Turhuuden talous

Ber­lii­nis­sä kan­nat­taa käy­dä DDR-museos­sa näh­däk­seen, mil­lai­sen kulu­tus­ta­son sosia­lis­min mal­li­maa lupa­si kan­sa­lai­sil­leen. Tar­jol­la oli kaik­ki, mitä ihmi­nen vält­tä­mät­tä elä­mään­sä tar­vit­see: asun­to, ruo­kaa, tele­vi­sio, huo­ne­ka­lut ja vähän oikean­lais­ta kult­tuu­ria sekä onnek­kail­le Tra­bant. Tuot­ta­mal­la hyö­dyk­keet suu­ri­na sar­joi­na saman­lai­si­na, talous pys­tyi tyy­dyt­tä­mään kan­sa­lais­ten vält­tä­mät­tö­mät tar­peet. Jat­ku­van edis­tyk­sen myö­tä oli tar­koi­tus saa­vut­taa sel­lai­nen elin­ta­so, että muu­ri voi­daan pur­kaa turhana.

Maa­il­mas­sa mil­jar­dit ihmi­set haa­vei­le­vat DDR:n nor­mie­lin­ta­sos­ta. Sen puo­les­ta Lati­na­lai­sen Ame­ri­kan kan­sat äänes­tä­vät. Se oli­si riit­tä­nyt unel­mak­si myös useim­mil­le suo­ma­lai­sil­le kuusi­kym­men­tä vuot­ta sit­ten. Nyt pelk­kä toi­meen­tu­lo­tu­ki takaa peri­aat­tees­sa kai­kil­le DDR:n normielintason.

Vält­tä­mät­tö­myys­hyö­dyk­kei­den tuot­ta­mi­nen ei ole enää tuo­tan­nol­li­nen ongel­ma. Ongel­ma on, että vält­tä­mät­tö­myys­hyö­dyk­kei­den tuo­tan­to tar­jo­aa työ­tä enää vain ala­ti pie­ne­ne­väl­le osal­le ihmisiä.

Bulk­ki­ta­va­roi­den val­mis­tus ei ole enää talou­del­li­ses­ti mie­len­kiin­tois­ta. Kun äly­pu­he­li­men val­mis­ta­mi­nen mak­saa muu­ta­man euron, on saman­te­ke­vää, mis­sä ne val­mis­te­taan. Pal­jon enem­män työ­paik­ko­ja ne syn­nyt­tä­vät suun­nit­te­lus­sa, logis­tii­kas­sa ja kaupassa.

Mei­tä pelo­tel­laan maa­il­mal­la, jos­sa hyö­dyl­li­seen tuo­tan­toon tar­vi­taan vain vii­des­osa ihmi­sis­tä. Niin sii­nä kävi­si, jos DDR:n nor­mie­lin­ta­so riit­täi­si. Tämä mer­kit­see myös, ettei pitäi­si olla tuo­tan­nol­li­ses­ti yli­voi­mais­ta taa­ta nor­mie­lin­ta­so kai­kil­le maa­il­man ihmisille.

Vaik­ka tava­roi­den ja ruu­an tuo­tan­to ei pal­jon työ­voi­maa vaa­di, jul­ki­set pal­ve­lut kuten kou­lu­tus ja ter­vey­den­huol­to vaa­ti­vat. Kuka mak­saa veroi­na ilmais­pal­ve­lut, jos työt yksi­tyis­sek­to­ril­la auto­ma­ti­soi­tu­vat pois?

= = =

Muu­ta­ma vuo­si sit­ten edus­kun­nas­sa käy­nyt dele­gaa­tio ker­toi, että Suo­mes­sa ravit työl­lis­tä­vät enem­män ihmi­siä kuin sahat. Tie­to voi pitää paik­kan­sa, vaik­ka onkin peräi­sin hevosmiehiltä.

Uusia työ­paik­ko­ja syn­tyy ravien ohel­la kun­to­sa­lei­hin, tren­di­kah­vi­loi­hin, tie­to­ko­ne­pe­lien laa­din­taan ja kaik­keen muu­hun sel­lai­seen, jota Tuo­mas Kyrön mie­len­sä­pa­hoit­ta­ja pitäi­si täy­te­nä hum­puu­ki­na. Eipä näi­den teke­mi­seen oli­si DDR:n vii­si­vuo­tis­suun­ni­tel­mis­sa­kaan arvo­kas­ta työ­voi­maa uhrat­tu, kos­ka tur­huus oli­si ollut pois välttämättömyyksistä.

Nyky­maa­il­mas­sa talou­den kas­vu ja työl­li­syys perus­tu­vat lähes koko­naan tur­huuk­sien tuot­ta­mi­seen. Pahoit­te­len tur­han vah­vaa sanaa. Suo­men­kie­les­tä puut­tuu luon­te­va sana kuvaa­maan asioi­ta, jot­ka ovat muka­via mut­ta eivät vält­tä­mät­tö­miä (unneces­sa­ri­ties).

Ame­rik­ka­lai­nen elo­ku­va­pro­jek­ti voi mak­saa sato­ja mil­joo­nia euro­ja, mikä tar­koit­taa jopa kym­men­tä tuhat­ta hank­kee­seen suo­raan tai välil­li­ses­ti käy­tet­tyä työ­vuot­ta. Koko kän­nyk­kä­alan kehi­tys on perus­tu­nut viih­deo­mi­nai­suuk­siin. Telak­ka­teol­li­suut­ta pide­tään perin­tei­se­nä kova­na ala­na, mut­ta Turun tela­kal­la raken­net­ta­van lois­to­ris­tei­li­jän lop­pu­ku­lut­ta­ja on ame­rik­ka­lai­nen Kari­bian ris­tei­lyl­lä raho­jaan tuh­laa­va eläkeläinen.

Työn tar­ve on muut­tu­nut uhrauk­ses­ta merii­tik­si. DDR:n joh­to poh­ti aika­naan, pal­jon­ko työ­voi­maa on varaa uhra­ta Tra­ban­tien val­mis­ta­mi­seen. Ravi­kan­saa kii­te­tään sitä, että ravit työl­lis­tä­vät niin pal­jon ihmisiä.

Tur­huu­den talou­des­sa tulon­ja­ko lähes­tyy Klon­di­ken tulon­ja­koa: tuhat mies­tä läh­tee kevääl­lä etsi­mään kul­taa. Muu­ta­ma kym­me­nen tulee syk­syl­lä takai­sin uppo­rik­kaa­na, mut­ta useim­mat eivät ei ole löy­tä­neet mitään. Suo­mes­sa on luke­mat­to­mia pelia­lan yri­tyk­siä, mut­ta vain Rovio ja Supercell ovat osu­neet kultasuoneen.

Tur­huuk­sien kysyn­tää on pal­jon vai­keam­pi ennus­taa kun vaik­ka­pa peru­noi­den kysyn­tää. Tur­huu­den talous on jat­ku­vaa epä­var­muut­ta. Ylei­sö ei ehkä löy­dä­kään suu­rel­la rahal­la ehos­tet­tua tren­di­ra­vin­to­laa. Jät­ti­bud­je­til­la teh­ty elo­ku­va voi flo­pa­ta. Rovio kehit­ti Angry Bird­sin noin kym­me­nen hen­gen voi­min. Sen jäl­keen se on etsi­nyt uusia kul­ta­suo­nia liki sata­ker­tai­sel­la panos­tuk­sel­la, mut­ta ei ole löytänyt.

Tur­huu­den talou­des­sa yleis­ty­vät voit­ta­ja vie kai­ken tilan­teet. Ensin Nokia voit­ti ja sit­ten sil­tä vie­tiin kaik­ki. Yhtiö aliar­vioi puhe­lin­ten viih­deo­mi­nai­suuk­sien merkityksen.

= = =

Tur­huuk­sien talous voi laa­jen­tua loput­to­mas­ti. Niin­pä jok­seen­kin kaik­ki voi­vat työl­lis­tyä – jol­la­kin pal­kal­la. Tämä osa talou­des­ta on läh­tö­koh­tai­ses­ti eriar­vois­ta­vam­paa kuin teol­li­suus­työ. Eni­ten on kysyn­tää luo­vil­le osaajille.

Lie­nee tur­ha pel­ko, että vain 20 % työl­lis­tyy, mut­ta 20 pro­sent­tia työn­te­ki­jöis­tä voi vie­dä 80 pro­sent­tia tulois­ta. Onko edes­sä synk­kä eriarvoisuus?

Ongel­ma on siis, että vält­tä­mät­tö­myys­hyö­dyk­keet syn­ty­vät lii­an helpolla.

Miten se voi olla ongelma?

Entä jos vain teh­dään vähem­män työ­tä, siis lyhen­ne­tään työ­vuot­ta? Työ­ajan lyhen­tä­mi­nen ei vähen­nä työt­tö­myyt­tä pal­jon­kaan, kos­ka työt­tö­myys on työ­mark­ki­noi­den kit­kas­ta joh­tu­vaa hävik­kiä, joka ei rii­pu työ tar­jon­nan mää­räs­tä. Oikea kysy­mys on, ovat­ko tur­huu­det arvok­kaam­pia kuin vapaa-aika. Täs­tä ei tar­vit­se päät­tää kol­lek­tii­vi­ses­ti. Jokai­nen voi vali­ta, pal­jon­ko työ­voi­maan­sa myy ja mihin kulu­tus­ta­soon tyy­tyy. Erois­ta kulu­tus­ta­sois­sa tulee hyväk­syt­tä­väm­piä, kun ne kos­ke­vat tur­huuk­sia, eivät välttämättömyyksiä.

Enää pitäi­si kek­siä, mis­tä saa­daan rahat opet­ta­jien ja sai­raan­hoi­ta­jien palk­koi­hin, jos kovin moni pää­tyy arvos­ta­maan vapaa-aikaa enem­män kuin turhuutta?

144 vastausta artikkeliin “Turhuuden talous”

  1. Eräs ongel­ma on, että mitä mata­lam­pi on kai­kil­le taat­tu perus­e­lin­ta­so, sitä pie­nem­mät poik­kea­mat sii­tä ylös­päin ollaan psy­ko­lo­gi­ses­ti val­mii­ta hyväksymään.

    Mai­ni­tus­sa DDR:ssä kan­sa­lai­set sai­vat hal­lit­se­mat­to­mia rai­vo­koh­tauk­sia, kun sys­tee­min romah­det­tua tuli kuo­hut­ta­via pal­jas­tuk­sia sii­tä, mil­lais­ta elä­mää puo­lu­een joh­to oli elä­nyt. Sivus­ta­kat­so­jan sil­mis­sä asias­sa on vain koo­mis­ta, että se oli elä­nyt ehkä vaa­ti­mat­to­mam­min ja pie­ni­muo­toi­sem­min kuin min­kään muun dik­ta­tuu­ri­maan joh­to kos­kaan. Hyvän elä­män ainek­sia oli­vat olleet mm. oma­ko­ti­ta­lot, mik­ro­uu­nit, VHS-video­nau­hu­rit ja por­taat­to­mat vesi­ha­nat — siis asiat, jol­lai­set vuo­den 1989 Län­si-Euroo­pas­sa (ml. Län­si-Sak­sa) oli­vat mel­kein kai­kil­la pie­ni­tu­loi­sil­la duunareillakin.

    Mut­ta kos­ka taval­li­sil­la kan­sa­lai­sil­la ei ollut nii­tä, jo ne riit­ti­vät nos­tat­ta­maan saman­lai­sen suut­tu­muk­sen kuin vaik­ka Roma­nian Ceaușescun kul­la­tut marmoripalatsit.

    Vaik­ka hyvä talous­ke­hi­tys mah­dol­lis­tai­si­kin sen, että perus­e­lin­ta­so on vai­vat­to­mas­ti jär­jes­tet­tä­vis­sä kai­kil­le, ja tämä lisäi­si jär­jes­tel­män naut­ti­maa legi­tii­miyt­tä, se samal­la syö toi­ses­ta pääs­tä pois tätä aivan samaa legi­tii­miyt­tä, jos perus­e­lin­ta­son jär­jes­tä­mi­ses­tä syn­ty­vä arvon­li­säys kana­voi­tuu pie­nel­le vähem­mis­töl­le, joka sen avul­la nos­taa oman elin­ta­son­sa perus­e­lin­ta­son yläpuolelle.

    Ja on syy­tä huo­ma­ta, että tämä ongel­ma jää jäl­jel­le, vaik­ka se hyvin­voin­ti­val­tion vero­poh­jaan liit­ty­vä toi­nen ongel­ma rat­kais­tai­siin­kin — ja täy­sin riip­pu­mat­ta sii­tä, miten se tark­kaan ottaen ratkaistaisiin.

  2. Luo­jan kii­tos, että nyky­ään kaik­ki on laa­dul­taan täyt­tä pas­kaa ver­rat­tu­na DDR-vat­kai­miin ja mui­hin hie­noi­hin asioi­hin joi­ta tuo iha­na uto­pia tuot­ti. Jos asiat eivät hajoai­si jo kotiu­tus­vai­hees­sa, niin eipä oli­si kau­ko­mai­den kol­mi­vuo­tiail­le työ­tä teh­tä­väk­si kyy­ne­leet sil­mis­sä ja kädet veril­lä. Mitä me sit­ten haet­tai­siin cit­ta­ris­ta hajoa­maan ja hei­tet­tä­väk­si roskiin? 

    Sai­raan­hoi­don kulu­ja saa alas, jos kan­sa lopet­taa vii­nan­juon­nin ja tupa­koin­nin ja pesee ham­paan­sa, opet­ta­jia ei tar­vi­ta jos ei tee lap­sia — ja kuka­pa täs­sä enää lap­sia teki­si, kun tule­vai­suus alkaa näyt­tä­mään aika syn­käl­tä. Oli­si­han tuo­ta kan­san­ka­pi­ta­lis­mia­kin har­ras­tet­ta­vak­si, joten varal­li­suu­den verot­ta­mi­ses­ta tuot­to­jen verot­ta­mi­seen. Perin­tö­ve­ro pois, kou­lui­hin sijoi­tusop­pia — ihmi­sil­le omaa pus­ku­ria ja yhteis­kun­ta huo­leh­ti­maan enää niis­tä jot­ka valit­si­vat vää­rin kun van­hem­pia jaet­tiin tai eivät pär­jää työmarkkinoilla.

  3. 3d-tulos­tuk­sen kehit­tyes­sä ei koh­ta enää kan­na­ta val­mis­taa edes hal­van työ­voi­ma­kus­tan­nus­ten maissa.

    Asun­to­jen tulos­ta­mis­ta kehi­tel­lään ja tutkitaan.
    Auto­jen val­mis­ta­jat ovat otta­neet tulos­ti­mia käyttöön.

    Myös ter­vey­den­huol­lon kus­tan­nuk­set vähe­ne­vät. Auto­maa­tion ja robo­tii­kan kehittyessä.

  4. Oli­pa hyvä ja tark­ka ana­lyy­si, kiitos!

    Nopeas­ti ja ehkä tur­han­kin pal­jon oikais­ten: Mas­lowin tar­ve­hie­rar­kian kak­si alin­ta por­ras­ta eli “Fysio­lo­gi­set tar­peet” ja “Tur­val­li­suu­den tar­peet” jää­vät siis ulko­puo­lel­le. Ja ehkä osit­tain “Yhteen­kuu­lu­vuu­den ja rak­kau­den tar­peet”. Näin haluai­sin yhä uskoa ja toi­voa. Aina­kin var­hais­lap­suus ilman tar­pei­den täyt­ty­mis­tä pelot­taa, eten­kin kun elä­män epä­var­muu­den lisään­ty­mi­nen linee tosia­sia. Mut­ta “tur­huu­den talous” antaa­han ko. tar­peil­le­kin jo nyt oman vii­te­ke­hyk­sen­sä ja hyö­dyk­kei­tä joka läh­töön, hyväs­sä ja pahassa. 

    Sitä vas­toin ylin­nä ole­va “Itsen­sä toteut­ta­mi­sen tar­peet” ‑taso ja sitä alem­pi (nel­jäs) eli “Arvon­an­non tar­peet” ‑taso ovat nyt jo tur­huu­den mark­ki­noi­den valtaamat.

    Mika Wal­ta­rin “kau­nis tur­huus” on aina kolah­ta­nut. Sen sijaan kam­mok­sun nyt val­lal­la ole­via tiet­ty­jä hoke­mia (fan­tas­tis­ta tec.), tun­tuu että osaa­mi­nen ja ymmär­rys jää­vät kert­ta kaik­ki­aan jalkoihin.

    Mut­ta: Miten käy tie­don, opi­mi­sen, elä­män perus­ky­sy­mys­ten ym. näil­lä tur­huu­den mark­ki­noil­la? Vai tulee­ko jos­sain vai­hees­sa totaa­li­nen kyl­läs­ty­mis­pis­te tai aina­kin tur­huu­den mark­ki­noil­ta­kin tie­tyt naa­miot ja val­heel­li­set mie­li­ku­vat kar­siu­tu­vat pois. 

    Mut­ta tär­kei­tä kysy­myk­siä: Jos työl­li­syyt­tä voi­daan­kin hoi­taa tur­huu­den mark­ki­noil­la, lisään­tyy­kö kes­tä­vä elin­ta­pa? Lisään­tyy­kö ymmär­ryk­sem­me luon­non ja ympä­ris­tön kes­to­ky­vys­tä, saa­daan­ko tur­huu­den talou­des­sa tule­vien suku­pol­vien tar­peet huomioonoteuksi?

  5. tämä oli hyvää poh­din­taa, Osmo! Tuo tur­hien tava­roi­den tuo­tan­to muut­tuu myös yksi­löl­li­sem­mäk­si nope­aan tah­tiin, kun 3D- tuo­tan­to­ta­pa ete­nee. Jokai­nen voi tuot­taa taas itse tar­vit­se­man­sa esi­neet. Toki ohjel­mis­to­suun­nit­te­lu ja ‑kaup­pa, print­te­ri­suun­nit­te­lu ja raa­ka-ainei­den tar­jon­ta ovat sit­ten se uusi työl­lis­tä­vä osio. Nykyi­nen teh­das­tuo­tan­to joka tapauk­ses­sa mullistuu.

  6. Mie­len­kiin­toi­nen, usei­ta­kin aja­tuk­sia herät­tä­vä kes­kus­te­lu­na­vaus! Tuos­sa on monia asioi­ta poh­dit­ta­vak­si ja keskusteltavaksi.

    Kuvat­tua muu­tos­pro­ses­sia, ns. rehel­li­sen työn pii­ris­tä ns. “hum­puu­kiin” perus­tu­vaan talou­teen, ja sen mie­lek­kyyt­tä, olen itse­kin (aika ajoin) poh­ti­nut. Sir­kus­hu­vien tar­peel­li­suus on tosin ollut tie­dos­sa ilmei­ses­ti jo hyvin­kin kau­an sit­ten … ja kyl­lä­hän vaik­ka­pa elo­ku­vat ja inter­net ovat alkuun edel­lyt­tä­neet aika­mois­ta tek­nil­lis­tä­kin osaa­mis­ta, vaik­ka sisäl­lön luo­mi­nen molem­piin kas­voi talou­den osal­ta nopeas­ti nykyi­seen, pal­jon mer­kit­tä­väm­pään roo­liin­sa, ja kas­vaa ilmei­ses­ti edel­leen, kun­nes kyl­läs­ty­mis­vai­he (jos­kus?) saavutetaan.

    Tar­ve­hie­rar­kiois­ta ja nor­mie­lin­ta­sos­ta­kin voi­si kes­kus­tel­la pit­kään, mut­ta hyp­pään sen sijaan teks­tin lop­puo­saan, jos­sa kir­joi­tet­tiin: “… työt­tö­myys on työ­mark­ki­noi­den kit­kas­ta joh­tu­vaa hävik­kiä, joka ei rii­pu työ tar­jon­nan määrästä.”
    Tar­koi­te­taan­ko täs­sä “työ tar­jon­nan” mää­räl­lä lähin­nä työn tar­jon­taa, eli työ­paik­ko­jen tar­jon­taa vai työ­voi­man tar­jon­taa, vai ken­ties kum­paa­kin? (SK:n jul­kai­se­mas­sa, tuo­rees­sa (SK/2014, nro 43) teks­tis­sä oli käy­tös­sä sana “työn”, ei pelk­kä “työ”, kuten yllä”. Tipah­ti­ko sii­tä kir­jain “n” vahin­gos­sa?) Aja­tuk­sen taus­to­ja oli­si ehkä hyvä valot­taa enemmänkin.

    Työ­mark­ki­noi­den kit­kat­to­muu­del­la voi­si joku ehkä aja­tel­la kuvat­ta­van tilan­net­ta, jos­sa yhden fir­man, tai valtion/kunnan irti­sa­noes­sa tai lak­kaut­taes­sa jon­kin toi­min­tan­sa, se auto­maat­ti­ses­ti alen­tai­si alu­een (pai­kal­li­ses­ti, jopa maan­laa­jui­ses­ti tai laa­jem­min­kin) kaik­kia palk­ko­ja sil­le tasol­le, jol­la kaik­ki palk­ka­töi­tä kai­paa­vat voi­si­vat jäl­leen työl­lis­tyä, mikä­li työ­tä ei samaan aikaan oli­si muu­al­la vie­lä muu­toin tar­jol­la. Näin­kö tämän aja­tuk­sen punai­nen lan­ka kulkee?

    Liit­tyy­kö aja­tus työ­mark­ki­noi­den kit­kas­ta siis maan­tie­tee­seen, esim. eri paik­ka­kun­tien välil­lä val­lit­se­vaan muut­to­ha­luk­kuu­teen ja ‑mah­dol­li­suuk­siin (mm. asun­to­mark­ki­noi­den osal­ta), “vää­rän­lai­seen” amma­til­li­seen kou­lu­tus- ja koke­mus­taus­taan, eli osaa­mi­sen koh­den­tu­mi­seen, vai tuon laa­jan proble­ma­tii­kan lisäk­si myös palk­koi­hin ja palk­ko­jen jous­ta­mat­to­muu­teen tilan­teis­sa, jois­sa työn/työvoiman tar­jon­nas­sa ja kysyn­näs­sä tapah­tuu muutoksia? 

    Mitä oikeas­taan on työ­mark­ki­noi­den kit­ka? Kai sii­hen pal­jon muu­ta­kin sisäl­tyy kuin pelk­kä yksi­löi­den mah­dol­li­nen vas­ten­tah­toi­suus siir­tyä (ilman omaa syy­tä irti­sa­no­tus­ta) rehel­li­sen, tar­peel­li­sek­si koe­tun työn puur­ta­jas­ta “tur­huuk­sien talou­den” mark­ki­noil­la höl­pöt­tävk­si help­po­hei­kik­si (tur­huuk­sia kau­pit­te­le­vak­si puhe­lin­myy­jäk­si?) tai perä­ti klovniksi?

  7. > Oikea kysy­mys on, ovat­ko tur­huu­det arvokkaampia
    > kuin vapaa-aika

    Eri tuot­tei­den väli­nen suh­teel­li­nen arvo on mää­ri­tel­tä­vis­sä, mut­ta ei nykyi­sil­lä talous­teo­rioil­la. Nii­den avul­la ei ole mah­dol­lis­ta mää­rit­tää vapaa-ajan arvoa. Nii­den avul­la kui­ten­kin toi­mi­te­taan (juh­lal­li­sin vir­ka­me­noin) talou­den ohjaa­mi­nen – ja tulos­kin on sen mukainen.

  8. Suo­ma­lai­sen pro­tes­tant­ti­sen yhteis­kun­nan vir­taan sopii keh­nos­ti tilan­ne, jos­sa elä­mää ei pyhi­te­tä­kään sokeas­ti työlle.

    On siis odo­tet­ta­vis­sa aika­moi­sia kas­vu­ki­pu­ja, kun Suo­mi väis­tä­mät­tä jou­tuu sopeu­tu­maan jäl­ki­teol­li­seen yhteiskuntaan.

    Oli­si toi­vot­ta­vaa, että ihmis­kun­ta käyt­täi­si entis­tä suu­rem­man osan jou­ti­lai­suu­des­taan itsen­sä sivis­tä­mi­seen, kult­tuu­riin ja yhteisöllisyyteen.

    Inter­net ja vapaat oppi­ma­te­ri­aa­lit tar­joa­vat val­ta­van mah­dol­li­suu­den kenel­le tahan­sa sivis­tää itseän­sä ja oppia uut­ta. Kult­tuu­ria on tar­jol­la lai­das­ta lai­taan niin ikään val­taas­ti. Vapaa-ajan lisään­ty­mi­nen tar­koit­taa sitä, että on enem­män aikaa olla yhdessä.

    Perus­tu­lo on ainoa rea­lis­ti­nen vaih­toeh­to ehkäi­se­mään jäl­ki­teol­li­sen yhteis­kun­nan kas­vu­ki­vuis­ta kum­pua­vaa väki­val­taa. Sen jär­jes­tä­mi­nen niin, että se tyy­dyt­tää kaik­kia osa­puo­lia, onkin hiu­kan vai­keam­pi teh­tä­vä suoritettavaksi.

    Osa ihmis­kun­nas­ta siir­tyy aika­naan asut­ta­maan Kuu­ta ja Mar­sia. Näil­le tai­vaan­kap­pa­leil­le voi­si siir­tyä mon­ta mil­jar­dia ihmis­tä, muis­ta tai­vaan­kap­pa­leis­ta puhu­mat­ta­kaan. Uusi vil­li län­si siis odot­taa tuol­la jos­sain, kun­han joku kek­sii hal­van tek­no­lo­gian pääs­tä kiertoradalle.

  9. Miten saa­tai­siin Suo­meen edes DDR:n taso, että kai­kil­la oli­si ruo­kaa ja asun­to? Nyt ei ole, päin­vas­toin näyt­tää sil­tä, että lei­pä­jo­not ja asun­to­jo­not vain kasvavat.

  10. napan­der:
    Luo­jan kii­tos, että nyky­ään kaik­ki on laa­dul­taan täyt­tä pas­kaa ver­rat­tu­na DDR-vat­kai­miin ja mui­hin hie­noi­hin asioi­hin joi­ta tuo iha­na uto­pia tuot­ti. Jos asiat eivät hajoai­si jo kotiu­tus­vai­hees­sa, niin eipä oli­si kau­ko­mai­den kol­mi­vuo­tiail­le työ­tä teh­tä­väk­si kyy­ne­leet sil­mis­sä ja kädet veril­lä. Mitä me sit­ten haet­tai­siin cit­ta­ris­ta hajoa­maan ja hei­tet­tä­väk­si roskiin? 

    Sai­raan­hoi­don kulu­ja saa alas, jos kan­sa lopet­taa vii­nan­juon­nin ja tupa­koin­nin ja pesee ham­paan­sa, opet­ta­jia ei tar­vi­ta jos ei tee lap­sia – ja kuka­pa täs­sä enää lap­sia teki­si, kun tule­vai­suus alkaa näyt­tä­mään aika syn­käl­tä. Oli­si­han tuo­ta kan­san­ka­pi­ta­lis­mia­kin har­ras­tet­ta­vak­si, joten varal­li­suu­den verot­ta­mi­ses­ta tuot­to­jen verot­ta­mi­seen. Perin­tö­ve­ro pois, kou­lui­hin sijoi­tusop­pia – ihmi­sil­le omaa pus­ku­ria ja yhteis­kun­ta huo­leh­ti­maan enää niis­tä jot­ka valit­si­vat vää­rin kun van­hem­pia jaet­tiin tai eivät pär­jää työmarkkinoilla.

    Kyse on lähin­nä ihmis­ten lais­kis­tu­mi­ses­ta. Nykyi­siä­kin kulu­tus­tuot­tei­ta voi useim­mi­ten kor­ja­ta ihan itse. Esi­mer­kik­si elekt­ro­nii­kan varao­sia on saa­ta­vil­la aasia­lai­sis­ta verk­ko­kau­pois­ta hal­paan hintaan.

    Muro­pa­ket­ti tek­no­lo­gia sivus­tol­la oli äsket­täin artik­ke­li kas­tu­neen digi­jär­jes­tel­mä­ka­me­ran korjaamisesta.

    Yle­kin näyt­ti doku­men­tin rans­ka­lai­ses­ta elekt­ro­niik­ka­kor­jaa­mos­ta, jos­sa myy­tiin kom­po­nent­te­ja Sam­sun­gin val­mis­ta­mien tele­vi­sioi­den korjaamiseen.

    Olen­nais­ta on se, että DDR-vat­kai­mien aikaan ihmi­set myös kor­ja­si­vat tai kor­jaut­ti­vat tuot­tei­taan. Kor­jaut­ta­mi­nen oli hel­pom­paa, kos­ka tuot­teet mak­soi­vat niin pal­jon, että kor­jaa­mi­nen oli kan­nat­ta­vaa. Nyky­ään tuot­teet ovat niin hal­po­ja, että kor­jaut­ta­mi­nen ei kan­na­ta talou­del­li­ses­ti, mut­ta eko­lo­gi­sis­ta syis­tä tuot­teen kor­jaa­mi­nen itse kannattaa.

    Nyky­ään ihmi­set pitä­vät esi­mer­kik­si kodi­ne­lekt­ro­niik­kaa sisus­tuse­le­ment­tei­nä, jol­loin ne lai­te­taan vaih­toon, jos sisus­tus muu­te­taan. DDR-vat­kai­men aikaan ei aja­tel­tu näin. 

    Laa­tua löy­tää nyky­ään­kin, jos on val­mis sii­tä mak­sa­maan. Voit siis edel­leen­kin löy­tää itsel­le­si DDR-vat­kai­men kal­tai­sen kes­tä­vän työkalun.

  11. Tom­mi Uscha­nov: Vaik­ka hyvä talous­ke­hi­tys mah­dol­lis­tai­si­kin sen, että perus­e­lin­ta­so on vai­vat­to­mas­ti jär­jes­tet­tä­vis­sä kai­kil­le, ja tämä lisäi­si jär­jes­tel­män naut­ti­maa legi­tii­miyt­tä, se samal­la syö toi­ses­ta pääs­tä pois tätä aivan samaa legi­tii­miyt­tä, jos perus­e­lin­ta­son jär­jes­tä­mi­ses­tä syn­ty­vä arvon­li­säys kana­voi­tuu pie­nel­le vähem­mis­töl­le, joka sen avul­la nos­taa oman elin­ta­son­sa perus­e­lin­ta­son yläpuolelle.

    Ole­mat­ta täs­tä isom­min eri miel­tä haluan kui­ten­kin lisä­tä yhden asian. Jär­jes­tel­män legi­tii­miy­den tun­ne riip­puu hyvin olen­nai­ses­ti myös sii­tä, min­kä­lai­set mah­dol­li­suu­det yksi­lö kokee itsel­lään ole­van oman elin­ta­son­sa nostamiseksi.

    Jos jouk­ko jakau­tuu “mei­hin köy­hiin” ja “nii­hin rik­kai­siin”, yhteis­kun­ta on huo­nol­la poh­jal­la. Jos taas “meis­tä köy­his­tä” voi pääs­tä — jos ei itse, niin sit­ten oma lap­si — “nii­hin rik­kai­siin”, asiat ovat pal­jon parem­mal­la tolalla.

    Tuot­ta­vuu­den kes­kit­ty­mi­nen yhä kapeam­mal­le ihmis­jou­kol­le tuo ihan var­mas­ti suu­ria haas­tei­ta. Vali­tet­ta­vas­ti tai­taa vie­lä käy­dä niin, että hyvät tur­huu­den ja hyvät jon­kin ei-tur­han lisä­ar­von tuot­ta­jat ovat jos­sain mää­rin pääl­lek­käi­nen ihmis­ryh­mä. Kum­mas­sa­kin hom­mas­sa kui­ten­kin tar­vi­taan osit­tain samo­ja kykyjä.

    Lisä­maus­tet­ta haas­tee­seen saa sii­tä, että ison osan kan­sas­ta on aina­kin vie­lä lähi­vuo­si­kym­me­net olta­va töis­sä hoi­ta­mas­sa toi­sia kan­sa­lai­sia (erit. van­hus­ten­hoi­to). Tämä voi toi­saal­ta olla hyvä­kin uuti­nen, kos­ka sil­lä saral­la on pal­jon myös sel­lais­ta työ­tä, joka ei edel­ly­tä samo­ja kyky­jä kuin vaik­ka­pa tuotekehitystyö.

