ohjel­moin­tite­htäviksi, jot­ka raken­netaan esimerkik­si JavaScript kielel­lä tai muul­la selaimes­sa toimi­vas­sa ympäristössä.

    Tässä on lopuk­si jotain aiheeseen liit­tyviä linkkejä:
    ———————————————————

    Matem­ati­ikkaa tarvi­taan yhä enem­män – ja sitä osa­taan yhä vähemmän

    http://arkisto.lehti.tek.fi/content/matematiikkaa-tarvitaan-yh%C3%A4-enemm%C3%A4n-%E2%80%93-ja-sit%C3%A4-osataan-yh%C3%A4‑v%C3%A4hemm%C3%A4n

    Liian har­va val­it­see matem­ati­ikan – riit­tääkö luon­non­ti­etei­den osaa­jia tulevaisuudessakin?

    http://suomenkuvalehti.fi/jutut/mielipide/puheenvuoro/liian-harva-valitsee-matematiikan-riittaako-luonnontieteiden-osaajia-tulevaisuudessakin/

    Matem­ati­ikanopetuk­sen kiis­tas­ta — Markku Halmetoja

    http://www.maol.fi/fileadmin/users/EDimensio/2012/Keskustelua/Halmetoja_helmikuu2012.pdf

    Viimeisessä tek­stis­sä on välähdyk­siä siitä huumorista, joka sai Hal­me­to­jan tun­nit mais­tu­maan niillekin, jot­ka muuten pitivät matem­ati­ikkaa kuiv­ana oppiaineena.

  85. lk
    mietip­pä mitä oma­l­la kohdal­lasi tarkoit­taisi oleel­lis­ten sitei­den katkaisu suomeen verot­ta­jan ohjei­den mukaan. kun olet sen tehnyt kuin­ka hel­posti palaat esim. usas­ta suomeen jos vero tuplaan­tuu ja vastapain­ok­si palk­ka piene­nee eikä järkevää palu­u­ta piilaak­soon enää ole. Eipä tun­nu palu­u­vir­taa ole­van sieltä eikä lon­toos­ta. Vain jääkiekkoil­i­jat palaa­vat kun tulot katkea­vat. onko tämä suomen etu?

  86. Korkeasti koulutet­tu saat­taa muut­taa usem­mak­sikin vuodek­si ulko­maille koti­maisen ( tai Suomes­sa palkat­tuna kan­sain­välisen yhtiön) työntekijänä.

    Todel­la kvoista osaa­jista — heil­lä on kan­sain­välisil­lä ken­til­lä myös kiva kilpailu.

  87. Mun täy­tyy sanoa että koko ongel­ma on liioitel­tu. Tai ongel­ma on ihan eri kuin mitä kuvitel­laan. Jos meil­lä on kymme­nen tuhat­ta työtön­tä insinööriä niin parem­pi heille olisi jos he löytäi­sivät työ­paikan ulko­mail­ta kuin että he jäävät tänne aiheut­ta­maan tur­bu­lenssia insinöörien työ­markki­noil­la tai pyrkimäl­lä vähempää koulu­tus­ta vaa­tivi­in töi­hin aiheut­taen niil­lä aloil­la markki­nahäir­iöitä. Sama tilanne olisi jos kyseessä olisi met­surit tai lääkärit. Suo­mi teki 2000-luvul­la Nokia-huumas­sa tyh­mästi kun koulut­ti liikaa insinööre­jä. Itse toivon että he saa­vat asian­mukaista koulu­tus­ta vas­taavaa työtä, ja vaik­ka palk­ka ei olisi sama kuin Suomes­sa parhaimp­ina aikoina niin elämänkoke­mus kuitenkin karttuu.

  88. sari:
    lk
    mietip­pä mitä oma­l­la kohdal­lasi tarkoit­taisi oleel­lis­ten sitei­den katkaisu suomeen verot­ta­jan ohjei­den mukaan. kun olet sen tehnyt kuin­ka hel­posti palaat esim. usas­ta suomeen jos vero tuplaan­tuu ja vastapain­ok­si palk­ka piene­nee eikä järkevää palu­u­ta piilaak­soon enää ole. Eipä tun­nu palu­u­vir­taa ole­van sieltä eikä lon­toos­ta. Vain jääkiekkoil­i­jat palaa­vat kun tulot katkea­vat. onko tämä suomen etu?

    Asun USA:ssa, enka ole enaa mon­en ulko­maan vuo­den jal­keen Suomeen verov­elvolli­nen. Suo­mi on hyva maa monin tavoin, mut­ta yksinker­tais­es­ti liian pieni tar­jo­tak­seen tarpeek­si mielekas­ta tyota ja resursse­ja min­un erikoisalal­lani. En usko koskaan muut­ta­vani takaisin Suomeen. 

