Turhuuden talous

26.10.2014 · Aihe: _ 

Berliinissä kannattaa käydä DDR-museossa nähdäkseen, millaisen kulutustason sosialismin mallimaa lupasi kansalaisilleen. Tarjolla oli kaikki, mitä ihminen välttämättä elämäänsä tarvitsee: asunto, ruokaa, televisio, huonekalut ja vähän oikeanlaista kulttuuria sekä onnekkaille Trabant. Tuottamalla hyödykkeet suurina sarjoina samanlaisina, talous pystyi tyydyttämään kansalaisten välttämättömät tarpeet. Jatkuvan edistyksen myötä oli tarkoitus saavuttaa sellainen elintaso, että muuri voidaan purkaa turhana.

Maailmassa miljardit ihmiset haaveilevat DDR:n normielintasosta. Sen puolesta Latinalaisen Amerikan kansat äänestävät. Se olisi riittänyt unelmaksi myös useimmille suomalaisille kuusikymmentä vuotta sitten. Nyt pelkkä toimeentulotuki takaa periaatteessa kaikille DDR:n normielintason.

Välttämättömyyshyödykkeiden tuottaminen ei ole enää tuotannollinen ongelma. Ongelma on, että välttämättömyyshyödykkeiden tuotanto tarjoaa työtä enää vain alati pienenevälle osalle ihmisiä.

Bulkkitavaroiden valmistus ei ole enää taloudellisesti mielenkiintoista. Kun älypuhelimen valmistaminen maksaa muutaman euron, on samantekevää, missä ne valmistetaan. Paljon enemmän työpaikkoja ne synnyttävät suunnittelussa, logistiikassa ja kaupassa.

Meitä pelotellaan maailmalla, jossa hyödylliseen tuotantoon tarvitaan vain viidesosa ihmisistä. Niin siinä kävisi, jos DDR:n normielintaso riittäisi. Tämä merkitsee myös, ettei pitäisi olla tuotannollisesti ylivoimaista taata normielintaso kaikille maailman ihmisille.

Vaikka tavaroiden ja ruuan tuotanto ei paljon työvoimaa vaadi, julkiset palvelut kuten koulutus ja terveydenhuolto vaativat. Kuka maksaa veroina ilmaispalvelut, jos työt yksityissektorilla automatisoituvat pois?

= = =

Muutama vuosi sitten eduskunnassa käynyt delegaatio kertoi, että Suomessa ravit työllistävät enemmän ihmisiä kuin sahat. Tieto voi pitää paikkansa, vaikka onkin peräisin hevosmiehiltä.

Uusia työpaikkoja syntyy ravien ohella kuntosaleihin, trendikahviloihin, tietokonepelien laadintaan ja kaikkeen muuhun sellaiseen, jota Tuomas Kyrön mielensäpahoittaja pitäisi täytenä humpuukina. Eipä näiden tekemiseen olisi DDR:n viisivuotissuunnitelmissakaan arvokasta työvoimaa uhrattu, koska turhuus olisi ollut pois välttämättömyyksistä.

Nykymaailmassa talouden kasvu ja työllisyys perustuvat lähes kokonaan turhuuksien tuottamiseen. Pahoittelen turhan vahvaa sanaa. Suomenkielestä puuttuu luonteva sana kuvaamaan asioita, jotka ovat mukavia mutta eivät välttämättömiä (unnecessarities).

Amerikkalainen elokuvaprojekti voi maksaa satoja miljoonia euroja, mikä tarkoittaa jopa kymmentä tuhatta hankkeeseen suoraan tai välillisesti käytettyä työvuotta. Koko kännykkäalan kehitys on perustunut viihdeominaisuuksiin. Telakkateollisuutta pidetään perinteisenä kovana alana, mutta Turun telakalla rakennettavan loistoristeilijän loppukuluttaja on amerikkalainen Karibian risteilyllä rahojaan tuhlaava eläkeläinen.

Työn tarve on muuttunut uhrauksesta meriitiksi. DDR:n johto pohti aikanaan, paljonko työvoimaa on varaa uhrata Trabantien valmistamiseen. Ravikansaa kiitetään sitä, että ravit työllistävät niin paljon ihmisiä.

Turhuuden taloudessa tulonjako lähestyy Klondiken tulonjakoa: tuhat miestä lähtee keväällä etsimään kultaa. Muutama kymmenen tulee syksyllä takaisin upporikkaana, mutta useimmat eivät ei ole löytäneet mitään. Suomessa on lukemattomia pelialan yrityksiä, mutta vain Rovio ja Supercell ovat osuneet kultasuoneen.

Turhuuksien kysyntää on paljon vaikeampi ennustaa kun vaikkapa perunoiden kysyntää. Turhuuden talous on jatkuvaa epävarmuutta. Yleisö ei ehkä löydäkään suurella rahalla ehostettua trendiravintolaa. Jättibudjetilla tehty elokuva voi flopata. Rovio kehitti Angry Birdsin noin kymmenen hengen voimin. Sen jälkeen se on etsinyt uusia kultasuonia liki satakertaisella panostuksella, mutta ei ole löytänyt.

Turhuuden taloudessa yleistyvät voittaja vie kaiken tilanteet. Ensin Nokia voitti ja sitten siltä vietiin kaikki. Yhtiö aliarvioi puhelinten viihdeominaisuuksien merkityksen.

= = =

Turhuuksien talous voi laajentua loputtomasti. Niinpä jokseenkin kaikki voivat työllistyä – jollakin palkalla. Tämä osa taloudesta on lähtökohtaisesti eriarvoistavampaa kuin teollisuustyö. Eniten on kysyntää luoville osaajille.

Lienee turha pelko, että vain 20 % työllistyy, mutta 20 prosenttia työntekijöistä voi viedä 80 prosenttia tuloista. Onko edessä synkkä eriarvoisuus?

Ongelma on siis, että välttämättömyyshyödykkeet syntyvät liian helpolla.

Miten se voi olla ongelma?

Entä jos vain tehdään vähemmän työtä, siis lyhennetään työvuotta? Työajan lyhentäminen ei vähennä työttömyyttä paljonkaan, koska työttömyys on työmarkkinoiden kitkasta johtuvaa hävikkiä, joka ei riipu työ tarjonnan määrästä. Oikea kysymys on, ovatko turhuudet arvokkaampia kuin vapaa-aika. Tästä ei tarvitse päättää kollektiivisesti. Jokainen voi valita, paljonko työvoimaansa myy ja mihin kulutustasoon tyytyy. Eroista kulutustasoissa tulee hyväksyttävämpiä, kun ne koskevat turhuuksia, eivät välttämättömyyksiä.

Enää pitäisi keksiä, mistä saadaan rahat opettajien ja sairaanhoitajien palkkoihin, jos kovin moni päätyy arvostamaan vapaa-aikaa enemmän kuin turhuutta?

Kommentit

143 Vastausta artikkeliin “Turhuuden talous”

  1. Osmo Soininvaara kirjoitti 26.10.2014 kello 23:16

    Jostain syystä kommentit olivat estyneet, mutta nyt toiminevat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Raimo K kirjoitti 26.10.2014 kello 23:40

    Näyttää tekstistäkin puuttuvan jotain

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  3. Tommi Uschanov kirjoitti 27.10.2014 kello 4:21

    Eräs ongelma on, että mitä matalampi on kaikille taattu peruselintaso, sitä pienemmät poikkeamat siitä ylöspäin ollaan psykologisesti valmiita hyväksymään.

    Mainitussa DDR:ssä kansalaiset saivat hallitsemattomia raivokohtauksia, kun systeemin romahdettua tuli kuohuttavia paljastuksia siitä, millaista elämää puolueen johto oli elänyt. Sivustakatsojan silmissä asiassa on vain koomista, että se oli elänyt ehkä vaatimattomammin ja pienimuotoisemmin kuin minkään muun diktatuurimaan johto koskaan. Hyvän elämän aineksia olivat olleet mm. omakotitalot, mikrouunit, VHS-videonauhurit ja portaattomat vesihanat – siis asiat, jollaiset vuoden 1989 Länsi-Euroopassa (ml. Länsi-Saksa) olivat melkein kaikilla pienituloisilla duunareillakin.

    Mutta koska tavallisilla kansalaisilla ei ollut niitä, jo ne riittivät nostattamaan samanlaisen suuttumuksen kuin vaikka Romanian Ceaușescun kullatut marmoripalatsit.

    Vaikka hyvä talouskehitys mahdollistaisikin sen, että peruselintaso on vaivattomasti järjestettävissä kaikille, ja tämä lisäisi järjestelmän nauttimaa legitiimiyttä, se samalla syö toisesta päästä pois tätä aivan samaa legitiimiyttä, jos peruselintason järjestämisestä syntyvä arvonlisäys kanavoituu pienelle vähemmistölle, joka sen avulla nostaa oman elintasonsa peruselintason yläpuolelle.

    Ja on syytä huomata, että tämä ongelma jää jäljelle, vaikka se hyvinvointivaltion veropohjaan liittyvä toinen ongelma ratkaistaisiinkin – ja täysin riippumatta siitä, miten se tarkkaan ottaen ratkaistaisiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 46

  4. napander kirjoitti 27.10.2014 kello 7:58

    Luojan kiitos, että nykyään kaikki on laadultaan täyttä paskaa verrattuna DDR-vatkaimiin ja muihin hienoihin asioihin joita tuo ihana utopia tuotti. Jos asiat eivät hajoaisi jo kotiutusvaiheessa, niin eipä olisi kaukomaiden kolmivuotiaille työtä tehtäväksi kyyneleet silmissä ja kädet verillä. Mitä me sitten haettaisiin cittarista hajoamaan ja heitettäväksi roskiin?

    Sairaanhoidon kuluja saa alas, jos kansa lopettaa viinanjuonnin ja tupakoinnin ja pesee hampaansa, opettajia ei tarvita jos ei tee lapsia – ja kukapa tässä enää lapsia tekisi, kun tulevaisuus alkaa näyttämään aika synkältä. Olisihan tuota kansankapitalismiakin harrastettavaksi, joten varallisuuden verottamisesta tuottojen verottamiseen. Perintövero pois, kouluihin sijoitusoppia – ihmisille omaa puskuria ja yhteiskunta huolehtimaan enää niistä jotka valitsivat väärin kun vanhempia jaettiin tai eivät pärjää työmarkkinoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  5. Jorma Nordlin kirjoitti 27.10.2014 kello 8:10

    3d-tulostuksen kehittyessä ei kohta enää kannata valmistaa edes halvan työvoimakustannusten maissa.

    Asuntojen tulostamista kehitellään ja tutkitaan.
    Autojen valmistajat ovat ottaneet tulostimia käyttöön.

    Myös terveydenhuollon kustannukset vähenevät. Automaation ja robotiikan kehittyessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  6. Sirkka-Liisa kirjoitti 27.10.2014 kello 8:48

    Olipa hyvä ja tarkka analyysi, kiitos!

    Nopeasti ja ehkä turhankin paljon oikaisten: Maslowin tarvehierarkian kaksi alinta porrasta eli “Fysiologiset tarpeet” ja “Turvallisuuden tarpeet” jäävät siis ulkopuolelle. Ja ehkä osittain “Yhteenkuuluvuuden ja rakkauden tarpeet”. Näin haluaisin yhä uskoa ja toivoa. Ainakin varhaislapsuus ilman tarpeiden täyttymistä pelottaa, etenkin kun elämän epävarmuuden lisääntyminen linee tosiasia. Mutta “turhuuden talous” antaahan ko. tarpeillekin jo nyt oman viitekehyksensä ja hyödykkeitä joka lähtöön, hyvässä ja pahassa.

    Sitä vastoin ylinnä oleva “Itsensä toteuttamisen tarpeet” -taso ja sitä alempi (neljäs) eli “Arvonannon tarpeet” -taso ovat nyt jo turhuuden markkinoiden valtaamat.

    Mika Waltarin “kaunis turhuus” on aina kolahtanut. Sen sijaan kammoksun nyt vallalla olevia tiettyjä hokemia (fantastista tec.), tuntuu että osaaminen ja ymmärrys jäävät kertta kaikkiaan jalkoihin.

    Mutta: Miten käy tiedon, opimisen, elämän peruskysymysten ym. näillä turhuuden markkinoilla? Vai tuleeko jossain vaiheessa totaalinen kyllästymispiste tai ainakin turhuuden markkinoiltakin tietyt naamiot ja valheelliset mielikuvat karsiutuvat pois.

    Mutta tärkeitä kysymyksiä: Jos työllisyyttä voidaankin hoitaa turhuuden markkinoilla, lisääntyykö kestävä elintapa? Lisääntyykö ymmärryksemme luonnon ja ympäristön kestokyvystä, saadaanko turhuuden taloudessa tulevien sukupolvien tarpeet huomioonoteuksi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  7. Jarmo Heimo kirjoitti 27.10.2014 kello 9:07

    tämä oli hyvää pohdintaa, Osmo! Tuo turhien tavaroiden tuotanto muuttuu myös yksilöllisemmäksi nopeaan tahtiin, kun 3D- tuotantotapa etenee. Jokainen voi tuottaa taas itse tarvitsemansa esineet. Toki ohjelmistosuunnittelu ja -kauppa, printterisuunnittelu ja raaka-aineiden tarjonta ovat sitten se uusi työllistävä osio. Nykyinen tehdastuotanto joka tapauksessa mullistuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  8. Sakke kirjoitti 27.10.2014 kello 9:27

    Mielenkiintoinen, useitakin ajatuksia herättävä keskustelunavaus! Tuossa on monia asioita pohdittavaksi ja keskusteltavaksi.

    Kuvattua muutosprosessia, ns. rehellisen työn piiristä ns. “humpuukiin” perustuvaan talouteen, ja sen mielekkyyttä, olen itsekin (aika ajoin) pohtinut. Sirkushuvien tarpeellisuus on tosin ollut tiedossa ilmeisesti jo hyvinkin kauan sitten … ja kyllähän vaikkapa elokuvat ja internet ovat alkuun edellyttäneet aikamoista teknillistäkin osaamista, vaikka sisällön luominen molempiin kasvoi talouden osalta nopeasti nykyiseen, paljon merkittävämpään rooliinsa, ja kasvaa ilmeisesti edelleen, kunnes kyllästymisvaihe (joskus?) saavutetaan.

    Tarvehierarkioista ja normielintasostakin voisi keskustella pitkään, mutta hyppään sen sijaan tekstin loppuosaan, jossa kirjoitettiin: “… työttömyys on työmarkkinoiden kitkasta johtuvaa hävikkiä, joka ei riipu työ tarjonnan määrästä.”
    Tarkoitetaanko tässä “työ tarjonnan” määrällä lähinnä työn tarjontaa, eli työpaikkojen tarjontaa vai työvoiman tarjontaa, vai kenties kumpaakin? (SK:n julkaisemassa, tuoreessa (SK/2014, nro 43) tekstissä oli käytössä sana “työn”, ei pelkkä “työ”, kuten yllä”. Tipahtiko siitä kirjain “n” vahingossa?) Ajatuksen taustoja olisi ehkä hyvä valottaa enemmänkin.

    Työmarkkinoiden kitkattomuudella voisi joku ehkä ajatella kuvattavan tilannetta, jossa yhden firman, tai valtion/kunnan irtisanoessa tai lakkauttaessa jonkin toimintansa, se automaattisesti alentaisi alueen (paikallisesti, jopa maanlaajuisesti tai laajemminkin) kaikkia palkkoja sille tasolle, jolla kaikki palkkatöitä kaipaavat voisivat jälleen työllistyä, mikäli työtä ei samaan aikaan olisi muualla vielä muutoin tarjolla. Näinkö tämän ajatuksen punainen lanka kulkee?

    Liittyykö ajatus työmarkkinoiden kitkasta siis maantieteeseen, esim. eri paikkakuntien välillä vallitsevaan muuttohalukkuuteen ja -mahdollisuuksiin (mm. asuntomarkkinoiden osalta), “vääränlaiseen” ammatilliseen koulutus- ja kokemustaustaan, eli osaamisen kohdentumiseen, vai tuon laajan problematiikan lisäksi myös palkkoihin ja palkkojen joustamattomuuteen tilanteissa, joissa työn/työvoiman tarjonnassa ja kysynnässä tapahtuu muutoksia?

    Mitä oikeastaan on työmarkkinoiden kitka? Kai siihen paljon muutakin sisältyy kuin pelkkä yksilöiden mahdollinen vastentahtoisuus siirtyä (ilman omaa syytä irtisanotusta) rehellisen, tarpeelliseksi koetun työn puurtajasta “turhuuksien talouden” markkinoilla hölpöttävksi helppoheikiksi (turhuuksia kaupittelevaksi puhelinmyyjäksi?) tai peräti klovniksi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  9. K-Veikko kirjoitti 27.10.2014 kello 9:40

    > Oikea kysymys on, ovatko turhuudet arvokkaampia
    > kuin vapaa-aika

    Eri tuotteiden välinen suhteellinen arvo on määriteltävissä, mutta ei nykyisillä talousteorioilla. Niiden avulla ei ole mahdollista määrittää vapaa-ajan arvoa. Niiden avulla kuitenkin toimitetaan (juhlallisin virkamenoin) talouden ohjaaminen – ja tuloskin on sen mukainen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  10. Capella kirjoitti 27.10.2014 kello 10:05

    Suomalaisen protestanttisen yhteiskunnan virtaan sopii kehnosti tilanne, jossa elämää ei pyhitetäkään sokeasti työlle.

    On siis odotettavissa aikamoisia kasvukipuja, kun Suomi väistämättä joutuu sopeutumaan jälkiteolliseen yhteiskuntaan.

    Olisi toivottavaa, että ihmiskunta käyttäisi entistä suuremman osan joutilaisuudestaan itsensä sivistämiseen, kulttuuriin ja yhteisöllisyyteen.

    Internet ja vapaat oppimateriaalit tarjoavat valtavan mahdollisuuden kenelle tahansa sivistää itseänsä ja oppia uutta. Kulttuuria on tarjolla laidasta laitaan niin ikään valtaasti. Vapaa-ajan lisääntyminen tarkoittaa sitä, että on enemmän aikaa olla yhdessä.

    Perustulo on ainoa realistinen vaihtoehto ehkäisemään jälkiteollisen yhteiskunnan kasvukivuista kumpuavaa väkivaltaa. Sen järjestäminen niin, että se tyydyttää kaikkia osapuolia, onkin hiukan vaikeampi tehtävä suoritettavaksi.

    Osa ihmiskunnasta siirtyy aikanaan asuttamaan Kuuta ja Marsia. Näille taivaankappaleille voisi siirtyä monta miljardia ihmistä, muista taivaankappaleista puhumattakaan. Uusi villi länsi siis odottaa tuolla jossain, kunhan joku keksii halvan teknologian päästä kiertoradalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  11. Mari Heimala kirjoitti 27.10.2014 kello 10:06

    Miten saataisiin Suomeen edes DDR:n taso, että kaikilla olisi ruokaa ja asunto? Nyt ei ole, päinvastoin näyttää siltä, että leipäjonot ja asuntojonot vain kasvavat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  12. Capella kirjoitti 27.10.2014 kello 10:16

    napander:
    Luojan kiitos, että nykyään kaikki on laadultaan täyttä paskaa verrattuna DDR-vatkaimiin ja muihin hienoihin asioihin joita tuo ihana utopia tuotti. Jos asiat eivät hajoaisi jo kotiutusvaiheessa, niin eipä olisi kaukomaiden kolmivuotiaille työtä tehtäväksi kyyneleet silmissä ja kädet verillä. Mitä me sitten haettaisiin cittarista hajoamaan ja heitettäväksi roskiin?

    Sairaanhoidon kuluja saa alas, jos kansa lopettaa viinanjuonnin ja tupakoinnin ja pesee hampaansa, opettajia ei tarvita jos ei tee lapsia – ja kukapa tässä enää lapsia tekisi, kun tulevaisuus alkaa näyttämään aika synkältä. Olisihan tuota kansankapitalismiakin harrastettavaksi, joten varallisuuden verottamisesta tuottojen verottamiseen. Perintövero pois, kouluihin sijoitusoppia – ihmisille omaa puskuria ja yhteiskunta huolehtimaan enää niistä jotka valitsivat väärin kun vanhempia jaettiin tai eivät pärjää työmarkkinoilla.

    Kyse on lähinnä ihmisten laiskistumisesta. Nykyisiäkin kulutustuotteita voi useimmiten korjata ihan itse. Esimerkiksi elektroniikan varaosia on saatavilla aasialaisista verkkokaupoista halpaan hintaan.

    Muropaketti teknologia sivustolla oli äskettäin artikkeli kastuneen digijärjestelmäkameran korjaamisesta.

    Ylekin näytti dokumentin ranskalaisesta elektroniikkakorjaamosta, jossa myytiin komponentteja Samsungin valmistamien televisioiden korjaamiseen.

    Olennaista on se, että DDR-vatkaimien aikaan ihmiset myös korjasivat tai korjauttivat tuotteitaan. Korjauttaminen oli helpompaa, koska tuotteet maksoivat niin paljon, että korjaaminen oli kannattavaa. Nykyään tuotteet ovat niin halpoja, että korjauttaminen ei kannata taloudellisesti, mutta ekologisista syistä tuotteen korjaaminen itse kannattaa.

    Nykyään ihmiset pitävät esimerkiksi kodinelektroniikkaa sisustuselementteinä, jolloin ne laitetaan vaihtoon, jos sisustus muutetaan. DDR-vatkaimen aikaan ei ajateltu näin.

    Laatua löytää nykyäänkin, jos on valmis siitä maksamaan. Voit siis edelleenkin löytää itsellesi DDR-vatkaimen kaltaisen kestävän työkalun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  13. Viherinssi kirjoitti 27.10.2014 kello 10:30

    Tommi Uschanov: Vaikka hyvä talouskehitys mahdollistaisikin sen, että peruselintaso on vaivattomasti järjestettävissä kaikille, ja tämä lisäisi järjestelmän nauttimaa legitiimiyttä, se samalla syö toisesta päästä pois tätä aivan samaa legitiimiyttä, jos peruselintason järjestämisestä syntyvä arvonlisäys kanavoituu pienelle vähemmistölle, joka sen avulla nostaa oman elintasonsa peruselintason yläpuolelle.

    Olematta tästä isommin eri mieltä haluan kuitenkin lisätä yhden asian. Järjestelmän legitiimiyden tunne riippuu hyvin olennaisesti myös siitä, minkälaiset mahdollisuudet yksilö kokee itsellään olevan oman elintasonsa nostamiseksi.

    Jos joukko jakautuu “meihin köyhiin” ja “niihin rikkaisiin”, yhteiskunta on huonolla pohjalla. Jos taas “meistä köyhistä” voi päästä – jos ei itse, niin sitten oma lapsi – “niihin rikkaisiin”, asiat ovat paljon paremmalla tolalla.

    Tuottavuuden keskittyminen yhä kapeammalle ihmisjoukolle tuo ihan varmasti suuria haasteita. Valitettavasti taitaa vielä käydä niin, että hyvät turhuuden ja hyvät jonkin ei-turhan lisäarvon tuottajat ovat jossain määrin päällekkäinen ihmisryhmä. Kummassakin hommassa kuitenkin tarvitaan osittain samoja kykyjä.

    Lisämaustetta haasteeseen saa siitä, että ison osan kansasta on ainakin vielä lähivuosikymmenet oltava töissä hoitamassa toisia kansalaisia (erit. vanhustenhoito). Tämä voi toisaalta olla hyväkin uutinen, koska sillä saralla on paljon myös sellaista työtä, joka ei edellytä samoja kykyjä kuin vaikkapa tuotekehitystyö.