    Omas­sa utopiassani:

    - kai­kil­le työ­ky­kyi­sil­le on töi­tä tarjolla

    - ilman töi­tä perus­e­lin­ta­so on siedettävä

    - työ­tä teke­mäl­lä elin­ta­so­aan saa sel­väs­ti parannettua

    - yksi­lön menes­ty­mis­mah­dol­li­suu­det riip­pu­vat mah­dol­li­sim­man vähän hänen taustastaan

    - elin­ta­so­kui­lun sijas­ta on elin­ta­so­luis­ka (ts. jakau­ma ei ole lii­an pii­ki­käs), jol­loin ei syn­ny kah­ta ryhmää

    En näe, että tuo oli­si ihan mah­do­ton toteu­tet­ta­va, mut­ta aika pal­jon ajat­te­lu­ta­van muu­tok­sia se vaa­tii. Olen myös val­mis muut­ta­maan uto­pia­ni, jos joku osaa ker­toa jon­kin parem­man tavan hoi­taa asiat niin, että ihmis­ten moti­vaa­tio kas­vaa poten­ti­aa­liin­sa säilyy.

    Nyky-Suo­mi poik­ke­aa tuos­ta uto­pias­ta aina­kin sii­nä, että töi­tä ei vält­tä­mät­tä ole tar­jol­la, eikä työn­teol­la miten­kään vält­tä­mät­tä saa paran­net­tua omaa tilannettaan.

  12. Jor­ma Nord­lin:
    3d-tulos­tuk­sen kehit­tyes­sä ei koh­ta enää kan­na­ta val­mis­taa edes hal­van työ­voi­ma­kus­tan­nus­ten maissa.

    Asun­to­jen tulos­ta­mis­ta kehi­tel­lään ja tutkitaan.
    Auto­jen val­mis­ta­jat ovat otta­neet tulos­ti­mia käyttöön.

    Myös ter­vey­den­huol­lon kus­tan­nuk­set vähe­ne­vät. Auto­maa­tion ja robotiikankehittyessä.

    Juu mm. König­segg käyt­tää 3D tulos­tus­ta pien­sar­ja­tuo­tan­nos­san. 3D-tulos­tet­tu­ja osia käy­te­tään ylei­ses­ti teol­li­suu­des­sa tuo­te­ke­hi­tyk­ses­sä, kun teh­dään pro­to­tyyp­pe­jä. Ne ovat huo­mat­ta­van kal­lii­ta. Jos nyt kat­son vii­mei­sim­piä tar­jouk­sia, niin yksi kont­ruk­tio tulos­tet­tu­na 2800 e ja lopul­li­set osat ruis­ku­pu­ris­tet­tui­na 13 e. Lisäk­si tulos­te­tut osat eivät miten­kään vas­taa laa­dul­taan ja omi­nai­suuk­sil­taan muo­teil­la teh­tyi­hin osiin.

  13. Minä aina­kin olen ilo­mie­lin vam­lis vaih­ta­maan vapaa-aikaa­ni kai­ken­lai­siin tur­huuk­siin, kuten isoon ja uuteen taloon, muka­vaan ja uudeh­koon autoon, iPho­neen, kun­non läp­pä­riin & tie­to­ko­nee­seen, nau­dan­li­haan ja mui­hin vas­taa­viin kal­lii­siin ruo­ka­tar­vik­kei­siin, pal­ve­lui­hin (esim. ravin­to­lat) liik­ku­mi­seen (pitäi­si pääs­tä käy­mään Espan­jaas­sa suku­lais­ten luo­na, on jää­nyt hin­nan takia vähänlaiseksi).

    Opis­ke­lua­jat osoit­ti­vat, että pie­nes­sä solua­sun­nos­sa syö­de hal­paa ruo­kaa pär­jää val­lan mai­nios­ti. Käyn kui­ten­kin mie­lum­min töissä. 

    Sik­si­pä olen var­ma että yksi­löi­den päät­täes­sa työ­ai­ka pysyy suun­nil­leen nykyi­se­nä, kos­ka se sopii aika hyvin ihmi­sen elä­män­ryt­miin. Moni tie­ten­kin tyk­kää että pitäi­si kol­lek­tii­vi­ses­ti päät­tää hei­dän omien pre­fe­rens­sien­sä mukai­ses­ti lyhyes­tä työ­ajas­ta ja yksin­ker­tai­ses­ti kiel­tää nii­tä, jot­ka eivät tähän suostu.

  14. Olet­ko oikeas­ti tutus­tu­nut talous­teo­ri­aan ja talous­tie­teen tut­ki­muk­seen? Talous­tie­tees­sä­hän on jopa ihan klas­si­nen esi­merk­ki jo kan­di­ta­son opis­ke­li­joil­le las­kea kulut­ta­jien valin­taa työn ja vapaa-ajan väliltä. 

    Talous­tie­teel­lä on, kuten mil­lä tahan­sa kvan­ti­ta­tii­vi­ses­ti ongel­mia rat­kai­se­val­la alal­la, ongel­mia mita­ta asioi­ta, joi­ta ei voi las­kea. Vapaa-aika on kui­ten­kin var­sin hel­pos­ti mitat­ta­va suu­re, sii­nä mis­sä noin esi­mer­kik­si hyvän­te­ke­väi­syy­teen rahan lah­joit­ta­mi­sen tuot­ta­ma onnel­li­suus on mel­ko mah­do­ton mita­ta. Toki tämä ei tar­koi­ta ettei­kö mitään onnel­li­suu­teen liit­ty­vää voi­da tut­kia, se vaan ei ole yhtä yksin­ker­tais­ta mit­taa­mi­son­gel­mien vuoksi.

    K‑Veikko:
    > Oikea kysy­mys on, ovat­ko tur­huu­det arvokkaampia
    > kuin vapaa-aika

    Eri tuot­tei­den väli­nen suh­teel­li­nen arvo on mää­ri­tel­tä­vis­sä, mut­ta ei nykyi­sil­lä talous­teo­rioil­la. Nii­den avul­la ei ole mah­dol­lis­ta mää­rit­tää vapaa-ajan arvoa. Nii­den avul­la kui­ten­kin toi­mi­te­taan (juh­lal­li­sin vir­ka­me­noin) talou­den ohjaa­mi­nen – ja tulos­kin on sen mukainen.

  15. Työn tuot­ta­vuu­den kas­vu on lähin­nä fos­sii­lis­ten resurs­sien käyt­töä ihmis­työ­voi­man sijas­ta. Meil­lä euroop­pa­lai­sil­la voi­si kul­la­kin aja­tel­la ole­van 100 “fos­sii­lior­jaa”, siis ver­rat­tu­na esi­teol­li­sen ajan elin­ta­soon. Jos nämä fos­sii­lior­jat ote­taan pois, elin­ta­so tipah­taa lähel­le esi­teol­lis­ta aika­kaut­ta tai jopa sen alle, sil­lä itse asias­sa jopa maa­ta­lou­den kyky ruok­kia maa­il­man väes­tö on pit­käl­ti riip­pu­vai­nen fos­sii­li­sis­ta resurs­seis­ta (fos­faat­ti, kalium, maa­kaa­su, öljy).

    Roo­man klu­bi oli oikeas­sa. Ainoas­taan ajoi­tus meni pie­leen (luul­ta­vas­ti paril­la-kol­mel­la vuosikymmenellä).

    Enem­män kuin mikään muu minua muu­ten suret­taa se, miten pal­jon käyt­tö­kel­pois­ta tuo­tan­to­ka­pa­si­teet­tia ruos­tuu piloil­le toi­min­tan­sa päät­tä­nei­den teol­li­suus­kiin­teis­tö­jen pihoil­la ja nur­kis­sa. Vali­tet­ta­vas­ti jopa nyky­jäl­leen­myyn­tiar­vol­taan kym­me­nien tuhan­sien arvoi­sia tuo­tan­to­ko­nei­ta pää­tyy lopul­ta romu­rau­dak­si sik­si, että ne jäte­tään ulos säi­den armoil­le. Toki useim­mi­ten sen­tään tai­de­taan nuo jäl­leen­myyn­tiar­vot ymmär­tää, ja kon­kurs­si­pe­sis­tä pää­tyy yksi­tyis­hen­ki­löi­den ulko­ra­ken­nuk­siin ja kel­la­rei­hin tuo­tan­to­vä­li­nei­tä, joil­la voi­tai­siin tar­vit­taes­sa perus­taa mel­koi­sen laa­ja­mit­tai­nen kone­pa­ja­teol­li­suus uudelleen.

  16. Kir­joi­tin itse aihees­ta hie­man. Aloi­tin kir­joi­tuk­sen luon­nos­te­lun tie­tä­mät­tö­mä­nä Soi­nin­vaa­ran täs­tä kir­joi­tuk­ses­ta, mut­ta se vai­kut­ti kir­joi­tuk­see­ni niin pal­jon, että sovel­tuu oikeas­taan kommentiksi. 

    Perus­tu­lo Recap, olkaa hyvä.

  17. Osmol­la on monia edel­tä­jiä, joi­den mie­les­tä ihmis­ten ahneus ja tur­ha­mai­suus lisää sekä mate­ri­aa­lis­ta että hen­kis­tä hyvinvointia:

    http://en.wikipedia.org/wiki/Bernard_Mandeville

    http://en.wikipedia.org/wiki/The_Fable_of_the_Bees

    Veble­nin mie­les­tä taas ylä­luok­ka pyr­kii kulu­tuk­sel­laan vies­ti­mään että heil­lä on aikaa ja rahaa käyt­tää peri­aat­tees­sa jär­jet­tö­miin kohteisiin.

  18. Työ­mark­ki­noi­den kit­ka on sitä, että työ­pai­kan löy­tä­mi­nen kes­tää kau­an. Syy­nä on mm. irti­sa­no­mis­suo­ja ja mini­mi­pal­kat. Ilman nii­tä useim­mat löy­täi­si­vät töi­tä hyvin nopeas­ti jopa eri aloil­ta, kun työ­nan­ta­jat uskal­tai­si­vat pal­ka­ta ihmi­siä ihan kokeek­si ilman ris­kiä. Omis­tusa­su­mi­sen tuki ja syr­jä­seu­tu­jen ohuet työ­mark­ki­nat ovat myös ongel­mia ja eten­kin kannustinloukut.

  19. Hyvä kir­joi­tus, ja tasa­pai­noi­sen neut­raa­li ja puo­lu­ee­ton­kin vie­lä täl­lä kertaa. 🙂

    Tur­huu­den talou­des­sa tulon­ja­ko lähes­tyy Klon­di­ken tulonjakoa

    Tur­huu­den talou­des­sa on kai­ken­lais­ta tulon­ja­koa. Peli­teol­li­suu­des­sa ja muil­la inno­va­tii­vi­sil­la aloil­la voi­tot jakau­tu­vat usein Klon­di­ken tyy­liin, mut­ta kun­to­sa­leil­la ja luke­mat­to­mil­la muil­la taval­li­sem­mil­la aloil­la ihan tasai­seen tavis­ten tyy­liin. Vält­tä­mät­tö­myys­hyö­dyk­kei­den tuot­ta­mi­nen on perin­teis­tä ja tut­tua, ja sik­si tulon­ja­ko­kin on tasai­seh­koa, mut­ta on sil­lä­kin puo­lel­la omat inno­va­tii­vi­set uutuu­ten­sa, esi­mer­kik­si vii­mei­sim­mäs­sä lää­ke­teol­li­suu­den viri­tyk­sis­sä. Klon­di­ken tyy­li­siä alo­ja on siis enem­män tur­huu­den talou­den puo­lel­la, mut­ta vain enem­män, eikä kaik­ki tur­huu­den talous ole Klon­di­ken tyy­lis­tä. Klo­di­ken tyy­li­nen tulon­ja­ko on ole­tusar­vo vain nopeim­min muut­tu­vil­la ja inno­va­tii­vi­sim­mil­la aloilla.

    Tur­huuk­sien kysyn­tää on pal­jon vai­keam­pi ennus­taa kun vaik­ka­pa peru­noi­den kysyntää.

    Tämä­kin on vain osin tot­ta, ja vain osuu tur­huuk­sien talou­teen enem­män kuin vält­tä­mät­tö­myys­hyö­dyk­kei­siin. Urhei­luau­toil­la on ollut kysyn­tää jo vuo­si­sa­dan verran.

    Tur­huu­den talou­des­sa yleis­ty­vät voit­ta­ja vie kai­ken tilan­teet. Ensin Nokia voit­ti ja sit­ten sil­tä vie­tiin kaik­ki. Yhtiö aliar­vioi puhe­lin­ten viih­deo­mi­nai­suuk­sien merkityksen.

    Tyy­pil­li­nen inno­va­tiii­nen ala. Käsit­tääk­se­ni Nokian joh­to ymmär­si puhe­lin­ten viih­deo­mi­nai­suuk­sien mer­ki­tyk­sen, mut­ta oli sil­ti kyke­ne­mä­tön näke­mään, mihin suun­taan ala luon­te­vim­min kehit­tyy, ja miten sen kan­nat­tai­si tuot­tei­taan kehittää.

    Lie­nee tur­ha pel­ko, että vain 20 % työl­lis­tyy, mut­ta 20 pro­sent­tia työn­te­ki­jöis­tä voi vie­dä 80 pro­sent­tia tulois­ta. Onko edes­sä synk­kä eriarvoisuus?

    Ei. Jos uusia alo­ja ei pääs­te­tä mono­po­li­soi­tu­maan, inno­va­tii­vi­nen tie­to­tai­to levi­ää, ja osa inno­va­tii­vi­sis­ta alois­ta puto­aa jat­ku­vas­ti nor­maa­lia­loik­si. Inno­va­tii­vi­nen suu­ria voit­to­ja kah­mi­va kär­ki säi­lyy etsi­mäl­lä uusia inno­voi­ta­via kohteita.

    Ongel­ma on siis, että vält­tä­mät­tö­myys­hyö­dyk­keet syn­ty­vät lii­an helpolla.

    Miten se voi olla ongelma?

    Eihän se tosi­aan mikään ongel­ma ole. Ongel­mam­me liit­ty­vät enem­män esi­mer­kik­si sii­hen, että maa­pal­lo ja luon­to eivät tah­do kes­tää kyky­jem­me ja toi­me­liai­suu­tem­me kas­vua, lähin­nä tuol­la tur­huuk­sien talou­den puo­lel­la. Myös ihmis­ten pääs­sä on jotain vikaa, joka joh­taa edel­leen kai­ken­lai­seen kah­nauk­seen talou­des­sa ja pahem­min­kin. Molem­mat liit­ty­vät sii­hen, että ihmis­kun­ta on vähän lii­an vah­va jär­keen­sä verrattuna.

    Entä jos vain teh­dään vähem­män työ­tä, siis lyhen­ne­tään työvuotta? 

    Toi­mi­si peri­aat­tees­sa hyvin, mut­ta luon­to vetää kovas­ti raken­ta­maan uut­ta ja kil­pai­le­maan tur­huuk­sien taloudessa.

    Oikea kysy­mys on, ovat­ko tur­huu­det arvok­kaam­pia kuin vapaa-aika. Täs­tä ei tar­vit­se päät­tää kol­lek­tii­vi­ses­ti. Jokai­nen voi vali­ta, pal­jon­ko työ­voi­maan­sa myy ja mihin kulu­tus­ta­soon tyy­tyy. Erois­ta kulu­tus­ta­sois­sa tulee hyväk­syt­tä­väm­piä, kun ne kos­ke­vat tur­huuk­sia, eivät välttämättömyyksiä.

    Hyvä näkö­kul­ma. Vält­tä­mät­tö­myys­hyö­dyk­kei­den tava­ra­puo­len saam­me jo hel­pos­ti kasaan. Pal­ve­lu­puo­li vaa­tii vie­lä käsiä ja inh­mil­lis­tä kon­tak­tia. Tur­huus­puo­li on valin­nai­nen, vaik­ka­kin monia kovas­ti houkutteleva.

    Lisäi­sin yhtä­löön vie­lä luon­toar­vot ja pal­lom­me tule­vai­suu­den. Moni naut­ti­si mie­lel­lään myös miel­lyt­tä­väs­tä ympä­ris­tös­tä ja hyväs­tä omas­ta­tun­nos­ta. Ihmis­kun­nan kan­nal­ta kyse on yhteis­maa-tyyp­pi­ses­tä ongel­mas­ta, jos­sa hyvän tavoit­te­lu voi joh­taa myös aktii­vis­ten tavoit­te­li­joidn kan­nal­ta huo­noi­hin tulok­siin. Täy­del­li­sen lais­kot­te­lun ja ora­van­pyö­rän lisäk­si vaih­toeh­to­na voi olla myös entis­tä hal­li­tum­pi ora­van­pyö­räs­sä pyö­ri­mi­nen (sekä tulos­ten että mää­rän suhteen).

    Enää pitäi­si kek­siä, mis­tä saa­daan rahat opet­ta­jien ja sai­raan­hoi­ta­jien palk­koi­hin, jos kovin moni pää­tyy arvos­ta­maan vapaa-aikaa enem­män kuin turhuutta?

    Ei tuo mikään ongel­ma ole. Kep­piä ja por­ka­naa vain annos­tel­laan sopi­vas­sa suh­tees­sa. Nykyis­tä kivut­to­mam­pi tasa­pai­no­ti­la on mah­dol­li­nen, jos vain yhteis­kun­nan para­met­rien sää­tä­jät ymmär­tä­vät, mitä ovat tekemässä.

  20. Pal­kan­saa­ja:
    Työ­mark­ki­noi­den kit­ka on sitä, että työ­pai­kan löy­tä­mi­nen kes­tää kau­an. Syy­nä on mm. irti­sa­no­mis­suo­ja ja mini­mi­pal­kat. Ilman nii­tä useim­mat löy­täi­si­vät töi­tä hyvin nopeas­ti jopa eri aloil­ta, kun työ­nan­ta­jat uskal­tai­si­vat pal­ka­ta ihmi­siä ihan kokeek­si ilman riskiä. 

    Tämä on vakioit­ku sel­lais­ten kans­sa, jot­ka eivät älyä miten asiat toi­mi­vat. Nykyi­sel­lään saa tes­ta­ta kuin­ka hom­mat hoi­tu­vat mak­si­mis­saan 6kk ajan. Irti­sa­noa voi vain totea­mal­la, että hen­ki­lö ei ollut sopi­va teh­tä­vään. Lisäk­si mel­kein kaik­kien alo­jen mini­mi­palk­ka on sen ver­ran pie­ni, että se ei oikeas­ti ole mer­kit­se­vä tekijä.

    Suu­rem­pi ongel­ma on se, että Val­tio romut­ti van­hat työ­voi­ma­toi­mis­tot 90-luvun lamas­sa. Täs­tä syys­tä on työ­voi­man hank­ki­mi­ses­ta tul­lut monil­le yri­tyk­sil­le niin kal­lis­ta, että ei ole jär­keä käyt­tää sii­hen aikaa tai vaivaa. 

    Esi­mer­kik­si kon­sult­ti, joka tekee sen mitä työ­voi­ma­toi­mis­to teki ennen käsit­tääk­se­ni ilmai­sek­si voi mak­saa yri­tyk­sel­le usei­ta tuhan­sia euroja. 

    (Romu­tus­han tapah­tui siten, että yri­tyk­sil­le alet­tiin tar­joa­maan täy­sin kel­paa­ma­ton­ta työ­voi­maa syys­tä tai toi­ses­ta ja tämä teki työ­voi­ma­toi­mis­ton pal­ve­luis­ta täy­sin tur­hia yri­tyk­sil­le, kun ne eivät enää sii­vi­löi­neet pois sitä aikaa vie­vää tur­haa mas­saa, joka ei teh­tä­vään miten­kään kelpaa.)

  21. Pelia­lal­la on kyl­lä ollut mui­ta­kin menes­ty­jiä kuin Rovio ja Supercell, tosin ei mil­jar­di­kaup­po­jen luokassa.

    Ensin Nokia voit­ti ja sit­ten sil­tä vie­tiin kaik­ki. Yhtiö aliar­vioi puhe­lin­ten viih­deo­mi­nai­suuk­sien merkityksen.

    Tuo ei ihan pidä paik­kaan­sa. Nokia­han lan­se­raa­si viih­de­bis­nek­sen­sä, mm. musiik­ki­kau­pan ja peli­kän­ny­köi­tä, suht aikai­ses­sa vai­hees­sa, ja Olli­la sanoi jo jos­kus 2000-luvun alus­sa, että hänen kes­kei­sin teh­tä­vän­sä on muut­taa Nokia ohjel­mis­to­yh­tiök­si. Sanoi­sin näin ulko­puo­li­se­na, että alan muu­tos puhe­luis­ta ja teks­ti­vies­teis­tä ihan muuk­si kyl­lä tun­nis­tet­tiin oikein ja ajois­sa. Nokia oli vaan lopul­ta kyke­ne­mä­tön joh­ta­maan teki­jäih­mi­si­ään ja luo­maan kil­pai­lu­ky­kyi­siä tuot­tei­ta ja nii­den koko­nai­suuk­sia. Nokia myös aset­tui pit­kään pal­ve­le­maan verk­ko-ope­raat­to­rei­ta, jot­ka halusi­vat hal­li­ta viih­de­bis­nes­tä ja hin­noi­tel­la pal­ve­lut pil­viin. Lopul­ta kakun söi­vät Apple, Google ja muut, joil­la ei ollut hävit­tä­vää ope­raat­to­rien suh­teen ja jot­ka eivät pelän­neet nii­den ohittamista.

    Itse olen ihme­tel­lyt sitä, miten pie­nen ja aika satun­nai­ses­ti vali­koi­tu­neen poru­kan käsis­sä Nokias­sa oli vähän lii­oi­tel­len sanot­tu­na Suo­men talous. Tämä­kin näyt­tää ole­van nykyi­sen talous­e­lä­män omi­nai­suus. Ongel­ma tie­tys­ti oli, että fir­ma kas­voi jät­ti­mäi­sek­si suh­tees­sa maan kokoon, eli lii­an pal­jon munia oli yhdes­sä koris­sa. Eipä sil­lä, että kan­sa­nää­nes­tyk­sel­lä tai edes työn­te­ki­jöi­den äänes­tyk­sel­lä valit­tu Nokian hal­li­tus tai joh­to­kun­ta oli­si toi­mi­nut sen paremmin.

  22. Talous­kas­vua tapah­tuu pal­jon muu­al­la­kin kuin “tur­huuk­sien” tuo­tan­nos­sa. Esi­mer­kik­si siir­ty­mi­nen aurin­koe­ner­gi­aan (tms) tulee mak­sa­maan mal­tai­ta ja joku­han ne rahat kerää. Vih­rei­siin tek­no­lo­gioi­hin tul­laan muu­ten­kin jat­kos­sa inves­toi­maan mer­kit­tä­viä summia.

    Ns. jaka­mis­ta­lous kas­vaa maa­il­mal­la hur­jaa vauh­tia vaik­ka sitä ei taka­pa­jui­ses­sa Suo­mes­sa vält­tä­mät­tä huo­maa­kaan. Jaos­sa ei ole pel­käs­tään auto­ja, nuk­ku­ma­paik­ko­ja ja tava­raa vaan myös työ­tä, esi­mer­kik­si kotien sii­vouk­sen voi tila­ta luo­tet­ta­vak­si osoit­tau­tu­neel­ta naa­pu­rin­ty­töl­tä. Mis­sä mää­rin tämä tar­koit­ta työn “pro­le­ta­ri­soi­tu­mis­ta” on vie­lä epä­sel­vää, mut­ta onhan aina­kin töitä.

    Netin vai­ku­tus­ta talou­den kas­vuun ei olla vie­lä lähes­kään näh­ty lop­puun asti. Sel­vää kui­ten­kin jo on, että netin kaut­ta levit­tä­mä infor­maa­tio mah­dol­lis­taa hui­mas­ti parem­man talous­kas­vun eri­tyi­ses­ti kehi­tys­mais­sa. Tek­no­lo­gi­set ja sosi­aa­li­set inno­vaa­tiot ovat kuin tar­jot­ti­mel­la mel­kein kenen vain poi­mit­ta­vik­si. Kehit­ty­neis­sä mais­sa tie­to­tek­niik­ka ja ‑ver­kot mul­lis­ta­vat vie­lä aina­kin kou­lu­tuk­sen jos eivät ole jo. Maa­il­mal­la on jo lukui­sia, usein jaka­mis­ta­lou­teen nojaa­via kou­lu­tus­fir­mo­ja, jot­ka tar­joa­vat tehok­kaan ja ehkä myös tas­a­puo­li­sem­man kou­lu­tuk­sen kuin van­hat koulut.

    Monet megat­ren­dit — jois­ta jot­kut ovat niin sci­fiä, että en viit­si mai­ni­ta — suun­taa­vat talous­kas­vua uudel­la taval­la. “Tur­huuk­sien” val­mis­ta­mi­nen ja kaup­paa­mi­nen on var­maan yksi megat­ren­deis­tä. Niin pes­si­mis­ti­nen ei kui­ten­kaan kan­na­ta olla, että pitäi­si sitä ilman muu­ta mer­kit­tä­vim­pä­nä. Toi­set tren­dit­hän lisää­vät hyö­dyl­li­siä, luon­toa sääs­tä­viä inves­toin­te­ja ja käy­tän­tö­jä, luo­vat hyvin­voin­tia kur­juu­den kes­kel­le, demo­kra­ti­soi­vat lii­ke­toi­min­taa ja tuo­vat infor­maa­tion “kaik­kien” saataville.

    Mut­ta oli­si­ko mer­kit­tä­vin megat­ren­di kui­ten­kin ihmis­ten mää­rän vähe­ne­mi­nen par­haim­mil­laan jo parin vuo­si­kym­me­nen kulut­tua? Seu­rauk­se­na tai­taa ihmis­kun­taa uha­ta työ­voi­ma­pu­la var­sin­kin, kun rik­kai­den mai­den rik­kaat van­huk­set elä­vät yhä pidem­pään ja vaa­ti­vat yhä parem­paa hoitoa.

  23. Väi­nö Lin­naa mukail­len soi­nin­vaa­ra­lai­ses­sa tai­vaan­ran­nas­sa, uto­pias­sa, teh­dään töi­tä sen ver­ran, että ter­veys säi­lyy. Toi­nen kuva on Täh­tien sota ‑elo­ku­van futu­ris­ti­nen kau­pun­ki, jos­sa käys­ken­nel­lään taso­pin­noil­la val­koi­set kaa­vut pääl­lä ilmei­ses­ti töi­tä teke­mät­tä. Jos todel­li­ses­sa maa­il­mas­sa ihmi­nen tin­kii asun­ton­sa läm­mi­tyk­ses­tä sääs­tääk­seen, niin kun­ta nos­taa kau­ko­läm­mön hin­taa, eikö tot­ta? Kysy­mys on sii­tä miten val­lit­se­vas­ta tilas­ta pääs­tään sii­hen toi­seen tilaan, jär­ke­vän kokoi­sil­la aske­lil­la. Ennus­tan synk­kiä aikoja.

  24. Osmo: “Nyky­maa­il­mas­sa talou­den kas­vu ja työl­li­syys perus­tu­vat lähes koko­naan tur­huuk­sien tuot­ta­mi­seen. Pahoit­te­len tur­han vah­vaa sanaa. Suo­men­kie­les­tä puut­tuu luon­te­va sana kuvaa­maan asioi­ta, jot­ka ovat muka­via mut­ta eivät vält­tä­mät­tö­miä (unneces­sa­ri­ties).”

    Roh­ke­nen olla eri miel­tä. Talou­den kavu meil­lä ja muu­al­la perus­tuu ennen kaik­kea sii­hen, että koko ajan kehi­tel­lään ja ote­taan käyt­töön uusia inno­vaa­tioi­ta, joi­den avul­la VÄLTTÄMÄTTÖMIEN tuot­tei­den ja pal­ve­lui­den val­mis­tus tapah­tuu aikai­sem­paa tehok­kaam­min. Siis vähem­mäl­lä työ­voi­mal­la, vähem­mäm­mäl­lä ener­gial­la, mones­sa tapauk­ses­sa vähem­mäl­lä raa­ka-aineel­la ym. tuo­te­taan ruo­ka, raken­nus­ma­te­ri­aa­lit ja mitä kaik­kea muu­ta hen­gis­sä pysy­mi­sek­si vält­tä­mät­tö­mään kuuluukin. 

    Vas­ta sit­ten resurs­se­ja vapau­tuu tur­huu­den tuot­ta­mi­seen ja ihmi­sil­lä on enem­män varo­ja turhuuteen.

    Juu­ri kukaan ei poh­di, mis­tä perim­mäl­tään syn­tyy talous­kas­vu. Työn­teos­ta ei aina­kaan kuin kor­kein­taan het­ken, kun­nes työ­ky­vyn rajat enti­sil­lä mene­tel­mil­lä tule­vat taas vas­taan. Jäl­jel­le jää vain yhä uudet inno­vaa­tiot. Luon­non hyö­dyn­tä­mi­nen vaa­tii sekin uusia innovaatioita.

  25. Oikea kysy­mys on, ovat­ko tur­huu­det arvok­kaam­pia kuin vapaa-aika. Täs­tä ei tar­vit­se päät­tää kol­lek­tii­vi­ses­ti. Jokai­nen voi vali­ta, pal­jon­ko työ­voi­maan­sa myy ja mihin kulu­tus­ta­soon tyytyy.”

    Mut­ta sii­tä pää­te­tään jo kol­lek­tii­vi­ses­ti. Työ­ai­ka­lain­sää­dän­nöt ja työ­eh­to­so­pi­muk­set pyr­ki­vät täs­mäl­leen tähän. Vaik­ka nii­den tar­koi­tuk­se­na onkin suo­jel­la työn­te­ki­jöi­tä lii­an anka­ril­ta työ­oloil­ta, ne toi­mi­vat myös toi­sin päin, sil­lä näil­lä sopi­muk­sil­la luo­daan nor­mit myös sil­le kuin­ka pal­jon ihmi­sen on vähin­tään sopi­vaa työskennellä.

    Jos olen sitä miel­tä että mie­luum­min otan enem­män vapaa-aikaa ja vähem­män tur­huuk­sia, voin teo­rias­sa neu­vo­tel­la työ­nan­ta­ja­ni kans­sa pie­nem­mäs­tä työ­mää­räs­tä vas­taa­vas­ti pie­nem­mäl­lä pal­kal­la. Käy­tän­nös­sä kui­ten­kaan tämä ei tah­do onnis­tua kah­des­ta syys­tä. Ensin­nä­kin tämä ker­too työ­nan­ta­jal­le­ni että en ole eri­tyi­sen innos­tu­nut työs­tä­ni kos­ka en tah­do teh­dä sitä edes “nor­maa­lia” mää­rää. Täl­lai­nen sig­na­loin­ti­vai­ku­tus on eri­tyi­sen vah­va ns. super­täh­tia­loil­la kuten ohjel­mis­to­ke­hi­tyk­ses­sä, ym. luo­vis­sa töis­sä. Toi­sek­seen työ­nan­ta­ja­na palk­kauk­seen liit­tyy työ­nan­ta­jan näkö­kul­mas­ta pal­kan lisäk­si myös kiin­tei­tä kus­tan­nuk­sia (laki­sää­tei­set mak­sut sekä pereh­dy­tyk­seen, kou­lu­tuk­seen, yms. mene­vät resurs­sit) jol­loin työ­nan­ta­jat halua­vat teet­tää työn­te­ki­jäl­lä töi­tä niin pal­jon kuin vain laki sallii.

  26. Kun eriar­voi­suus kas­vaa ja kel­kas­ta pudon­neet eivät tyy­dy kat­so­maan menes­ty­nei­den rype­mis­tä yltä­kyl­läi­syy­des­sä, jou­tuu eliit­ti palk­kaa­maan tur­vak­seen suu­ren mää­rän polii­se­ja ja var­ti­joi­ta. Tai sit­ten nekin ovat sii­nä vai­hees­sa robot­te­ja eli ei syn­ny työ­tä siitäkään.

