Turhuuden talous

Berli­inis­sä kan­nat­taa käy­dä DDR-museossa nähdäk­seen, mil­laisen kulu­tus­ta­son sosial­is­min malli­maa lupasi kansalaisilleen. Tar­jol­la oli kaik­ki, mitä ihmi­nen vält­tämät­tä elämään­sä tarvit­see: asun­to, ruokaa, tele­vi­sio, huoneka­lut ja vähän oikean­laista kult­tuuria sekä onnekkaille Tra­bant. Tuot­ta­mal­la hyödyk­keet suu­ri­na sar­joina saman­laisi­na, talous pystyi tyy­dyt­tämään kansalais­ten vält­tämät­tömät tarpeet. Jatku­van edis­tyk­sen myötä oli tarkoi­tus saavut­taa sel­l­ainen elin­ta­so, että muuri voidaan purkaa turhana.

Maail­mas­sa mil­jardit ihmiset haaveil­e­vat DDR:n normielin­ta­sos­ta. Sen puoles­ta Lati­nalaisen Amerikan kansat äänestävät. Se olisi riit­tänyt unel­mak­si myös useim­mille suo­ma­laisille kuusikym­men­tä vuot­ta sit­ten. Nyt pelkkä toimeen­tu­lo­tu­ki takaa peri­aat­teessa kaikille DDR:n normielintason.

Vält­tämät­tömyyshyödykkei­den tuot­ta­mi­nen ei ole enää tuotan­nolli­nen ongel­ma. Ongel­ma on, että vält­tämät­tömyyshyödykkei­den tuotan­to tar­joaa työtä enää vain alati pienenevälle osalle ihmisiä.

Bulkki­tavaroiden valmis­tus ei ole enää taloudel­lis­es­ti mie­lenki­in­toista. Kun äly­puhe­li­men valmis­t­a­mi­nen mak­saa muu­ta­man euron, on saman­tekevää, mis­sä ne valmis­te­taan. Paljon enem­män työ­paikko­ja ne syn­nyt­tävät suun­nit­telus­sa, logis­ti­ikas­sa ja kaupassa.

Meitä pelotel­laan maail­mal­la, jos­sa hyödyl­liseen tuotan­toon tarvi­taan vain viides­osa ihmi­sistä. Niin siinä kävisi, jos DDR:n normielin­ta­so riit­täisi. Tämä merk­it­see myös, ettei pitäisi olla tuotan­nol­lis­es­ti ylivoimaista taa­ta normielin­ta­so kaikille maail­man ihmisille.

Vaik­ka tavaroiden ja ruuan tuotan­to ei paljon työvoimaa vaa­di, julkiset palve­lut kuten koulu­tus ja ter­vey­den­huolto vaa­ti­vat. Kuka mak­saa veroina ilmais­palve­lut, jos työt yksi­tyis­sek­to­ril­la automa­ti­soitu­vat pois?

= = =

Muu­ta­ma vuosi sit­ten eduskun­nas­sa käynyt del­e­gaa­tio ker­toi, että Suomes­sa rav­it työl­listävät enem­män ihmisiä kuin sahat. Tieto voi pitää paikkansa, vaik­ka onkin peräisin hevosmiehiltä.

Uusia työ­paikko­ja syn­tyy ravien ohel­la kun­tos­alei­hin, trendikahviloi­hin, tietokone­pelien laad­in­taan ja kaik­keen muuhun sel­l­aiseen, jota Tuo­mas Kyrön mie­len­sä­pa­hoit­ta­ja pitäisi täytenä humpuuk­i­na. Eipä näi­den tekemiseen olisi DDR:n viisivuo­tis­su­un­nitelmis­sakaan arvokas­ta työvoimaa uhrat­tu, kos­ka turhu­us olisi ollut pois välttämättömyyksistä.

Nyky­maail­mas­sa talouden kasvu ja työl­lisyys perus­tu­vat läh­es kokon­aan turhuuk­sien tuot­tamiseen. Pahoit­te­len turhan vah­vaa sanaa. Suomenkielestä puut­tuu luon­te­va sana kuvaa­maan asioi­ta, jot­ka ovat mukavia mut­ta eivät vält­tämät­tömiä (unnec­es­sar­i­ties).

Amerikkalainen eloku­vapro­jek­ti voi mak­saa sato­ja miljoo­nia euro­ja, mikä tarkoit­taa jopa kym­men­tä tuhat­ta han­kkeeseen suo­raan tai välil­lis­es­ti käytet­tyä työvuot­ta. Koko kän­nykkäalan kehi­tys on perus­tunut viihdeom­i­naisuuk­si­in. Telakka­te­ol­lisu­ut­ta pide­tään per­in­teisenä kovana alana, mut­ta Turun telakalla raken­net­ta­van lois­toris­teil­i­jän lop­puku­lut­ta­ja on amerikkalainen Karib­ian ris­teilyl­lä raho­jaan tuh­laa­va eläkeläinen.

Työn tarve on muut­tunut uhrauk­ses­ta meri­itik­si. DDR:n johto pohti aikanaan, paljonko työvoimaa on varaa uhra­ta Tra­bantien valmis­tamiseen. Ravikansaa kiitetään sitä, että rav­it työl­listävät niin paljon ihmisiä.

Turhu­u­den taloudessa tulon­jako läh­estyy Klondiken tulon­jakoa: tuhat miestä läh­tee kevääl­lä etsimään kul­taa. Muu­ta­ma kymme­nen tulee syksyl­lä takaisin upporikkaana, mut­ta useim­mat eivät ei ole löytäneet mitään. Suomes­sa on luke­mat­to­mia pelialan yri­tyk­siä, mut­ta vain Rovio ja Super­cell ovat osuneet kultasuoneen.

Turhuuk­sien kysyn­tää on paljon vaikeampi ennus­taa kun vaikka­pa perunoiden kysyn­tää. Turhu­u­den talous on jatku­vaa epä­var­muut­ta. Yleisö ei ehkä löy­däkään suurel­la rahal­la ehostet­tua trendi­rav­in­to­laa. Jät­tibud­jetil­la tehty eloku­va voi flopa­ta. Rovio kehit­ti Angry Birdsin noin kymme­nen hen­gen voimin. Sen jäl­keen se on etsinyt uusia kul­ta­suo­nia liki satak­er­taisel­la panos­tuk­sel­la, mut­ta ei ole löytänyt.

Turhu­u­den taloudessa yleistyvät voit­ta­ja vie kaiken tilanteet. Ensin Nokia voit­ti ja sit­ten siltä vieti­in kaik­ki. Yhtiö aliarvioi puhe­lin­ten viihdeom­i­naisuuk­sien merkityksen.

= = =

Turhuuk­sien talous voi laa­jen­tua lop­ut­tomasti. Niin­pä jok­seenkin kaik­ki voivat työl­listyä – jol­lakin pal­ka­lla. Tämä osa taloud­es­ta on lähtöko­htais­es­ti eri­ar­vois­tavam­paa kuin teol­lisu­ustyö. Eniten on kysyn­tää luoville osaajille.

Lie­nee turha pelko, että vain 20 % työl­listyy, mut­ta 20 pros­ent­tia työn­tek­i­jöistä voi viedä 80 pros­ent­tia tuloista. Onko edessä synkkä eriarvoisuus?

Ongel­ma on siis, että vält­tämät­tömyyshyödyk­keet syn­tyvät liian helpolla.

Miten se voi olla ongelma?

Entä jos vain tehdään vähem­män työtä, siis lyhen­netään työvuot­ta? Työa­jan lyhen­tämi­nen ei vähen­nä työt­tömyyt­tä paljonkaan, kos­ka työt­tömyys on työ­markki­noiden kitkas­ta johtu­vaa hävikkiä, joka ei riipu työ tar­jon­nan määrästä. Oikea kysymys on, ovatko turhu­udet arvokkaampia kuin vapaa-aika. Tästä ei tarvitse päät­tää kollek­ti­ivis­es­ti. Jokainen voi vali­ta, paljonko työvoimaansa myy ja mihin kulu­tus­ta­soon tyy­tyy. Eroista kulu­tus­ta­sois­sa tulee hyväksyt­tävämpiä, kun ne koske­vat turhuuk­sia, eivät välttämättömyyksiä.

Enää pitäisi kek­siä, mis­tä saadaan rahat opet­ta­jien ja sairaan­hoita­jien palkkoi­hin, jos kovin moni pää­tyy arvosta­maan vapaa-aikaa enem­män kuin turhuutta?

144 vastausta artikkeliin “Turhuuden talous”

  1. Eräs ongel­ma on, että mitä mata­lampi on kaikille taat­tu peruselin­ta­so, sitä pienem­mät poikkea­mat siitä ylöspäin ollaan psykol­o­gis­es­ti valmi­ita hyväksymään.

    Maini­tus­sa DDR:ssä kansalaiset sai­vat hal­lit­se­mat­to­mia rai­voko­htauk­sia, kun sys­teemin rom­ahdet­tua tuli kuo­hut­tavia pal­jas­tuk­sia siitä, mil­laista elämää puolueen johto oli elänyt. Sivus­takat­so­jan silmis­sä asi­as­sa on vain koomista, että se oli elänyt ehkä vaa­ti­mat­tomam­min ja pien­imuo­toisem­min kuin minkään muun dik­tatu­uri­maan johto koskaan. Hyvän elämän ainek­sia oli­vat olleet mm. omakoti­talot, mikrou­u­nit, VHS-videonauhu­rit ja por­taat­tomat vesi­hanat — siis asi­at, jol­laiset vuo­den 1989 Län­si-Euroopas­sa (ml. Län­si-Sak­sa) oli­vat melkein kaikil­la pien­i­t­u­loisil­la duunareillakin.

    Mut­ta kos­ka taval­lisil­la kansalaisil­la ei ollut niitä, jo ne riit­tivät nos­tat­ta­maan saman­laisen suut­tumuk­sen kuin vaik­ka Roman­ian Ceaușes­cun kul­latut marmoripalatsit.

    Vaik­ka hyvä talouske­hi­tys mah­dol­lis­taisikin sen, että peruselin­ta­so on vai­vat­tomasti jär­jestet­tävis­sä kaikille, ja tämä lisäisi jär­jestelmän naut­ti­maa legi­t­i­imiyt­tä, se samal­la syö tois­es­ta päästä pois tätä aivan samaa legi­t­i­imiyt­tä, jos peruselin­ta­son jär­jestämis­es­tä syn­tyvä arvon­lisäys kanavoituu pienelle vähem­mistölle, joka sen avul­la nos­taa oman elin­ta­son­sa peruselin­ta­son yläpuolelle.

    Ja on syytä huo­ma­ta, että tämä ongel­ma jää jäl­jelle, vaik­ka se hyv­in­voin­ti­val­tion veropo­h­jaan liit­tyvä toinen ongel­ma ratkaistaisi­inkin — ja täysin riip­pumat­ta siitä, miten se tarkkaan ottaen ratkaistaisiin.

  2. Luo­jan kiitos, että nykyään kaik­ki on laadul­taan täyt­tä paskaa ver­rat­tuna DDR-vatkaimi­in ja mui­hin hienoi­hin asioi­hin joi­ta tuo ihana utopia tuot­ti. Jos asi­at eivät hajoaisi jo kotiu­tus­vai­heessa, niin eipä olisi kauko­maid­en kolmivuo­ti­aille työtä tehtäväk­si kyyneleet silmis­sä ja kädet ver­il­lä. Mitä me sit­ten haet­taisi­in cit­tarista hajoa­maan ja heit­et­täväk­si roskiin? 

    Sairaan­hoidon kulu­ja saa alas, jos kansa lopet­taa viinan­juon­nin ja tupakoin­nin ja pesee ham­paansa, opet­ta­jia ei tarvi­ta jos ei tee lap­sia — ja kuka­pa tässä enää lap­sia tek­isi, kun tule­vaisu­us alkaa näyt­tämään aika synkältä. Olisi­han tuo­ta kansankap­i­tal­is­mi­akin har­rastet­tavak­si, joten var­al­lisu­u­den verot­tamis­es­ta tuot­to­jen verot­tamiseen. Per­in­tövero pois, koului­hin sijoi­tu­sop­pia — ihmisille omaa puskuria ja yhteiskun­ta huole­hti­maan enää niistä jot­ka val­it­si­vat väärin kun van­hempia jaet­ti­in tai eivät pär­jää työmarkkinoilla.

  3. 3d-tulostuk­sen kehit­tyessä ei koh­ta enää kan­na­ta valmis­taa edes hal­van työvoimakus­tan­nusten maissa.

    Asun­to­jen tulostamista kehitel­lään ja tutkitaan.
    Auto­jen valmis­ta­jat ovat otta­neet tulostimia käyttöön.

    Myös ter­vey­den­huol­lon kus­tan­nuk­set vähenevät. Automaa­tion ja roboti­ikan kehittyessä.

  4. Oli­pa hyvä ja tark­ka ana­lyysi, kiitos!

    Nopeasti ja ehkä turhankin paljon oikaisten: Maslowin tarve­hier­arkian kak­si alin­ta por­ras­ta eli “Fys­i­ol­o­giset tarpeet” ja “Tur­val­lisu­u­den tarpeet” jäävät siis ulkop­uolelle. Ja ehkä osit­tain “Yhteenku­u­lu­vu­u­den ja rakkau­den tarpeet”. Näin halu­aisin yhä uskoa ja toivoa. Ainakin varhais­lap­su­us ilman tarpei­den täyt­tymistä pelot­taa, etenkin kun elämän epä­var­muu­den lisään­tymi­nen linee tosi­a­sia. Mut­ta “turhu­u­den talous” antaa­han ko. tarpeillekin jo nyt oman viiteke­hyk­sen­sä ja hyödykkeitä joka lähtöön, hyvässä ja pahassa. 

    Sitä vas­toin ylin­nä ole­va “Itsen­sä toteut­tamisen tarpeet” ‑taso ja sitä alem­pi (neljäs) eli “Arvo­nan­non tarpeet” ‑taso ovat nyt jo turhu­u­den markki­noiden valtaamat.

    Mika Wal­tarin “kau­nis turhu­us” on aina kolah­tanut. Sen sijaan kammok­sun nyt val­lal­la ole­via tiet­tyjä hokemia (fan­tastista tec.), tun­tuu että osaami­nen ja ymmär­rys jäävät kert­ta kaikki­aan jalkoihin.

    Mut­ta: Miten käy tiedon, opimisen, elämän peruskysymys­ten ym. näil­lä turhu­u­den markki­noil­la? Vai tuleeko jos­sain vai­heessa totaa­li­nen kyl­lästymispiste tai ainakin turhu­u­den markki­noil­takin tietyt naamiot ja val­heel­liset mieliku­vat kar­si­u­tu­vat pois. 

    Mut­ta tärkeitä kysymyk­siä: Jos työl­lisyyt­tä voidaankin hoitaa turhu­u­den markki­noil­la, lisään­tyykö kestävä elin­ta­pa? Lisään­tyykö ymmär­ryk­semme luon­non ja ympäristön kestokyvys­tä, saadaanko turhu­u­den taloudessa tule­vien sukupolvien tarpeet huomioonoteuksi?

  5. tämä oli hyvää pohd­in­taa, Osmo! Tuo turhien tavaroiden tuotan­to muut­tuu myös yksilöl­lisem­mäk­si nopeaan tahti­in, kun 3D- tuotan­to­ta­pa ete­nee. Jokainen voi tuot­taa taas itse tarvit­se­mansa esineet. Toki ohjelmis­to­su­un­nit­telu ja ‑kaup­pa, print­ter­isu­un­nit­telu ja raa­ka-ainei­den tar­jon­ta ovat sit­ten se uusi työl­listävä osio. Nykyi­nen tehdas­tuotan­to joka tapauk­ses­sa mullistuu.

  6. Mie­lenki­in­toinen, useitakin ajatuk­sia herät­tävä keskustelu­navaus! Tuos­sa on monia asioi­ta pohdit­tavak­si ja keskusteltavaksi.

    Kuvat­tua muu­tospros­es­sia, ns. rehellisen työn piiristä ns. “humpuuki­in” perus­tu­vaan talouteen, ja sen mielekkyyt­tä, olen itsekin (aika ajoin) poht­in­ut. Sirkushu­vien tarpeel­lisu­us on tosin ollut tiedos­sa ilmeis­es­ti jo hyvinkin kauan sit­ten … ja kyl­lähän vaikka­pa eloku­vat ja inter­net ovat alku­un edel­lyt­täneet aikamoista teknil­listäkin osaamista, vaik­ka sisäl­lön luomi­nen molem­pi­in kasvoi talouden osalta nopeasti nykyiseen, paljon merkit­täväm­pään rooli­in­sa, ja kas­vaa ilmeis­es­ti edelleen, kunnes kyl­lästymis­vai­he (joskus?) saavutetaan.

    Tarve­hier­arkioista ja normielin­ta­sostakin voisi keskustel­la pitkään, mut­ta hyp­pään sen sijaan tek­stin lop­pu­osaan, jos­sa kir­joitet­ti­in: “… työt­tömyys on työ­markki­noiden kitkas­ta johtu­vaa hävikkiä, joka ei riipu työ tar­jon­nan määrästä.”
    Tarkoite­taanko tässä “työ tar­jon­nan” määräl­lä lähin­nä työn tar­jon­taa, eli työ­paikko­jen tar­jon­taa vai työvoiman tar­jon­taa, vai ken­ties kumpaakin? (SK:n julkaise­mas­sa, tuoreessa (SK/2014, nro 43) tek­stis­sä oli käytössä sana “työn”, ei pelkkä “työ”, kuten yllä”. Tipahtiko siitä kir­jain “n” vahin­gos­sa?) Ajatuk­sen taus­to­ja olisi ehkä hyvä val­ot­taa enemmänkin.

    Työ­markki­noiden kitkat­to­muudel­la voisi joku ehkä ajatel­la kuvat­ta­van tilan­net­ta, jos­sa yhden fir­man, tai valtion/kunnan irti­sa­noes­sa tai lakkaut­taes­sa jonkin toim­intansa, se automaat­tis­es­ti alen­taisi alueen (paikallis­es­ti, jopa maan­laa­juis­es­ti tai laa­jem­minkin) kaikkia palkko­ja sille tasolle, jol­la kaik­ki palkkatöitä kaipaa­vat voisi­vat jälleen työl­listyä, mikäli työtä ei samaan aikaan olisi muual­la vielä muu­toin tar­jol­la. Näinkö tämän ajatuk­sen punainen lan­ka kulkee?

    Liit­tyykö aja­tus työ­markki­noiden kitkas­ta siis maanti­eteeseen, esim. eri paikkakun­tien välil­lä val­lit­se­vaan muut­to­halukku­u­teen ja ‑mah­dol­lisuuk­si­in (mm. asun­tomarkki­noiden osalta), “väärän­laiseen” ammatil­liseen koulu­tus- ja koke­mus­taus­taan, eli osaamisen kohden­tu­miseen, vai tuon laa­jan prob­lemati­ikan lisäk­si myös palkkoi­hin ja palkko­jen jous­ta­mat­to­muu­teen tilanteis­sa, jois­sa työn/työvoiman tar­jon­nas­sa ja kysyn­nässä tapah­tuu muutoksia? 

    Mitä oikeas­t­aan on työ­markki­noiden kit­ka? Kai siihen paljon muu­takin sisäl­tyy kuin pelkkä yksilöi­den mah­dolli­nen vas­ten­tah­toisu­us siir­tyä (ilman omaa syytä irti­san­otus­ta) rehellisen, tarpeel­lisek­si koe­tun työn puur­ta­jas­ta “turhuuk­sien talouden” markki­noil­la hölpöt­tävk­si help­po­heikik­si (turhuuk­sia kaupit­tel­e­vak­si puhe­lin­myyjäk­si?) tai peräti klovniksi?

  7. > Oikea kysymys on, ovatko turhu­udet arvokkaampia
    > kuin vapaa-aika

    Eri tuot­tei­den väli­nen suh­teelli­nen arvo on määriteltävis­sä, mut­ta ei nyky­isil­lä talous­te­o­ri­oil­la. Niiden avul­la ei ole mah­dol­lista määrit­tää vapaa-ajan arvoa. Niiden avul­la kuitenkin toimite­taan (juh­lal­lisin virka­menoin) talouden ohjaami­nen – ja tuloskin on sen mukainen.

  8. Suo­ma­laisen protes­tant­tisen yhteiskun­nan vir­taan sopii kehnos­ti tilanne, jos­sa elämää ei pyhitetäkään sokeasti työlle.

    On siis odotet­tavis­sa aikamoisia kasvukipu­ja, kun Suo­mi väistämät­tä joutuu sopeu­tu­maan jälki­te­ol­liseen yhteiskuntaan.

    Olisi toiv­ot­tavaa, että ihmiskun­ta käyt­täisi entistä suurem­man osan jouti­laisu­ud­estaan itsen­sä sivistämiseen, kult­tuuri­in ja yhteisöllisyyteen.

    Inter­net ja vapaat oppi­ma­te­ri­aalit tar­joa­vat val­ta­van mah­dol­lisu­u­den kenelle tahansa sivistää itseän­sä ja oppia uut­ta. Kult­tuuria on tar­jol­la laidas­ta laitaan niin ikään val­taasti. Vapaa-ajan lisään­tymi­nen tarkoit­taa sitä, että on enem­män aikaa olla yhdessä.

    Perus­tu­lo on ain­oa real­isti­nen vai­h­toe­hto ehkäisemään jälki­te­ol­lisen yhteiskun­nan kasvukivuista kumpuavaa väki­val­taa. Sen jär­jestämi­nen niin, että se tyy­dyt­tää kaikkia osa­puo­lia, onkin hiukan vaikeampi tehtävä suoritettavaksi.

    Osa ihmiskun­nas­ta siir­tyy aikanaan asut­ta­maan Kuu­ta ja Mar­sia. Näille taivaankap­paleille voisi siir­tyä mon­ta mil­jar­dia ihmistä, muista taivaankap­paleista puhu­mat­takaan. Uusi vil­li län­si siis odot­taa tuol­la jos­sain, kun­han joku kek­sii hal­van teknolo­gian päästä kiertoradalle.

  9. Miten saataisi­in Suomeen edes DDR:n taso, että kaikil­la olisi ruokaa ja asun­to? Nyt ei ole, päin­vas­toin näyt­tää siltä, että leipäjonot ja asun­to­jonot vain kasvavat.

  10. napan­der:
    Luo­jan kiitos, että nykyään kaik­ki on laadul­taan täyt­tä paskaa ver­rat­tuna DDR-vatkaimi­in ja mui­hin hienoi­hin asioi­hin joi­ta tuo ihana utopia tuot­ti. Jos asi­at eivät hajoaisi jo kotiu­tus­vai­heessa, niin eipä olisi kauko­maid­en kolmivuo­ti­aille työtä tehtäväk­si kyyneleet silmis­sä ja kädet ver­il­lä. Mitä me sit­ten haet­taisi­in cit­tarista hajoa­maan ja heit­et­täväk­si roskiin? 

    Sairaan­hoidon kulu­ja saa alas, jos kansa lopet­taa viinan­juon­nin ja tupakoin­nin ja pesee ham­paansa, opet­ta­jia ei tarvi­ta jos ei tee lap­sia – ja kuka­pa tässä enää lap­sia tek­isi, kun tule­vaisu­us alkaa näyt­tämään aika synkältä. Olisi­han tuo­ta kansankap­i­tal­is­mi­akin har­rastet­tavak­si, joten var­al­lisu­u­den verot­tamis­es­ta tuot­to­jen verot­tamiseen. Per­in­tövero pois, koului­hin sijoi­tu­sop­pia – ihmisille omaa puskuria ja yhteiskun­ta huole­hti­maan enää niistä jot­ka val­it­si­vat väärin kun van­hempia jaet­ti­in tai eivät pär­jää työmarkkinoilla.

    Kyse on lähin­nä ihmis­ten laiskistu­mis­es­ta. Nyky­isiäkin kulu­tus­tuot­tei­ta voi useim­miten kor­ja­ta ihan itse. Esimerkik­si elek­tron­i­ikan varaosia on saatavil­la aasialai­sista verkkokaupoista hal­paan hintaan.

    Muropaket­ti teknolo­gia sivus­tol­la oli äsket­täin artikke­li kas­tuneen digi­jär­jestelmäkam­er­an korjaamisesta.

    Ylekin näyt­ti doku­mentin ran­skalais­es­ta elek­tron­i­ikkako­r­jaamos­ta, jos­sa myyti­in kom­po­nent­te­ja Sam­sun­gin valmis­tamien tele­vi­sioiden korjaamiseen.

    Olen­naista on se, että DDR-vatkaimien aikaan ihmiset myös kor­ja­si­vat tai kor­jaut­ti­vat tuot­teitaan. Kor­jaut­ta­mi­nen oli helpom­paa, kos­ka tuot­teet mak­soi­vat niin paljon, että kor­jaami­nen oli kan­nat­tavaa. Nykyään tuot­teet ovat niin halpo­ja, että kor­jaut­ta­mi­nen ei kan­na­ta taloudel­lis­es­ti, mut­ta ekol­o­gi­sista syistä tuot­teen kor­jaami­nen itse kannattaa.

    Nykyään ihmiset pitävät esimerkik­si kodinelek­tron­i­ikkaa sis­us­tuse­le­ment­teinä, jol­loin ne laite­taan vai­h­toon, jos sis­us­tus muute­taan. DDR-vatkaimen aikaan ei ajatel­tu näin. 

    Laat­ua löytää nykyäänkin, jos on valmis siitä mak­samaan. Voit siis edelleenkin löytää itselle­si DDR-vatkaimen kaltaisen kestävän työkalun.

  11. Tom­mi Uschanov: Vaik­ka hyvä talouske­hi­tys mah­dol­lis­taisikin sen, että peruselin­ta­so on vai­vat­tomasti jär­jestet­tävis­sä kaikille, ja tämä lisäisi jär­jestelmän naut­ti­maa legi­t­i­imiyt­tä, se samal­la syö tois­es­ta päästä pois tätä aivan samaa legi­t­i­imiyt­tä, jos peruselin­ta­son jär­jestämis­es­tä syn­tyvä arvon­lisäys kanavoituu pienelle vähem­mistölle, joka sen avul­la nos­taa oman elin­ta­son­sa peruselin­ta­son yläpuolelle.

    Olemat­ta tästä isom­min eri mieltä halu­an kuitenkin lisätä yhden asian. Jär­jestelmän legi­t­i­imiy­den tunne riip­puu hyvin olen­nais­es­ti myös siitä, minkälaiset mah­dol­lisu­udet yksilö kokee itsel­lään ole­van oman elin­ta­son­sa nostamiseksi.

    Jos joukko jakau­tuu “mei­hin köy­hi­in” ja “niihin rikkaisi­in”, yhteiskun­ta on huonol­la poh­jal­la. Jos taas “meistä köy­histä” voi päästä — jos ei itse, niin sit­ten oma lap­si — “niihin rikkaisi­in”, asi­at ovat paljon parem­mal­la tolalla.

    Tuot­tavu­u­den keskit­tymi­nen yhä kapeam­malle ihmisjoukolle tuo ihan var­masti suuria haastei­ta. Valitet­tavasti taitaa vielä käy­dä niin, että hyvät turhu­u­den ja hyvät jonkin ei-turhan lisäar­von tuot­ta­jat ovat jos­sain määrin päällekkäi­nen ihmis­ryh­mä. Kum­mas­sakin hom­mas­sa kuitenkin tarvi­taan osit­tain samo­ja kykyjä.

    Lisä­maustet­ta haas­teeseen saa siitä, että ison osan kansas­ta on ainakin vielä lähivu­osikymmenet olta­va töis­sä hoita­mas­sa toisia kansalaisia (erit. van­hus­ten­hoito). Tämä voi toisaal­ta olla hyväkin uuti­nen, kos­ka sil­lä sar­al­la on paljon myös sel­l­aista työtä, joka ei edel­lytä samo­ja kykyjä kuin vaikka­pa tuotekehitystyö.