    Omassa utopiassani:

    – kaikille työkykyisille on töitä tarjolla

    – ilman töitä peruselintaso on siedettävä

    – työtä tekemällä elintasoaan saa selvästi parannettua

    – yksilön menestymismahdollisuudet riippuvat mahdollisimman vähän hänen taustastaan

    – elintasokuilun sijasta on elintasoluiska (ts. jakauma ei ole liian piikikäs), jolloin ei synny kahta ryhmää

    En näe, että tuo olisi ihan mahdoton toteutettava, mutta aika paljon ajattelutavan muutoksia se vaatii. Olen myös valmis muuttamaan utopiani, jos joku osaa kertoa jonkin paremman tavan hoitaa asiat niin, että ihmisten motivaatio kasvaa potentiaaliinsa säilyy.

    Nyky-Suomi poikkeaa tuosta utopiasta ainakin siinä, että töitä ei välttämättä ole tarjolla, eikä työnteolla mitenkään välttämättä saa parannettua omaa tilannettaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 69

  14. Marko V kirjoitti 27.10.2014 kello 10:36

    Jorma Nordlin:
    3d-tulostuksen kehittyessä ei kohta enää kannata valmistaa edes halvan työvoimakustannusten maissa.

    Asuntojen tulostamista kehitellään ja tutkitaan.
    Autojen valmistajat ovat ottaneet tulostimia käyttöön.

    Myös terveydenhuollon kustannukset vähenevät. Automaation ja robotiikankehittyessä.

    Juu mm. Königsegg käyttää 3D tulostusta piensarjatuotannossan. 3D-tulostettuja osia käytetään yleisesti teollisuudessa tuotekehityksessä, kun tehdään prototyyppejä. Ne ovat huomattavan kalliita. Jos nyt katson viimeisimpiä tarjouksia, niin yksi kontruktio tulostettuna 2800 e ja lopulliset osat ruiskupuristettuina 13 e. Lisäksi tulostetut osat eivät mitenkään vastaa laadultaan ja ominaisuuksiltaan muoteilla tehtyihin osiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  15. Syltty kirjoitti 27.10.2014 kello 10:40

    Minä ainakin olen ilomielin vamlis vaihtamaan vapaa-aikaani kaikenlaisiin turhuuksiin, kuten isoon ja uuteen taloon, mukavaan ja uudehkoon autoon, iPhoneen, kunnon läppäriin & tietokoneeseen, naudanlihaan ja muihin vastaaviin kalliisiin ruokatarvikkeisiin, palveluihin (esim. ravintolat) liikkumiseen (pitäisi päästä käymään Espanjaassa sukulaisten luona, on jäänyt hinnan takia vähänlaiseksi).

    Opiskeluajat osoittivat, että pienessä soluasunnossa syöde halpaa ruokaa pärjää vallan mainiosti. Käyn kuitenkin mielummin töissä.

    Siksipä olen varma että yksilöiden päättäessa työaika pysyy suunnilleen nykyisenä, koska se sopii aika hyvin ihmisen elämänrytmiin. Moni tietenkin tykkää että pitäisi kollektiivisesti päättää heidän omien preferenssiensä mukaisesti lyhyestä työajasta ja yksinkertaisesti kieltää niitä, jotka eivät tähän suostu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  16. Nakki kirjoitti 27.10.2014 kello 11:02

    Oletko oikeasti tutustunut talousteoriaan ja taloustieteen tutkimukseen? Taloustieteessähän on jopa ihan klassinen esimerkki jo kanditason opiskelijoille laskea kuluttajien valintaa työn ja vapaa-ajan väliltä.

    Taloustieteellä on, kuten millä tahansa kvantitatiivisesti ongelmia ratkaisevalla alalla, ongelmia mitata asioita, joita ei voi laskea. Vapaa-aika on kuitenkin varsin helposti mitattava suure, siinä missä noin esimerkiksi hyväntekeväisyyteen rahan lahjoittamisen tuottama onnellisuus on melko mahdoton mitata. Toki tämä ei tarkoita etteikö mitään onnellisuuteen liittyvää voida tutkia, se vaan ei ole yhtä yksinkertaista mittaamisongelmien vuoksi.

    K-Veikko:
    > Oikea kysymys on, ovatko turhuudet arvokkaampia
    > kuin vapaa-aika

    Eri tuotteiden välinen suhteellinen arvo on määriteltävissä, mutta ei nykyisillä talousteorioilla. Niiden avulla ei ole mahdollista määrittää vapaa-ajan arvoa. Niiden avulla kuitenkin toimitetaan (juhlallisin virkamenoin) talouden ohjaaminen – ja tuloskin on sen mukainen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  17. Tapio Peltonen kirjoitti 27.10.2014 kello 11:03

    Työn tuottavuuden kasvu on lähinnä fossiilisten resurssien käyttöä ihmistyövoiman sijasta. Meillä eurooppalaisilla voisi kullakin ajatella olevan 100 “fossiiliorjaa”, siis verrattuna esiteollisen ajan elintasoon. Jos nämä fossiiliorjat otetaan pois, elintaso tipahtaa lähelle esiteollista aikakautta tai jopa sen alle, sillä itse asiassa jopa maatalouden kyky ruokkia maailman väestö on pitkälti riippuvainen fossiilisista resursseista (fosfaatti, kalium, maakaasu, öljy).

    Rooman klubi oli oikeassa. Ainoastaan ajoitus meni pieleen (luultavasti parilla-kolmella vuosikymmenellä).

    Enemmän kuin mikään muu minua muuten surettaa se, miten paljon käyttökelpoista tuotantokapasiteettia ruostuu piloille toimintansa päättäneiden teollisuuskiinteistöjen pihoilla ja nurkissa. Valitettavasti jopa nykyjälleenmyyntiarvoltaan kymmenien tuhansien arvoisia tuotantokoneita päätyy lopulta romuraudaksi siksi, että ne jätetään ulos säiden armoille. Toki useimmiten sentään taidetaan nuo jälleenmyyntiarvot ymmärtää, ja konkurssipesistä päätyy yksityishenkilöiden ulkorakennuksiin ja kellareihin tuotantovälineitä, joilla voitaisiin tarvittaessa perustaa melkoisen laajamittainen konepajateollisuus uudelleen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  18. Tiedemies kirjoitti 27.10.2014 kello 11:13

    Kirjoitin itse aiheesta hieman. Aloitin kirjoituksen luonnostelun tietämättömänä Soininvaaran tästä kirjoituksesta, mutta se vaikutti kirjoitukseeni niin paljon, että soveltuu oikeastaan kommentiksi.

    Perustulo Recap, olkaa hyvä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 25

  19. Austrian kirjoitti 27.10.2014 kello 11:54

    Osmolla on monia edeltäjiä, joiden mielestä ihmisten ahneus ja turhamaisuus lisää sekä materiaalista että henkistä hyvinvointia:

    http://en.wikipedia.org/wiki/Bernard_Mandeville

    http://en.wikipedia.org/wiki/The_Fable_of_the_Bees

    Veblenin mielestä taas yläluokka pyrkii kulutuksellaan viestimään että heillä on aikaa ja rahaa käyttää periaatteessa järjettömiin kohteisiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  20. Palkansaaja kirjoitti 27.10.2014 kello 11:55

    Työmarkkinoiden kitka on sitä, että työpaikan löytäminen kestää kauan. Syynä on mm. irtisanomissuoja ja minimipalkat. Ilman niitä useimmat löytäisivät töitä hyvin nopeasti jopa eri aloilta, kun työnantajat uskaltaisivat palkata ihmisiä ihan kokeeksi ilman riskiä. Omistusasumisen tuki ja syrjäseutujen ohuet työmarkkinat ovat myös ongelmia ja etenkin kannustinloukut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  21. Juho Laatu kirjoitti 27.10.2014 kello 11:55

    Hyvä kirjoitus, ja tasapainoisen neutraali ja puolueetonkin vielä tällä kertaa. 🙂

    Turhuuden taloudessa tulonjako lähestyy Klondiken tulonjakoa

    Turhuuden taloudessa on kaikenlaista tulonjakoa. Peliteollisuudessa ja muilla innovatiivisilla aloilla voitot jakautuvat usein Klondiken tyyliin, mutta kuntosaleilla ja lukemattomilla muilla tavallisemmilla aloilla ihan tasaiseen tavisten tyyliin. Välttämättömyyshyödykkeiden tuottaminen on perinteistä ja tuttua, ja siksi tulonjakokin on tasaisehkoa, mutta on silläkin puolella omat innovatiiviset uutuutensa, esimerkiksi viimeisimmässä lääketeollisuuden virityksissä. Klondiken tyylisiä aloja on siis enemmän turhuuden talouden puolella, mutta vain enemmän, eikä kaikki turhuuden talous ole Klondiken tyylistä. Klodiken tyylinen tulonjako on oletusarvo vain nopeimmin muuttuvilla ja innovatiivisimmilla aloilla.

    Turhuuksien kysyntää on paljon vaikeampi ennustaa kun vaikkapa perunoiden kysyntää.

    Tämäkin on vain osin totta, ja vain osuu turhuuksien talouteen enemmän kuin välttämättömyyshyödykkeisiin. Urheiluautoilla on ollut kysyntää jo vuosisadan verran.

    Turhuuden taloudessa yleistyvät voittaja vie kaiken tilanteet. Ensin Nokia voitti ja sitten siltä vietiin kaikki. Yhtiö aliarvioi puhelinten viihdeominaisuuksien merkityksen.

    Tyypillinen innovatiiinen ala. Käsittääkseni Nokian johto ymmärsi puhelinten viihdeominaisuuksien merkityksen, mutta oli silti kykenemätön näkemään, mihin suuntaan ala luontevimmin kehittyy, ja miten sen kannattaisi tuotteitaan kehittää.

    Lienee turha pelko, että vain 20 % työllistyy, mutta 20 prosenttia työntekijöistä voi viedä 80 prosenttia tuloista. Onko edessä synkkä eriarvoisuus?

    Ei. Jos uusia aloja ei päästetä monopolisoitumaan, innovatiivinen tietotaito leviää, ja osa innovatiivisista aloista putoaa jatkuvasti normaalialoiksi. Innovatiivinen suuria voittoja kahmiva kärki säilyy etsimällä uusia innovoitavia kohteita.

    Ongelma on siis, että välttämättömyyshyödykkeet syntyvät liian helpolla.

    Miten se voi olla ongelma?

    Eihän se tosiaan mikään ongelma ole. Ongelmamme liittyvät enemmän esimerkiksi siihen, että maapallo ja luonto eivät tahdo kestää kykyjemme ja toimeliaisuutemme kasvua, lähinnä tuolla turhuuksien talouden puolella. Myös ihmisten päässä on jotain vikaa, joka johtaa edelleen kaikenlaiseen kahnaukseen taloudessa ja pahemminkin. Molemmat liittyvät siihen, että ihmiskunta on vähän liian vahva järkeensä verrattuna.

    Entä jos vain tehdään vähemmän työtä, siis lyhennetään työvuotta?

    Toimisi periaatteessa hyvin, mutta luonto vetää kovasti rakentamaan uutta ja kilpailemaan turhuuksien taloudessa.

    Oikea kysymys on, ovatko turhuudet arvokkaampia kuin vapaa-aika. Tästä ei tarvitse päättää kollektiivisesti. Jokainen voi valita, paljonko työvoimaansa myy ja mihin kulutustasoon tyytyy. Eroista kulutustasoissa tulee hyväksyttävämpiä, kun ne koskevat turhuuksia, eivät välttämättömyyksiä.

    Hyvä näkökulma. Välttämättömyyshyödykkeiden tavarapuolen saamme jo helposti kasaan. Palvelupuoli vaatii vielä käsiä ja inhmillistä kontaktia. Turhuuspuoli on valinnainen, vaikkakin monia kovasti houkutteleva.

    Lisäisin yhtälöön vielä luontoarvot ja pallomme tulevaisuuden. Moni nauttisi mielellään myös miellyttävästä ympäristöstä ja hyvästä omastatunnosta. Ihmiskunnan kannalta kyse on yhteismaa-tyyppisestä ongelmasta, jossa hyvän tavoittelu voi johtaa myös aktiivisten tavoittelijoidn kannalta huonoihin tuloksiin. Täydellisen laiskottelun ja oravanpyörän lisäksi vaihtoehtona voi olla myös entistä hallitumpi oravanpyörässä pyöriminen (sekä tulosten että määrän suhteen).

    Enää pitäisi keksiä, mistä saadaan rahat opettajien ja sairaanhoitajien palkkoihin, jos kovin moni päätyy arvostamaan vapaa-aikaa enemmän kuin turhuutta?

    Ei tuo mikään ongelma ole. Keppiä ja porkanaa vain annostellaan sopivassa suhteessa. Nykyistä kivuttomampi tasapainotila on mahdollinen, jos vain yhteiskunnan parametrien säätäjät ymmärtävät, mitä ovat tekemässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  22. Veli-Pekka kirjoitti 27.10.2014 kello 13:20

    Palkansaaja:
    Työmarkkinoiden kitka on sitä, että työpaikan löytäminen kestää kauan. Syynä on mm. irtisanomissuoja ja minimipalkat. Ilman niitä useimmat löytäisivät töitä hyvin nopeasti jopa eri aloilta, kun työnantajat uskaltaisivat palkata ihmisiä ihan kokeeksi ilman riskiä.

    Tämä on vakioitku sellaisten kanssa, jotka eivät älyä miten asiat toimivat. Nykyisellään saa testata kuinka hommat hoituvat maksimissaan 6kk ajan. Irtisanoa voi vain toteamalla, että henkilö ei ollut sopiva tehtävään. Lisäksi melkein kaikkien alojen minimipalkka on sen verran pieni, että se ei oikeasti ole merkitsevä tekijä.

    Suurempi ongelma on se, että Valtio romutti vanhat työvoimatoimistot 90-luvun lamassa. Tästä syystä on työvoiman hankkimisesta tullut monille yrityksille niin kallista, että ei ole järkeä käyttää siihen aikaa tai vaivaa.

    Esimerkiksi konsultti, joka tekee sen mitä työvoimatoimisto teki ennen käsittääkseni ilmaiseksi voi maksaa yritykselle useita tuhansia euroja.

    (Romutushan tapahtui siten, että yrityksille alettiin tarjoamaan täysin kelpaamatonta työvoimaa syystä tai toisesta ja tämä teki työvoimatoimiston palveluista täysin turhia yrityksille, kun ne eivät enää siivilöineet pois sitä aikaa vievää turhaa massaa, joka ei tehtävään mitenkään kelpaa.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  23. Mikko H kirjoitti 27.10.2014 kello 13:33

    Pelialalla on kyllä ollut muitakin menestyjiä kuin Rovio ja Supercell, tosin ei miljardikauppojen luokassa.

    Ensin Nokia voitti ja sitten siltä vietiin kaikki. Yhtiö aliarvioi puhelinten viihdeominaisuuksien merkityksen.

    Tuo ei ihan pidä paikkaansa. Nokiahan lanseraasi viihdebisneksensä, mm. musiikkikaupan ja pelikännyköitä, suht aikaisessa vaiheessa, ja Ollila sanoi jo joskus 2000-luvun alussa, että hänen keskeisin tehtävänsä on muuttaa Nokia ohjelmistoyhtiöksi. Sanoisin näin ulkopuolisena, että alan muutos puheluista ja tekstiviesteistä ihan muuksi kyllä tunnistettiin oikein ja ajoissa. Nokia oli vaan lopulta kykenemätön johtamaan tekijäihmisiään ja luomaan kilpailukykyisiä tuotteita ja niiden kokonaisuuksia. Nokia myös asettui pitkään palvelemaan verkko-operaattoreita, jotka halusivat hallita viihdebisnestä ja hinnoitella palvelut pilviin. Lopulta kakun söivät Apple, Google ja muut, joilla ei ollut hävittävää operaattorien suhteen ja jotka eivät pelänneet niiden ohittamista.

    Itse olen ihmetellyt sitä, miten pienen ja aika satunnaisesti valikoituneen porukan käsissä Nokiassa oli vähän liioitellen sanottuna Suomen talous. Tämäkin näyttää olevan nykyisen talouselämän ominaisuus. Ongelma tietysti oli, että firma kasvoi jättimäiseksi suhteessa maan kokoon, eli liian paljon munia oli yhdessä korissa. Eipä sillä, että kansanäänestyksellä tai edes työntekijöiden äänestyksellä valittu Nokian hallitus tai johtokunta olisi toiminut sen paremmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 25

  24. Tomi kirjoitti 27.10.2014 kello 13:55

    Talouskasvua tapahtuu paljon muuallakin kuin “turhuuksien” tuotannossa. Esimerkiksi siirtyminen aurinkoenergiaan (tms) tulee maksamaan maltaita ja jokuhan ne rahat kerää. Vihreisiin teknologioihin tullaan muutenkin jatkossa investoimaan merkittäviä summia.

    Ns. jakamistalous kasvaa maailmalla hurjaa vauhtia vaikka sitä ei takapajuisessa Suomessa välttämättä huomaakaan. Jaossa ei ole pelkästään autoja, nukkumapaikkoja ja tavaraa vaan myös työtä, esimerkiksi kotien siivouksen voi tilata luotettavaksi osoittautuneelta naapurintytöltä. Missä määrin tämä tarkoitta työn “proletarisoitumista” on vielä epäselvää, mutta onhan ainakin töitä.

    Netin vaikutusta talouden kasvuun ei olla vielä läheskään nähty loppuun asti. Selvää kuitenkin jo on, että netin kautta levittämä informaatio mahdollistaa huimasti paremman talouskasvun erityisesti kehitysmaissa. Teknologiset ja sosiaaliset innovaatiot ovat kuin tarjottimella melkein kenen vain poimittaviksi. Kehittyneissä maissa tietotekniikka ja -verkot mullistavat vielä ainakin koulutuksen jos eivät ole jo. Maailmalla on jo lukuisia, usein jakamistalouteen nojaavia koulutusfirmoja, jotka tarjoavat tehokkaan ja ehkä myös tasapuolisemman koulutuksen kuin vanhat koulut.

    Monet megatrendit – joista jotkut ovat niin scifiä, että en viitsi mainita – suuntaavat talouskasvua uudella tavalla. “Turhuuksien” valmistaminen ja kauppaaminen on varmaan yksi megatrendeistä. Niin pessimistinen ei kuitenkaan kannata olla, että pitäisi sitä ilman muuta merkittävimpänä. Toiset trendithän lisäävät hyödyllisiä, luontoa säästäviä investointeja ja käytäntöjä, luovat hyvinvointia kurjuuden keskelle, demokratisoivat liiketoimintaa ja tuovat informaation “kaikkien” saataville.

    Mutta olisiko merkittävin megatrendi kuitenkin ihmisten määrän väheneminen parhaimmillaan jo parin vuosikymmenen kuluttua? Seurauksena taitaa ihmiskuntaa uhata työvoimapula varsinkin, kun rikkaiden maiden rikkaat vanhukset elävät yhä pidempään ja vaativat yhä parempaa hoitoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  25. Eero Kärki kirjoitti 27.10.2014 kello 14:40

    Väinö Linnaa mukaillen soininvaaralaisessa taivaanrannassa, utopiassa, tehdään töitä sen verran, että terveys säilyy. Toinen kuva on Tähtien sota -elokuvan futuristinen kaupunki, jossa käyskennellään tasopinnoilla valkoiset kaavut päällä ilmeisesti töitä tekemättä. Jos todellisessa maailmassa ihminen tinkii asuntonsa lämmityksestä säästääkseen, niin kunta nostaa kaukolämmön hintaa, eikö totta? Kysymys on siitä miten vallitsevasta tilasta päästään siihen toiseen tilaan, järkevän kokoisilla askelilla. Ennustan synkkiä aikoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  26. Jyrki Patomäki kirjoitti 27.10.2014 kello 14:47

    Osmo: “Nykymaailmassa talouden kasvu ja työllisyys perustuvat lähes kokonaan turhuuksien tuottamiseen. Pahoittelen turhan vahvaa sanaa. Suomenkielestä puuttuu luonteva sana kuvaamaan asioita, jotka ovat mukavia mutta eivät välttämättömiä (unnecessarities).”

    Rohkenen olla eri mieltä. Talouden kavu meillä ja muualla perustuu ennen kaikkea siihen, että koko ajan kehitellään ja otetaan käyttöön uusia innovaatioita, joiden avulla VÄLTTÄMÄTTÖMIEN tuotteiden ja palveluiden valmistus tapahtuu aikaisempaa tehokkaammin. Siis vähemmällä työvoimalla, vähemmämmällä energialla, monessa tapauksessa vähemmällä raaka-aineella ym. tuotetaan ruoka, rakennusmateriaalit ja mitä kaikkea muuta hengissä pysymiseksi välttämättömään kuuluukin.

    Vasta sitten resursseja vapautuu turhuuden tuottamiseen ja ihmisillä on enemmän varoja turhuuteen.

    Juuri kukaan ei pohdi, mistä perimmältään syntyy talouskasvu. Työnteosta ei ainakaan kuin korkeintaan hetken, kunnes työkyvyn rajat entisillä menetelmillä tulevat taas vastaan. Jäljelle jää vain yhä uudet innovaatiot. Luonnon hyödyntäminen vaatii sekin uusia innovaatioita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  27. Anonyymi kirjoitti 27.10.2014 kello 15:31

    “Oikea kysymys on, ovatko turhuudet arvokkaampia kuin vapaa-aika. Tästä ei tarvitse päättää kollektiivisesti. Jokainen voi valita, paljonko työvoimaansa myy ja mihin kulutustasoon tyytyy.”

    Mutta siitä päätetään jo kollektiivisesti. Työaikalainsäädännöt ja työehtosopimukset pyrkivät täsmälleen tähän. Vaikka niiden tarkoituksena onkin suojella työntekijöitä liian ankarilta työoloilta, ne toimivat myös toisin päin, sillä näillä sopimuksilla luodaan normit myös sille kuinka paljon ihmisen on vähintään sopivaa työskennellä.

    Jos olen sitä mieltä että mieluummin otan enemmän vapaa-aikaa ja vähemmän turhuuksia, voin teoriassa neuvotella työnantajani kanssa pienemmästä työmäärästä vastaavasti pienemmällä palkalla. Käytännössä kuitenkaan tämä ei tahdo onnistua kahdesta syystä. Ensinnäkin tämä kertoo työnantajalleni että en ole erityisen innostunut työstäni koska en tahdo tehdä sitä edes “normaalia” määrää. Tällainen signalointivaikutus on erityisen vahva ns. supertähtialoilla kuten ohjelmistokehityksessä, ym. luovissa töissä. Toisekseen työnantajana palkkaukseen liittyy työnantajan näkökulmasta palkan lisäksi myös kiinteitä kustannuksia (lakisääteiset maksut sekä perehdytykseen, koulutukseen, yms. menevät resurssit) jolloin työnantajat haluavat teettää työntekijällä töitä niin paljon kuin vain laki sallii.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 28

  28. Jore kirjoitti 27.10.2014 kello 16:04

    Kun eriarvoisuus kasvaa ja kelkasta pudonneet eivät tyydy katsomaan menestyneiden rypemistä yltäkylläisyydessä, joutuu eliitti palkkaamaan turvakseen suuren määrän poliiseja ja vartijoita. Tai sitten nekin ovat siinä vaiheessa robotteja eli ei synny työtä siitäkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  29. Liian vanha kirjoitti 27.10.2014 kello 16:11

    Palkansaaja:
    Työmarkkinoiden kitka on sitä, että työpaikan löytäminen kestää kauan. Syynä on mm. irtisanomissuoja ja minimipalkat. Ilman niitä useimmat löytäisivät töitä hyvin nopeasti jopa eri aloilta, kun työnantajat uskaltaisivat palkata ihmisiä ihan kokeeksi ilman riskiä. Omistusasumisen tuki ja syrjäseutujen ohuet työmarkkinat ovat myös ongelmia ja etenkin kannustinloukut.