  27. Pal­kan­saa­ja:
    Työ­mark­ki­noi­den kit­ka on sitä, että työ­pai­kan löy­tä­mi­nen kes­tää kau­an. Syy­nä on mm. irti­sa­no­mis­suo­ja ja mini­mi­pal­kat. Ilman nii­tä useim­mat löy­täi­si­vät töi­tä hyvin nopeas­ti jopa eri aloil­ta, kun työ­nan­ta­jat uskal­tai­si­vat pal­ka­ta ihmi­siä ihan kokeek­si ilman ris­kiä. Omis­tusa­su­mi­sen tuki ja syr­jä­seu­tu­jen ohuet työ­mark­ki­nat ovat myös ongel­mia ja eten­kin kannustinloukut.

    Tuo­kaan ei pidä paik­kaan­sa, nyky­ään yri­tys­ten rek­ry­toin­ti­by­ro­kra­tia kes­tää hel­pos­ti 3–5 kuukautta.

  28. Mau­ri Pek­ka­ri­sen ulos­tu­lo muu­ta­ma vuo­ro­kausi sit­ten kuvas­taa suo­ma­lais­ten maa­il­man­ku­vaa. Hänen mukaan­sa on kama­la kata­stro­fi, kun suo­ma­lai­set ovat teh­neet puo­li mil­jar­dia tun­tia vähem­män töi­tä, kuin teki­vät pari vuo­si­kym­men­tä sitten.

    Samaan aikaan suo­ma­lais­ten elin­ta­so on nous­sut kohis­ten ja eli­ni­kä­kin kas­va­nut mojovasti.

    Suo­ma­lai­sil­le ongel­mak­si muo­dos­tuu työ, jota pitäi­si teh­dä orjal­li­ses­ti mah­dol­li­sim­man pal­jon, jot­ta oli­si hyvä kris­tit­ty. Huo­mau­tan, että vaik­ka suo­ma­lai­set ovat tapa­kris­tit­ty­jä, niin sil­ti suo­ma­lai­set omaa­vat hyvin kris­til­li­sen arvo­maa­il­man ja sen yti­mes­sä on työ. Uljaan uudis­rai­vaa­jan tavoin täy­tyi­si pyhit­tää kuusi päi­vää työl­le ja yksi henkiolennolle.

    Onnek­si sen­tään moni hyvä­tu­loi­nen suo­ma­lai­nen on ymmär­tä­nyt elä­män todel­li­sen tar­koi­tuk­sen ja alka­nut vähen­tä­mään työtaakkaansa. 

    Jos ei ole lap­sia tai on vain se yksi tai kak­si las­ta, niin kah­den aikui­sen olles­sa töis­sä elä­mäs­tä tulee aika lep­poi­saa, jos vain osaa teh­dä fik­su­ja valin­to­ja. Yksi esi­merk­ki on oikein mitoi­tet­tu asun­to­lai­na suh­tees­sa van­hem­pien tuloihin.

    Kuin­ka­han moni tekee töi­tä nis­ka limas­sa päi­väs­tä toi­seen vain sik­si, että tuli ostet­tua hiu­kan lii­an iso asun­to tai raken­net­tua lii­an iso omakotitalo?

    Suo­ma­lais­ten tai kenen­kään ei tule potea huo­noa omaa­tun­toa sii­tä, että naut­tii elämästään. 

    Täy­tyy muis­taa, että aina löy­tyy ihmi­siä, jot­ka ovat sii­nä elä­män­ti­lan­tees­sa, että he voi­vat pai­naa pit­kää päi­vää huo­let­ta. Jokai­sen ei tarvitse.

    Mitä työ­elä­mään tulee, niin työ­elä­mäs­sä pitäi­si olla nyky­ai­ka­na enem­män jous­ta­vuut­ta sen suh­teen, että työn­te­ki­jä voi teh­dä halu­tes­saan vähem­män töi­tä. Työ­mark­ki­noil­la ei ole pula osa-aikai­sis­ta työntekijöistä.

    Auto­maa­tio ja robo­tit täy­tyy näh­dä mah­dol­li­suu­te­na elä­mään, jos­sa ihmi­set voi­vat kes­kit­tyä enem­män sii­hen elä­mään. Eikä sen elä­män tar­vit­se olla pelk­kää kulut­ta­mis­ta, vaan asioi­ta, joi­ta jo mai­nit­sin­kin aiem­mas­sa viestissäni.

    Ihmis­kun­ta on astu­mas­sa uudel­le aika­kau­del­le, jon­ka tapah­tu­mia voim­me vain arvuu­tel­la, mut­ta on sel­vää, että enti­seen ei palata.

  29. Jar­mo Hei­mo:
    tämä oli hyvää poh­din­taa, Osmo! Tuo tur­hien tava­roi­den tuo­tan­to muut­tuu myös yksi­löl­li­sem­mäk­si nope­aan tah­tiin, kun 3D- tuo­tan­to­ta­pa ete­nee. Jokai­nen voi tuot­taa taas itse tar­vit­se­man­sa esi­neet. Toki ohjel­mis­to­suun­nit­te­lu ja ‑kaup­pa, print­te­ri­suun­nit­te­lu­ja raa­ka-ainei­den tar­jon­ta ovat sit­ten se uusi työl­lis­tä­vä osio. Nykyi­nen teh­das­tuo­tan­to joka tapauk­ses­sa mullistuu. 

    Tus­kin esim. iPho­nen tulos­ta­va lai­te kos­kaan tulee joka­mie­hen ulottuville?

  30. OS: “Kun äly­pu­he­li­men val­mis­ta­mi­nen mak­saa muu­ta­man euron, on saman­te­ke­vää, mis­sä ne valmistetaan.”

    Tuos­sa pitäi­si oikeas­taan olla, että ‘mak­se­taan’. Ei noil­la pakis­ta­ni­lai­sil­la lap­si­työn­te­ki­jöil­lä ole val­taa sanoa, mitä hei­dän työn­sä mak­saa. Kyl­lä sen hin­nan mää­rit­tä­vät ihan jot­kut muut.

  31. Pal­kan­saa­ja:
    Työ­mark­ki­noi­den kit­ka on sitä, että työ­pai­kan löy­tä­mi­nen kes­tää kau­an. Syy­nä on mm. irti­sa­no­mis­suo­ja ja mini­mi­pal­kat. Ilman nii­tä useim­mat löy­täi­si­vät töi­tä hyvin nopeas­ti jopa eri aloil­ta, kun työ­nan­ta­jat uskal­tai­si­vat pal­ka­ta ihmi­siä ihan kokeek­si ilman riskiä.
    ‘snip’

    Koe­ai­ka on edel­leen ole­mas­sa — ja ollut jo kauan.

  32. Juho Laa­tu:
    ‘snip’
    Tämä­kin on vain osin tot­ta, ja vain osuu tur­huuk­sien talou­teen enem­män kuin vält­tä­mät­tö­myys­hyö­dyk­kei­siin. Urhei­luau­toil­la on ollut kysyn­tää jo vuo­si­sa­dan verran.
    ‘snip’

    Aika pal­jon on urhei­luau­to­jen val­mis­ta­jia men­nyt nurin. Niin että ennus­ta sii­nä sitten…

  33. auto­maa­tion joh­dos­ta on aivan jär­je­tön­tä tuo­da mas­soit­tain työ­voi­maa Euroop­paan, jol­le ei löy­dy kysyn­tää. Samoin on jär­je­tön­tä tuo­da työ­voi­maa parin vuo­den seson­ki­pu­lan ajak­si, kun työ­voi­mas­ta ei pää­se eroon enää, kun pula on poistunut.

  34. oSMO SINULTA JÄI HUOMAAMATTA, KAIPUU, VANHA LAULELMA, JOKA KUVAA IHMISTÄ KAIKEN TURHAN KESKELLÄ. kÄVIN sAK­SAS­SA JA ddr:SSÄ. tAUS­TAL­LA OLI VANHA SAKSALAINEN PERINNE EI SE MIHINKÄÄN OLLUT KADONNUT. tUN­NEL­MA OLI ODOTTAVA.
    jOTAIN ON TULOSSA, MUTTA MITÄ? LIDL saa­pui Sak­saan ja DDR:n raja­val­vo­jis­ta yksi loik­ka­si län­teen. Tapa­sin hänet sii­nä vai­hees­sa, kun hän asui Bai­je­rin vapaavaltiossa.

  35. miten muu­ten tuo Sipi­lä perus­tu­lo­heit­ton­sa kans­sa? Onko Sipi­lä tosis­saan aja­mas­sa perus­tu­lo­ko­kei­lua vai onko kysees­sä vain suo­sin kalastelua?

  36. Mar­ko V: Lisäk­si tulos­te­tut osat eivät miten­kään vas­taa laa­dul­taan ja omi­nai­suuk­sil­taan muo­teil­la teh­tyi­hin osiin. 

    Tuo on perus­syy sii­hen mik­si en oikein usko 3D tulos­tuk­sen mul­lis­ta­van mitään. Lähes kaik­ki esi­neet ovat ja lop­puun asti hiot­tu­ja, ja nii­den mas­sa­val­mis­tus tuot­taa parem­paa laa­tua halvemmalla.

    Älyk­käät autot ja työ­ko­neet sen­si­jaan tule­vat mul­lis­ta­maan maailmaa.

  37. Tomi:

    Mut­ta oli­si­ko mer­kit­tä­vin megat­ren­di kui­ten­kin ihmis­ten mää­rän vähe­ne­mi­nen par­haim­mil­laan jo parin vuo­si­kym­me­nen kulut­tua? Seu­rauk­se­na tai­taa ihmis­kun­taa uha­ta työ­voi­ma­pu­la var­sin­kin, kun rik­kai­den mai­den rik­kaat van­huk­set elä­vät yhä pidem­pään ja vaa­ti­vat yhä parem­paa hoitoa.

    Ennus­te­taan, että väes­tön­kas­vu lop­puu jo 2040-luvul­la, kos­ka kehi­tys­mai­ta ei enää sii­nä vai­hees­sa ole ja väes­tö van­he­nee jokai­sel­la man­te­reel­la. Nais­ten kou­lu­tus­ta­sol­la ja yhteis­kun­tien maal­lis­tu­mi­sel­la on suu­ri mer­ki­tys täs­sä kehi­tyk­ses­sä. On vai­kea näh­dä, että mitään val­ta­vaa uut­ta väes­tön­li­säys­tä tuli­si maapallolle.

    Työ­voi­ma­pu­laa en pidä toden­nä­köi­se­nä, kos­ka jo nyt kehi­te­tään muun muu­as­sa van­hus­ten­hoi­toon robotteja. 

    Voi­daan olet­taa, että 30 vuo­den kulut­ta ihmis­mäi­nen robot­ti on aika arki­nen. Eikä pelk­kä teko­ä­lyn kehi­tys ole avain­roo­lis­sa, vaan myös meka­nii­kan kehittyminen.

  38. Ei se äly­pu­he­li­men val­mis­ta­mi­nen sen­tään ihan muu­ta­maa euroa maksa.

    It costs Apple supplier Foxconn about $215 to make an iPho­ne 6 Plus. U.S. retail price: $749. http://on.wsj.com/1DJ2SUP

  39. Kai­kis­sa teol­lis­tu­neis­sa mais­sa on omat niuk­kuus­hyö­dy­keen­sä. Lähes kai­kis­sa asu­mi­nen on kal­lis­ta tai asun­not ovat vää­rän kokoi­sia tai vää­räs­sä pai­kas­sa. Sitä ne oli DDR:ssä ja muis­sa sosia­lis­ti­mais­sa­kin. Nuo­ri ei voi­nut niis­sä mais­sa saa­da omaa asun­toa muul­la taval­la kuin mene­mäl­lä nai­mi­siin ja hank­ki­mal­la lap­sia. Ja sik­si niis­sä mais­sa erot­tiin kans­sa nuorina.

  40. TL: Tuo on perus­syy sii­hen mik­si en oikein usko 3D tulos­tuk­sen mul­lis­ta­van mitään. Lähes kaik­ki esi­neet ovat ja lop­puun asti hiot­tu­ja, ja nii­den mas­sa­val­mis­tus tuot­taa parem­paa laa­tua halvemmalla.

    Ai jaa, vai?

    GE Turns to 3D Prin­ters for Pla­ne Parts

    Each Leap engi­ne will con­tain 19 metal 3D-prin­ted fuel nozz­les. The part is ligh­ter and more durable than tra­di­tio­nal parts

    No, täs­tä­hän on tai­det­tu tääl­lä vas­ta pariin ottee­seen kii­vail­la, mut­ta tule­vai­suus on taa­tus­ti kum­mal­li­sem­pi kuin useim­mat osaa­vat odottaa.

  41. Rai­mo K: Aika pal­jon on urhei­luau­to­jen val­mis­ta­jia men­nyt nurin. Niin että ennus­ta sii­nä sitten…

    Joo, ei urhei­luau­to­jen val­mis­ta­jil­la­kaan ihan help­po bis­nes ole, mut­ta urhei­luau­to­jen kysyn­nän ennus­ta­mi­nen on kui­ten­kin huo­mat­ta­vas­ti hel­pom­paa kuin vaik­ka­pa tablet­tien kysyn­tä tai uuden tie­to­ko­ne­pe­lin suo­sio. Mui­ta hel­pos­ti ennus­tet­ta­via tur­huus­ta­lou­den hyö­dyk­kei­tä ovat esim. hyvä ruo­ka ravin­to­las­sa, olut juot­to­las­sa ja par­tu­ri­pal­ve­lut. Niis­sä hyvää bis­nes­tä voi teh­dä aika perusosaamisellakin.

    Urhei­luau­tot ovat kyl­lä inno­va­tii­vi­nen ala sii­nä mie­les­sä, että oman brän­din suo­sios­ta ja omas­ta auto­va­li­koi­mas­ta täy­tyy pitää huol­ta. Jos pelaa kort­tin­sa vää­rin, voi menet­tää pelin. Täs­sä mie­les­sä urhei­luau­tot ovat (koko alan vakaas­ta kysyn­näs­tä huo­li­mat­ta) enem­män inno­voin­tia vaa­ti­va tuo­te kuin vaik­ka­pa Suo­men perin­tei­set, puu ja paperi.

    Toi­saal­ta taas ala tun­tuu ole­van sinä mie­les­sä help­po, että on väi­tet­ty, että mer­su on säi­lyt­tä­nyt hyvin myyn­tin­sä ja brän­din­sä, vaik­ka onkin teh­nyt välil­lä vuo­si­kym­me­nen ajan kan­san miel­tä­mää mer­sun tasoa huo­nom­pia tuotteita.

  42. Tomi: Talous­kas­vua tapah­tuu pal­jon muu­al­la­kin kuin “tur­huuk­sien” tuo­tan­nos­sa. Esi­mer­kik­si siir­ty­mi­nen aurin­koe­ner­gi­aan (tms) tulee mak­sa­maan mal­tai­ta ja joku­han ne rahat kerää. Vih­rei­siin tek­no­lo­gioi­hin tul­laan muu­ten­kin jat­kos­sa inves­toi­maan mer­kit­tä­viä summia.

    Tämä muu­ten ei ole talous­kas­vua ihan sanan var­si­nai­ses­sa merkityksesssä.

    Sii­nä käy niin, että jos fos­sii­leil­la yhden megawat­ti­tun­nin säh­kö­mää­rän tuot­ta­mi­seen tar­vi­taan yhden hen­gen yhden tun­nin työ, aurin­koe­ner­gial­la tar­vi­taan kah­den tai kol­men tun­nin työ. Luvut ovat tie­ten­kin hatus­ta, mut­ta ongel­ma on tuos­sa. Samaa tulos­ta var­ten tar­vi­taan enem­män työ­pa­nos­ta, tuot­ta­vuus laskee.

    Sama kos­kee kaik­kea muu­ta talou­del­li­ses­ti kan­na­ta­ma­ton­ta toi­min­taa. Jos bio­polt­toai­ne on vas­taa­vaa fos­sii­lis­ta kal­liim­paa verot­to­mal­ta hin­nal­taan, bio­polt­toai­nee­seen siir­ty­mi­nen on talou­del­li­ses­ti kannattamatonta. 

    Pelis­tä voi toki löy­tyä yksit­täi­siä toi­mi­joi­ta, joil­le tuot­ta­mat­to­mam­paan tilan­tee­seen siir­ty­mi­nen on edul­lis­ta, vaik­ka­pa nyt aurin­ko­pa­nee­li­val­mis­ta­jat tai met­sä­no­mis­ta­jat. Koko­nai­suus on kui­ten­kin miinusmerkkinen.

    Tämä on ener­gia­kes­kus­te­lus­sa­kin sel­lai­nen has­su sokea pis­te, jota ei halu­ta muis­taa. Varas­ta­mi­ses­ta (fos­sii­lis­ten käyt­tö) teke­mi­seen (uusiu­tu­vat) siir­ty­mi­nen lisää työ­mää­rää ja sitä myö­ten hei­ken­tää tuot­ta­vuu­den kehit­ty­mis­tä. Jos se paran­tai­si tuot­ta­vuut­ta, se oli­si jo tapahtunut.

    Ener­gian­sääs­tö on hiu­kan toi­nen tari­na, kos­ka se saat­taa jopa paran­taa koko­nais­te­hok­kuut­ta. Aina­kin sil­lä puo­lel­la oli­si enem­män tar­jol­la inves­toin­te­ja, joi­den kan­nat­ta­vuus riip­puu ihan aidos­ti dis­kont­to­ko­rois­ta, ym.

  43. TimoT:
    OS:“Kun äly­pu­he­li­men val­mis­ta­mi­nen mak­saa muu­ta­man euron, on saman­te­ke­vää, mis­sä ne valmistetaan.”

    Tuos­sa pitäi­si oikeas­taan olla, että ‘mak­se­taan’. Ei noil­la pakis­ta­ni­lai­sil­la lap­si­työn­te­ki­jöil­lä ole val­taa sanoa, mitä hei­dän työn­sä mak­saa. Kyl­lä sen hin­nan mää­rit­tä­vät ihan jot­kut muut. 

    Robo­tit puhe­li­mia kokoa­vat, näin aina­kin Salos­sa oli, ihmis­työn hin­nal­la ei sii­nä yhtä­lös­sä ollut pal­jon­kaan tekemista.

  44. Jyr­ki Pato­mä­ki: Roh­ke­nen olla eri miel­tä. Talou­den kavu meil­lä ja muu­al­la perus­tuu ennen kaik­kea sii­hen, että koko ajan kehi­tel­lään ja ote­taan käyt­töön uusia inno­vaa­tioi­ta, joi­den avul­la VÄLTTÄMÄTTÖMIEN tuot­tei­den ja pal­ve­lui­den val­mis­tus tapah­tuu aikai­sem­paa tehokkaammin.

    Roh­ke­nen olla eri mieltä…

    Perus­te­lu: Kat­so ympärillesi. 

    Kaduil­la ole­vis­ta autois­ta yli­voi­mai­ses­ti suu­rin osa on sel­lai­sia, jot­ka ovat uute­na ostet­taes­sa olleet pal­jon kal­liim­pia kuin mitä vas­taa­van kul­je­tus­teh­tä­vän toi­mit­ta­mi­seen oli­si tar­vin­nut. (Puhu­mat­ta­kaan sii­tä, että suu­rin osa sel­viäi­si ihan hyvin ilman­kin sitä peltilehmää.)

    Ihmi­set asu­vat pal­jon väl­jem­min kuin mitä ter­vel­li­nen hen­gis­sä­sel­viä­mi­nen vaatisi.

    Mitä voi teh­dä kuu­den­sa­dan kän­ny­käl­lä sel­lais­ta olen­nais­ta, mitä taval­li­nen käyt­tä­jä tar­vit­see, ja jota sata­sen kän­nyk­kä ei tee?

    Kuun­te­le radio­ta tai tele­vi­sio­ta. Kuin­ka iso osa tar­jon­nas­ta on urhei­lua tai viihdettä?

    Ruo­ka­kau­pan hyl­ly­met­reis­tä ja lii­ke­vaih­dos­ta yllät­tä­vän iso osa on kal­jaa. Välttämätöntä?

    Mitä vaa­te­kaup­paan jää jäl­jel­le, jos vain väl­tät­mä­tön jätetään?

    Tai mitä jäi­si Inter­ne­tis­tä jäl­jel­le, jos tääl­tä otet­tai­siin kaik­ki tur­huus pois?

    Toki koko ajan syn­tyy inno­vaa­tioi­ta, jot­ka mah­dol­lis­ta­vat vält­tä­mät­tö­myyk­sien tuot­ta­mi­sen vähem­mil­lä resurs­seil­la. Län­si­mai­ses­sa kon­teks­tis­sa ne kui­ten­kin usein tule­vat vähän sivu­tuot­tee­na. Kulut­ta­jat halu­vat yleen­sä pal­jon enem­män kuin minimivälttämättömyyden.

  45. Capel­la: Onnek­si sen­tään moni hyvä­tu­loi­nen suo­ma­lai­nen on ymmär­tä­nyt elä­män todel­li­sen tar­koi­tuk­sen ja alka­nut vähen­tä­mään työtaakkaansa.

    Täs­tä voi löy­tää onnea hen­ki­lö­koh­tai­sel­ta tasol­ta, mut­tei kyl­lä kan­san­ta­lou­den tasol­ta. Nimit­täin vaik­ka­pa van­hus­ten­hoi­dos­sa tar­vi­taan tiet­ty tun­ti­mää­rä töi­tä, ja se ei sii­tä vähe­ne mihin­kään, vaik­ka van­huk­set lep­pois­tai­si­vat kuinka.

    Toi­sin sanoen osa työn tar­vet­ta on kiin­te­ää, jot­ta yhteis­kun­ta toi­mii. Ne työ­tun­nit aset­ta­vat mit­ta­ti­kun, jol­la mui­ta työ­tun­te­ja mita­taan. Pek­ka­ri­sen las­ku­toi­mi­tuk­seen en sen enem­pää ota kan­taa, mut­ta olen­nais­ta on se, mon­ta­ko työ­tun­tia muut kuin perus­pal­ve­lui­ta tuot­ta­vat teke­vät perus­pal­ve­lu­työ­tun­tia kohden.

    Lep­pois­ta­mi­nen on erit­täin hyvä asia sii­nä tilan­tees­sa, jos­sa nel­jä työs­sä­käy­vää ja yksi työ­tön muut­tu­vat vii­dek­si osa­päi­väi­sek­si. Tämä on kui­ten­kin hyvin har­vi­nai­nen tilan­ne, kos­ka työs­sä­oli­jat har­vem­min halua­vat lep­pois­taa niil­lä aloil­la, joil­la on sopi­vaa työ­tön­tä työvoimaa.

    Jos hyvä­tu­loi­nen lep­pois­taa, se yleen­sä tar­koit­taa sitä, että hänen työ­pa­nok­sen­sa yksin­ker­tai­ses­ti jää tule­mat­ta. Kukaan työ­tön ei tee sitä hänen tilal­laan. Sil­loin koko kan­san­ta­lou­den tuo­tan­to laskee.

  46. Poth1ue1: No, täs­tä­hän on tai­det­tu tääl­lä vas­ta pariin ottee­seen kii­vail­la, mut­ta tule­vai­suus on taa­tus­ti kum­mal­li­sem­pi kuin useim­mat osaa­vat odottaa.

    Täs­sä voi­si lai­na­ta Osmo A. Wii­on tule­vai­suus­la­ke­ja. Nii­den kak­si ensim­mäis­tä totea­vat, että lähei­nen tule­vai­suus yliar­vioi­daan ja kau­kai­nen aliarvioidaan.

    Vaik­ka OAW tote­si asiat 40 vuot­ta sit­ten, tuo ei ole muut­tu­nut. Ihmi­sen käsi­tys kehi­tyk­ses­tä on line­aa­ri­nen, kehi­tys kui­ten­kin S‑käyrä (satu­roi­tu­va eksponenttifunktio).

    3D-tulos­tus­hy­pe on täy­sin kat­tee­ton vie­lä pit­kään. Nyt on vai­kea näh­dä sitä reit­tiä, jol­la jotain oike­aa mate­ri­aa­lia tulos­ta­vas­ta 3D-tulos­ti­mes­ta tuli­si koti­ta­lous­ko­ne, ja noil­la muo­vi­veh­keil­lä on oikeas­ti var­sin rajal­li­nen sovel­lusa­lue. Mut­ta lopul­ta tämä­kin tek­no­lo­gia tulee toden­nä­köi­ses­ti teke­mään pal­jon sel­lai­sia asioi­ta, joi­ta me emme osaa kuvitellakaan.

  47. Asia, joka on muka­va mut­tei vält­tä­mä­tön = ylimääräinen?
    Yli­mää­räis­ta­lous ei tosi ole liki­kään yhtä soin­tu­va kuin tur­huu­den talous. 

    Hyvä kir­joi­tus, joka minul­le­kin tuo mie­leen sanan perus­tu­lo sen ihmeem­min miet­ti­mät­tä. Toi­se­na aja­tuk­se­na kes­tä­vä kehi­tys: tur­huuk­sien talous ei voi laa­jen­tua loput­to­mas­ti ellei sit­ten koko tur­huus­tuo­tan­to ole immateriaalista.

  48. tuo huol­to­suh­de­kin on vähän mie­len­kiin­toi­nen jut­tu. Tar­vit­see­ko kaik­kia uusim­pia kal­lii­ta hoi­to­ja puma­pa­ta van­haan ihmi­seen, joka on jo elä­män ehtoo­puo­lel­la? Halua­vat­ko van­huk­set tätä edes itse? Onko kei­no­te­koi­ses­ti pit­ki­tet­ty elä­mä kal­liil­la hoi­doil­la järkevää?

  49. Rai­mo K: Robo­tit puhe­li­mia kokoa­vat, näin aina­kin Salos­sa oli, ihmis­työn hin­nal­la ei sii­nä yhtä­lös­sä ollut pal­jon­kaan tekemista. 

    Niil­lä Nokian puhe­li­mia kokoa­vil­la robo­teil­la oli­si kyl­lä kovas­ti käyt­töä Mäkin kas­sal­la ja van­hain­ko­dis­sa pyl­lyä pyyh­ki­mäs­sä, niin ihmi­sen näköi­siä ja oloi­sia ne olivat.

  50. Vihe­rins­si:

    Jos hyvä­tu­loi­nen lep­pois­taa, se yleen­sä tar­koit­taa sitä, että hänen työ­pa­nok­sen­sa yksin­ker­tai­ses­ti jää tule­mat­ta. Kukaan työ­tön ei tee sitä hänen tilal­laan. Sil­loin koko kan­san­ta­lou­den tuo­tan­to laskee.

    No, mut­ta sehän tar­koit­taa sitä, että kysei­nen yri­tys luo­vut­taa mark­ki­nao­suut­taan kil­pai­li­joil­leen ja täl­läi­nen “mark­ki­na­tyh­jiö” täyt­tyy kyl­lä nopeasti.

  51. Ter­ve, ker­rot­ta­koon nyt taal­ta Bra­si­lias­ta, etta Dil­ma voit­ti niis­sa koy­his­sa ja vaki­rik­kais­sa osa­val­tiois­sa koil­li­ses­sa. Oli­si suun­nil­leen (mut­ta vain suun­nil­leen) sama, kuin Suo­men pre­si­dent­ti valit­tai­siin Lapis­ta ja koil­lis­maal­ta (tai ei edes sama, meil­la erot ovat pal­jon pie­nem­mat). Bra­si­lia on liit­to­val­tio. Ete­lan rik­kail­la osa-val­tioil­la ei ole aiko­mus­ta­kaan osal­lis­tua Dil­man talkoisiin,kuten ei ollut Lulan­kaan talkoisiin.

    Lisak­si tay­tyy muis­taa ettei­vat nuo Bra­si­lian “sosia­lis­ti-ei-sosia­lis­ti” ‑erot ole todel­li­sia. Sys­tee­mi ei muu­tu, eika sita kukaan odo­tak­kaan. Bra­si­lian puo­lu­eet ovat kuten Ven­ajan “Yhte­nai­nen Vena­ja” tai “Kotim­me on Venaja”.Mutta onpa­han odo­tet­ta­vis­sa kovia puhei­ta kan­sain­va­li­sen poli­tii­kan areenalla.

    Sinan­sa hauskaa.

    t. Mik­ko

  52. Vihe­rins­si: Nimit­täin vaik­ka­pa van­hus­ten­hoi­dos­sa tar­vi­taan tiet­ty tun­ti­mää­rä töi­tä, ja se ei sii­tä vähe­ne mihin­kään, vaik­ka van­huk­set lep­pois­tai­si­vat kuinka.

    Tur­hien asioi­den teke­mi­nen on tur­haa työ­tä. Ja kai­ken lisäk­si aina­kin ympä­ris­tön kan­nal­ta yleen­sä hai­tal­lis­ta. Sitä tuli­si välttää.

    Van­hus tai pik­ku­lap­si ei tule hoi­det­tua, vaik­ka ohjel­moi­si miten hie­non räis­kin­tä­pe­lin. Sen sijaan sen ohjel­moin­ti on pois sii­tä ajas­ta, jon­ka voi­si käyt­tää lähei­sis­tään = ihmi­sis­tä huo­leh­ti­mi­seen. Samal­la uusi peli tar­vit­see toi­miak­seen entis­tä tehok­kaam­man puhe­li­men, jon­ka val­mis­ta­mi­seen pitää kai­vaa har­vi­nai­sia maa­me­tal­le­ja fos­sii­li­sin voi­min entis­tä syvem­mäl­tä jne.

    Tur­han työn teke­mi­sel­le tuli­si sää­tää mer­kit­tä­vä hait­ta­ve­ro. Joka kan­nus­tai­si ihmi­siä elä­mään kes­tä­väm­min. Niin läheis­ten, ympä­ris­tön kuin kan­san­ta­lou­den­kin kannalta.

  53. Vihe­rins­si: Jos hyvä­tu­loi­nen lep­pois­taa, se yleen­sä tar­koit­taa sitä, että hänen työ­pa­nok­sen­sa yksin­ker­tai­ses­ti jää tule­mat­ta. Kukaan työ­tön ei tee sitä hänen tilal­laan. Sil­loin koko kan­san­ta­lou­den tuo­tan­to laskee.

    Hei kaik­ki hyvä­tu­loi­set, eri­tyi­ses­ti insi­nöö­rit. Voin ker­toa tosi­asian: Te ette ole kor­vaa­mat­to­mia. Vaik­ka niin hyvin usein kuvittelettekin.

  54. Poth1ue1: Ai jaa, vai?

    OK, ymmär­rän kyl­lä että 3D tulos­tus mah­dol­lis­taa uuden­lais­ten parem­min toi­mi­vien kom­po­nent­tien tuot­ta­mi­sen. Mut­ta käy­tän­nöss se näkyy pik­ku­hil­jaa tuo­te­ke­hi­tyk­ses­sä ja uusi­na parem­pi­na tuotteina.

    Olen työs­ken­nel­lyt yli vuo­si­kym­me­nen IT-alal­la kehit­täen ohjel­mis­to­ja ja auto­ma­ti­soi­den kai­ken­lai­sia asioi­ta. Teen töi­tä myös pro­ses­si­teol­li­suu­den yri­tyk­sil­le, ja näen 3D tulos­tuk­sen jon­kin­lai­se­na CAD/CAM tek­nii­kan jat­kee­na. Joten­kin olen sitä miel­tä että 3D tulos­tus ei seu­raa­van vuo­si­kym­me­nen aika­na ole se asia joka eri­tyi­ses­ti mul­lis­taa mitään, vaan tuo sitä hil­jais­ta kehi­tys­tä taustalla. 

    Tie­to­tek­niik­ka, auto­ma­ti­soin­ti ja “teko­ä­ly” jota itse kehi­tän, aiheut­taa mie­les­tä­ni 3D tulos­tus­ta suu­rem­pia pie­niä mul­lis­tuk­sia jat­ku­vas­ti. Ja toki tule­vai­suu­des­sa­kin. Odo­tan seu­raa­vak­si jon­kin­lais­ta NFC:n, blue­tooth smar­tin ja semant­ti­sen webin läpilyöntiä. 