    Omas­sa utopiassani:

    - kaikille työkyky­isille on töitä tarjolla

    - ilman töitä peruselin­ta­so on siedettävä

    - työtä tekemäl­lä elin­ta­soaan saa selvästi parannettua

    - yksilön men­estymis­mah­dol­lisu­udet riip­pu­vat mah­dol­lisim­man vähän hänen taustastaan

    - elin­ta­sokuilun sijas­ta on elin­ta­soluiska (ts. jakau­ma ei ole liian piikikäs), jol­loin ei syn­ny kah­ta ryhmää

    En näe, että tuo olisi ihan mah­do­ton toteutet­ta­va, mut­ta aika paljon ajat­te­lu­ta­van muu­tok­sia se vaatii. Olen myös valmis muut­ta­maan utopi­ani, jos joku osaa ker­toa jonkin parem­man tavan hoitaa asi­at niin, että ihmis­ten moti­vaa­tio kas­vaa poten­ti­aali­in­sa säilyy.

    Nyky-Suo­mi poikkeaa tuos­ta utopi­as­ta ainakin siinä, että töitä ei vält­tämät­tä ole tar­jol­la, eikä työn­te­ol­la mitenkään vält­tämät­tä saa paran­net­tua omaa tilannettaan.

  12. Jor­ma Nordlin:
    3d-tulostuk­sen kehit­tyessä ei koh­ta enää kan­na­ta valmis­taa edes hal­van työvoimakus­tan­nusten maissa.

    Asun­to­jen tulostamista kehitel­lään ja tutkitaan.
    Auto­jen valmis­ta­jat ovat otta­neet tulostimia käyttöön.

    Myös ter­vey­den­huol­lon kus­tan­nuk­set vähenevät. Automaa­tion ja robotiikankehittyessä.

    Juu mm. Königsegg käyt­tää 3D tulostus­ta pien­sar­jatuotan­nos­san. 3D-tulostet­tu­ja osia käytetään yleis­es­ti teol­lisu­udessa tuoteke­hi­tyk­sessä, kun tehdään pro­to­tyyppe­jä. Ne ovat huo­mat­ta­van kalli­ita. Jos nyt kat­son viimeisimpiä tar­jouk­sia, niin yksi kon­truk­tio tulostet­tuna 2800 e ja lop­ulliset osat ruiskupuris­tet­tuina 13 e. Lisäk­si tuloste­tut osat eivät mitenkään vas­taa laadul­taan ja omi­naisuuk­sil­taan muoteil­la tehty­i­hin osiin.

  13. Minä ainakin olen ilomielin vam­lis vai­h­ta­maan vapaa-aikaani kaiken­laisi­in turhuuk­si­in, kuten isoon ja uuteen taloon, mukavaan ja uudehkoon autoon, iPhoneen, kun­non läp­päri­in & tietokoneeseen, nau­dan­li­haan ja mui­hin vas­taavi­in kalli­isi­in ruokatarvikkeisi­in, palvelui­hin (esim. rav­in­to­lat) liikku­miseen (pitäisi päästä käymään Espan­jaas­sa suku­lais­ten luona, on jäänyt hin­nan takia vähänlaiseksi).

    Opiskelu­a­jat osoit­ti­vat, että pienessä solu­a­sun­nos­sa syöde hal­paa ruokaa pär­jää val­lan main­iosti. Käyn kuitenkin mielum­min töissä. 

    Sik­sipä olen var­ma että yksilöi­den päät­täes­sa työai­ka pysyy suun­nilleen nykyisenä, kos­ka se sopii aika hyvin ihmisen elämän­ryt­mi­in. Moni tietenkin tykkää että pitäisi kollek­ti­ivis­es­ti päät­tää hei­dän omien pref­er­enssien­sä mukaises­ti lyhyestä työa­jas­ta ja yksinker­tais­es­ti kieltää niitä, jot­ka eivät tähän suostu.

  14. Oletko oikeasti tutus­tunut talous­teo­ri­aan ja talousti­eteen tutkimuk­seen? Talousti­eteessähän on jopa ihan klassi­nen esimerk­ki jo kan­di­ta­son opiske­li­joille laskea kulut­ta­jien val­in­taa työn ja vapaa-ajan väliltä. 

    Talousti­eteel­lä on, kuten mil­lä tahansa kvan­ti­tati­ivis­es­ti ongelmia ratkai­se­val­la alal­la, ongelmia mita­ta asioi­ta, joi­ta ei voi laskea. Vapaa-aika on kuitenkin varsin hel­posti mitat­ta­va suure, siinä mis­sä noin esimerkik­si hyvän­tekeväisyy­teen rahan lahjoit­tamisen tuot­ta­ma onnel­lisu­us on melko mah­do­ton mita­ta. Toki tämä ei tarkoi­ta etteikö mitään onnel­lisu­u­teen liit­tyvää voi­da tutkia, se vaan ei ole yhtä yksinker­taista mit­taamisongelmien vuoksi.

    K‑Veikko:
    > Oikea kysymys on, ovatko turhu­udet arvokkaampia
    > kuin vapaa-aika

    Eri tuot­tei­den väli­nen suh­teelli­nen arvo on määriteltävis­sä, mut­ta ei nyky­isil­lä talous­te­o­ri­oil­la. Niiden avul­la ei ole mah­dol­lista määrit­tää vapaa-ajan arvoa. Niiden avul­la kuitenkin toimite­taan (juh­lal­lisin virka­menoin) talouden ohjaami­nen – ja tuloskin on sen mukainen.

  15. Työn tuot­tavu­u­den kasvu on lähin­nä fos­si­ilis­ten resurssien käyt­töä ihmistyövoiman sijas­ta. Meil­lä euroop­palaisil­la voisi kul­lakin ajatel­la ole­van 100 “fos­si­il­ior­jaa”, siis ver­rat­tuna esi­te­ol­lisen ajan elin­ta­soon. Jos nämä fos­si­il­ior­jat ote­taan pois, elin­ta­so tipah­taa lähelle esi­te­ol­lista aikakaut­ta tai jopa sen alle, sil­lä itse asi­as­sa jopa maat­alouden kyky ruokkia maail­man väestö on pitkälti riip­pu­vainen fos­si­il­i­sista resurs­seista (fos­faat­ti, kali­um, maakaa­su, öljy).

    Rooman klu­bi oli oike­as­sa. Ain­oas­taan ajoi­tus meni pieleen (luul­tavasti par­il­la-kolmel­la vuosikymmenellä).

    Enem­män kuin mikään muu min­ua muuten suret­taa se, miten paljon käyt­tökelpoista tuotan­toka­p­a­siteet­tia ruos­tuu piloille toim­intansa päät­tänei­den teol­lisu­uski­in­teistö­jen pihoil­la ja nurkissa. Valitet­tavasti jopa nykyjälleen­myyn­tiar­voltaan kym­me­nien tuhan­sien arvoisia tuotan­tokonei­ta pää­tyy lop­ul­ta romu­rau­dak­si sik­si, että ne jätetään ulos säi­den armoille. Toki useim­miten sen­tään taide­taan nuo jälleen­myyn­tiar­vot ymmärtää, ja konkurssipesistä pää­tyy yksi­ty­ishenkilöi­den ulko­raken­nuk­si­in ja kel­larei­hin tuotan­tovä­lineitä, joil­la voitaisi­in tarvit­taes­sa perus­taa melkoisen laa­jamit­tainen konepa­ja­te­ol­lisu­us uudelleen.

  16. Kir­joitin itse aiheesta hie­man. Aloitin kir­joituk­sen luon­nos­telun tietämät­tömänä Soin­in­vaaran tästä kir­joituk­ses­ta, mut­ta se vaikut­ti kir­joituk­seeni niin paljon, että sovel­tuu oikeas­t­aan kommentiksi. 

    Perus­tu­lo Recap, olkaa hyvä.

  17. Työ­markki­noiden kit­ka on sitä, että työ­paikan löytämi­nen kestää kauan. Syynä on mm. irti­sanomis­suo­ja ja min­imi­palkat. Ilman niitä useim­mat löytäi­sivät töitä hyvin nopeasti jopa eri aloil­ta, kun työ­nan­ta­jat uskaltaisi­vat palkata ihmisiä ihan kokeek­si ilman riskiä. Omis­tusasumisen tuki ja syr­jäseu­tu­jen ohuet työ­markki­nat ovat myös ongelmia ja etenkin kannustinloukut.

  18. Hyvä kir­joi­tus, ja tas­apain­oisen neu­traali ja puoluee­tonkin vielä täl­lä kertaa. 🙂

    Turhu­u­den taloudessa tulon­jako läh­estyy Klondiken tulonjakoa

    Turhu­u­den taloudessa on kaiken­laista tulon­jakoa. Peli­te­ol­lisu­udessa ja muil­la inno­vati­ivisil­la aloil­la voitot jakau­tu­vat usein Klondiken tyyli­in, mut­ta kun­tos­aleil­la ja luke­mat­tomil­la muil­la taval­lisem­mil­la aloil­la ihan tasaiseen tavis­ten tyyli­in. Vält­tämät­tömyyshyödykkei­den tuot­ta­mi­nen on per­in­teistä ja tut­tua, ja sik­si tulon­jakokin on tasaisehkoa, mut­ta on sil­läkin puolel­la omat inno­vati­iviset uutuuten­sa, esimerkik­si viimeisim­mässä lääke­te­ol­lisu­u­den vir­i­tyk­sis­sä. Klondiken tyylisiä alo­ja on siis enem­män turhu­u­den talouden puolel­la, mut­ta vain enem­män, eikä kaik­ki turhu­u­den talous ole Klondiken tyylistä. Klodiken tyy­li­nen tulon­jako on ole­tusar­vo vain nopeim­min muut­tuvil­la ja inno­vati­ivisim­mil­la aloilla.

    Turhuuk­sien kysyn­tää on paljon vaikeampi ennus­taa kun vaikka­pa perunoiden kysyntää.

    Tämäkin on vain osin tot­ta, ja vain osuu turhuuk­sien talouteen enem­män kuin vält­tämät­tömyyshyödykkeisi­in. Urheilu­au­toil­la on ollut kysyn­tää jo vuo­sisadan verran.

    Turhu­u­den taloudessa yleistyvät voit­ta­ja vie kaiken tilanteet. Ensin Nokia voit­ti ja sit­ten siltä vieti­in kaik­ki. Yhtiö aliarvioi puhe­lin­ten viihdeom­i­naisuuk­sien merkityksen.

    Tyyp­illi­nen inno­vati­i­inen ala. Käsit­tääk­seni Nokian johto ymmär­si puhe­lin­ten viihdeom­i­naisuuk­sien merk­i­tyk­sen, mut­ta oli silti kyken­emätön näkemään, mihin suun­taan ala luon­te­vim­min kehit­tyy, ja miten sen kan­nat­taisi tuot­teitaan kehittää.

    Lie­nee turha pelko, että vain 20 % työl­listyy, mut­ta 20 pros­ent­tia työn­tek­i­jöistä voi viedä 80 pros­ent­tia tuloista. Onko edessä synkkä eriarvoisuus?

    Ei. Jos uusia alo­ja ei päästetä monop­o­lisoi­tu­maan, inno­vati­ivi­nen tieto­taito lev­iää, ja osa inno­vati­ivi­sista aloista putoaa jatku­vasti nor­maalialoik­si. Inno­vati­ivi­nen suuria voit­to­ja kah­mi­va kär­ki säi­lyy etsimäl­lä uusia innovoitavia kohteita.

    Ongel­ma on siis, että vält­tämät­tömyyshyödyk­keet syn­tyvät liian helpolla.

    Miten se voi olla ongelma?

    Eihän se tosi­aan mikään ongel­ma ole. Ongel­mamme liit­tyvät enem­män esimerkik­si siihen, että maa­pal­lo ja luon­to eivät tah­do kestää kyky­jemme ja toimeli­aisu­utemme kasvua, lähin­nä tuol­la turhuuk­sien talouden puolel­la. Myös ihmis­ten päässä on jotain vikaa, joka johtaa edelleen kaiken­laiseen kah­nauk­seen taloudessa ja pahem­minkin. Molem­mat liit­tyvät siihen, että ihmiskun­ta on vähän liian vah­va jär­keen­sä verrattuna.

    Entä jos vain tehdään vähem­män työtä, siis lyhen­netään työvuotta? 

    Toimisi peri­aat­teessa hyvin, mut­ta luon­to vetää kovasti rak­en­ta­maan uut­ta ja kil­paile­maan turhuuk­sien taloudessa.

    Oikea kysymys on, ovatko turhu­udet arvokkaampia kuin vapaa-aika. Tästä ei tarvitse päät­tää kollek­ti­ivis­es­ti. Jokainen voi vali­ta, paljonko työvoimaansa myy ja mihin kulu­tus­ta­soon tyy­tyy. Eroista kulu­tus­ta­sois­sa tulee hyväksyt­tävämpiä, kun ne koske­vat turhuuk­sia, eivät välttämättömyyksiä.

    Hyvä näkökul­ma. Vält­tämät­tömyyshyödykkei­den tavara­puolen saamme jo hel­posti kasaan. Palvelupuoli vaatii vielä käsiä ja inhmil­listä kon­tak­tia. Turhu­us­puoli on valin­nainen, vaikkakin monia kovasti houkutteleva.

    Lisäisin yhtälöön vielä luon­toar­vot ja pal­lomme tule­vaisu­u­den. Moni naut­tisi mielel­lään myös miel­lyt­tävästä ympäristöstä ja hyvästä omas­tatun­nos­ta. Ihmiskun­nan kannal­ta kyse on yhteis­maa-tyyp­pis­es­tä ongel­mas­ta, jos­sa hyvän tavoit­telu voi johtaa myös akti­ivis­ten tavoit­telijoidn kannal­ta huonoi­hin tulok­si­in. Täy­del­lisen laiskot­telun ja ora­van­pyörän lisäk­si vai­h­toe­htona voi olla myös entistä hal­li­tumpi ora­van­pyörässä pyörim­i­nen (sekä tulosten että määrän suhteen).

    Enää pitäisi kek­siä, mis­tä saadaan rahat opet­ta­jien ja sairaan­hoita­jien palkkoi­hin, jos kovin moni pää­tyy arvosta­maan vapaa-aikaa enem­män kuin turhuutta?

    Ei tuo mikään ongel­ma ole. Kep­piä ja porkanaa vain annos­tel­laan sopi­vas­sa suh­teessa. Nyky­istä kivut­tomampi tas­apain­oti­la on mah­dolli­nen, jos vain yhteiskun­nan para­me­trien säätäjät ymmärtävät, mitä ovat tekemässä.

  19. Palka­nsaa­ja:
    Työ­markki­noiden kit­ka on sitä, että työ­paikan löytämi­nen kestää kauan. Syynä on mm. irti­sanomis­suo­ja ja min­imi­palkat. Ilman niitä useim­mat löytäi­sivät töitä hyvin nopeasti jopa eri aloil­ta, kun työ­nan­ta­jat uskaltaisi­vat palkata ihmisiä ihan kokeek­si ilman riskiä. 

    Tämä on vakioitku sel­l­ais­ten kanssa, jot­ka eivät älyä miten asi­at toimi­vat. Nykyisel­lään saa tes­ta­ta kuin­ka hom­mat hoitu­vat mak­simis­saan 6kk ajan. Irti­sanoa voi vain totea­mal­la, että henkilö ei ollut sopi­va tehtävään. Lisäk­si melkein kaikkien alo­jen min­imi­palk­ka on sen ver­ran pieni, että se ei oikeasti ole merk­it­sevä tekijä.

    Suurem­pi ongel­ma on se, että Val­tio romut­ti van­hat työvoima­toimis­tot 90-luvun lamas­sa. Tästä syys­tä on työvoiman han­kkimis­es­ta tul­lut monille yri­tyk­sille niin kallista, että ei ole järkeä käyt­tää siihen aikaa tai vaivaa. 

    Esimerkik­si kon­sult­ti, joka tekee sen mitä työvoima­toimis­to teki ennen käsit­tääk­seni ilmaisek­si voi mak­saa yri­tyk­selle usei­ta tuhan­sia euroja. 

    (Romu­tushan tapah­tui siten, että yri­tyk­sille alet­ti­in tar­joa­maan täysin kel­paam­a­ton­ta työvoimaa syys­tä tai tois­es­ta ja tämä teki työvoima­toimis­ton palveluista täysin turhia yri­tyk­sille, kun ne eivät enää siivilöi­neet pois sitä aikaa vievää turhaa mas­saa, joka ei tehtävään mitenkään kelpaa.)

  20. Pelialal­la on kyl­lä ollut muitakin men­estyjiä kuin Rovio ja Super­cell, tosin ei mil­jardikaup­po­jen luokassa.

    Ensin Nokia voit­ti ja sit­ten siltä vieti­in kaik­ki. Yhtiö aliarvioi puhe­lin­ten viihdeom­i­naisuuk­sien merkityksen.

    Tuo ei ihan pidä paikkaansa. Noki­a­han lanser­aasi viihde­bis­nek­sen­sä, mm. musi­ikkikau­pan ja pelikän­nyköitä, suht aikaises­sa vai­heessa, ja Ollila sanoi jo joskus 2000-luvun alus­sa, että hänen keskeisin tehtävän­sä on muut­taa Nokia ohjelmis­toy­htiök­si. Sanois­in näin ulkop­uolise­na, että alan muu­tos puheluista ja tek­stivi­esteistä ihan muuk­si kyl­lä tun­nis­tet­ti­in oikein ja ajois­sa. Nokia oli vaan lop­ul­ta kyken­emätön johta­maan tek­i­jäih­misiään ja luo­maan kil­pailukyky­isiä tuot­tei­ta ja niiden kokon­aisuuk­sia. Nokia myös aset­tui pitkään palvele­maan verkko-oper­aat­tor­e­i­ta, jot­ka halu­si­vat hal­li­ta viihde­bisnestä ja hin­noitel­la palve­lut pil­vi­in. Lop­ul­ta kakun söivät Apple, Google ja muut, joil­la ei ollut hävit­tävää oper­aat­to­rien suh­teen ja jot­ka eivät pelän­neet niiden ohittamista.

    Itse olen ihme­tel­lyt sitä, miten pienen ja aika sat­un­nais­es­ti valikoituneen porukan käsis­sä Noki­as­sa oli vähän liioitellen san­ot­tuna Suomen talous. Tämäkin näyt­tää ole­van nykyisen talouselämän omi­naisu­us. Ongel­ma tietysti oli, että fir­ma kasvoi jät­timäisek­si suh­teessa maan kokoon, eli liian paljon munia oli yhdessä koris­sa. Eipä sil­lä, että kansanäänestyk­sel­lä tai edes työn­tek­i­jöi­den äänestyk­sel­lä valit­tu Nokian hal­li­tus tai johtokun­ta olisi toimin­ut sen paremmin.

  21. Talouskasvua tapah­tuu paljon muual­lakin kuin “turhuuk­sien” tuotan­nos­sa. Esimerkik­si siir­tymi­nen aurinkoen­er­giaan (tms) tulee mak­samaan mal­tai­ta ja jokuhan ne rahat kerää. Vihreisi­in teknolo­gioi­hin tul­laan muutenkin jatkos­sa investoimaan merkit­täviä summia.

    Ns. jakamistalous kas­vaa maail­mal­la hur­jaa vauh­tia vaik­ka sitä ei taka­pa­juises­sa Suomes­sa vält­tämät­tä huo­maakaan. Jaos­sa ei ole pelkästään auto­ja, nukkuma­paikko­ja ja tavaraa vaan myös työtä, esimerkik­si kotien siivouk­sen voi tila­ta luotet­tavak­si osoit­tau­tuneelta naa­pur­in­tytöltä. Mis­sä määrin tämä tarkoit­ta työn “pro­le­tarisoi­tu­mista” on vielä epä­selvää, mut­ta onhan ainakin töitä.

    Netin vaiku­tus­ta talouden kasvu­un ei olla vielä läh­eskään nähty lop­pu­un asti. Selvää kuitenkin jo on, että netin kaut­ta levit­tämä infor­maa­tio mah­dol­lis­taa huimasti parem­man talouskasvun eri­tyis­es­ti kehi­tys­mais­sa. Tek­nol­o­giset ja sosi­aaliset inno­vaa­tiot ovat kuin tar­jot­timel­la melkein kenen vain poimit­taviksi. Kehit­tyneis­sä mais­sa tietotekni­ik­ka ja ‑verkot mullis­ta­vat vielä ainakin koulu­tuk­sen jos eivät ole jo. Maail­mal­la on jo lukuisia, usein jakamistalouteen nojaavia koulu­tus­fir­mo­ja, jot­ka tar­joa­vat tehokkaan ja ehkä myös tas­a­puolisem­man koulu­tuk­sen kuin van­hat koulut.

    Mon­et mega­tren­dit — joista jotkut ovat niin sci­fiä, että en viit­si maini­ta — suun­taa­vat talouskasvua uudel­la taval­la. “Turhuuk­sien” valmis­t­a­mi­nen ja kaup­paami­nen on var­maan yksi mega­tren­deistä. Niin pes­simisti­nen ei kuitenkaan kan­na­ta olla, että pitäisi sitä ilman muu­ta merkit­tävim­pänä. Toiset tren­dithän lisäävät hyödyl­lisiä, luon­toa säästäviä investoin­te­ja ja käytän­töjä, luo­vat hyv­in­voin­tia kur­ju­u­den keskelle, demokrati­soi­vat liike­toim­intaa ja tuo­vat infor­maa­tion “kaikkien” saataville.

    Mut­ta olisiko merkit­tävin mega­tren­di kuitenkin ihmis­ten määrän vähen­e­m­i­nen parhaim­mil­laan jo parin vuosikymme­nen kulut­tua? Seu­rauk­se­na taitaa ihmiskun­taa uha­ta työvoima­pu­la varsinkin, kun rikkaiden maid­en rikkaat van­huk­set elävät yhä pidem­pään ja vaa­ti­vat yhä parem­paa hoitoa.

  22. Väinö Lin­naa mukaillen soin­in­vaar­alaises­sa taivaan­ran­nas­sa, utopi­as­sa, tehdään töitä sen ver­ran, että ter­veys säi­lyy. Toinen kuva on Täh­tien sota ‑eloku­van futur­isti­nen kaupun­ki, jos­sa käysken­nel­lään tasopin­noil­la valkoiset kaavut pääl­lä ilmeis­es­ti töitä tekemät­tä. Jos todel­lises­sa maail­mas­sa ihmi­nen tin­kii asun­ton­sa läm­mi­tyk­ses­tä säästääk­seen, niin kun­ta nos­taa kaukoläm­mön hin­taa, eikö tot­ta? Kysymys on siitä miten val­lit­sev­as­ta tilas­ta päästään siihen toiseen tilaan, järkevän kokoisil­la aske­lil­la. Ennus­tan synkkiä aikoja.

  23. Osmo: “Nyky­maail­mas­sa talouden kasvu ja työl­lisyys perus­tu­vat läh­es kokon­aan turhuuk­sien tuot­tamiseen. Pahoit­te­len turhan vah­vaa sanaa. Suomenkielestä puut­tuu luon­te­va sana kuvaa­maan asioi­ta, jot­ka ovat mukavia mut­ta eivät vält­tämät­tömiä (unnec­es­sar­i­ties).”

    Rohke­nen olla eri mieltä. Talouden kavu meil­lä ja muual­la perus­tuu ennen kaikkea siihen, että koko ajan kehitel­lään ja ote­taan käyt­töön uusia inno­vaa­tioi­ta, joiden avul­la VÄLTTÄMÄTTÖMIEN tuot­tei­den ja palvelu­iden valmis­tus tapah­tuu aikaisem­paa tehokkaam­min. Siis vähem­mäl­lä työvoimal­la, vähem­mäm­mäl­lä ener­gial­la, mon­es­sa tapauk­ses­sa vähem­mäl­lä raa­ka-aineel­la ym. tuote­taan ruo­ka, raken­nus­ma­te­ri­aalit ja mitä kaikkea muu­ta hengis­sä pysymisek­si vält­tämät­tömään kuuluukin. 

    Vas­ta sit­ten resursse­ja vapau­tuu turhu­u­den tuot­tamiseen ja ihmisil­lä on enem­män varo­ja turhuuteen.

    Juuri kukaan ei poh­di, mis­tä per­im­mältään syn­tyy talouskasvu. Työn­teosta ei ainakaan kuin korkein­taan het­ken, kunnes työkyvyn rajat entisil­lä menetelmil­lä tule­vat taas vas­taan. Jäl­jelle jää vain yhä uudet inno­vaa­tiot. Luon­non hyö­dyn­tämi­nen vaatii sekin uusia innovaatioita.

  24. “Oikea kysymys on, ovatko turhu­udet arvokkaampia kuin vapaa-aika. Tästä ei tarvitse päät­tää kollek­ti­ivis­es­ti. Jokainen voi vali­ta, paljonko työvoimaansa myy ja mihin kulu­tus­ta­soon tyytyy.”

    Mut­ta siitä päätetään jo kollek­ti­ivis­es­ti. Työaikalain­säädän­nöt ja työe­htosopimuk­set pyrkivät täs­mälleen tähän. Vaik­ka niiden tarkoituk­se­na onkin suo­jel­la työn­tek­i­jöitä liian ankar­il­ta työoloil­ta, ne toimi­vat myös toisin päin, sil­lä näil­lä sopimuk­sil­la luo­daan nor­mit myös sille kuin­ka paljon ihmisen on vähin­tään sopi­vaa työskennellä.

    Jos olen sitä mieltä että mielu­um­min otan enem­män vapaa-aikaa ja vähem­män turhuuk­sia, voin teo­ri­as­sa neu­votel­la työ­nan­ta­jani kanssa pienem­mästä työmäärästä vas­taavasti pienem­mäl­lä pal­ka­lla. Käytän­nössä kuitenkaan tämä ei tah­do onnis­tua kahdes­ta syys­tä. Ensin­näkin tämä ker­too työ­nan­ta­jal­leni että en ole eri­tyisen innos­tunut työstäni kos­ka en tah­do tehdä sitä edes “nor­maalia” määrää. Täl­lainen sig­naloin­ti­vaiku­tus on eri­tyisen vah­va ns. supertäh­tialoil­la kuten ohjelmis­toke­hi­tyk­sessä, ym. luo­vis­sa töis­sä. Toisek­seen työ­nan­ta­jana palkkauk­seen liit­tyy työ­nan­ta­jan näkökul­mas­ta palkan lisäk­si myös kiin­teitä kus­tan­nuk­sia (lak­isääteiset mak­sut sekä pere­hdy­tyk­seen, koulu­tuk­seen, yms. menevät resurssit) jol­loin työ­nan­ta­jat halu­a­vat teet­tää työn­tek­i­jäl­lä töitä niin paljon kuin vain laki sallii.

  25. Kun eri­ar­voisu­us kas­vaa ja kelka­s­ta pudon­neet eivät tyy­dy kat­so­maan men­estynei­den rypemistä yltäkyl­läisyy­dessä, joutuu eli­it­ti palkkaa­maan tur­vak­seen suuren määrän poli­ise­ja ja var­ti­joi­ta. Tai sit­ten nekin ovat siinä vai­heessa robot­te­ja eli ei syn­ny työtä siitäkään.

  26. Palka­nsaa­ja:
    Työ­markki­noiden kit­ka on sitä, että työ­paikan löytämi­nen kestää kauan. Syynä on mm. irti­sanomis­suo­ja ja min­imi­palkat. Ilman niitä useim­mat löytäi­sivät töitä hyvin nopeasti jopa eri aloil­ta, kun työ­nan­ta­jat uskaltaisi­vat palkata ihmisiä ihan kokeek­si ilman riskiä. Omis­tusasumisen tuki ja syr­jäseu­tu­jen ohuet työ­markki­nat ovat myös ongelmia ja etenkin kannustinloukut.

    Tuokaan ei pidä paikkaansa, nykyään yri­tys­ten rekry­toin­tiby­rokra­tia kestää hel­posti 3–5 kuukautta.