    Tuokaan ei pidä paikkaansa, nykyään yritysten rekrytointibyrokratia kestää helposti 3-5 kuukautta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  30. Capella kirjoitti 27.10.2014 kello 16:22

    Mauri Pekkarisen ulostulo muutama vuorokausi sitten kuvastaa suomalaisten maailmankuvaa. Hänen mukaansa on kamala katastrofi, kun suomalaiset ovat tehneet puoli miljardia tuntia vähemmän töitä, kuin tekivät pari vuosikymmentä sitten.

    Samaan aikaan suomalaisten elintaso on noussut kohisten ja elinikäkin kasvanut mojovasti.

    Suomalaisille ongelmaksi muodostuu työ, jota pitäisi tehdä orjallisesti mahdollisimman paljon, jotta olisi hyvä kristitty. Huomautan, että vaikka suomalaiset ovat tapakristittyjä, niin silti suomalaiset omaavat hyvin kristillisen arvomaailman ja sen ytimessä on työ. Uljaan uudisraivaajan tavoin täytyisi pyhittää kuusi päivää työlle ja yksi henkiolennolle.

    Onneksi sentään moni hyvätuloinen suomalainen on ymmärtänyt elämän todellisen tarkoituksen ja alkanut vähentämään työtaakkaansa.

    Jos ei ole lapsia tai on vain se yksi tai kaksi lasta, niin kahden aikuisen ollessa töissä elämästä tulee aika leppoisaa, jos vain osaa tehdä fiksuja valintoja. Yksi esimerkki on oikein mitoitettu asuntolaina suhteessa vanhempien tuloihin.

    Kuinkahan moni tekee töitä niska limassa päivästä toiseen vain siksi, että tuli ostettua hiukan liian iso asunto tai rakennettua liian iso omakotitalo?

    Suomalaisten tai kenenkään ei tule potea huonoa omaatuntoa siitä, että nauttii elämästään.

    Täytyy muistaa, että aina löytyy ihmisiä, jotka ovat siinä elämäntilanteessa, että he voivat painaa pitkää päivää huoletta. Jokaisen ei tarvitse.

    Mitä työelämään tulee, niin työelämässä pitäisi olla nykyaikana enemmän joustavuutta sen suhteen, että työntekijä voi tehdä halutessaan vähemmän töitä. Työmarkkinoilla ei ole pula osa-aikaisista työntekijöistä.

    Automaatio ja robotit täytyy nähdä mahdollisuutena elämään, jossa ihmiset voivat keskittyä enemmän siihen elämään. Eikä sen elämän tarvitse olla pelkkää kuluttamista, vaan asioita, joita jo mainitsinkin aiemmassa viestissäni.

    Ihmiskunta on astumassa uudelle aikakaudelle, jonka tapahtumia voimme vain arvuutella, mutta on selvää, että entiseen ei palata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  31. Raimo K kirjoitti 27.10.2014 kello 16:46

    Jarmo Heimo:
    tämä oli hyvää pohdintaa, Osmo! Tuo turhien tavaroiden tuotanto muuttuu myös yksilöllisemmäksi nopeaan tahtiin, kun 3D- tuotantotapa etenee. Jokainen voi tuottaa taas itse tarvitsemansa esineet. Toki ohjelmistosuunnittelu ja -kauppa, printterisuunnitteluja raaka-aineiden tarjonta ovat sitten se uusi työllistävä osio. Nykyinen tehdastuotanto joka tapauksessa mullistuu.

    Tuskin esim. iPhonen tulostava laite koskaan tulee jokamiehen ulottuville?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  32. TimoT kirjoitti 27.10.2014 kello 16:51

    OS: “Kun älypuhelimen valmistaminen maksaa muutaman euron, on samantekevää, missä ne valmistetaan.”

    Tuossa pitäisi oikeastaan olla, että ‘maksetaan’. Ei noilla pakistanilaisilla lapsityöntekijöillä ole valtaa sanoa, mitä heidän työnsä maksaa. Kyllä sen hinnan määrittävät ihan jotkut muut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  33. Raimo K kirjoitti 27.10.2014 kello 16:52

    Palkansaaja:
    Työmarkkinoiden kitka on sitä, että työpaikan löytäminen kestää kauan. Syynä on mm. irtisanomissuoja ja minimipalkat. Ilman niitä useimmat löytäisivät töitä hyvin nopeasti jopa eri aloilta, kun työnantajat uskaltaisivat palkata ihmisiä ihan kokeeksi ilman riskiä.
    ‘snip’

    Koeaika on edelleen olemassa – ja ollut jo kauan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  34. Raimo K kirjoitti 27.10.2014 kello 16:55

    Juho Laatu:
    ‘snip’
    Tämäkin on vain osin totta, ja vain osuu turhuuksien talouteen enemmän kuin välttämättömyyshyödykkeisiin. Urheiluautoilla on ollut kysyntää jo vuosisadan verran.
    ‘snip’

    Aika paljon on urheiluautojen valmistajia mennyt nurin. Niin että ennusta siinä sitten…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  35. jokeri kirjoitti 27.10.2014 kello 17:17

    automaation johdosta on aivan järjetöntä tuoda massoittain työvoimaa Eurooppaan, jolle ei löydy kysyntää. Samoin on järjetöntä tuoda työvoimaa parin vuoden sesonkipulan ajaksi, kun työvoimasta ei pääse eroon enää, kun pula on poistunut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  36. Pekka Pietilä kirjoitti 27.10.2014 kello 18:48

    oSMO SINULTA JÄI HUOMAAMATTA, KAIPUU, VANHA LAULELMA, JOKA KUVAA IHMISTÄ KAIKEN TURHAN KESKELLÄ. kÄVIN sAKSASSA JA ddr:SSÄ. tAUSTALLA OLI VANHA SAKSALAINEN PERINNE EI SE MIHINKÄÄN OLLUT KADONNUT. tUNNELMA OLI ODOTTAVA.
    jOTAIN ON TULOSSA, MUTTA MITÄ? LIDL saapui Saksaan ja DDR:n rajavalvojista yksi loikkasi länteen. Tapasin hänet siinä vaiheessa, kun hän asui Baijerin vapaavaltiossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  37. jokeri kirjoitti 27.10.2014 kello 19:30

    miten muuten tuo Sipilä perustuloheittonsa kanssa? Onko Sipilä tosissaan ajamassa perustulokokeilua vai onko kyseessä vain suosin kalastelua?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  38. TL kirjoitti 27.10.2014 kello 19:56

    Marko V: Lisäksi tulostetut osat eivät mitenkään vastaa laadultaan ja ominaisuuksiltaan muoteilla tehtyihin osiin.

    Tuo on perussyy siihen miksi en oikein usko 3D tulostuksen mullistavan mitään. Lähes kaikki esineet ovat ja loppuun asti hiottuja, ja niiden massavalmistus tuottaa parempaa laatua halvemmalla.

    Älykkäät autot ja työkoneet sensijaan tulevat mullistamaan maailmaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  39. Capella kirjoitti 27.10.2014 kello 21:57

    Tomi:

    Mutta olisiko merkittävin megatrendi kuitenkin ihmisten määrän väheneminen parhaimmillaan jo parin vuosikymmenen kuluttua? Seurauksena taitaa ihmiskuntaa uhata työvoimapula varsinkin, kun rikkaiden maiden rikkaat vanhukset elävät yhä pidempään ja vaativat yhä parempaa hoitoa.

    Ennustetaan, että väestönkasvu loppuu jo 2040-luvulla, koska kehitysmaita ei enää siinä vaiheessa ole ja väestö vanhenee jokaisella mantereella. Naisten koulutustasolla ja yhteiskuntien maallistumisella on suuri merkitys tässä kehityksessä. On vaikea nähdä, että mitään valtavaa uutta väestönlisäystä tulisi maapallolle.

    Työvoimapulaa en pidä todennäköisenä, koska jo nyt kehitetään muun muuassa vanhustenhoitoon robotteja.

    Voidaan olettaa, että 30 vuoden kulutta ihmismäinen robotti on aika arkinen. Eikä pelkkä tekoälyn kehitys ole avainroolissa, vaan myös mekaniikan kehittyminen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  40. juupa juu kirjoitti 27.10.2014 kello 22:14

    Ei se älypuhelimen valmistaminen sentään ihan muutamaa euroa maksa.

    It costs Apple supplier Foxconn about $215 to make an iPhone 6 Plus. U.S. retail price: $749. http://on.wsj.com/1DJ2SUP

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  41. R.Silfverberg kirjoitti 27.10.2014 kello 22:34

    Kaikissa teollistuneissa maissa on omat niukkuushyödykeensä. Lähes kaikissa asuminen on kallista tai asunnot ovat väärän kokoisia tai väärässä paikassa. Sitä ne oli DDR:ssä ja muissa sosialistimaissakin. Nuori ei voinut niissä maissa saada omaa asuntoa muulla tavalla kuin menemällä naimisiin ja hankkimalla lapsia. Ja siksi niissä maissa erottiin kanssa nuorina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  42. Poth1ue1 kirjoitti 27.10.2014 kello 22:58

    TL: Tuo on perussyy siihen miksi en oikein usko 3D tulostuksen mullistavan mitään. Lähes kaikki esineet ovat ja loppuun asti hiottuja, ja niiden massavalmistus tuottaa parempaa laatua halvemmalla.

    Ai jaa, vai?

    GE Turns to 3D Printers for Plane Parts

    Each Leap engine will contain 19 metal 3D-printed fuel nozzles. The part is lighter and more durable than traditional parts

    No, tästähän on taidettu täällä vasta pariin otteeseen kiivailla, mutta tulevaisuus on taatusti kummallisempi kuin useimmat osaavat odottaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  43. Juho Laatu kirjoitti 27.10.2014 kello 23:00

    Raimo K: Aika paljon on urheiluautojen valmistajia mennyt nurin. Niin että ennusta siinä sitten…

    Joo, ei urheiluautojen valmistajillakaan ihan helppo bisnes ole, mutta urheiluautojen kysynnän ennustaminen on kuitenkin huomattavasti helpompaa kuin vaikkapa tablettien kysyntä tai uuden tietokonepelin suosio. Muita helposti ennustettavia turhuustalouden hyödykkeitä ovat esim. hyvä ruoka ravintolassa, olut juottolassa ja parturipalvelut. Niissä hyvää bisnestä voi tehdä aika perusosaamisellakin.

    Urheiluautot ovat kyllä innovatiivinen ala siinä mielessä, että oman brändin suosiosta ja omasta autovalikoimasta täytyy pitää huolta. Jos pelaa korttinsa väärin, voi menettää pelin. Tässä mielessä urheiluautot ovat (koko alan vakaasta kysynnästä huolimatta) enemmän innovointia vaativa tuote kuin vaikkapa Suomen perinteiset, puu ja paperi.

    Toisaalta taas ala tuntuu olevan sinä mielessä helppo, että on väitetty, että mersu on säilyttänyt hyvin myyntinsä ja brändinsä, vaikka onkin tehnyt välillä vuosikymmenen ajan kansan mieltämää mersun tasoa huonompia tuotteita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  44. Viherinssi kirjoitti 27.10.2014 kello 23:45

    Tomi: Talouskasvua tapahtuu paljon muuallakin kuin “turhuuksien” tuotannossa. Esimerkiksi siirtyminen aurinkoenergiaan (tms) tulee maksamaan maltaita ja jokuhan ne rahat kerää. Vihreisiin teknologioihin tullaan muutenkin jatkossa investoimaan merkittäviä summia.

    Tämä muuten ei ole talouskasvua ihan sanan varsinaisessa merkityksesssä.

    Siinä käy niin, että jos fossiileilla yhden megawattitunnin sähkömäärän tuottamiseen tarvitaan yhden hengen yhden tunnin työ, aurinkoenergialla tarvitaan kahden tai kolmen tunnin työ. Luvut ovat tietenkin hatusta, mutta ongelma on tuossa. Samaa tulosta varten tarvitaan enemmän työpanosta, tuottavuus laskee.

    Sama koskee kaikkea muuta taloudellisesti kannatamatonta toimintaa. Jos biopolttoaine on vastaavaa fossiilista kalliimpaa verottomalta hinnaltaan, biopolttoaineeseen siirtyminen on taloudellisesti kannattamatonta.

    Pelistä voi toki löytyä yksittäisiä toimijoita, joille tuottamattomampaan tilanteeseen siirtyminen on edullista, vaikkapa nyt aurinkopaneelivalmistajat tai metsänomistajat. Kokonaisuus on kuitenkin miinusmerkkinen.

    Tämä on energiakeskustelussakin sellainen hassu sokea piste, jota ei haluta muistaa. Varastamisesta (fossiilisten käyttö) tekemiseen (uusiutuvat) siirtyminen lisää työmäärää ja sitä myöten heikentää tuottavuuden kehittymistä. Jos se parantaisi tuottavuutta, se olisi jo tapahtunut.

    Energiansäästö on hiukan toinen tarina, koska se saattaa jopa parantaa kokonaistehokkuutta. Ainakin sillä puolella olisi enemmän tarjolla investointeja, joiden kannattavuus riippuu ihan aidosti diskonttokoroista, ym.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 27

  45. Raimo K kirjoitti 27.10.2014 kello 23:49

    TimoT:
    OS:“Kun älypuhelimen valmistaminen maksaa muutaman euron, on samantekevää, missä ne valmistetaan.”

    Tuossa pitäisi oikeastaan olla, että ‘maksetaan’. Ei noilla pakistanilaisilla lapsityöntekijöillä ole valtaa sanoa, mitä heidän työnsä maksaa. Kyllä sen hinnan määrittävät ihan jotkut muut.

    Robotit puhelimia kokoavat, näin ainakin Salossa oli, ihmistyön hinnalla ei siinä yhtälössä ollut paljonkaan tekemista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  46. Viherinssi kirjoitti 27.10.2014 kello 23:52

    Jyrki Patomäki: Rohkenen olla eri mieltä. Talouden kavu meillä ja muualla perustuu ennen kaikkea siihen, että koko ajan kehitellään ja otetaan käyttöön uusia innovaatioita, joiden avulla VÄLTTÄMÄTTÖMIEN tuotteiden ja palveluiden valmistus tapahtuu aikaisempaa tehokkaammin.

    Rohkenen olla eri mieltä…

    Perustelu: Katso ympärillesi.

    Kaduilla olevista autoista ylivoimaisesti suurin osa on sellaisia, jotka ovat uutena ostettaessa olleet paljon kalliimpia kuin mitä vastaavan kuljetustehtävän toimittamiseen olisi tarvinnut. (Puhumattakaan siitä, että suurin osa selviäisi ihan hyvin ilmankin sitä peltilehmää.)

    Ihmiset asuvat paljon väljemmin kuin mitä tervellinen hengissäselviäminen vaatisi.

    Mitä voi tehdä kuudensadan kännykällä sellaista olennaista, mitä tavallinen käyttäjä tarvitsee, ja jota satasen kännykkä ei tee?

    Kuuntele radiota tai televisiota. Kuinka iso osa tarjonnasta on urheilua tai viihdettä?

    Ruokakaupan hyllymetreistä ja liikevaihdosta yllättävän iso osa on kaljaa. Välttämätöntä?

    Mitä vaatekauppaan jää jäljelle, jos vain vältätmätön jätetään?

    Tai mitä jäisi Internetistä jäljelle, jos täältä otettaisiin kaikki turhuus pois?

    Toki koko ajan syntyy innovaatioita, jotka mahdollistavat välttämättömyyksien tuottamisen vähemmillä resursseilla. Länsimaisessa kontekstissa ne kuitenkin usein tulevat vähän sivutuotteena. Kuluttajat haluvat yleensä paljon enemmän kuin minimivälttämättömyyden.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 28

  47. Viherinssi kirjoitti 28.10.2014 kello 0:00

    Capella: Onneksi sentään moni hyvätuloinen suomalainen on ymmärtänyt elämän todellisen tarkoituksen ja alkanut vähentämään työtaakkaansa.

    Tästä voi löytää onnea henkilökohtaiselta tasolta, muttei kyllä kansantalouden tasolta. Nimittäin vaikkapa vanhustenhoidossa tarvitaan tietty tuntimäärä töitä, ja se ei siitä vähene mihinkään, vaikka vanhukset leppoistaisivat kuinka.

    Toisin sanoen osa työn tarvetta on kiinteää, jotta yhteiskunta toimii. Ne työtunnit asettavat mittatikun, jolla muita työtunteja mitataan. Pekkarisen laskutoimitukseen en sen enempää ota kantaa, mutta olennaista on se, montako työtuntia muut kuin peruspalveluita tuottavat tekevät peruspalvelutyötuntia kohden.

    Leppoistaminen on erittäin hyvä asia siinä tilanteessa, jossa neljä työssäkäyvää ja yksi työtön muuttuvat viideksi osapäiväiseksi. Tämä on kuitenkin hyvin harvinainen tilanne, koska työssäolijat harvemmin haluavat leppoistaa niillä aloilla, joilla on sopivaa työtöntä työvoimaa.

    Jos hyvätuloinen leppoistaa, se yleensä tarkoittaa sitä, että hänen työpanoksensa yksinkertaisesti jää tulematta. Kukaan työtön ei tee sitä hänen tilallaan. Silloin koko kansantalouden tuotanto laskee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 27

  48. Viherinssi kirjoitti 28.10.2014 kello 0:06

    Poth1ue1: No, tästähän on taidettu täällä vasta pariin otteeseen kiivailla, mutta tulevaisuus on taatusti kummallisempi kuin useimmat osaavat odottaa.

    Tässä voisi lainata Osmo A. Wiion tulevaisuuslakeja. Niiden kaksi ensimmäistä toteavat, että läheinen tulevaisuus yliarvioidaan ja kaukainen aliarvioidaan.

    Vaikka OAW totesi asiat 40 vuotta sitten, tuo ei ole muuttunut. Ihmisen käsitys kehityksestä on lineaarinen, kehitys kuitenkin S-käyrä (saturoituva eksponenttifunktio).

    3D-tulostushype on täysin katteeton vielä pitkään. Nyt on vaikea nähdä sitä reittiä, jolla jotain oikeaa materiaalia tulostavasta 3D-tulostimesta tulisi kotitalouskone, ja noilla muovivehkeillä on oikeasti varsin rajallinen sovellusalue. Mutta lopulta tämäkin teknologia tulee todennäköisesti tekemään paljon sellaisia asioita, joita me emme osaa kuvitellakaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  49. PeteS kirjoitti 27.10.2014 kello 23:21

    Asia, joka on mukava muttei välttämätön = ylimääräinen?
    Ylimääräistalous ei tosi ole likikään yhtä sointuva kuin turhuuden talous.

    Hyvä kirjoitus, joka minullekin tuo mieleen sanan perustulo sen ihmeemmin miettimättä. Toisena ajatuksena kestävä kehitys: turhuuksien talous ei voi laajentua loputtomasti ellei sitten koko turhuustuotanto ole immateriaalista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  50. jokeri kirjoitti 27.10.2014 kello 23:46

    tuo huoltosuhdekin on vähän mielenkiintoinen juttu. Tarvitseeko kaikkia uusimpia kalliita hoitoja pumapata vanhaan ihmiseen, joka on jo elämän ehtoopuolella? Haluavatko vanhukset tätä edes itse? Onko keinotekoisesti pitkitetty elämä kalliilla hoidoilla järkevää?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  51. Pekka Pessi kirjoitti 27.10.2014 kello 23:50

    Raimo K: Robotit puhelimia kokoavat, näin ainakin Salossa oli, ihmistyön hinnalla ei siinä yhtälössä ollut paljonkaan tekemista.

    Niillä Nokian puhelimia kokoavilla roboteilla olisi kyllä kovasti käyttöä Mäkin kassalla ja vanhainkodissa pyllyä pyyhkimässä, niin ihmisen näköisiä ja oloisia ne olivat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  52. Capella kirjoitti 28.10.2014 kello 0:02

    Viherinssi:

    Jos hyvätuloinen leppoistaa, se yleensä tarkoittaa sitä, että hänen työpanoksensa yksinkertaisesti jää tulematta. Kukaan työtön ei tee sitä hänen tilallaan. Silloin koko kansantalouden tuotanto laskee.

    No, mutta sehän tarkoittaa sitä, että kyseinen yritys luovuttaa markkinaosuuttaan kilpailijoilleen ja tälläinen “markkinatyhjiö” täyttyy kyllä nopeasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  53. mikko siitonen kirjoitti 28.10.2014 kello 5:06

    Terve, kerrottakoon nyt taalta Brasiliasta, etta Dilma voitti niissa koyhissa ja vakirikkaissa osavaltioissa koillisessa. Olisi suunnilleen (mutta vain suunnilleen) sama, kuin Suomen presidentti valittaisiin Lapista ja koillismaalta (tai ei edes sama, meilla erot ovat paljon pienemmat). Brasilia on liittovaltio. Etelan rikkailla osa-valtioilla ei ole aikomustakaan osallistua Dilman talkoisiin,kuten ei ollut Lulankaan talkoisiin.

    Lisaksi taytyy muistaa etteivat nuo Brasilian “sosialisti-ei-sosialisti” -erot ole todellisia. Systeemi ei muutu, eika sita kukaan odotakkaan. Brasilian puolueet ovat kuten Venajan “Yhtenainen Venaja” tai “Kotimme on Venaja”.Mutta onpahan odotettavissa kovia puheita kansainvalisen politiikan areenalla.

    Sinansa hauskaa.

    t. Mikko

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  54. Koti-isä kirjoitti 28.10.2014 kello 8:46

    Viherinssi: Nimittäin vaikkapa vanhustenhoidossa tarvitaan tietty tuntimäärä töitä, ja se ei siitä vähene mihinkään, vaikka vanhukset leppoistaisivat kuinka.

    Turhien asioiden tekeminen on turhaa työtä. Ja kaiken lisäksi ainakin ympäristön kannalta yleensä haitallista. Sitä tulisi välttää.

    Vanhus tai pikkulapsi ei tule hoidettua, vaikka ohjelmoisi miten hienon räiskintäpelin. Sen sijaan sen ohjelmointi on pois siitä ajasta, jonka voisi käyttää läheisistään = ihmisistä huolehtimiseen. Samalla uusi peli tarvitsee toimiakseen entistä tehokkaamman puhelimen, jonka valmistamiseen pitää kaivaa harvinaisia maametalleja fossiilisin voimin entistä syvemmältä jne.

    Turhan työn tekemiselle tulisi säätää merkittävä haittavero. Joka kannustaisi ihmisiä elämään kestävämmin. Niin läheisten, ympäristön kuin kansantaloudenkin kannalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  55. Koti-isä kirjoitti 28.10.2014 kello 8:51

    Viherinssi: Jos hyvätuloinen leppoistaa, se yleensä tarkoittaa sitä, että hänen työpanoksensa yksinkertaisesti jää tulematta. Kukaan työtön ei tee sitä hänen tilallaan. Silloin koko kansantalouden tuotanto laskee.

    Hei kaikki hyvätuloiset, erityisesti insinöörit. Voin kertoa tosiasian: Te ette ole korvaamattomia. Vaikka niin hyvin usein kuvittelettekin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  56. TL kirjoitti 28.10.2014 kello 8:58

    Poth1ue1: Ai jaa, vai?

    OK, ymmärrän kyllä että 3D tulostus mahdollistaa uudenlaisten paremmin toimivien komponenttien tuottamisen. Mutta käytännöss se näkyy pikkuhiljaa tuotekehityksessä ja uusina parempina tuotteina.