    3D tulos­tuk­sel­ta en odo­ta mitään eri­tyis­tä vie­lä vuosikymmeneen.

  55. joke­ri:
    tuo huol­to­suh­de­kin on vähän mie­len­kiin­toi­nen jut­tu. Tar­vit­see­ko kaik­kia uusim­pia kal­lii­ta hoi­to­ja puma­pa­ta van­haan ihmi­seen, joka on jo elä­män ehtoo­puo­lel­la? Halua­vat­ko van­huk­set tätä edes itse? Onko kei­no­te­koi­ses­ti pit­ki­tet­ty elä­mä kal­liil­la hoi­doil­la järkevää?

    Niin­pä. Eikö yli 6‑kymppisten ter­vey­den­hoi­to­kin ole sit­ten ihan samaa tur­huut­ta, eli ihan kivaa mut­tei miten­kään vält­tä­mä­tön­tä? Tai eläk­keet? Kyl­lä­hän ennen pär­jät­tiin ilman kal­lii­ta hoi­to­ja. Eikö se sit­ten tar­koi­ta sitä että eri­kois­sai­raan­hoi­to­kin on ihan sitä samaa tur­huut­ta kuin iPhonet? 

    Ei ollut ennen päi­vä­hoi­toa­kaan taik­ka yli­opis­to­ja. Ihmi­set pär­jää ihan hyvin luontaistaloudessa.

    Jos lak­kau­te­taan koko jul­ki­nen sek­to­ri (pois­lu­kien ruo­ka­ku­pon­git ja hätät­ma­joi­tus) niin kyl­lä alkaa ole­maan rahaa lep­pois­ta­mi­seen, kun vero­ra­si­tus tipah­taa mur­to-osaan aikai­sem­mas­ta. Pelk­kää tur­huut­ta jaa­etaan tas­kus­ta toiseen.

  56. Vihe­rins­si: Jos hyvä­tu­loi­nen lep­pois­taa, se yleen­sä tar­koit­taa sitä, että hänen työ­pa­nok­sen­sa yksin­ker­tai­ses­ti jää tule­mat­ta. Kukaan työ­tön ei tee sitä hänen tilal­laan. Sil­loin koko kan­san­ta­lou­den tuo­tan­to laskee.

    Hyvä­tu­loi­nen­kin voi kuol­la ja sii­tä huo­li­mat­ta maa­il­ma jat­kaa kehit­ty­mis­tään ja kasvua.

    Ei ole vie­lä syn­ty­nyt sel­lais­ta ihmis­tä joka oliis korvaamaton.

    Ei Eins­tei­nin­kaan kuo­le­ma tie­teen kehi­tys­tä seisauttanut

  57. Capel­la: No, mut­ta sehän tar­koit­taa sitä, että kysei­nen yri­tys luo­vut­taa mark­ki­nao­suut­taan kil­pai­li­joil­leen ja täl­läi­nen “mark­ki­na­tyh­jiö” täyt­tyy kyl­lä nopeasti.

    Ei täy­ty, kun ei ole tekijöitä. 

    Jos joku on hyvä­tu­loi­nen niin se tar­koit­taa yksin­ker­tai­ses­ti sitä, että hänen työ­pa­nok­sen­sa ei ole noin vain kor­vat­ta­vis­sa. Ei hel­pos­ti kor­vat­ta­vil­le työn­te­ki­jöil­le mitään ihmeem­piä palk­ko­ja makseta.

    Jos hyvä­tu­loi­set alka­vat lep­pois­ta­maan, niin jul­ki­sel­la sek­to­ril­la ne hom­mat jää teke­mät­tä, kun mitään kor­vaaaa tuo­tan­toa ei ole (esi­mer­kik­si lää­kä­ri­pal­ve­lut, kun lää­kä­rei­tä ei ole mää­rään­sää enem­pää, niin nii­tä ei ole). Yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la voi olla kor­vaa­vaa tuo­tan­toa, mut­ta käy­tän­nös­sä useim­mi­ten ei ole, eten­kin kun on kyse nime­no­maan hyvä­tu­loi­sis­ta eli ammat­ti­tai­toi­sis­ta työn­te­ki­jöis­tä. Sil­loin lisään­tyt niuk­kuus jae­taan korot­ta­mal­la hintoja.

    Näen päi­vit­täin mik­ro­ta­sol­la miten tämä toi­mii, kos­ka mie­tin työ­ni puo­les­ta vii­kot­tain tätä pyhää kol­miyh­te­näi­syyt­tä eli palk­ko­ja, hin­to­ja ja työn riittävyyttä. 

    Sem­moi­sil­le jot­ka osaa­vat, voi mak­saa hyviä palk­ko­ja ja pitää­kin, tai ne mene­vät kil­pai­li­joil­le töi­hin. Jos sem­moi­nen mies käve­lee oves­ta ulos tai se alkaa lep­pois­ta­maan, niin ei sii­hen tilal­le ketään saa. Jos oves­ta taas käve­lee asia­kas, jon­ka vaki­toi­mit­ta­ja on lep­po­si­ta­nut ja joka halu­aa ostaa mei­dän pal­ve­lui­ta, niin niin ei meil­lä yleen­sä ole tar­jo­ta, kun ne hyvät mie­het ovat jo töis­sä. Ei nii­tä hyviä mie­hiä, eli nii­tä joil­le pitää mak­saa hyvää palk­kaa eli nii­tä jot­ka ovat hyvä­tu­loi­sia, voi pitää toi­mis­tol­la pas­sis­sa pyörimässä.

  58. Capel­la: Ennus­te­taan, että väes­tön­kas­vu lop­puu jo 2040-luvul­la, kos­ka kehi­tys­mai­ta ei enää sii­nä vai­hees­sa ole ja väes­tö van­he­nee jokai­sel­la man­te­reel­la. Nais­ten kou­lu­tus­ta­sol­la ja yhteis­kun­tien maal­lis­tu­mi­sel­la on suu­ri mer­ki­tys täs­sä kehi­tyk­ses­sä. On vai­kea näh­dä, että mitään val­ta­vaa uut­ta väes­tön­li­säys­tä tuli­si maapallolle. — - — 

    Mikä kum­man taho täl­lai­sia väes­tö­en­nus­tei­ta on teh­nyt? Jätät ilmei­ses­ti Afri­kan koko­naan pois las­kuis­ta. Onko ko. man­ner hävin­nyt vai esis­tet­ty piik­ki­lan­goin muus­ta maa­il­mas­ta, onko siel­tä koko väes­tö kuol­lut Ebo­laan tai vas­taa­vaan, siir­ty­nyt Euroop­paan ja/tai löy­tä­nyt lop­pusi­joi­tus­paik­kan­sa Välimerestä?

    Maa­pal­lon kan­to­ky­ky yli­te­tään jo nyt, mut­ta sehän ei tai­da pai­naa mitään.

  59. Pek­ka Pes­si: Niil­lä Nokian puhe­li­mia kokoa­vil­la robo­teil­la oli­si kyl­lä kovas­ti käyt­töä Mäkin kas­sal­la ja van­hain­ko­dis­sa pyl­lyä pyyh­ki­mäs­sä, niin ihmi­sen näköi­siä ja oloi­sia ne olivat. 

    No ei sel­lai­nen ison kaa­pin mal­li­nen robot­ti ihmi­sen näköi­nen ollut (ilmei­ses­ti et ole näh­nyt?) eikä pyl­lyä pyy­hi, mut­ta auto­maat­ti­kas­sat ovat jo tätä päivää.

  60. Poth1ue1: Ai jaa, vai?

    GE Turns to 3D Prin­ters for Pla­ne Parts

    Each Leap engi­ne will con­tain 19 metal 3D-prin­ted fuel nozz­les. The part is ligh­ter and more durable than tra­di­tio­nal parts

    No, täs­tä­hän on tai­det­tu tääl­lä vas­ta pariin ottee­seen kii­vail­la, mut­ta tule­vai­suus on taa­tus­ti kum­mal­li­sem­pi kuin useim­mat osaa­vat odottaa. 

    Kyl­lä 3D tulos­tus muut­taa monia asioi­ta, mut­ta ei kai­kis­ta koti­käyt­töön ole.

    Toki esim. mik­ro­pii­re­jä on ja aika kau­an val­mis­tet­tu vas­taa­van­lai­sel­la tek­nii­kal­la, mut­ta vaa­dit­ta­va tark­kuus tekee lait­teis­ta erit­täin kalliita.
    Ja val­miis­sa kom­po­nen­tis­sa on usei­ta eri raa­ka-ainei­ta, mikä tekee tulos­ti­mes­ta moni­mut­kai­sen, joten kal­lis se oli­si yksit­täis­kap­pa­leen val­mis­ta­mi­seen, joten mitä jär­keä sii­nä oli­si — tulevaisuudessakaan?

  61. Koti-isä:
    ‘snip’
    Van­hus tai pik­ku­lap­si ei tule hoi­det­tua, vaik­ka ohjel­moi­si miten hie­non räis­kin­tä­pe­lin. Sen sijaan sen ohjel­moin­ti on pois sii­tä ajas­ta, jon­ka voi­si käyt­tää lähei­sis­tään = ihmi­sis­tä huolehtimiseen.
    ‘snip’

    Kyl­lä sen pelin myy­mi­sel­lä saa­daan kan­san­ta­lou­teen rahaa, jol­la van­hus ja pik­ku­lap­si voi­daan hoitaa.
    Tus­kin ohjel­moin­ti­nör­tis­tä oli­si ko. teh­tä­viin, vaik­ka aikaa­kin olisi.

  62. Sylt­ty: Niin­pä. Eikö yli 6‑kymppisten ter­vey­den­hoi­to­kin ole sit­ten ihan samaa tur­huut­ta, eli ihan kivaa mut­tei miten­kään vält­tä­mä­tön­tä? Tai eläk­keet? Kyl­lä­hän ennen pär­jät­tiin ilman kal­lii­ta hoi­to­ja. Eikö se sit­ten tar­koi­ta sitä että eri­kois­sai­raan­hoi­to­kin on ihan sitä samaa tur­huut­ta kuin iPhonet? 

    Ei ollut ennen päi­vä­hoi­toa­kaan taik­ka yli­opis­to­ja. Ihmi­set pär­jää ihan hyvin luontaistaloudessa.

    Jos lak­kau­te­taan koko jul­ki­nen sek­to­ri (pois­lu­kien ruo­ka­ku­pon­git ja hätät­ma­joi­tus) niin kyl­lä alkaa ole­maan rahaa lep­pois­ta­mi­seen, kun vero­ra­si­tus tipah­taa mur­to-osaan aikai­sem­mas­ta. Pelk­kää tur­huut­ta jaa­etaan tas­kus­ta toiseen.

    Voit tie­tys­ti käy­dä kysy­mäs­sä elä­män­sä vii­me het­kiä tai kuu­kausia elä­vil­tä, halua­vat­ko he elää let­ku­jen ja pil­le­rien voi­mal­la mah­dol­li­sim­man pit­kään. Tai elää aivo­kuol­lee­na robot­ti­na alz­hei­me­rin tau­dis­sa mah­dol­li­sim­man pitkään.

  63. Mie­les­tä­ni taus­tal­la on kak­si asiaa:

    1: auto­maa­tio ja atk (eli tek­ni­nen kehitys)
    2: sijoi­tus­toi­min­taan perus­tu­va elinkeinotoiminta

    Mik­si?
    Esi­tä­mä­si talous on mah­dol­lis­tu­nut auto­maa­tion seu­rauk­se­na, mitä tie­to­tek­niik­ka­kin edus­taa. Nyt sii­tä saa­ta­va voit­to siir­tyy “joh­ta­jil­le” ja sijoit­ta­jil­le (ei vält­tä­mät­tä edes ideoi­den kek­si­jöil­le, kehit­te­li­jöil­le tai osaa­jil­le). Auto­maa­tion tuot­ta­ma lisä­ar­vo hyö­dyt­tää siis lii­an vähän sitä yhtei­söä, joka on sen tuot­ta­nut (eli fir­man työn­te­ki­jöi­tä ja yhteis­kun­taa). Ja tämä kuvio on kestämätön.

    Esit­tä­mäs­sä­si rat­kai­sus­sa ihmi­set sai­si­vat muut­taa rahaa vapaa-ajak­si, mut­ta osoi­tit myös, että yhä vähe­ne­vä mää­rä saa “tur­huus­ta­lou­des­ta” ja auto­ma­ti­soi­tu­nees­ta perus­tuo­tan­nos­ta elan­ton­sa, joten sil­loin­han nii­den­kin mää­rä vähe­nee, jot­ka voi­vat vali­ta ja nii­den mää­rä kas­vaa, jot­ka kur­jis­tu­vat, eikä perus­pal­ve­luil­le löy­dy veropohjaa.

    Mie­les­tä­ni ainoa lää­ke on AUTOMAATION JA TIETOTEKNIIKAN KEHITYKSEN kan­nat­ta­vuu­den jaka­mi­nen fir­man työn­te­ki­jöil­le ja sil­le yhteis­kun­nal­le jos­sa kehi­tys on syn­ty­nyt. Kun kaik­ki työn­te­ki­jät rikas­tu­vat, vas­ta sen jäl­keen he voi­vat muut­taa varal­li­suut­taan vapaa-aikaan tai ostaa perus­hyö­dyk­kei­tä tai elä­mysk­siä tai perus­taa oman fir­man. Näin yhteis­kun­ta ter­veh­tyi­si. Mut­ta se vaa­tii kai­ken­lai­sen tuo­tan­non lisä­ar­von jaka­mi­sen niil­le, jot­ka sen teke­vät sijoit­ta­jien ja sijoi­tus­yh­tiöi­den sijaan.

    Pitäi­si pysäh­tyä kysy­mään, mihin tätä sijoi­tus­rum­baa ja ris­tiin vel­kaan­tu­mis­ta oikein tar­vi­taan? — Onko sii­tä tul­lut huk­ka­put­ki, joka imee yhteis­kun­nan elin­voi­man? Rahaa on enem­män kuin kos­kaan, mut­ta mihin se menee?

    Tämä ei tar­koi­ta kommunismia,jos joku niin luu­lee. Tämä tar­koit­taa sijoi­tuk­sil­le mak­set­ta­val­le tuo­tol­le ase­tet­ta­vaa kat­toa ja voi­ton­ja­koa niil­le, jot­ka sen ovat teh­neet. Tämä nyky­sys­tee­mi­hän mah­dol­lis­taa sijoit­ta­mi­sel­la rikas­tu­mi­sen, velal­la sijoit­ta­mi­sen, kos­ka tuot­to voi olla suu­rem­pi kuin lai­nan kor­ko ja lopuk­si joh­taa yhä har­vem­piin omis­ta­jiin, jot­ka mak­sa­vat kyl­lä huip­pu­palk­kaa joh­ta­jil­le, mut­ta mui­den palk­kaus on tais­te­lu­ky­sy­mys, kos­ka se on pois sijoi­tuk­sen tuotosta.

    Tämän kuvion yllä­pi­to vaa­tii jat­ku­vaa talous­kas­vua, tehok­kaam­paa työn­te­koa sekä pidem­pää työi­kää ja päi­vää (kokoo­muk­sen tavoit­tei­ta), kos­ka auto­maa­tion aikaan­saa­man tehos­tu­mi­sen lisä­ar­vo siir­tyy sijoit­ta­jil­le eikä työn­te­ki­jöil­le. Täs­sä sys­te­mis­sä on sekin umpi­ku­ja, että sijoit­ta­jat, jot­ka eivät yleen­sä rahaa edes tar­vit­se elä­mi­seen vaan sijoit­ta­mi­seen, halua­vat ostaa voi­tol­laan uusia osak­kei­ta, eli pitäi­si syn­tyä uut­ta yri­tys­toi­min­taa, mut­ta työn­te­ki­jöil­lä ja muil­la asuk­kail­la on yhä vähem­män rahaa ostaa lisää tuot­tei­ta ja palveluja.

    Sen lisäk­si, että tämä on ihmi­syh­tei­sön kan­nal­ta jär­je­tön noi­dan­ke­hä, se on ympä­ris­tön kan­nal­ta täy­sin sie­tä­mä­tön tilan­ne. Elin­kei­noe­lä­män kan­nat­ta­vuu­den ratas pitäi­si kään­tää toi­seen suuntaan.

    - Esit­tä­mä­si vapaus vali­ta työn ja vapaa-ajan mää­rän välil­lä on hyvä aloitus!

  64. Sylt­ty: Jos joku on hyvä­tu­loi­nen niin se tar­koit­taa yksin­ker­tai­ses­ti sitä, että hänen työ­pa­nok­sen­sa ei ole noin vain kor­vat­ta­vis­sa. Ei hel­pos­ti kor­vat­ta­vil­le työn­te­ki­jöil­le mitään ihmeem­piä palk­ko­ja makseta.

    Mark­ki­na­ta­lous on sii­tä ihmeel­li­ne, että kukaan ei ole korvaamaton.

    Kun aikoi­naan tulin työ­elä­mään niin osal­lis­tuin yhteen läksiäistapahtumaan.

    Suu­ri jouk­ko kah­vi­pöy­dän ääres­sä tai­vas­te­li, miten talo pär­jää kun niin tär­keä hen­ki­lö lähtee.

    Pii­ri­pääl­lik­kö tote­si yksi­kan­taan , että uusi on aina parem­pi kuin entinen.Päivänsankarin ilme oli näke­mi­sen arvoinen.

    Kor­vaa­mat­to­mia ei ole

  65. Vihe­rins­si:

    Toki koko ajan syn­tyy inno­vaa­tioi­ta, jot­ka mah­dol­lis­ta­vat vält­tä­mät­tö­myyk­sien tuot­ta­mi­sen vähem­mil­lä resurs­seil­la. Län­si­mai­ses­sa kon­teks­tis­sa ne kui­ten­kin usein tule­vat vähän sivutuotteena. 

    Kyl­lä se menee päinvastoin.
    Maa­il­man talous­kas­vun moot­to­ri ovat inno­vaa­tiot, jot­ka teke­vät ruo­an ja muun hen­gis­sä pysy­mi­sel­le vält­tä­mät­tö­män tuot­ta­mi­sen tehok­kaam­mak­si. 100 v sit­ten useim­pien suo­ma­lais­ten ajas­ta ja ener­gias­ta val­tao­sa kului vil­je­lyyn ja muu­hun ravin­non tuot­ta­mi­seen. Nyt yksi nyky­ajan lait­tein ja tie­doin varus­tet­tu vil­je­li­jä tekee saman tulok­sen kuin aina­kin tuhat vil­je­li­jää sil­loin. Nämä tuhat vil­je­lys­tä vapau­tu­nut­ta tuot­ta­vat nyky­ään sel­lais­ta, mikä ei ole hen­gis­sä pysy­mi­sen kan­nal­ta vält­tä­mä­tön­tä, vaik­ka toki muka­na on myös vält­tä­mät­tö­mäs­tä huo­leh­ti­mis­ta. Sen osoit­ta­mi­nen on tosin vai­ke­aa, kos­ka nyky­ään vät­tä­mä­tön on osin eri­lais­ta kuin ennen.
    Sitä jäin poh­ti­maan, ovat­ko nämä tur­huus­tuot­ta­jat talous­kas­vun kan­nal­ta saman arvoi­sia kuin jos he lais­kot­te­li­si­vat. Nimit­täin sii­tä pidän kiin­ni, ennen kuin toi­si osoi­te­taan, että resurs­sit tur­huu­den tuot­ta­mi­seen ovat ne, jot­ka ovat vapau­tu­neet vält­tä­mät­tö­män tuot­ta­mi­ses­ta. Kun näi­den varo­jen muo­dos­tu­mi­nen suh­tees­sa tur­haan kulu­tuk­seen jää jäl­keen, se on riit­tä­vä syy laa­jaan lamaan. Näi­tä varoja/resursseja yhteis­kun­tam­me kier­rät­tää ja jos joku hyp­pää sivuun lais­kot­te­li­jak­si, hän jää näi­tä ilman — tie­tys­ti sil­tä osin kuin yhteis­kun­tam­me on rei­lu — uuras­ta­jat tur­huu­den paris­sa saa­vat enemmän.

  66. joke­ri: Tar­vit­see­ko kaik­kia uusim­pia kal­lii­ta hoi­to­ja puma­pa­ta van­haan ihmi­seen, joka on jo elä­män ehtoopuolella?

    Ei tar­vit­se — eikä ole jär­ke­vää — pum­pa­ta kaik­kia hoi­to­ja. Ainoas­taan nii­tä kal­lii­ta tai hal­po­ja, jois­ta on hyötyä.

    Halua­vat­ko van­huk­set tätä edes itse?

    Halua­vat. Jos sinä et halua, niin voit kiel­täy­tyä hoidosta.

    Onko kei­no­te­koi­ses­ti pit­ki­tet­ty elä­mä kal­liil­la hoi­doil­la järkevää?

    On. Jos se sinun mie­les­tä ei ole, niin voit kiel­täy­tyä hoidosta.

  67. Jor­ma Nord­lin:
    3d-tulos­tuk­sen kehit­tyes­sä ei koh­ta enää kan­na­ta val­mis­taa edes hal­van työ­voi­ma­kus­tan­nus­ten maissa.

    Asun­to­jen tulos­ta­mis­ta kehi­tel­lään ja tutkitaan. 

    Kysy­mys kuu­luu­kin: kuka halu­aa asua 3D-tulos­te­tus­sa muo­vi­ta­los­sa? Minä aina­kin asun mie­luum­min 70-luvun betonielementtikammotuksessa.

  68. Koti-isä: Hei kaik­ki hyvä­tu­loi­set, eri­tyi­ses­ti insi­nöö­rit. Voin ker­toa tosi­asian: Te ette ole kor­vaa­mat­to­mia. Vaik­ka niin hyvin usein kuvittelettekin.

    Ei, emme kuvit­te­le. Mut­ta tie­däm­me, että kor­vaa­jam­me ovat mel­ko toden­nä­köi­ses­ti ulkomailla.

  69. Koti-isä: Hei kaik­ki hyvä­tu­loi­set, eri­tyi­ses­ti insi­nöö­rit. Voin ker­toa tosi­asian: Te ette ole kor­vaa­mat­to­mia. Vaik­ka niin hyvin usein kuvittelettekin.

    Tämä nyt muis­tut­taa jo jan­kut­ta­mis­ta, mut­ta Suo­ma­lai­sen hyvin­voin­nin tuot­ta­mi­ses­sa on täl­lä het­kel­lä kak­si pul­lon­kau­laa. Kor­kean tuot­ta­vuu­den työn tar­jon­ta, ja mata­lan tuot­ta­vuu­den työn kysyn­tä. Tuol­loin lep­pois­ta­va kor­keas­ti tuot­ta­van työn teki­jä on ongel­ma, kos­ka sitä kor­vaa­vaa työ­voi­maa ei ole ole­mas­sa. Se on jo täys­työl­lis­tet­ty. (Jos et usko, tutus­tu työttömyystilastoihin)

  70. Sirk­ka-Lii­sa: Mikä kum­man taho täl­lai­sia väes­tö­en­nus­tei­ta on teh­nyt? Jätät ilmei­ses­ti Afri­kan koko­naan pois las­kuis­ta. Onko ko. man­ner hävin­nyt vai esis­tet­ty piik­ki­lan­goin muus­ta maa­il­mas­ta, onko siel­tä koko väes­tö kuol­lut Ebo­laan tai vas­taa­vaan, siir­ty­nyt Euroop­paan ja/tai löy­tä­nyt lop­pusi­joi­tus­paik­kan­sa Välimerestä?

    Maa­pal­lon kan­to­ky­ky yli­te­tään jo nyt, mut­ta sehän ei tai­da pai­naa mitään.

    Sirk­ka-Lii­sa, Afri­kas­sa kol­mas­osa elää jo kes­ki­luo­kas­sa ja koko man­te­reen väes­tö ei kas­va enää niin kovas­ti kuin ennen.

    Vau­ras­tu­mi­nen, maal­lis­tu­mi­nen ja kou­lu­tus­ta­son nouse­mi­nen vähen­tää lapsilukua. 

    Yri­tyk­set etsi­vät­kin nyt hal­paa työ­voi­maa Afri­kan kau­pun­geis­ta, jot­ka vau­ras­tu­vat kohisemalla.

    Ennen van­haan vit­sail­tiin kii­na­lai­sis­ta, että miten ne vain lisään­ty­vät ja lisään­ty­vät. Nyky­ään Kii­na on jo pur­ka­nut yhden lap­sen sään­nön ja tais­te­lee ala­ti van­he­ne­van väes­tön kanssa.

    Afrik­ka­kin on saman­lai­sen ongel­man edes­sä, mut­ta vas­ta 2060–2080 luvulla. 

    Viit­taan YK:n teke­mään väes­tö­nen­nus­teen, jos­ta itse pidän toden­nä­köi­sim­pä­nä vaih­toeh­toa, jos­sa väes­tön­kas­vu tait­tuu 2040-luvul­la. Syy lepää yksin­ker­tai­ses­ti sii­nä, että hal­pa­työ­pai­kat siir­ty­vät ensi vuo­si­kym­me­nel­lä Afrik­kaan, jol­loin Afrik­ka vau­ras­tuu voimakkaasti.

    Talous­kas­vu tap­paa Afri­kan väestönkasvun.

  71. Koti-isä: Tur­hien asioi­den teke­mi­nen on tur­haa työ­tä. Ja kai­ken lisäk­si aina­kin ympä­ris­tön kan­nal­ta yleen­sä hai­tal­lis­ta. Sitä tuli­si välttää.

    Van­hus tai pik­ku­lap­si ei tule hoi­det­tua, vaik­ka ohjel­moi­si miten hie­non räis­kin­tä­pe­lin. Sen sijaan sen ohjel­moin­ti on pois sii­tä ajas­ta, jon­ka voi­si käyt­tää lähei­sis­tään = ihmi­sis­tä huo­leh­ti­mi­seen. Samal­la uusi peli tar­vit­see toi­miak­seen entis­tä tehok­kaam­man puhe­li­men, jon­ka val­mis­ta­mi­seen pitää kai­vaa har­vi­nai­sia maa­me­tal­le­ja fos­sii­li­sin voi­min entis­tä syvem­mäl­tä jne.

    Tur­han työn teke­mi­sel­le tuli­si sää­tää mer­kit­tä­vä hait­ta­ve­ro. Joka kan­nus­tai­si ihmi­siä elä­mään kes­tä­väm­min. Niin läheis­ten, ympä­ris­tön kuin kan­san­ta­lou­den­kin kannalta.

    Etkö ymmär­rä, että ihmi­set halua­vat näi­tä tur­hia asioita?

  72. Tämä jako vält­tä­mät­tö­myyk­siin ja tur­huuk­siin on vähän autis­tis­ta insi­nöö­ria­jat­te­lua. Toi­sen tur­huus on toi­sen vält­tä­mät­tö­myys. Isoim­mal­la luo­la­mie­hel­lä­kin oli tur­hat helyt kau­las­saan ja ympä­ril­lä hän­nys­te­le­viä “pal­ve­luam­mat­ti­lai­sia” samal­la kun toi­set kuo­li­vat näl­kään. Mitään vält­tä­mät­tö­myyk­sien yhteis­kun­taa ei ole kos­kaan ollut eikä kos­kaan tule, ihmi­nen on sellainen.

  73. Tur­huus. Tur­huuk­sien tur­huus. Kaik­ki on turhuutta.”

    Saar­naa­ja

  74. Tuot­ta­mal­la hyö­dyk­keet suu­ri­na sar­joi­na saman­lai­si­na, talous pys­tyi tyy­dyt­tä­mään kan­sa­lais­ten vält­tä­mät­tö­mät tar­peet. Jat­ku­van edis­tyk­sen myö­tä oli tar­koi­tus saa­vut­taa sel­lai­nen elin­ta­so, ett”

    Äsket­täin uuti­soi­tiin CIAn pal­kan­neen enti­siä nat­se­ja omik­si vakoi­li­joik­seen. Ehkä näin.

    DDR­räs­tä jäi työ­tä vail­le tuhat­mää­rin koke­nei­ta sun­ni­tel­ma­ta­lous­by­ro­kraat­te­ja. Ehkä jouk­ko hei­tä on solut­tau­tu­nut Suo­meen ja kir­joit­ta­nut meil­le Sote-lakiluonnoksen?

    Peräs­sä tur­han pit­kiä ottei­ta Evan tilaa­mas­ta sote­la­ki­luon­nok­sen arvio­ra­por­tis­ta. Rapor­tis­ta löy­tyy havain­nol­lis­ta­via kaa­vioi­ta, jos toi­min­ta­suh­teet eivät ker­ta­lu­ke­mal­la aukea.

    Uudis­tuk­sen toteut­ta­mi­nen jär­jes­tä­mis­lain nuot­tien mukaan ei joh­tai­si yksi­por­tai­seen ja sel­ke­ään sote-hal­lin­toon. Se joh­tai­si sote-sir­kuk­seen – ennen näke­mät­tö­män moni­mut­kai­seen kun­nal­lis­ten sote-toi­mi­joi­den vii­dak­koon. Sai­sim­me kak­si koko­naan uut­ta hal­lin­to­por­ras­ta ja kym­me­niä koko­naan uusia hal­lin­nol­li­sia yksik­kö­jä nykyis­ten rin­nal­le. Pal­ve­lui­den jär­jes­tä­mi­ses­tä vas­tai­si­vat sote-alu­eet, jot­ka keräi­si­vät kun­nal­lis­ve­ro­tuk­sen ja val­tio­no­suuk­sien kaut­ta saa­dut rahat kun­nil­ta auto­maa­tin kal­tai­sel­la, kun­tien asu­kas­lu­kuun ja asuk­kai­den ikään ja sai­ras­ta­vuu­teen perus­tu­val­la mal­lil­la. Pal­ve­lun­tuo­tan­nos­ta vas­tai­si­vat pal­ve­lun­tuo­tan­to-alu­eet, jot­ka oli­si­vat alu­eel­li­sia jul­ki­sia pal­ve­lun­tuo­tan­to­mo­no­po­le­ja. Nykyi­sen kak­si­ta­soi­sen (val­tio-kun­nat) jul­kis­hal­lin­non sijaan sai­sim­me siis jär­jes­tel­män, jos­sa oli­si nel­jä eri tavoin toi­mi­val­tais­ta tasoa (val­tio – sote-alu­eet – pal­ve­lun­tuo­tan­toa­lu­eet – kun­nat). Kar­tal­ta ei katoai­si vält­tä­mät­tä yhtään jul­ki­sen hal­lin­non yksik­köä. Sen sijaan sai­sim­me sin­ne 320 kun­nan lisäk­si 5 sote-aluet­ta sekä par­haim­mil­laan noin 40 uut­ta pal­ve­lun­tuo­tan­toa­luet­ta. Edes nykyi­set 23 sai­raan­hoi­to­pii­riä eivät katoai­si min­ne­kään. Nykyis­ten sai­raan­hoi­to­pii­rien teh­tä­vät kyl­lä siir­ret­täi­siin uusil­le sote- ja pal­ve­lun­tuo­tan­toa­lueil­le, mut­ta näi­tä­kään raken­tei­ta ei tul­tai­si pur­ka­maan, kos­ka sai­raan­hoi­to­pii­rien omai­suu­den arvot­ta­mi­nen, siir­tä­mi­nen ja jyvit­tä­mi­nen uusil­le toi­mi­joil­le oli­si äärim­mäi­sen työ­läs­tä. Sai­raan­hoi­to­pii­reis­tä tuli­si omai­suus­kun­tayh­ty­miä, jot­ka kes­kit­tyi­si­vät kiin­teis­tö­lii­ke­toi­min­taan. Myös kun­nat vuo­krai­si­vat pal­ve­lun­tuo­tan­toa­lueil­le kiin­teis­tö­jä, laitteita.Näiden 388 eri toi­mi­jan väli­set val­ta- ja vas­tuusuh­teet jäi­si­vät epä­sel­vik­si. Sotes­ta muo­dos­tui­si val­tion ja kun­tien väliin laa­ja kun­tayh­ty­mien rih­mas­to, jol­la näyt­täi­si ole­van vain vähän tili­vel­vol­li­suut­ta itsen­sä ulko­puo­lel­le niin demo­kra­tian kuin talou­den suhteen.