  27. Mau­ri Pekkarisen ulostu­lo muu­ta­ma vuorokausi sit­ten kuvas­taa suo­ma­lais­ten maail­manku­vaa. Hänen mukaansa on kamala katas­trofi, kun suo­ma­laiset ovat tehneet puoli mil­jar­dia tun­tia vähem­män töitä, kuin tekivät pari vuosikym­men­tä sitten.

    Samaan aikaan suo­ma­lais­ten elin­ta­so on nous­sut kohis­ten ja elinikäkin kas­vanut mojovasti.

    Suo­ma­laisille ongel­mak­si muo­dos­tuu työ, jota pitäisi tehdä orjal­lis­es­ti mah­dol­lisim­man paljon, jot­ta olisi hyvä kris­tit­ty. Huo­mau­tan, että vaik­ka suo­ma­laiset ovat tapakris­tit­tyjä, niin silti suo­ma­laiset omaa­vat hyvin kris­til­lisen arvo­maail­man ja sen ytimessä on työ. Uljaan uud­is­raivaa­jan tavoin täy­ty­isi pyhit­tää kuusi päivää työlle ja yksi henkiolennolle.

    Onnek­si sen­tään moni hyvä­tu­loinen suo­ma­lainen on ymmärtänyt elämän todel­lisen tarkoituk­sen ja alka­nut vähen­tämään työtaakkaansa. 

    Jos ei ole lap­sia tai on vain se yksi tai kak­si las­ta, niin kah­den aikuisen ollessa töis­sä elämästä tulee aika lep­poisaa, jos vain osaa tehdä fik­su­ja val­in­to­ja. Yksi esimerk­ki on oikein mitoitet­tu asun­to­laina suh­teessa van­hempi­en tuloihin.

    Kuinka­han moni tekee töitä niska limas­sa päivästä toiseen vain sik­si, että tuli ostet­tua hiukan liian iso asun­to tai raken­net­tua liian iso omakotitalo?

    Suo­ma­lais­ten tai kenenkään ei tule potea huonoa omaatun­toa siitä, että naut­tii elämästään. 

    Täy­tyy muis­taa, että aina löy­tyy ihmisiä, jot­ka ovat siinä elämän­ti­lanteessa, että he voivat painaa pitkää päivää huo­let­ta. Jokaisen ei tarvitse.

    Mitä työelämään tulee, niin työelämässä pitäisi olla nykyaikana enem­män jous­tavu­ut­ta sen suh­teen, että työn­tek­i­jä voi tehdä halutes­saan vähem­män töitä. Työ­markki­noil­la ei ole pula osa-aikai­sista työntekijöistä.

    Automaa­tio ja robot­it täy­tyy nähdä mah­dol­lisuute­na elämään, jos­sa ihmiset voivat keskit­tyä enem­män siihen elämään. Eikä sen elämän tarvitse olla pelkkää kulut­tamista, vaan asioi­ta, joi­ta jo mainitsinkin aiem­mas­sa viestissäni.

    Ihmiskun­ta on astu­mas­sa uudelle aikakaudelle, jon­ka tapah­tu­mia voimme vain arvuutel­la, mut­ta on selvää, että entiseen ei palata.

  28. Jar­mo Heimo:
    tämä oli hyvää pohd­in­taa, Osmo! Tuo turhien tavaroiden tuotan­to muut­tuu myös yksilöl­lisem­mäk­si nopeaan tahti­in, kun 3D- tuotan­to­ta­pa ete­nee. Jokainen voi tuot­taa taas itse tarvit­se­mansa esineet. Toki ohjelmis­to­su­un­nit­telu ja ‑kaup­pa, print­ter­isu­un­nit­telu­ja raa­ka-ainei­den tar­jon­ta ovat sit­ten se uusi työl­listävä osio. Nykyi­nen tehdas­tuotan­to joka tapauk­ses­sa mullistuu. 

    Tuskin esim. iPho­nen tulosta­va laite koskaan tulee jokamiehen ulottuville?

  29. OS: “Kun äly­puhe­li­men valmis­t­a­mi­nen mak­saa muu­ta­man euron, on saman­tekevää, mis­sä ne valmistetaan.”

    Tuos­sa pitäisi oikeas­t­aan olla, että ‘mak­se­taan’. Ei noil­la pak­istani­laisil­la lap­si­työn­tek­i­jöil­lä ole val­taa sanoa, mitä hei­dän työn­sä mak­saa. Kyl­lä sen hin­nan määrit­tävät ihan jotkut muut.

  30. Palka­nsaa­ja:
    Työ­markki­noiden kit­ka on sitä, että työ­paikan löytämi­nen kestää kauan. Syynä on mm. irti­sanomis­suo­ja ja min­imi­palkat. Ilman niitä useim­mat löytäi­sivät töitä hyvin nopeasti jopa eri aloil­ta, kun työ­nan­ta­jat uskaltaisi­vat palkata ihmisiä ihan kokeek­si ilman riskiä.
    ‘snip’

    Koeai­ka on edelleen ole­mas­sa — ja ollut jo kauan.

  31. Juho Laatu:
    ‘snip’
    Tämäkin on vain osin tot­ta, ja vain osuu turhuuk­sien talouteen enem­män kuin vält­tämät­tömyyshyödykkeisi­in. Urheilu­au­toil­la on ollut kysyn­tää jo vuo­sisadan verran.
    ‘snip’

    Aika paljon on urheilu­au­to­jen valmis­ta­jia men­nyt nurin. Niin että ennus­ta siinä sitten…

  32. automaa­tion joh­dos­ta on aivan jär­jetön­tä tuo­da mas­soit­tain työvoimaa Euroop­paan, jolle ei löy­dy kysyn­tää. Samoin on jär­jetön­tä tuo­da työvoimaa parin vuo­den sesonkip­u­lan ajak­si, kun työvoimas­ta ei pääse eroon enää, kun pula on poistunut.

  33. oSMO SINULTA JÄI HUOMAAMATTA, KAIPUU, VANHA LAULELMA, JOKA KUVAA IHMISTÄ KAIKEN TURHAN KESKELLÄ. kÄVIN sAK­SAS­SA JA ddr:SSÄ. tAUSTAL­LA OLI VANHA SAKSALAINEN PERINNE EI SE MIHINKÄÄN OLLUT KADONNUT. tUN­NEL­MA OLI ODOTTAVA.
    jOTAIN ON TULOSSA, MUTTA MITÄ? LIDL saa­pui Sak­saan ja DDR:n rajavalvo­jista yksi loikkasi län­teen. Tapasin hänet siinä vai­heessa, kun hän asui Bai­jerin vapaavaltiossa.

  34. miten muuten tuo Sip­ilä perus­tu­lo­heit­ton­sa kanssa? Onko Sip­ilä tosis­saan aja­mas­sa perus­tu­lokokeilua vai onko kyseessä vain suosin kalastelua?

  35. Marko V: Lisäk­si tuloste­tut osat eivät mitenkään vas­taa laadul­taan ja omi­naisuuk­sil­taan muoteil­la tehty­i­hin osiin. 

    Tuo on perussyy siihen mik­si en oikein usko 3D tulostuk­sen mullis­ta­van mitään. Läh­es kaik­ki esineet ovat ja lop­pu­un asti hiot­tu­ja, ja niiden mas­savalmis­tus tuot­taa parem­paa laat­ua halvemmalla.

    Älykkäät autot ja työkoneet sen­si­jaan tule­vat mullis­ta­maan maailmaa.

  36. Tomi:

    Mut­ta olisiko merkit­tävin mega­tren­di kuitenkin ihmis­ten määrän vähen­e­m­i­nen parhaim­mil­laan jo parin vuosikymme­nen kulut­tua? Seu­rauk­se­na taitaa ihmiskun­taa uha­ta työvoima­pu­la varsinkin, kun rikkaiden maid­en rikkaat van­huk­set elävät yhä pidem­pään ja vaa­ti­vat yhä parem­paa hoitoa.

    Ennuste­taan, että väestönkasvu lop­puu jo 2040-luvul­la, kos­ka kehi­tys­mai­ta ei enää siinä vai­heessa ole ja väestö van­he­nee jokaisel­la man­tereel­la. Nais­ten koulu­tus­ta­sol­la ja yhteiskun­tien maal­lis­tu­misel­la on suuri merk­i­tys tässä kehi­tyk­sessä. On vaikea nähdä, että mitään val­tavaa uut­ta väestön­lisäys­tä tulisi maapallolle.

    Työvoima­pu­laa en pidä toden­näköisenä, kos­ka jo nyt kehitetään muun muuas­sa van­hus­ten­hoitoon robotteja. 

    Voidaan olet­taa, että 30 vuo­den kulut­ta ihmis­mäi­nen robot­ti on aika arki­nen. Eikä pelkkä tekoä­lyn kehi­tys ole avain­roolis­sa, vaan myös mekani­ikan kehittyminen.

  37. Ei se äly­puhe­li­men valmis­t­a­mi­nen sen­tään ihan muu­ta­maa euroa maksa.

    It costs Apple sup­pli­er Fox­conn about $215 to make an iPhone 6 Plus. U.S. retail price: $749. http://on.wsj.com/1DJ2SUP

  38. Kaikissa teol­lis­tuneis­sa mais­sa on omat niukku­ushyödy­keen­sä. Läh­es kaikissa asum­i­nen on kallista tai asun­not ovat väärän kokoisia tai väärässä paikas­sa. Sitä ne oli DDR:ssä ja muis­sa sosial­is­ti­mais­sakin. Nuori ei voin­ut niis­sä mais­sa saa­da omaa asun­toa muul­la taval­la kuin men­emäl­lä naimisi­in ja han­kki­mal­la lap­sia. Ja sik­si niis­sä mais­sa erot­ti­in kanssa nuorina.

  39. TL: Tuo on perussyy siihen mik­si en oikein usko 3D tulostuk­sen mullis­ta­van mitään. Läh­es kaik­ki esineet ovat ja lop­pu­un asti hiot­tu­ja, ja niiden mas­savalmis­tus tuot­taa parem­paa laat­ua halvemmalla.

    Ai jaa, vai?

    GE Turns to 3D Print­ers for Plane Parts

    Each Leap engine will con­tain 19 met­al 3D-print­ed fuel noz­zles. The part is lighter and more durable than tra­di­tion­al parts

    No, tästähän on taidet­tu tääl­lä vas­ta pari­in otteeseen kiivail­la, mut­ta tule­vaisu­us on taa­tusti kum­mallisem­pi kuin useim­mat osaa­vat odottaa.

  40. Raimo K: Aika paljon on urheilu­au­to­jen valmis­ta­jia men­nyt nurin. Niin että ennus­ta siinä sitten…

    Joo, ei urheilu­au­to­jen valmis­ta­jil­lakaan ihan help­po bisnes ole, mut­ta urheilu­au­to­jen kysyn­nän ennus­t­a­mi­nen on kuitenkin huo­mat­tavasti helpom­paa kuin vaikka­pa tablet­tien kysyn­tä tai uuden tietokone­pelin suo­sio. Mui­ta hel­posti ennustet­tavia turhu­ustalouden hyödykkeitä ovat esim. hyvä ruo­ka rav­in­to­las­sa, olut juot­to­las­sa ja par­turi­palve­lut. Niis­sä hyvää bisnestä voi tehdä aika perusosaamisellakin.

    Urheilu­au­tot ovat kyl­lä inno­vati­ivi­nen ala siinä mielessä, että oman brändin suo­sios­ta ja omas­ta auto­va­likoimas­ta täy­tyy pitää huol­ta. Jos pelaa kort­tin­sa väärin, voi menet­tää pelin. Tässä mielessä urheilu­au­tot ovat (koko alan vakaas­ta kysyn­nästä huoli­mat­ta) enem­män innovoin­tia vaa­ti­va tuote kuin vaikka­pa Suomen per­in­teiset, puu ja paperi.

    Toisaal­ta taas ala tun­tuu ole­van sinä mielessä help­po, että on väitet­ty, että mer­su on säi­lyt­tänyt hyvin myyntin­sä ja brändin­sä, vaik­ka onkin tehnyt välil­lä vuosikymme­nen ajan kansan mieltämää mer­sun tasoa huonom­pia tuotteita.

  41. Tomi: Talouskasvua tapah­tuu paljon muual­lakin kuin “turhuuk­sien” tuotan­nos­sa. Esimerkik­si siir­tymi­nen aurinkoen­er­giaan (tms) tulee mak­samaan mal­tai­ta ja jokuhan ne rahat kerää. Vihreisi­in teknolo­gioi­hin tul­laan muutenkin jatkos­sa investoimaan merkit­täviä summia.

    Tämä muuten ei ole talouskasvua ihan sanan varsi­naises­sa merkityksesssä.

    Siinä käy niin, että jos fos­si­ileil­la yhden megawat­ti­tun­nin sähkömäärän tuot­tamiseen tarvi­taan yhden hen­gen yhden tun­nin työ, aurinkoen­er­gial­la tarvi­taan kah­den tai kol­men tun­nin työ. Luvut ovat tietenkin hatus­ta, mut­ta ongel­ma on tuos­sa. Samaa tulosta varten tarvi­taan enem­män työ­panos­ta, tuot­tavu­us laskee.

    Sama kos­kee kaikkea muu­ta taloudel­lis­es­ti kan­natam­a­ton­ta toim­intaa. Jos biopolt­toaine on vas­taavaa fos­si­ilista kalli­im­paa verot­toma­l­ta hinnal­taan, biopolt­toaineeseen siir­tymi­nen on taloudel­lis­es­ti kannattamatonta. 

    Pelistä voi toki löy­tyä yksit­täisiä toim­i­joi­ta, joille tuot­ta­mat­tomam­paan tilanteeseen siir­tymi­nen on edullista, vaikka­pa nyt aurinkopa­nee­l­i­valmis­ta­jat tai met­sän­o­mis­ta­jat. Kokon­aisu­us on kuitenkin miinusmerkkinen.

    Tämä on ener­giakeskustelus­sakin sel­l­ainen has­su sokea piste, jota ei halu­ta muis­taa. Varas­tamis­es­ta (fos­si­ilis­ten käyt­tö) tekemiseen (uusi­u­tu­vat) siir­tymi­nen lisää työmäärää ja sitä myöten heiken­tää tuot­tavu­u­den kehit­tymistä. Jos se paran­taisi tuot­tavu­ut­ta, se olisi jo tapahtunut.

    Ener­gian­säästö on hiukan toinen tari­na, kos­ka se saat­taa jopa paran­taa kokon­ais­te­hokku­ut­ta. Ainakin sil­lä puolel­la olisi enem­män tar­jol­la investoin­te­ja, joiden kan­nat­tavu­us riip­puu ihan aidosti diskont­toko­roista, ym.

  42. Tim­oT:
    OS:“Kun äly­puhe­li­men valmis­t­a­mi­nen mak­saa muu­ta­man euron, on saman­tekevää, mis­sä ne valmistetaan.”

    Tuos­sa pitäisi oikeas­t­aan olla, että ‘mak­se­taan’. Ei noil­la pak­istani­laisil­la lap­si­työn­tek­i­jöil­lä ole val­taa sanoa, mitä hei­dän työn­sä mak­saa. Kyl­lä sen hin­nan määrit­tävät ihan jotkut muut. 

    Robot­it puhe­lim­ia kokoa­vat, näin ainakin Salos­sa oli, ihmistyön hin­nal­la ei siinä yhtälössä ollut paljonkaan tekemista.

  43. Jyr­ki Patomä­ki: Rohke­nen olla eri mieltä. Talouden kavu meil­lä ja muual­la perus­tuu ennen kaikkea siihen, että koko ajan kehitel­lään ja ote­taan käyt­töön uusia inno­vaa­tioi­ta, joiden avul­la VÄLTTÄMÄTTÖMIEN tuot­tei­den ja palvelu­iden valmis­tus tapah­tuu aikaisem­paa tehokkaammin.

    Rohke­nen olla eri mieltä…

    Perustelu: Kat­so ympärillesi. 

    Kaduil­la ole­vista autoista ylivoimais­es­ti suurin osa on sel­l­aisia, jot­ka ovat uute­na ostet­taes­sa olleet paljon kalli­impia kuin mitä vas­taa­van kul­je­tuste­htävän toimit­tamiseen olisi tarvin­nut. (Puhu­mat­takaan siitä, että suurin osa selviäisi ihan hyvin ilmankin sitä peltilehmää.)

    Ihmiset asu­vat paljon väl­jem­min kuin mitä ter­vel­li­nen hengis­sä­selviämi­nen vaatisi.

    Mitä voi tehdä kuu­den­sadan kän­nykäl­lä sel­l­aista olen­naista, mitä tavalli­nen käyt­täjä tarvit­see, ja jota satasen kän­nykkä ei tee?

    Kuun­tele radio­ta tai tele­vi­sio­ta. Kuin­ka iso osa tar­jon­nas­ta on urheilua tai viihdettä?

    Ruokakau­pan hyl­ly­metreistä ja liike­vai­h­dos­ta yllät­tävän iso osa on kal­jaa. Välttämätöntä?

    Mitä vaatekaup­paan jää jäl­jelle, jos vain vältät­mätön jätetään?

    Tai mitä jäisi Inter­netistä jäl­jelle, jos täältä otet­taisi­in kaik­ki turhu­us pois?

    Toki koko ajan syn­tyy inno­vaa­tioi­ta, jot­ka mah­dol­lis­ta­vat vält­tämät­tömyyk­sien tuot­tamisen vähem­mil­lä resurs­seil­la. Län­si­maises­sa kon­tek­stis­sa ne kuitenkin usein tule­vat vähän sivu­tuot­teena. Kulut­ta­jat halu­vat yleen­sä paljon enem­män kuin minimivälttämättömyyden.

  44. Capel­la: Onnek­si sen­tään moni hyvä­tu­loinen suo­ma­lainen on ymmärtänyt elämän todel­lisen tarkoituk­sen ja alka­nut vähen­tämään työtaakkaansa.

    Tästä voi löytää onnea henkilöko­htaiselta tasol­ta, mut­tei kyl­lä kansan­talouden tasol­ta. Nimit­täin vaikka­pa van­hus­ten­hoi­dos­sa tarvi­taan tiet­ty tun­timäärä töitä, ja se ei siitä vähene mihinkään, vaik­ka van­huk­set lep­pois­taisi­vat kuinka.

    Toisin sanoen osa työn tarvet­ta on kiin­teää, jot­ta yhteiskun­ta toimii. Ne työ­tun­nit aset­ta­vat mit­tatikun, jol­la mui­ta työ­tun­te­ja mitataan. Pekkarisen lasku­toim­i­tuk­seen en sen enem­pää ota kan­taa, mut­ta olen­naista on se, mon­tako työ­tun­tia muut kuin perus­palvelui­ta tuot­ta­vat tekevät perus­palve­lu­työ­tun­tia kohden.

    Lep­pois­t­a­mi­nen on erit­täin hyvä asia siinä tilanteessa, jos­sa neljä työssäkäyvää ja yksi työtön muut­tuvat viidek­si osapäiväisek­si. Tämä on kuitenkin hyvin harv­inainen tilanne, kos­ka työssäoli­jat harvem­min halu­a­vat lep­pois­taa niil­lä aloil­la, joil­la on sopi­vaa työtön­tä työvoimaa.

    Jos hyvä­tu­loinen lep­pois­taa, se yleen­sä tarkoit­taa sitä, että hänen työ­panok­sen­sa yksinker­tais­es­ti jää tulemat­ta. Kukaan työtön ei tee sitä hänen tilal­laan. Sil­loin koko kansan­talouden tuotan­to laskee.

  45. Poth1ue1: No, tästähän on taidet­tu tääl­lä vas­ta pari­in otteeseen kiivail­la, mut­ta tule­vaisu­us on taa­tusti kum­mallisem­pi kuin useim­mat osaa­vat odottaa.

    Tässä voisi laina­ta Osmo A. Wiion tule­vaisu­us­lake­ja. Niiden kak­si ensim­mäistä totea­vat, että läheinen tule­vaisu­us yliarvioidaan ja kaukainen aliarvioidaan.

    Vaik­ka OAW tote­si asi­at 40 vuot­ta sit­ten, tuo ei ole muut­tunut. Ihmisen käsi­tys kehi­tyk­ses­tä on lin­eaari­nen, kehi­tys kuitenkin S‑käyrä (sat­ur­oitu­va eksponenttifunktio).

    3D-tulostushype on täysin kat­tee­ton vielä pitkään. Nyt on vaikea nähdä sitä reit­tiä, jol­la jotain oikeaa mate­ri­aalia tulostavas­ta 3D-tulostimes­ta tulisi koti­talouskone, ja noil­la muo­vivehkeil­lä on oikeasti varsin rajalli­nen sovel­lusalue. Mut­ta lop­ul­ta tämäkin teknolo­gia tulee toden­näköis­es­ti tekemään paljon sel­l­aisia asioi­ta, joi­ta me emme osaa kuvitellakaan.

  46. Asia, joka on muka­va mut­tei vält­tämätön = ylimääräinen?
    Ylimääräistalous ei tosi ole likikään yhtä soin­tu­va kuin turhu­u­den talous. 

    Hyvä kir­joi­tus, joka min­ullekin tuo mieleen sanan perus­tu­lo sen ihmeem­min miet­timät­tä. Toise­na ajatuk­se­na kestävä kehi­tys: turhuuk­sien talous ei voi laa­jen­tua lop­ut­tomasti ellei sit­ten koko turhu­us­tuotan­to ole immateriaalista.

  47. tuo huolto­suhdekin on vähän mie­lenki­in­toinen jut­tu. Tarvit­seeko kaikkia uusimpia kalli­ita hoito­ja puma­p­a­ta van­haan ihmiseen, joka on jo elämän ehtoop­uolel­la? Halu­a­vatko van­huk­set tätä edes itse? Onko keinotekois­es­ti pitkitet­ty elämä kalli­il­la hoidoil­la järkevää?

  48. Raimo K: Robot­it puhe­lim­ia kokoa­vat, näin ainakin Salos­sa oli, ihmistyön hin­nal­la ei siinä yhtälössä ollut paljonkaan tekemista. 

    Niil­lä Nokian puhe­lim­ia kokoav­il­la robot­eil­la olisi kyl­lä kovasti käyt­töä Mäkin kas­sal­la ja van­hainkodis­sa pyl­lyä pyyhkimässä, niin ihmisen näköisiä ja oloisia ne olivat.

  49. Viherinssi:

    Jos hyvä­tu­loinen lep­pois­taa, se yleen­sä tarkoit­taa sitä, että hänen työ­panok­sen­sa yksinker­tais­es­ti jää tulemat­ta. Kukaan työtön ei tee sitä hänen tilal­laan. Sil­loin koko kansan­talouden tuotan­to laskee.

    No, mut­ta sehän tarkoit­taa sitä, että kyseinen yri­tys luovut­taa markki­nao­su­ut­taan kil­pail­i­joilleen ja täl­läi­nen “markki­naty­hjiö” täyt­tyy kyl­lä nopeasti.

  50. Ter­ve, ker­rot­takoon nyt taal­ta Brasil­ias­ta, etta Dil­ma voit­ti niis­sa koy­hissa ja vakirikkaissa osaval­tiois­sa koil­lises­sa. Olisi suun­nilleen (mut­ta vain suun­nilleen) sama, kuin Suomen pres­i­dent­ti valit­taisi­in Lapista ja koil­lis­maal­ta (tai ei edes sama, meil­la erot ovat paljon pienem­mat). Brasil­ia on liit­to­val­tio. Ete­lan rikkail­la osa-val­tioil­la ei ole aiko­mus­takaan osal­lis­tua Dil­man talkoisiin,kuten ei ollut Lulankaan talkoisiin.

    Lisak­si tay­tyy muis­taa ettei­vat nuo Brasil­ian “sosial­isti-ei-sosial­isti” ‑erot ole todel­lisia. Sys­tee­mi ei muu­tu, eika sita kukaan odotakkaan. Brasil­ian puolueet ovat kuten Vena­jan “Yht­e­nainen Vena­ja” tai “Kotimme on Venaja”.Mutta onpa­han odotet­tavis­sa kovia puhei­ta kan­sain­valisen poli­ti­ikan areenalla.

    Sinansa hauskaa.

    t. Mikko

  51. Viherinssi: Nimit­täin vaikka­pa van­hus­ten­hoi­dos­sa tarvi­taan tiet­ty tun­timäärä töitä, ja se ei siitä vähene mihinkään, vaik­ka van­huk­set lep­pois­taisi­vat kuinka.

    Turhien asioiden tekem­i­nen on turhaa työtä. Ja kaiken lisäk­si ainakin ympäristön kannal­ta yleen­sä haitallista. Sitä tulisi välttää.

    Van­hus tai pikku­lap­si ei tule hoidet­tua, vaik­ka ohjel­moisi miten hienon räiskin­täpelin. Sen sijaan sen ohjel­moin­ti on pois siitä ajas­ta, jon­ka voisi käyt­tää lähei­sistään = ihmi­sistä huole­htimiseen. Samal­la uusi peli tarvit­see toimi­ak­seen entistä tehokkaam­man puhe­li­men, jon­ka valmis­tamiseen pitää kaivaa harv­inaisia maamet­alle­ja fos­si­il­isin voimin entistä syvem­mältä jne.

    Turhan työn tekemiselle tulisi säätää merkit­tävä hait­tavero. Joka kan­nus­taisi ihmisiä elämään kestäväm­min. Niin läheis­ten, ympäristön kuin kansan­taloudenkin kannalta.

  52. Viherinssi: Jos hyvä­tu­loinen lep­pois­taa, se yleen­sä tarkoit­taa sitä, että hänen työ­panok­sen­sa yksinker­tais­es­ti jää tulemat­ta. Kukaan työtön ei tee sitä hänen tilal­laan. Sil­loin koko kansan­talouden tuotan­to laskee.

    Hei kaik­ki hyvä­tu­loiset, eri­tyis­es­ti insinöörit. Voin ker­toa tosi­asian: Te ette ole kor­vaa­mat­to­mia. Vaik­ka niin hyvin usein kuvittelettekin.

  53. Poth1ue1: Ai jaa, vai?

    OK, ymmär­rän kyl­lä että 3D tulostus mah­dol­lis­taa uuden­lais­ten parem­min toimivien kom­po­nent­tien tuot­tamisen. Mut­ta käytän­nöss se näkyy pikkuhil­jaa tuoteke­hi­tyk­sessä ja uusi­na paremp­ina tuotteina.

    Olen työsken­nel­lyt yli vuosikymme­nen IT-alal­la kehit­täen ohjelmis­to­ja ja automa­ti­soiden kaiken­laisia asioi­ta. Teen töitä myös pros­es­si­te­ol­lisu­u­den yri­tyk­sille, ja näen 3D tulostuk­sen jonkin­laise­na CAD/CAM tekni­ikan jat­keena. Jotenkin olen sitä mieltä että 3D tulostus ei seu­raa­van vuosikymme­nen aikana ole se asia joka eri­tyis­es­ti mullis­taa mitään, vaan tuo sitä hil­jaista kehi­tys­tä taustalla. 

    Tietotekni­ik­ka, automa­ti­soin­ti ja “tekoä­ly” jota itse kehitän, aiheut­taa mielestäni 3D tulostus­ta suurem­pia pieniä mullis­tuk­sia jatku­vasti. Ja toki tule­vaisu­udessakin. Odotan seu­raavak­si jonkin­laista NFC:n, blue­tooth smartin ja semant­tisen webin läpilyöntiä. 

    3D tulostuk­selta en odota mitään eri­ty­istä vielä vuosikymmeneen.

  54. jok­eri:
    tuo huolto­suhdekin on vähän mie­lenki­in­toinen jut­tu. Tarvit­seeko kaikkia uusimpia kalli­ita hoito­ja puma­p­a­ta van­haan ihmiseen, joka on jo elämän ehtoop­uolel­la? Halu­a­vatko van­huk­set tätä edes itse? Onko keinotekois­es­ti pitkitet­ty elämä kalli­il­la hoidoil­la järkevää?