    Olen työskennellyt yli vuosikymmenen IT-alalla kehittäen ohjelmistoja ja automatisoiden kaikenlaisia asioita. Teen töitä myös prosessiteollisuuden yrityksille, ja näen 3D tulostuksen jonkinlaisena CAD/CAM tekniikan jatkeena. Jotenkin olen sitä mieltä että 3D tulostus ei seuraavan vuosikymmenen aikana ole se asia joka erityisesti mullistaa mitään, vaan tuo sitä hiljaista kehitystä taustalla.

    Tietotekniikka, automatisointi ja “tekoäly” jota itse kehitän, aiheuttaa mielestäni 3D tulostusta suurempia pieniä mullistuksia jatkuvasti. Ja toki tulevaisuudessakin. Odotan seuraavaksi jonkinlaista NFC:n, bluetooth smartin ja semanttisen webin läpilyöntiä.

    3D tulostukselta en odota mitään erityistä vielä vuosikymmeneen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  57. Syltty kirjoitti 28.10.2014 kello 9:29

    jokeri:
    tuo huoltosuhdekin on vähän mielenkiintoinen juttu. Tarvitseeko kaikkia uusimpia kalliita hoitoja pumapata vanhaan ihmiseen, joka on jo elämän ehtoopuolella? Haluavatko vanhukset tätä edes itse? Onko keinotekoisesti pitkitetty elämä kalliilla hoidoilla järkevää?

    Niinpä. Eikö yli 6-kymppisten terveydenhoitokin ole sitten ihan samaa turhuutta, eli ihan kivaa muttei mitenkään välttämätöntä? Tai eläkkeet? Kyllähän ennen pärjättiin ilman kalliita hoitoja. Eikö se sitten tarkoita sitä että erikoissairaanhoitokin on ihan sitä samaa turhuutta kuin iPhonet?

    Ei ollut ennen päivähoitoakaan taikka yliopistoja. Ihmiset pärjää ihan hyvin luontaistaloudessa.

    Jos lakkautetaan koko julkinen sektori (poislukien ruokakupongit ja hätätmajoitus) niin kyllä alkaa olemaan rahaa leppoistamiseen, kun verorasitus tipahtaa murto-osaan aikaisemmasta. Pelkkää turhuutta jaaetaan taskusta toiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  58. Liian vanha kirjoitti 28.10.2014 kello 9:30

    Viherinssi: Jos hyvätuloinen leppoistaa, se yleensä tarkoittaa sitä, että hänen työpanoksensa yksinkertaisesti jää tulematta. Kukaan työtön ei tee sitä hänen tilallaan. Silloin koko kansantalouden tuotanto laskee.

    Hyvätuloinenkin voi kuolla ja siitä huolimatta maailma jatkaa kehittymistään ja kasvua.

    Ei ole vielä syntynyt sellaista ihmistä joka oliis korvaamaton.

    Ei Einsteininkaan kuolema tieteen kehitystä seisauttanut

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  59. Syltty kirjoitti 28.10.2014 kello 9:37

    Capella: No, mutta sehän tarkoittaa sitä, että kyseinen yritys luovuttaa markkinaosuuttaan kilpailijoilleen ja tälläinen “markkinatyhjiö” täyttyy kyllä nopeasti.

    Ei täyty, kun ei ole tekijöitä.

    Jos joku on hyvätuloinen niin se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että hänen työpanoksensa ei ole noin vain korvattavissa. Ei helposti korvattaville työntekijöille mitään ihmeempiä palkkoja makseta.

    Jos hyvätuloiset alkavat leppoistamaan, niin julkisella sektorilla ne hommat jää tekemättä, kun mitään korvaaaa tuotantoa ei ole (esimerkiksi lääkäripalvelut, kun lääkäreitä ei ole määräänsää enempää, niin niitä ei ole). Yksityisellä sektorilla voi olla korvaavaa tuotantoa, mutta käytännössä useimmiten ei ole, etenkin kun on kyse nimenomaan hyvätuloisista eli ammattitaitoisista työntekijöistä. Silloin lisääntyt niukkuus jaetaan korottamalla hintoja.

    Näen päivittäin mikrotasolla miten tämä toimii, koska mietin työni puolesta viikottain tätä pyhää kolmiyhtenäisyyttä eli palkkoja, hintoja ja työn riittävyyttä.

    Semmoisille jotka osaavat, voi maksaa hyviä palkkoja ja pitääkin, tai ne menevät kilpailijoille töihin. Jos semmoinen mies kävelee ovesta ulos tai se alkaa leppoistamaan, niin ei siihen tilalle ketään saa. Jos ovesta taas kävelee asiakas, jonka vakitoimittaja on leppositanut ja joka haluaa ostaa meidän palveluita, niin niin ei meillä yleensä ole tarjota, kun ne hyvät miehet ovat jo töissä. Ei niitä hyviä miehiä, eli niitä joille pitää maksaa hyvää palkkaa eli niitä jotka ovat hyvätuloisia, voi pitää toimistolla passissa pyörimässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 27

  60. Sirkka-Liisa kirjoitti 28.10.2014 kello 9:56

    Capella: Ennustetaan, että väestönkasvu loppuu jo 2040-luvulla, koska kehitysmaita ei enää siinä vaiheessa ole ja väestö vanhenee jokaisella mantereella. Naisten koulutustasolla ja yhteiskuntien maallistumisella on suuri merkitys tässä kehityksessä. On vaikea nähdä, että mitään valtavaa uutta väestönlisäystä tulisi maapallolle. – – –

    Mikä kumman taho tällaisia väestöennusteita on tehnyt? Jätät ilmeisesti Afrikan kokonaan pois laskuista. Onko ko. manner hävinnyt vai esistetty piikkilangoin muusta maailmasta, onko sieltä koko väestö kuollut Ebolaan tai vastaavaan, siirtynyt Eurooppaan ja/tai löytänyt loppusijoituspaikkansa Välimerestä?

    Maapallon kantokyky ylitetään jo nyt, mutta sehän ei taida painaa mitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  61. Raimo K kirjoitti 28.10.2014 kello 9:58

    Pekka Pessi: Niillä Nokian puhelimia kokoavilla roboteilla olisi kyllä kovasti käyttöä Mäkin kassalla ja vanhainkodissa pyllyä pyyhkimässä, niin ihmisen näköisiä ja oloisia ne olivat.

    No ei sellainen ison kaapin mallinen robotti ihmisen näköinen ollut (ilmeisesti et ole nähnyt?) eikä pyllyä pyyhi, mutta automaattikassat ovat jo tätä päivää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  62. Raimo K kirjoitti 28.10.2014 kello 10:09

    Poth1ue1: Ai jaa, vai?

    GE Turns to 3D Printers for Plane Parts

    Each Leap engine will contain 19 metal 3D-printed fuel nozzles. The part is lighter and more durable than traditional parts

    No, tästähän on taidettu täällä vasta pariin otteeseen kiivailla, mutta tulevaisuus on taatusti kummallisempi kuin useimmat osaavat odottaa.

    Kyllä 3D tulostus muuttaa monia asioita, mutta ei kaikista kotikäyttöön ole.

    Toki esim. mikropiirejä on ja aika kauan valmistettu vastaavanlaisella tekniikalla, mutta vaadittava tarkkuus tekee laitteista erittäin kalliita.
    Ja valmiissa komponentissa on useita eri raaka-aineita, mikä tekee tulostimesta monimutkaisen, joten kallis se olisi yksittäiskappaleen valmistamiseen, joten mitä järkeä siinä olisi – tulevaisuudessakaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  63. Raimo K kirjoitti 28.10.2014 kello 10:13

    Koti-isä:
    ‘snip’
    Vanhus tai pikkulapsi ei tule hoidettua, vaikka ohjelmoisi miten hienon räiskintäpelin. Sen sijaan sen ohjelmointi on pois siitä ajasta, jonka voisi käyttää läheisistään = ihmisistä huolehtimiseen.
    ‘snip’

    Kyllä sen pelin myymisellä saadaan kansantalouteen rahaa, jolla vanhus ja pikkulapsi voidaan hoitaa.
    Tuskin ohjelmointinörtistä olisi ko. tehtäviin, vaikka aikaakin olisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  64. jokeri kirjoitti 28.10.2014 kello 10:51

    Syltty: Niinpä. Eikö yli 6-kymppisten terveydenhoitokin ole sitten ihan samaa turhuutta, eli ihan kivaa muttei mitenkään välttämätöntä? Tai eläkkeet? Kyllähän ennen pärjättiin ilman kalliita hoitoja. Eikö se sitten tarkoita sitä että erikoissairaanhoitokin on ihan sitä samaa turhuutta kuin iPhonet?

    Ei ollut ennen päivähoitoakaan taikka yliopistoja. Ihmiset pärjää ihan hyvin luontaistaloudessa.

    Jos lakkautetaan koko julkinen sektori (poislukien ruokakupongit ja hätätmajoitus) niin kyllä alkaa olemaan rahaa leppoistamiseen, kun verorasitus tipahtaa murto-osaan aikaisemmasta. Pelkkää turhuutta jaaetaan taskusta toiseen.

    Voit tietysti käydä kysymässä elämänsä viime hetkiä tai kuukausia eläviltä, haluavatko he elää letkujen ja pillerien voimalla mahdollisimman pitkään. Tai elää aivokuolleena robottina alzheimerin taudissa mahdollisimman pitkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  65. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.10.2014 kello 23:58

    Hoitotestamenttia kannattaa kysyä vähän aikaisemmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. Andy kirjoitti 28.10.2014 kello 10:52

    Mielestäni taustalla on kaksi asiaa:

    1: automaatio ja atk (eli tekninen kehitys)
    2: sijoitustoimintaan perustuva elinkeinotoiminta

    Miksi?
    Esitämäsi talous on mahdollistunut automaation seurauksena, mitä tietotekniikkakin edustaa. Nyt siitä saatava voitto siirtyy “johtajille” ja sijoittajille (ei välttämättä edes ideoiden keksijöille, kehittelijöille tai osaajille). Automaation tuottama lisäarvo hyödyttää siis liian vähän sitä yhteisöä, joka on sen tuottanut (eli firman työntekijöitä ja yhteiskuntaa). Ja tämä kuvio on kestämätön.

    Esittämässäsi ratkaisussa ihmiset saisivat muuttaa rahaa vapaa-ajaksi, mutta osoitit myös, että yhä vähenevä määrä saa “turhuustaloudesta” ja automatisoituneesta perustuotannosta elantonsa, joten silloinhan niidenkin määrä vähenee, jotka voivat valita ja niiden määrä kasvaa, jotka kurjistuvat, eikä peruspalveluille löydy veropohjaa.

    Mielestäni ainoa lääke on AUTOMAATION JA TIETOTEKNIIKAN KEHITYKSEN kannattavuuden jakaminen firman työntekijöille ja sille yhteiskunnalle jossa kehitys on syntynyt. Kun kaikki työntekijät rikastuvat, vasta sen jälkeen he voivat muuttaa varallisuuttaan vapaa-aikaan tai ostaa perushyödykkeitä tai elämysksiä tai perustaa oman firman. Näin yhteiskunta tervehtyisi. Mutta se vaatii kaikenlaisen tuotannon lisäarvon jakamisen niille, jotka sen tekevät sijoittajien ja sijoitusyhtiöiden sijaan.

    Pitäisi pysähtyä kysymään, mihin tätä sijoitusrumbaa ja ristiin velkaantumista oikein tarvitaan? – Onko siitä tullut hukkaputki, joka imee yhteiskunnan elinvoiman? Rahaa on enemmän kuin koskaan, mutta mihin se menee?

    Tämä ei tarkoita kommunismia,jos joku niin luulee. Tämä tarkoittaa sijoituksille maksettavalle tuotolle asetettavaa kattoa ja voitonjakoa niille, jotka sen ovat tehneet. Tämä nykysysteemihän mahdollistaa sijoittamisella rikastumisen, velalla sijoittamisen, koska tuotto voi olla suurempi kuin lainan korko ja lopuksi johtaa yhä harvempiin omistajiin, jotka maksavat kyllä huippupalkkaa johtajille, mutta muiden palkkaus on taistelukysymys, koska se on pois sijoituksen tuotosta.

    Tämän kuvion ylläpito vaatii jatkuvaa talouskasvua, tehokkaampaa työntekoa sekä pidempää työikää ja päivää (kokoomuksen tavoitteita), koska automaation aikaansaaman tehostumisen lisäarvo siirtyy sijoittajille eikä työntekijöille. Tässä systemissä on sekin umpikuja, että sijoittajat, jotka eivät yleensä rahaa edes tarvitse elämiseen vaan sijoittamiseen, haluavat ostaa voitollaan uusia osakkeita, eli pitäisi syntyä uutta yritystoimintaa, mutta työntekijöillä ja muilla asukkailla on yhä vähemmän rahaa ostaa lisää tuotteita ja palveluja.

    Sen lisäksi, että tämä on ihmisyhteisön kannalta järjetön noidankehä, se on ympäristön kannalta täysin sietämätön tilanne. Elinkeinoelämän kannattavuuden ratas pitäisi kääntää toiseen suuntaan.

    – Esittämäsi vapaus valita työn ja vapaa-ajan määrän välillä on hyvä aloitus!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  67. Liian vanha kirjoitti 28.10.2014 kello 10:55

    Syltty: Jos joku on hyvätuloinen niin se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että hänen työpanoksensa ei ole noin vain korvattavissa. Ei helposti korvattaville työntekijöille mitään ihmeempiä palkkoja makseta.

    Markkinatalous on siitä ihmeelline, että kukaan ei ole korvaamaton.

    Kun aikoinaan tulin työelämään niin osallistuin yhteen läksiäistapahtumaan.

    Suuri joukko kahvipöydän ääressä taivasteli, miten talo pärjää kun niin tärkeä henkilö lähtee.

    Piiripäällikkö totesi yksikantaan , että uusi on aina parempi kuin entinen.Päivänsankarin ilme oli näkemisen arvoinen.

    Korvaamattomia ei ole

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  68. Jyrki Patomäki kirjoitti 28.10.2014 kello 11:30

    Viherinssi:

    Toki koko ajan syntyy innovaatioita, jotka mahdollistavat välttämättömyyksien tuottamisen vähemmillä resursseilla. Länsimaisessa kontekstissa ne kuitenkin usein tulevat vähän sivutuotteena.

    Kyllä se menee päinvastoin.
    Maailman talouskasvun moottori ovat innovaatiot, jotka tekevät ruoan ja muun hengissä pysymiselle välttämättömän tuottamisen tehokkaammaksi. 100 v sitten useimpien suomalaisten ajasta ja energiasta valtaosa kului viljelyyn ja muuhun ravinnon tuottamiseen. Nyt yksi nykyajan laittein ja tiedoin varustettu viljelijä tekee saman tuloksen kuin ainakin tuhat viljelijää silloin. Nämä tuhat viljelystä vapautunutta tuottavat nykyään sellaista, mikä ei ole hengissä pysymisen kannalta välttämätöntä, vaikka toki mukana on myös välttämättömästä huolehtimista. Sen osoittaminen on tosin vaikeaa, koska nykyään vättämätön on osin erilaista kuin ennen.
    Sitä jäin pohtimaan, ovatko nämä turhuustuottajat talouskasvun kannalta saman arvoisia kuin jos he laiskottelisivat. Nimittäin siitä pidän kiinni, ennen kuin toisi osoitetaan, että resurssit turhuuden tuottamiseen ovat ne, jotka ovat vapautuneet välttämättömän tuottamisesta. Kun näiden varojen muodostuminen suhteessa turhaan kulutukseen jää jälkeen, se on riittävä syy laajaan lamaan. Näitä varoja/resursseja yhteiskuntamme kierrättää ja jos joku hyppää sivuun laiskottelijaksi, hän jää näitä ilman – tietysti siltä osin kuin yhteiskuntamme on reilu – uurastajat turhuuden parissa saavat enemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  69. Esite kirjoitti 28.10.2014 kello 11:47

    jokeri: Tarvitseeko kaikkia uusimpia kalliita hoitoja pumapata vanhaan ihmiseen, joka on jo elämän ehtoopuolella?

    Ei tarvitse – eikä ole järkevää – pumpata kaikkia hoitoja. Ainoastaan niitä kalliita tai halpoja, joista on hyötyä.

    Haluavatko vanhukset tätä edes itse?

    Haluavat. Jos sinä et halua, niin voit kieltäytyä hoidosta.

    Onko keinotekoisesti pitkitetty elämä kalliilla hoidoilla järkevää?

    On. Jos se sinun mielestä ei ole, niin voit kieltäytyä hoidosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  70. Tom Pesch kirjoitti 28.10.2014 kello 11:55

    Jorma Nordlin:
    3d-tulostuksen kehittyessä ei kohta enää kannata valmistaa edes halvan työvoimakustannusten maissa.

    Asuntojen tulostamista kehitellään ja tutkitaan.

    Kysymys kuuluukin: kuka haluaa asua 3D-tulostetussa muovitalossa? Minä ainakin asun mieluummin 70-luvun betonielementtikammotuksessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  71. Vesa kirjoitti 28.10.2014 kello 13:20

    Pohdin itsekin aihetta viimeviikolla blogissani – Turhuuksien polku.

    On todellakin hyvä kysyä, ovatko turhuudet arvokkaampia kuin vapaa-aika?

    http://matalaprofiili.blogspot.fi/2014_10_01_archive.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  72. pjt kirjoitti 28.10.2014 kello 15:31

    Koti-isä: Hei kaikki hyvätuloiset, erityisesti insinöörit. Voin kertoa tosiasian: Te ette ole korvaamattomia. Vaikka niin hyvin usein kuvittelettekin.

    Ei, emme kuvittele. Mutta tiedämme, että korvaajamme ovat melko todennäköisesti ulkomailla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 22

  73. tcrown kirjoitti 28.10.2014 kello 16:31

    Koti-isä: Hei kaikki hyvätuloiset, erityisesti insinöörit. Voin kertoa tosiasian: Te ette ole korvaamattomia. Vaikka niin hyvin usein kuvittelettekin.

    Tämä nyt muistuttaa jo jankuttamista, mutta Suomalaisen hyvinvoinnin tuottamisessa on tällä hetkellä kaksi pullonkaulaa. Korkean tuottavuuden työn tarjonta, ja matalan tuottavuuden työn kysyntä. Tuolloin leppoistava korkeasti tuottavan työn tekijä on ongelma, koska sitä korvaavaa työvoimaa ei ole olemassa. Se on jo täystyöllistetty. (Jos et usko, tutustu työttömyystilastoihin)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 23

  74. Capella kirjoitti 28.10.2014 kello 17:55

    Sirkka-Liisa: Mikä kumman taho tällaisia väestöennusteita on tehnyt? Jätät ilmeisesti Afrikan kokonaan pois laskuista. Onko ko. manner hävinnyt vai esistetty piikkilangoin muusta maailmasta, onko sieltä koko väestö kuollut Ebolaan tai vastaavaan, siirtynyt Eurooppaan ja/tai löytänyt loppusijoituspaikkansa Välimerestä?

    Maapallon kantokyky ylitetään jo nyt, mutta sehän ei taida painaa mitään.

    Sirkka-Liisa, Afrikassa kolmasosa elää jo keskiluokassa ja koko mantereen väestö ei kasva enää niin kovasti kuin ennen.

    Vaurastuminen, maallistuminen ja koulutustason nouseminen vähentää lapsilukua.

    Yritykset etsivätkin nyt halpaa työvoimaa Afrikan kaupungeista, jotka vaurastuvat kohisemalla.

    Ennen vanhaan vitsailtiin kiinalaisista, että miten ne vain lisääntyvät ja lisääntyvät. Nykyään Kiina on jo purkanut yhden lapsen säännön ja taistelee alati vanhenevan väestön kanssa.

    Afrikkakin on samanlaisen ongelman edessä, mutta vasta 2060-2080 luvulla.

    Viittaan YK:n tekemään väestönennusteen, josta itse pidän todennäköisimpänä vaihtoehtoa, jossa väestönkasvu taittuu 2040-luvulla. Syy lepää yksinkertaisesti siinä, että halpatyöpaikat siirtyvät ensi vuosikymmenellä Afrikkaan, jolloin Afrikka vaurastuu voimakkaasti.

    Talouskasvu tappaa Afrikan väestönkasvun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  75. Capella kirjoitti 28.10.2014 kello 18:03

    Koti-isä: Turhien asioiden tekeminen on turhaa työtä. Ja kaiken lisäksi ainakin ympäristön kannalta yleensä haitallista. Sitä tulisi välttää.

    Vanhus tai pikkulapsi ei tule hoidettua, vaikka ohjelmoisi miten hienon räiskintäpelin. Sen sijaan sen ohjelmointi on pois siitä ajasta, jonka voisi käyttää läheisistään = ihmisistä huolehtimiseen. Samalla uusi peli tarvitsee toimiakseen entistä tehokkaamman puhelimen, jonka valmistamiseen pitää kaivaa harvinaisia maametalleja fossiilisin voimin entistä syvemmältä jne.

    Turhan työn tekemiselle tulisi säätää merkittävä haittavero. Joka kannustaisi ihmisiä elämään kestävämmin. Niin läheisten, ympäristön kuin kansantaloudenkin kannalta.

    Etkö ymmärrä, että ihmiset haluavat näitä turhia asioita?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  76. eggo kirjoitti 28.10.2014 kello 19:49

    Tämä jako välttämättömyyksiin ja turhuuksiin on vähän autistista insinööriajattelua. Toisen turhuus on toisen välttämättömyys. Isoimmalla luolamiehelläkin oli turhat helyt kaulassaan ja ympärillä hännysteleviä “palveluammattilaisia” samalla kun toiset kuolivat nälkään. Mitään välttämättömyyksien yhteiskuntaa ei ole koskaan ollut eikä koskaan tule, ihminen on sellainen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  77. Markku af Heurlin kirjoitti 28.10.2014 kello 20:02

    “Turhuus. Turhuuksien turhuus. Kaikki on turhuutta.”

    Saarnaaja

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  78. Kuntaliitoskuntalainen kirjoitti 28.10.2014 kello 20:09

    “Tuottamalla hyödykkeet suurina sarjoina samanlaisina, talous pystyi tyydyttämään kansalaisten välttämättömät tarpeet. Jatkuvan edistyksen myötä oli tarkoitus saavuttaa sellainen elintaso, ett”

    Äskettäin uutisoitiin CIAn palkanneen entisiä natseja omiksi vakoilijoikseen. Ehkä näin.

    DDRrästä jäi työtä vaille tuhatmäärin kokeneita sunnitelmatalousbyrokraatteja. Ehkä joukko heitä on soluttautunut Suomeen ja kirjoittanut meille Sote-lakiluonnoksen?

    Perässä turhan pitkiä otteita Evan tilaamasta sotelakiluonnoksen arvioraportista. Raportista löytyy havainnollistavia kaavioita, jos toimintasuhteet eivät kertalukemalla aukea.