    Tuot­ta­jat vas­tai­si­vat toi­mis­taan ylös­päin, sote-alueil­le, eivät kun­nil­le ja nii­den asuk­kail­le, jot­ka rahoit­ta­vat pal­ve­lut. Minis­te­riö puo­les­taan ohjai­si sote-aluei­ta ylhääl­tä alas­päin, mut­ta ilman resurs­sioh­jauk­sen väli­nei­tä. Yksit­täi­set kun­nat eivät voi­si vai­kut­taa mil­lään taval­la sii­hen, miten sote­kun­tayh­ty­mät käyt­te­li­si­vät kun­ta­lais­ten rahoja.

    Suo­mes­sa vii­meis­ten kym­me­nen vuo­den aika­na teh­ty­jä jul­kis­ten pal­ve­lui­den uudis­tuk­sia on lei­man­nut pyr­ki­mys suo­jel­la kun­ta­työ­tä, kun­tien, kun­tayh­ty­mien ja kun­nal­lis­ten lii­ke­lai­tos­ten pii­ris­sä teh­tä­vää työ­tä ulko­puo­li­sel­ta kil­pai­lul­ta. Täl­le on mai­nit­tu monia enem­män tai vähem­män hyviä syi­tä, kun­ta­työn huo­nos­ta kil­pai­lu­ky­vys­tä ammat­ti­liit­to­jen revii­ri­kiis­to­jen kaut­ta kun­nal­li­sen elä­ke­jär­jes­tel­män kestävyyteen.
    Sama tau­ti domi­noi myös jär­jes­tä­mis­la­ki­luon­nos­ta. Sil­lä ei pyri­tä tur­vaa­maan jul­ki­sia pal­ve­lui­ta vaan jul­kis­ten pal­ve­lui­den jul­kis­ta tuo­tan­toa. Kun­nal­li­sen työ­mark­ki­na­lai­tok­sen joh­ta­ja Mark­ku Jalo­nen sanoi asian sel­ko­kie­lel­lä leh­ti­haas­tat­te­lus­sa jo kevääl­lä: ”Sote-pal­ve­lui­den jär­jes­tä­mis­lais­sa ja han­kin­ta­lais­sa pitää sää­tää, että pal­ve­lut voi­daan jat­kos­sa­kin tuot­taa kil­pai­lut­ta­mat­ta ja yhtiöittämättä.”

  75. Rai­mo K: Robo­tit puhe­li­mia kokoa­vat, näin aina­kin Salos­sa oli, ihmis­työn hin­nal­la ei sii­nä yhtä­lös­sä ollut pal­jon­kaan tekemista.

    Kun Nokian tuo­tan­to Salos­sa lop­pui, robo­tit myy­tiin tai siir­re­tiin muu­al­la, mut­ta myös mon­ta ihmis­tä irti­sa­not­tiin. Eli kyl­lä se robo­ti­soi­tu­kin tuo­tan­to tar­vit­see työn­te­ki­jöi­tä. Hei­dän­kin työn­sä hin­nal­la on siis merkitystä.

    No, van­han Nokian kata­stro­fis­sa sil­lä ei kui­ten­kaan ollut osaa eikä arpaa, mut­ta ei kan­na­ta yleistää.

  76. Vihe­rins­si: Jos hyvä­tu­loi­nen lep­pois­taa, se yleen­sä tar­koit­taa sitä, että hänen työ­pa­nok­sen­sa yksin­ker­tai­ses­ti jää tule­mat­ta. Kukaan työ­tön ei tee sitä hänen tilal­laan. Sil­loin koko kan­san­ta­lou­den tuo­tan­to laskee.

    Täs­sä mie­les­sä en ymmär­rä blo­gi-isän­nän kiin­nos­tus­ta lep­pois­ta­mi­seen, sil­lä itse olen koke­nut myös yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la sel­lai­sen mal­lin jär­ke­väk­si, jossa:

    (tuot­to, sisään tul­lut raha) = (teh­dyt työ­tun­nit) x (tun­nis­sa aikaan­saa­tu mää­rä) x (asiak­kaan mää­räyk­si­kös­tä mak­sa­ma hinta)

    Nyky-Suo­mes­sa hyvä­tu­loi­set ovat ainoi­ta, joil­la on varaa lep­pois­taa, mikä vähen­tää nime­no­maan nii­tä tun­te­ja, jon­ka työn tulok­sis­ta asia­kas, ulko­mai­nen tai koti­mai­nen, on halu­kas mak­sa­maan kor­ke­aa hintaa.

    Hyvä­palk­kais­ten lep­pois­ta­mi­seen saa­daan kyl­lä help­po rat­kai­su puo­les­sa suku­pol­ves­sa: Teh­dään kor­kea­kou­luo­pin­not 100% mak­sul­li­sik­si, ja samal­la luo­daan koh­tuul­li­nen stipendijärjestelmä. 

    Lep­pois­tus­ha­lu­ja­han näyt­tää ole­van nime­no­maan kor­kea­ko­lu­tut­kin­non suorittaneissa.

  77. Enää pitäi­si kek­siä, mis­tä saa­daan rahat opet­ta­jien ja sai­raan­hoi­ta­jien palk­koi­hin, jos kovin moni pää­tyy arvos­ta­maan vapaa-aikaa enem­män kuin turhuutta?”

    Onko sii­nä­kään mitään jär­keä, että tuo­te­taan val­ta­vat mää­rät kun­to­sa­lio­pe­tus­ta ja ängryböörd­se­jä, jokais­ta hoi­det­tua van­hus­ta koh­den? Mik­sei voi­da vaan hoi­taa nii­tä vanhuksia?

    Ei täs­sä­kään talou­den “perus­sään­nös­sä” ole mitään järkeä. 

    Ja tie­tys­ti olen­nai­sin ongel­ma on se että palk­ka­tu­lo on tulon­siir­to­jen ohel­la ainoa tapa jakaa varal­li­suut­ta takai­sin alas­päin. Jos kapi­ta­lis­min imu­ri imee kai­ken varal­li­suu­den pää­omik­si mut­ta yhä har­vem­pi saa takais­kun kaut­ta palk­kaa, niin mihin se raha sit­ten pis­te­tään? Pol­te­taan­ko se val­ta­vil­la setelirovioilla?

  78. Mari Hei­ma­la: …Nyt ei ole, päin­vas­toin näyt­tää sil­tä, että lei­pä­jo­not ja asun­to­jo­not vain kasvavat.

    Näyt­tää, mut­ta ei ole tot­ta. Suo­mes­sa­han köy­hyy­den mää­ri­tel­mää piti muut­taa, jot­ta köy­hyys­tut­ki­joil­la oli­si jotain tut­kit­ta­vaa. Ai niin, Val­vi­ra on lakkautettava.

  79. Vihe­rins­si: 3D-tulos­tus­hy­pe on täy­sin kat­tee­ton vie­lä pit­kään. Nyt on vai­kea näh­dä sitä reit­tiä, jol­la jotain oike­aa mate­ri­aa­lia tulos­ta­vas­ta 3D-tulos­ti­mes­ta tuli­si koti­ta­lous­ko­ne, ja noil­la muo­vi­veh­keil­lä on oikeas­ti var­sin rajal­li­nen sovel­lusa­lue. Mut­ta lopul­ta tämä­kin tek­no­lo­gia tulee toden­nä­köi­ses­ti teke­mään pal­jon sel­lai­sia asioi­ta, joi­ta me emme osaa kuvitellakaan.

    En minä­kään pidä miten­kään toden­nä­köi­se­nä, että ihan lähi­tu­le­vai­suu­des­sa taval­li­set ihmi­set raa­hai­si­vat jos­tain gigan­tis­ta 3D-tulos­ti­mia tuot­taak­seen kai­ken tar­vit­se­man­sa koto­na. Päin­vas­toin täl­lai­sil­le unel­mil­le voi käy­dä kuin vaik­ka­pa 1950-luvun visioil­le ydin­voi­ma­käyt­töi­sis­tä lentoautoista.

    Sen sijaan koko 3D-tulos­tuk­sen tyr­mää­mi­nen pel­käk­si hai­hat­te­luk­si tai vain joi­den­kin pro­to­jen raken­te­luun sopi­vak­si on mie­les­tä­ni jo nykyis­ten esi­merk­kien valos­sa lähes­tul­koon täy­sin perus­tee­ton­ta. Ensim­mäi­set muu­tok­seen pää­ty­vät alat ovat var­maa­kin nii­tä, jois­sa esim. kevey­des­tä ja kes­tä­vyy­des­tä kan­nat­taa mak­saa vaik­ka ekstraa — kuten juu­ri len­to­ko­ne­teol­li­suus. Seu­raa­vak­si seu­raa teh­ne­vät alat, joil­le 3D-tulos­tus on ehkä ainoi­ta toi­mi­via tapo­ja raken­taa tuot­tei­ta — esim. ihmi­sen varao­sien tuot­ta­mi­nen sisäe­li­miä tulostamalla.

    Lopul­ta kui­ten­kin osaa­mi­nen levi­ää, tek­no­lo­gia hal­pe­nee ja hyö­dyt tule­vat tavoi­tel­ta­vik­si ihan yksin­ker­tai­seen kulut­ta­ja­tuot­tei­den tuo­tan­toon­kin. Ehkä­pä täs­sä vai­hees­sa arki­päi­väs­sä­kin alkaa näky­mään kai­ken­lais­ta kum­mal­lis­ta, kun tava­roi­ta ja kojei­ta ei enää tar­vit­se suun­ni­tel­la perin­teis­ten val­mis­tus­me­ne­tel­mien ehdoil­la. (Täs­sä mie­les­sä nykyi­nen koti-3D-tulos­tus­hy­pe on osal­taan vähän kum­mal­li­nen — kes­ki­ty­tään pal­jon sii­hen, miten ole­mas­sao­le­via asioi­ta saa­daan kopioi­tua — sen sijaan, että kes­ki­tyt­täi­siin jokun uuden luo­mi­seen — no, jäl­kim­mäi­nen­hän on toki aidos­ti vai­kea asia…)

  80. Pek­ka Pes­si: Niil­lä Nokian puhe­li­mia kokoa­vil­la robo­teil­la oli­si kyl­lä kovas­ti käyt­töä Mäkin kas­sal­la ja van­hain­ko­dis­sa pyl­lyä pyyh­ki­mäs­sä, niin ihmi­sen näköi­siä ja oloi­sia ne olivat.

    No, aina­kin mäk­kä­rin keit­tiös­tä ihmi­set voi­vat koh­ta­puo­liin kadota:

    Meet the Robot That Makes 360 Gour­met Bur­gers Per Hour

    …ja vaik­ka pyl­ly­jen pyy­hin­tä van­hain­ko­dis­sa saat­taa­kin olla vie­lä robot­tien kyky­jen ulot­tu­mat­to­mis­sa, niin eikös ruo­kin­ta­ro­bot­tien kehi­tys ole jo jok­seen­kin pit­käl­lä? Ruo­kin­ta­ro­bot­tien suu­rim­pa­na etu­na on se, että niil­lä on vaik­ka koko päi­vä aikaa ruok­kia hoi­dok­ki­aan — toi­sin kuin ihmis­hoi­ta­jil­la, joil­la aikaa tai­taa olla sel­lai­nen muu­ta­ma minuut­ti per poti­las — jos sitäkään.

  81. Mik­ko H: Nokia myös aset­tui pit­kään pal­ve­le­maan verk­ko-ope­raat­to­rei­ta, jot­ka halusi­vat hal­li­ta viih­de­bis­nes­tä ja hin­noi­tel­la pal­ve­lut pilviin. 

    Meni­kö­hän tuo noin? Nokia nime­no­maan menet­ti Ame­ri­kan-mark­ki­nat, kos­ka se ei halun­nut teh­dä kapu­loi­ta operaattoreille.

    Nokias­sa kyl­lä tie­det­tiin, mitä piti teh­dä, mut­ta sit­ten sii­nä teke­mi­ses­sä tum­pu­loi­tiin. Hui­pul­ta on vain yksi tie, alas, eikä kukaan halun­nut olla se törp­pö, jon­ka mokien takia fir­ma menee nurin.

  82. perus­tu­los­sa yksi pelot­ta­va asia oli­si tie­tys­ti pas­sii­vi­sen tyy­ty­väi­set lais­kot­te­li­jat. Oli­si kata­stro­fi, jos osa ihmi­sis­tä vapau­tui­si sta­tus­kamm­pai­lus­ta. Yt-suos­sa kamp­pai­le­va audi­kus­ki oli­si rai­vois­saan ainakin.

  83. Tom Pesch: Kysy­mys kuu­luu­kin: kuka halu­aa asua 3D-tulos­te­tus­sa muo­vi­ta­los­sa? Minä aina­kin asun mie­luum­min 70-luvun betonielementtikammotuksessa.

    Niin, onhan se muo­vi kyl­lä tosi ikä­vää… hei… mut­ta mitäs, jos vai­det­tai­siin tulos­ti­men “mus­te” muo­vis­ta beto­niin? Eikö oli­si hyvä idea?

    Ai, mut­ta kun muut oli­vat­kin jo kerin­neet kek­si­mään saman jutun:

    Video: 3D prin­ters print ten houses in 24 hours

    No, ehkä tuo­hon kai­vat­tai­siin vie­lä joku puo­la­lai­sen siir­to­työ­läi­sen kor­vaa­va beto­ni­rau­doit­ta­ja­ro­bot­ti ennen kuin tuos­ta saa käyt­tö­kel­poi­sen mene­tel­män (tosin kii­na­lai­set ovat kerin­neet jo kokei­le­maan vah­vis­ta­mat­to­man beto­nin kes­tä­vyyt­tä ihan käy­tän­nös­sä­kin) — tai sit­ten tulos­ti­men pitäi­si osa­ta rui­kau­tel­la sekaan sopi­via nano­put­ki, ‑sel­lu­loo­sa tms. rakenteita.

  84. Sirk­ka-Lii­sa: Mikä kum­man taho täl­lai­sia väes­tö­en­nus­tei­ta on teh­nyt? Jätät ilmei­ses­ti Afri­kan koko­naan pois las­kuis­ta. Onko ko. man­ner hävin­nyt vai esis­tet­ty piik­ki­lan­goin muus­ta maa­il­mas­ta, onko siel­tä koko väes­tö kuol­lut Ebo­laan tai vas­taa­vaan, siir­ty­nyt Euroop­paan ja/tai löy­tä­nyt lop­pusi­joi­tus­paik­kan­sa Välimerestä?

    Täl­lä vii­kol­la näyt­ti ole­van kovas­ti uuti­sia aihees­ta, että jo kol­mas­osa afrik­ka­lai­sis­ta on kes­ki­luo­kas­sa. Itse olen ollut jok­seen­kin pes­si­mis­ti­nen Afri­kan kehi­tys­mah­dol­li­suuk­sien suh­teen, mut­ta nyt alkaa näyt­tä­mään sil­tä, että ko. maan­osa tulee var­maan­kin yllä­tä­mään kas­vul­laan suu­rim­man osan ihmi­sis­tä — vähän samaan tapaan kuin Aasia teki joku aika sitten.

    2040-luvun Afrik­ka tulee ole­maan aivan eri­lai­nen paik­ka kuin nyky­ään — vaik­ka län­si­maat kovas­ti kehi­ty­syh­teis­työn nimis­sä koit­ta­vat teko­hen­git­tää van­ho­ja kas­vua tukah­dut­ta­via valtarakenteita.

    Maa­pal­lon kan­to­ky­ky yli­te­tään jo nyt, mut­ta sehän ei tai­da pai­naa mitään.

    Jos maa­pal­lon kan­to­ky­ky oli­si yli­tet­ty, niin luu­li­si ihmi­siä kuo­le­van kuin kär­pä­siä. Vaan eipä kuo­le — itsea­sias­sa kuol­lei­suus jat­kaa las­ku­aan ja eli­ni­kien ennus­te kas­vu­aan. Joku siis täs­sä Roo­man klu­bi ‑mal­li­ses­sa yhtä­lös­sä mättää.

  85. Se on huo­no jut­tu että tuot­ta­vuu­den kas­vaes­sa muil­la sek­to­reil­la tule­vat pal­ve­lut aina suh­tees­sa entis­tä kalliimmiksi. 

    Tämä luo illuusion että län­si­mais­sa oli­si ihmis­ten kulu­tus­mah­dol­li­suu­det kehi­tys­mai­ta suu­rem­mat vaik­ka kehi­tys­mais­sa byro­kraat­ti­per­he pys­tyy työl­lis­tä­mään pal­ve­li­joi­ta ja Suo­mes­sa ei.

    Mik­si emme voi­si pala­ta 1800-luvul­le? Ihan­noim­me­han usein elo­ku­vis­sa sen ajan tapa- ja kult­tuu­rin tasoa suh­tees­sa omaan aikaamme… 🙂

  86. Andy:
    tehos­tu­mi­sen lisä­ar­vo siir­tyy sijoit­ta­jil­le eikä työn­te­ki­jöil­le. Täs­sä sys­te­mis­sä on sekin 

    Jyrk­kä erot­te­lusi sijoit­ta­jan ja työn­te­ki­jän välil­lä on aika sie­tä­mä­tön. Ne voi­vat olla sama asia. Ne usein ovat sama asia. Ja toi­vot­ta­vas­ti ne yhä ene­ne­väs­ti tule­vai­suu­des­sa ovat sama asia. Mark­ki­na­ta­lous sal­lii täy­del­li­ses­ti, että se pie­ni­tu­loi­sin­kin sijoit­taa tie­tyn osuu­den tulois­taan. Onhan meil­lä tupak­ka­kin jota ei saa­da pois mark­ki­noil­ta vaik­ka sitä yritetäänkin.

    Ei tar­vit­se muut­taa mitään. Enin­tään asenteita?

  87. Lii­an van­ha: Mark­ki­na­ta­lous on sii­tä ihmeel­li­ne, että kukaan ei ole korvaamaton. 

    Väi­tin­kö muu­ta? Ei fir­ma yleen­sä yhtä mies­tä kaipaa.
    Jos uusia työn­te­ki­jöi­tä saa vii­den vuo­den pereh­dy­tyk­sen jäl­keen niin sii­nä men­nään vii­si vuot­ta ale­mal­la tuo­tan­nol­la ja se uusi teki­jä on sit­ten jos­ta­kin muus­ta pois.

    Ei Suo­men yri­tyk­set tai mark­ki­na­ta­lous sii­hen kaa­du että ihmi­set lep­pois­ta­vat, ne sää­tä­vät hin­nat ja pal­kat vas­taa­maan kysyn­tää. Mut­ta hyvin­voin­ti­val­tio voi kaa­tua­kin, kos­ka lep­pois­ta­jan vero­tu­lot eivät ole­kaan korvattavissa.

    Tilan­tees­sa jos­sa lisä­re­surs­se­ja ei ole nopeas­ti saa­ta­vil­la, mark­ki­na­ta­lous rat­kai­see niuk­kuu­den korot­ta­mal­la hin­to­ja niin kau­an, että kysyn­tä tipah­taa sil­le tasol­le kuin on tar­jon­taa. Eli kun lep­pois­te­taan, hin­nat nouse­vat niin kau­an että asiak­kai­ta ei kiin­nos­ta ostaa kuin sen ver­ran, mitä lep­pois­ta­jien alal­la on tar­jo­ta. Kos­ka hin­to­jen nousu kuvas­taa vain sitä että työ­tun­te­ja on tar­jol­la vähem­män kuin aikai­sem­min, työ­tä siis teh­dään vähem­män kuin aikaisemmin.

  88. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Perus­tu­loa vas­tus­te­taan, kos­ka se tekee huo­no­tuot­toi­sil­le mah­dol­li­sek­si leppoistaa… 

    Sik­si­pä sen perus­tu­lon pitäi­si olla mel­ko matala.

    M*UTTA: Olen kään­ty­nyt perus­tu­los­ta nega­tii­vi­sen tulo­ve­ron kan­nat­ta­jak­si. On fik­sum­paa mak­saa pal­kan pääl­le nega­tii­vis­ta veroa eli siis suo­raan sanot­tu­na sub­ven­toi­da työ­tä. Pelk­kä perus­tu­lo + kiin­teä jul­me­tun­ko­koi­nen vero-% alus­ta saak­ka on lop­pu­pe­leis­sä mel­koi­sen huo­no rat­kai­su kan­nus­tei­den kannalta. 

    Näin saa­tai­siin suu­rem­pi osa jen­gis­tä töi­hin kuin puh­tas­sa perus­tu­lo­mal­lis­sa, kos­ka työn­teos­ta mak­set­tai­siin tukia. No nyt kaik­ki tie­ten­kin kysy­vät, että mik­si ihmees­sä työ­tä pitää tukea? No sik­si, että nime­no­maan työn­te­ko on paras­ta sosi­aa­li­tur­vaa ja sil­lä on suu­ria ulkois­vai­ku­tuk­sia. Työs­sä­käyn­ti itses­sään vähen­tää alko­ho­lin kulu­tus­ta, masen­nus­ta ja kaik­kea. Se on ker­ta­kaik­ki­ses­ti hal­vin sosi­aa­li­tur­van ja ter­vey­den­huol­lon muo­to mitä meil­lä on ole­mas­sa. Johan sen jär­ki­kin sanoo, että ihmi­sel­le on hyvä elää nor­maa­lin ryt­min mukai­ses­ti, käy­dä sään­nöl­li­ses­ti ihmis­ten ilmoil­la ja rajoit­taa ryyp­pää­mis­tä sekä remua­mis­ta. Työn­te­ko vähen­tää näi­tä kaik­kia. Kaik­ki on näh­ty ja koettu.

    Ja jos joku ei usko, niin minä­pä ennus­tan että nyt kun suu­ret ikä­luo­kat siirtyvät/ovat siir­ty­neet eläk­keel­le, niin van­hus­ten alko­ho­lion­gel­mat räjäh­tä­vät käsiin. Lähi­pii­ris­sä­kin on ollut näi­tiä jot­ka ovat juo­neet itsen­sä ensim­mäis­ten elä­ke­vuo­sien aika­na ihan tär­viöl­le. Työs­sä­käyn­ti kun piti hom­man vie­lä joten­ku­ten hanskassa.

    Eli joku perus­tu­loa pie­nem­pi perus­tu­lo-osuus + nega­tii­vis­ta ansai­tus­ta palkasta.

    Joo, kyl­lä täs­sä kai­ken­lai­sia omia ongel­mia tulee. Kave­rit voi­vat pal­ka­ta toi­sen­sa ris­tiin mak­si­moi­dak­seen tulot yms. Ja työ­ky­vyt­tö­mät sun muut ovat edel­leen ongelmallisia.

  89. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Perus­tu­loa vas­tus­te­taan, kos­ka se tekee huo­no­tuot­toi­sil­le mah­dol­li­sek­si leppoistaa…

    Tuo­ta­ko perus­tu­lol­la tavoit­te­let? Minus­ta ehdot­to­mas­ti tär­keäm­pi perus­tu­lon mah­dol­li­suus on se, että se voi­si teh­dä aivan päin­vas­tais­ta, eli huo­no­tuot­toi­sil­le­kin työn­teon nykyis­tä kan­nat­ta­vam­mak­si (pois­ta­mal­la kannustinloukkuja).

    Jos perus­tu­lol­la aio­taan tur­va­ta nyky­ti­laan ver­rat­tu­na entis­tä makeam­pi toi­meen­tu­lo kai­kil­le työs­tä kiin­nos­tu­mat­to­mil­le, mal­li ei toden­nä­köi­ses­ti toi­mi (sil­lä pork­ka­nan lisäk­si toi­mi­va yhteis­kun­ta tar­vit­see vali­tet­ta­vas­ti hie­man kep­piä­kin). Hyvä perus­tu­lo­mal­li voi kyl­lä olla niin jous­ta­va, että se tekee mah­dol­li­sek­si pie­ni­palk­kai­sen­kin työn jous­ta­van vähen­tä­mi­sen, samal­la tulo­ta­soa vie­lä hie­man alentamalla.

    Käy­tit ter­miä “huo­no­tuot­toi­nen”. Sen mer­ki­tys oli hie­man han­ka­la tul­ki­ta. Kir­joi­tet­tai­siin­ko lause samoin, jos käy­tet­täi­siin ter­miä “huo­mo­tu­loi­nen”?

  90. Tapio: Lep­pois­tus­ha­lu­ja­han näyt­tää ole­van nime­no­maan kor­kea­ko­lu­tut­kin­non suorittaneissa.

    Mikä voi­si joh­tua myös sii­tä, että aina­kin osal­la kou­lu­tus aut­taa hah­mot­ta­maan parem­min tätä maa­il­maa ja muo­dos­ta­maan käsi­tys­tä sii­tä, mikä elä­mäs­sä on tur­haa ja mikä vähem­män tur­haa. Tai tie­dos­ta­maan, miten tur­ha talous ja sen eteen teh­tä­vä työ tuhoa­vat maapalloa.

    Fik­sut tajua­vat lep­pois­taa. Ja pys­ty­vät niin teke­mään, kun pal­kat ovat yli­suu­ria ja verot lii­an matalat.

  91. Kun­ta­lii­tos­kun­ta­lai­nen:

    ‘snip’ Pal­ve­lun­tuo­tan­nos­ta vas­tai­si­vat pal­ve­lun­tuo­tan­to-alu­eet, jot­ka oli­si­vat alu­eel­li­sia jul­ki­sia pal­ve­lun­tuo­tan­to­mo­no­po­le­ja. ‘snip’”

    Tämä ei pidä paik­kaan­sa. Mono­po­le­ja ne eivät ole, sil­lä yksi­tyi­nen pal­ve­lu­tuo­tan­to jäi­si ennal­leen — eikä sen volyy­mi ole vähäi­nen — ja se kas­vaa koko ajan.

    Hyvä kysy­mys on kui­ten­kin se, muut­taa­ko tämä val­ta­va uudis­tus mitään, vai semen­toi­ko se vain nyky­jär­jes­tel­män? Hir­vit­tä­vä sot­ku on tulos­sa, mut­ta vain jul­ki­sel­le sek­to­ril­le (jos se jota­ku­ta lohduttaa).

  92. Poth1ue1:
    ‘snip’
    …ja vaik­ka pyl­ly­jen pyy­hin­tä van­hain­ko­dis­sa saat­taa­kin olla vie­lä robot­tien kyky­jen ulot­tu­mat­to­mis­sa ‘snip’

    Onhan itse­pyyh­ki­viä ves­san­pönt­tö­jä jo tuo­tan­nos­sa — mut­ta ne eivät kokoa kännyköitä.

  93. PeteS: tur­huuk­sien talous ei voi laa­jen­tua loput­to­mas­ti ellei sit­ten koko tur­huus­tuo­tan­to ole immateriaalista.

    Hyvin suu­ri osa sii­tä on. 

    Sata­sen kän­nyk­kään menee suun­nil­leen sama mää­rä mate­ri­aa­lia kuin 700:n äly­pu­he­li­meen. Sata­sen ja ton­nin vil­la­kan­gas­tak­kien mate­ri­aa­lin kulu­tuk­ses­sa ei ole juu­ri eroa. Se olen­nai­nen lisä­ar­vo, jos­ta kulut­ta­ja mak­saa, on luo­van aja­tus­pro­ses­sin imma­te­ri­aa­li­nen tuo­tos, joka yleen­sä voi­daan teh­dä käsin kos­ke­tel­ta­vak­si enti­sel­lä mää­räl­lä materiaa.

  94. Mikael Tel­jä:
    Onko sii­nä­kään mitään jär­keä, että tuo­te­taan val­ta­vat mää­rät kun­to­sa­lio­pe­tus­ta ja ängryböörd­se­jä, jokais­ta hoi­det­tua van­hus­ta koh­den? Mik­sei voi­da vaan hoi­taa nii­tä vanhuksia?

    Van­hus­ten hoi­toon käy­te­tään nyky­suo­mes­sa enem­män rahaa ja resurs­se­ja kuin kos­kaan his­to­rias­sa. Ja suu­ri ongel­ma on se, että totut­tuun tasoon ei tun­nu nyt ole­van varaa, kun val­tio vel­kaan­tuu yli 7 mil­jar­dia vuodessa.

    Tam­pe­reel­la on perin­tei­ses­ti vas­tus­tet­tu kaik­kia mah­dol­li­sia inves­toin­te­ja vetoa­mal­la Kouk­ku­nie­men van­huk­siin. Tie­tyn vasem­mis­to­än­ky­rä-poru­kan mie­les­tä kaik­ki rahat kan­nat­taa aina käyt­tää van­hus­ten aut­ta­mi­seen. Ja juu­ri näi­den mei­dän omien van­hus­ten aut­ta­mi­seen, kus­tan­nuk­sis­ta ja voi­mis­ta riip­pu­mat­ta. Kaik­ki muu on turhaa.

    Eräs tut­tu tak­si­kus­ki valit­ti hil­jat­tain kun todel­la huo­nos­ti menee. Ihmi­set eivät enää ryyp­pää ja käy baa­reis­sa, vaan pyö­räi­le­vät ja käve­le­vät. Baa­rit­kin lopet­ta­vat ja nii­den tilal­le raken­ne­taan kun­to­sa­le­ja. Ihan kau­he­aa ja jär­kyt­tä­vää tuol­lai­nen kun­to­sa­lio­pe­tuk­sen yleis­ty­mi­nen, koh­ta meil­lä on enem­män per­so­nal trai­ne­rei­ta kuin baa­ri­mik­ko­ja. Jär­kyt­tä­vää, bis­nek­set kär­si­vät, tule­vat van­huk­set ovat entis­tä hyvä­kun­toi­sem­pia, eivät­kä ryyp­pää itse­ään ajois­sa hen­gil­tä. Eikun miten se meni?

    Ruot­sis­sa eräs Mar­kus Pers­son koo­da­si Minec­raft pelin, jon­ka myi Mic­ro­sof­til­le 2.5 mil­jar­dil­la, ja Ruot­sin kan­san­ko­ti kiit­tää. Ruot­sis­sa tai­de­taan muu­ten­kin teh­dä 10x pele­jä kuin Suo­mes­sa. Saa­vat sii­tä­kin rahaa pyö­rit­tä­mään suur­ta jul­kis­ta sek­to­ria ja maahanmuuttoklusteria.

  95. Näin saa­tai­siin suu­rem­pi osa jen­gis­tä töi­hin kuin puh­tas­sa perus­tu­lo­mal­lis­sa, kos­ka työn­teos­ta mak­set­tai­siin tukia. No nyt kaik­ki tie­ten­kin kysy­vät, että mik­si ihmees­sä työ­tä pitää tukea? No sik­si, että nime­no­maan työn­te­ko on paras­ta sosi­aa­li­tur­vaa ja sil­lä on suu­ria ulkois­vai­ku­tuk­sia. Työs­sä­käyn­ti itses­sään vähen­tää alko­ho­lin kulu­tus­ta, masen­nus­ta ja kaikkea. ”

    Hupi­jut­tu­ja , ei työt­tö­mäl­lä ole varaa juo­pot­te­luun . Pit­kä­ai­kais­työ­tön saa työ­mark­ki­na­tu­kea 32,66 euroa päi­väs­sä ja tuos­ta sum­mas­ta veroon menee n 20 % eli jää n 520 euroa.Juoponkin on syö­tä­vä ja niin­pä tuos­ta 150 kuluu sii­hen ja muu­ta­kin on ostet­ta­va, joten jäl­jel­le jää 250 euroa.Sillä saa n 60 kep­pa­naa eli pari päivässä.Sillä ei pää­se suurkuluttajaksi

    Niin­pä suur­ku­lut­ta­jia ovat työs­sä­käy­vät aina­kin tut­ki­mus­ten mukaan.

    Ja kun työt­tö­myys on laa­jaa n 480000 niin veroa­le tai mikä tuki tahan­sa alkaa syö­dä palk­ka­ta­soa ja tuki muut­tuu­kin yritystueksi

  96. Kal­le: Näyt­tää, mut­ta ei ole tot­ta. Suo­mes­sa­han köy­hyy­den mää­ri­tel­mää piti muut­taa, jot­ta köy­hyys­tut­ki­joil­la oli­si jotain tut­kit­ta­vaa. Ai niin, Val­vi­ra on lakkautettava.