    Niin­pä. Eikö yli 6‑kymppisten ter­vey­den­hoitokin ole sit­ten ihan samaa turhu­ut­ta, eli ihan kivaa mut­tei mitenkään vält­tämätön­tä? Tai eläk­keet? Kyl­lähän ennen pär­jät­ti­in ilman kalli­ita hoito­ja. Eikö se sit­ten tarkoi­ta sitä että erikois­sairaan­hoitokin on ihan sitä samaa turhu­ut­ta kuin iPhonet? 

    Ei ollut ennen päivähoitoakaan taik­ka yliopis­to­ja. Ihmiset pär­jää ihan hyvin luontaistaloudessa.

    Jos lakkaute­taan koko julki­nen sek­tori (pois­lukien ruokakupon­git ja hätät­ma­joi­tus) niin kyl­lä alkaa ole­maan rahaa lep­pois­tamiseen, kun veror­a­situs tipah­taa mur­to-osaan aikaisem­mas­ta. Pelkkää turhu­ut­ta jaae­taan taskus­ta toiseen.

  55. Viherinssi: Jos hyvä­tu­loinen lep­pois­taa, se yleen­sä tarkoit­taa sitä, että hänen työ­panok­sen­sa yksinker­tais­es­ti jää tulemat­ta. Kukaan työtön ei tee sitä hänen tilal­laan. Sil­loin koko kansan­talouden tuotan­to laskee.

    Hyvä­tu­loinenkin voi kuol­la ja siitä huoli­mat­ta maail­ma jatkaa kehit­tymistään ja kasvua.

    Ei ole vielä syn­tynyt sel­l­aista ihmistä joka oli­is korvaamaton.

    Ei Ein­steininkaan kuole­ma tieteen kehi­tys­tä seisauttanut

  56. Capel­la: No, mut­ta sehän tarkoit­taa sitä, että kyseinen yri­tys luovut­taa markki­nao­su­ut­taan kil­pail­i­joilleen ja täl­läi­nen “markki­naty­hjiö” täyt­tyy kyl­lä nopeasti.

    Ei täy­ty, kun ei ole tekijöitä. 

    Jos joku on hyvä­tu­loinen niin se tarkoit­taa yksinker­tais­es­ti sitä, että hänen työ­panok­sen­sa ei ole noin vain kor­vat­tavis­sa. Ei hel­posti kor­vat­taville työn­tek­i­jöille mitään ihmeem­piä palkko­ja makseta.

    Jos hyvä­tu­loiset alka­vat lep­pois­ta­maan, niin julkisel­la sek­to­ril­la ne hom­mat jää tekemät­tä, kun mitään kor­vaaaa tuotan­toa ei ole (esimerkik­si lääkäri­palve­lut, kun lääkäre­itä ei ole määrään­sää enem­pää, niin niitä ei ole). Yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la voi olla kor­vaavaa tuotan­toa, mut­ta käytän­nössä useim­miten ei ole, etenkin kun on kyse nimeno­maan hyvä­tu­loi­sista eli ammat­ti­taitoi­sista työn­tek­i­jöistä. Sil­loin lisään­tyt niukku­us jae­taan korot­ta­mal­la hintoja.

    Näen päivit­täin mikro­ta­sol­la miten tämä toimii, kos­ka mietin työni puoles­ta viikot­tain tätä pyhää kolmiy­ht­enäisyyt­tä eli palkko­ja, hin­to­ja ja työn riittävyyttä. 

    Sem­moisille jot­ka osaa­vat, voi mak­saa hyviä palkko­ja ja pitääkin, tai ne menevät kil­pail­i­joille töi­hin. Jos sem­moinen mies kävelee oves­ta ulos tai se alkaa lep­pois­ta­maan, niin ei siihen tilalle ketään saa. Jos oves­ta taas kävelee asi­akas, jon­ka vak­i­toimit­ta­ja on lep­posi­tanut ja joka halu­aa ostaa mei­dän palvelui­ta, niin niin ei meil­lä yleen­sä ole tar­jo­ta, kun ne hyvät miehet ovat jo töis­sä. Ei niitä hyviä miehiä, eli niitä joille pitää mak­saa hyvää palkkaa eli niitä jot­ka ovat hyvä­tu­loisia, voi pitää toimis­tol­la pas­sis­sa pyörimässä.

  57. Capel­la: Ennuste­taan, että väestönkasvu lop­puu jo 2040-luvul­la, kos­ka kehi­tys­mai­ta ei enää siinä vai­heessa ole ja väestö van­he­nee jokaisel­la man­tereel­la. Nais­ten koulu­tus­ta­sol­la ja yhteiskun­tien maal­lis­tu­misel­la on suuri merk­i­tys tässä kehi­tyk­sessä. On vaikea nähdä, että mitään val­tavaa uut­ta väestön­lisäys­tä tulisi maapallolle. — - — 

    Mikä kum­man taho täl­laisia väestöen­nustei­ta on tehnyt? Jätät ilmeis­es­ti Afrikan kokon­aan pois laskuista. Onko ko. man­ner hävin­nyt vai esistet­ty piikki­lan­goin muus­ta maail­mas­ta, onko sieltä koko väestö kuol­lut Ebo­laan tai vas­taavaan, siir­tynyt Euroop­paan ja/tai löytänyt lop­pusi­joi­tu­s­paikkansa Välimerestä?

    Maa­pal­lon kan­tokyky ylitetään jo nyt, mut­ta sehän ei tai­da painaa mitään.

  58. Pekka Pes­si: Niil­lä Nokian puhe­lim­ia kokoav­il­la robot­eil­la olisi kyl­lä kovasti käyt­töä Mäkin kas­sal­la ja van­hainkodis­sa pyl­lyä pyyhkimässä, niin ihmisen näköisiä ja oloisia ne olivat. 

    No ei sel­l­ainen ison kaapin malli­nen robot­ti ihmisen näköi­nen ollut (ilmeis­es­ti et ole näh­nyt?) eikä pyl­lyä pyy­hi, mut­ta automaat­tikas­sat ovat jo tätä päivää.

  59. Poth1ue1: Ai jaa, vai?

    GE Turns to 3D Print­ers for Plane Parts

    Each Leap engine will con­tain 19 met­al 3D-print­ed fuel noz­zles. The part is lighter and more durable than tra­di­tion­al parts

    No, tästähän on taidet­tu tääl­lä vas­ta pari­in otteeseen kiivail­la, mut­ta tule­vaisu­us on taa­tusti kum­mallisem­pi kuin useim­mat osaa­vat odottaa. 

    Kyl­lä 3D tulostus muut­taa monia asioi­ta, mut­ta ei kaik­ista kotikäyt­töön ole.

    Toki esim. mikropi­ire­jä on ja aika kauan valmis­tet­tu vas­taa­van­laisel­la tekni­ikalla, mut­ta vaa­dit­ta­va tarkku­us tekee lait­teista erit­täin kalliita.
    Ja valmi­is­sa kom­po­nen­tis­sa on usei­ta eri raa­ka-ainei­ta, mikä tekee tulostimes­ta mon­imutkaisen, joten kallis se olisi yksit­täiskap­paleen valmis­tamiseen, joten mitä järkeä siinä olisi — tulevaisuudessakaan?

  60. Koti-isä:
    ‘snip’
    Van­hus tai pikku­lap­si ei tule hoidet­tua, vaik­ka ohjel­moisi miten hienon räiskin­täpelin. Sen sijaan sen ohjel­moin­ti on pois siitä ajas­ta, jon­ka voisi käyt­tää lähei­sistään = ihmi­sistä huolehtimiseen.
    ‘snip’

    Kyl­lä sen pelin myymisel­lä saadaan kansan­talouteen rahaa, jol­la van­hus ja pikku­lap­si voidaan hoitaa.
    Tuskin ohjel­mointinörtistä olisi ko. tehtävi­in, vaik­ka aikaakin olisi.

  61. Sylt­ty: Niin­pä. Eikö yli 6‑kymppisten ter­vey­den­hoitokin ole sit­ten ihan samaa turhu­ut­ta, eli ihan kivaa mut­tei mitenkään vält­tämätön­tä? Tai eläk­keet? Kyl­lähän ennen pär­jät­ti­in ilman kalli­ita hoito­ja. Eikö se sit­ten tarkoi­ta sitä että erikois­sairaan­hoitokin on ihan sitä samaa turhu­ut­ta kuin iPhonet? 

    Ei ollut ennen päivähoitoakaan taik­ka yliopis­to­ja. Ihmiset pär­jää ihan hyvin luontaistaloudessa.

    Jos lakkaute­taan koko julki­nen sek­tori (pois­lukien ruokakupon­git ja hätät­ma­joi­tus) niin kyl­lä alkaa ole­maan rahaa lep­pois­tamiseen, kun veror­a­situs tipah­taa mur­to-osaan aikaisem­mas­ta. Pelkkää turhu­ut­ta jaae­taan taskus­ta toiseen.

    Voit tietysti käy­dä kysymässä elämän­sä viime het­k­iä tai kuukau­sia eläviltä, halu­a­vatko he elää letku­jen ja pil­le­rien voimal­la mah­dol­lisim­man pitkään. Tai elää aivokuolleena robot­ti­na alzheimerin taud­is­sa mah­dol­lisim­man pitkään.

  62. Mielestäni taustal­la on kak­si asiaa:

    1: automaa­tio ja atk (eli tekni­nen kehitys)
    2: sijoi­tus­toim­intaan perus­tu­va elinkeinotoiminta

    Mik­si?
    Esitämäsi talous on mah­dol­lis­tunut automaa­tion seu­rauk­se­na, mitä tietotekni­ikkakin edus­taa. Nyt siitä saata­va voit­to siir­tyy “johta­jille” ja sijoit­ta­jille (ei vält­tämät­tä edes ideoiden kek­si­jöille, kehit­telijöille tai osaa­jille). Automaa­tion tuot­ta­ma lisäar­vo hyödyt­tää siis liian vähän sitä yhteisöä, joka on sen tuot­tanut (eli fir­man työn­tek­i­jöitä ja yhteiskun­taa). Ja tämä kuvio on kestämätön.

    Esit­tämässäsi ratkais­us­sa ihmiset saisi­vat muut­taa rahaa vapaa-ajak­si, mut­ta osoitit myös, että yhä vähenevä määrä saa “turhu­ustaloud­es­ta” ja automa­ti­soituneesta perus­tuotan­nos­ta elan­ton­sa, joten sil­loin­han niidenkin määrä vähe­nee, jot­ka voivat vali­ta ja niiden määrä kas­vaa, jot­ka kur­jis­tu­vat, eikä perus­palveluille löy­dy veropohjaa.

    Mielestäni ain­oa lääke on AUTOMAATION JA TIETOTEKNIIKAN KEHITYKSEN kan­nat­tavu­u­den jakami­nen fir­man työn­tek­i­jöille ja sille yhteiskun­nalle jos­sa kehi­tys on syn­tynyt. Kun kaik­ki työn­tek­i­jät rikas­tu­vat, vas­ta sen jäl­keen he voivat muut­taa var­al­lisu­ut­taan vapaa-aikaan tai ostaa perushyödykkeitä tai elämysksiä tai perus­taa oman fir­man. Näin yhteiskun­ta ter­ve­hty­isi. Mut­ta se vaatii kaiken­laisen tuotan­non lisäar­von jakamisen niille, jot­ka sen tekevät sijoit­ta­jien ja sijoi­tusy­htiöi­den sijaan.

    Pitäisi pysähtyä kysymään, mihin tätä sijoi­tus­rum­baa ja ris­ti­in velka­an­tu­mista oikein tarvi­taan? — Onko siitä tul­lut hukka­put­ki, joka imee yhteiskun­nan elin­voiman? Rahaa on enem­män kuin koskaan, mut­ta mihin se menee?

    Tämä ei tarkoi­ta kommunismia,jos joku niin luulee. Tämä tarkoit­taa sijoituk­sille mak­set­tavalle tuo­tolle asetet­tavaa kat­toa ja voiton­jakoa niille, jot­ka sen ovat tehneet. Tämä nykysys­teemi­hän mah­dol­lis­taa sijoit­tamisel­la rikas­tu­misen, velal­la sijoit­tamisen, kos­ka tuot­to voi olla suurem­pi kuin lainan korko ja lopuk­si johtaa yhä harvem­pi­in omis­ta­ji­in, jot­ka mak­sa­vat kyl­lä huip­pu­palkkaa johta­jille, mut­ta muiden palkkaus on tais­telukysymys, kos­ka se on pois sijoituk­sen tuotosta.

    Tämän kuvion ylläpi­to vaatii jatku­vaa talouskasvua, tehokkaam­paa työn­tekoa sekä pidem­pää työikää ja päivää (kokoomuk­sen tavoit­tei­ta), kos­ka automaa­tion aikaansaa­man tehos­tu­misen lisäar­vo siir­tyy sijoit­ta­jille eikä työn­tek­i­jöille. Tässä sys­te­mis­sä on sekin umpiku­ja, että sijoit­ta­jat, jot­ka eivät yleen­sä rahaa edes tarvitse elämiseen vaan sijoit­tamiseen, halu­a­vat ostaa voitol­laan uusia osakkei­ta, eli pitäisi syn­tyä uut­ta yri­tys­toim­intaa, mut­ta työn­tek­i­jöil­lä ja muil­la asukkail­la on yhä vähem­män rahaa ostaa lisää tuot­tei­ta ja palveluja.

    Sen lisäk­si, että tämä on ihmisy­hteisön kannal­ta jär­jetön noidanke­hä, se on ympäristön kannal­ta täysin sietämätön tilanne. Elinkei­noelämän kan­nat­tavu­u­den ratas pitäisi kään­tää toiseen suuntaan.

    - Esit­tämäsi vapaus vali­ta työn ja vapaa-ajan määrän välil­lä on hyvä aloitus!

  63. Sylt­ty: Jos joku on hyvä­tu­loinen niin se tarkoit­taa yksinker­tais­es­ti sitä, että hänen työ­panok­sen­sa ei ole noin vain kor­vat­tavis­sa. Ei hel­posti kor­vat­taville työn­tek­i­jöille mitään ihmeem­piä palkko­ja makseta.

    Markki­na­t­alous on siitä ihmeelline, että kukaan ei ole korvaamaton.

    Kun aikoinaan tulin työelämään niin osal­lis­tu­in yhteen läksiäistapahtumaan.

    Suuri joukko kahvipöy­dän ääressä taivasteli, miten talo pär­jää kun niin tärkeä henkilö lähtee.

    Piiripääl­likkö tote­si yksikan­taan , että uusi on aina parem­pi kuin entinen.Päivänsankarin ilme oli näkemisen arvoinen.

    Kor­vaa­mat­to­mia ei ole

  64. Viherinssi:

    Toki koko ajan syn­tyy inno­vaa­tioi­ta, jot­ka mah­dol­lis­ta­vat vält­tämät­tömyyk­sien tuot­tamisen vähem­mil­lä resurs­seil­la. Län­si­maises­sa kon­tek­stis­sa ne kuitenkin usein tule­vat vähän sivutuotteena. 

    Kyl­lä se menee päinvastoin.
    Maail­man talouskasvun moot­tori ovat inno­vaa­tiot, jot­ka tekevät ruoan ja muun hengis­sä pysymiselle vält­tämät­tömän tuot­tamisen tehokkaam­mak­si. 100 v sit­ten useimpi­en suo­ma­lais­ten ajas­ta ja ener­gias­ta val­taosa kului vil­je­lyyn ja muuhun ravin­non tuot­tamiseen. Nyt yksi nykya­jan lait­tein ja tiedoin varustet­tu vil­jeli­jä tekee saman tulok­sen kuin ainakin tuhat vil­jeli­jää sil­loin. Nämä tuhat vil­jelystä vapau­tunut­ta tuot­ta­vat nykyään sel­l­aista, mikä ei ole hengis­sä pysymisen kannal­ta vält­tämätön­tä, vaik­ka toki mukana on myös vält­tämät­tömästä huole­htimista. Sen osoit­ta­mi­nen on tosin vaikeaa, kos­ka nykyään vät­tämätön on osin eri­laista kuin ennen.
    Sitä jäin pohti­maan, ovatko nämä turhu­us­tuot­ta­jat talouskasvun kannal­ta saman arvoisia kuin jos he laiskot­telisi­vat. Nimit­täin siitä pidän kiin­ni, ennen kuin toisi osoite­taan, että resurssit turhu­u­den tuot­tamiseen ovat ne, jot­ka ovat vapau­tuneet vält­tämät­tömän tuot­tamis­es­ta. Kun näi­den varo­jen muo­dos­tu­mi­nen suh­teessa turhaan kulu­tuk­seen jää jäl­keen, se on riit­tävä syy laa­jaan lamaan. Näitä varoja/resursseja yhteiskun­tamme kier­rät­tää ja jos joku hyp­pää sivu­un laiskot­teli­jak­si, hän jää näitä ilman — tietysti siltä osin kuin yhteiskun­tamme on reilu — uuras­ta­jat turhu­u­den paris­sa saa­vat enemmän.

  65. jok­eri: Tarvit­seeko kaikkia uusimpia kalli­ita hoito­ja puma­p­a­ta van­haan ihmiseen, joka on jo elämän ehtoopuolella?

    Ei tarvitse — eikä ole järkevää — pumpa­ta kaikkia hoito­ja. Ain­oas­taan niitä kalli­ita tai halpo­ja, joista on hyötyä.

    Halu­a­vatko van­huk­set tätä edes itse?

    Halu­a­vat. Jos sinä et halua, niin voit kieltäy­tyä hoidosta.

    Onko keinotekois­es­ti pitkitet­ty elämä kalli­il­la hoidoil­la järkevää?

    On. Jos se sin­un mielestä ei ole, niin voit kieltäy­tyä hoidosta.

  66. Jor­ma Nordlin:
    3d-tulostuk­sen kehit­tyessä ei koh­ta enää kan­na­ta valmis­taa edes hal­van työvoimakus­tan­nusten maissa.

    Asun­to­jen tulostamista kehitel­lään ja tutkitaan. 

    Kysymys kuu­luukin: kuka halu­aa asua 3D-tuloste­tus­sa muovi­talos­sa? Minä ainakin asun mielu­um­min 70-luvun betonielementtikammotuksessa.

  67. Koti-isä: Hei kaik­ki hyvä­tu­loiset, eri­tyis­es­ti insinöörit. Voin ker­toa tosi­asian: Te ette ole kor­vaa­mat­to­mia. Vaik­ka niin hyvin usein kuvittelettekin.

    Ei, emme kuvit­tele. Mut­ta tiedämme, että kor­vaa­jamme ovat melko toden­näköis­es­ti ulkomailla.

  68. Koti-isä: Hei kaik­ki hyvä­tu­loiset, eri­tyis­es­ti insinöörit. Voin ker­toa tosi­asian: Te ette ole kor­vaa­mat­to­mia. Vaik­ka niin hyvin usein kuvittelettekin.

    Tämä nyt muis­tut­taa jo jankut­tamista, mut­ta Suo­ma­laisen hyv­in­voin­nin tuot­tamises­sa on täl­lä het­kel­lä kak­si pul­lonkaulaa. Korkean tuot­tavu­u­den työn tar­jon­ta, ja mata­lan tuot­tavu­u­den työn kysyn­tä. Tuol­loin lep­pois­ta­va korkeasti tuot­ta­van työn tek­i­jä on ongel­ma, kos­ka sitä kor­vaavaa työvoimaa ei ole ole­mas­sa. Se on jo täystyöl­lis­tet­ty. (Jos et usko, tutus­tu työttömyystilastoihin)

  69. Sirk­ka-Liisa: Mikä kum­man taho täl­laisia väestöen­nustei­ta on tehnyt? Jätät ilmeis­es­ti Afrikan kokon­aan pois laskuista. Onko ko. man­ner hävin­nyt vai esistet­ty piikki­lan­goin muus­ta maail­mas­ta, onko sieltä koko väestö kuol­lut Ebo­laan tai vas­taavaan, siir­tynyt Euroop­paan ja/tai löytänyt lop­pusi­joi­tu­s­paikkansa Välimerestä?

    Maa­pal­lon kan­tokyky ylitetään jo nyt, mut­ta sehän ei tai­da painaa mitään.

    Sirk­ka-Liisa, Afrikas­sa kol­ma­sosa elää jo keskilu­okas­sa ja koko man­tereen väestö ei kas­va enää niin kovasti kuin ennen.

    Vauras­tu­mi­nen, maal­lis­tu­mi­nen ja koulu­tus­ta­son nousem­i­nen vähen­tää lapsilukua. 

    Yri­tyk­set etsivätkin nyt hal­paa työvoimaa Afrikan kaupungeista, jot­ka vauras­tu­vat kohisemalla.

    Ennen van­haan vit­sailti­in kiinalai­sista, että miten ne vain lisään­tyvät ja lisään­tyvät. Nykyään Kiina on jo purkanut yhden lapsen sään­nön ja tais­telee alati van­henevan väestön kanssa.

    Afrikkakin on saman­laisen ongel­man edessä, mut­ta vas­ta 2060–2080 luvulla. 

    Viit­taan YK:n tekemään väestö­nen­nus­teen, jos­ta itse pidän toden­näköisim­pänä vai­h­toe­htoa, jos­sa väestönkasvu tait­tuu 2040-luvul­la. Syy lep­ää yksinker­tais­es­ti siinä, että hal­patyö­paikat siir­tyvät ensi vuosikymmenel­lä Afrikkaan, jol­loin Afrik­ka vauras­tuu voimakkaasti.

    Talouskasvu tap­paa Afrikan väestönkasvun.

  70. Koti-isä: Turhien asioiden tekem­i­nen on turhaa työtä. Ja kaiken lisäk­si ainakin ympäristön kannal­ta yleen­sä haitallista. Sitä tulisi välttää.

    Van­hus tai pikku­lap­si ei tule hoidet­tua, vaik­ka ohjel­moisi miten hienon räiskin­täpelin. Sen sijaan sen ohjel­moin­ti on pois siitä ajas­ta, jon­ka voisi käyt­tää lähei­sistään = ihmi­sistä huole­htimiseen. Samal­la uusi peli tarvit­see toimi­ak­seen entistä tehokkaam­man puhe­li­men, jon­ka valmis­tamiseen pitää kaivaa harv­inaisia maamet­alle­ja fos­si­il­isin voimin entistä syvem­mältä jne.

    Turhan työn tekemiselle tulisi säätää merkit­tävä hait­tavero. Joka kan­nus­taisi ihmisiä elämään kestäväm­min. Niin läheis­ten, ympäristön kuin kansan­taloudenkin kannalta.

    Etkö ymmär­rä, että ihmiset halu­a­vat näitä turhia asioita?

  71. Tämä jako vält­tämät­tömyyk­si­in ja turhuuk­si­in on vähän autis­tista insinööri­a­jat­telua. Toisen turhu­us on toisen vält­tämät­tömyys. Isoim­mal­la luo­lamiehel­läkin oli turhat helyt kaulas­saan ja ympäril­lä hän­nys­tele­viä “palvelu­am­mat­ti­laisia” samal­la kun toiset kuo­li­vat nälkään. Mitään vält­tämät­tömyyk­sien yhteiskun­taa ei ole koskaan ollut eikä koskaan tule, ihmi­nen on sellainen.

  72. “Turhu­us. Turhuuk­sien turhu­us. Kaik­ki on turhuutta.”

    Saar­naa­ja

  73. “Tuot­ta­mal­la hyödyk­keet suu­ri­na sar­joina saman­laisi­na, talous pystyi tyy­dyt­tämään kansalais­ten vält­tämät­tömät tarpeet. Jatku­van edis­tyk­sen myötä oli tarkoi­tus saavut­taa sel­l­ainen elin­ta­so, ett”

    Äsket­täin uuti­soiti­in CIAn palkan­neen entisiä nat­se­ja omik­si vakoil­i­joik­seen. Ehkä näin.

    DDR­rästä jäi työtä vaille tuhat­määrin kokenei­ta sun­nitel­mat­alous­by­rokraat­te­ja. Ehkä joukko heitä on solut­tau­tunut Suomeen ja kir­joit­tanut meille Sote-lakiluonnoksen?

    Perässä turhan pitk­iä ottei­ta Evan tilaa­mas­ta sote­lak­ilu­on­nok­sen arv­iora­portista. Raportista löy­tyy havain­nol­lis­tavia kaavioi­ta, jos toim­inta­suh­teet eivät ker­taluke­mal­la aukea.

    “Uud­is­tuk­sen toteut­ta­mi­nen jär­jestämis­lain nuot­tien mukaan ei johtaisi yksi­por­taiseen ja selkeään sote-hallintoon. Se johtaisi sote-sirkuk­seen – ennen näkemät­tömän mon­imutkaiseen kun­nal­lis­ten sote-toim­i­joiden viidakkoon. Saisimme kak­si kokon­aan uut­ta hallinto­por­ras­ta ja kym­meniä kokon­aan uusia hallinnol­lisia yksikköjä nyky­is­ten rin­nalle. Palvelu­iden jär­jestämis­es­tä vas­taisi­vat sote-alueet, jot­ka keräi­sivät kun­nal­lisvero­tuk­sen ja val­tiono­suuk­sien kaut­ta saadut rahat kun­nil­ta automaatin kaltaisel­la, kun­tien asukasluku­un ja asukkaiden ikään ja sairas­tavu­u­teen perus­tu­val­la mallil­la. Palvelun­tuotan­nos­ta vas­taisi­vat palvelun­tuotan­to-alueet, jot­ka oli­si­vat alueel­lisia julk­isia palvelun­tuotan­tomonopole­ja. Nykyisen kak­si­ta­soisen (val­tio-kun­nat) julk­ishallinnon sijaan saisimme siis jär­jestelmän, jos­sa olisi neljä eri tavoin toimi­val­taista tasoa (val­tio – sote-alueet – palvelun­tuotan­toalueet – kun­nat). Kar­tal­ta ei katoaisi vält­tämät­tä yhtään julkisen hallinnon yksikköä. Sen sijaan saisimme sinne 320 kun­nan lisäk­si 5 sote-aluet­ta sekä parhaim­mil­laan noin 40 uut­ta palvelun­tuotan­toaluet­ta. Edes nykyiset 23 sairaan­hoitopi­ir­iä eivät katoaisi min­nekään. Nyky­is­ten sairaan­hoitopi­irien tehtävät kyl­lä siir­ret­täisi­in uusille sote- ja palvelun­tuotan­toalueille, mut­ta näitäkään rak­en­tei­ta ei tul­taisi purka­maan, kos­ka sairaan­hoitopi­irien omaisu­u­den arvot­ta­mi­nen, siirtämi­nen ja jyvit­tämi­nen uusille toim­i­joille olisi äärim­mäisen työlästä. Sairaan­hoitopi­ireistä tulisi omaisu­uskun­tay­htymiä, jot­ka keskit­ty­i­sivät kiin­teistöli­ike­toim­intaan. Myös kun­nat vuokraisi­vat palvelun­tuotan­toalueille kiin­teistöjä, laitteita.Näiden 388 eri toim­i­jan väliset val­ta- ja vas­tu­usuh­teet jäi­sivät epä­selviksi. Sotes­ta muo­dos­tu­isi val­tion ja kun­tien väli­in laa­ja kun­tay­htymien rih­mas­to, jol­la näyt­täisi ole­van vain vähän tilivelvol­lisu­ut­ta itsen­sä ulkop­uolelle niin demokra­t­ian kuin talouden suhteen.

    Tuot­ta­jat vas­taisi­vat toimis­taan ylöspäin, sote-alueille, eivät kun­nille ja niiden asukkaille, jot­ka rahoit­ta­vat palve­lut. Min­is­ter­iö puolestaan ohjaisi sote-aluei­ta ylhäältä alaspäin, mut­ta ilman resurssio­h­jauk­sen välineitä. Yksit­täiset kun­nat eivät voisi vaikut­taa mil­lään taval­la siihen, miten sotekun­tay­htymät käyt­telisivät kun­ta­lais­ten rahoja.