    “Uudistuksen toteuttaminen järjestämislain nuottien mukaan ei johtaisi yksiportaiseen ja selkeään sote-hallintoon. Se johtaisi sote-sirkukseen – ennen näkemättömän monimutkaiseen kunnallisten sote-toimijoiden viidakkoon. Saisimme kaksi kokonaan uutta hallintoporrasta ja kymmeniä kokonaan uusia hallinnollisia yksikköjä nykyisten rinnalle. Palveluiden järjestämisestä vastaisivat sote-alueet, jotka keräisivät kunnallisverotuksen ja valtionosuuksien kautta saadut rahat kunnilta automaatin kaltaisella, kuntien asukaslukuun ja asukkaiden ikään ja sairastavuuteen perustuvalla mallilla. Palveluntuotannosta vastaisivat palveluntuotanto-alueet, jotka olisivat alueellisia julkisia palveluntuotantomonopoleja. Nykyisen kaksitasoisen (valtio-kunnat) julkishallinnon sijaan saisimme siis järjestelmän, jossa olisi neljä eri tavoin toimivaltaista tasoa (valtio – sote-alueet – palveluntuotantoalueet – kunnat). Kartalta ei katoaisi välttämättä yhtään julkisen hallinnon yksikköä. Sen sijaan saisimme sinne 320 kunnan lisäksi 5 sote-aluetta sekä parhaimmillaan noin 40 uutta palveluntuotantoaluetta. Edes nykyiset 23 sairaanhoitopiiriä eivät katoaisi minnekään. Nykyisten sairaanhoitopiirien tehtävät kyllä siirrettäisiin uusille sote- ja palveluntuotantoalueille, mutta näitäkään rakenteita ei tultaisi purkamaan, koska sairaanhoitopiirien omaisuuden arvottaminen, siirtäminen ja jyvittäminen uusille toimijoille olisi äärimmäisen työlästä. Sairaanhoitopiireistä tulisi omaisuuskuntayhtymiä, jotka keskittyisivät kiinteistöliiketoimintaan. Myös kunnat vuokraisivat palveluntuotantoalueille kiinteistöjä, laitteita.Näiden 388 eri toimijan väliset valta- ja vastuusuhteet jäisivät epäselviksi. Sotesta muodostuisi valtion ja kuntien väliin laaja kuntayhtymien rihmasto, jolla näyttäisi olevan vain vähän tilivelvollisuutta itsensä ulkopuolelle niin demokratian kuin talouden suhteen.

    Tuottajat vastaisivat toimistaan ylöspäin, sote-alueille, eivät kunnille ja niiden asukkaille, jotka rahoittavat palvelut. Ministeriö puolestaan ohjaisi sote-alueita ylhäältä alaspäin, mutta ilman resurssiohjauksen välineitä. Yksittäiset kunnat eivät voisi vaikuttaa millään tavalla siihen, miten sotekuntayhtymät käyttelisivät kuntalaisten rahoja.

    Suomessa viimeisten kymmenen vuoden aikana tehtyjä julkisten palveluiden uudistuksia on leimannut pyrkimys suojella kuntatyötä, kuntien, kuntayhtymien ja kunnallisten liikelaitosten piirissä tehtävää työtä ulkopuoliselta kilpailulta. Tälle on mainittu monia enemmän tai vähemmän hyviä syitä, kuntatyön huonosta kilpailukyvystä ammattiliittojen reviirikiistojen kautta kunnallisen eläkejärjestelmän kestävyyteen.
    Sama tauti dominoi myös järjestämislakiluonnosta. Sillä ei pyritä turvaamaan julkisia palveluita vaan julkisten palveluiden julkista tuotantoa. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen johtaja Markku Jalonen sanoi asian selkokielellä lehtihaastattelussa jo keväällä: ”Sote-palveluiden järjestämislaissa ja hankintalaissa pitää säätää, että palvelut voidaan jatkossakin tuottaa kilpailuttamatta ja yhtiöittämättä.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  79. Tapio kirjoitti 28.10.2014 kello 20:10

    Raimo K: Robotit puhelimia kokoavat, näin ainakin Salossa oli, ihmistyön hinnalla ei siinä yhtälössä ollut paljonkaan tekemista.

    Kun Nokian tuotanto Salossa loppui, robotit myytiin tai siirretiin muualla, mutta myös monta ihmistä irtisanottiin. Eli kyllä se robotisoitukin tuotanto tarvitsee työntekijöitä. Heidänkin työnsä hinnalla on siis merkitystä.

    No, vanhan Nokian katastrofissa sillä ei kuitenkaan ollut osaa eikä arpaa, mutta ei kannata yleistää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  80. Tapio kirjoitti 28.10.2014 kello 21:09

    Viherinssi: Jos hyvätuloinen leppoistaa, se yleensä tarkoittaa sitä, että hänen työpanoksensa yksinkertaisesti jää tulematta. Kukaan työtön ei tee sitä hänen tilallaan. Silloin koko kansantalouden tuotanto laskee.

    Tässä mielessä en ymmärrä blogi-isännän kiinnostusta leppoistamiseen, sillä itse olen kokenut myös yksityisellä puolella sellaisen mallin järkeväksi, jossa:

    (tuotto, sisään tullut raha) = (tehdyt työtunnit) x (tunnissa aikaansaatu määrä) x (asiakkaan määräyksiköstä maksama hinta)

    Nyky-Suomessa hyvätuloiset ovat ainoita, joilla on varaa leppoistaa, mikä vähentää nimenomaan niitä tunteja, jonka työn tuloksista asiakas, ulkomainen tai kotimainen, on halukas maksamaan korkeaa hintaa.

    Hyväpalkkaisten leppoistamiseen saadaan kyllä helppo ratkaisu puolessa sukupolvessa: Tehdään korkeakouluopinnot 100% maksullisiksi, ja samalla luodaan kohtuullinen stipendijärjestelmä.

    Leppoistushalujahan näyttää olevan nimenomaan korkeakolututkinnon suorittaneissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  81. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.10.2014 kello 0:06

    Perustuloa vastustetaan, koska se tekee huonotuottoisille mahdolliseksi leppoistaa…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  82. Mikael Teljä kirjoitti 28.10.2014 kello 21:55

    “Enää pitäisi keksiä, mistä saadaan rahat opettajien ja sairaanhoitajien palkkoihin, jos kovin moni päätyy arvostamaan vapaa-aikaa enemmän kuin turhuutta?”

    Onko siinäkään mitään järkeä, että tuotetaan valtavat määrät kuntosaliopetusta ja ängryböördsejä, jokaista hoidettua vanhusta kohden? Miksei voida vaan hoitaa niitä vanhuksia?

    Ei tässäkään talouden “perussäännössä” ole mitään järkeä.

    Ja tietysti olennaisin ongelma on se että palkkatulo on tulonsiirtojen ohella ainoa tapa jakaa varallisuutta takaisin alaspäin. Jos kapitalismin imuri imee kaiken varallisuuden pääomiksi mutta yhä harvempi saa takaiskun kautta palkkaa, niin mihin se raha sitten pistetään? Poltetaanko se valtavilla setelirovioilla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  83. Kalle kirjoitti 28.10.2014 kello 22:12

    Mari Heimala: …Nyt ei ole, päinvastoin näyttää siltä, että leipäjonot ja asuntojonot vain kasvavat.

    Näyttää, mutta ei ole totta. Suomessahan köyhyyden määritelmää piti muuttaa, jotta köyhyystutkijoilla olisi jotain tutkittavaa. Ai niin, Valvira on lakkautettava.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  84. Poth1ue1 kirjoitti 28.10.2014 kello 22:51

    Viherinssi: 3D-tulostushype on täysin katteeton vielä pitkään. Nyt on vaikea nähdä sitä reittiä, jolla jotain oikeaa materiaalia tulostavasta 3D-tulostimesta tulisi kotitalouskone, ja noilla muovivehkeillä on oikeasti varsin rajallinen sovellusalue. Mutta lopulta tämäkin teknologia tulee todennäköisesti tekemään paljon sellaisia asioita, joita me emme osaa kuvitellakaan.

    En minäkään pidä mitenkään todennäköisenä, että ihan lähitulevaisuudessa tavalliset ihmiset raahaisivat jostain gigantista 3D-tulostimia tuottaakseen kaiken tarvitsemansa kotona. Päinvastoin tällaisille unelmille voi käydä kuin vaikkapa 1950-luvun visioille ydinvoimakäyttöisistä lentoautoista.

    Sen sijaan koko 3D-tulostuksen tyrmääminen pelkäksi haihatteluksi tai vain joidenkin protojen rakenteluun sopivaksi on mielestäni jo nykyisten esimerkkien valossa lähestulkoon täysin perusteetonta. Ensimmäiset muutokseen päätyvät alat ovat varmaakin niitä, joissa esim. keveydestä ja kestävyydestä kannattaa maksaa vaikka ekstraa – kuten juuri lentokoneteollisuus. Seuraavaksi seuraa tehnevät alat, joille 3D-tulostus on ehkä ainoita toimivia tapoja rakentaa tuotteita – esim. ihmisen varaosien tuottaminen sisäelimiä tulostamalla.

    Lopulta kuitenkin osaaminen leviää, teknologia halpenee ja hyödyt tulevat tavoiteltaviksi ihan yksinkertaiseen kuluttajatuotteiden tuotantoonkin. Ehkäpä tässä vaiheessa arkipäivässäkin alkaa näkymään kaikenlaista kummallista, kun tavaroita ja kojeita ei enää tarvitse suunnitella perinteisten valmistusmenetelmien ehdoilla. (Tässä mielessä nykyinen koti-3D-tulostushype on osaltaan vähän kummallinen – keskitytään paljon siihen, miten olemassaolevia asioita saadaan kopioitua – sen sijaan, että keskityttäisiin jokun uuden luomiseen – no, jälkimmäinenhän on toki aidosti vaikea asia…)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  85. Poth1ue1 kirjoitti 28.10.2014 kello 23:06

    Pekka Pessi: Niillä Nokian puhelimia kokoavilla roboteilla olisi kyllä kovasti käyttöä Mäkin kassalla ja vanhainkodissa pyllyä pyyhkimässä, niin ihmisen näköisiä ja oloisia ne olivat.

    No, ainakin mäkkärin keittiöstä ihmiset voivat kohtapuoliin kadota:

    Meet the Robot That Makes 360 Gourmet Burgers Per Hour

    …ja vaikka pyllyjen pyyhintä vanhainkodissa saattaakin olla vielä robottien kykyjen ulottumattomissa, niin eikös ruokintarobottien kehitys ole jo jokseenkin pitkällä? Ruokintarobottien suurimpana etuna on se, että niillä on vaikka koko päivä aikaa ruokkia hoidokkiaan – toisin kuin ihmishoitajilla, joilla aikaa taitaa olla sellainen muutama minuutti per potilas – jos sitäkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  86. Pekka Pessi kirjoitti 29.10.2014 kello 1:01

    Mikko H: Nokia myös asettui pitkään palvelemaan verkko-operaattoreita, jotka halusivat hallita viihdebisnestä ja hinnoitella palvelut pilviin.

    Meniköhän tuo noin? Nokia nimenomaan menetti Amerikan-markkinat, koska se ei halunnut tehdä kapuloita operaattoreille.

    Nokiassa kyllä tiedettiin, mitä piti tehdä, mutta sitten siinä tekemisessä tumpuloitiin. Huipulta on vain yksi tie, alas, eikä kukaan halunnut olla se törppö, jonka mokien takia firma menee nurin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  87. jokeri kirjoitti 29.10.2014 kello 1:24

    perustulossa yksi pelottava asia olisi tietysti passiivisen tyytyväiset laiskottelijat. Olisi katastrofi, jos osa ihmisistä vapautuisi statuskammpailusta. Yt-suossa kamppaileva audikuski olisi raivoissaan ainakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  88. Poth1ue1 kirjoitti 29.10.2014 kello 2:17

    Tom Pesch: Kysymys kuuluukin: kuka haluaa asua 3D-tulostetussa muovitalossa? Minä ainakin asun mieluummin 70-luvun betonielementtikammotuksessa.

    Niin, onhan se muovi kyllä tosi ikävää… hei… mutta mitäs, jos vaidettaisiin tulostimen “muste” muovista betoniin? Eikö olisi hyvä idea?

    Ai, mutta kun muut olivatkin jo kerinneet keksimään saman jutun:

    Video: 3D printers print ten houses in 24 hours

    No, ehkä tuohon kaivattaisiin vielä joku puolalaisen siirtotyöläisen korvaava betoniraudoittajarobotti ennen kuin tuosta saa käyttökelpoisen menetelmän (tosin kiinalaiset ovat kerinneet jo kokeilemaan vahvistamattoman betonin kestävyyttä ihan käytännössäkin) – tai sitten tulostimen pitäisi osata ruikautella sekaan sopivia nanoputki, -selluloosa tms. rakenteita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  89. Poth1ue1 kirjoitti 29.10.2014 kello 2:28

    Sirkka-Liisa: Mikä kumman taho tällaisia väestöennusteita on tehnyt? Jätät ilmeisesti Afrikan kokonaan pois laskuista. Onko ko. manner hävinnyt vai esistetty piikkilangoin muusta maailmasta, onko sieltä koko väestö kuollut Ebolaan tai vastaavaan, siirtynyt Eurooppaan ja/tai löytänyt loppusijoituspaikkansa Välimerestä?

    Tällä viikolla näytti olevan kovasti uutisia aiheesta, että jo kolmasosa afrikkalaisista on keskiluokassa. Itse olen ollut jokseenkin pessimistinen Afrikan kehitysmahdollisuuksien suhteen, mutta nyt alkaa näyttämään siltä, että ko. maanosa tulee varmaankin yllätämään kasvullaan suurimman osan ihmisistä – vähän samaan tapaan kuin Aasia teki joku aika sitten.

    2040-luvun Afrikka tulee olemaan aivan erilainen paikka kuin nykyään – vaikka länsimaat kovasti kehitysyhteistyön nimissä koittavat tekohengittää vanhoja kasvua tukahduttavia valtarakenteita.

    Maapallon kantokyky ylitetään jo nyt, mutta sehän ei taida painaa mitään.

    Jos maapallon kantokyky olisi ylitetty, niin luulisi ihmisiä kuolevan kuin kärpäsiä. Vaan eipä kuole – itseasiassa kuolleisuus jatkaa laskuaan ja elinikien ennuste kasvuaan. Joku siis tässä Rooman klubi -mallisessa yhtälössä mättää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  90. Austrian kirjoitti 29.10.2014 kello 7:42

    Se on huono juttu että tuottavuuden kasvaessa muilla sektoreilla tulevat palvelut aina suhteessa entistä kalliimmiksi.

    Tämä luo illuusion että länsimaissa olisi ihmisten kulutusmahdollisuudet kehitysmaita suuremmat vaikka kehitysmaissa byrokraattiperhe pystyy työllistämään palvelijoita ja Suomessa ei.

    Miksi emme voisi palata 1800-luvulle? Ihannoimmehan usein elokuvissa sen ajan tapa- ja kulttuurin tasoa suhteessa omaan aikaamme… 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  91. max kirjoitti 29.10.2014 kello 7:45

    Andy:
    tehostumisen lisäarvo siirtyy sijoittajille eikä työntekijöille. Tässä systemissä on sekin

    Jyrkkä erottelusi sijoittajan ja työntekijän välillä on aika sietämätön. Ne voivat olla sama asia. Ne usein ovat sama asia. Ja toivottavasti ne yhä enenevästi tulevaisuudessa ovat sama asia. Markkinatalous sallii täydellisesti, että se pienituloisinkin sijoittaa tietyn osuuden tuloistaan. Onhan meillä tupakkakin jota ei saada pois markkinoilta vaikka sitä yritetäänkin.

    Ei tarvitse muuttaa mitään. Enintään asenteita?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  92. Syltty kirjoitti 29.10.2014 kello 8:23

    Liian vanha: Markkinatalous on siitä ihmeelline, että kukaan ei ole korvaamaton.

    Väitinkö muuta? Ei firma yleensä yhtä miestä kaipaa.
    Jos uusia työntekijöitä saa viiden vuoden perehdytyksen jälkeen niin siinä mennään viisi vuotta alemalla tuotannolla ja se uusi tekijä on sitten jostakin muusta pois.

    Ei Suomen yritykset tai markkinatalous siihen kaadu että ihmiset leppoistavat, ne säätävät hinnat ja palkat vastaamaan kysyntää. Mutta hyvinvointivaltio voi kaatuakin, koska leppoistajan verotulot eivät olekaan korvattavissa.

    Tilanteessa jossa lisäresursseja ei ole nopeasti saatavilla, markkinatalous ratkaisee niukkuuden korottamalla hintoja niin kauan, että kysyntä tipahtaa sille tasolle kuin on tarjontaa. Eli kun leppoistetaan, hinnat nousevat niin kauan että asiakkaita ei kiinnosta ostaa kuin sen verran, mitä leppoistajien alalla on tarjota. Koska hintojen nousu kuvastaa vain sitä että työtunteja on tarjolla vähemmän kuin aikaisemmin, työtä siis tehdään vähemmän kuin aikaisemmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  93. Syltty kirjoitti 29.10.2014 kello 8:32

    Osmo Soininvaara:
    Perustuloa vastustetaan, koska se tekee huonotuottoisille mahdolliseksi leppoistaa…

    Siksipä sen perustulon pitäisi olla melko matala.

    M*UTTA: Olen kääntynyt perustulosta negatiivisen tuloveron kannattajaksi. On fiksumpaa maksaa palkan päälle negatiivista veroa eli siis suoraan sanottuna subventoida työtä. Pelkkä perustulo + kiinteä julmetunkokoinen vero-% alusta saakka on loppupeleissä melkoisen huono ratkaisu kannusteiden kannalta.

    Näin saataisiin suurempi osa jengistä töihin kuin puhtassa perustulomallissa, koska työnteosta maksettaisiin tukia. No nyt kaikki tietenkin kysyvät, että miksi ihmeessä työtä pitää tukea? No siksi, että nimenomaan työnteko on parasta sosiaaliturvaa ja sillä on suuria ulkoisvaikutuksia. Työssäkäynti itsessään vähentää alkoholin kulutusta, masennusta ja kaikkea. Se on kertakaikkisesti halvin sosiaaliturvan ja terveydenhuollon muoto mitä meillä on olemassa. Johan sen järkikin sanoo, että ihmiselle on hyvä elää normaalin rytmin mukaisesti, käydä säännöllisesti ihmisten ilmoilla ja rajoittaa ryyppäämistä sekä remuamista. Työnteko vähentää näitä kaikkia. Kaikki on nähty ja koettu.

    Ja jos joku ei usko, niin minäpä ennustan että nyt kun suuret ikäluokat siirtyvät/ovat siirtyneet eläkkeelle, niin vanhusten alkoholiongelmat räjähtävät käsiin. Lähipiirissäkin on ollut näitiä jotka ovat juoneet itsensä ensimmäisten eläkevuosien aikana ihan tärviölle. Työssäkäynti kun piti homman vielä jotenkuten hanskassa.

    Eli joku perustuloa pienempi perustulo-osuus + negatiivista ansaitusta palkasta.

    Joo, kyllä tässä kaikenlaisia omia ongelmia tulee. Kaverit voivat palkata toisensa ristiin maksimoidakseen tulot yms. Ja työkyvyttömät sun muut ovat edelleen ongelmallisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  94. Juho Laatu kirjoitti 29.10.2014 kello 8:58

    Osmo Soininvaara:
    Perustuloa vastustetaan, koska se tekee huonotuottoisille mahdolliseksi leppoistaa…

    Tuotako perustulolla tavoittelet? Minusta ehdottomasti tärkeämpi perustulon mahdollisuus on se, että se voisi tehdä aivan päinvastaista, eli huonotuottoisillekin työnteon nykyistä kannattavammaksi (poistamalla kannustinloukkuja).

    Jos perustulolla aiotaan turvata nykytilaan verrattuna entistä makeampi toimeentulo kaikille työstä kiinnostumattomille, malli ei todennäköisesti toimi (sillä porkkanan lisäksi toimiva yhteiskunta tarvitsee valitettavasti hieman keppiäkin). Hyvä perustulomalli voi kyllä olla niin joustava, että se tekee mahdolliseksi pienipalkkaisenkin työn joustavan vähentämisen, samalla tulotasoa vielä hieman alentamalla.

    Käytit termiä “huonotuottoinen”. Sen merkitys oli hieman hankala tulkita. Kirjoitettaisiinko lause samoin, jos käytettäisiin termiä “huomotuloinen”?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  95. Koti-isä kirjoitti 29.10.2014 kello 9:36

    Tapio: Leppoistushalujahan näyttää olevan nimenomaan korkeakolututkinnon suorittaneissa.

    Mikä voisi johtua myös siitä, että ainakin osalla koulutus auttaa hahmottamaan paremmin tätä maailmaa ja muodostamaan käsitystä siitä, mikä elämässä on turhaa ja mikä vähemmän turhaa. Tai tiedostamaan, miten turha talous ja sen eteen tehtävä työ tuhoavat maapalloa.

    Fiksut tajuavat leppoistaa. Ja pystyvät niin tekemään, kun palkat ovat ylisuuria ja verot liian matalat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  96. Raimo K kirjoitti 29.10.2014 kello 9:50

    Kuntaliitoskuntalainen:

    “’snip’ Palveluntuotannosta vastaisivat palveluntuotanto-alueet, jotka olisivat alueellisia julkisia palveluntuotantomonopoleja. ‘snip’”

    Tämä ei pidä paikkaansa. Monopoleja ne eivät ole, sillä yksityinen palvelutuotanto jäisi ennalleen – eikä sen volyymi ole vähäinen – ja se kasvaa koko ajan.

    Hyvä kysymys on kuitenkin se, muuttaako tämä valtava uudistus mitään, vai sementoiko se vain nykyjärjestelmän? Hirvittävä sotku on tulossa, mutta vain julkiselle sektorille (jos se jotakuta lohduttaa).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  97. Raimo K kirjoitti 29.10.2014 kello 9:52

    Poth1ue1:
    ‘snip’
    …ja vaikka pyllyjen pyyhintä vanhainkodissa saattaakin olla vielä robottien kykyjen ulottumattomissa ‘snip’

    Onhan itsepyyhkiviä vessanpönttöjä jo tuotannossa – mutta ne eivät kokoa kännyköitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  98. Saara kirjoitti 29.10.2014 kello 9:57

    PeteS: turhuuksien talous ei voi laajentua loputtomasti ellei sitten koko turhuustuotanto ole immateriaalista.

    Hyvin suuri osa siitä on.

    Satasen kännykkään menee suunnilleen sama määrä materiaalia kuin 700:n älypuhelimeen. Satasen ja tonnin villakangastakkien materiaalin kulutuksessa ei ole juuri eroa. Se olennainen lisäarvo, josta kuluttaja maksaa, on luovan ajatusprosessin immateriaalinen tuotos, joka yleensä voidaan tehdä käsin kosketeltavaksi entisellä määrällä materiaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  99. TL kirjoitti 29.10.2014 kello 10:45

    Mikael Teljä:
    Onko siinäkään mitään järkeä, että tuotetaan valtavat määrät kuntosaliopetusta ja ängryböördsejä, jokaista hoidettua vanhusta kohden? Miksei voida vaan hoitaa niitä vanhuksia?

    Vanhusten hoitoon käytetään nykysuomessa enemmän rahaa ja resursseja kuin koskaan historiassa. Ja suuri ongelma on se, että totuttuun tasoon ei tunnu nyt olevan varaa, kun valtio velkaantuu yli 7 miljardia vuodessa.

    Tampereella on perinteisesti vastustettu kaikkia mahdollisia investointeja vetoamalla Koukkuniemen vanhuksiin. Tietyn vasemmistoänkyrä-porukan mielestä kaikki rahat kannattaa aina käyttää vanhusten auttamiseen. Ja juuri näiden meidän omien vanhusten auttamiseen, kustannuksista ja voimista riippumatta. Kaikki muu on turhaa.