    Pitäi­si siir­tyä suh­teel­li­ses­ta köy­hyy­des­tä abso­luut­ti­sen köy­hyy­den tarkasteluun.

    Suo­mes­sa yhteis­kun­ta antaa jokai­sel­le läh­tö­koh­tai­ses­ti vero­va­roil­la kus­tan­net­tu­na ilmaiseksi:
    — koulutuksen
    — asun­non (jopa Hel­sin­gin keskusta-alueella!)
    — ruoan
    — vaatteet
    — tie­to­ko­neen, inter­ne­tin, sanomalehden
    — terveydenhuollon
    — eläketurvan
    — ja jopa ne las­ten­vau­nut Espoossakin

    Miten täl­lai­ses­sa yltä­kyl­lyy­des­sä elä­vää ihmis­tä voi kut­sua köy­häk­si? Ei aina­kaan mate­ri­aa­li­ses­ta köy­hyy­des­tä ole kysy­mys ja maa­il­man­laa­jui­ses­sa tar­kas­te­lus­sa mon­ta mil­jar­dia ihmis­tä ottai­si mie­lel­lään suo­ma­lai­sen köy­hän elintason.

    Kaik­ki tämä ilmai­sek­si saa­tu pas­si­voi osan poru­kas­ta ja ongel­ma periy­tyy seu­raa­vil­le sukupolville.

    Rat­kai­su ja itse asias­sa talou­del­li­nen vält­tä­mät­tö­myys on jul­ki­sen sek­to­rin tar­joa­man “ilmai­sen” hyvin­voin­nin leikkaaminen.

  97. Koti-isä: Fik­sut tajua­vat lep­pois­taa. Ja pys­ty­vät niin teke­mään, kun pal­kat ovat yli­suu­ria ja verot lii­an matalat.

    Ja jos tätä kor­ja­taan nos­ta­mal­la vero­ja, lep­pois­ta­vat moko­mat vie­lä enem­män. Hyvä­tu­lois­ten sadan pro­sen­tin mar­gi­naa­li­ve­ro­tuk­sel­la voi­daan huo­leh­tia sii­tä, että halut­tu työ­voi­ma (= nykyi­set hyvä­palk­kai­set) teke­vät pari tun­tia töi­tä päi­väs­sä ja vähem­män kovas­ti halut­tu työ­voi­ma (= nykyi­set kes­ki- ja matalapalkkaiset)
    täyt­tä työpäivää.

    Sit­ten­kin halu­tul­la työ­voi­mal­la oli­si mui­ta enem­män mah­dol­li­suuk­sia toteut­taa unel­mi­aan, kos­ka lisä­va­paa-ajal­la voi sit­ten vaik­ka raken­taa sitä omaa talo­aan tai mök­ki­ään, lait­taa omat sapus­kan­sa, hoi­taa omat lap­sen­sa, hank­kia lisä­tie­nes­tiä kerää­mäl­lä mar­jo­ja, sie­niä tai pul­lo­ja, tai vaik­ka teke­mäl­lä pime­ää duunia.

    Talou­den kan­nal­ta tuo oli­si kovin type­rää, kos­ka sil­lä alen­ne­taan vero­tu­lo­ja ja huo­leh­di­taan sii­tä, että muu­al­la halut­tu kou­lu­tet­tu työ­voi­ma oli­si­kin vie­mäs­sä mui­den työ­paik­ko­ja. Lisäk­si tur­huusa­lan työ­paik­ko­jen mää­rä vähe­nee, kun liik­keel­lä ole­va raha vähenee.

    Se oli­si hyvä ymmär­tää, että hyvä­tu­loi­nen on kes­ki­mää­rin yhteis­kun­nan tär­keä lyp­sy­leh­mä. Mitä enem­män hyvä­tu­loi­nen onnis­tuu kerää­mään palk­ka­tu­lo­ja, sitä muka­vam­paa se on kai­kil­le muille.

    (Tun­nus­tan kui­ten­kin, että yllä­ole­va on puh­taas­ti talou­den näkö­kul­mas­ta kir­joi­tet­tu. Jos läh­de­tään hake­maan eri­lai­sia sub­jek­tii­vi­sia tul­kin­to­ja ter­mil­le “oikeu­den­mu­kai­nen”, voi­daan pääs­tä hyvin eri­lai­siin johtopäätöksiin.)

  98. Juho Laa­tu: Tuo­ta­ko perus­tu­lol­la tavoit­te­let? Minus­ta ehdot­to­mas­ti tär­keäm­pi perus­tu­lon mah­dol­li­suus on se, että se voi­si teh­dä aivan päin­vas­tais­ta, eli huo­no­tuot­toi­sil­le­kin työn­teon nykyis­tä kan­nat­ta­vam­mak­si (pois­ta­mal­la kannustinloukkuja).

    Tämä on nime­no­maan näkö­kul­ma­ky­sy­mys, joka riip­puu perus­tu­lon mää­räs­tä. “Ei ne sit­ten tee duu­nia” ‑argu­ment­ti perus­tu­loa vas­taan olet­taa, että nykyi­set mata­la­palk­ka­työn­te­ki­jät eivät haluai­si parem­paa elin­ta­soa. Kau­pan kas­sa jäi­si kotiin, kos­ka elin­ta­so ei sii­tä pal­jon laskisi.

    Toi­sel­la puo­lel­la on juu­ri­kin aja­tus sii­tä, että kau­pan kas­sa ei mis­sään tapauk­ses­sa jäi­si kotiin, kos­ka perus­tu­lon ja työn yhdis­tel­mäl­lä hänen tulo­ta­son­sa kas­vai­si huo­mat­ta­vas­ti nykyisestä.

    Sylt­ty: M*UTTA: Olen kään­ty­nyt perus­tu­los­ta nega­tii­vi­sen tulo­ve­ron kan­nat­ta­jak­si. On fik­sum­paa mak­saa pal­kan pääl­le nega­tii­vis­ta veroa eli siis suo­raan sanot­tu­na sub­ven­toi­da työ­tä. Pelk­kä perus­tu­lo + kiin­teä jul­me­tun­ko­koi­nen vero-% alus­ta saak­ka on lop­pu­pe­leis­sä mel­koi­sen huo­no rat­kai­su kan­nus­tei­den kannalta.

    Luu­len, että tämä liit­tyy tuo­hon yllä­kom­men­toi­maa­ni argumentointiin.

    Ehkä ei pitäi­si jumiu­tua tek­ni­siin detal­jei­hin. Kysy­mys­hän on oikeas­ti sii­tä, kuin­ka pal­jon käteen jää rahaa mil­lä­kin palk­ka­tu­lo­ta­sol­la. Täs­sä pitää huo­mioi­da palk­ka­tu­lot ja kaik­ki tuet.

    Nyky­jär­jes­tel­mäs­sä käy­rä on erit­täin lit­teä (mar­gi­naa­li­pro­sent­ti noin 100 %) alku­pääs­tään, kos­ka työn­te­ko leik­kaa tukia hyvin voi­mak­kaas­ti. Vas­ta kes­ki­tu­loil­le pääs­tes­sä mar­gi­naa­li­pro­sent­ti muut­tuu pie­nek­si kas­vaak­seen sit­ten jäl­leen isom­mil­le tuloille.

    Jär­jes­tel­mä kan­nus­taa työn­te­koon huo­noim­min nii­tä, joi­den pitäi­si yhteis­kun­nan hyvin­voin­nin vuok­si teh­dä nykyis­tä enem­män töi­tä (työt­tö­mät ja hyvä­tu­loi­set). Mata­lan tuot­ta­vuu­den työ­pai­kat puut­tu­vat, kos­ka nii­tä hom­mia ei kenen­kään kan­na­ta tehdä.

    Teo­reet­ti­ses­ti perus­tu­lon ja yhden vero­pro­sen­tin yhdis­tel­mä hoi­taa kan­nus­tin­lou­kut pois. Tämä edel­lyt­tää kui­ten­kin sitä, että kaik­ki ansio­si­don­nai­set tuet hävi­te­tään. Käy­tän­nös­sä pie­ni­tu­lois­ten mar­gi­naa­li­ve­ro­pro­sent­ti oli­si noin 40, mikä tus­kin enää on kannustinloukku.

    Nega­tii­vi­nen vero­pro­sent­ti on toi­nen tapa hoi­taa asia, mut­ta sii­nä­kin pitää huo­mioi­da ansio­si­don­nais­ten tukien vai­ku­tus. Saman vai­ku­tuk­sen sai­si vähen­tä­mäl­lä tukien ansiosidonnaisuutta.

    Koko­nai­suu­des­sa pitää muis­taa, että jär­jes­tel­mään lai­tet­ta­va raha on inte­graa­li palk­ka­tu­lo­jen ja käteen­jää­vän ero­tuk­ses­ta (ker­rot­tu­na tulo­ja­kau­mal­la). Jos käy­rän alku­pääs­tä teh­dään loi­va (pie­nel­lä palk­ka­tu­lo­jen lisäyk­sel­lä saa pal­jon lisää käteen), se hei­jas­tuu koko käy­rään. Jos pie­ni­tu­loi­sil­le jää nykyis­tä enem­män käteen, mak­sa­ji­na ovat sit­ten keskituloiset.

    Kos­ka yhteis­kun­nal­la ei ole kovin pal­jon yli­mää­räis­tä rahaa, asia pitäi­si pyr­kiä teke­mään kus­tan­nus­neut­raa­lis­ti. Työs­sä­käyn­tias­teen para­ne­mi­nen hel­pot­taa tilan­net­ta jon­kin ver­ran, mut­ta kovin val­ta­vaan lisä­ra­han pump­paa­mi­seen ei ole tilaa.

    Tämä tar­koit­taa suo­mek­si sitä, että jär­jes­tel­mä on teh­tä­vis­sä, mut­ta se tar­koit­taa toden­nä­köi­ses­ti kar­keas­ti seu­raa­via asioita:

    - työs­sä­käy­mät­tö­mien pie­ni­tu­lois­ten elin­ta­so laskee
    — työs­sä­käy­vien pie­ni­tu­lois­ten elin­ta­so nousee
    — kes­ki­tu­lois­ten elin­ta­so las­kee hieman

    Hyvä­tu­lois­ten koh­dal­la kyse on lähin­nä poli­tii­kas­ta, kos­ka olen­nai­set tulon­siir­rot tapah­tu­vat pie­ni- ja kes­ki­tu­los­ten keskuudessa.

    Ja tuos­ta yltä se onkin sit­ten näh­tä­vis­sä, mik­si täl­lai­set rakeen­teel­li­set muu­tok­set ovat vai­kei­ta. Pie­ni- ja kes­ki­tu­loi­set muo­dos­ta­vat suu­rim­man osan äänestäjäkunnasta.

  99. Sylt­ty: No sik­si, että nime­no­maan työn­te­ko on paras­ta sosi­aa­li­tur­vaa ja sil­lä on suu­ria ulkois­vai­ku­tuk­sia. Työs­sä­käyn­ti itses­sään vähen­tää alko­ho­lin kulu­tus­ta, masen­nus­ta ja kaik­kea. Se on ker­ta­kaik­ki­ses­ti hal­vin sosi­aa­li­tur­van ja ter­vey­den­huol­lon muo­to mitä meil­lä on ole­mas­sa. Johan sen jär­ki­kin sanoo, että ihmi­sel­le on hyvä elää nor­maa­lin ryt­min mukai­ses­ti, käy­dä sään­nöl­li­ses­ti ihmis­ten ilmoil­la ja rajoit­taa ryyp­pää­mis­tä sekä remua­mis­ta. Työn­te­ko vähen­tää näi­tä kaik­kia. Kaik­ki on näh­ty ja koettu. 

    Sal­lii­ko tuo fra­mework aset­tu­mi­sen kor­peen mus­ti­koi­ta ja sie­niä kerää­mään vain omaan tar­pee­seen perus­tu­lon juostessa?

  100. Nime­no­maan minus­ta pitäi­si olla sel­lai­nen perus­tu­lo, jon­ka perus­ta­so on mata­la ja sen pääl­le tulee johon­kin rajaan asti subventio.

    Jos kat­so­taan ihan mak­ro­ta­sol­la, niin Suo­men kan­sa­ta­lou­des­sa teh­dään tulon­siir­to­ja osi­moil­leen 20% BKT:sta. Jos sovi­taan että joka vuo­si yksi (1) pro­sent­tiyk­sik­kö näis­tä muu­te­taan perus­tu­lon ja mata­la­palk­ka­sub­ven­tion yhdis­tel­mäk­si, niin menee 20 vuot­ta että kaik­ki tulon­siir­rot on kor­vat­tu täl­lä systeemillä.

    Jos kaik­ki tulon­siir­rot muu­tet­tai­siin puh­taa­na-käteen perus­tu­lok­si ja *mitään muu­ta* ei muu­tet­tai­si, niin jokai­sel­le Suo­men kan­sa­lai­sel­le annet­tai­siin 600 euroa käteen joka kuu­kausi. Muut­ta­mat­ta yhtään mitään. Tämä toki sisäl­tää myös eläk­keet ja sen sel­lai­set, mut­ta so not, eläk­kei­tä­hän ollaan jo nyt muok­ka­mas­sa ja takuu­elä­ke on vain vähän tuo­ta suurempi.

  101. Itse olen 10–12 euron tun­ti­pal­kal­la teh­nyt 2–3 päi­vän työ­viik­koa jo vuo­sia. Onko se sit­ten lep­pois­ta­mis­ta on toi­nen jut­tu, ehkä ennem­min verosuunnittelua. 

    Har­ras­tan siis remon­toin­tia, pyö­rän­kor­jaus­ta, pyö­räi­lyä, ruu­an­lait­toa, ompe­lua ja nik­ka­roin­tia, min­kä vuok­si sääs­tän asu­mi­ses­sa, lii­ken­ne­vä­li­neis­sä, liik­ku­mi­ses­sa, ruu­as­sa, vaat­teis­sa ja huo­ne­ka­luis­sa. Jos rahaa oli­si enem­män, tyy­tyi­sin monet asiat suun­nit­te­le­maan ja teet­tä­mään ammattilaisella/ostamaan valmiina. 

    Itse asias­sa nyt kun olen teh­nyt­kin poik­keuk­sel­li­ses­ti nor­maa­lia työ­päi­vää pari kuu­kaut­ta, niin hom­ma menee han­ka­lak­si, kun ei ehdi teh­dä itse, mut­ta val­mii­na ei pys­ty osta­maan, jos halu­aa vas­taa­vaa laatua.

  102. Sylt­ty: Tilan­tees­sa jos­sa lisä­re­surs­se­ja ei ole nopeas­ti saa­ta­vil­la, mark­ki­na­ta­lous rat­kai­see niuk­kuu­den korot­ta­mal­la hin­to­ja niin kau­an, että kysyn­tä tipah­taa sil­le tasol­le kuin on tar­jon­taa. Eli kun lep­pois­te­taan, hin­nat nouse­vat niin kau­an että asiak­kai­ta ei kiin­nos­ta ostaa kuin sen ver­ran, mitä lep­pois­ta­jien alal­la on tar­jo­ta. Kos­ka hin­to­jen nousu kuvas­taa vain sitä että työ­tun­te­ja on tar­jol­la vähem­män kuin aikai­sem­min, työ­tä siis teh­dään vähem­män kuin aikaisemmin.

    Ja sit­ten­pä vas­ta mie­len­kiin­toi­ses­sa tilan­tees­sa ollaan kun kor­keam­pi palk­ka lisää enti­ses­tään lep­pois­ta­jien mää­rää. Mark­ki­na­ta­lou­den oppien mukaan koro­te­taan hin­taa ja taas puto­aa lisää poruk­kaa työ­voi­mas­ta pal­mu­ran­noil­le. Taval­lis­ten kysyn­tä- ja tar­jon­ta­käy­rien ana­lyy­si ehdot­taa, että lisä­tään tar­jon­taa tai rajoi­te­taan palk­kaa. Lää­kä­ri­kun­ta lie­ne lähin­nä täl­lais­ta mark­ki­naa, mut­ta uskal­la­pa sanoa ääneen nuo rat­kai­su­he­do­tuk­set (tai edes kään­täen, että pal­kan nos­ta­mi­ses­ta ei ole hyö­tyä lää­kä­ri­pu­laan), niin täl­lä­kin pals­tal­la saat aika hil­pei­tä vas­ti­nei­ta. Toki nuo lai­na­lai­suu­det toi­mi­vat muil­la­kin mark­ki­noil­la, ja kyl­lä minun havain­to­je­ni mukaan muil­la­kin kor­keas­ti tuot­ta­val­la aloil­la lähes­ty­tään kovaa vauh­tia tuol­lais­ta tilan­net­ta. Yksi­lö­ta­sol­la toki ihmi­set teke­vät jo lep­pois­tus­va­lin­to­ja enem­män kuin kos­kaan. (Läh­de­vii­te: ylei­nen elämänkokemus) 

    Ongel­ma vain on, että sitä lep­pois­ta­mis­ta har­ras­ta­vat pää­osin vää­rät ihmi­set. Sii­hen ongel­maan ei taas kovin help­poa rat­kai­sua ole. Lää­kä­rit tai­ta­vat olla ainoa ryh­mä kenen tar­jon­taa voi­daan mis­sään mää­rin lisä­tä, insi­nöö­ri- ja (ehkä?) kau­pal­lis­ta kou­lu­tus­ta tai­de­taan jo nyt tar­jo­ta aika mak­si­mi­mää­rä jos halu­taan pitää min­kään­lais­ta kom­pe­tens­si­vaa­ti­mus­ta yllä. (Ja pals­tan lää­kä­reil­le: minun näke­myk­se­ni mukaan yhteis­kun­nan mer­kit­tä­vät inno­vaa­tiot tule­vai­suu­des­sa teke­vät insi­nöö­rit ja lää­kä­rit. Sik­si noi­ta kum­paa­kin pitää olla mah­dol­li­sim­man pal­jon, jot­ta “perus­työn” lisäk­si tar­jon­taa oli­si myös inno­vaa­tio­puo­lel­le. Yhteis­kun­ta­tie­tei­li­jöi­den inno­vaa­tioil­la oli­si myös kysyn­tää, mut­ta poli­tiik­ka sot­kee tuon mark­ki­nan vie­lä pahem­min kuin paten­tit muun inno­vaa­tio­toi­min­nan). Pal­kan kol­lek­tii­vi­nen las­ke­mi­nen taas on monel­la taval­la ongel­mal­li­nen ratkaisu.

    Jäl­jel­le jää talous­tie­teen kehyk­sen ulko­puo­lel­le kat­se­le­mi­nen. Jos ei palk­ka, niin mikä sit­ten moti­voi asian­tun­ti­jaa teke­mään työ­tään? Työl­lä pitää olla tar­koi­tus (pel­kään, että Mic­ro­sof­tin osak­kee­no­mis­ta­jien lihot­ta­mi­nen ei kel­paa kovin monel­le). Työn sisäl­töön pitää pys­tyä vai­kut­ta­maan. Työyh­tei­sön pitää olla hyvä. Työs­sä pitää olla jous­ta­vuut­ta (tämä ei tar­koi­ta EK:n ver­sio­ta, mis­sä lähin­nä työn­te­ki­jä jous­taa). Työ­nan­ta­ja joka pys­tyy nämä vaa­ti­muk­set täyt­tä­mään, tus­kin jou­tuu pitä­mään lep­pois­ta­mis­ta ongel­ma­na. Mut­ta sel­vää on, että noi­den vaa­ti­mus­ten täyt­tä­mi­nen ja hal­lin­noin­ti ei ole kadeh­dit­ta­va homma.

    Sylt­ty: Kave­rit voi­vat pal­ka­ta toi­sen­sa ris­tiin mak­si­moi­dak­seen tulot yms. Ja työ­ky­vyt­tö­mät sun muut ovat edel­leen ongelmallisia.

    Minä oli­sin val­mis hyväk­sy­mään sen, että jos on niin pal­jon elä­män­hal­lin­taan vir­taa, että jak­saa kes­ke­nään teh­dä kukan­kas­te­luso­pi­muk­sia, että saa val­tiol­ta nyh­det­tyä 700 euroa kuus­sa ja sil­lä ele­lee, niin men­köön. Aika har­va kor­kean tuot­ta­vuu­den työn­te­ki­jä menee pesu­ve­den muka­na, ja mata­lan tuot­ta­vuu­den työn teki­jö­oil­lä kysyn­tä on ongelma.

    Tar­ve­har­kin­ta voi­daan toki pitää tuon pääl­le. Tosin jos on hen­ki­ses­ti ja fyy­si­ses­ti ter­ve, niin sit­ten pitää käy­tän­nös­sä antau­tua hol­hot­ta­vak­si jos ei muu­ten pärjää.

  103. Koti-isä: Ja pys­ty­vät niin teke­mään, kun pal­kat ovat yli­suu­ria ja verot lii­an matalat.

    Mie­len­kiin­toi­nen näkö­kul­ma, että kan­san­ta­lou­den tulon­ja­koa pitäi­si muut­taa enti­ses­tään pää­oma­tu­lo­ja suo­si­vak­si palk­ka­tu­lo­jen kus­tan­nuk­sel­la. Voit­ko perus­tel­la miksi?

    Vero­jen kans­sa taas on sel­lai­nen pie­ni ongel­ma, että kor­keat mar­gi­naa­li­ve­rot ja progres­sii­vi­nen vero­tus toi­mi­vat molem­piin suun­tiin. Yksin­ker­tais­tet­tu­na: 2000 euroa saa verot­ta, yli­me­ne­väs­tä osas­ta 90% veroa. Jos sel­lai­nen hen­ki­lö, jon­ka brut­to­tu­lo on 6000 euroa, päät­tää lep­pois­taa 50% ajas­taan, net­to­tu­lot putoa­vat 2400 euros­ta 2100 euroon eli 12,5%. Aika moni perus­puur­ta­ja alkaa tuos­sa koh­taa las­kes­kel­la Thai­maan elin­kus­tan­nuk­sia tal­vi­kuu­kausien ajalta.

  104. Täy­tyy sanoa että meni tämän kir­joi­tuk­sen point­ti koko­naan ohi. Vika voi tie­tys­ti olla muu­al­la­kin kuin lähet­tä­väs­sä päässä. 

    Tur­huus”, “Tur­ha­ke” jne ovat nyky­ään var­si­nai­nen nat­si­kort­ti. Min­kä tahan­sa asian vai lei­ma­ta tur­huu­den lei­ma­kir­veel­lä ja sen jäl­keen kes­kus­te­lu onkin siinä. 

    Mikä muka on tur­haa esim tie­to­ko­ne­pe­leis­sä? Sekö että kukaan ei tar­vit­se nii­tä elääk­seen? Pitäi­si­kö mei­dän vaih­taa kes­ke­näm­me vain ja ainoas­taan ehdot­to­mia vält­tä­myyk­siä (ja mitä ne oikein olisivat?)? 

    Vält­tä­mät­tö­myys on mie­les­tä­ni vält­tä­mät­tä yhtä tur­ha käsi­te kuin tur­huus. Se mikä on yhdel­le vält­tä­mät­tö­myys (vaik­ka pul­lo vet­tä janoi­sel­le) on tur­huut­ta sil­le jol­la on jo maha ja pää täyn­nä. Vas­taa­vas­ti jon­kun mie­les­tä tur­haa­kin tur­hem­pi golf-bägi voi olla toi­sel­le vält­tä­mät­tö­myys joka aut­taa har­ras­tuk­sen kaut­ta pitä­mään pol­lan rei­las­sa ja estää suis­tu­maan lopul­li­se­si raiteiltaan. 

    Mie­les­tä­ni todel­la tar­peel­lis­ta on vain ihmis­kun­nan kehi­tys. Se on ainoa tapa mil­lä lajim­me voi sel­vi­tä täs­tä ylä­kuo­lo­koh­das­ta jos­sa täl­lä het­kel­lä kyy­hö­täm­me. Kehi­tys puo­les­taan tapah­tuu pää­sään­töi­ses­ti leik­ki­mäl­lä, kokei­le­mal­la, yrit­tä­mäl­lä jotain mikä mui­den mie­les­tä on hul­lua tai turhaa… 

    Mut­ta kuten sanot­tua, ehkä itsel­tä­ni jäi jotain oleel­lis­ta ymmär­tä­mät­tä tuos­ta Osmon kirjoituksesta.

  105. TL: Van­hus­ten hoi­toon käy­te­tään nyky­suo­mes­sa enem­män rahaa ja resurs­se­ja kuin kos­kaan his­to­rias­sa. Ja suu­ri ongel­ma on se, että totut­tuun tasoon ei tun­nu nyt ole­van varaa, kun val­tio vel­kaan­tuu yli 7 mil­jar­dia vuodessa.
    ‘snip’

    Val­tio ei rahoi­ta van­hus­ten­hoi­toa lainkaan.

    Kun­nat rahoit­ta­vat, mut­ta se ei vai­ku­ta val­tio­no­suuk­siin kuin epä­suo­ras­ti van­hus­väes­tön ker­toi­mien kautta.

  106. Vihe­rins­si: Tämä on nime­no­maan näkö­kul­ma­ky­sy­mys, joka riip­puu perus­tu­lon mää­räs­tä. “Ei ne sit­ten tee duu­nia” ‑argu­ment­ti perus­tu­loa vas­taan olet­taa, että nykyi­set mata­la­palk­ka­työn­te­ki­jät eivät haluai­si parem­paa elin­ta­soa. Kau­pan kas­sa jäi­si kotiin, kos­ka elin­ta­so ei sii­tä pal­jon laskisi.

    Toi­sel­la puo­lel­la on juu­ri­kin aja­tus sii­tä, että kau­pan kas­sa ei mis­sään tapauk­ses­sa jäi­si kotiin, kos­ka perus­tu­lon ja työn yhdis­tel­mäl­lä hänen tulo­ta­son­sa kas­vai­si huo­mat­ta­vas­ti nykyisestä.

    Voi olla että pois­tu­neet kan­nus­tin­lou­kut hou­kut­te­li­si­vat töi­hin aiem­paa enem­män ihmi­siä, ja tämä kom­pen­soi­si jos­sain mää­rin “huo­no­tuot­tois­ten lep­po­si­ta­mi­sen mah­dol­lis­ta­mi­sen” seu­rauk­se­na töis­tä pois jää­viä. Minus­ta tuo raja on kui­ten­kin oleel­li­nen veden­ja­ka­ja. Jo pel­kän varo­vai­suus­pe­ri­aat­teen vuok­si en halua mai­nos­taa perus­tu­loa jär­jes­tel­mä­nä, joka korot­taa töis­tä koko­naan pois jät­täy­ty­vien etuuk­sia. Yhteis­kun­nas­sa on var­sin hyvä jouk­ko myös nii­tä, jot­ka eläi­si­vät mie­lel­lään tois­ten kus­tan­nuk­sel­la, jos sii­hen vain tar­jot­tai­siin mah­dol­li­suus. Sik­si on parem­pi mark­ki­noi­da ja aloit­taa perus­tu­lo mal­lil­la, joka ei tar­joa mitään mer­kit­tä­viä aiem­paa suu­rem­pia kan­nus­ti­mia jät­täy­tyä pois töis­tä perus­tu­lon varaan.

  107. Muis­tu­te­taan nyt vie­lä, että Suo­mi on maa, jos­sa jokai­nen ikä­luok­ka mie­hiä kou­lu­te­taan armei­jas­sa soti­maan ja maas­sam­me on yli puo­li­tois­ta mil­joo­naa metsästysasetta.

    Polii­se­ja maas­sam­me on alle 7 000.

    Jos suo­ma­lai­set syys­tä tai toi­ses­ta ihan toden teol­la pil­lais­tui­si­vat tuol­la het­kel­lä val­las­sa ole­val­le hal­li­tuk­sel­le, niin ei se paria päi­vää kau­em­paa istuisi.

    Suo­mes­sa ei tuol­lais­ta tapah­du, kos­ka meil­lä on kat­ta­va sosi­aa­li­jär­jes­tel­mä tuki­neen. Se, noin kah­den mil­jar­din euron sum­ma vuo­des­sa on todel­la hal­pa hin­ta yhteis­kun­ta­rau­has­ta, jos­ta me kaik­ki voim­me Suo­mes­sa nauttia.

  108. Osmon kir­joi­tus on hie­no avaus ‚eri­tyi­sen ajan­koh­tai­seen aihee­seen. Jos­ta­kin syys­tä kom­men­tit ovat suu­rim­mak­si osak­si kum­mal­lis­ta höpi­nää kan­sa­lais­pal­kas­ta ym. pikkujutuista.
    Otta­kaam­me läh­tö­koh­dak­si Osmon arvio sii­tä, että vii­des­osa ihmi­sis­tä tekee kai­ken vält­tä­mät­tö­män tuot­ta­van työn ja pan­kaam­me toi­nen viidesosa
    väes­tös­tä uudis­ta­maan ja hoi­ta­maan tuo­ta vält­tä­mä­tön­tä viidennestä.
    Jär­keen­käy­pä joh­to­pää­tös on, että loput 60% ihmi­sis­tä (Suo­mes­sa) voi­si­vat vaik­ka pes­tä tois­ten­sa pai­to­ja (tai hie­roa toi­si­aan, mikä minus­ta tun­tui­si viisaammalta).Seuraava joh­to­pää­tös on, että puheet kestävyysvajeesta,
    työvoimapulasta,eläkepommista tai suur­työt­tö­myy­de­tä ovat tur­haa läti­nää. Suo­mi on vau­raam­pi kuin mil­loin­kaan his­to­rias­sa. Halut­taes­sa kai­kil­le voi­tai­siin taa­ta tar­peel­li­nen elä­mi­sen taso, kyse­hän on vain
    tas­a­puo­li­ses­ta kakun­jaos­ta. Sikä­li kun päät­tä­jil­tä poliit­tis­ta yhtei­sym­mär­rys­tä löytyisi.
    Mikä­li suo­men vau­raut­ta vie­lä nykyi­ses­tä­kin halu­taan nos­taa, tuli­si kat­se koh­dis­taa oma­va­rai­suu­den nos­ta­mi­seen. On jär­je­ton­tä ostaa ala-arvoi­sia tuot­tei­ta suo­ma­lai­sel­la työl­lä ja
    raa­ka-aineil­la. Vali­tet­ta­vas­ti eu-jäse­nyys ei
    anna pal­joa mah­dol­li­suuk­sia tava­roi­den liik­ku­vuu­den sään­te­lyyn. Ehkä arvon­li­sä­ve­ron mää­rän sito­mi­nen tuot­teen takuu­ai­kaan voisi
    muut­taa kulu­tus­tot­tu­muk­sia (takuu 20v ALV 0%).
    On mie­les­tä­ni kum­mal­lis­ta, että puu­ja­loil­la sei­so­vas­sa Suo­mes­sa ei ole mah­dol­lis­ta ostaa edes koti­mais­ta moottorisahaa.
    Jokai­nen isäl­tä lap­sel­le kes­tä­vä esi­ne lisää rik­kaut­tam­me, samoin koti­mai­sel­la ener­gial­la kor­va­tut ulko­mai­set öljylitrat.Kokonaan eri asia on sit­ten mihin tar­vit­sem­me nykyi­sen elin­ta­son nos­ta­mis­ta tai jat­ku­vaa kas­vun kas­vua. Mei­kä­läi­sel­lä kulutustandardilla
    ei tai­da kol­me­kaan maa­pal­loa riit­tää ihmiskunnalle.

  109. Sylt­ty: Sik­si­pä sen perus­tu­lon pitäi­si olla mel­ko matala.

    Työs­sä­käyn­ti itses­sään vähen­tää alko­ho­lin kulu­tus­ta, masen­nus­ta ja kaik­kea. Se on ker­ta­kaik­ki­ses­ti hal­vin sosi­aa­li­tur­van ja ter­vey­den­huol­lon muo­to mitä meil­lä on ole­mas­sa. Johan sen jär­ki­kin sanoo, että ihmi­sel­le on hyvä elää nor­maa­lin ryt­min mukai­ses­ti, käy­dä sään­nöl­li­ses­ti ihmis­ten ilmoil­la ja rajoit­taa ryyp­pää­mis­tä sekä remua­mis­ta. Työn­te­ko vähen­tää näi­tä kaik­kia. Kaik­ki on näh­ty ja koettu.