    Suomes­sa viimeis­ten kymme­nen vuo­den aikana tehtyjä julk­isten palvelu­iden uud­is­tuk­sia on leiman­nut pyrkimys suo­jel­la kun­tatyötä, kun­tien, kun­tay­htymien ja kun­nal­lis­ten liike­laitosten piiris­sä tehtävää työtä ulkop­uoliselta kil­pailul­ta. Tälle on mainit­tu monia enem­män tai vähem­män hyviä syitä, kun­tatyön huonos­ta kil­pailukyvys­tä ammat­tili­it­to­jen revi­iriki­is­to­jen kaut­ta kun­nal­lisen eläke­jär­jestelmän kestävyyteen.
    Sama tau­ti domi­noi myös jär­jestämis­lak­ilu­on­nos­ta. Sil­lä ei pyritä tur­vaa­maan julk­isia palvelui­ta vaan julk­isten palvelu­iden julk­ista tuotan­toa. Kun­nal­lisen työ­markki­nalaitok­sen johta­ja Markku Jalo­nen sanoi asian selkok­ielel­lä lehti­haas­tat­telus­sa jo kevääl­lä: ”Sote-palvelu­iden jär­jestämis­lais­sa ja han­k­in­ta­lais­sa pitää säätää, että palve­lut voidaan jatkos­sakin tuot­taa kil­pailut­ta­mat­ta ja yhtiöittämättä.”

  74. Raimo K: Robot­it puhe­lim­ia kokoa­vat, näin ainakin Salos­sa oli, ihmistyön hin­nal­la ei siinä yhtälössä ollut paljonkaan tekemista.

    Kun Nokian tuotan­to Salos­sa lop­pui, robot­it myyti­in tai siir­reti­in muual­la, mut­ta myös mon­ta ihmistä irti­san­ot­ti­in. Eli kyl­lä se robo­t­i­soitukin tuotan­to tarvit­see työn­tek­i­jöitä. Hei­dänkin työn­sä hin­nal­la on siis merkitystä.

    No, van­han Nokian katas­trofis­sa sil­lä ei kuitenkaan ollut osaa eikä arpaa, mut­ta ei kan­na­ta yleistää.

  75. Viherinssi: Jos hyvä­tu­loinen lep­pois­taa, se yleen­sä tarkoit­taa sitä, että hänen työ­panok­sen­sa yksinker­tais­es­ti jää tulemat­ta. Kukaan työtön ei tee sitä hänen tilal­laan. Sil­loin koko kansan­talouden tuotan­to laskee.

    Tässä mielessä en ymmär­rä blo­gi-isän­nän kiin­nos­tus­ta lep­pois­tamiseen, sil­lä itse olen kokenut myös yksi­tyisel­lä puolel­la sel­l­aisen mallin järkeväk­si, jossa:

    (tuot­to, sisään tul­lut raha) = (tehdyt työ­tun­nit) x (tun­nis­sa aikaansaatu määrä) x (asi­akkaan määräyk­siköstä mak­sama hinta)

    Nyky-Suomes­sa hyvä­tu­loiset ovat ain­oi­ta, joil­la on varaa lep­pois­taa, mikä vähen­tää nimeno­maan niitä tun­te­ja, jon­ka työn tulok­sista asi­akas, ulko­mainen tai koti­mainen, on halukas mak­samaan korkeaa hintaa.

    Hyvä­palkkaisten lep­pois­tamiseen saadaan kyl­lä help­po ratkaisu puo­lessa sukupolves­sa: Tehdään korkeak­oulu­opin­not 100% mak­sullisik­si, ja samal­la luo­daan kohtu­ulli­nen stipendijärjestelmä. 

    Lep­pois­tushalu­ja­han näyt­tää ole­van nimeno­maan korkeako­lu­tutkin­non suorittaneissa.

  76. “Enää pitäisi kek­siä, mis­tä saadaan rahat opet­ta­jien ja sairaan­hoita­jien palkkoi­hin, jos kovin moni pää­tyy arvosta­maan vapaa-aikaa enem­män kuin turhuutta?”

    Onko siinäkään mitään järkeä, että tuote­taan val­ta­vat määrät kun­tos­aliope­tus­ta ja ängry­böörd­se­jä, jokaista hoidet­tua van­hus­ta kohden? Mik­sei voi­da vaan hoitaa niitä vanhuksia?

    Ei tässäkään talouden “perussään­nössä” ole mitään järkeä. 

    Ja tietysti olen­naisin ongel­ma on se että palkkat­u­lo on tulon­si­ir­to­jen ohel­la ain­oa tapa jakaa var­al­lisu­ut­ta takaisin alaspäin. Jos kap­i­tal­is­min imuri imee kaiken var­al­lisu­u­den pääomik­si mut­ta yhä harvem­pi saa takaiskun kaut­ta palkkaa, niin mihin se raha sit­ten pis­tetään? Polte­taanko se val­tavil­la setelirovioilla?

  77. Mari Heimala: …Nyt ei ole, päin­vas­toin näyt­tää siltä, että leipäjonot ja asun­to­jonot vain kasvavat.

    Näyt­tää, mut­ta ei ole tot­ta. Suomes­sa­han köy­hyy­den määritelmää piti muut­taa, jot­ta köy­hyys­tutk­i­joil­la olisi jotain tutkit­tavaa. Ai niin, Valvi­ra on lakkautettava.

  78. Viherinssi: 3D-tulostushype on täysin kat­tee­ton vielä pitkään. Nyt on vaikea nähdä sitä reit­tiä, jol­la jotain oikeaa mate­ri­aalia tulostavas­ta 3D-tulostimes­ta tulisi koti­talouskone, ja noil­la muo­vivehkeil­lä on oikeasti varsin rajalli­nen sovel­lusalue. Mut­ta lop­ul­ta tämäkin teknolo­gia tulee toden­näköis­es­ti tekemään paljon sel­l­aisia asioi­ta, joi­ta me emme osaa kuvitellakaan.

    En minäkään pidä mitenkään toden­näköisenä, että ihan lähi­t­ule­vaisu­udessa taval­liset ihmiset raa­haisi­vat jostain gigan­tista 3D-tulostimia tuot­taak­seen kaiken tarvit­se­mansa kotona. Päin­vas­toin täl­laisille unelmille voi käy­dä kuin vaikka­pa 1950-luvun visioille ydin­voimakäyt­töi­sistä lentoautoista.

    Sen sijaan koko 3D-tulostuk­sen tyr­määmi­nen pelkäk­si hai­hat­teluk­si tai vain joidenkin pro­to­jen rak­en­telu­un sopi­vak­si on mielestäni jo nyky­is­ten esimerkkien val­os­sa läh­es­tulkoon täysin perus­tee­ton­ta. Ensim­mäiset muu­tok­seen pää­tyvät alat ovat var­maakin niitä, jois­sa esim. kevey­destä ja kestävyy­destä kan­nat­taa mak­saa vaik­ka ekstraa — kuten juuri lentokone­te­ol­lisu­us. Seu­raavak­si seu­raa tehnevät alat, joille 3D-tulostus on ehkä ain­oi­ta toimivia tapo­ja rak­en­taa tuot­tei­ta — esim. ihmisen varaosien tuot­ta­mi­nen sisäe­lim­iä tulostamalla.

    Lop­ul­ta kuitenkin osaami­nen lev­iää, teknolo­gia halpe­nee ja hyödyt tule­vat tavoiteltaviksi ihan yksinker­taiseen kulut­ta­jatuot­tei­den tuotan­toonkin. Ehkäpä tässä vai­heessa arkipäivässäkin alkaa näkymään kaiken­laista kum­mallista, kun tavaroi­ta ja kojei­ta ei enää tarvitse suun­nitel­la per­in­teis­ten valmis­tus­menetelmien ehdoil­la. (Tässä mielessä nykyi­nen koti-3D-tulostushype on osaltaan vähän kum­malli­nen — keski­tytään paljon siihen, miten ole­mas­saole­via asioi­ta saadaan kopi­oitua — sen sijaan, että keski­tyt­täisi­in jokun uuden luomiseen — no, jälkim­mäi­nen­hän on toki aidosti vaikea asia…)

  79. Pekka Pes­si: Niil­lä Nokian puhe­lim­ia kokoav­il­la robot­eil­la olisi kyl­lä kovasti käyt­töä Mäkin kas­sal­la ja van­hainkodis­sa pyl­lyä pyyhkimässä, niin ihmisen näköisiä ja oloisia ne olivat.

    No, ainakin mäkkärin keit­tiöstä ihmiset voivat kohta­puoli­in kadota:

    Meet the Robot That Makes 360 Gourmet Burg­ers Per Hour

    …ja vaik­ka pyl­ly­jen pyy­hin­tä van­hainkodis­sa saat­taakin olla vielä robot­tien kyky­jen ulot­tumat­tomis­sa, niin eikös ruok­in­taro­bot­tien kehi­tys ole jo jok­seenkin pitkäl­lä? Ruok­in­taro­bot­tien suurim­pana etu­na on se, että niil­lä on vaik­ka koko päivä aikaa ruokkia hoidokki­aan — toisin kuin ihmishoita­jil­la, joil­la aikaa taitaa olla sel­l­ainen muu­ta­ma min­u­ut­ti per poti­las — jos sitäkään.

  80. Mikko H: Nokia myös aset­tui pitkään palvele­maan verkko-oper­aat­tor­e­i­ta, jot­ka halu­si­vat hal­li­ta viihde­bisnestä ja hin­noitel­la palve­lut pilviin. 

    Meniköhän tuo noin? Nokia nimeno­maan menet­ti Amerikan-markki­nat, kos­ka se ei halun­nut tehdä kapu­loi­ta operaattoreille.

    Noki­as­sa kyl­lä tiedet­ti­in, mitä piti tehdä, mut­ta sit­ten siinä tekemisessä tumpu­loiti­in. Huip­ul­ta on vain yksi tie, alas, eikä kukaan halun­nut olla se törp­pö, jon­ka mok­ien takia fir­ma menee nurin.

  81. perus­tu­los­sa yksi pelot­ta­va asia olisi tietysti pas­si­ivisen tyy­tyväiset laiskot­teli­jat. Olisi katas­trofi, jos osa ihmi­sistä vapau­tu­isi sta­tuskamm­pailus­ta. Yt-suos­sa kamp­pail­e­va audikus­ki olisi raivois­saan ainakin.

  82. Tom Pesch: Kysymys kuu­luukin: kuka halu­aa asua 3D-tuloste­tus­sa muovi­talos­sa? Minä ainakin asun mielu­um­min 70-luvun betonielementtikammotuksessa.

    Niin, onhan se muovi kyl­lä tosi ikävää… hei… mut­ta mitäs, jos vaidet­taisi­in tulosti­men “muste” muo­vista betoni­in? Eikö olisi hyvä idea?

    Ai, mut­ta kun muut oli­vatkin jo kerin­neet kek­simään saman jutun:

    Video: 3D print­ers print ten hous­es in 24 hours

    No, ehkä tuo­hon kai­vat­taisi­in vielä joku puo­lalaisen siir­to­työläisen kor­vaa­va betoni­rau­doit­ta­jaro­bot­ti ennen kuin tuos­ta saa käyt­tökelpoisen menetelmän (tosin kiinalaiset ovat kerin­neet jo kokeile­maan vahvis­ta­mat­toman betonin kestävyyt­tä ihan käytän­nössäkin) — tai sit­ten tulosti­men pitäisi osa­ta ruikautel­la sekaan sopivia nanop­ut­ki, ‑sel­l­u­loosa tms. rakenteita.

  83. Sirk­ka-Liisa: Mikä kum­man taho täl­laisia väestöen­nustei­ta on tehnyt? Jätät ilmeis­es­ti Afrikan kokon­aan pois laskuista. Onko ko. man­ner hävin­nyt vai esistet­ty piikki­lan­goin muus­ta maail­mas­ta, onko sieltä koko väestö kuol­lut Ebo­laan tai vas­taavaan, siir­tynyt Euroop­paan ja/tai löytänyt lop­pusi­joi­tu­s­paikkansa Välimerestä?

    Täl­lä viikol­la näyt­ti ole­van kovasti uutisia aiheesta, että jo kol­ma­sosa afrikkalai­sista on keskilu­okas­sa. Itse olen ollut jok­seenkin pes­simisti­nen Afrikan kehi­tys­mah­dol­lisuuk­sien suh­teen, mut­ta nyt alkaa näyt­tämään siltä, että ko. maanosa tulee var­maankin yllätämään kasvul­laan suurim­man osan ihmi­sistä — vähän samaan tapaan kuin Aasia teki joku aika sitten.

    2040-luvun Afrik­ka tulee ole­maan aivan eri­lainen paik­ka kuin nykyään — vaik­ka län­si­maat kovasti kehi­tysy­hteistyön nimis­sä koit­ta­vat teko­hen­git­tää van­ho­ja kasvua tukah­dut­tavia valtarakenteita.

    Maa­pal­lon kan­tokyky ylitetään jo nyt, mut­ta sehän ei tai­da painaa mitään.

    Jos maa­pal­lon kan­tokyky olisi ylitet­ty, niin luulisi ihmisiä kuol­e­van kuin kär­päsiä. Vaan eipä kuole — itseasi­as­sa kuolleisu­us jatkaa laskuaan ja elinikien ennuste kasvuaan. Joku siis tässä Rooman klu­bi ‑mallises­sa yhtälössä mättää.

  84. Se on huono jut­tu että tuot­tavu­u­den kas­vaes­sa muil­la sek­tor­eil­la tule­vat palve­lut aina suh­teessa entistä kalliimmiksi. 

    Tämä luo illu­u­sion että län­si­mais­sa olisi ihmis­ten kulu­tus­mah­dol­lisu­udet kehi­tys­mai­ta suurem­mat vaik­ka kehi­tys­mais­sa byrokraat­tiper­he pystyy työl­listämään palveli­joi­ta ja Suomes­sa ei.

    Mik­si emme voisi pala­ta 1800-luvulle? Ihan­noim­me­han usein eloku­vis­sa sen ajan tapa- ja kult­tuurin tasoa suh­teessa omaan aikaamme… 🙂

  85. Andy:
    tehos­tu­misen lisäar­vo siir­tyy sijoit­ta­jille eikä työn­tek­i­jöille. Tässä sys­te­mis­sä on sekin 

    Jyrkkä erot­telusi sijoit­ta­jan ja työn­tek­i­jän välil­lä on aika sietämätön. Ne voivat olla sama asia. Ne usein ovat sama asia. Ja toiv­ot­tavasti ne yhä enenevästi tule­vaisu­udessa ovat sama asia. Markki­na­t­alous sal­lii täy­del­lis­es­ti, että se pien­i­t­u­loisinkin sijoit­taa tietyn osu­u­den tulois­taan. Onhan meil­lä tupakkakin jota ei saa­da pois markki­noil­ta vaik­ka sitä yritetäänkin.

    Ei tarvitse muut­taa mitään. Enin­tään asenteita?

  86. Liian van­ha: Markki­na­t­alous on siitä ihmeelline, että kukaan ei ole korvaamaton. 

    Väitinkö muu­ta? Ei fir­ma yleen­sä yhtä miestä kaipaa.
    Jos uusia työn­tek­i­jöitä saa viiden vuo­den pere­hdy­tyk­sen jäl­keen niin siinä men­nään viisi vuot­ta ale­mal­la tuotan­nol­la ja se uusi tek­i­jä on sit­ten jostakin muus­ta pois.

    Ei Suomen yri­tyk­set tai markki­na­t­alous siihen kaadu että ihmiset lep­pois­ta­vat, ne säätävät hin­nat ja palkat vas­taa­maan kysyn­tää. Mut­ta hyv­in­voin­ti­val­tio voi kaat­u­akin, kos­ka lep­pois­ta­jan vero­tu­lot eivät olekaan korvattavissa.

    Tilanteessa jos­sa lisäresursse­ja ei ole nopeasti saatavil­la, markki­na­t­alous ratkaisee niukku­u­den korot­ta­mal­la hin­to­ja niin kauan, että kysyn­tä tipah­taa sille tasolle kuin on tar­jon­taa. Eli kun lep­pois­te­taan, hin­nat nou­se­vat niin kauan että asi­akkai­ta ei kiin­nos­ta ostaa kuin sen ver­ran, mitä lep­pois­ta­jien alal­la on tar­jo­ta. Kos­ka hin­to­jen nousu kuvas­taa vain sitä että työ­tun­te­ja on tar­jol­la vähem­män kuin aikaisem­min, työtä siis tehdään vähem­män kuin aikaisemmin.

  87. Osmo Soin­in­vaara:
    Perus­tu­loa vas­tuste­taan, kos­ka se tekee huono­tuot­toisille mah­dol­lisek­si leppoistaa… 

    Sik­sipä sen perus­tu­lon pitäisi olla melko matala.

    M*UTTA: Olen kään­tynyt perus­tu­losta negati­ivisen tuloveron kan­nat­ta­jak­si. On fik­sumpaa mak­saa palkan päälle negati­ivista veroa eli siis suo­raan san­ot­tuna sub­ven­toi­da työtä. Pelkkä perus­tu­lo + kiin­teä jul­me­tunkokoinen vero-% alus­ta saak­ka on lop­pu­peleis­sä melkoisen huono ratkaisu kan­nustei­den kannalta. 

    Näin saataisi­in suurem­pi osa jengistä töi­hin kuin puh­tas­sa perus­tu­lo­ma­llis­sa, kos­ka työn­teosta mak­set­taisi­in tukia. No nyt kaik­ki tietenkin kysyvät, että mik­si ihmeessä työtä pitää tukea? No sik­si, että nimeno­maan työn­teko on paras­ta sosi­aal­i­tur­vaa ja sil­lä on suuria ulkois­vaiku­tuk­sia. Työssäkäyn­ti itsessään vähen­tää alko­holin kulu­tus­ta, masen­nus­ta ja kaikkea. Se on ker­takaikkises­ti halvin sosi­aal­i­tur­van ja ter­vey­den­huol­lon muo­to mitä meil­lä on ole­mas­sa. Johan sen järkikin sanoo, että ihmiselle on hyvä elää nor­maalin ryt­min mukaises­ti, käy­dä sään­nöl­lis­es­ti ihmis­ten ilmoil­la ja rajoit­taa ryyp­päämistä sekä remuamista. Työn­teko vähen­tää näitä kaikkia. Kaik­ki on nähty ja koettu.

    Ja jos joku ei usko, niin minäpä ennus­tan että nyt kun suuret ikälu­okat siirtyvät/ovat siir­tyneet eläk­keelle, niin van­hus­ten alko­ho­lion­gel­mat räjähtävät käsi­in. Lähipi­iris­säkin on ollut näi­tiä jot­ka ovat juoneet itsen­sä ensim­mäis­ten eläke­vu­osien aikana ihan tärviölle. Työssäkäyn­ti kun piti hom­man vielä jotenkuten hanskassa.

    Eli joku perus­tu­loa pienem­pi perus­tu­lo-osu­us + negati­ivista ansai­tus­ta palkasta.

    Joo, kyl­lä tässä kaiken­laisia omia ongelmia tulee. Kaver­it voivat palkata toisen­sa ris­ti­in mak­si­moidak­seen tulot yms. Ja työkyvyt­tömät sun muut ovat edelleen ongelmallisia.

  88. Osmo Soin­in­vaara:
    Perus­tu­loa vas­tuste­taan, kos­ka se tekee huono­tuot­toisille mah­dol­lisek­si leppoistaa…

    Tuo­tako perus­tu­lol­la tavoit­telet? Minus­ta ehdot­tomasti tärkeämpi perus­tu­lon mah­dol­lisu­us on se, että se voisi tehdä aivan päin­vas­taista, eli huono­tuot­toisillekin työn­teon nyky­istä kan­nat­tavam­mak­si (pois­ta­mal­la kannustinloukkuja).

    Jos perus­tu­lol­la aio­taan tur­va­ta nykyti­laan ver­rat­tuna entistä makeampi toimeen­tu­lo kaikille työstä kiin­nos­tu­mat­tomille, malli ei toden­näköis­es­ti toi­mi (sil­lä porkkanan lisäk­si toimi­va yhteiskun­ta tarvit­see valitet­tavasti hie­man kep­piäkin). Hyvä perus­tu­lo­ma­lli voi kyl­lä olla niin jous­ta­va, että se tekee mah­dol­lisek­si pieni­palkkaisenkin työn jous­ta­van vähen­tämisen, samal­la tulota­soa vielä hie­man alentamalla.

    Käytit ter­miä “huono­tuot­toinen”. Sen merk­i­tys oli hie­man han­kala tulki­ta. Kir­joitet­taisi­inko lause samoin, jos käytet­täisi­in ter­miä “huo­mo­tu­loinen”?

  89. Tapio: Lep­pois­tushalu­ja­han näyt­tää ole­van nimeno­maan korkeako­lu­tutkin­non suorittaneissa.

    Mikä voisi johtua myös siitä, että ainakin osal­la koulu­tus aut­taa hah­mot­ta­maan parem­min tätä maail­maa ja muo­dosta­maan käsi­tys­tä siitä, mikä elämässä on turhaa ja mikä vähem­män turhaa. Tai tiedosta­maan, miten turha talous ja sen eteen tehtävä työ tuhoa­vat maapalloa.

    Fik­sut tajua­vat lep­pois­taa. Ja pystyvät niin tekemään, kun palkat ovat ylisu­uria ja verot liian matalat.

  90. Kun­tali­itoskun­ta­lainen:

    “‘snip’ Palvelun­tuotan­nos­ta vas­taisi­vat palvelun­tuotan­to-alueet, jot­ka oli­si­vat alueel­lisia julk­isia palvelun­tuotan­tomonopole­ja. ‘snip’”

    Tämä ei pidä paikkaansa. Monopole­ja ne eivät ole, sil­lä yksi­tyi­nen palve­lu­tuotan­to jäisi ennalleen — eikä sen volyy­mi ole vähäi­nen — ja se kas­vaa koko ajan.

    Hyvä kysymys on kuitenkin se, muut­taako tämä val­ta­va uud­is­tus mitään, vai semen­toiko se vain nykyjär­jestelmän? Hirvit­tävä sotku on tulos­sa, mut­ta vain julkiselle sek­to­rille (jos se jotaku­ta lohduttaa).

  91. Poth1ue1:
    ‘snip’
    …ja vaik­ka pyl­ly­jen pyy­hin­tä van­hainkodis­sa saat­taakin olla vielä robot­tien kyky­jen ulot­tumat­tomis­sa ‘snip’

    Onhan itsepyyhkiviä ves­san­pönt­töjä jo tuotan­nos­sa — mut­ta ne eivät kokoa kännyköitä.

  92. PeteS: turhuuk­sien talous ei voi laa­jen­tua lop­ut­tomasti ellei sit­ten koko turhu­us­tuotan­to ole immateriaalista.

    Hyvin suuri osa siitä on. 

    Satasen kän­nykkään menee suun­nilleen sama määrä mate­ri­aalia kuin 700:n äly­puhe­limeen. Satasen ja ton­nin vil­lakan­gas­takkien mate­ri­aalin kulu­tuk­ses­sa ei ole juuri eroa. Se olen­nainen lisäar­vo, jos­ta kulut­ta­ja mak­saa, on luo­van aja­tus­pros­essin imma­te­ri­aa­li­nen tuo­tos, joka yleen­sä voidaan tehdä käsin kos­keteltavak­si entisel­lä määräl­lä materiaa.

  93. Mikael Teljä:
    Onko siinäkään mitään järkeä, että tuote­taan val­ta­vat määrät kun­tos­aliope­tus­ta ja ängry­böörd­se­jä, jokaista hoidet­tua van­hus­ta kohden? Mik­sei voi­da vaan hoitaa niitä vanhuksia?

    Van­hus­ten hoitoon käytetään nyky­suomes­sa enem­män rahaa ja resursse­ja kuin koskaan his­to­ri­as­sa. Ja suuri ongel­ma on se, että totut­tuun tasoon ei tun­nu nyt ole­van varaa, kun val­tio velka­an­tuu yli 7 mil­jar­dia vuodessa.

    Tam­pereel­la on per­in­teis­es­ti vas­tustet­tu kaikkia mah­dol­lisia investoin­te­ja vetoa­mal­la Koukku­niemen van­huk­si­in. Tietyn vasem­mis­toänkyrä-porukan mielestä kaik­ki rahat kan­nat­taa aina käyt­tää van­hus­ten aut­tamiseen. Ja juuri näi­den mei­dän omien van­hus­ten aut­tamiseen, kus­tan­nuk­sista ja voimista riip­pumat­ta. Kaik­ki muu on turhaa.

    Eräs tut­tu tak­sikus­ki valit­ti hil­jat­tain kun todel­la huonos­ti menee. Ihmiset eivät enää ryyp­pää ja käy baareis­sa, vaan pyöräilevät ja kävelevät. Baar­itkin lopet­ta­vat ja niiden tilalle raken­netaan kun­tos­ale­ja. Ihan kauheaa ja järkyt­tävää tuol­lainen kun­tos­aliopetuk­sen yleistymi­nen, koh­ta meil­lä on enem­män per­son­al trainere­i­ta kuin baarim­ikko­ja. Järkyt­tävää, bis­nek­set kär­sivät, tule­vat van­huk­set ovat entistä hyväkun­toisem­pia, eivätkä ryyp­pää itseään ajois­sa hengiltä. Eikun miten se meni?

    Ruot­sis­sa eräs Markus Pers­son koodasi Minecraft pelin, jon­ka myi Microsoft­ille 2.5 mil­jardil­la, ja Ruotsin kansankoti kiit­tää. Ruot­sis­sa taide­taan muutenkin tehdä 10x pele­jä kuin Suomes­sa. Saa­vat siitäkin rahaa pyörit­tämään suur­ta julk­ista sek­to­ria ja maahanmuuttoklusteria.

  94. “Näin saataisi­in suurem­pi osa jengistä töi­hin kuin puh­tas­sa perus­tu­lo­ma­llis­sa, kos­ka työn­teosta mak­set­taisi­in tukia. No nyt kaik­ki tietenkin kysyvät, että mik­si ihmeessä työtä pitää tukea? No sik­si, että nimeno­maan työn­teko on paras­ta sosi­aal­i­tur­vaa ja sil­lä on suuria ulkois­vaiku­tuk­sia. Työssäkäyn­ti itsessään vähen­tää alko­holin kulu­tus­ta, masen­nus­ta ja kaikkea. ”

    Hupi­jut­tu­ja , ei työt­tömäl­lä ole varaa juopot­telu­un . Pitkäaikaistyötön saa työ­markki­natukea 32,66 euroa päivässä ja tuos­ta sum­mas­ta veroon menee n 20 % eli jää n 520 euroa.Juoponkin on syötävä ja niin­pä tuos­ta 150 kuluu siihen ja muu­takin on ostet­ta­va, joten jäl­jelle jää 250 euroa.Sillä saa n 60 kep­panaa eli pari päivässä.Sillä ei pääse suurkuluttajaksi

    Niin­pä suurku­lut­ta­jia ovat työssäkäyvät ainakin tutkimusten mukaan.

    Ja kun työt­tömyys on laa­jaa n 480000 niin veroale tai mikä tuki tahansa alkaa syödä palkkata­soa ja tuki muut­tuukin yritystueksi

  95. Kalle: Näyt­tää, mut­ta ei ole tot­ta. Suomes­sa­han köy­hyy­den määritelmää piti muut­taa, jot­ta köy­hyys­tutk­i­joil­la olisi jotain tutkit­tavaa. Ai niin, Valvi­ra on lakkautettava.

    Pitäisi siir­tyä suh­teel­lis­es­ta köy­hyy­destä absolu­ut­tisen köy­hyy­den tarkasteluun.