    Palkkani on taal­la noin 2- tai 3‑kertainen vas­taavaan tyohon Suomes­sa, mut­ta ei taal­la niin radikaal­isti lev­eam­min ele­ta edes hyval­la asiantun­ti­japal­ka­lla joka takalaisel­lakin skaalal­la on varsin korkea. Verot eivat todel­lakaan ole puolen Suomen veroista, vaan 40% tienoil­la. Vasti­neek­si ei vaan saa mitaan. Kadut ovat kuop­pia tayn­na, tar­veys­den­hoi­dos­ta ja elake­saas­tamis­es­ta saa vero­jen paalle pulit­taa sata­sia kuus­sa (enem­man jos on lap­sia), sukan­var­res­sa on paras olla saas­to­ja pahan paivan var­alle kos­ka tur­vaverkko­ja ei ole, ja lap­siper­heet pulit­ta­vat tuhan­sia kuus­sa las­ten­hoi­dos­ta, koulus­ta, ja saas­tamis­es­ta las­ten yliopis­tok­oulu­tuk­seen. Takalainen keskilu­ok­ka tekee paljon enem­man toi­ta kuin Suomes­sa, on paljon velkaisem­pi, ja saa oikeasti kamp­pail­la pitaak­seen hom­man kasassa.

    Sum­ma sum­marum: nuori, ter­ve, ja jak­sa­va asiantun­ti­ja kyl­la par­jaa ja tien­aa Jenkeis­sa Suomea parem­min — en vali­ta ollenkaan. Mut­ta per­heel­lisille tilanne on aivan toinen, ja jos min­ul­la olisi lap­sia, muut­taisin toden­nakois­es­ti takaisin Eurooppaan.

  89. Osmo Soin­in­vaara: Min­ul­la on sama koke­mus kuin kepal­la. Opiske­lin erit­täin nopeasti ja paljon työtä tehden ensim­mäisen opiskelu­vuo­den niin, että tutkin­nos­ta oli valmi­ina 70 %. Kri­ti­ik­ki ei siis osu min­u­un. Mut­ta matem­ati­ikkaa en oppin­ut koskaan opiskele­maan, kos­ka koulu­matem­ati­ik­ka oli ollut niin nau­ret­ta­van help­poa. Olin oip­pin­ut väärän tavan opiskel­la matem­ati­ikkaa (intui­ition) enkä enää oppin­ut siitä ulos.

    Intu­itio on osa matem­at­ti­ikkaa. Tämä xelviä mm. eräästä Nevan­li­nan kir­joituk­ses­ta Parhait­en sitä voi käyt­tää jom­mas­sa, sil­lä piirus­tuskset auttavat.

    Leg­en­daari­nen lehtori Liet­zén piti matikanker­hoa ja siel­lä men­ti­in svyem­mälle. Halu­teessan oli­is tieten­ki opiskel­la esim. Myr­ber­gin Joh­da­tusa korekama­pa analyysiin.

    Vieläkin vähän pän­nii, että type­r­än virheen takia sai k 71 ylp­päreis­sä vain 57 pis­tet­tä. Enkä edes uskaltanut kokeil­la jokerite­htävää, vaik­ka vähän oli hajua siitä, miten se olisi tehtävä. Koulukaveri Kari Ojala sai täy­det 63.

    1. Markku.
      Pidän inu­iti­ivista matem­ati­ikan osaamis­tani erit­täin arvokkaana ja väitän ymmärtäväni esimerkik­si kansan­talousti­eteen mallien rajoituk­sista paljon enemän kuin moni oikea kansan­talousti­eteil­i­jä, mut­ta aja­tustapani esti min­ua opiskele­mas­ta matem­atikkkaa syväl­lisem­min. Olisin var­maankin pystnyt,mutta olisi pitänyt opiskel­la toinen tapa ajatella.

  90. Osmo Soin­in­vaara: Lukion matem­ati­ikan taso on laskenut siitä yksinker­tais­es­ta syys­tä, että lukion käyvien osu­us ikälu­okas­ta on kasvanut.

    Tässä on ole­tus, että nykyiset oppi­laat oli­si­vat keskimäärin “huonom­pia”, siis ennen matemaat­tis­es­ti lah­jakkaiden tai kiinon­stu­niden osu­us oli suurempi.
    Ehkä näin onkin (ehkä ei) mut­ta kyl­lähän vuosikym­men­nis­sä olisi opetuk­sen laadun paran­tua. Kun joka alal­la kil­pailu pakot­taa yri­tyk­sen tekemään parem­pia tuot­tei­ta tai ainakin sit­ten yhtä hyviä halvem­mal­la, mik­si ei siis koulu tar­joa asi­akkailleen parem­paa tuotet­ta eli tehokkaam­paa oppimista.

Vastaa käyttäjälle Tuomas__ Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.