    Tilas­to­jen mukaan var­maan on noin, eli ehkä vaik­ka­pa 95 pro­sent­tia ihmi­sis­tä tosi­aan tar­vit­see työ­pai­kan voi­dak­seen elää mie­le­käs­tä elä­mää. Ja olen myös sitä miel­tä, että useim­pien ihmis­ten ei pitäi­si jäädä/joutua eläk­keel­le ennen kuin on todel­la niin sai­ras, että työs­sä­käyn­ti ei onnis­tu. Monil­la ei vain todel­la­kaan tun­nu onnis­tu­van jär­ke­vän elä­män elä­mi­nen omaehtoisesti.

    Mut­ta, entä me loput (ehkä 5, ehkä 3 tai vaik­ka 0,005 pro­sent­tia)? Vuo­den vuo­rot­te­lu­va­paan jäl­keen jou­dun todel­la tais­te­le­maan, että en masen­nu ja saan pidet­tyä aivo­toi­min­ta­ni edel­leen jol­la­kin tapaa vireä­nä sii­tä huo­li­mat­ta, että pala­sin töihin. 

    Eikö jär­jes­tel­mä kan­nat­tai­si teh­dä sel­lai­sek­si, että se olisi:
    a) mah­dol­li­sim­man sel­keä ja yksinkertainen
    b) jät­täi­si mah­dol­li­sim­man pal­jon vapaut­ta ja vas­tuu­ta oman elä­män mie­lek­kyy­des­tä ihmi­sil­le itsel­leen. (Ei siis oli­si sosi­aa­li­de­mo­kraat­tis­ta toi­mi­kun­taa mää­rit­te­le­mäs­sä hyvän elä­män ehto­ja ja sovit­ta­mas­sa sii­hen väki­sin mei­tä kaikkia.) 

    Kyl­lä useim­mat ihmi­set halua­vat kan­taa elä­mäs­tään vas­tuun. Vaik­ka saa­tai­siin aikaan suu­rem­pi­kin perus­tu­lo, aika pian moni huo­mai­si, että heil­le paras elä­mä on koko­päi­väi­ses­sä palk­ka­työs­sä käy­mi­nen. (Moni tus­kin muu­ta edes kokei­li­si.) Ja pie­ni vähem­mis­tö, jol­le toi­sen­lai­nen elä­mä sopii parem­min, eläi­si sit­ten niu­kem­mil­la tuloil­la, pää vireä­nä teh­den asioi­ta, jot­ka tun­tu­vat mie­lek­käil­tä. Min­kä ver­ran on ihmi­siä, jot­ka koke­vat par­haak­si elä­mäk­si ryyp­pää­mi­sen ja remua­mi­sen? En usko, että kovin pal­jon. Ja he valit­se­vat sen kyl­lä jo nykyjärjestelmässä.

  110. Juho Laa­tu: Sik­si on parem­pi mark­ki­noi­da ja aloit­taa perus­tu­lo mal­lil­la, joka ei tar­joa mitään mer­kit­tä­viä aiem­paa suu­rem­pia kan­nus­ti­mia jät­täy­tyä pois töis­tä perus­tu­lon varaan.

    Nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro sel­lai­se­naan tai mata­lan perus­tu­lon lisäk­si toi­mi­si juu­ri näin. Hol­lan­nin mal­li on var­sin mielenkiintoinen.

  111. Capel­la:Jos suo­ma­lai­set syys­tä tai toi­ses­ta ihan toden teol­la pil­lais­tui­si­vat tuol­la het­kel­lä val­las­sa ole­val­le hal­li­tuk­sel­le, niin ei se paria päi­vää kau­em­paa istuisi.

    Miten niin ei istui­si, istui­han se edel­li­sel­lä­kin kerralla? 

    Punais­ten puo­lel­ta kuu­luu vie­lä­kin itkua sii­tä että hal­li­tus on vank­ka, kätyr­lau­ma sank­ka ja kuin­ka kovas­ti hal­li­tuk­sel­le uskol­li­set soti­laat kapi­noit­si­joi­ta ran­kai­si­vat. Ihan sama tari­na oli­si nyt­kin, eri­tyi­ses­ti kun työ­väen­puo­luei­den kan­na­tus on kaik­kien aiko­jen poh­ja­lu­ke­mis­sa (por­va­ris­to tus­kin tart­tui­si asei­siin sosi­aa­li­tur­van lak­kau­tuk­sen puolesta). 

    Jos suo­men hal­li­tus johon­kin ulko­par­la­men­taa­ri­seen pai­nos­tuk­seen kaa­tui­si, niin ei kyl­lä pys­sy­mie­ten edes­sä vaan ihan perin­tei­seen yleislakkoon.

  112. Suo­men­kie­les­tä puut­tuu luon­te­va sana kuvaa­maan asioi­ta, jot­ka ovat muka­via mut­ta eivät vält­tä­mät­tö­miä (unneces­sa­ri­ties).”
    Mukavuushyödyke?

  113. Työ­tön elä­mä voi olla hyvin­kin laa­du­kas­ta, mikä­li on oma-aloit­tei­nen, ahke­ra ja tyy­tyy vähään. Ensim­mäi­se­nä kan­nat­taa hank­kiu­tua kal­tais­ten­sa seu­raan ja väl­tel­lä itse­sää­lis­sä rype­viä remuajia.

    Työt­tö­mät ovat pää­piir­teit­täin kek­se­liäi­tä sel­viy­ty­jiä, joi­den on pak­ko olla nok­ke­lia ja ahkeria.

    Työl­lis­ten ei tar­vit­se edes sii­vut­taa lei­pää tai lei­ka­ta mak­ka­ra­pöt­köä, kun voi ostaa val­miik­si sii­vu­tet­tua. Toi­saal­ta, jos töis­sä raa­taa, niin ei sitä ehkä sik­si­kään viit­si teh­dä sit­ten kaik­kea vapaa-ajallaan.

    Olen­nais­ta on se, että jos joku halu­aa teh­dä töi­tä, niin se hänel­le suo­ta­koon. Samoin, jos joku haluai­si elää perus­tu­lon varas­sa ja naut­tia elä­mäs­tään askeet­ti­sis­sa alois­sa, niin mik­sei sitä hänel­le suotaisi?

    Pitää tur­va­ta kai­kil­le elä­män perus­ai­nek­set ja tar­jo­ta jokai­sel­le mah­dol­li­suus menes­tyä omal­la ahkeruudella.

    Sii­nä ei myös­kään ole mitään vää­rää, jos ei yksin­ker­tai­ses­ti tah­do kil­pail­la tai menes­tyä, vaan halu­aa vain elää omaa yksin­ker­tais­ta elämäänsä.

    Ihmi­set ovat ahnei­ta, joten on hyvin toden­nä­köis­tä, että suu­rin osa kui­ten­kin halu­aa enem­män ja myös­kin pyr­kii hank­ki­maan enemmän.

    Perus­tu­lon vas­ta-argu­ment­ti­nä onkin oikeas­taan ainoas­taan se pro­tes­tant­ti­sen maa­il­man­ku­van värit­tä­mä aja­tus työs­tä ihmi­syy­den määrittäjänä.

  114. Pari point­tia tuohon.

    1. Kes­kus­joh­dol­la ei ole aina infor­maa­tio­ta sii­tä miten ihmis­ten pitäi­si elää elä­män­sä. Ihmi­set luon­nol­li­ses­ti tyk­kää­vät pomot­taa tai suun­ni­tel­la hei­dän elä­mi­ään ymmär­tä­mät­tä kuin­ka ärsyt­tä­vää tämä on. Näin käy kou­luis­sa, van­ki­lois­sa, työ­pai­koil­la jne. Ihmis­ten vapaus muo­dos­taa ihmis­suh­tei­ta ja ins­ti­tuu­tioi­ta on minus­ta todel­la tärkeää. 

    2. Tek­no­kraa­tit kuten Soi­nin­vaa­ra aliar­vioi­vat yrit­tä­jien (ent­repre­neur) mer­ki­tyk­sen talou­del­li­sel­le inno­vaa­tiol­le. Suu­rin osa kai­kes­ta inno­vaa­tios­ta tulee yrit­tä­jien puo­lel­ta. Teol­li­nen val­lan­ku­mous joh­tui nime­no­maan täs­tä. Täs­tä on Deir­de McClos­keyn kir­ja­sar­ja­kin. Päin­vas­toin Soi­nin­vaa­ral­ta on tul­lut välil­lä vain suo­ma­lais­ta peri­ka­te­tut­ta jos­tain “äkki­ri­kas­tu­neis­ta pojan­vii­ka­reis­ta”. Juu­ri tämä on se asenneongelma.

    3. Infor­maa­tio­ta on ns. hil­jais­ta ja sitä on todel­la vai­kea siir­tää toi­sel­ta hen­ki­löl­tä toi­sel­le. Koit­ta­kaa­pa yrit­tää opet­taa iso­van­hem­mil­len­ne rock-musiik­kia tms. Jokai­sel­la meis­tä on infor­maa­tio­ta mitä toi­sel­la ei ole, mut­ta voim­me onnek­si äänes­tää jaloil­lam­me (tiet­tyyn pis­tee­seen asti). Var­sin­kin jos uudet (parem­mat) usko­muk­set ovat 180 asteen kul­mas­sa hen­ki­lön nykyi­siä usko­muk­sia vas­taan ja tie­täi­si esim. pot­ku­ja, ihmi­nen yleen­sä ratio­na­li­soi pit­kän lis­tan syi­tä mik­si nämä usko­muk­set eivät ole oikeassa.

    4. Kes­kus­joh­toi­nen koor­di­naa­tio on vai­ke­aa. Suu­rin osa yri­tyk­sis­tä on kes­kus­joh­det­tu­ja, ja jot­kut koko­luo­kal­taan jopa mai­den kokoi­sia. Se mikä pitää nämä kuris­sa on ulko­puo­li­set hin­ta­sig­naa­lit. Usein tämä koor­di­naa­tio epä­on­nis­tuu täy­sin mikä näkyy sii­tä mon­ta yri­tys­tä on enää hen­gis­sä esim. 1900-luvun alus­ta (vrt. val­tiot). Val­tioil­la ulkoi­nen pai­ne on pal­jon hei­kom­pi, tosin se on ole­mas­sa, ja edes Poh­jois-Korea ei pää­se pakoon.

    5. Olen monel­la taval­la kyr­piin­ty­nyt moniin jul­ki­siin Suo­men ins­ti­tuu­tioi­hin, jot­ka kui­ten­kin toi­mi­vat maa­il­man mit­ta­kaa­vas­sa mel­ko hyvin. Esim. yli­opis­toil­la ei ole mitään ins­ti­tu­tio­naa­lis­ta kil­pai­lua vaan kaik­ki uudis­ta­mi­nen pitää tul­la sisältä.

    6. Kor­rup­tio. Kai­kis­sa kes­kus­joh­dois­sa iskee yleen­sä kor­rup­tio jos­sain välis­sä. Ei tämä kos­ke miten­kään val­tio­ta. Yri­tys­joh­dot­kin kor­rup­toi­tu­vat. Minun ei onnek­si tar­vit­se men­nä Nokian pomon blo­giin selit­tä­mään mikä kän­ny­köis­sä on vika­na kun voin vain ostaa toi­sen puhe­li­men. Ks. #2.

    7. Lähes kai­kil­la ins­ti­tuu­tioil­la on evo­lu­tii­vi­nen int­res­si pysyä hen­gis­sä. Kuin­ka moni jär­jes­tö tv. pis­tää lapun luu­kul­le yhtei­sen edun nimis­sä. Kuin­ka moni hen­ki­lö ottaa pot­kut yhtei­sen edun nimis­sä? Jos esim. kou­lu­tus­jär­jes­tel­män uudis­ta­mi­nen tie­täi­si pot­ku­ja puo­lel­le opet­ta­jis­ta tms. luu­let­ko että tämä tulee tapahtumaan?

    8. Esim. lää­ke­tie­de mak­saa. DDR-elin­ta­sol­la ei pys­ty­tä pyö­rit­tä­mään mitään nyky­ajan lää­ke­tie­teel­li­siä kek­sin­tö­jä. Talous­kas­vuun tar­vi­taan yrit­tä­jyyt­tä, vapaut­ta ja inno­vaa­tio­ta (kts #1, #2, #5). Dyna­mii­kat eivät ole miten­kään selviä.

    9. Jokai­ses­sa jär­jes­tel­mäs­sä on jot­kut kave­rit siel­lä hui­pul­la kor­kei­ne elin­ta­soi­neen. Kil­pai­lu tulee on var­mas­ti epä­rei­lua. Ehkä se Osmo voi sit­ten katel­la telk­ka­ria ja syö­dä peru­naa. Itse en edes tele­vi­sios­ta pahem­min välitä.

    10. Aina kun joku muu sanoo mitä ihmi­nen “elä­mään­sä” tar­vit­see minul­la nousee kar­vat pys­tyyn. Jon­kun käsis­tä vah­van met­su­rin mie­les­tä elä­mään tar­vi­taan mök­ki ja kir­ves. Toi­sen aka­tee­mi­sen tut­ki­jan mie­les­tä kynä ja paperia.

    11. Lähes kaik­kia sosia­lis­ti­set unel­mat ovat jou­tu­neet lait­ta­maan muu­re­ja ympä­ril­leen, juu­ri­kin sii­tä syis­tä #3, #5, #4.

    12. On tot­ta, että sar­ja­tuo­tan­nol­la saa usko­mat­to­mia skaa­lae­tu­ja (olen itse­kin ehdot­ta­nut samaa), mut­ta näen koko aja­tuk­sen enem­män­kin leik­ki­nä. Jul­ki­nen koor­di­naa­tio on niin epä­te­ho­kas­ta var­sin­kin pitem­mäl­lä aika­vä­lil­lä. Suo­men val­tion pitäi­si luo­pua omis­ta ei-stra­te­gi­sis­ta valtionomistuksistaan.

    13. Poliit­ti­set mie­li­pi­teet on hal­po­ja. Sil­lä miten ihmi­set äänes­tä­vät jaloil­laan on mer­ki­tys­tä. Niin­hän ne monet luu­le­vat, että elä­mi­nen met­säs­sä on kivaa, mut­ta odo­tas kun tulee vaik­ka­pa syö­pä; voi tul­la län­si­mais­ta lää­ke­tie­det­tä ikä­vä. Ihmi­sil­lä nyt vain pre­fe­rens­si kor­keam­man elin­ta­son suh­teen. Haluai­sit­ko itse ajel­la 70-luvun autol­la vai 5‑tähden NCAP autol­la var­sin­kin jos on lap­sia kyydissä?

    14. Ihmi­set teke­vät yleen­sä aina ole­tuk­sen että hei­dän maan­sa, työn­sä, usko­muk­sen­sa tms. oli­si­vat joten­kin hyö­dyl­li­siä. Väi­tän, että minul­la on infor­maa­tio­ta mitä Osmol­la ei ole enkä sai­si Osmoa usko­maan näi­tä sen enem­pää kuin van­hem­pia suku­pol­via ymmär­tä­mään rock-musiik­kia. Paras rat­kai­su on ihmis­ten vapaus muo­dos­taa ins­ti­tuu­tioi­ta ja hylä­tä sel­lai­set, jot­ka eivät pal­ve­le enää mitään tarkoitusta.

    Tämä ei toki tar­koi­ta, etten­kö näki­si lep­pois­ta­mis­ta miten­kään posi­tiiv­se­na ilmiö­nä. Ikä­vä kyl­lä ei Suo­mi voi täs­sä asias­sa sooloilla.

  115. Juho Laa­tu: Jo pel­kän varo­vai­suus­pe­ri­aat­teen vuok­si en halua mai­nos­taa perus­tu­loa jär­jes­tel­mä­nä, joka korot­taa töis­tä koko­naan pois jät­täy­ty­vien etuuksia.

    Meil­lä ei miten­kään voi olla sen tasois­ta perus­tu­loa, joka korot­tai­si töis­tä pois jää­vien etui­suuk­sia nykyi­ses­tä. Pai­ne on pikem­min toi­seen suuntaan.

    En sinän­sä pel­kää perus­tu­lon tuo­van isoa ryn­täys­tä työ­mark­ki­noi­den ulko­puo­lel­le, kos­ka käy­tän­nös­sä lähes kaik­ki voi­vat jo nyt halu­tes­saan jät­ty­tyä työ­mark­ki­na­tuel­le ja toi­meen­tu­lo­tuen varaan. Har­va tekee.

    En vas­tus­ta nega­tii­vis­ta tulo­ve­roa­kaan. Kum­pi hyvän­sä jär­jes­tel­mä voi olla hyvä tai huo­no riip­puen toteu­tuk­ses­ta. Perus­tu­lo on kui­ten­kin hel­pom­min ymmär­ret­tä­vä, sik­si sii­tä on ehkä hel­pom­pi keskustella.

    Olen­nai­sem­paa oli­si saa­da pöy­tään ihan kon­kreet­ti­sia nume­roi­ta, jot­ta ideoi­den rea­lis­ti­suus tuli­si esil­le. Veik­kaan­pa, että eri kes­kus­te­li­joil­la on kovin eri­lai­sia nume­roi­ta mielessään.

    Itse suh­tau­dun asi­aan niin, että minul­le on aika sama, miten lop­pu­tu­los saa­daan aikaan. Kun­han työn­te­ko saa­daan alem­man­kin tuot­ta­vuu­den töis­sä kan­nat­ta­vak­si niin työn­te­ki­jäl­le kuin ‑anta­jal­le­kin, jot­ta työn mää­rä kas­vaa. Nyky­jär­jes­tel­mä raken­taa kovin kor­kean mini­mi­vaa­ti­muk­sen työn­te­ki­jän tuottavuudelle.

  116. Tapio: Nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro sel­lai­se­naan tai mata­lan perus­tu­lon lisäk­si toi­mi­si juu­ri näin. Hol­lan­nin mal­li on var­sin mielenkiintoinen.

    Nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro­kin käy minul­le. Uskon että jär­ke­vän sär­jes­tel­män voi raken­taa monel­la taval­la mal­lin­ta­mal­la, kun­han vain pide­tään jär­ke­vyy­den reu­naeh­dot mielessä.

    Jos puhu­taan “perus­tu­los­ta”, oleel­lis­ta on, kuten tote­sit, riit­tä­vän mata­la taso. Ei pidä kuvi­tel­la, että kyse oli­si kuu­kausi­palk­kaan ver­rat­ta­vis­sa ole­vas­ta “kan­sa­lais­pal­kas­ta”. Monet perus­tu­lon kan­nat­ta­jat tun­tu­vat toi­vo­van täl­lais­ta “täy­den lep­po­si­ta­mi­sen mah­dol­lis­ta­vaa” rat­kai­sua, ja miel­tä­vän sen kes­kei­sek­si perus­tu­lon omi­nai­suu­dek­si. En suo­sit­te­le. Toi­vot­ta­vas­ti OS:kään ei tuo­ta kan­na­ta, epä­mää­räi­ses­tä hei­tos­taan huolimatta.

    Wiki­pe­dia puhuu Hol­lan­nin koh­dal­la 150 euros­ta. Tuo saat­taa olla ihan jär­ke­vä taso.

    Siir­ty­män voi toteut­taa myös niin, että aloit­taa alhaal­ta, ja nos­taa sit­ten (sos­su­tar­vet­ta vähi­tel­len vähen­täen) sen ver­ran kuin jär­ke­väl­tä tuntuu.

    1. Vakiin­tu­nees­ta ter­mi­no­lo­gias­ta. Perus­tu­lo ja nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro ovat arit­meet­ti­ses­ti sama asia, ne vain mak­se­taan eri taval­la. Yksin­ker­tai­ses­sa perus­tu­lo­mal­lis­sa perus­tu­lo on C ja vero = ty, mis­sä y=ansiotulot ja t on vetoprosentti.
      Vas­taa­vas­sa nega­tii­vi­ses­sa tulo­ve­ros­sa on veto­tet­ta­van tulon ala­ra­ja Yo = C/t Vero on t(y‑Yo) ja jos tulot alit­ta­vat ala­raj­han, mak­se­taan (hake­muk­sen perus­teel­la) nega­tii­vis­ta veroa t(y‑Yo). Mil­ton Fried­man ehdot­ti nega­tii­vis­ta tulo­ve­roa näikn toteutettuna.
      Moni näyt­tää sekoit­ta­van nega­tii­vi­sen tulo­ve­ron Yhdys­val­tain Ear­ned Incom Tax Cre­dit ‑jär­jews­tel­mään, jos­sa pie­niä palk­ko­ja tue­taan auto­maat­ti­sel­la mata­la­palk­ka­tuel­la. Tuki oli aina­kin jokin vuo­si sit­ten 40 % ansai­tus­ta pal­kas­ta noin tuhan­nen nol­la­rin palk­kaa saak­ka. Tämä tuki siis kas­vaa, kun tulot kas­va­vat (tiet­tyyn rajaan saak­ka) kun taas jokai­nenb ansait­tu euro tai dol­lae­ri pie­nen­tää nega­tii­vis­ta tuloveroa.

  117. Sel­ven­nyk­sek­si: kan­na­tan siis sem­mois­ta sys­tee­miä, jos­sa töis­sä saa enem­män käteen yhteis­kun­nan rahaa kuin koto­na, jos tulot jää­vät jon­kun rajan alle. 

    Työt­tö­män raha oli­si perus­tu­lo, työs­sä­käy­vän mata­la­palk­kai­nen taas sai­si perus­tu­lon ja pal­kas­ta meni­si mii­nus­merk­kis­tä tulo­ve­roa, eli pal­kan pääl­le tuli­si vie­lä jol­la­kin pro­sen­til­la tulo­ve­ron sijas­ta tulotukea.

    En ole jakas­nut pyö­ri­tel­lä luku­ja, mut­ta aja­tus­ta­sol­la siis näin. Voi olla että luku­jen kans­sa tätä ei nyt saa miten­kään toi­mi­maan. Lie­nee sel­vää että täm­möi­nen sys­tee­mi ei ole niin yksin­ker­tai­nen, kos­ka tuos­ta tues­ta pitää teh­dä liu­ku­va ja sitä pitää justeerata.

    En myös­kään usko että tälai­nen oli­si poliit­ti­ses­ti mah­dol­li­nen toteut­taa yhtään min­kään­muo­toi­se­na. Ei onnis­tu miten­kään, kos­ka se vaa­tii nykyi­sen jär­jes­tel­män radi­kaa­lia muu­tos­ta. Ei onnis­tu ei.

  118. Perus­tu­lon ja nega­tii­vi­sen tulo­ve­ron ero ei ole vält­tä­mät­tä ole pel­käs­tään semanttinen.
    Perus­tu­lo tar­koit­taa usein samaa kuin kan­sa­lais­palk­ka, eli mak­se­taan kai­kil­le ja vero­te­taan pois joko osit­tain tai suu­ri­tu­loi­sil­ta koko­naan. Aina­kin teo­rias­sa. Suh­tau­dun epäil­len toimivuuteen.
    Nega­tii­vis­ta tulo­ve­roa mak­se­taan vain niil­le, jot­ka ansait­se­vat alle tie­tyn rajan. Ja täy­si­mää­räi­se­nä vain niil­le, jot­ka eivät tie­naa mitään, tai hyvin vähän.
    Yksi kysy­mys: nega­tii­vis­ta tulo­ve­roa, jos toki monia­kin perus­tu­lo­mal­le­ja, vas­tus­te­taan (ja kan­na­te­taan) sik­si, että ne edel­lyt­täi­si­vät tasa­ve­ro­pro­sent­tia. Miten niin?
    En saa­ta näh­dä estet­tä sil­le, että nega­tii­vi­seen tulo­ve­roon lii­tet­täi­siin vaik­ka pari — var­maan aika loi­vaa — progressioporrasta.

  119. Vihe­rins­si: Nyky­jär­jes­tel­mä raken­taa kovin kor­kean mini­mi­vaa­ti­muk­sen työn­te­ki­jän tuottavuudelle.

    Var­mas­ti jota­kin tär­ke­ää lip­sah­taa käsien välis­tä, mut­ta mie­les­tä­ni tuo on kaik­kein tär­keim­piä para­met­re­ja joi­ta yhteis­kun­nan tuli­si kai­ken aikaa sää­tää. Oli­si mie­lek­kääm­pää työs­ken­nel­lä jos tie­täi­si että p*skan osues­sa tuu­let­ti­meen aina voi­si hel­pos­ti pon­nis­taa uudel­leen. Samal­la kun perus­tu­lon myö­tä val­tio olio­na pie­nen­tyi­si tuot­ta­vuus­vaa­ti­mus las­ki­si samal­la koko ajan — huom! tär­keä teki­jä, sen saman elin­ta­son saavuttamiseksi!

  120. Capel­la:
    Perus­tu­lon vas­ta-argu­ment­ti­nä onkin oikeas­taan ainoas­taan se pro­tes­tant­ti­sen maa­il­man­ku­van värit­tä­mä aja­tus työs­tä ihmi­syy­den määrittäjänä.

    Koli­kol­la on toi­nen puo­li. Pitää kysyä myös sen perus­tu­lon mak­sa­jal­ta huvit­taa­ko hän­tä ahke­roi­da, jos hänen ahke­ruu­ten­sa hedel­mät (vero­tu­lot) käy­te­tään lais­kem­pien loi­koi­lun mah­dol­lis­ta­mi­seen. Omal­ta koh­dal­ta­ni vas­tauk­se­ni on: ei huvita.

  121. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Moni näyt­tää sekoit­ta­van nega­tii­vi­sen tulo­ve­ron Yhdys­val­tain Ear­ned Incom Tax Cre­dit ‑jär­jews­tel­mään, jos­sa pie­niä palk­ko­ja tue­taan auto­maat­ti­sel­la mata­la­palk­ka­tuel­la. Tuki oli aina­kin jokin vuo­si sit­ten 40 % ansai­tus­ta pal­kas­ta noin tuhan­nen nol­la­rin palk­kaa saak­ka. Tämä tuki siis kas­vaa, kun tulot kas­va­vat (tiet­tyyn rajaan saak­ka) kun taas jokai­nenb ansait­tu euro tai dol­lae­ri pie­nen­tää nega­tii­vis­ta tuloveroa.

    Kii­tok­sia täs­men­nyk­ses­tä. Olen asiat autu­aal­li­ses­ti sekoittanut.

    Tuos­ta EITC-sys­tee­mis­tä ei ole Suo­mes­sa pal­joa­kaan kes­kus­tel­tu. Mikä­hän on ollut syy­nä? Koe­taan­ko se lii­an rajuk­si piiskaksi?

  122. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Perus­tu­lo ja nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro ovat arit­meet­ti­ses­ti sama asia, ne vain mak­se­taan eri tavalla.

    Sel­lai­nen pie­ni pel­ko nega­tii­vi­sen tulo­ve­ron suh­teen minul­la on, että huo­nos­ti toteu­tet­tu­na se voi antaa mah­dol­li­suu­den hui­jauk­siin, jois­sa muka tee­te­tään pie­ni­palk­kais­ta työ­tä, ja näin saa­daan val­tio mak­sa­maan käteis­tä rahaa (nega­tii­vis­ta veroa) ole­mat­to­mis­ta töis­tä. (Yksi mah­dol­li­suus on, että todel­li­ses­ta pal­kas­ta suu­rin osa mak­set­tai­siin pimeästi.)

  123. En mina tie­da mita te ajat­te­let­te. Kun asun itse tal­lai­ses­sa lati­na­lai­sa­me­rik­ka­lai­ses­sa (niin kuin siel­la sano­taan) maas­sa (Bra­si­lias­sa, Rion osa­val­tios­sa), niin en ker­ta kaik­ki­aan tun­nis­ta tei­dan holyn­po­ly­kom­ment­te­ja. Ei taal­la kukaan noin ajat­te­le, saa­ti sit­ten tekee kuten te vaitatte.

    Te hei­jas­tat­te omat ennak­ko­luu­lon­ne tan­ne ja luu­let­te ole­van­ne vii­sai­ta euroop­pa­lai­sia. Masen­ta­vaa ja sur­ke­aa, ettei­vat edes suo­ma­lai­set ymmar­ra mitaan taman maan­osan todel­li­suu­des­ta, tas­ta maailmasta.

    Mut­ta pita­kaa ennak­ko­luu­lon­ne!. Se tekee teis­ta vii­sai­ta ja jar­ke­via ihmi­sia, sel­lai­sia jot­ka voi­vat kes­kus­tel­la Osmon kans­sa. Onhan sekin jo jotain. 

    Tama eri­tyi­ses­ti Viher­lins­sil­le ja Syl­tyl­le, mut­ta monil­le muillekin.

    t. Mik­ko

  124. Vesa: Koli­kol­la on toi­nen puo­li. Pitää kysyä myös sen perus­tu­lon mak­sa­jal­ta huvit­taa­ko hän­tä ahke­roi­da, jos hänen ahke­ruu­ten­sa hedel­mät (vero­tu­lot) käy­te­tään lais­kem­pien loi­koi­lun mah­dol­lis­ta­mi­seen. Omal­ta koh­dal­ta­ni vas­tauk­se­ni on: ei huvita. 

    Olen samaa miel­tä. Yhteis­kun­nas­sa tulee jokai­sen “kan­taa kor­ten­sa yhtei­seen kekoon”.

  125. Vesa: Koli­kol­la on toi­nen puo­li. Pitää kysyä myös sen perus­tu­lon mak­sa­jal­ta huvit­taa­ko hän­tä ahke­roi­da, jos hänen ahke­ruu­ten­sa hedel­mät (vero­tu­lot) käy­te­tään lais­kem­pien loi­koi­lun mah­dol­lis­ta­mi­seen. Omal­ta koh­dal­ta­ni vas­tauk­se­ni on: ei huvita. 

    Jos otat vaik­ka Vihreiden perustulomallia lähel­lä ole­vat nume­rot: noin 500 €/kk perus­tu­lo ja 40% vero kai­kis­ta ansio­tu­lois­ta: sil­loin tupak­ka-askin kan­teen tehty laskelma sanoo että nyky­sys­tee­mis­sä 115 mrd:n vero­tet­ta­vis­ta tulois­ta kan­ne­taan 25 mrd:n verot ja niis­tä mak­se­taan 6 mrd perus­ta­vim­pia tukia. Jäl­jel­le jää 19 mrd mui­hin val­tion ja kun­tien menoihin.

    Perus­tu­los­sa 115 mrd:n vero­tet­ta­vis­ta tulois­ta kan­ne­taan 40% tasa­ve­rol­la 46 mrd verot ja mak­se­taan takai­sin 27 mrd perus­tu­lo­na. Jäl­jel­le jää 19 mrd mui­hin val­tion ja kun­tien menoihin.

    Siis sinun ja minun ahke­ruu­den hedel­mis­tä meni­si 23.5% [*] poru­kal­le, jos­ta joku osuus on alle 1250 €/kk tie­naa­via pal­kan­saa­jia [**], mut­ta jou­kos­sa on (arva­taan vaik­ka että puolet):

    — Yrit­tä­jä­nal­ku­ja, jot­ka uskal­tai­si­vat kyl­lä hypä­tä kehit­tä­mään yri­ty­si­de­aan­sa 500€/kk tölk­ki­her­ne­kei­ton varas­sa, mut­ta jot­ka eivät elä pel­käl­lä ilmal­la mon­taa kuukautta.
    Työttömiä, jotka haluaisivat ottaa keik­ka­työ­tä vas­taan, mut­ta eivät nyky­sys­tee­mis­sä uskal­la, kun lop­pu­tu­los pää­te­tään jos­sain hem­me­tin har­kin­ta­lau­ta­kun­nas­sa viik­ko­jen pääs­tä, ja sii­hen asti pitäi­si elää pel­käl­lä ilmalla.
    — Vapaa­eh­tois­työn­te­ki­jöi­tä ja eri­lai­sia itsen­sä kehit­tä­jiä, joi­den itsen­ke­hi­tys­työs­tä joku osa aina sataa yhteis­kun­nan­kin laariin.
    — Ja sit­ten nii­tä lais­ko­ja kes­ki­kal­jan lipit­te­li­jöi­tä ja mui­ta lorveksijoita.