    Suomes­sa yhteiskun­ta antaa jokaiselle lähtöko­htais­es­ti verovaroil­la kus­tan­net­tuna ilmaiseksi:
    — koulutuksen
    — asun­non (jopa Helsin­gin keskusta-alueella!)
    — ruoan
    — vaatteet
    — tietokoneen, inter­netin, sanomalehden
    — terveydenhuollon
    — eläketurvan
    — ja jopa ne las­ten­vaunut Espoossakin

    Miten täl­laises­sa yltäkyl­lyy­dessä elävää ihmistä voi kut­sua köy­häk­si? Ei ainakaan mate­ri­aalis­es­ta köy­hyy­destä ole kysymys ja maail­man­laa­juises­sa tarkastelus­sa mon­ta mil­jar­dia ihmistä ottaisi mielel­lään suo­ma­laisen köy­hän elintason.

    Kaik­ki tämä ilmaisek­si saatu pas­sivoi osan porukas­ta ja ongel­ma periy­tyy seu­raav­ille sukupolville.

    Ratkaisu ja itse asi­as­sa taloudelli­nen vält­tämät­tömyys on julkisen sek­torin tar­joa­man “ilmaisen” hyv­in­voin­nin leikkaaminen.

  96. Koti-isä: Fik­sut tajua­vat lep­pois­taa. Ja pystyvät niin tekemään, kun palkat ovat ylisu­uria ja verot liian matalat.

    Ja jos tätä kor­jataan nos­ta­mal­la vero­ja, lep­pois­ta­vat moko­mat vielä enem­män. Hyvä­tu­lois­t­en sadan pros­entin mar­gin­aaliv­ero­tuk­sel­la voidaan huole­htia siitä, että halut­tu työvoima (= nykyiset hyvä­palkkaiset) tekevät pari tun­tia töitä päivässä ja vähem­män kovasti halut­tu työvoima (= nykyiset kes­ki- ja matalapalkkaiset)
    täyt­tä työpäivää.

    Sit­tenkin halu­tul­la työvoimal­la olisi mui­ta enem­män mah­dol­lisuuk­sia toteut­taa unelmi­aan, kos­ka lisä­va­paa-ajal­la voi sit­ten vaik­ka rak­en­taa sitä omaa taloaan tai mökkiään, lait­taa omat sapuskansa, hoitaa omat lapsen­sa, han­kkia lisä­tien­estiä keräämäl­lä mar­jo­ja, sieniä tai pul­lo­ja, tai vaik­ka tekemäl­lä pimeää duunia.

    Talouden kannal­ta tuo olisi kovin type­r­ää, kos­ka sil­lä alen­netaan vero­tu­lo­ja ja huole­hdi­taan siitä, että muual­la halut­tu koulutet­tu työvoima olisikin viemässä muiden työ­paikko­ja. Lisäk­si turhu­usalan työ­paikko­jen määrä vähe­nee, kun liik­keel­lä ole­va raha vähenee.

    Se olisi hyvä ymmärtää, että hyvä­tu­loinen on keskimäärin yhteiskun­nan tärkeä lyp­sylehmä. Mitä enem­män hyvä­tu­loinen onnis­tuu keräämään palkkat­u­lo­ja, sitä mukavam­paa se on kaikille muille.

    (Tun­nus­tan kuitenkin, että ylläol­e­va on puh­taasti talouden näkökul­mas­ta kir­joitet­tu. Jos lähde­tään hake­maan eri­laisia sub­jek­ti­ivisia tulk­in­to­ja ter­mille “oikeu­den­mukainen”, voidaan päästä hyvin eri­laisi­in johtopäätöksiin.)

  97. Juho Laatu: Tuo­tako perus­tu­lol­la tavoit­telet? Minus­ta ehdot­tomasti tärkeämpi perus­tu­lon mah­dol­lisu­us on se, että se voisi tehdä aivan päin­vas­taista, eli huono­tuot­toisillekin työn­teon nyky­istä kan­nat­tavam­mak­si (pois­ta­mal­la kannustinloukkuja).

    Tämä on nimeno­maan näkökul­makysymys, joka riip­puu perus­tu­lon määrästä. “Ei ne sit­ten tee duu­nia” ‑argu­ment­ti perus­tu­loa vas­taan olet­taa, että nykyiset mata­la­palkkatyön­tek­i­jät eivät halu­aisi parem­paa elin­ta­soa. Kau­pan kas­sa jäisi koti­in, kos­ka elin­ta­so ei siitä paljon laskisi.

    Toisel­la puolel­la on juurikin aja­tus siitä, että kau­pan kas­sa ei mis­sään tapauk­ses­sa jäisi koti­in, kos­ka perus­tu­lon ja työn yhdis­telmäl­lä hänen tulota­son­sa kas­vaisi huo­mat­tavasti nykyisestä.

    Sylt­ty: M*UTTA: Olen kään­tynyt perus­tu­losta negati­ivisen tuloveron kan­nat­ta­jak­si. On fik­sumpaa mak­saa palkan päälle negati­ivista veroa eli siis suo­raan san­ot­tuna sub­ven­toi­da työtä. Pelkkä perus­tu­lo + kiin­teä jul­me­tunkokoinen vero-% alus­ta saak­ka on lop­pu­peleis­sä melkoisen huono ratkaisu kan­nustei­den kannalta.

    Luulen, että tämä liit­tyy tuo­hon ylläkom­men­toimaani argumentointiin.

    Ehkä ei pitäisi jumi­u­tua teknisi­in detal­jei­hin. Kysymyshän on oikeasti siitä, kuin­ka paljon käteen jää rahaa mil­läkin palkkat­u­lota­sol­la. Tässä pitää huomioi­da palkkat­u­lot ja kaik­ki tuet.

    Nykyjär­jestelmässä käyrä on erit­täin lit­teä (mar­gin­aalipros­ent­ti noin 100 %) alkupäästään, kos­ka työn­teko leikkaa tukia hyvin voimakkaasti. Vas­ta keski­t­u­loille päästessä mar­gin­aalipros­ent­ti muut­tuu pienek­si kas­vaak­seen sit­ten jälleen isom­mille tuloille.

    Jär­jestelmä kan­nus­taa työn­tekoon huonoim­min niitä, joiden pitäisi yhteiskun­nan hyv­in­voin­nin vuok­si tehdä nyky­istä enem­män töitä (työt­tömät ja hyvä­tu­loiset). Mata­lan tuot­tavu­u­den työ­paikat puut­tuvat, kos­ka niitä hom­mia ei kenenkään kan­na­ta tehdä.

    Teo­reet­tis­es­ti perus­tu­lon ja yhden vero­pros­entin yhdis­telmä hoitaa kan­nustin­loukut pois. Tämä edel­lyt­tää kuitenkin sitä, että kaik­ki ansiosi­don­naiset tuet hävitetään. Käytän­nössä pien­i­t­u­lois­t­en mar­gin­aaliv­ero­pros­ent­ti olisi noin 40, mikä tuskin enää on kannustinloukku.

    Negati­ivi­nen vero­pros­ent­ti on toinen tapa hoitaa asia, mut­ta siinäkin pitää huomioi­da ansiosi­don­nais­ten tukien vaiku­tus. Saman vaiku­tuk­sen saisi vähen­tämäl­lä tukien ansiosidonnaisuutta.

    Kokon­aisu­udessa pitää muis­taa, että jär­jestelmään laitet­ta­va raha on inte­graali palkkat­u­lo­jen ja käteen­jäävän ero­tuk­ses­ta (ker­rot­tuna tulo­jakau­mal­la). Jos käyrän alkupäästä tehdään loi­va (pienel­lä palkkat­u­lo­jen lisäyk­sel­lä saa paljon lisää käteen), se hei­jas­tuu koko käyrään. Jos pien­i­t­u­loisille jää nyky­istä enem­män käteen, mak­saji­na ovat sit­ten keskituloiset.

    Kos­ka yhteiskun­nal­la ei ole kovin paljon ylimääräistä rahaa, asia pitäisi pyrk­iä tekemään kus­tan­nus­neu­traal­isti. Työssäkäyn­ti­as­teen parane­m­i­nen helpot­taa tilan­net­ta jonkin ver­ran, mut­ta kovin val­tavaan lisära­han pump­paamiseen ei ole tilaa.

    Tämä tarkoit­taa suomek­si sitä, että jär­jestelmä on tehtävis­sä, mut­ta se tarkoit­taa toden­näköis­es­ti karkeasti seu­raavia asioita:

    - työssäkäymät­tömien pien­i­t­u­lois­t­en elin­ta­so laskee
    — työssäkäyvien pien­i­t­u­lois­t­en elin­ta­so nousee
    — keski­t­u­lois­t­en elin­ta­so las­kee hieman

    Hyvä­tu­lois­t­en kohdal­la kyse on lähin­nä poli­ti­ikas­ta, kos­ka olen­naiset tulon­si­ir­rot tapah­tu­vat pieni- ja keski­t­u­losten keskuudessa.

    Ja tuos­ta yltä se onkin sit­ten nähtävis­sä, mik­si täl­laiset rakeen­teel­liset muu­tok­set ovat vaikei­ta. Pieni- ja keski­t­u­loiset muo­dosta­vat suurim­man osan äänestäjäkunnasta.

  98. Sylt­ty: No sik­si, että nimeno­maan työn­teko on paras­ta sosi­aal­i­tur­vaa ja sil­lä on suuria ulkois­vaiku­tuk­sia. Työssäkäyn­ti itsessään vähen­tää alko­holin kulu­tus­ta, masen­nus­ta ja kaikkea. Se on ker­takaikkises­ti halvin sosi­aal­i­tur­van ja ter­vey­den­huol­lon muo­to mitä meil­lä on ole­mas­sa. Johan sen järkikin sanoo, että ihmiselle on hyvä elää nor­maalin ryt­min mukaises­ti, käy­dä sään­nöl­lis­es­ti ihmis­ten ilmoil­la ja rajoit­taa ryyp­päämistä sekä remuamista. Työn­teko vähen­tää näitä kaikkia. Kaik­ki on nähty ja koettu. 

    Sal­li­iko tuo frame­work aset­tumisen kor­peen mustikoi­ta ja sieniä keräämään vain omaan tarpeeseen perus­tu­lon juostessa?

  99. Nimeno­maan minus­ta pitäisi olla sel­l­ainen perus­tu­lo, jon­ka perus­ta­so on mata­la ja sen päälle tulee johonkin rajaan asti subventio.

    Jos kat­so­taan ihan makro­ta­sol­la, niin Suomen kansa­t­aloudessa tehdään tulon­si­ir­to­ja osi­moilleen 20% BKT:sta. Jos sovi­taan että joka vuosi yksi (1) pros­ent­tiyk­sikkö näistä muute­taan perus­tu­lon ja mata­la­palkka­sub­ven­tion yhdis­telmäk­si, niin menee 20 vuot­ta että kaik­ki tulon­si­ir­rot on kor­vat­tu täl­lä systeemillä.

    Jos kaik­ki tulon­si­ir­rot muutet­taisi­in puh­taana-käteen perus­tu­lok­si ja *mitään muu­ta* ei muutet­taisi, niin jokaiselle Suomen kansalaiselle annet­taisi­in 600 euroa käteen joka kuukausi. Muut­ta­mat­ta yhtään mitään. Tämä toki sisältää myös eläk­keet ja sen sel­l­aiset, mut­ta so not, eläkkeitähän ollaan jo nyt muokka­mas­sa ja taku­ueläke on vain vähän tuo­ta suurempi.

  100. Itse olen 10–12 euron tun­tipal­ka­lla tehnyt 2–3 päivän työvi­ikkoa jo vuosia. Onko se sit­ten lep­pois­tamista on toinen jut­tu, ehkä ennem­min verosuunnittelua. 

    Har­ras­tan siis remon­toin­tia, pyöränko­r­jaus­ta, pyöräi­lyä, ruuan­lait­toa, ompelua ja nikkaroin­tia, minkä vuok­si säästän asumises­sa, liiken­nevä­lineis­sä, liikku­mises­sa, ruuas­sa, vaat­teis­sa ja huonekaluis­sa. Jos rahaa olisi enem­män, tyy­ty­isin mon­et asi­at suun­nit­tele­maan ja teet­tämään ammattilaisella/ostamaan valmiina. 

    Itse asi­as­sa nyt kun olen tehnytkin poikkeuk­sel­lis­es­ti nor­maalia työpäivää pari kuukaut­ta, niin hom­ma menee han­kalak­si, kun ei ehdi tehdä itse, mut­ta valmi­ina ei pysty osta­maan, jos halu­aa vas­taavaa laatua.

  101. Sylt­ty: Tilanteessa jos­sa lisäresursse­ja ei ole nopeasti saatavil­la, markki­na­t­alous ratkaisee niukku­u­den korot­ta­mal­la hin­to­ja niin kauan, että kysyn­tä tipah­taa sille tasolle kuin on tar­jon­taa. Eli kun lep­pois­te­taan, hin­nat nou­se­vat niin kauan että asi­akkai­ta ei kiin­nos­ta ostaa kuin sen ver­ran, mitä lep­pois­ta­jien alal­la on tar­jo­ta. Kos­ka hin­to­jen nousu kuvas­taa vain sitä että työ­tun­te­ja on tar­jol­la vähem­män kuin aikaisem­min, työtä siis tehdään vähem­män kuin aikaisemmin.

    Ja sit­ten­pä vas­ta mie­lenki­in­toises­sa tilanteessa ollaan kun korkeampi palk­ka lisää entis­es­tään lep­pois­ta­jien määrää. Markki­na­t­alouden oppi­en mukaan korote­taan hin­taa ja taas putoaa lisää porukkaa työvoimas­ta pal­mu­ran­noille. Taval­lis­ten kysyn­tä- ja tar­jon­takäyrien ana­lyysi ehdot­taa, että lisätään tar­jon­taa tai rajoite­taan palkkaa. Lääkärikun­ta liene lähin­nä täl­laista markki­naa, mut­ta uskalla­pa sanoa ääneen nuo ratkaisuhe­do­tuk­set (tai edes kään­täen, että palkan nos­tamis­es­ta ei ole hyö­tyä lääkärip­u­laan), niin täl­läkin pal­stal­la saat aika hilpeitä vastinei­ta. Toki nuo lainalaisu­udet toimi­vat muil­lakin markki­noil­la, ja kyl­lä min­un havain­to­jeni mukaan muil­lakin korkeasti tuot­taval­la aloil­la läh­estytään kovaa vauh­tia tuol­laista tilan­net­ta. Yksilö­ta­sol­la toki ihmiset tekevät jo lep­pois­tus­val­in­to­ja enem­män kuin koskaan. (Lähde­vi­ite: yleinen elämänkokemus) 

    Ongel­ma vain on, että sitä lep­pois­tamista har­ras­ta­vat pääosin väärät ihmiset. Siihen ongel­maan ei taas kovin help­poa ratkaisua ole. Lääkärit taita­vat olla ain­oa ryh­mä kenen tar­jon­taa voidaan mis­sään määrin lisätä, insinööri- ja (ehkä?) kau­pal­lista koulu­tus­ta taide­taan jo nyt tar­jo­ta aika mak­sim­imäärä jos halu­taan pitää minkään­laista kom­pe­tenssi­vaa­timus­ta yllä. (Ja pal­stan lääkäreille: min­un näke­myk­seni mukaan yhteiskun­nan merkit­tävät inno­vaa­tiot tule­vaisu­udessa tekevät insinöörit ja lääkärit. Sik­si noi­ta kumpaakin pitää olla mah­dol­lisim­man paljon, jot­ta “perustyön” lisäk­si tar­jon­taa olisi myös inno­vaa­tiop­uolelle. Yhteiskun­tati­eteil­i­jöi­den inno­vaa­tioil­la olisi myös kysyn­tää, mut­ta poli­ti­ik­ka sot­kee tuon markki­nan vielä pahem­min kuin paten­tit muun inno­vaa­tiotoimin­nan). Palkan kollek­ti­ivi­nen laskem­i­nen taas on monel­la taval­la ongel­malli­nen ratkaisu.

    Jäl­jelle jää talousti­eteen kehyk­sen ulkop­uolelle kat­se­lem­i­nen. Jos ei palk­ka, niin mikä sit­ten motivoi asiantun­ti­jaa tekemään työtään? Työl­lä pitää olla tarkoi­tus (pelkään, että Microsoft­in osak­keen­o­mis­ta­jien lihot­ta­mi­nen ei kel­paa kovin mon­elle). Työn sisältöön pitää pystyä vaikut­ta­maan. Työy­hteisön pitää olla hyvä. Työssä pitää olla jous­tavu­ut­ta (tämä ei tarkoi­ta EK:n ver­sio­ta, mis­sä lähin­nä työn­tek­i­jä jous­taa). Työ­nan­ta­ja joka pystyy nämä vaa­timuk­set täyt­tämään, tuskin joutuu pitämään lep­pois­tamista ongel­mana. Mut­ta selvää on, että noiden vaa­timusten täyt­tämi­nen ja hallinnoin­ti ei ole kade­hdit­ta­va homma.

    Sylt­ty: Kaver­it voivat palkata toisen­sa ris­ti­in mak­si­moidak­seen tulot yms. Ja työkyvyt­tömät sun muut ovat edelleen ongelmallisia.

    Minä olisin valmis hyväksymään sen, että jos on niin paljon elämän­hallintaan vir­taa, että jak­saa keskenään tehdä kukankastelu­sopimuk­sia, että saa val­ti­ol­ta nyhdet­tyä 700 euroa kuus­sa ja sil­lä elelee, niin menköön. Aika har­va korkean tuot­tavu­u­den työn­tek­i­jä menee pesuve­den mukana, ja mata­lan tuot­tavu­u­den työn tek­i­jöoil­lä kysyn­tä on ongelma.

    Tarve­hark­in­ta voidaan toki pitää tuon päälle. Tosin jos on henkises­ti ja fyy­sis­es­ti ter­ve, niin sit­ten pitää käytän­nössä antau­tua hol­hot­tavak­si jos ei muuten pärjää.

  102. Koti-isä: Ja pystyvät niin tekemään, kun palkat ovat ylisu­uria ja verot liian matalat.

    Mie­lenki­in­toinen näkökul­ma, että kansan­talouden tulon­jakoa pitäisi muut­taa entis­es­tään pääo­mat­u­lo­ja suo­si­vak­si palkkat­u­lo­jen kus­tan­nuk­sel­la. Voitko perustel­la miksi?

    Vero­jen kanssa taas on sel­l­ainen pieni ongel­ma, että korkeat mar­gin­aaliv­erot ja pro­gres­si­ivi­nen vero­tus toimi­vat molem­pi­in suun­ti­in. Yksinker­tais­tet­tuna: 2000 euroa saa verot­ta, ylimenevästä osas­ta 90% veroa. Jos sel­l­ainen henkilö, jon­ka brut­to­tu­lo on 6000 euroa, päät­tää lep­pois­taa 50% ajas­taan, net­to­tu­lot putoa­vat 2400 eurosta 2100 euroon eli 12,5%. Aika moni perus­pu­ur­ta­ja alkaa tuos­sa kohtaa laskeskel­la Thaimaan elinkus­tan­nuk­sia talvikuukausien ajalta.

  103. Täy­tyy sanoa että meni tämän kir­joituk­sen point­ti kokon­aan ohi. Vika voi tietysti olla muual­lakin kuin lähet­tävässä päässä. 

    “Turhu­us”, “Turhake” jne ovat nykyään varsi­nainen nat­siko­rt­ti. Minkä tahansa asian vai leima­ta turhu­u­den leimakirveel­lä ja sen jäl­keen keskustelu onkin siinä. 

    Mikä muka on turhaa esim tietokone­peleis­sä? Sekö että kukaan ei tarvitse niitä elääk­seen? Pitäisikö mei­dän vai­h­taa keskenämme vain ja ain­oas­taan ehdot­to­mia vält­tämyyk­siä (ja mitä ne oikein olisivat?)? 

    Vält­tämät­tömyys on mielestäni vält­tämät­tä yhtä turha käsite kuin turhu­us. Se mikä on yhdelle vält­tämät­tömyys (vaik­ka pul­lo vet­tä janoiselle) on turhu­ut­ta sille jol­la on jo maha ja pää täyn­nä. Vas­taavasti jonkun mielestä turhaakin turhempi golf-bägi voi olla toiselle vält­tämät­tömyys joka aut­taa har­ras­tuk­sen kaut­ta pitämään pol­lan reilas­sa ja estää suis­tu­maan lop­ullis­esi raiteiltaan. 

    Mielestäni todel­la tarpeel­lista on vain ihmiskun­nan kehi­tys. Se on ain­oa tapa mil­lä lajimme voi selvitä tästä yläkuoloko­hdas­ta jos­sa täl­lä het­kel­lä kyy­hötämme. Kehi­tys puolestaan tapah­tuu pääsään­töis­es­ti leikkimäl­lä, kokeile­mal­la, yrit­tämäl­lä jotain mikä muiden mielestä on hul­lua tai turhaa… 

    Mut­ta kuten san­ot­tua, ehkä itseltäni jäi jotain oleel­lista ymmärtämät­tä tuos­ta Osmon kirjoituksesta.

  104. TL: Van­hus­ten hoitoon käytetään nyky­suomes­sa enem­män rahaa ja resursse­ja kuin koskaan his­to­ri­as­sa. Ja suuri ongel­ma on se, että totut­tuun tasoon ei tun­nu nyt ole­van varaa, kun val­tio velka­an­tuu yli 7 mil­jar­dia vuodessa.
    ‘snip’

    Val­tio ei rahoi­ta van­hus­ten­hoitoa lainkaan.

    Kun­nat rahoit­ta­vat, mut­ta se ei vaiku­ta val­tiono­suuk­si­in kuin epä­suo­rasti van­husväestön ker­toimien kautta.

  105. Viherinssi: Tämä on nimeno­maan näkökul­makysymys, joka riip­puu perus­tu­lon määrästä. “Ei ne sit­ten tee duu­nia” ‑argu­ment­ti perus­tu­loa vas­taan olet­taa, että nykyiset mata­la­palkkatyön­tek­i­jät eivät halu­aisi parem­paa elin­ta­soa. Kau­pan kas­sa jäisi koti­in, kos­ka elin­ta­so ei siitä paljon laskisi.

    Toisel­la puolel­la on juurikin aja­tus siitä, että kau­pan kas­sa ei mis­sään tapauk­ses­sa jäisi koti­in, kos­ka perus­tu­lon ja työn yhdis­telmäl­lä hänen tulota­son­sa kas­vaisi huo­mat­tavasti nykyisestä.

    Voi olla että pois­tuneet kan­nustin­loukut houkut­telisi­vat töi­hin aiem­paa enem­män ihmisiä, ja tämä kom­pen­soisi jos­sain määrin “huono­tuot­tois­t­en lep­posi­ta­misen mah­dol­lis­tamisen” seu­rauk­se­na töistä pois jääviä. Minus­ta tuo raja on kuitenkin oleelli­nen veden­jaka­ja. Jo pelkän varovaisu­us­pe­ri­aat­teen vuok­si en halua main­os­taa perus­tu­loa jär­jestelmänä, joka korot­taa töistä kokon­aan pois jät­täy­tyvien etuuk­sia. Yhteiskun­nas­sa on varsin hyvä joukko myös niitä, jot­ka eläi­sivät mielel­lään tois­t­en kus­tan­nuk­sel­la, jos siihen vain tar­jot­taisi­in mah­dol­lisu­us. Sik­si on parem­pi markki­noi­da ja aloit­taa perus­tu­lo mallil­la, joka ei tar­joa mitään merkit­täviä aiem­paa suurem­pia kan­nus­timia jät­täy­tyä pois töistä perus­tu­lon varaan.

  106. Muis­tute­taan nyt vielä, että Suo­mi on maa, jos­sa jokainen ikälu­ok­ka miehiä koulute­taan armei­jas­sa soti­maan ja maas­samme on yli puoli­toista miljoon­aa metsästysasetta.

    Poli­ise­ja maas­samme on alle 7 000.

    Jos suo­ma­laiset syys­tä tai tois­es­ta ihan toden teol­la pil­lais­tu­isi­vat tuol­la het­kel­lä val­las­sa ole­valle hal­li­tuk­selle, niin ei se paria päivää kauem­paa istuisi.

    Suomes­sa ei tuol­laista tapah­du, kos­ka meil­lä on kat­ta­va sosi­aal­i­jär­jestelmä tuki­neen. Se, noin kah­den mil­jardin euron sum­ma vuodessa on todel­la hal­pa hin­ta yhteiskun­ta­rauhas­ta, jos­ta me kaik­ki voimme Suomes­sa nauttia.

  107. Osmon kir­joi­tus on hieno avaus ‚eri­tyisen ajanko­htaiseen aiheeseen. Jostakin syys­tä kom­men­tit ovat suurim­mak­si osak­si kum­mallista höpinää kansalais­palka­s­ta ym. pikkujutuista.
    Ottakaamme lähtöko­hdak­si Osmon arvio siitä, että viides­osa ihmi­sistä tekee kaiken vält­tämät­tömän tuot­ta­van työn ja pankaamme toinen viidesosa
    väestöstä uud­is­ta­maan ja hoita­maan tuo­ta vält­tämätön­tä viidennestä.
    Jär­keenkäypä johtopäätös on, että lop­ut 60% ihmi­sistä (Suomes­sa) voisi­vat vaik­ka pestä tois­t­en­sa paito­ja (tai hieroa toisi­aan, mikä minus­ta tun­tu­isi viisaammalta).Seuraava johtopäätös on, että puheet kestävyysvajeesta,
    työvoimapulasta,eläkepommista tai suur­työt­tömyy­de­tä ovat turhaa lät­inää. Suo­mi on vau­raampi kuin mil­loinkaan his­to­ri­as­sa. Halut­taes­sa kaikille voitaisi­in taa­ta tarpeelli­nen elämisen taso, kyse­hän on vain
    tas­a­puolis­es­ta kakun­jaos­ta. Sikäli kun päät­täjiltä poli­it­tista yhteisym­mär­rystä löytyisi.
    Mikäli suomen vau­raut­ta vielä nykyis­es­täkin halu­taan nos­taa, tulisi katse kohdis­taa omavaraisu­u­den nos­tamiseen. On jär­je­ton­tä ostaa ala-arvoisia tuot­tei­ta suo­ma­laisel­la työl­lä ja
    raa­ka-aineil­la. Valitet­tavasti eu-jäsenyys ei
    anna paljoa mah­dol­lisuuk­sia tavaroiden liikku­vu­u­den sään­te­lyyn. Ehkä arvon­lisäveron määrän sit­o­mi­nen tuot­teen taku­uaikaan voisi
    muut­taa kulu­tus­tot­tumuk­sia (takuu 20v ALV 0%).
    On mielestäni kum­mallista, että puu­jaloil­la seiso­vas­sa Suomes­sa ei ole mah­dol­lista ostaa edes koti­maista moottorisahaa.
    Jokainen isältä lapselle kestävä esine lisää rikkaut­tamme, samoin koti­maisel­la ener­gial­la kor­vatut ulko­maiset öljylitrat.Kokonaan eri asia on sit­ten mihin tarvit­semme nykyisen elin­ta­son nos­tamista tai jatku­vaa kasvun kasvua. Meikäläisel­lä kulutustandardilla
    ei tai­da kolmekaan maa­pal­loa riit­tää ihmiskunnalle.

  108. Sylt­ty: Sik­sipä sen perus­tu­lon pitäisi olla melko matala.

    Työssäkäyn­ti itsessään vähen­tää alko­holin kulu­tus­ta, masen­nus­ta ja kaikkea. Se on ker­takaikkises­ti halvin sosi­aal­i­tur­van ja ter­vey­den­huol­lon muo­to mitä meil­lä on ole­mas­sa. Johan sen järkikin sanoo, että ihmiselle on hyvä elää nor­maalin ryt­min mukaises­ti, käy­dä sään­nöl­lis­es­ti ihmis­ten ilmoil­la ja rajoit­taa ryyp­päämistä sekä remuamista. Työn­teko vähen­tää näitä kaikkia. Kaik­ki on nähty ja koettu.