    Eräs tuttu taksikuski valitti hiljattain kun todella huonosti menee. Ihmiset eivät enää ryyppää ja käy baareissa, vaan pyöräilevät ja kävelevät. Baaritkin lopettavat ja niiden tilalle rakennetaan kuntosaleja. Ihan kauheaa ja järkyttävää tuollainen kuntosaliopetuksen yleistyminen, kohta meillä on enemmän personal trainereita kuin baarimikkoja. Järkyttävää, bisnekset kärsivät, tulevat vanhukset ovat entistä hyväkuntoisempia, eivätkä ryyppää itseään ajoissa hengiltä. Eikun miten se meni?

    Ruotsissa eräs Markus Persson koodasi Minecraft pelin, jonka myi Microsoftille 2.5 miljardilla, ja Ruotsin kansankoti kiittää. Ruotsissa taidetaan muutenkin tehdä 10x pelejä kuin Suomessa. Saavat siitäkin rahaa pyörittämään suurta julkista sektoria ja maahanmuuttoklusteria.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  100. Liian vanha kirjoitti 29.10.2014 kello 10:55

    “Näin saataisiin suurempi osa jengistä töihin kuin puhtassa perustulomallissa, koska työnteosta maksettaisiin tukia. No nyt kaikki tietenkin kysyvät, että miksi ihmeessä työtä pitää tukea? No siksi, että nimenomaan työnteko on parasta sosiaaliturvaa ja sillä on suuria ulkoisvaikutuksia. Työssäkäynti itsessään vähentää alkoholin kulutusta, masennusta ja kaikkea. ”

    Hupijuttuja , ei työttömällä ole varaa juopotteluun . Pitkäaikaistyötön saa työmarkkinatukea 32,66 euroa päivässä ja tuosta summasta veroon menee n 20 % eli jää n 520 euroa.Juoponkin on syötävä ja niinpä tuosta 150 kuluu siihen ja muutakin on ostettava, joten jäljelle jää 250 euroa.Sillä saa n 60 keppanaa eli pari päivässä.Sillä ei pääse suurkuluttajaksi

    Niinpä suurkuluttajia ovat työssäkäyvät ainakin tutkimusten mukaan.

    Ja kun työttömyys on laajaa n 480000 niin veroale tai mikä tuki tahansa alkaa syödä palkkatasoa ja tuki muuttuukin yritystueksi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  101. Vesa kirjoitti 29.10.2014 kello 11:21

    Kalle: Näyttää, mutta ei ole totta. Suomessahan köyhyyden määritelmää piti muuttaa, jotta köyhyystutkijoilla olisi jotain tutkittavaa. Ai niin, Valvira on lakkautettava.

    Pitäisi siirtyä suhteellisesta köyhyydestä absoluuttisen köyhyyden tarkasteluun.

    Suomessa yhteiskunta antaa jokaiselle lähtökohtaisesti verovaroilla kustannettuna ilmaiseksi:
    – koulutuksen
    – asunnon (jopa Helsingin keskusta-alueella!)
    – ruoan
    – vaatteet
    – tietokoneen, internetin, sanomalehden
    – terveydenhuollon
    – eläketurvan
    – ja jopa ne lastenvaunut Espoossakin

    Miten tällaisessa yltäkyllyydessä elävää ihmistä voi kutsua köyhäksi? Ei ainakaan materiaalisesta köyhyydestä ole kysymys ja maailmanlaajuisessa tarkastelussa monta miljardia ihmistä ottaisi mielellään suomalaisen köyhän elintason.

    Kaikki tämä ilmaiseksi saatu passivoi osan porukasta ja ongelma periytyy seuraaville sukupolville.

    Ratkaisu ja itse asiassa taloudellinen välttämättömyys on julkisen sektorin tarjoaman “ilmaisen” hyvinvoinnin leikkaaminen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 21

  102. Viherinssi kirjoitti 29.10.2014 kello 11:24

    Koti-isä: Fiksut tajuavat leppoistaa. Ja pystyvät niin tekemään, kun palkat ovat ylisuuria ja verot liian matalat.

    Ja jos tätä korjataan nostamalla veroja, leppoistavat mokomat vielä enemmän. Hyvätuloisten sadan prosentin marginaaliverotuksella voidaan huolehtia siitä, että haluttu työvoima (= nykyiset hyväpalkkaiset) tekevät pari tuntia töitä päivässä ja vähemmän kovasti haluttu työvoima (= nykyiset keski- ja matalapalkkaiset)
    täyttä työpäivää.

    Sittenkin halutulla työvoimalla olisi muita enemmän mahdollisuuksia toteuttaa unelmiaan, koska lisävapaa-ajalla voi sitten vaikka rakentaa sitä omaa taloaan tai mökkiään, laittaa omat sapuskansa, hoitaa omat lapsensa, hankkia lisätienestiä keräämällä marjoja, sieniä tai pulloja, tai vaikka tekemällä pimeää duunia.

    Talouden kannalta tuo olisi kovin typerää, koska sillä alennetaan verotuloja ja huolehditaan siitä, että muualla haluttu koulutettu työvoima olisikin viemässä muiden työpaikkoja. Lisäksi turhuusalan työpaikkojen määrä vähenee, kun liikkeellä oleva raha vähenee.

    Se olisi hyvä ymmärtää, että hyvätuloinen on keskimäärin yhteiskunnan tärkeä lypsylehmä. Mitä enemmän hyvätuloinen onnistuu keräämään palkkatuloja, sitä mukavampaa se on kaikille muille.

    (Tunnustan kuitenkin, että ylläoleva on puhtaasti talouden näkökulmasta kirjoitettu. Jos lähdetään hakemaan erilaisia subjektiivisia tulkintoja termille “oikeudenmukainen”, voidaan päästä hyvin erilaisiin johtopäätöksiin.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  103. Viherinssi kirjoitti 29.10.2014 kello 11:48

    Juho Laatu: Tuotako perustulolla tavoittelet? Minusta ehdottomasti tärkeämpi perustulon mahdollisuus on se, että se voisi tehdä aivan päinvastaista, eli huonotuottoisillekin työnteon nykyistä kannattavammaksi (poistamalla kannustinloukkuja).

    Tämä on nimenomaan näkökulmakysymys, joka riippuu perustulon määrästä. “Ei ne sitten tee duunia” -argumentti perustuloa vastaan olettaa, että nykyiset matalapalkkatyöntekijät eivät haluaisi parempaa elintasoa. Kaupan kassa jäisi kotiin, koska elintaso ei siitä paljon laskisi.

    Toisella puolella on juurikin ajatus siitä, että kaupan kassa ei missään tapauksessa jäisi kotiin, koska perustulon ja työn yhdistelmällä hänen tulotasonsa kasvaisi huomattavasti nykyisestä.

    Syltty: M*UTTA: Olen kääntynyt perustulosta negatiivisen tuloveron kannattajaksi. On fiksumpaa maksaa palkan päälle negatiivista veroa eli siis suoraan sanottuna subventoida työtä. Pelkkä perustulo + kiinteä julmetunkokoinen vero-% alusta saakka on loppupeleissä melkoisen huono ratkaisu kannusteiden kannalta.

    Luulen, että tämä liittyy tuohon ylläkommentoimaani argumentointiin.

    Ehkä ei pitäisi jumiutua teknisiin detaljeihin. Kysymyshän on oikeasti siitä, kuinka paljon käteen jää rahaa milläkin palkkatulotasolla. Tässä pitää huomioida palkkatulot ja kaikki tuet.

    Nykyjärjestelmässä käyrä on erittäin litteä (marginaaliprosentti noin 100 %) alkupäästään, koska työnteko leikkaa tukia hyvin voimakkaasti. Vasta keskituloille päästessä marginaaliprosentti muuttuu pieneksi kasvaakseen sitten jälleen isommille tuloille.

    Järjestelmä kannustaa työntekoon huonoimmin niitä, joiden pitäisi yhteiskunnan hyvinvoinnin vuoksi tehdä nykyistä enemmän töitä (työttömät ja hyvätuloiset). Matalan tuottavuuden työpaikat puuttuvat, koska niitä hommia ei kenenkään kannata tehdä.

    Teoreettisesti perustulon ja yhden veroprosentin yhdistelmä hoitaa kannustinloukut pois. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että kaikki ansiosidonnaiset tuet hävitetään. Käytännössä pienituloisten marginaaliveroprosentti olisi noin 40, mikä tuskin enää on kannustinloukku.

    Negatiivinen veroprosentti on toinen tapa hoitaa asia, mutta siinäkin pitää huomioida ansiosidonnaisten tukien vaikutus. Saman vaikutuksen saisi vähentämällä tukien ansiosidonnaisuutta.

    Kokonaisuudessa pitää muistaa, että järjestelmään laitettava raha on integraali palkkatulojen ja käteenjäävän erotuksesta (kerrottuna tulojakaumalla). Jos käyrän alkupäästä tehdään loiva (pienellä palkkatulojen lisäyksellä saa paljon lisää käteen), se heijastuu koko käyrään. Jos pienituloisille jää nykyistä enemmän käteen, maksajina ovat sitten keskituloiset.

    Koska yhteiskunnalla ei ole kovin paljon ylimääräistä rahaa, asia pitäisi pyrkiä tekemään kustannusneutraalisti. Työssäkäyntiasteen paraneminen helpottaa tilannetta jonkin verran, mutta kovin valtavaan lisärahan pumppaamiseen ei ole tilaa.

    Tämä tarkoittaa suomeksi sitä, että järjestelmä on tehtävissä, mutta se tarkoittaa todennäköisesti karkeasti seuraavia asioita:

    – työssäkäymättömien pienituloisten elintaso laskee
    – työssäkäyvien pienituloisten elintaso nousee
    – keskituloisten elintaso laskee hieman

    Hyvätuloisten kohdalla kyse on lähinnä politiikasta, koska olennaiset tulonsiirrot tapahtuvat pieni- ja keskitulosten keskuudessa.

    Ja tuosta yltä se onkin sitten nähtävissä, miksi tällaiset rakeenteelliset muutokset ovat vaikeita. Pieni- ja keskituloiset muodostavat suurimman osan äänestäjäkunnasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 28

  104. max kirjoitti 29.10.2014 kello 12:00

    Syltty: No siksi, että nimenomaan työnteko on parasta sosiaaliturvaa ja sillä on suuria ulkoisvaikutuksia. Työssäkäynti itsessään vähentää alkoholin kulutusta, masennusta ja kaikkea. Se on kertakaikkisesti halvin sosiaaliturvan ja terveydenhuollon muoto mitä meillä on olemassa. Johan sen järkikin sanoo, että ihmiselle on hyvä elää normaalin rytmin mukaisesti, käydä säännöllisesti ihmisten ilmoilla ja rajoittaa ryyppäämistä sekä remuamista. Työnteko vähentää näitä kaikkia. Kaikki on nähty ja koettu.

    Salliiko tuo framework asettumisen korpeen mustikoita ja sieniä keräämään vain omaan tarpeeseen perustulon juostessa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  105. Tiedemies kirjoitti 29.10.2014 kello 13:49

    Nimenomaan minusta pitäisi olla sellainen perustulo, jonka perustaso on matala ja sen päälle tulee johonkin rajaan asti subventio.

    Jos katsotaan ihan makrotasolla, niin Suomen kansataloudessa tehdään tulonsiirtoja osimoilleen 20% BKT:sta. Jos sovitaan että joka vuosi yksi (1) prosenttiyksikkö näistä muutetaan perustulon ja matalapalkkasubvention yhdistelmäksi, niin menee 20 vuotta että kaikki tulonsiirrot on korvattu tällä systeemillä.

    Jos kaikki tulonsiirrot muutettaisiin puhtaana-käteen perustuloksi ja *mitään muuta* ei muutettaisi, niin jokaiselle Suomen kansalaiselle annettaisiin 600 euroa käteen joka kuukausi. Muuttamatta yhtään mitään. Tämä toki sisältää myös eläkkeet ja sen sellaiset, mutta so not, eläkkeitähän ollaan jo nyt muokkamassa ja takuueläke on vain vähän tuota suurempi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  106. Lauri R. kirjoitti 29.10.2014 kello 14:32

    Itse olen 10-12 euron tuntipalkalla tehnyt 2-3 päivän työviikkoa jo vuosia. Onko se sitten leppoistamista on toinen juttu, ehkä ennemmin verosuunnittelua.

    Harrastan siis remontointia, pyöränkorjausta, pyöräilyä, ruuanlaittoa, ompelua ja nikkarointia, minkä vuoksi säästän asumisessa, liikennevälineissä, liikkumisessa, ruuassa, vaatteissa ja huonekaluissa. Jos rahaa olisi enemmän, tyytyisin monet asiat suunnittelemaan ja teettämään ammattilaisella/ostamaan valmiina.

    Itse asiassa nyt kun olen tehnytkin poikkeuksellisesti normaalia työpäivää pari kuukautta, niin homma menee hankalaksi, kun ei ehdi tehdä itse, mutta valmiina ei pysty ostamaan, jos haluaa vastaavaa laatua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  107. tcrown kirjoitti 29.10.2014 kello 14:54

    Syltty: Tilanteessa jossa lisäresursseja ei ole nopeasti saatavilla, markkinatalous ratkaisee niukkuuden korottamalla hintoja niin kauan, että kysyntä tipahtaa sille tasolle kuin on tarjontaa. Eli kun leppoistetaan, hinnat nousevat niin kauan että asiakkaita ei kiinnosta ostaa kuin sen verran, mitä leppoistajien alalla on tarjota. Koska hintojen nousu kuvastaa vain sitä että työtunteja on tarjolla vähemmän kuin aikaisemmin, työtä siis tehdään vähemmän kuin aikaisemmin.

    Ja sittenpä vasta mielenkiintoisessa tilanteessa ollaan kun korkeampi palkka lisää entisestään leppoistajien määrää. Markkinatalouden oppien mukaan korotetaan hintaa ja taas putoaa lisää porukkaa työvoimasta palmurannoille. Tavallisten kysyntä- ja tarjontakäyrien analyysi ehdottaa, että lisätään tarjontaa tai rajoitetaan palkkaa. Lääkärikunta liene lähinnä tällaista markkinaa, mutta uskallapa sanoa ääneen nuo ratkaisuhedotukset (tai edes kääntäen, että palkan nostamisesta ei ole hyötyä lääkäripulaan), niin tälläkin palstalla saat aika hilpeitä vastineita. Toki nuo lainalaisuudet toimivat muillakin markkinoilla, ja kyllä minun havaintojeni mukaan muillakin korkeasti tuottavalla aloilla lähestytään kovaa vauhtia tuollaista tilannetta. Yksilötasolla toki ihmiset tekevät jo leppoistusvalintoja enemmän kuin koskaan. (Lähdeviite: yleinen elämänkokemus)

    Ongelma vain on, että sitä leppoistamista harrastavat pääosin väärät ihmiset. Siihen ongelmaan ei taas kovin helppoa ratkaisua ole. Lääkärit taitavat olla ainoa ryhmä kenen tarjontaa voidaan missään määrin lisätä, insinööri- ja (ehkä?) kaupallista koulutusta taidetaan jo nyt tarjota aika maksimimäärä jos halutaan pitää minkäänlaista kompetenssivaatimusta yllä. (Ja palstan lääkäreille: minun näkemykseni mukaan yhteiskunnan merkittävät innovaatiot tulevaisuudessa tekevät insinöörit ja lääkärit. Siksi noita kumpaakin pitää olla mahdollisimman paljon, jotta “perustyön” lisäksi tarjontaa olisi myös innovaatiopuolelle. Yhteiskuntatieteilijöiden innovaatioilla olisi myös kysyntää, mutta politiikka sotkee tuon markkinan vielä pahemmin kuin patentit muun innovaatiotoiminnan). Palkan kollektiivinen laskeminen taas on monella tavalla ongelmallinen ratkaisu.

    Jäljelle jää taloustieteen kehyksen ulkopuolelle katseleminen. Jos ei palkka, niin mikä sitten motivoi asiantuntijaa tekemään työtään? Työllä pitää olla tarkoitus (pelkään, että Microsoftin osakkeenomistajien lihottaminen ei kelpaa kovin monelle). Työn sisältöön pitää pystyä vaikuttamaan. Työyhteisön pitää olla hyvä. Työssä pitää olla joustavuutta (tämä ei tarkoita EK:n versiota, missä lähinnä työntekijä joustaa). Työnantaja joka pystyy nämä vaatimukset täyttämään, tuskin joutuu pitämään leppoistamista ongelmana. Mutta selvää on, että noiden vaatimusten täyttäminen ja hallinnointi ei ole kadehdittava homma.

    Syltty: Kaverit voivat palkata toisensa ristiin maksimoidakseen tulot yms. Ja työkyvyttömät sun muut ovat edelleen ongelmallisia.

    Minä olisin valmis hyväksymään sen, että jos on niin paljon elämänhallintaan virtaa, että jaksaa keskenään tehdä kukankastelusopimuksia, että saa valtiolta nyhdettyä 700 euroa kuussa ja sillä elelee, niin menköön. Aika harva korkean tuottavuuden työntekijä menee pesuveden mukana, ja matalan tuottavuuden työn tekijöoillä kysyntä on ongelma.

    Tarveharkinta voidaan toki pitää tuon päälle. Tosin jos on henkisesti ja fyysisesti terve, niin sitten pitää käytännössä antautua holhottavaksi jos ei muuten pärjää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  108. tcrown kirjoitti 29.10.2014 kello 15:19

    Koti-isä: Ja pystyvät niin tekemään, kun palkat ovat ylisuuria ja verot liian matalat.

    Mielenkiintoinen näkökulma, että kansantalouden tulonjakoa pitäisi muuttaa entisestään pääomatuloja suosivaksi palkkatulojen kustannuksella. Voitko perustella miksi?

    Verojen kanssa taas on sellainen pieni ongelma, että korkeat marginaaliverot ja progressiivinen verotus toimivat molempiin suuntiin. Yksinkertaistettuna: 2000 euroa saa verotta, ylimenevästä osasta 90% veroa. Jos sellainen henkilö, jonka bruttotulo on 6000 euroa, päättää leppoistaa 50% ajastaan, nettotulot putoavat 2400 eurosta 2100 euroon eli 12,5%. Aika moni peruspuurtaja alkaa tuossa kohtaa laskeskella Thaimaan elinkustannuksia talvikuukausien ajalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  109. StadinParoni kirjoitti 29.10.2014 kello 15:25

    Täytyy sanoa että meni tämän kirjoituksen pointti kokonaan ohi. Vika voi tietysti olla muuallakin kuin lähettävässä päässä.

    “Turhuus”, “Turhake” jne ovat nykyään varsinainen natsikortti. Minkä tahansa asian vai leimata turhuuden leimakirveellä ja sen jälkeen keskustelu onkin siinä.

    Mikä muka on turhaa esim tietokonepeleissä? Sekö että kukaan ei tarvitse niitä elääkseen? Pitäisikö meidän vaihtaa keskenämme vain ja ainoastaan ehdottomia välttämyyksiä (ja mitä ne oikein olisivat?)?

    Välttämättömyys on mielestäni välttämättä yhtä turha käsite kuin turhuus. Se mikä on yhdelle välttämättömyys (vaikka pullo vettä janoiselle) on turhuutta sille jolla on jo maha ja pää täynnä. Vastaavasti jonkun mielestä turhaakin turhempi golf-bägi voi olla toiselle välttämättömyys joka auttaa harrastuksen kautta pitämään pollan reilassa ja estää suistumaan lopullisesi raiteiltaan.

    Mielestäni todella tarpeellista on vain ihmiskunnan kehitys. Se on ainoa tapa millä lajimme voi selvitä tästä yläkuolokohdasta jossa tällä hetkellä kyyhötämme. Kehitys puolestaan tapahtuu pääsääntöisesti leikkimällä, kokeilemalla, yrittämällä jotain mikä muiden mielestä on hullua tai turhaa…

    Mutta kuten sanottua, ehkä itseltäni jäi jotain oleellista ymmärtämättä tuosta Osmon kirjoituksesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  110. Raimo K kirjoitti 29.10.2014 kello 21:37

    TL: Vanhusten hoitoon käytetään nykysuomessa enemmän rahaa ja resursseja kuin koskaan historiassa. Ja suuri ongelma on se, että totuttuun tasoon ei tunnu nyt olevan varaa, kun valtio velkaantuu yli 7 miljardia vuodessa.
    ‘snip’

    Valtio ei rahoita vanhustenhoitoa lainkaan.

    Kunnat rahoittavat, mutta se ei vaikuta valtionosuuksiin kuin epäsuorasti vanhusväestön kertoimien kautta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  111. Juho Laatu kirjoitti 29.10.2014 kello 23:56

    Viherinssi: Tämä on nimenomaan näkökulmakysymys, joka riippuu perustulon määrästä. “Ei ne sitten tee duunia” -argumentti perustuloa vastaan olettaa, että nykyiset matalapalkkatyöntekijät eivät haluaisi parempaa elintasoa. Kaupan kassa jäisi kotiin, koska elintaso ei siitä paljon laskisi.

    Toisella puolella on juurikin ajatus siitä, että kaupan kassa ei missään tapauksessa jäisi kotiin, koska perustulon ja työn yhdistelmällä hänen tulotasonsa kasvaisi huomattavasti nykyisestä.

    Voi olla että poistuneet kannustinloukut houkuttelisivat töihin aiempaa enemmän ihmisiä, ja tämä kompensoisi jossain määrin “huonotuottoisten leppositamisen mahdollistamisen” seurauksena töistä pois jääviä. Minusta tuo raja on kuitenkin oleellinen vedenjakaja. Jo pelkän varovaisuusperiaatteen vuoksi en halua mainostaa perustuloa järjestelmänä, joka korottaa töistä kokonaan pois jättäytyvien etuuksia. Yhteiskunnassa on varsin hyvä joukko myös niitä, jotka eläisivät mielellään toisten kustannuksella, jos siihen vain tarjottaisiin mahdollisuus. Siksi on parempi markkinoida ja aloittaa perustulo mallilla, joka ei tarjoa mitään merkittäviä aiempaa suurempia kannustimia jättäytyä pois töistä perustulon varaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  112. Capella kirjoitti 30.10.2014 kello 0:47

    Muistutetaan nyt vielä, että Suomi on maa, jossa jokainen ikäluokka miehiä koulutetaan armeijassa sotimaan ja maassamme on yli puolitoista miljoonaa metsästysasetta.

    Poliiseja maassamme on alle 7 000.

    Jos suomalaiset syystä tai toisesta ihan toden teolla pillaistuisivat tuolla hetkellä vallassa olevalle hallitukselle, niin ei se paria päivää kauempaa istuisi.