    Ottaen huo­mioon miten perus­tus­lain 17§ jo nyt suo­je­lee kal­jan­li­pit­te­li­jöi­tä, ja kuin­ka pal­jon itse hyötyisin jos tar­jol­la oli­si satun­nais­ta remont­ti­kei­kan teki­jää sun muu­ta pal­ve­lua — huvit­tai­si­ko minua antaa pois 12% ‘ahke­ruu­te­ni hedelmistä’?

    Ei tar­vi mon­ta sekun­tia koli­kon tätä puol­ta miet­tiä: aivan taa­tus­ti huvit­tai­si. Mil­loin aloitetaan?

    ————-
    [*] 27/46 mur­to-osa sii­tä 40% tasaverosta.
    [**] 1250 €/kk on tai­te­koh­ta, jos­sa perus­tu­loa saa­va ja tasa­ve­roa mak­sa­va duu­na­ri kiep­sah­taa net­to­saa­jas­ta nettomaksajaksi.

  126. Vesa: Koli­kol­la on toi­nen puo­li. Pitää kysyä myös sen perus­tu­lon mak­sa­jal­ta huvit­taa­ko hän­tä ahke­roi­da, jos hänen ahke­ruu­ten­sa hedel­mät (vero­tu­lot) käy­te­tään lais­kem­pien loi­koi­lun mah­dol­lis­ta­mi­seen. Omal­ta koh­dal­ta­ni vas­tauk­se­ni on: ei huvita.

    Kyl­lä­hän se mak­sa­ja sen nyky­ti­lan­tees­sa­kin maksaa!

    Täl­lä­kin het­kel­lä mak­sa­jat mak­sa­vat tois­ten loi­koi­lun JA mas­sii­vi­sen byrokratian. 

    Byro­kra­tian, jos­ta seu­raa vää­rän­lai­sia kan­nus­ti­mia ja tulo­louk­ku­ja, jois­sa töi­tä ei kan­na­ta teh­dä. Mak­sa­ja­na kir­kui­sin rie­mus­ta jos tätä byro­kra­ti­aa ja moni­mut­kais­ta jär­jes­tel­mää kar­sit­tai­siin ja sel­key­tet­täi­siin. Paras ehdo­tus tähän on tois­tai­sek­si ollut perustulomalli.

    Perus­tu­lon tuli­si olla mata­la( esim nykyis­ten mini­mi­tu­kien suu­rui­nen), mut­ta ehdot­to­man var­ma. Pie­ni­kin var­ma tulo on parem­pi kuin epä­var­ma vähän suu­rem­pi tulo. Nykyi­sen sys­tee­min yksi huo­noim­mis­ta puo­lis­ta on se, että sys­tee­mi ei ole enna­koi­ta­va. Tuen saa­ja ei aina voi ennus­taa pal­jon­ko tukea saa vai saa­ko ja mil­loin se mak­se­taan, mitä tie­to­ja tar­vi­taan ja mitä lap­pu­ja tulee olla toi­mi­tet­tu­na… Ja jopa tukien asian­tun­ti­jat, esim Kelas­sa, anta­vat saat­ta­vat antaa täy­sin kes­ke­nään ris­ti­rii­tais­ta tietoa!

    En voi lii­kaa koros­taa perus­tu­lon psy­ko­lo­gi­sia vai­ku­tuk­sia. Kun ihmis­ten voi­ma­va­rat ohjau­tu­vat tuki­sää­dös­ten kie­mu­roi­den sel­vit­te­lys­tä ja epä­var­muu­des­sa elä­mi­ses­tä johon­kin muu­hun, seu­rauk­set ovat taa­tus­ti positiivisia. 

    Ja samal­la vie­lä vähen­net­täi­siin byro­kra­ti­aa, jos­sa tuli­si sääs­tö­jä myös. Kuka mak­sa­ja ei täl­lais­ta muu­tos­ta kannattaisi?

  127. Vesa: Koli­kol­la on toi­nen puo­li. Pitää kysyä myös sen perus­tu­lon mak­sa­jal­ta huvit­taa­ko hän­tä ahke­roi­da, jos hänen ahke­ruu­ten­sa hedel­mät (vero­tu­lot) käy­te­tään lais­kem­pien loi­koi­lun mah­dol­lis­ta­mi­seen. Omal­ta koh­dal­ta­ni vas­tauk­se­ni on: ei huvita.

    Olet siis täl­lä het­kel­lä työ­tön? Nyky­jär­jes­tel­mä­hän kun nime­no­maan mah­dol­lis­taa loi­koi­lua ja lais­ku­roin­tia — monet meka­nis­mit suo­ras­taan ran­kai­se­vat ihmi­siä ahke­ruu­des­ta ja yrit­te­liäi­syy­des­tä. Tie­sit­hän, että edes vapaa­eh­tois­työ­tä ei työ­tön saa teh­dä ilman jon­kin­moi­sia sak­ko­ja ja tuen­me­ne­tyk­siä? Täl­lai­sen­ko jär­jes­tel­män puo­les­ta mie­lel­lä­si ahkeroit?

    Itse äänes­täi­sin sel­lai­sen sys­tee­min puo­les­ta, jos­sa nykyi­set tuet jae­taan ilman noi­ta ahke­ruu­des­ta ran­kai­se­mi­sia ja työn teke­mi­ses­tä siis teh­dään kai­kis­sa tapauk­sis­sa kan­nat­ta­vaa. Mil­lai­sen tahan­sa työn, mis­sä tahan­sa pät­kis­sä. Siis perus­tu­lo, kuin oli­si jo!

  128. Vesa: Koli­kol­la on toi­nen puo­li. Pitää kysyä myös sen perus­tu­lon mak­sa­jal­ta huvit­taa­ko hän­tä ahke­roi­da, jos hänen ahke­ruu­ten­sa hedel­mät (vero­tu­lot) käy­te­tään lais­kem­pien loi­koi­lun mah­dol­lis­ta­mi­seen. Omal­ta koh­dal­ta­ni vas­tauk­se­ni on: ei huvita. 

    En haluai­si mak­saa byro­kra­tias­ta ja val­von­nas­ta joka liit­tyy nykyi­seen tulon­siir­to­ta­paan. Minul­le riit­täi­si pelk­kä tulon­siir­to. Ja minus­ta oli­si hie­noa, että se kai­ken jär­jen mukaan vapaut­tai­si luo­vuut­ta ja ihan sitä samaa valin­taan perus­tu­vaa “mark­ki­noi­den näky­mät­tö­män käden” ohjaus­ta kuin ylei­ses­ti muu­toin­kin tavoi­tel­laan. Kai­ken jär­jen mukaan yhä mität­tö­mäm­pi työ oli­si talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vaa. Hin­ta täs­tä on ole­mas­sa, ja se on juu­ri tuo val­von­nan ja siten val­lan lopet­ta­mi­nen. Itse en kai­paa sel­lais­ta lai­sin­kaan. Koe­tan ymmär­tää, että joil­le­kin se on jopa tär­keim­piä asioi­ta maa­il­mas­sa ja oman hyvin­voin­nin suo­ra­nai­nen perus­ta. Ole­tan edel­leen, että kom­men­toin net­to­mak­sa­ja­na, aina­kin pit­käl­lä aika­vä­lil­lä, lap­set eivät vie­lä työiässä.

  129. Vesa: Koli­kol­la on toi­nen puo­li. Pitää kysyä myös sen perus­tu­lon mak­sa­jal­ta huvit­taa­ko hän­tä ahke­roi­da, jos hänen ahke­ruu­ten­sa hedel­mät (vero­tu­lot) käy­te­tään lais­kem­pien loi­koi­lun mah­dol­lis­ta­mi­seen. Omal­ta koh­dal­ta­ni vas­tauk­se­ni on: ei huvita.

    Olet­ko las­ke­nut, miten perus­tu­lo oikeas­ti vai­kut­tai­si sinul­le käteen jää­viin tuloi­hin esi­te­tyil­lä para­met­reil­la (perus­tu­lo 500 eur / kk, pal­kas­ta pidä­tet­täi­siin 40 % vero­ja ja mui­ta mak­su­ja)? Minä olen, ja tulos on yllät­tä­vä: Kuu­lun ilmei­ses­ti tulo­luo­kis­sa par­hai­ten ansait­se­vaan 10 %:iin. Jos esi­tet­ty perus­tu­lo­mal­li otet­tai­siin käyt­töön, net­to­tu­lo­ni kas­vai­si­vat yli 180 eur / kk. Mie­he­ni brut­to­tu­lot ovat parem­mat kuin minul­la. Hänel­lä net­to­tu­lot nousi­si­vat yli 390 eur /kk. Vie­lä parem­pi tilan­ne meil­lä tuli­si ole­maan rei­lun vuo­den kulut­tua, kun per­hees­säm­me on toden­nä­köi­ses­ti 18 vuot­ta täyt­tä­nyt lukio­lai­nen, joka ei saa mitään tukia ja jol­la ei ole lain­kaan tulo­ja. Sii­nä vai­hees­sa hänel­le­kin mak­set­tai­siin 500 eur / kk, joten per­heem­me net­to­tu­lot oli­si­vat yli ton­nin kuu­kau­des­sa nykyis­tä suu­rem­pia. Toki tämä vii­mei­nen tilan­ne oli­si vain väliai­kai­nen ja meni­si toden­nä­köi­ses­ti ohi alle kah­des­sa vuodessa.

    Se minua täs­sä ihme­tyt­tää­kin, että miten mal­li voi olla kus­tan­nus­neut­raa­li, jos sii­nä hyvä­tu­lois­ten net­to­tu­lot kas­va­vat näin sel­väs­ti. Kenel­tä ne rahat otet­tai­siin vai onko jol­le­kin nyt sat­tu­nut paha laskuvirhe?

  130. Kepa: Se minua täs­sä ihme­tyt­tää­kin, että miten mal­li voi olla kus­tan­nus­neut­raa­li, jos sii­nä hyvä­tu­lois­ten net­to­tu­lot kas­va­vat näin sel­väs­ti. Kenel­tä ne rahat otet­tai­siin vai onko jol­le­kin nyt sat­tu­nut paha laskuvirhe?

    Yksi olen­nai­nen asia on se, että kysees­sä ei ole nol­la­sum­ma­pe­li. Vähäi­siä sääs­tö­jä saa byro­kra­tias­ta, mtu­ta olen­nai­sem­paa sääs­töä tulee siiät, että mal­lin pitäi­si ole­tet­ta­vas­ti lisä­tä työl­li­syy­sas­tet­ta huo­mat­ta­vas­ti, kos­ka työn vas­taa­not­ta­mi­seen liit­ty­vä kan­nus­tin­louk­ku­jär­jes­tel­mä katoai­si. Täl­lä voi olla var­sin mer­kit­tä­vä­kin vai­ku­tus jul­ki­sen talou­den kannalta.

    Alla kui­ten­kin vähän mate­maat­ti­sem­paa poh­din­taa aihees­ta. Luvut ovat Tilas­to­kes­kuk­sen vuo­den 2012 luku­ja, mut­ta jätän ver­taa­mat­ta nyky­jär­jes­tel­män vero­ker­ty­mään, kos­ka tukien kans­sa koko­nai­suus on kovin kimu­rant­ti. (Ts. voi olla, että hypo­teet­ti­nen 40 % ei ole oikea numero.)

    = = =

    Käy­rän (käteen­jää­vä vs. ansio­tu­lot) vetä­mi­nen kus­tan­nus­neut­raa­lis­ti on hyvin herk­kä nime­no­maan käy­rän alku­pääl­le. Jos kuu­kausit­tais­ta perus­tu­loa nos­te­taan eurol­la ja käy­rän muo­to pide­tään sama­na, jul­ki­set menot kas­va­vat usei­ta kym­me­niä mil­joo­nia euro­ja vuo­des­sa. Tämä sik­si, että alku­pis­teen paik­ka vai­kut­taa joka iki­sen pal­kan­saa­jan tuloihin.

    Yhden pro­sen­tin mal­lis­sa pro­sent­ti on aika herk­kä. Koko maas­sa vero­tet­ta­vat ansio­tu­lot (siis pal­kat, pää­osin eläk­keet, monet etuu­det) ovat yhteen­sä noin 120 mil­jar­dia euroa vuo­des­sa, joten yksi pro­sent­tiyk­sik­kö on jo yli miljardi.

    Yksin­ker­tais­te­tuil­la luvuil­la las­ket­tu­na käy niin, että tuo 120 mil­jar­dia tuot­tai­si 40 %:n vero­pro­sen­til­la 48 mil­jar­dia verotuloja. 

    Jos ole­te­taan, että luke­ma on oikein, täs­tä voi vään­tää jotain vähän progres­sii­vi­sem­paa. Teh­dään yksi progres­sio­por­ras koh­taan 40 000 €/vuosi. Tämä on koko­päi­vä­toi­mi­sil­la tulon­saa­jil­la vähän medi­aa­ni­tu­lo­jen ylä­puo­lel­la (mie­hil­lä ali, nai­sil­la yli).

    Jot­ta täl­lä pääs­tään las­ke­maan vähän tar­kem­min, poi­mi­taan rajan ali ja yli ole­vat ihmi­set ja tulot. Rajan alla on noin 3,6 mil­joo­naa tulon­saa­jaa, jot­ka saa­vat noin 70 mil­jar­dia euroa tulo­ja vuo­des­sa. Rajan pääl­lä on noin 900 000 tulon­saa­jaa, jot­ka saa­vat noin 50 mil­jar­dia euroa vuodessa.

    Kaik­ki­aan rajan alit­ta­via tulo­ja on siis 70 mil­jar­dia + 40 000 € x 900 000 tulon­saa­jaa = 106 mil­jar­dia. Sen yli mene­viä tulo­ja jää 14 mil­jar­dia euroa.

    Jos alem­paa pro­sent­tia alen­ne­taan, ylem­pää pitää nos­taa tulo­jen suh­tees­sa, siis ker­toi­mel­la 106/14 = 7,6. Eli yhdis­tel­mä 38 % ja 55 % toi­mi­si. Mel­kein puo­lel­la koko­päi­väi­sis­tä pal­kan­saa­jis­ta oli­si siis mar­gi­naa­li­pro­sent­ti­na 55, ja sil­ti pie­ni­tu­lois­ten pro­sent­tia saa­tiin vain hie­man alas.

    Tie­ten­kään 40 000 € ansait­se­va ei nyt vält­tä­mät­tä ihan suu­ri­tu­loi­sen lei­maa ansait­se. Jos raja lai­tet­tai­siin vaik­ka­pa 60 000 €/vuosi, niin sen ylä­puo­lel­la ole­via tulo­ja on noin 7 mil­jar­dia. Täl­löin vas­taa­va suh­de­lu­ku on jo noin 15, ts. yhdis­tel­mä 38 % ja 70 % toimisi…

    Jos raja lai­te­taan oikeas­ti hyvä­tu­lois­ten sataan­ton­niin vuo­des­sa, tuon yli ole­vaa ansio­tu­loa tulee noin puo­li­tois­ta mil­jar­dia vuo­des­sa. Jos se vero­tet­tai­siin kaik­ki pois (100 % mar­gi­naa­li), mui­den mar­gi­naa­lia voi pudot­taa alle prosentin.

    Jär­jes­tel­mään voi tie­tys­ti raken­taa hyvä­palk­kai­sia ran­kem­min verot­ta­vaa progres­sio­ta, jos se on poliit­ti­ses­ti tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta. Fis­kaa­li­ses­ti perus­tu­lo­jär­jes­tel­mä on kui­ten­kin erit­täin herk­kä sil­le, miten pie­ni- ja kes­ki­tu­loi­sia verotetaan.

    Tuol­la ylem­pä­nä kom­men­toin sitä, että jos jos­tain löy­tyy fis­kaa­li­ses­ti rea­lis­ti­nen mal­li, se toden­nä­köi­ses­ti alen­taa koto­na jou­ten ole­van työ­tä vail­la oli­jan tulo­ja, paran­taa vähään­kin työ­hön ryh­ty­vän tulo­ja ja alen­taa kes­ki­tu­lois­ten käteenjäävää.

    = = =

    Perus­tu­lo toki vaa­tii sitä, että se ote­taan huo­mioon muis­sa kuin palk­ka­tu­lois­sa (eläk­keet yhte­nä suu­re­na). Samoin sen tuo­mia pika­voit­to­ja voi lei­ka­ta esi­mer­kik­si opin­to­jen mak­sul­li­suu­te­na. Opis­ke­li­joil­ta­han voi­si kus­tan­nus­neut­raa­lis­ti käy­dä kerää­mäs­sä luku­kausi­mak­sui­na opin­to­tuen ja perus­tu­lon ero­tuk­sen pois.

    Koko­nai­suus on moni­mut­kai­nen, eikä sen läpi­las­ke­mi­nen edes ilman dynaa­mi­sia vai­ku­tuk­sia ole help­poa. Dynaa­mi­set vai­ku­tuk­set vaa­ti­vat sit­ten kun­nol­li­sen herkkyysanalyysin.

    Itse olen sitä miel­tä, että perus­tu­lo on niin hyvä jut­tu, että se kan­nat­tai­si aina­kin sel­vit­tää ja pöy­hiä ihan perin poh­jin. Voi tie­ten­kin olla, että nume­rois­ta ei saa rea­lis­ti­sia, ja sit­ten pitää miet­tiä jotain muuta.

  131. mik­ko sii­to­nen: Mut­ta pita­kaa ennak­ko­luu­lon­ne!. Se tekee teis­ta vii­sai­ta ja jar­ke­via ihmi­sia, sel­lai­sia jot­ka voi­vat kes­kus­tel­la Osmon kans­sa. Onhan sekin jo jotain.

    Tama eri­tyi­ses­ti Viher­lins­sil­le ja Syl­tyl­le, mut­ta monil­le muillekin.

    Kii­tok­sia palautteestasi. 

    Jou­dun kui­ten­kin pyy­tä­mään nöy­rim­mäs­ti anteek­si tyh­myyt­tä­ni, kun en lain­kaan ymmär­rä, mis­tä täs­sä on kyse. Haluat­ko vähän ava­ta? En aina­kaan itse huo­maa täs­sä kes­kus­te­lus­sa vii­tan­nee­ni Suo­men ulko­puo­lel­le lainkaan.

  132. Kepa: Se minua täs­sä ihme­tyt­tää­kin, että miten mal­li voi olla kus­tan­nus­neut­raa­li, jos sii­nä hyvä­tu­lois­ten net­to­tu­lot kas­va­vat näin sel­väs­ti. Kenel­tä ne rahat otet­tai­siin vai onko jol­le­kin nyt sat­tu­nut paha laskuvirhe?

    Täällä olen teh­nyt tupak­ka-askin­kan­si­las­kun tuos­ta ääliösimppelistä mal­lis­ta tulo­luo­kit­tain, mut­ta sii­nä lie­nee moka tai pari, min­kä lisäk­si epäi­len että asu­mis­tuet pis­tä­vät pakan uudel­leen tyys­tin sekaisin.

    Joka tapauk­ses­sa perus­tu­lon para­met­re­ja voi ruu­va­ta, ja Vihreidenkin mallissa on progres­sio­mut­ka 60 k€/v kohdalla.

  133. Tur­huuk­sien talous voi laa­jen­tua loput­to­mas­ti. Niin­pä jok­seen­kin kaik­ki voi­vat työl­lis­tyä – jol­la­kin palkalla.”

    Kyse on ihmis­ten käyt­täy­ty­mi­ses­tä, joten tos­sa on pai­kal­laan koros­taa sanaa “voi”.

    Sekin mah­dol­li­suus on ole­mas­sa, ettei noin käykkään.
    Siten lopu­ton laa­jen­tu­mi­nen on olettama.

  134. Mik­ko Kivi­ran­ta: Tääl­lä olen teh­nyt tupak­ka-askin­kan­si­las­kun tuos­ta ääliö­simp­pe­lis­tä mal­lis­ta tuloluokittain 

    Sii­tä ilmei­ses­ti puut­tuu jotain sotu­mak­su­ja tai yle-vero­ja? Vero­pro­sent­ti­las­ku­ri aut­taa jos tupak­kias­ki lop­puu kesken.

    Vih­rei­den perus­tu­lo­mal­le­ja on vai­van­nut vähän sama ongel­ma, kat­so­taan kun­nal­lis- ja val­tion­ve­roa ja unoh­de­taan sotu­mak­sut, elä­ke­mak­sut ja työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­sut YLE-veros­ta puhu­mat­ta­kaan (yhteen­sä mel­kein 9 % brut­to­pal­kas­ta). Aika iso ero jos 1000 euron pal­kas­ta jää käteen 600 tai 512 euroa.

  135. Vihe­rins­si: Vähäi­siä sääs­tö­jä saa byro­kra­tias­ta, mtu­ta olen­nai­sem­paa sääs­töä tulee siiät, että mal­lin pitäi­si ole­tet­ta­vas­ti lisä­tä työl­li­syy­sas­tet­ta huo­mat­ta­vas­ti, kos­ka työn vas­taa­not­ta­mi­seen liit­ty­vä kan­nus­tin­louk­ku­jär­jes­tel­mä katoai­si. Täl­lä voi olla var­sin mer­kit­tä­vä­kin vai­ku­tus jul­ki­sen talou­den kannalta.

    Pit­käl­lä aika­vä­lil­lä myös ter­veys­me­nois­sa sääs­tet­täi­siin. Väi­tän, että nykyi­nen kyy­ky­tys luo ihan mitat­ta­vaa pahoin­voin­tia kyy­ky­tet­tä­vil­le, ja tämä puo­les­taan vai­kut­taa hei­ken­tä­väs­ti talou­del­li­sen tuot­ta­vuu­den ohel­la hen­ki­lön ter­vey­teen. Huo­nol­le elä­män­po­lul­le jou­tu­mi­sel­la on tapa­na käyn­nis­tää itse­ään toteut­ta­va kier­re, ja vuo­sien mit­taan vai­ku­tuk­set ker­tau­tu­vat. Oli­si kiin­nos­ta­vaa sel­vit­tää, kuin­ka suu­ria rahas­sa mitat­ta­via vai­ku­tuk­sia täl­lä tosia­sias­sa on (se, että vai­ku­tuk­set ovat ole­mas­sa, on jo val­miik­si selvää).

    Täl­lä het­kel­lä­hän kaik­kein (hen­ki­ses­ti) huo­no­voin­ti­sim­mat jää­vät ilman perus­tur­vaa, kos­ka sen hake­mi­seen pitäi­si olla kyke­ne­vä toi­mi­maan tie­tyl­lä suo­ri­tus­ta­sol­la ja monis­sa tapauk­sis­sa vie­lä valit­ta­maan rutii­nin­omai­ses­ti vas­toin lakia teh­dyis­tä pää­tök­sis­tä — kuu­lem­ma aina­kin jot­kut sosi­aa­li­toi­mis­tot kun käyt­tä­vät tätä työ­ka­lu­na tuki­me­no­jen hallinnassa. 

    Täl­lai­sen toi­min­nan nimit­tä­mi­nen hyvin­voin­ti­val­tiok­si vai­kut­taa huo­nol­ta vitsiltä.

  136. Saa­ra: Pit­käl­lä aika­vä­lil­lä myös ter­veys­me­nois­sa sääs­tet­täi­siin. Väi­tän, että nykyi­nen kyy­ky­tys luo ihan mitat­ta­vaa pahoin­voin­tia kyy­ky­tet­tä­vil­le, ja tämä puo­les­taan vai­kut­taa hei­ken­tä­väs­ti talou­del­li­sen tuot­ta­vuu­den ohel­la hen­ki­lön ter­vey­teen. Huo­nol­le elä­män­po­lul­le jou­tu­mi­sel­la on tapa­na käyn­nis­tää itse­ään toteut­ta­va kier­re, ja vuo­sien mit­taan vai­ku­tuk­set ker­tau­tu­vat. Oli­si kiin­nos­ta­vaa sel­vit­tää, kuin­ka suu­ria rahas­sa mitat­ta­via vai­ku­tuk­sia täl­lä tosia­sias­sa on (se, että vai­ku­tuk­set ovat ole­mas­sa, on jo val­miik­si selvää).

    Täl­lä het­kel­lä­hän kaik­kein (hen­ki­ses­ti) huo­no­voin­ti­sim­mat jää­vät ilman perus­tur­vaa, kos­ka sen hake­mi­seen pitäi­si olla kyke­ne­vä toi­mi­maan tie­tyl­lä suo­ri­tus­ta­sol­la ja monis­sa tapauk­sis­sa vie­lä valit­ta­maan rutii­nin­omai­ses­ti vas­toin lakia teh­dyis­tä pää­tök­sis­tä – kuu­lem­ma aina­kin jot­kut sosi­aa­li­toi­mis­tot kun käyt­tä­vät tätä työ­ka­lu­na tuki­me­no­jen hallinnassa. 

    Täl­lai­sen toi­min­nan nimit­tä­mi­nen hyvin­voin­ti­val­tiok­si vai­kut­taa huo­nol­ta vitsiltä.

    Aamen. Vitu­tuk­sen voi­maa ei kan­na­ta aliarvioida.

  137. Ano­nyy­mi:
    Jos olen sitä miel­tä että mie­luum­min otan enem­män vapaa-aikaa ja vähem­män tur­huuk­sia, voin teo­rias­sa neu­vo­tel­la työ­nan­ta­ja­ni kans­sa pie­nem­mäs­tä työ­mää­räs­tä vas­taa­vas­ti pie­nem­mäl­lä pal­kal­la. Käy­tän­nös­sä kui­ten­kaan tämä ei tah­do onnis­tua kah­des­ta syys­tä. Ensin­nä­kin tämä ker­too työ­nan­ta­jal­le­ni että en ole eri­tyi­sen innos­tu­nut työs­tä­ni kos­ka en tah­do teh­dä sitä edes “nor­maa­lia” mää­rää. Täl­lai­nen sig­na­loin­ti­vai­ku­tus on eri­tyi­sen vah­va ns. super­täh­tia­loil­la kuten ohjel­mis­to­ke­hi­tyk­ses­sä, ym. luo­vis­sa töis­sä. Toi­sek­seen työ­nan­ta­ja­na palk­kauk­seen liit­tyy työ­nan­ta­jan näkö­kul­mas­ta pal­kan lisäk­si myös kiin­tei­tä kus­tan­nuk­sia (laki­sää­tei­set mak­sut sekä pereh­dy­tyk­seen, kou­lu­tuk­seen, yms. mene­vät resurs­sit) jol­loin työ­nan­ta­jat halua­vat teet­tää työn­te­ki­jäl­lä töi­tä niin pal­jon kuin vain laki sallii.

    Spot on!

    Juu­ri tämä on ongel­man yti­mes­sä: Ihmi­sil­lä ei oikeas­ti ole rea­lis­tis­ta mah­dol­li­suut­ta teh­dä vähem­män töi­tä vaik­ka haluai­si­vat. Siten työ on “kvan­tit­tu­nut” ihmisiksi/työpaikoiksi, ja sitä pitää luo­da lisää ja lisää, vain jot­ta kaik­ki pää­se­vät osal­lis­tu­maan sii­hen. Var­sin sai­ras tämä työnluontiparadigma:
    http://rootbug.org/Ns5
    bit.ly/RBintro

    Toi­nen ongel­ma on se, että osa ei halua downs­hif­ta­ta työn­te­ko­aan vaik­ke kulu­ta­kaan, vaan sen sijaan sääs­tää enem­män. Tämän seu­rauk­se­na sääs­te­tään lii­kaa — enem­män kuin inves­toin­tei­hin tar­vit­tai­siin. Ja täs­tä seu­raa ns. “kysyn­tä­la­ma”, jos­sa val­tion pitää vel­kaan­tua (“sti­mu­loi­da talout­ta”) pitääk­seen pyö­rät pyö­ri­mäs­sä. Tämä tar­koit­taa sitä, että sääs­tä­mi­nen on lii­an kan­nat­ta­vaa, eli että kor­ko­ta­so on lii­an korkea:
    http://rootbug.org/Ns3

    Ja, Osmo, mitä tulee jul­ki­sen sek­to­rin kus­tan­ta­mi­seen: vaih­dan­nan sijaan pitää verot­taa maa­ta ja patent­te­ja, ottaa voi­tot luon­nol­li­sis­ta monopolitoimialoista…
    http://rootbug.org/Ns1

    …sekä toi­saan vetää ne korot nega­tii­vi­sik­si ja lait­taa val­tion tal­le­tus­ta­kauk­sel­le hinta:
    http://rootbug.org/Ns4

    Täs­tä seu­raa­vat alem­mat tal­le­tus­ko­rot myös vetäi­si­vät val­tion velan korot monis­sa tilan­teis­sa nega­tii­vi­sik­si eli teki­si­vät sii­tä tulonlähteen! 

    Puhu­mat­ta­kaan sii­tä että alem­mat pää­oman kus­tan­nuk­set sai­si­vat sijoit­ta­jat dis­kont­taa­maan kas­sa­vir­to­ja kau­ka­na tule­vai­suu­des­sa kevyem­min ja siten kan­nus­tai­si näi­tä teke­mään pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä tuot­ta­via sijoi­tuk­sia 😉 — ja panos­ta­maan myös kestävyyteen.

    Täs­tä kai­kes­ta enem­män osoit­tees­sa rootbug.org ja kir­jas­sa “Fixing the Root Bug”:
    http://rootbug.org/FtRB-Kindle
    http://rootbug.org/FtRB-iBooks
    http://rootbug.org/FtRB-print

  138. On se tur­huuk­sien mark­ki­na vie­lä kau­ka­na, teo­ria sii­tä että työn­te­ki­jä voi­si vali­ta vähäi­sen työ­ajan ja tur­huuk­sien kulut­ta­mi­sen välil­lä. Taval­li­nen duu­na­ri, bus­si­kus­ki, sii­voo­ja ym. omaa sel­lai­sen tulo­ta­son täy­del­lä työ­vii­kol­la, että saa juu­ri ja juu­ri mak­set­tua asun­non, työ­mat­kat, pakol­li­set las­kut ja ruo­an. Pal­jon ei tar­vit­se sat­tua yli­mää­räi­siä menoe­riä, niin talous kaa­tuu ja vel­kaa syntyy. 

    Ei kan­na­ta kuvi­tel­la, että tule­vai­suus on sen ruusui­sem­pi. Tulo- ja varal­li­suuse­rot tule­vat kas­va­maan kiih­ty­vään tah­tiin. Jaka­mis­ta­lous ja yhdys­kun­ta­ra­ken­teen tii­vis­tä­mi­nen mah­dol­lis­ta­vat sen, että duu­na­ri pär­jää yhä pie­nem­mäl­lä pal­kal­la ja yri­tyk­set voi­vat kas­vat­taa voit­to­jaan, joi­ta kotiu­te­taan vero­pa­ra­tii­sei­hin. Kes­ki­luok­ka hävi­ää ja super­rik­kai­den kulu­tus­ta­so nousee, he eriy­ty­vät asu­maan muus­ta väes­tös­tä, jopa eril­li­siin vero­pa­ra­tii­si­val­tioi­hin, hank­kien yhä suu­rem­pia huvi­jah­te­ja, yksi­tyis­ko­nei­ta ym. kivaa. Toki nii­den val­mis­tus työl­lis­tää duu­na­rei­ta, jat­kos­sa hei­dän työ­pa­nok­ses­taan menee­kin yhä suu­rem­pi osa pie­nen elii­tin luk­suk­sen tuot­ta­mi­seen. Sen vuok­si duu­na­ril­la ei jää myös­kään kulu­tus­va­raa tur­huu­teen, hei­dän työ­pa­nok­ses­taan yhä pie­nem­pi osa riit­tää oman kulu­tuk­sen tuottamiseen. 

    Tämä­hän ei ole mitään uut­ta, ennem­min­kin paluu­ta historiaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.