    Tilas­to­jen mukaan var­maan on noin, eli ehkä vaikka­pa 95 pros­ent­tia ihmi­sistä tosi­aan tarvit­see työ­paikan voidak­seen elää mielekästä elämää. Ja olen myös sitä mieltä, että useimpi­en ihmis­ten ei pitäisi jäädä/joutua eläk­keelle ennen kuin on todel­la niin sairas, että työssäkäyn­ti ei onnis­tu. Monil­la ei vain todel­lakaan tun­nu onnis­tu­van järkevän elämän elämi­nen omaehtoisesti.

    Mut­ta, entä me lop­ut (ehkä 5, ehkä 3 tai vaik­ka 0,005 pros­ent­tia)? Vuo­den vuorot­telu­va­paan jäl­keen joudun todel­la tais­tele­maan, että en masen­nu ja saan pidet­tyä aiv­o­toim­intani edelleen jol­lakin tapaa vireänä siitä huoli­mat­ta, että palasin töihin. 

    Eikö jär­jestelmä kan­nat­taisi tehdä sel­l­aisek­si, että se olisi:
    a) mah­dol­lisim­man selkeä ja yksinkertainen
    b) jät­täisi mah­dol­lisim­man paljon vapaut­ta ja vas­tu­u­ta oman elämän mielekkyy­destä ihmisille itselleen. (Ei siis olisi sosi­aalidemokraat­tista toimikun­taa määrit­telemässä hyvän elämän ehto­ja ja sovit­ta­mas­sa siihen väk­isin meitä kaikkia.) 

    Kyl­lä useim­mat ihmiset halu­a­vat kan­taa elämästään vas­tu­un. Vaik­ka saataisi­in aikaan suurem­pikin perus­tu­lo, aika pian moni huo­maisi, että heille paras elämä on kokopäiväisessä palkkatyössä käymi­nen. (Moni tuskin muu­ta edes kokeil­isi.) Ja pieni vähem­mistö, jolle toisen­lainen elämä sopii parem­min, eläisi sit­ten niukem­mil­la tuloil­la, pää vireänä tehden asioi­ta, jot­ka tun­tu­vat mielekkäiltä. Minkä ver­ran on ihmisiä, jot­ka koke­vat parhaak­si elämäk­si ryyp­päämisen ja remuamisen? En usko, että kovin paljon. Ja he val­it­se­vat sen kyl­lä jo nykyjärjestelmässä.

  109. Juho Laatu: Sik­si on parem­pi markki­noi­da ja aloit­taa perus­tu­lo mallil­la, joka ei tar­joa mitään merkit­täviä aiem­paa suurem­pia kan­nus­timia jät­täy­tyä pois töistä perus­tu­lon varaan.

    Negati­ivi­nen tulovero sel­l­aise­naan tai mata­lan perus­tu­lon lisäk­si toimisi juuri näin. Hol­lan­nin malli on varsin mielenkiintoinen.

  110. Capel­la:Jos suo­ma­laiset syys­tä tai tois­es­ta ihan toden teol­la pil­lais­tu­isi­vat tuol­la het­kel­lä val­las­sa ole­valle hal­li­tuk­selle, niin ei se paria päivää kauem­paa istuisi.

    Miten niin ei istu­isi, istu­i­han se edel­lisel­läkin kerralla? 

    Punais­ten puolelta kuu­luu vieläkin itkua siitä että hal­li­tus on vank­ka, kätyr­lau­ma sank­ka ja kuin­ka kovasti hal­li­tuk­selle uskol­liset soti­laat kapinoit­si­joi­ta rankaisi­vat. Ihan sama tari­na olisi nytkin, eri­tyis­es­ti kun työväen­puoluei­den kan­na­tus on kaikkien aiko­jen poh­jaluke­mis­sa (por­varis­to tuskin tart­tuisi aseisi­in sosi­aal­i­tur­van lakkau­tuk­sen puolesta). 

    Jos suomen hal­li­tus johonkin ulkopar­la­men­taariseen pain­os­tuk­seen kaa­tu­isi, niin ei kyl­lä pyssymi­eten edessä vaan ihan per­in­teiseen yleislakkoon.

  111. “Suomenkielestä puut­tuu luon­te­va sana kuvaa­maan asioi­ta, jot­ka ovat mukavia mut­ta eivät vält­tämät­tömiä (unnec­es­sar­i­ties).”
    Mukavuushyödyke?

  112. Työtön elämä voi olla hyvinkin laadukas­ta, mikäli on oma-aloit­teinen, ahk­era ja tyy­tyy vähään. Ensim­mäisenä kan­nat­taa han­kki­u­tua kaltais­ten­sa seu­raan ja väl­tel­lä itsesäälis­sä rype­viä remuajia.

    Työt­tömät ovat pääpi­irteit­täin kek­seliäitä selviy­tyjiä, joiden on pakko olla nokke­lia ja ahkeria.

    Työl­lis­ten ei tarvitse edes siivut­taa leipää tai leika­ta makkara­pötköä, kun voi ostaa valmi­ik­si siivutet­tua. Toisaal­ta, jos töis­sä raataa, niin ei sitä ehkä sik­sikään viit­si tehdä sit­ten kaikkea vapaa-ajallaan.

    Olen­naista on se, että jos joku halu­aa tehdä töitä, niin se hänelle suo­takoon. Samoin, jos joku halu­aisi elää perus­tu­lon varas­sa ja naut­tia elämästään askeet­ti­sis­sa alois­sa, niin mik­sei sitä hänelle suotaisi?

    Pitää tur­va­ta kaikille elämän peru­sainek­set ja tar­jo­ta jokaiselle mah­dol­lisu­us men­estyä oma­l­la ahkeruudella.

    Siinä ei myöskään ole mitään väärää, jos ei yksinker­tais­es­ti tah­do kil­pail­la tai men­estyä, vaan halu­aa vain elää omaa yksinker­taista elämäänsä.

    Ihmiset ovat ahnei­ta, joten on hyvin toden­näköistä, että suurin osa kuitenkin halu­aa enem­män ja myöskin pyrkii han­kki­maan enemmän.

    Perus­tu­lon vas­ta-argu­ment­tinä onkin oikeas­t­aan ain­oas­taan se protes­tant­tisen maail­manku­van värit­tämä aja­tus työstä ihmisyy­den määrittäjänä.

  113. Pari point­tia tuohon.

    1. Keskusjo­hdol­la ei ole aina infor­maa­tio­ta siitä miten ihmis­ten pitäisi elää elämän­sä. Ihmiset luon­nol­lis­es­ti tykkäävät pomot­taa tai suun­nitel­la hei­dän elämiään ymmärtämät­tä kuin­ka ärsyt­tävää tämä on. Näin käy kouluis­sa, vankilo­is­sa, työ­paikoil­la jne. Ihmis­ten vapaus muo­dostaa ihmis­suhtei­ta ja insti­tuu­tioi­ta on minus­ta todel­la tärkeää. 

    2. Teknokraatit kuten Soin­in­vaara aliarvioi­vat yrit­täjien (entre­pre­neur) merk­i­tyk­sen taloudel­liselle inno­vaa­ti­olle. Suurin osa kaikesta inno­vaa­tios­ta tulee yrit­täjien puolelta. Teolli­nen val­lanku­mous joh­tui nimeno­maan tästä. Tästä on Deirde McCloskeyn kir­jasar­jakin. Päin­vas­toin Soin­in­vaar­al­ta on tul­lut välil­lä vain suo­ma­laista perikate­tut­ta jostain “äkkirikas­tuneista pojan­vi­ikareista”. Juuri tämä on se asenneongelma.

    3. Infor­maa­tio­ta on ns. hil­jaista ja sitä on todel­la vaikea siirtää toiselta henkilöltä toiselle. Koit­takaa­pa yrit­tää opet­taa iso­van­hem­mil­lenne rock-musi­ikkia tms. Jokaisel­la meistä on infor­maa­tio­ta mitä toisel­la ei ole, mut­ta voimme onnek­si äänestää jaloil­lamme (tiet­tyyn pis­teeseen asti). Varsinkin jos uudet (parem­mat) usko­muk­set ovat 180 asteen kul­mas­sa henkilön nyky­isiä usko­muk­sia vas­taan ja tietäisi esim. potku­ja, ihmi­nen yleen­sä ratio­nal­isoi pitkän lis­tan syitä mik­si nämä usko­muk­set eivät ole oikeassa.

    4. Keskusjo­htoinen koor­di­naa­tio on vaikeaa. Suurin osa yri­tyk­sistä on keskusjo­hdet­tu­ja, ja jotkut kokolu­okaltaan jopa maid­en kokoisia. Se mikä pitää nämä kuris­sa on ulkop­uoliset hin­tasig­naalit. Usein tämä koor­di­naa­tio epäon­nis­tuu täysin mikä näkyy siitä mon­ta yri­tys­tä on enää hengis­sä esim. 1900-luvun alus­ta (vrt. val­tiot). Val­tioil­la ulkoinen paine on paljon heikom­pi, tosin se on ole­mas­sa, ja edes Pohjois-Korea ei pääse pakoon.

    5. Olen monel­la taval­la kyr­pi­in­tynyt moni­in julk­isi­in Suomen insti­tuu­tioi­hin, jot­ka kuitenkin toimi­vat maail­man mit­takaavas­sa melko hyvin. Esim. yliopis­toil­la ei ole mitään insti­tu­tion­aal­ista kil­pailua vaan kaik­ki uud­is­t­a­mi­nen pitää tul­la sisältä.

    6. Kor­rup­tio. Kaikissa keskusjo­hdois­sa iskee yleen­sä kor­rup­tio jos­sain välis­sä. Ei tämä koske mitenkään val­tio­ta. Yri­tysjo­hdotkin kor­rup­toitu­vat. Min­un ei onnek­si tarvitse men­nä Nokian pomon blogi­in selit­tämään mikä kän­nyköis­sä on vikana kun voin vain ostaa toisen puhe­li­men. Ks. #2.

    7. Läh­es kaikil­la insti­tuu­tioil­la on evo­lu­ti­ivi­nen intres­si pysyä hengis­sä. Kuin­ka moni jär­jestö tv. pistää lapun luukulle yhteisen edun nimis­sä. Kuin­ka moni henkilö ottaa potkut yhteisen edun nimis­sä? Jos esim. koulu­tusjär­jestelmän uud­is­t­a­mi­nen tietäisi potku­ja puolelle opet­ta­jista tms. luuletko että tämä tulee tapahtumaan?

    8. Esim. lääketiede mak­saa. DDR-elin­ta­sol­la ei pystytä pyörit­tämään mitään nykya­jan lääketi­eteel­lisiä keksin­töjä. Talouskasvu­un tarvi­taan yrit­täjyyt­tä, vapaut­ta ja inno­vaa­tio­ta (kts #1, #2, #5). Dynami­ikat eivät ole mitenkään selviä.

    9. Jokaises­sa jär­jestelmässä on jotkut kaver­it siel­lä huip­ul­la korkeine elin­ta­soi­neen. Kil­pailu tulee on var­masti epäreilua. Ehkä se Osmo voi sit­ten katel­la telkkaria ja syödä perunaa. Itse en edes tele­vi­sios­ta pahem­min välitä.

    10. Aina kun joku muu sanoo mitä ihmi­nen “elämään­sä” tarvit­see min­ul­la nousee kar­vat pystyyn. Jonkun käsistä vah­van met­surin mielestä elämään tarvi­taan mök­ki ja kirves. Toisen aka­teemisen tutk­i­jan mielestä kynä ja paperia.

    11. Läh­es kaikkia sosial­is­tiset unel­mat ovat joutuneet lait­ta­maan muure­ja ympärilleen, juurikin siitä syistä #3, #5, #4.

    12. On tot­ta, että sar­jatuotan­nol­la saa usko­mat­to­mia skaalae­tu­ja (olen itsekin ehdot­tanut samaa), mut­ta näen koko ajatuk­sen enem­mänkin leikkinä. Julki­nen koor­di­naa­tio on niin epäte­hokas­ta varsinkin pitem­mäl­lä aikavälil­lä. Suomen val­tion pitäisi luop­ua omista ei-strate­gi­sista valtionomistuksistaan.

    13. Poli­it­tiset mielip­i­teet on halpo­ja. Sil­lä miten ihmiset äänestävät jaloil­laan on merk­i­tys­tä. Niin­hän ne mon­et luule­vat, että elämi­nen met­sässä on kivaa, mut­ta odotas kun tulee vaikka­pa syöpä; voi tul­la län­si­maista lääketiedet­tä ikävä. Ihmisil­lä nyt vain pref­er­enssi korkeam­man elin­ta­son suh­teen. Halu­aisitko itse ajel­la 70-luvun autol­la vai 5‑tähden NCAP autol­la varsinkin jos on lap­sia kyydissä?

    14. Ihmiset tekevät yleen­sä aina ole­tuk­sen että hei­dän maansa, työn­sä, usko­muk­sen­sa tms. oli­si­vat jotenkin hyödyl­lisiä. Väitän, että min­ul­la on infor­maa­tio­ta mitä Osmol­la ei ole enkä saisi Osmoa usko­maan näitä sen enem­pää kuin van­hempia sukupolvia ymmärtämään rock-musi­ikkia. Paras ratkaisu on ihmis­ten vapaus muo­dostaa insti­tuu­tioi­ta ja hylätä sel­l­aiset, jot­ka eivät palvele enää mitään tarkoitusta.

    Tämä ei toki tarkoi­ta, ettenkö näk­isi lep­pois­tamista mitenkään posi­ti­ivse­na ilmiönä. Ikävä kyl­lä ei Suo­mi voi tässä asi­as­sa sooloilla.

  114. Juho Laatu: Jo pelkän varovaisu­us­pe­ri­aat­teen vuok­si en halua main­os­taa perus­tu­loa jär­jestelmänä, joka korot­taa töistä kokon­aan pois jät­täy­tyvien etuuksia.

    Meil­lä ei mitenkään voi olla sen tasoista perus­tu­loa, joka korot­taisi töistä pois jäävien etu­isuuk­sia nykyis­es­tä. Paine on pikem­min toiseen suuntaan.

    En sinän­sä pelkää perus­tu­lon tuo­van isoa ryn­täys­tä työ­markki­noiden ulkop­uolelle, kos­ka käytän­nössä läh­es kaik­ki voivat jo nyt halutes­saan jät­ty­tyä työ­markki­nat­uelle ja toimeen­tu­lotuen varaan. Har­va tekee.

    En vas­tus­ta negati­ivista tuloveroakaan. Kumpi hyvän­sä jär­jestelmä voi olla hyvä tai huono riip­puen toteu­tuk­ses­ta. Perus­tu­lo on kuitenkin helpom­min ymmär­ret­tävä, sik­si siitä on ehkä helpom­pi keskustella.

    Olen­naisem­paa olisi saa­da pöytään ihan konkreet­tisia numeroi­ta, jot­ta ideoiden real­is­tisu­us tulisi esille. Veikkaan­pa, että eri keskustelijoil­la on kovin eri­laisia numeroi­ta mielessään.

    Itse suh­taudun asi­aan niin, että min­ulle on aika sama, miten lop­putu­los saadaan aikaan. Kun­han työn­teko saadaan alem­mankin tuot­tavu­u­den töis­sä kan­nat­tavak­si niin työn­tek­i­jälle kuin ‑anta­jallekin, jot­ta työn määrä kas­vaa. Nykyjär­jestelmä rak­en­taa kovin korkean min­imi­vaa­timuk­sen työn­tek­i­jän tuottavuudelle.

  115. Tapio: Negati­ivi­nen tulovero sel­l­aise­naan tai mata­lan perus­tu­lon lisäk­si toimisi juuri näin. Hol­lan­nin malli on varsin mielenkiintoinen.

    Negati­ivi­nen tuloverokin käy min­ulle. Uskon että järkevän sär­jestelmän voi rak­en­taa monel­la taval­la mallinta­mal­la, kun­han vain pide­tään järkevyy­den reunae­hdot mielessä.

    Jos puhutaan “perus­tu­losta”, oleel­lista on, kuten tote­sit, riit­tävän mata­la taso. Ei pidä kuvitel­la, että kyse olisi kuukausi­palkkaan ver­rat­tavis­sa olev­as­ta “kansalais­palka­s­ta”. Mon­et perus­tu­lon kan­nat­ta­jat tun­tu­vat toivo­van täl­laista “täy­den lep­posi­ta­misen mah­dol­lis­tavaa” ratkaisua, ja mieltävän sen keskeisek­si perus­tu­lon omi­naisu­udek­si. En suosit­tele. Toiv­ot­tavasti OS:kään ei tuo­ta kan­na­ta, epämääräis­es­tä heitostaan huolimatta.

    Wikipedia puhuu Hol­lan­nin kohdal­la 150 eurosta. Tuo saat­taa olla ihan järkevä taso.

    Siir­tymän voi toteut­taa myös niin, että aloit­taa alhaal­ta, ja nos­taa sit­ten (sos­su­tarvet­ta vähitellen vähen­täen) sen ver­ran kuin järkevältä tuntuu.

    1. Vaki­in­tuneesta ter­mi­nolo­gias­ta. Perus­tu­lo ja negati­ivi­nen tulovero ovat arit­meet­tis­es­ti sama asia, ne vain mak­se­taan eri taval­la. Yksinker­taises­sa perus­tu­lo­ma­llis­sa perus­tu­lo on C ja vero = ty, mis­sä y=ansiotulot ja t on vetoprosentti.
      Vas­taavas­sa negati­ivises­sa tuloverossa on vetotet­ta­van tulon alara­ja Yo = C/t Vero on t(y‑Yo) ja jos tulot alit­ta­vat alara­jhan, mak­se­taan (hake­muk­sen perus­teel­la) negati­ivista veroa t(y‑Yo). Mil­ton Fried­man ehdot­ti negati­ivista tuloveroa näikn toteutettuna.
      Moni näyt­tää sekoit­ta­van negati­ivisen tuloveron Yhdys­val­tain Earned Incom Tax Cred­it ‑jär­jew­stelmään, jos­sa pieniä palkko­ja tue­taan automaat­tisel­la mata­la­palkkat­uel­la. Tuki oli ainakin jokin vuosi sit­ten 40 % ansai­tus­ta palka­s­ta noin tuhan­nen nol­lar­in palkkaa saak­ka. Tämä tuki siis kas­vaa, kun tulot kas­va­vat (tiet­tyyn rajaan saak­ka) kun taas jokainenb ansait­tu euro tai dol­laeri pienen­tää negati­ivista tuloveroa.

  116. Sel­ven­nyk­sek­si: kan­natan siis sem­moista sys­teemiä, jos­sa töis­sä saa enem­män käteen yhteiskun­nan rahaa kuin kotona, jos tulot jäävät jonkun rajan alle. 

    Työt­tömän raha olisi perus­tu­lo, työssäkäyvän mata­la­palkkainen taas saisi perus­tu­lon ja palka­s­ta menisi mii­nus­merkkistä tuloveroa, eli palkan päälle tulisi vielä jol­lakin pros­en­til­la tuloveron sijas­ta tulotukea.

    En ole jakas­nut pyöritel­lä luku­ja, mut­ta aja­tus­ta­sol­la siis näin. Voi olla että luku­jen kanssa tätä ei nyt saa mitenkään toim­i­maan. Lie­nee selvää että täm­möi­nen sys­tee­mi ei ole niin yksinker­tainen, kos­ka tuos­ta tues­ta pitää tehdä liuku­va ja sitä pitää justeerata.

    En myöskään usko että tälainen olisi poli­it­tis­es­ti mah­dolli­nen toteut­taa yhtään minkään­muo­toise­na. Ei onnis­tu mitenkään, kos­ka se vaatii nykyisen jär­jestelmän radikaalia muu­tos­ta. Ei onnis­tu ei.

  117. Perus­tu­lon ja negati­ivisen tuloveron ero ei ole vält­tämät­tä ole pelkästään semanttinen.
    Perus­tu­lo tarkoit­taa usein samaa kuin kansalais­palk­ka, eli mak­se­taan kaikille ja verote­taan pois joko osit­tain tai suu­rit­u­loisil­ta kokon­aan. Ainakin teo­ri­as­sa. Suh­taudun epäillen toimivuuteen.
    Negati­ivista tuloveroa mak­se­taan vain niille, jot­ka ansait­se­vat alle tietyn rajan. Ja täysimääräisenä vain niille, jot­ka eivät tien­aa mitään, tai hyvin vähän.
    Yksi kysymys: negati­ivista tuloveroa, jos toki moni­akin perus­tu­lo­ma­lle­ja, vas­tuste­taan (ja kan­nate­taan) sik­si, että ne edel­lyt­täi­sivät tasavero­pros­ent­tia. Miten niin?
    En saa­ta nähdä estet­tä sille, että negati­iviseen tuloveroon liitet­täisi­in vaik­ka pari — var­maan aika loivaa — progressioporrasta.

  118. Viherinssi: Nykyjär­jestelmä rak­en­taa kovin korkean min­imi­vaa­timuk­sen työn­tek­i­jän tuottavuudelle.

    Var­masti jotakin tärkeää lip­sah­taa käsien välistä, mut­ta mielestäni tuo on kaikkein tärkeimpiä para­me­tre­ja joi­ta yhteiskun­nan tulisi kaiken aikaa säätää. Olisi mielekkääm­pää työsken­nel­lä jos tietäisi että p*skan osues­sa tuulet­timeen aina voisi hel­posti pon­nistaa uudelleen. Samal­la kun perus­tu­lon myötä val­tio oliona pienen­ty­isi tuot­tavu­us­vaa­timus lask­isi samal­la koko ajan — huom! tärkeä tek­i­jä, sen saman elin­ta­son saavuttamiseksi!

  119. Capel­la:
    Perus­tu­lon vas­ta-argu­ment­tinä onkin oikeas­t­aan ain­oas­taan se protes­tant­tisen maail­manku­van värit­tämä aja­tus työstä ihmisyy­den määrittäjänä.

    Kolikol­la on toinen puoli. Pitää kysyä myös sen perus­tu­lon mak­sa­jal­ta huvit­taako hän­tä ahkeroi­da, jos hänen ahkeruuten­sa hedelmät (vero­tu­lot) käytetään laiskem­pi­en loikoilun mah­dol­lis­tamiseen. Oma­l­ta kohdal­tani vas­tauk­seni on: ei huvita.

  120. Osmo Soin­in­vaara: Moni näyt­tää sekoit­ta­van negati­ivisen tuloveron Yhdys­val­tain Earned Incom Tax Cred­it ‑jär­jew­stelmään, jos­sa pieniä palkko­ja tue­taan automaat­tisel­la mata­la­palkkat­uel­la. Tuki oli ainakin jokin vuosi sit­ten 40 % ansai­tus­ta palka­s­ta noin tuhan­nen nol­lar­in palkkaa saak­ka. Tämä tuki siis kas­vaa, kun tulot kas­va­vat (tiet­tyyn rajaan saak­ka) kun taas jokainenb ansait­tu euro tai dol­laeri pienen­tää negati­ivista tuloveroa.

    Kiitok­sia täs­men­nyk­ses­tä. Olen asi­at autu­aal­lis­es­ti sekoittanut.

    Tuos­ta EITC-sys­teemistä ei ole Suomes­sa paljoakaan keskustel­tu. Mikähän on ollut syynä? Koetaanko se liian rajuk­si piiskaksi?

  121. Osmo Soin­in­vaara: Perus­tu­lo ja negati­ivi­nen tulovero ovat arit­meet­tis­es­ti sama asia, ne vain mak­se­taan eri tavalla.

    Sel­l­ainen pieni pelko negati­ivisen tuloveron suh­teen min­ul­la on, että huonos­ti toteutet­tuna se voi antaa mah­dol­lisu­u­den hui­jauk­si­in, jois­sa muka teetetään pieni­palkkaista työtä, ja näin saadaan val­tio mak­samaan käteistä rahaa (negati­ivista veroa) olemat­tomista töistä. (Yksi mah­dol­lisu­us on, että todel­lis­es­ta palka­s­ta suurin osa mak­set­taisi­in pimeästi.)

  122. En mina tie­da mita te ajat­telette. Kun asun itse tal­laises­sa lati­nalaisamerikkalaises­sa (niin kuin siel­la san­o­taan) maas­sa (Brasil­ias­sa, Rion osaval­tios­sa), niin en ker­ta kaikki­aan tun­nista tei­dan holyn­polykom­ment­te­ja. Ei taal­la kukaan noin ajat­tele, saati sit­ten tekee kuten te vaitatte.

    Te hei­jas­tat­te omat ennakkolu­u­lonne tanne ja luulette ole­vanne vii­sai­ta euroop­palaisia. Masen­tavaa ja surkeaa, ettei­vat edes suo­ma­laiset ymmar­ra mitaan taman maanosan todel­lisu­ud­es­ta, tas­ta maailmasta.

    Mut­ta pitakaa ennakkolu­u­lonne!. Se tekee teista vii­sai­ta ja jarke­via ihmisia, sel­l­aisia jot­ka voivat keskustel­la Osmon kanssa. Onhan sekin jo jotain. 

    Tama eri­tyis­es­ti Viher­linssille ja Syltylle, mut­ta monille muillekin.

    t. Mikko

  123. Vesa: Kolikol­la on toinen puoli. Pitää kysyä myös sen perus­tu­lon mak­sa­jal­ta huvit­taako hän­tä ahkeroi­da, jos hänen ahkeruuten­sa hedelmät (vero­tu­lot) käytetään laiskem­pi­en loikoilun mah­dol­lis­tamiseen. Oma­l­ta kohdal­tani vas­tauk­seni on: ei huvita. 

    Olen samaa mieltä. Yhteiskun­nas­sa tulee jokaisen “kan­taa kor­ten­sa yhteiseen kekoon”.

  124. Vesa: Kolikol­la on toinen puoli. Pitää kysyä myös sen perus­tu­lon mak­sa­jal­ta huvit­taako hän­tä ahkeroi­da, jos hänen ahkeruuten­sa hedelmät (vero­tu­lot) käytetään laiskem­pi­en loikoilun mah­dol­lis­tamiseen. Oma­l­ta kohdal­tani vas­tauk­seni on: ei huvita. 

    Jos otat vaik­ka Vihreiden perustulomallia lähel­lä ole­vat numerot: noin 500 €/kk perus­tu­lo ja 40% vero kaik­ista ansio­tu­loista: sil­loin tupak­ka-askin kan­teen tehty laskelma sanoo että nykysys­tee­mis­sä 115 mrd:n verotet­tavista tuloista kan­netaan 25 mrd:n verot ja niistä mak­se­taan 6 mrd perus­tavimpia tukia. Jäl­jelle jää 19 mrd mui­hin val­tion ja kun­tien menoihin.

    Perus­tu­los­sa 115 mrd:n verotet­tavista tuloista kan­netaan 40% tasaverol­la 46 mrd verot ja mak­se­taan takaisin 27 mrd perus­tu­lona. Jäl­jelle jää 19 mrd mui­hin val­tion ja kun­tien menoihin.

    Siis sin­un ja min­un ahkeru­u­den hedelmistä menisi 23.5% [*] porukalle, jos­ta joku osu­us on alle 1250 €/kk tien­aavia palka­nsaa­jia [**], mut­ta joukos­sa on (arvataan vaik­ka että puolet):

    — Yrit­täjä­nalku­ja, jot­ka uskaltaisi­vat kyl­lä hypätä kehit­tämään yri­tysideaansa 500€/kk tölkki­h­ernekeiton varas­sa, mut­ta jot­ka eivät elä pelkäl­lä ilmal­la mon­taa kuukautta.
    Työttömiä, jotka haluaisivat ottaa keikkatyötä vas­taan, mut­ta eivät nykysys­tee­mis­sä uskalla, kun lop­putu­los päätetään jos­sain hem­metin hark­in­ta­lau­takun­nas­sa viikko­jen päästä, ja siihen asti pitäisi elää pelkäl­lä ilmalla.
    — Vapaae­htoistyön­tek­i­jöitä ja eri­laisia itsen­sä kehit­täjiä, joiden itsenke­hi­tystyöstä joku osa aina sataa yhteiskun­nankin laariin.
    — Ja sit­ten niitä laisko­ja keskikal­jan lipit­telijöitä ja mui­ta lorveksijoita.