    Suomessa ei tuollaista tapahdu, koska meillä on kattava sosiaalijärjestelmä tukineen. Se, noin kahden miljardin euron summa vuodessa on todella halpa hinta yhteiskuntarauhasta, josta me kaikki voimme Suomessa nauttia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  113. esa parkatti kirjoitti 30.10.2014 kello 1:23

    Osmon kirjoitus on hieno avaus ,erityisen ajankohtaiseen aiheeseen. Jostakin syystä kommentit ovat suurimmaksi osaksi kummallista höpinää kansalaispalkasta ym. pikkujutuista.
    Ottakaamme lähtökohdaksi Osmon arvio siitä, että viidesosa ihmisistä tekee kaiken välttämättömän tuottavan työn ja pankaamme toinen viidesosa
    väestöstä uudistamaan ja hoitamaan tuota välttämätöntä viidennestä.
    Järkeenkäypä johtopäätös on, että loput 60% ihmisistä (Suomessa) voisivat vaikka pestä toistensa paitoja (tai hieroa toisiaan, mikä minusta tuntuisi viisaammalta).Seuraava johtopäätös on, että puheet kestävyysvajeesta,
    työvoimapulasta,eläkepommista tai suurtyöttömyydetä ovat turhaa lätinää. Suomi on vauraampi kuin milloinkaan historiassa. Haluttaessa kaikille voitaisiin taata tarpeellinen elämisen taso, kysehän on vain
    tasapuolisesta kakunjaosta. Sikäli kun päättäjiltä poliittista yhteisymmärrystä löytyisi.
    Mikäli suomen vaurautta vielä nykyisestäkin halutaan nostaa, tulisi katse kohdistaa omavaraisuuden nostamiseen. On järjetontä ostaa ala-arvoisia tuotteita suomalaisella työllä ja
    raaka-aineilla. Valitettavasti eu-jäsenyys ei
    anna paljoa mahdollisuuksia tavaroiden liikkuvuuden sääntelyyn. Ehkä arvonlisäveron määrän sitominen tuotteen takuuaikaan voisi
    muuttaa kulutustottumuksia (takuu 20v ALV 0%).
    On mielestäni kummallista, että puujaloilla seisovassa Suomessa ei ole mahdollista ostaa edes kotimaista moottorisahaa.
    Jokainen isältä lapselle kestävä esine lisää rikkauttamme, samoin kotimaisella energialla korvatut ulkomaiset öljylitrat.Kokonaan eri asia on sitten mihin tarvitsemme nykyisen elintason nostamista tai jatkuvaa kasvun kasvua. Meikäläisellä kulutustandardilla
    ei taida kolmekaan maapalloa riittää ihmiskunnalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  114. Eläjä kirjoitti 30.10.2014 kello 8:40

    Syltty: Siksipä sen perustulon pitäisi olla melko matala.

    Työssäkäynti itsessään vähentää alkoholin kulutusta, masennusta ja kaikkea. Se on kertakaikkisesti halvin sosiaaliturvan ja terveydenhuollon muoto mitä meillä on olemassa. Johan sen järkikin sanoo, että ihmiselle on hyvä elää normaalin rytmin mukaisesti, käydä säännöllisesti ihmisten ilmoilla ja rajoittaa ryyppäämistä sekä remuamista. Työnteko vähentää näitä kaikkia. Kaikki on nähty ja koettu.

    Tilastojen mukaan varmaan on noin, eli ehkä vaikkapa 95 prosenttia ihmisistä tosiaan tarvitsee työpaikan voidakseen elää mielekästä elämää. Ja olen myös sitä mieltä, että useimpien ihmisten ei pitäisi jäädä/joutua eläkkeelle ennen kuin on todella niin sairas, että työssäkäynti ei onnistu. Monilla ei vain todellakaan tunnu onnistuvan järkevän elämän eläminen omaehtoisesti.

    Mutta, entä me loput (ehkä 5, ehkä 3 tai vaikka 0,005 prosenttia)? Vuoden vuorotteluvapaan jälkeen joudun todella taistelemaan, että en masennu ja saan pidettyä aivotoimintani edelleen jollakin tapaa vireänä siitä huolimatta, että palasin töihin.

    Eikö järjestelmä kannattaisi tehdä sellaiseksi, että se olisi:
    a) mahdollisimman selkeä ja yksinkertainen
    b) jättäisi mahdollisimman paljon vapautta ja vastuuta oman elämän mielekkyydestä ihmisille itselleen. (Ei siis olisi sosiaalidemokraattista toimikuntaa määrittelemässä hyvän elämän ehtoja ja sovittamassa siihen väkisin meitä kaikkia.)

    Kyllä useimmat ihmiset haluavat kantaa elämästään vastuun. Vaikka saataisiin aikaan suurempikin perustulo, aika pian moni huomaisi, että heille paras elämä on kokopäiväisessä palkkatyössä käyminen. (Moni tuskin muuta edes kokeilisi.) Ja pieni vähemmistö, jolle toisenlainen elämä sopii paremmin, eläisi sitten niukemmilla tuloilla, pää vireänä tehden asioita, jotka tuntuvat mielekkäiltä. Minkä verran on ihmisiä, jotka kokevat parhaaksi elämäksi ryyppäämisen ja remuamisen? En usko, että kovin paljon. Ja he valitsevat sen kyllä jo nykyjärjestelmässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  115. Tapio kirjoitti 30.10.2014 kello 10:53

    Juho Laatu: Siksi on parempi markkinoida ja aloittaa perustulo mallilla, joka ei tarjoa mitään merkittäviä aiempaa suurempia kannustimia jättäytyä pois töistä perustulon varaan.

    Negatiivinen tulovero sellaisenaan tai matalan perustulon lisäksi toimisi juuri näin. Hollannin malli on varsin mielenkiintoinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  116. Syltty kirjoitti 30.10.2014 kello 12:43

    Capella:Jos suomalaiset syystä tai toisesta ihan toden teolla pillaistuisivat tuolla hetkellä vallassa olevalle hallitukselle, niin ei se paria päivää kauempaa istuisi.

    Miten niin ei istuisi, istuihan se edelliselläkin kerralla?

    Punaisten puolelta kuuluu vieläkin itkua siitä että hallitus on vankka, kätyrlauma sankka ja kuinka kovasti hallitukselle uskolliset sotilaat kapinoitsijoita rankaisivat. Ihan sama tarina olisi nytkin, erityisesti kun työväenpuolueiden kannatus on kaikkien aikojen pohjalukemissa (porvaristo tuskin tarttuisi aseisiin sosiaaliturvan lakkautuksen puolesta).

    Jos suomen hallitus johonkin ulkoparlamentaariseen painostukseen kaatuisi, niin ei kyllä pyssymieten edessä vaan ihan perinteiseen yleislakkoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  117. Aaltonen kirjoitti 30.10.2014 kello 14:59

    “Suomenkielestä puuttuu luonteva sana kuvaamaan asioita, jotka ovat mukavia mutta eivät välttämättömiä (unnecessarities).”
    Mukavuushyödyke?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  118. Capella kirjoitti 30.10.2014 kello 18:05

    Työtön elämä voi olla hyvinkin laadukasta, mikäli on oma-aloitteinen, ahkera ja tyytyy vähään. Ensimmäisenä kannattaa hankkiutua kaltaistensa seuraan ja vältellä itsesäälissä rypeviä remuajia.

    Työttömät ovat pääpiirteittäin kekseliäitä selviytyjiä, joiden on pakko olla nokkelia ja ahkeria.

    Työllisten ei tarvitse edes siivuttaa leipää tai leikata makkarapötköä, kun voi ostaa valmiiksi siivutettua. Toisaalta, jos töissä raataa, niin ei sitä ehkä siksikään viitsi tehdä sitten kaikkea vapaa-ajallaan.

    Olennaista on se, että jos joku haluaa tehdä töitä, niin se hänelle suotakoon. Samoin, jos joku haluaisi elää perustulon varassa ja nauttia elämästään askeettisissa aloissa, niin miksei sitä hänelle suotaisi?

    Pitää turvata kaikille elämän perusainekset ja tarjota jokaiselle mahdollisuus menestyä omalla ahkeruudella.

    Siinä ei myöskään ole mitään väärää, jos ei yksinkertaisesti tahdo kilpailla tai menestyä, vaan haluaa vain elää omaa yksinkertaista elämäänsä.

    Ihmiset ovat ahneita, joten on hyvin todennäköistä, että suurin osa kuitenkin haluaa enemmän ja myöskin pyrkii hankkimaan enemmän.

    Perustulon vasta-argumenttinä onkin oikeastaan ainoastaan se protestanttisen maailmankuvan värittämä ajatus työstä ihmisyyden määrittäjänä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  119. Apila kirjoitti 30.10.2014 kello 19:29

    Pari pointtia tuohon.

    1. Keskusjohdolla ei ole aina informaatiota siitä miten ihmisten pitäisi elää elämänsä. Ihmiset luonnollisesti tykkäävät pomottaa tai suunnitella heidän elämiään ymmärtämättä kuinka ärsyttävää tämä on. Näin käy kouluissa, vankiloissa, työpaikoilla jne. Ihmisten vapaus muodostaa ihmissuhteita ja instituutioita on minusta todella tärkeää.

    2. Teknokraatit kuten Soininvaara aliarvioivat yrittäjien (entrepreneur) merkityksen taloudelliselle innovaatiolle. Suurin osa kaikesta innovaatiosta tulee yrittäjien puolelta. Teollinen vallankumous johtui nimenomaan tästä. Tästä on Deirde McCloskeyn kirjasarjakin. Päinvastoin Soininvaaralta on tullut välillä vain suomalaista perikatetutta jostain “äkkirikastuneista pojanviikareista”. Juuri tämä on se asenneongelma.

    3. Informaatiota on ns. hiljaista ja sitä on todella vaikea siirtää toiselta henkilöltä toiselle. Koittakaapa yrittää opettaa isovanhemmillenne rock-musiikkia tms. Jokaisella meistä on informaatiota mitä toisella ei ole, mutta voimme onneksi äänestää jaloillamme (tiettyyn pisteeseen asti). Varsinkin jos uudet (paremmat) uskomukset ovat 180 asteen kulmassa henkilön nykyisiä uskomuksia vastaan ja tietäisi esim. potkuja, ihminen yleensä rationalisoi pitkän listan syitä miksi nämä uskomukset eivät ole oikeassa.

    4. Keskusjohtoinen koordinaatio on vaikeaa. Suurin osa yrityksistä on keskusjohdettuja, ja jotkut kokoluokaltaan jopa maiden kokoisia. Se mikä pitää nämä kurissa on ulkopuoliset hintasignaalit. Usein tämä koordinaatio epäonnistuu täysin mikä näkyy siitä monta yritystä on enää hengissä esim. 1900-luvun alusta (vrt. valtiot). Valtioilla ulkoinen paine on paljon heikompi, tosin se on olemassa, ja edes Pohjois-Korea ei pääse pakoon.

    5. Olen monella tavalla kyrpiintynyt moniin julkisiin Suomen instituutioihin, jotka kuitenkin toimivat maailman mittakaavassa melko hyvin. Esim. yliopistoilla ei ole mitään institutionaalista kilpailua vaan kaikki uudistaminen pitää tulla sisältä.

    6. Korruptio. Kaikissa keskusjohdoissa iskee yleensä korruptio jossain välissä. Ei tämä koske mitenkään valtiota. Yritysjohdotkin korruptoituvat. Minun ei onneksi tarvitse mennä Nokian pomon blogiin selittämään mikä kännyköissä on vikana kun voin vain ostaa toisen puhelimen. Ks. #2.

    7. Lähes kaikilla instituutioilla on evolutiivinen intressi pysyä hengissä. Kuinka moni järjestö tv. pistää lapun luukulle yhteisen edun nimissä. Kuinka moni henkilö ottaa potkut yhteisen edun nimissä? Jos esim. koulutusjärjestelmän uudistaminen tietäisi potkuja puolelle opettajista tms. luuletko että tämä tulee tapahtumaan?

    8. Esim. lääketiede maksaa. DDR-elintasolla ei pystytä pyörittämään mitään nykyajan lääketieteellisiä keksintöjä. Talouskasvuun tarvitaan yrittäjyyttä, vapautta ja innovaatiota (kts #1, #2, #5). Dynamiikat eivät ole mitenkään selviä.

    9. Jokaisessa järjestelmässä on jotkut kaverit siellä huipulla korkeine elintasoineen. Kilpailu tulee on varmasti epäreilua. Ehkä se Osmo voi sitten katella telkkaria ja syödä perunaa. Itse en edes televisiosta pahemmin välitä.

    10. Aina kun joku muu sanoo mitä ihminen “elämäänsä” tarvitsee minulla nousee karvat pystyyn. Jonkun käsistä vahvan metsurin mielestä elämään tarvitaan mökki ja kirves. Toisen akateemisen tutkijan mielestä kynä ja paperia.

    11. Lähes kaikkia sosialistiset unelmat ovat joutuneet laittamaan muureja ympärilleen, juurikin siitä syistä #3, #5, #4.

    12. On totta, että sarjatuotannolla saa uskomattomia skaalaetuja (olen itsekin ehdottanut samaa), mutta näen koko ajatuksen enemmänkin leikkinä. Julkinen koordinaatio on niin epätehokasta varsinkin pitemmällä aikavälillä. Suomen valtion pitäisi luopua omista ei-strategisista valtionomistuksistaan.

    13. Poliittiset mielipiteet on halpoja. Sillä miten ihmiset äänestävät jaloillaan on merkitystä. Niinhän ne monet luulevat, että eläminen metsässä on kivaa, mutta odotas kun tulee vaikkapa syöpä; voi tulla länsimaista lääketiedettä ikävä. Ihmisillä nyt vain preferenssi korkeamman elintason suhteen. Haluaisitko itse ajella 70-luvun autolla vai 5-tähden NCAP autolla varsinkin jos on lapsia kyydissä?

    14. Ihmiset tekevät yleensä aina oletuksen että heidän maansa, työnsä, uskomuksensa tms. olisivat jotenkin hyödyllisiä. Väitän, että minulla on informaatiota mitä Osmolla ei ole enkä saisi Osmoa uskomaan näitä sen enempää kuin vanhempia sukupolvia ymmärtämään rock-musiikkia. Paras ratkaisu on ihmisten vapaus muodostaa instituutioita ja hylätä sellaiset, jotka eivät palvele enää mitään tarkoitusta.

    Tämä ei toki tarkoita, ettenkö näkisi leppoistamista mitenkään positiivsena ilmiönä. Ikävä kyllä ei Suomi voi tässä asiassa sooloilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  120. Viherinssi kirjoitti 30.10.2014 kello 21:44

    Juho Laatu: Jo pelkän varovaisuusperiaatteen vuoksi en halua mainostaa perustuloa järjestelmänä, joka korottaa töistä kokonaan pois jättäytyvien etuuksia.

    Meillä ei mitenkään voi olla sen tasoista perustuloa, joka korottaisi töistä pois jäävien etuisuuksia nykyisestä. Paine on pikemmin toiseen suuntaan.

    En sinänsä pelkää perustulon tuovan isoa ryntäystä työmarkkinoiden ulkopuolelle, koska käytännössä lähes kaikki voivat jo nyt halutessaan jättytyä työmarkkinatuelle ja toimeentulotuen varaan. Harva tekee.

    En vastusta negatiivista tuloveroakaan. Kumpi hyvänsä järjestelmä voi olla hyvä tai huono riippuen toteutuksesta. Perustulo on kuitenkin helpommin ymmärrettävä, siksi siitä on ehkä helpompi keskustella.

    Olennaisempaa olisi saada pöytään ihan konkreettisia numeroita, jotta ideoiden realistisuus tulisi esille. Veikkaanpa, että eri keskustelijoilla on kovin erilaisia numeroita mielessään.

    Itse suhtaudun asiaan niin, että minulle on aika sama, miten lopputulos saadaan aikaan. Kunhan työnteko saadaan alemmankin tuottavuuden töissä kannattavaksi niin työntekijälle kuin -antajallekin, jotta työn määrä kasvaa. Nykyjärjestelmä rakentaa kovin korkean minimivaatimuksen työntekijän tuottavuudelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  121. Juho Laatu kirjoitti 30.10.2014 kello 22:37

    Tapio: Negatiivinen tulovero sellaisenaan tai matalan perustulon lisäksi toimisi juuri näin. Hollannin malli on varsin mielenkiintoinen.

    Negatiivinen tuloverokin käy minulle. Uskon että järkevän särjestelmän voi rakentaa monella tavalla mallintamalla, kunhan vain pidetään järkevyyden reunaehdot mielessä.

    Jos puhutaan “perustulosta”, oleellista on, kuten totesit, riittävän matala taso. Ei pidä kuvitella, että kyse olisi kuukausipalkkaan verrattavissa olevasta “kansalaispalkasta”. Monet perustulon kannattajat tuntuvat toivovan tällaista “täyden leppositamisen mahdollistavaa” ratkaisua, ja mieltävän sen keskeiseksi perustulon ominaisuudeksi. En suosittele. Toivottavasti OS:kään ei tuota kannata, epämääräisestä heitostaan huolimatta.

    Wikipedia puhuu Hollannin kohdalla 150 eurosta. Tuo saattaa olla ihan järkevä taso.

    Siirtymän voi toteuttaa myös niin, että aloittaa alhaalta, ja nostaa sitten (sossutarvetta vähitellen vähentäen) sen verran kuin järkevältä tuntuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  122. Osmo Soininvaara kirjoitti 31.10.2014 kello 10:08

    Vakiintuneesta terminologiasta. Perustulo ja negatiivinen tulovero ovat aritmeettisesti sama asia, ne vain maksetaan eri tavalla. Yksinkertaisessa perustulomallissa perustulo on C ja vero = ty, missä y=ansiotulot ja t on vetoprosentti.
    Vastaavassa negatiivisessa tuloverossa on vetotettavan tulon alaraja Yo = C/t Vero on t(y-Yo) ja jos tulot alittavat alarajhan, maksetaan (hakemuksen perusteella) negatiivista veroa t(y-Yo). Milton Friedman ehdotti negatiivista tuloveroa näikn toteutettuna.
    Moni näyttää sekoittavan negatiivisen tuloveron Yhdysvaltain Earned Incom Tax Credit -järjewstelmään, jossa pieniä palkkoja tuetaan automaattisella matalapalkkatuella. Tuki oli ainakin jokin vuosi sitten 40 % ansaitusta palkasta noin tuhannen nollarin palkkaa saakka. Tämä tuki siis kasvaa, kun tulot kasvavat (tiettyyn rajaan saakka) kun taas jokainenb ansaittu euro tai dollaeri pienentää negatiivista tuloveroa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  123. Syltty kirjoitti 31.10.2014 kello 12:08

    Selvennykseksi: kannatan siis semmoista systeemiä, jossa töissä saa enemmän käteen yhteiskunnan rahaa kuin kotona, jos tulot jäävät jonkun rajan alle.

    Työttömän raha olisi perustulo, työssäkäyvän matalapalkkainen taas saisi perustulon ja palkasta menisi miinusmerkkistä tuloveroa, eli palkan päälle tulisi vielä jollakin prosentilla tuloveron sijasta tulotukea.

    En ole jakasnut pyöritellä lukuja, mutta ajatustasolla siis näin. Voi olla että lukujen kanssa tätä ei nyt saa mitenkään toimimaan. Lienee selvää että tämmöinen systeemi ei ole niin yksinkertainen, koska tuosta tuesta pitää tehdä liukuva ja sitä pitää justeerata.

    En myöskään usko että tälainen olisi poliittisesti mahdollinen toteuttaa yhtään minkäänmuotoisena. Ei onnistu mitenkään, koska se vaatii nykyisen järjestelmän radikaalia muutosta. Ei onnistu ei.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  124. Jukka Siren kirjoitti 31.10.2014 kello 13:33

    Perustulon ja negatiivisen tuloveron ero ei ole välttämättä ole pelkästään semanttinen.
    Perustulo tarkoittaa usein samaa kuin kansalaispalkka, eli maksetaan kaikille ja verotetaan pois joko osittain tai suurituloisilta kokonaan. Ainakin teoriassa. Suhtaudun epäillen toimivuuteen.
    Negatiivista tuloveroa maksetaan vain niille, jotka ansaitsevat alle tietyn rajan. Ja täysimääräisenä vain niille, jotka eivät tienaa mitään, tai hyvin vähän.
    Yksi kysymys: negatiivista tuloveroa, jos toki moniakin perustulomalleja, vastustetaan (ja kannatetaan) siksi, että ne edellyttäisivät tasaveroprosenttia. Miten niin?
    En saata nähdä estettä sille, että negatiiviseen tuloveroon liitettäisiin vaikka pari – varmaan aika loivaa – progressioporrasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  125. max kirjoitti 31.10.2014 kello 13:42

    Viherinssi: Nykyjärjestelmä rakentaa kovin korkean minimivaatimuksen työntekijän tuottavuudelle.

    Varmasti jotakin tärkeää lipsahtaa käsien välistä, mutta mielestäni tuo on kaikkein tärkeimpiä parametreja joita yhteiskunnan tulisi kaiken aikaa säätää. Olisi mielekkäämpää työskennellä jos tietäisi että p*skan osuessa tuulettimeen aina voisi helposti ponnistaa uudelleen. Samalla kun perustulon myötä valtio oliona pienentyisi tuottavuusvaatimus laskisi samalla koko ajan – huom! tärkeä tekijä, sen saman elintason saavuttamiseksi!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  126. Vesa kirjoitti 31.10.2014 kello 16:40

    Capella:
    Perustulon vasta-argumenttinä onkin oikeastaan ainoastaan se protestanttisen maailmankuvan värittämä ajatus työstä ihmisyyden määrittäjänä.

    Kolikolla on toinen puoli. Pitää kysyä myös sen perustulon maksajalta huvittaako häntä ahkeroida, jos hänen ahkeruutensa hedelmät (verotulot) käytetään laiskempien loikoilun mahdollistamiseen. Omalta kohdaltani vastaukseni on: ei huvita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  127. Tapio kirjoitti 31.10.2014 kello 16:44

    Osmo Soininvaara: Moni näyttää sekoittavan negatiivisen tuloveron Yhdysvaltain Earned Incom Tax Credit -järjewstelmään, jossa pieniä palkkoja tuetaan automaattisella matalapalkkatuella. Tuki oli ainakin jokin vuosi sitten 40 % ansaitusta palkasta noin tuhannen nollarin palkkaa saakka. Tämä tuki siis kasvaa, kun tulot kasvavat (tiettyyn rajaan saakka) kun taas jokainenb ansaittu euro tai dollaeri pienentää negatiivista tuloveroa.

    Kiitoksia täsmennyksestä. Olen asiat autuaallisesti sekoittanut.

    Tuosta EITC-systeemistä ei ole Suomessa paljoakaan keskusteltu. Mikähän on ollut syynä? Koetaanko se liian rajuksi piiskaksi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  128. Juho Laatu kirjoitti 31.10.2014 kello 23:35

    Osmo Soininvaara: Perustulo ja negatiivinen tulovero ovat aritmeettisesti sama asia, ne vain maksetaan eri tavalla.

    Sellainen pieni pelko negatiivisen tuloveron suhteen minulla on, että huonosti toteutettuna se voi antaa mahdollisuuden huijauksiin, joissa muka teetetään pienipalkkaista työtä, ja näin saadaan valtio maksamaan käteistä rahaa (negatiivista veroa) olemattomista töistä. (Yksi mahdollisuus on, että todellisesta palkasta suurin osa maksettaisiin pimeästi.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  129. mikko siitonen kirjoitti 1.11.2014 kello 5:42

    En mina tieda mita te ajattelette. Kun asun itse tallaisessa latinalaisamerikkalaisessa (niin kuin siella sanotaan) maassa (Brasiliassa, Rion osavaltiossa), niin en kerta kaikkiaan tunnista teidan holynpolykommentteja. Ei taalla kukaan noin ajattele, saati sitten tekee kuten te vaitatte.

    Te heijastatte omat ennakkoluulonne tanne ja luulette olevanne viisaita eurooppalaisia. Masentavaa ja surkeaa, etteivat edes suomalaiset ymmarra mitaan taman maanosan todellisuudesta, tasta maailmasta.

    Mutta pitakaa ennakkoluulonne!. Se tekee teista viisaita ja jarkevia ihmisia, sellaisia jotka voivat keskustella Osmon kanssa. Onhan sekin jo jotain.

    Tama erityisesti Viherlinssille ja Syltylle, mutta monille muillekin.

    t. Mikko

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  130. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 1.11.2014 kello 7:43

    Vesa: Kolikolla on toinen puoli. Pitää kysyä myös sen perustulon maksajalta huvittaako häntä ahkeroida, jos hänen ahkeruutensa hedelmät (verotulot) käytetään laiskempien loikoilun mahdollistamiseen. Omalta kohdaltani vastaukseni on: ei huvita.