    Ottaen huomioon miten perus­tus­lain 17§ jo nyt suo­jelee kal­jan­lipit­telijöitä, ja kuin­ka paljon itse hyötyisin jos tar­jol­la olisi sat­un­naista remont­tikeikan tek­i­jää sun muu­ta palvelua — huvit­taisiko min­ua antaa pois 12% ‘ahkeruuteni hedelmistä’?

    Ei tarvi mon­ta sekun­tia kolikon tätä puol­ta miet­tiä: aivan taa­tusti huvit­taisi. Mil­loin aloitetaan?

    ————-
    [*] 27/46 mur­to-osa siitä 40% tasaverosta.
    [**] 1250 €/kk on taiteko­h­ta, jos­sa perus­tu­loa saa­va ja tasaveroa mak­sa­va duu­nari kiep­sah­taa net­tosaa­jas­ta nettomaksajaksi.

  125. Vesa: Kolikol­la on toinen puoli. Pitää kysyä myös sen perus­tu­lon mak­sa­jal­ta huvit­taako hän­tä ahkeroi­da, jos hänen ahkeruuten­sa hedelmät (vero­tu­lot) käytetään laiskem­pi­en loikoilun mah­dol­lis­tamiseen. Oma­l­ta kohdal­tani vas­tauk­seni on: ei huvita.

    Kyl­lähän se mak­sa­ja sen nykyti­lanteessakin maksaa!

    Täl­läkin het­kel­lä mak­sa­jat mak­sa­vat tois­t­en loikoilun JA mas­si­ivisen byrokratian. 

    Byrokra­t­ian, jos­ta seu­raa väärän­laisia kan­nus­timia ja tuloloukku­ja, jois­sa töitä ei kan­na­ta tehdä. Mak­sa­jana kirkuisin riemus­ta jos tätä byrokra­ti­aa ja mon­imutkaista jär­jestelmää kar­sit­taisi­in ja selkeytet­täisi­in. Paras ehdo­tus tähän on tois­taisek­si ollut perustulomalli.

    Perus­tu­lon tulisi olla mata­la( esim nyky­is­ten minim­i­tukien suu­ru­inen), mut­ta ehdot­toman var­ma. Pienikin var­ma tulo on parem­pi kuin epä­var­ma vähän suurem­pi tulo. Nykyisen sys­teemin yksi huonoim­mista puolista on se, että sys­tee­mi ei ole ennakoita­va. Tuen saa­ja ei aina voi ennus­taa paljonko tukea saa vai saako ja mil­loin se mak­se­taan, mitä tieto­ja tarvi­taan ja mitä lap­pu­ja tulee olla toimitet­tuna… Ja jopa tukien asiantun­ti­jat, esim Kelas­sa, anta­vat saat­ta­vat antaa täysin keskenään ris­tiri­itaista tietoa!

    En voi liikaa korostaa perus­tu­lon psykol­o­gisia vaiku­tuk­sia. Kun ihmis­ten voimavarat ohjau­tu­vat tuk­isäädösten kiemuroiden selvit­telystä ja epä­var­muudessa elämis­es­tä johonkin muuhun, seu­rauk­set ovat taa­tusti positiivisia. 

    Ja samal­la vielä vähen­net­täisi­in byrokra­ti­aa, jos­sa tulisi säästöjä myös. Kuka mak­sa­ja ei täl­laista muu­tos­ta kannattaisi?

  126. Vesa: Kolikol­la on toinen puoli. Pitää kysyä myös sen perus­tu­lon mak­sa­jal­ta huvit­taako hän­tä ahkeroi­da, jos hänen ahkeruuten­sa hedelmät (vero­tu­lot) käytetään laiskem­pi­en loikoilun mah­dol­lis­tamiseen. Oma­l­ta kohdal­tani vas­tauk­seni on: ei huvita.

    Olet siis täl­lä het­kel­lä työtön? Nykyjär­jestelmähän kun nimeno­maan mah­dol­lis­taa loikoilua ja laiskuroin­tia — mon­et mekanis­mit suo­ras­taan rankai­se­vat ihmisiä ahkeru­ud­es­ta ja yrit­teliäisyy­destä. Tiesithän, että edes vapaae­htoistyötä ei työtön saa tehdä ilman jonk­in­moisia sakko­ja ja tuen­mene­tyk­siä? Täl­laisenko jär­jestelmän puoles­ta mielel­läsi ahkeroit?

    Itse äänestäisin sel­l­aisen sys­teemin puoles­ta, jos­sa nykyiset tuet jae­taan ilman noi­ta ahkeru­ud­es­ta rankaisemisia ja työn tekemis­es­tä siis tehdään kaikissa tapauk­sis­sa kan­nat­tavaa. Mil­laisen tahansa työn, mis­sä tahansa pätkissä. Siis perus­tu­lo, kuin olisi jo!

  127. Vesa: Kolikol­la on toinen puoli. Pitää kysyä myös sen perus­tu­lon mak­sa­jal­ta huvit­taako hän­tä ahkeroi­da, jos hänen ahkeruuten­sa hedelmät (vero­tu­lot) käytetään laiskem­pi­en loikoilun mah­dol­lis­tamiseen. Oma­l­ta kohdal­tani vas­tauk­seni on: ei huvita. 

    En halu­aisi mak­saa byrokra­ti­as­ta ja valvon­nas­ta joka liit­tyy nykyiseen tulon­si­ir­to­ta­paan. Min­ulle riit­täisi pelkkä tulon­si­ir­to. Ja minus­ta olisi hienoa, että se kaiken jär­jen mukaan vapaut­taisi luovu­ut­ta ja ihan sitä samaa val­in­taan perus­tu­vaa “markki­noiden näkymät­tömän käden” ohjaus­ta kuin yleis­es­ti muu­toinkin tavoitel­laan. Kaiken jär­jen mukaan yhä mität­tömämpi työ olisi taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa. Hin­ta tästä on ole­mas­sa, ja se on juuri tuo valvon­nan ja siten val­lan lopet­ta­mi­nen. Itse en kaipaa sel­l­aista laisinkaan. Koetan ymmärtää, että joillekin se on jopa tärkeimpiä asioi­ta maail­mas­sa ja oman hyv­in­voin­nin suo­ranainen perus­ta. Ole­tan edelleen, että kom­men­toin net­tomak­sa­jana, ainakin pitkäl­lä aikavälil­lä, lapset eivät vielä työiässä.

  128. Vesa: Kolikol­la on toinen puoli. Pitää kysyä myös sen perus­tu­lon mak­sa­jal­ta huvit­taako hän­tä ahkeroi­da, jos hänen ahkeruuten­sa hedelmät (vero­tu­lot) käytetään laiskem­pi­en loikoilun mah­dol­lis­tamiseen. Oma­l­ta kohdal­tani vas­tauk­seni on: ei huvita.

    Oletko laskenut, miten perus­tu­lo oikeasti vaikut­taisi sin­ulle käteen jäävi­in tuloi­hin esite­ty­il­lä para­me­treil­la (perus­tu­lo 500 eur / kk, palka­s­ta pidätet­täisi­in 40 % vero­ja ja mui­ta mak­su­ja)? Minä olen, ja tulos on yllät­tävä: Kuu­lun ilmeis­es­ti tulolu­okissa parhait­en ansait­se­vaan 10 %:iin. Jos esitet­ty perus­tu­lo­ma­lli otet­taisi­in käyt­töön, net­to­tu­loni kas­vaisi­vat yli 180 eur / kk. Mieheni brut­to­tu­lot ovat parem­mat kuin min­ul­la. Hänel­lä net­to­tu­lot nousi­si­vat yli 390 eur /kk. Vielä parem­pi tilanne meil­lä tulisi ole­maan reilun vuo­den kulut­tua, kun per­heessämme on toden­näköis­es­ti 18 vuot­ta täyt­tänyt luki­o­lainen, joka ei saa mitään tukia ja jol­la ei ole lainkaan tulo­ja. Siinä vai­heessa hänellekin mak­set­taisi­in 500 eur / kk, joten per­heemme net­to­tu­lot oli­si­vat yli ton­nin kuukaudessa nyky­istä suurem­pia. Toki tämä viimeinen tilanne olisi vain väli­aikainen ja menisi toden­näköis­es­ti ohi alle kahdessa vuodessa.

    Se min­ua tässä ihme­tyt­tääkin, että miten malli voi olla kus­tan­nus­neu­traali, jos siinä hyvä­tu­lois­t­en net­to­tu­lot kas­va­vat näin selvästi. Keneltä ne rahat otet­taisi­in vai onko jollekin nyt sat­tunut paha laskuvirhe?

  129. Kepa: Se min­ua tässä ihme­tyt­tääkin, että miten malli voi olla kus­tan­nus­neu­traali, jos siinä hyvä­tu­lois­t­en net­to­tu­lot kas­va­vat näin selvästi. Keneltä ne rahat otet­taisi­in vai onko jollekin nyt sat­tunut paha laskuvirhe?

    Yksi olen­nainen asia on se, että kyseessä ei ole nol­la­summapeli. Vähäisiä säästöjä saa byrokra­ti­as­ta, mtu­ta olen­naisem­paa säästöä tulee siiät, että mallin pitäisi oletet­tavasti lisätä työl­lisyysastet­ta huo­mat­tavasti, kos­ka työn vas­taan­ot­tamiseen liit­tyvä kan­nustin­loukku­jär­jestelmä katoaisi. Täl­lä voi olla varsin merkit­täväkin vaiku­tus julkisen talouden kannalta.

    Alla kuitenkin vähän matemaat­tisem­paa pohd­in­taa aiheesta. Luvut ovat Tilas­tokeskuk­sen vuo­den 2012 luku­ja, mut­ta jätän ver­taa­mat­ta nykyjär­jestelmän vero­ker­tymään, kos­ka tukien kanssa kokon­aisu­us on kovin kimu­rant­ti. (Ts. voi olla, että hypo­teet­ti­nen 40 % ei ole oikea numero.)

    = = =

    Käyrän (käteen­jäävä vs. ansio­tu­lot) vetämi­nen kus­tan­nus­neu­traal­isti on hyvin herkkä nimeno­maan käyrän alkupäälle. Jos kuukausit­taista perus­tu­loa nos­te­taan eurol­la ja käyrän muo­to pide­tään samana, julkiset menot kas­va­vat usei­ta kym­meniä miljoo­nia euro­ja vuodessa. Tämä sik­si, että alkupis­teen paik­ka vaikut­taa joka ikisen palka­nsaa­jan tuloihin.

    Yhden pros­entin mallis­sa pros­ent­ti on aika herkkä. Koko maas­sa verotet­ta­vat ansio­tu­lot (siis palkat, pääosin eläk­keet, mon­et etu­udet) ovat yhteen­sä noin 120 mil­jar­dia euroa vuodessa, joten yksi pros­ent­tiyk­sikkö on jo yli miljardi.

    Yksinker­tais­te­tu­il­la luvuil­la las­ket­tuna käy niin, että tuo 120 mil­jar­dia tuot­taisi 40 %:n vero­pros­en­til­la 48 mil­jar­dia verotuloja. 

    Jos olete­taan, että luke­ma on oikein, tästä voi vään­tää jotain vähän pro­gres­si­ivisem­paa. Tehdään yksi pro­gres­sio­por­ras kohtaan 40 000 €/vuosi. Tämä on kokopäivä­toimisil­la tulon­saa­jil­la vähän medi­aan­i­t­u­lo­jen yläpuolel­la (miehillä ali, naisil­la yli).

    Jot­ta täl­lä päästään laske­maan vähän tarkem­min, poim­i­taan rajan ali ja yli ole­vat ihmiset ja tulot. Rajan alla on noin 3,6 miljoon­aa tulon­saa­jaa, jot­ka saa­vat noin 70 mil­jar­dia euroa tulo­ja vuodessa. Rajan pääl­lä on noin 900 000 tulon­saa­jaa, jot­ka saa­vat noin 50 mil­jar­dia euroa vuodessa.

    Kaikki­aan rajan alit­tavia tulo­ja on siis 70 mil­jar­dia + 40 000 € x 900 000 tulon­saa­jaa = 106 mil­jar­dia. Sen yli meneviä tulo­ja jää 14 mil­jar­dia euroa.

    Jos alem­paa pros­ent­tia alen­netaan, ylem­pää pitää nos­taa tulo­jen suh­teessa, siis ker­toimel­la 106/14 = 7,6. Eli yhdis­telmä 38 % ja 55 % toimisi. Melkein puolel­la kokopäiväi­sistä palka­nsaa­jista olisi siis mar­gin­aalipros­ent­ti­na 55, ja silti pien­i­t­u­lois­t­en pros­ent­tia saati­in vain hie­man alas.

    Tietenkään 40 000 € ansait­se­va ei nyt vält­tämät­tä ihan suu­rit­u­loisen leimaa ansaitse. Jos raja laitet­taisi­in vaikka­pa 60 000 €/vuosi, niin sen yläpuolel­la ole­via tulo­ja on noin 7 mil­jar­dia. Täl­löin vas­taa­va suhdeluku on jo noin 15, ts. yhdis­telmä 38 % ja 70 % toimisi…

    Jos raja laite­taan oikeasti hyvä­tu­lois­t­en sataan­ton­ni­in vuodessa, tuon yli ole­vaa ansio­tu­loa tulee noin puoli­toista mil­jar­dia vuodessa. Jos se verotet­taisi­in kaik­ki pois (100 % mar­gin­aali), muiden mar­gin­aalia voi pudot­taa alle prosentin.

    Jär­jestelmään voi tietysti rak­en­taa hyvä­palkkaisia rankem­min verot­tavaa pro­gres­sio­ta, jos se on poli­it­tis­es­ti tarkoituk­sen­mukaista. Fiskaalis­es­ti perus­tu­lo­jär­jestelmä on kuitenkin erit­täin herkkä sille, miten pieni- ja keski­t­u­loisia verotetaan.

    Tuol­la ylem­pänä kom­men­toin sitä, että jos jostain löy­tyy fiskaalis­es­ti real­isti­nen malli, se toden­näköis­es­ti alen­taa kotona jouten ole­van työtä vail­la oli­jan tulo­ja, paran­taa vähäänkin työhön ryhtyvän tulo­ja ja alen­taa keski­t­u­lois­t­en käteenjäävää.

    = = =

    Perus­tu­lo toki vaatii sitä, että se ote­taan huomioon muis­sa kuin palkkat­u­lois­sa (eläk­keet yht­enä suure­na). Samoin sen tuo­mia pikavoit­to­ja voi leika­ta esimerkik­si opin­to­jen mak­sullisuute­na. Opiske­li­joil­ta­han voisi kus­tan­nus­neu­traal­isti käy­dä keräämässä lukukausi­mak­suina opin­totuen ja perus­tu­lon ero­tuk­sen pois.

    Kokon­aisu­us on mon­imutkainen, eikä sen läpi­laskem­i­nen edes ilman dynaamisia vaiku­tuk­sia ole help­poa. Dynaamiset vaiku­tuk­set vaa­ti­vat sit­ten kun­nol­lisen herkkyysanalyysin.

    Itse olen sitä mieltä, että perus­tu­lo on niin hyvä jut­tu, että se kan­nat­taisi ainakin selvit­tää ja pöy­hiä ihan perin pohjin. Voi tietenkin olla, että numeroista ei saa real­is­tisia, ja sit­ten pitää miet­tiä jotain muuta.

  130. mikko siito­nen: Mut­ta pitakaa ennakkolu­u­lonne!. Se tekee teista vii­sai­ta ja jarke­via ihmisia, sel­l­aisia jot­ka voivat keskustel­la Osmon kanssa. Onhan sekin jo jotain.

    Tama eri­tyis­es­ti Viher­linssille ja Syltylle, mut­ta monille muillekin.

    Kiitok­sia palautteestasi. 

    Joudun kuitenkin pyytämään nöyrim­mästi anteek­si tyh­myyt­täni, kun en lainkaan ymmär­rä, mis­tä tässä on kyse. Halu­atko vähän ava­ta? En ainakaan itse huo­maa tässä keskustelus­sa viitan­neeni Suomen ulkop­uolelle lainkaan.

  131. Kepa: Se min­ua tässä ihme­tyt­tääkin, että miten malli voi olla kus­tan­nus­neu­traali, jos siinä hyvä­tu­lois­t­en net­to­tu­lot kas­va­vat näin selvästi. Keneltä ne rahat otet­taisi­in vai onko jollekin nyt sat­tunut paha laskuvirhe?

    Täällä olen tehnyt tupak­ka-askinkan­si­laskun tuos­ta ääliösimppelistä mallista tulolu­okit­tain, mut­ta siinä lie­nee moka tai pari, minkä lisäk­si epäilen että asum­istuet pistävät pakan uudelleen tyystin sekaisin.

    Joka tapauk­ses­sa perus­tu­lon para­me­tre­ja voi ruu­va­ta, ja Vihreidenkin mallissa on pro­gres­siomut­ka 60 k€/v kohdalla.

  132. “Turhuuk­sien talous voi laa­jen­tua lop­ut­tomasti. Niin­pä jok­seenkin kaik­ki voivat työl­listyä – jol­lakin palkalla.”

    Kyse on ihmis­ten käyt­täy­tymis­es­tä, joten tossa on paikallaan korostaa sanaa “voi”.

    Sekin mah­dol­lisu­us on ole­mas­sa, ettei noin käykkään.
    Siten lop­u­ton laa­jen­tu­mi­nen on olettama.

  133. Mikko Kivi­ran­ta: Tääl­lä olen tehnyt tupak­ka-askinkan­si­laskun tuos­ta ääliösimp­pelistä mallista tuloluokittain 

    Siitä ilmeis­es­ti puut­tuu jotain sotu­mak­su­ja tai yle-vero­ja? Vero­pros­ent­ti­laskuri aut­taa jos tupakki­as­ki lop­puu kesken.

    Vihrei­den perus­tu­lo­ma­lle­ja on vaivan­nut vähän sama ongel­ma, kat­so­taan kun­nal­lis- ja val­tion­veroa ja uno­hde­taan sotu­mak­sut, eläke­mak­sut ja työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­sut YLE-veros­ta puhu­mat­takaan (yhteen­sä melkein 9 % brut­topalka­s­ta). Aika iso ero jos 1000 euron palka­s­ta jää käteen 600 tai 512 euroa.

  134. Viherinssi: Vähäisiä säästöjä saa byrokra­ti­as­ta, mtu­ta olen­naisem­paa säästöä tulee siiät, että mallin pitäisi oletet­tavasti lisätä työl­lisyysastet­ta huo­mat­tavasti, kos­ka työn vas­taan­ot­tamiseen liit­tyvä kan­nustin­loukku­jär­jestelmä katoaisi. Täl­lä voi olla varsin merkit­täväkin vaiku­tus julkisen talouden kannalta.

    Pitkäl­lä aikavälil­lä myös ter­veys­menois­sa säästet­täisi­in. Väitän, että nykyi­nen kyyky­tys luo ihan mitat­tavaa pahoin­voin­tia kyykytet­täville, ja tämä puolestaan vaikut­taa heiken­tävästi taloudel­lisen tuot­tavu­u­den ohel­la henkilön ter­vey­teen. Huonolle elämän­polulle jou­tu­misel­la on tapana käyn­nistää itseään toteut­ta­va kierre, ja vuosien mit­taan vaiku­tuk­set ker­tau­tu­vat. Olisi kiin­nos­tavaa selvit­tää, kuin­ka suuria rahas­sa mitat­tavia vaiku­tuk­sia täl­lä tosi­asi­as­sa on (se, että vaiku­tuk­set ovat ole­mas­sa, on jo valmi­ik­si selvää).

    Täl­lä het­kel­lähän kaikkein (henkises­ti) huonovoin­tisim­mat jäävät ilman perus­tur­vaa, kos­ka sen hakemiseen pitäisi olla kykenevä toim­i­maan tietyl­lä suori­tus­ta­sol­la ja monis­sa tapauk­sis­sa vielä valit­ta­maan ruti­ini­no­mais­es­ti vas­toin lakia tehdy­istä päätök­sistä — kuulem­ma ainakin jotkut sosi­aal­i­toimis­tot kun käyt­tävät tätä työkalu­na tuki­meno­jen hallinnassa. 

    Täl­laisen toimin­nan nimit­tämi­nen hyv­in­voin­ti­val­tiok­si vaikut­taa huonol­ta vitsiltä.

  135. Saara: Pitkäl­lä aikavälil­lä myös ter­veys­menois­sa säästet­täisi­in. Väitän, että nykyi­nen kyyky­tys luo ihan mitat­tavaa pahoin­voin­tia kyykytet­täville, ja tämä puolestaan vaikut­taa heiken­tävästi taloudel­lisen tuot­tavu­u­den ohel­la henkilön ter­vey­teen. Huonolle elämän­polulle jou­tu­misel­la on tapana käyn­nistää itseään toteut­ta­va kierre, ja vuosien mit­taan vaiku­tuk­set ker­tau­tu­vat. Olisi kiin­nos­tavaa selvit­tää, kuin­ka suuria rahas­sa mitat­tavia vaiku­tuk­sia täl­lä tosi­asi­as­sa on (se, että vaiku­tuk­set ovat ole­mas­sa, on jo valmi­ik­si selvää).

    Täl­lä het­kel­lähän kaikkein (henkises­ti) huonovoin­tisim­mat jäävät ilman perus­tur­vaa, kos­ka sen hakemiseen pitäisi olla kykenevä toim­i­maan tietyl­lä suori­tus­ta­sol­la ja monis­sa tapauk­sis­sa vielä valit­ta­maan ruti­ini­no­mais­es­ti vas­toin lakia tehdy­istä päätök­sistä – kuulem­ma ainakin jotkut sosi­aal­i­toimis­tot kun käyt­tävät tätä työkalu­na tuki­meno­jen hallinnassa. 

    Täl­laisen toimin­nan nimit­tämi­nen hyv­in­voin­ti­val­tiok­si vaikut­taa huonol­ta vitsiltä.

    Aamen. Vitu­tuk­sen voimaa ei kan­na­ta aliarvioida.

  136. Anonyy­mi:
    Jos olen sitä mieltä että mielu­um­min otan enem­män vapaa-aikaa ja vähem­män turhuuk­sia, voin teo­ri­as­sa neu­votel­la työ­nan­ta­jani kanssa pienem­mästä työmäärästä vas­taavasti pienem­mäl­lä pal­ka­lla. Käytän­nössä kuitenkaan tämä ei tah­do onnis­tua kahdes­ta syys­tä. Ensin­näkin tämä ker­too työ­nan­ta­jal­leni että en ole eri­tyisen innos­tunut työstäni kos­ka en tah­do tehdä sitä edes “nor­maalia” määrää. Täl­lainen sig­naloin­ti­vaiku­tus on eri­tyisen vah­va ns. supertäh­tialoil­la kuten ohjelmis­toke­hi­tyk­sessä, ym. luo­vis­sa töis­sä. Toisek­seen työ­nan­ta­jana palkkauk­seen liit­tyy työ­nan­ta­jan näkökul­mas­ta palkan lisäk­si myös kiin­teitä kus­tan­nuk­sia (lak­isääteiset mak­sut sekä pere­hdy­tyk­seen, koulu­tuk­seen, yms. menevät resurssit) jol­loin työ­nan­ta­jat halu­a­vat teet­tää työn­tek­i­jäl­lä töitä niin paljon kuin vain laki sallii.

    Spot on!

    Juuri tämä on ongel­man ytimessä: Ihmisil­lä ei oikeasti ole real­is­tista mah­dol­lisu­ut­ta tehdä vähem­män töitä vaik­ka halu­aisi­vat. Siten työ on “kvan­tit­tunut” ihmisiksi/työpaikoiksi, ja sitä pitää luo­da lisää ja lisää, vain jot­ta kaik­ki pää­sevät osal­lis­tu­maan siihen. Varsin sairas tämä työnluontiparadigma:
    http://rootbug.org/Ns5
    bit.ly/RBintro

    Toinen ongel­ma on se, että osa ei halua down­shif­ta­ta työn­tekoaan vaikke kulu­takaan, vaan sen sijaan säästää enem­män. Tämän seu­rauk­se­na säästetään liikaa — enem­män kuin investoin­tei­hin tarvit­taisi­in. Ja tästä seu­raa ns. “kysyn­täla­ma”, jos­sa val­tion pitää velka­an­tua (“stim­u­loi­da talout­ta”) pitääk­seen pyörät pyörimässä. Tämä tarkoit­taa sitä, että säästämi­nen on liian kan­nat­tavaa, eli että korko­ta­so on liian korkea:
    http://rootbug.org/Ns3

    Ja, Osmo, mitä tulee julkisen sek­torin kus­tan­ta­miseen: vai­h­dan­nan sijaan pitää verot­taa maa­ta ja patent­te­ja, ottaa voitot luon­nol­li­sista monopolitoimialoista…
    http://rootbug.org/Ns1

    …sekä toisaan vetää ne korot negati­ivisik­si ja lait­taa val­tion tal­letus­takauk­selle hinta:
    http://rootbug.org/Ns4

    Tästä seu­raa­vat alem­mat tal­letusko­rot myös vetäi­sivät val­tion velan korot monis­sa tilanteis­sa negati­ivisik­si eli tek­i­sivät siitä tulonlähteen! 

    Puhu­mat­takaan siitä että alem­mat pääo­man kus­tan­nuk­set saisi­vat sijoit­ta­jat diskont­taa­maan kas­savir­to­ja kaukana tule­vaisu­udessa kevyem­min ja siten kan­nus­taisi näitä tekemään pidem­mäl­lä aikavälil­lä tuot­tavia sijoituk­sia 😉 — ja panos­ta­maan myös kestävyyteen.

    Tästä kaikesta enem­män osoit­teessa rootbug.org ja kir­jas­sa “Fix­ing the Root Bug”:
    http://rootbug.org/FtRB-Kindle
    http://rootbug.org/FtRB-iBooks
    http://rootbug.org/FtRB-print

  137. On se turhuuk­sien markki­na vielä kaukana, teo­ria siitä että työn­tek­i­jä voisi vali­ta vähäisen työa­jan ja turhuuk­sien kulut­tamisen välil­lä. Tavalli­nen duu­nari, bus­sikus­ki, siivoo­ja ym. omaa sel­l­aisen tulota­son täy­del­lä työvi­ikol­la, että saa juuri ja juuri mak­set­tua asun­non, työ­matkat, pakol­liset laskut ja ruoan. Paljon ei tarvitse sat­tua ylimääräisiä meno­er­iä, niin talous kaatuu ja velkaa syntyy. 

    Ei kan­na­ta kuvitel­la, että tule­vaisu­us on sen ruusu­isem­pi. Tulo- ja var­al­lisu­userot tule­vat kas­va­maan kiihtyvään tahti­in. Jakamistalous ja yhdyskun­tarak­en­teen tiivistämi­nen mah­dol­lis­ta­vat sen, että duu­nari pär­jää yhä pienem­mäl­lä pal­ka­lla ja yri­tyk­set voivat kas­vat­taa voit­to­jaan, joi­ta kotiute­taan veroparati­i­sei­hin. Keskilu­ok­ka häviää ja super­rikkaiden kulu­tus­ta­so nousee, he eriy­tyvät asumaan muus­ta väestöstä, jopa eril­lisi­in veroparati­isi­val­tioi­hin, han­kkien yhä suurem­pia huvi­jahte­ja, yksi­tyiskonei­ta ym. kivaa. Toki niiden valmis­tus työl­listää duunare­i­ta, jatkos­sa hei­dän työ­panok­ses­taan meneekin yhä suurem­pi osa pienen eli­itin luk­suk­sen tuot­tamiseen. Sen vuok­si duu­nar­il­la ei jää myöskään kulu­tus­varaa turhu­u­teen, hei­dän työ­panok­ses­taan yhä pienem­pi osa riit­tää oman kulu­tuk­sen tuottamiseen. 

    Tämähän ei ole mitään uut­ta, ennem­minkin palu­u­ta historiaan.

Vastaa käyttäjälle Eero Kärki Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.