    Olen samaa mieltä. Yhteiskunnassa tulee jokaisen “kantaa kortensa yhteiseen kekoon”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  131. Mikko Kiviranta kirjoitti 1.11.2014 kello 11:57

    Vesa: Kolikolla on toinen puoli. Pitää kysyä myös sen perustulon maksajalta huvittaako häntä ahkeroida, jos hänen ahkeruutensa hedelmät (verotulot) käytetään laiskempien loikoilun mahdollistamiseen. Omalta kohdaltani vastaukseni on: ei huvita.

    Jos otat vaikka Vihreiden perustulomallia lähellä olevat numerot: noin 500 €/kk perustulo ja 40% vero kaikista ansiotuloista: silloin tupakka-askin kanteen tehty laskelma sanoo että nykysysteemissä 115 mrd:n verotettavista tuloista kannetaan 25 mrd:n verot ja niistä maksetaan 6 mrd perustavimpia tukia. Jäljelle jää 19 mrd muihin valtion ja kuntien menoihin.

    Perustulossa 115 mrd:n verotettavista tuloista kannetaan 40% tasaverolla 46 mrd verot ja maksetaan takaisin 27 mrd perustulona. Jäljelle jää 19 mrd muihin valtion ja kuntien menoihin.

    Siis sinun ja minun ahkeruuden hedelmistä menisi 23.5% [*] porukalle, josta joku osuus on alle 1250 €/kk tienaavia palkansaajia [**], mutta joukossa on (arvataan vaikka että puolet):

    — Yrittäjänalkuja, jotka uskaltaisivat kyllä hypätä kehittämään yritysideaansa 500€/kk tölkkihernekeiton varassa, mutta jotka eivät elä pelkällä ilmalla montaa kuukautta.
    Työttömiä, jotka haluaisivat ottaa keikkatyötä vastaan, mutta eivät nykysysteemissä uskalla, kun lopputulos päätetään jossain hemmetin harkintalautakunnassa viikkojen päästä, ja siihen asti pitäisi elää pelkällä ilmalla.
    — Vapaaehtoistyöntekijöitä ja erilaisia itsensä kehittäjiä, joiden itsenkehitystyöstä joku osa aina sataa yhteiskunnankin laariin.
    — Ja sitten niitä laiskoja keskikaljan lipittelijöitä ja muita lorveksijoita.

    Ottaen huomioon miten perustuslain 17§ jo nyt suojelee kaljanlipittelijöitä, ja kuinka paljon itse hyötyisin jos tarjolla olisi satunnaista remonttikeikan tekijää sun muuta palvelua – huvittaisiko minua antaa pois 12% ‘ahkeruuteni hedelmistä’?

    Ei tarvi monta sekuntia kolikon tätä puolta miettiä: aivan taatusti huvittaisi. Milloin aloitetaan?

    ————-
    [*] 27/46 murto-osa siitä 40% tasaverosta.
    [**] 1250 €/kk on taitekohta, jossa perustuloa saava ja tasaveroa maksava duunari kiepsahtaa nettosaajasta nettomaksajaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  132. AnnaJ kirjoitti 1.11.2014 kello 14:03

    Vesa: Kolikolla on toinen puoli. Pitää kysyä myös sen perustulon maksajalta huvittaako häntä ahkeroida, jos hänen ahkeruutensa hedelmät (verotulot) käytetään laiskempien loikoilun mahdollistamiseen. Omalta kohdaltani vastaukseni on: ei huvita.

    Kyllähän se maksaja sen nykytilanteessakin maksaa!

    Tälläkin hetkellä maksajat maksavat toisten loikoilun JA massiivisen byrokratian.

    Byrokratian, josta seuraa vääränlaisia kannustimia ja tuloloukkuja, joissa töitä ei kannata tehdä. Maksajana kirkuisin riemusta jos tätä byrokratiaa ja monimutkaista järjestelmää karsittaisiin ja selkeytettäisiin. Paras ehdotus tähän on toistaiseksi ollut perustulomalli.

    Perustulon tulisi olla matala( esim nykyisten minimitukien suuruinen), mutta ehdottoman varma. Pienikin varma tulo on parempi kuin epävarma vähän suurempi tulo. Nykyisen systeemin yksi huonoimmista puolista on se, että systeemi ei ole ennakoitava. Tuen saaja ei aina voi ennustaa paljonko tukea saa vai saako ja milloin se maksetaan, mitä tietoja tarvitaan ja mitä lappuja tulee olla toimitettuna… Ja jopa tukien asiantuntijat, esim Kelassa, antavat saattavat antaa täysin keskenään ristiriitaista tietoa!

    En voi liikaa korostaa perustulon psykologisia vaikutuksia. Kun ihmisten voimavarat ohjautuvat tukisäädösten kiemuroiden selvittelystä ja epävarmuudessa elämisestä johonkin muuhun, seuraukset ovat taatusti positiivisia.

    Ja samalla vielä vähennettäisiin byrokratiaa, jossa tulisi säästöjä myös. Kuka maksaja ei tällaista muutosta kannattaisi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  133. Saara kirjoitti 1.11.2014 kello 16:56

    Vesa: Kolikolla on toinen puoli. Pitää kysyä myös sen perustulon maksajalta huvittaako häntä ahkeroida, jos hänen ahkeruutensa hedelmät (verotulot) käytetään laiskempien loikoilun mahdollistamiseen. Omalta kohdaltani vastaukseni on: ei huvita.

    Olet siis tällä hetkellä työtön? Nykyjärjestelmähän kun nimenomaan mahdollistaa loikoilua ja laiskurointia – monet mekanismit suorastaan rankaisevat ihmisiä ahkeruudesta ja yritteliäisyydestä. Tiesithän, että edes vapaaehtoistyötä ei työtön saa tehdä ilman jonkinmoisia sakkoja ja tuenmenetyksiä? Tällaisenko järjestelmän puolesta mielelläsi ahkeroit?

    Itse äänestäisin sellaisen systeemin puolesta, jossa nykyiset tuet jaetaan ilman noita ahkeruudesta rankaisemisia ja työn tekemisestä siis tehdään kaikissa tapauksissa kannattavaa. Millaisen tahansa työn, missä tahansa pätkissä. Siis perustulo, kuin olisi jo!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  134. max kirjoitti 1.11.2014 kello 22:04

    Vesa: Kolikolla on toinen puoli. Pitää kysyä myös sen perustulon maksajalta huvittaako häntä ahkeroida, jos hänen ahkeruutensa hedelmät (verotulot) käytetään laiskempien loikoilun mahdollistamiseen. Omalta kohdaltani vastaukseni on: ei huvita.

    En haluaisi maksaa byrokratiasta ja valvonnasta joka liittyy nykyiseen tulonsiirtotapaan. Minulle riittäisi pelkkä tulonsiirto. Ja minusta olisi hienoa, että se kaiken järjen mukaan vapauttaisi luovuutta ja ihan sitä samaa valintaan perustuvaa “markkinoiden näkymättömän käden” ohjausta kuin yleisesti muutoinkin tavoitellaan. Kaiken järjen mukaan yhä mitättömämpi työ olisi taloudellisesti kannattavaa. Hinta tästä on olemassa, ja se on juuri tuo valvonnan ja siten vallan lopettaminen. Itse en kaipaa sellaista laisinkaan. Koetan ymmärtää, että joillekin se on jopa tärkeimpiä asioita maailmassa ja oman hyvinvoinnin suoranainen perusta. Oletan edelleen, että kommentoin nettomaksajana, ainakin pitkällä aikavälillä, lapset eivät vielä työiässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  135. Kepa kirjoitti 2.11.2014 kello 13:15

    Vesa: Kolikolla on toinen puoli. Pitää kysyä myös sen perustulon maksajalta huvittaako häntä ahkeroida, jos hänen ahkeruutensa hedelmät (verotulot) käytetään laiskempien loikoilun mahdollistamiseen. Omalta kohdaltani vastaukseni on: ei huvita.

    Oletko laskenut, miten perustulo oikeasti vaikuttaisi sinulle käteen jääviin tuloihin esitetyillä parametreilla (perustulo 500 eur / kk, palkasta pidätettäisiin 40 % veroja ja muita maksuja)? Minä olen, ja tulos on yllättävä: Kuulun ilmeisesti tuloluokissa parhaiten ansaitsevaan 10 %:iin. Jos esitetty perustulomalli otettaisiin käyttöön, nettotuloni kasvaisivat yli 180 eur / kk. Mieheni bruttotulot ovat paremmat kuin minulla. Hänellä nettotulot nousisivat yli 390 eur /kk. Vielä parempi tilanne meillä tulisi olemaan reilun vuoden kuluttua, kun perheessämme on todennäköisesti 18 vuotta täyttänyt lukiolainen, joka ei saa mitään tukia ja jolla ei ole lainkaan tuloja. Siinä vaiheessa hänellekin maksettaisiin 500 eur / kk, joten perheemme nettotulot olisivat yli tonnin kuukaudessa nykyistä suurempia. Toki tämä viimeinen tilanne olisi vain väliaikainen ja menisi todennäköisesti ohi alle kahdessa vuodessa.

    Se minua tässä ihmetyttääkin, että miten malli voi olla kustannusneutraali, jos siinä hyvätuloisten nettotulot kasvavat näin selvästi. Keneltä ne rahat otettaisiin vai onko jollekin nyt sattunut paha laskuvirhe?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  136. Viherinssi kirjoitti 2.11.2014 kello 23:43

    Kepa: Se minua tässä ihmetyttääkin, että miten malli voi olla kustannusneutraali, jos siinä hyvätuloisten nettotulot kasvavat näin selvästi. Keneltä ne rahat otettaisiin vai onko jollekin nyt sattunut paha laskuvirhe?

    Yksi olennainen asia on se, että kyseessä ei ole nollasummapeli. Vähäisiä säästöjä saa byrokratiasta, mtuta olennaisempaa säästöä tulee siiät, että mallin pitäisi oletettavasti lisätä työllisyysastetta huomattavasti, koska työn vastaanottamiseen liittyvä kannustinloukkujärjestelmä katoaisi. Tällä voi olla varsin merkittäväkin vaikutus julkisen talouden kannalta.

    Alla kuitenkin vähän matemaattisempaa pohdintaa aiheesta. Luvut ovat Tilastokeskuksen vuoden 2012 lukuja, mutta jätän vertaamatta nykyjärjestelmän verokertymään, koska tukien kanssa kokonaisuus on kovin kimurantti. (Ts. voi olla, että hypoteettinen 40 % ei ole oikea numero.)

    = = =

    Käyrän (käteenjäävä vs. ansiotulot) vetäminen kustannusneutraalisti on hyvin herkkä nimenomaan käyrän alkupäälle. Jos kuukausittaista perustuloa nostetaan eurolla ja käyrän muoto pidetään samana, julkiset menot kasvavat useita kymmeniä miljoonia euroja vuodessa. Tämä siksi, että alkupisteen paikka vaikuttaa joka ikisen palkansaajan tuloihin.

    Yhden prosentin mallissa prosentti on aika herkkä. Koko maassa verotettavat ansiotulot (siis palkat, pääosin eläkkeet, monet etuudet) ovat yhteensä noin 120 miljardia euroa vuodessa, joten yksi prosenttiyksikkö on jo yli miljardi.

    Yksinkertaistetuilla luvuilla laskettuna käy niin, että tuo 120 miljardia tuottaisi 40 %:n veroprosentilla 48 miljardia verotuloja.

    Jos oletetaan, että lukema on oikein, tästä voi vääntää jotain vähän progressiivisempaa. Tehdään yksi progressioporras kohtaan 40 000 €/vuosi. Tämä on kokopäivätoimisilla tulonsaajilla vähän mediaanitulojen yläpuolella (miehillä ali, naisilla yli).

    Jotta tällä päästään laskemaan vähän tarkemmin, poimitaan rajan ali ja yli olevat ihmiset ja tulot. Rajan alla on noin 3,6 miljoonaa tulonsaajaa, jotka saavat noin 70 miljardia euroa tuloja vuodessa. Rajan päällä on noin 900 000 tulonsaajaa, jotka saavat noin 50 miljardia euroa vuodessa.

    Kaikkiaan rajan alittavia tuloja on siis 70 miljardia + 40 000 € x 900 000 tulonsaajaa = 106 miljardia. Sen yli meneviä tuloja jää 14 miljardia euroa.

    Jos alempaa prosenttia alennetaan, ylempää pitää nostaa tulojen suhteessa, siis kertoimella 106/14 = 7,6. Eli yhdistelmä 38 % ja 55 % toimisi. Melkein puolella kokopäiväisistä palkansaajista olisi siis marginaaliprosenttina 55, ja silti pienituloisten prosenttia saatiin vain hieman alas.

    Tietenkään 40 000 € ansaitseva ei nyt välttämättä ihan suurituloisen leimaa ansaitse. Jos raja laitettaisiin vaikkapa 60 000 €/vuosi, niin sen yläpuolella olevia tuloja on noin 7 miljardia. Tällöin vastaava suhdeluku on jo noin 15, ts. yhdistelmä 38 % ja 70 % toimisi…

    Jos raja laitetaan oikeasti hyvätuloisten sataantonniin vuodessa, tuon yli olevaa ansiotuloa tulee noin puolitoista miljardia vuodessa. Jos se verotettaisiin kaikki pois (100 % marginaali), muiden marginaalia voi pudottaa alle prosentin.

    Järjestelmään voi tietysti rakentaa hyväpalkkaisia rankemmin verottavaa progressiota, jos se on poliittisesti tarkoituksenmukaista. Fiskaalisesti perustulojärjestelmä on kuitenkin erittäin herkkä sille, miten pieni- ja keskituloisia verotetaan.

    Tuolla ylempänä kommentoin sitä, että jos jostain löytyy fiskaalisesti realistinen malli, se todennäköisesti alentaa kotona jouten olevan työtä vailla olijan tuloja, parantaa vähäänkin työhön ryhtyvän tuloja ja alentaa keskituloisten käteenjäävää.

    = = =

    Perustulo toki vaatii sitä, että se otetaan huomioon muissa kuin palkkatuloissa (eläkkeet yhtenä suurena). Samoin sen tuomia pikavoittoja voi leikata esimerkiksi opintojen maksullisuutena. Opiskelijoiltahan voisi kustannusneutraalisti käydä keräämässä lukukausimaksuina opintotuen ja perustulon erotuksen pois.

    Kokonaisuus on monimutkainen, eikä sen läpilaskeminen edes ilman dynaamisia vaikutuksia ole helppoa. Dynaamiset vaikutukset vaativat sitten kunnollisen herkkyysanalyysin.

    Itse olen sitä mieltä, että perustulo on niin hyvä juttu, että se kannattaisi ainakin selvittää ja pöyhiä ihan perin pohjin. Voi tietenkin olla, että numeroista ei saa realistisia, ja sitten pitää miettiä jotain muuta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  137. Viherinssi kirjoitti 2.11.2014 kello 23:47

    mikko siitonen: Mutta pitakaa ennakkoluulonne!. Se tekee teista viisaita ja jarkevia ihmisia, sellaisia jotka voivat keskustella Osmon kanssa. Onhan sekin jo jotain.

    Tama erityisesti Viherlinssille ja Syltylle, mutta monille muillekin.

    Kiitoksia palautteestasi.

    Joudun kuitenkin pyytämään nöyrimmästi anteeksi tyhmyyttäni, kun en lainkaan ymmärrä, mistä tässä on kyse. Haluatko vähän avata? En ainakaan itse huomaa tässä keskustelussa viitanneeni Suomen ulkopuolelle lainkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  138. Mikko Kiviranta kirjoitti 3.11.2014 kello 0:09

    Kepa: Se minua tässä ihmetyttääkin, että miten malli voi olla kustannusneutraali, jos siinä hyvätuloisten nettotulot kasvavat näin selvästi. Keneltä ne rahat otettaisiin vai onko jollekin nyt sattunut paha laskuvirhe?

    Täällä olen tehnyt tupakka-askinkansilaskun tuosta ääliösimppelistä mallista tuloluokittain, mutta siinä lienee moka tai pari, minkä lisäksi epäilen että asumistuet pistävät pakan uudelleen tyystin sekaisin.

    Joka tapauksessa perustulon parametreja voi ruuvata, ja Vihreidenkin mallissa on progressiomutka 60 k€/v kohdalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  139. Jorma Nordlin kirjoitti 3.11.2014 kello 10:55

    “Turhuuksien talous voi laajentua loputtomasti. Niinpä jokseenkin kaikki voivat työllistyä – jollakin palkalla.”

    Kyse on ihmisten käyttäytymisestä, joten tossa on paikallaan korostaa sanaa “voi”.

    Sekin mahdollisuus on olemassa, ettei noin käykkään.
    Siten loputon laajentuminen on olettama.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  140. Pekka Pessi kirjoitti 3.11.2014 kello 13:11

    Mikko Kiviranta: Täällä olen tehnyt tupakka-askinkansilaskun tuosta ääliösimppelistä mallista tuloluokittain

    Siitä ilmeisesti puuttuu jotain sotumaksuja tai yle-veroja? Veroprosenttilaskuri auttaa jos tupakkiaski loppuu kesken.

    Vihreiden perustulomalleja on vaivannut vähän sama ongelma, katsotaan kunnallis- ja valtionveroa ja unohdetaan sotumaksut, eläkemaksut ja työttömyysvakuutusmaksut YLE-verosta puhumattakaan (yhteensä melkein 9 % bruttopalkasta). Aika iso ero jos 1000 euron palkasta jää käteen 600 tai 512 euroa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  141. Saara kirjoitti 4.11.2014 kello 19:43

    Viherinssi: Vähäisiä säästöjä saa byrokratiasta, mtuta olennaisempaa säästöä tulee siiät, että mallin pitäisi oletettavasti lisätä työllisyysastetta huomattavasti, koska työn vastaanottamiseen liittyvä kannustinloukkujärjestelmä katoaisi. Tällä voi olla varsin merkittäväkin vaikutus julkisen talouden kannalta.

    Pitkällä aikavälillä myös terveysmenoissa säästettäisiin. Väitän, että nykyinen kyykytys luo ihan mitattavaa pahoinvointia kyykytettäville, ja tämä puolestaan vaikuttaa heikentävästi taloudellisen tuottavuuden ohella henkilön terveyteen. Huonolle elämänpolulle joutumisella on tapana käynnistää itseään toteuttava kierre, ja vuosien mittaan vaikutukset kertautuvat. Olisi kiinnostavaa selvittää, kuinka suuria rahassa mitattavia vaikutuksia tällä tosiasiassa on (se, että vaikutukset ovat olemassa, on jo valmiiksi selvää).

    Tällä hetkellähän kaikkein (henkisesti) huonovointisimmat jäävät ilman perusturvaa, koska sen hakemiseen pitäisi olla kykenevä toimimaan tietyllä suoritustasolla ja monissa tapauksissa vielä valittamaan rutiininomaisesti vastoin lakia tehdyistä päätöksistä – kuulemma ainakin jotkut sosiaalitoimistot kun käyttävät tätä työkaluna tukimenojen hallinnassa.

    Tällaisen toiminnan nimittäminen hyvinvointivaltioksi vaikuttaa huonolta vitsiltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  142. AnnaJ kirjoitti 5.11.2014 kello 12:01

    Saara: Pitkällä aikavälillä myös terveysmenoissa säästettäisiin. Väitän, että nykyinen kyykytys luo ihan mitattavaa pahoinvointia kyykytettäville, ja tämä puolestaan vaikuttaa heikentävästi taloudellisen tuottavuuden ohella henkilön terveyteen. Huonolle elämänpolulle joutumisella on tapana käynnistää itseään toteuttava kierre, ja vuosien mittaan vaikutukset kertautuvat. Olisi kiinnostavaa selvittää, kuinka suuria rahassa mitattavia vaikutuksia tällä tosiasiassa on (se, että vaikutukset ovat olemassa, on jo valmiiksi selvää).

    Tällä hetkellähän kaikkein (henkisesti) huonovointisimmat jäävät ilman perusturvaa, koska sen hakemiseen pitäisi olla kykenevä toimimaan tietyllä suoritustasolla ja monissa tapauksissa vielä valittamaan rutiininomaisesti vastoin lakia tehdyistä päätöksistä – kuulemma ainakin jotkut sosiaalitoimistot kun käyttävät tätä työkaluna tukimenojen hallinnassa.

    Tällaisen toiminnan nimittäminen hyvinvointivaltioksi vaikuttaa huonolta vitsiltä.

    Aamen. Vitutuksen voimaa ei kannata aliarvioida.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  143. Tuure Parkkinen kirjoitti 12.11.2014 kello 17:46

    Anonyymi:
    Jos olen sitä mieltä että mieluummin otan enemmän vapaa-aikaa ja vähemmän turhuuksia, voin teoriassa neuvotella työnantajani kanssa pienemmästä työmäärästä vastaavasti pienemmällä palkalla. Käytännössä kuitenkaan tämä ei tahdo onnistua kahdesta syystä. Ensinnäkin tämä kertoo työnantajalleni että en ole erityisen innostunut työstäni koska en tahdo tehdä sitä edes “normaalia” määrää. Tällainen signalointivaikutus on erityisen vahva ns. supertähtialoilla kuten ohjelmistokehityksessä, ym. luovissa töissä. Toisekseen työnantajana palkkaukseen liittyy työnantajan näkökulmasta palkan lisäksi myös kiinteitä kustannuksia (lakisääteiset maksut sekä perehdytykseen, koulutukseen, yms. menevät resurssit) jolloin työnantajat haluavat teettää työntekijällä töitä niin paljon kuin vain laki sallii.

    Spot on!

    Juuri tämä on ongelman ytimessä: Ihmisillä ei oikeasti ole realistista mahdollisuutta tehdä vähemmän töitä vaikka haluaisivat. Siten työ on “kvantittunut” ihmisiksi/työpaikoiksi, ja sitä pitää luoda lisää ja lisää, vain jotta kaikki pääsevät osallistumaan siihen. Varsin sairas tämä työnluontiparadigma:
    http://rootbug.org/Ns5
    bit.ly/RBintro

    Toinen ongelma on se, että osa ei halua downshiftata työntekoaan vaikke kulutakaan, vaan sen sijaan säästää enemmän. Tämän seurauksena säästetään liikaa – enemmän kuin investointeihin tarvittaisiin. Ja tästä seuraa ns. “kysyntälama”, jossa valtion pitää velkaantua (“stimuloida taloutta”) pitääkseen pyörät pyörimässä. Tämä tarkoittaa sitä, että säästäminen on liian kannattavaa, eli että korkotaso on liian korkea:
    http://rootbug.org/Ns3

    Ja, Osmo, mitä tulee julkisen sektorin kustantamiseen: vaihdannan sijaan pitää verottaa maata ja patentteja, ottaa voitot luonnollisista monopolitoimialoista…
    http://rootbug.org/Ns1

    …sekä toisaan vetää ne korot negatiivisiksi ja laittaa valtion talletustakaukselle hinta:
    http://rootbug.org/Ns4

    Tästä seuraavat alemmat talletuskorot myös vetäisivät valtion velan korot monissa tilanteissa negatiivisiksi eli tekisivät siitä tulonlähteen!

    Puhumattakaan siitä että alemmat pääoman kustannukset saisivat sijoittajat diskonttaamaan kassavirtoja kaukana tulevaisuudessa kevyemmin ja siten kannustaisi näitä tekemään pidemmällä aikavälillä tuottavia sijoituksia 😉 – ja panostamaan myös kestävyyteen.

    Tästä kaikesta enemmän osoitteessa rootbug.org ja kirjassa “Fixing the Root Bug”:
    http://rootbug.org/FtRB-Kindle
    http://rootbug.org/FtRB-iBooks
    http://rootbug.org/FtRB-print

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus