Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.3.2014

26.3.2014 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Koivusaaren osayleiskaava

Koivusaari on saatu puserretuksi tappiollisesta kannattavaksi (maan myyntihinta ylittää kaupungin investointimenot) lisäämällä tehokkuutta ja alentamalla laatuvaatimuksia. Nyt käsittelemme vain yleiskaavaa, joten emme varsinaisesti tee päätöksiä esimerkiksi siitä, miten rannat rakennetaan tai mistä kautta pyörätie johdetaan, mutta ohjeelliset merkinnät ovat hyvä ennuste siitä, mitä tulee tapahtumaan.

Pyöräreittiä tutkitaan myös suoraan niin, että se sukeltaa ramppien ali, mutta yhtä mäkinen siitä niin tulee (tosin ylämäen pääsee vauhdilla ylös). Kallis siitä tulee niin ikään, mutta se on seudun tärkeimpiä pyöräreittejä.

Moottoritiemitoitus Hyvin moni, myös alan ammattilainen, on ihmetellyt, miksi niin paljon pannaan tilaa moottoritietasoiseen liittymään. Hanasaaren liittymään tukeutuminen ei oikein onnistu ja paljon menisi rinnakkaistiehenkin maata ja rahaa. Kysyin, saisiko risteyksen puristetuksi pienempään tilaan, jos Länsiväylälle panisi nopeusrajoituksen (muualla sen voi laittaa myös uloimmalle kaistalle) Ei kuulemma auta, koska kun se on moottoritie, siinä pitää käyttää moottoritien mitoitusta. Kehotin soittamaan valtiolle ja kysymään, voisiko sen merkitä maantieksi. (Jos kuluista tulee riitaa valtion kanssa, kaupunki voisi vaikka kustantaa sen liikennemerkin.) Moni asia yksinkertaistuisi, jos näin tehtäisiin, myös pääsy Katajaharjusta Länsiväylälle (Espoon maantielle). Lupasivat soittaa. Meille näytettiin myös kuvia, miltä Koivusaari näyttää sitten, kun Länsiväylä on muutettu kaduksi. Paljon paremmalta, mutta millaiset investoinnit siinä välissä joudutaan tekemään ”tilapäisiin” ramppeihin.

Ihmettelimme moniäänisesti, eikö tänne voisi tehdä kunnolla korkeampaa. Ei voi. Pysäköintinormi. Arrrrgh!

Venesatama maksaa 17 miljoonaa, liki satatonnia venepaikkaa kohden, kolmen vuoden pyörätierahat.

 

Kaartin poliisitalo asunnoiksi

Hyväksyttiin yksimielisesti. Kävimme vähän varjonyrkkeilyä arkkitehtuurin suuntauksista. Kun talosta näki vähän enemmän kuvia, se alkoi vaikuttaa paremmalta. Mielenkiintoinen yhteisöllinen pohjaratkaisu. Näin saadaan taas 150 tyytyväistä asukasta Etelä-Helsinkiin. Senaattikiinteistöt haluaa muuttaa myös naapuritalon asunnoiksi.

Todettakoon tämän listan ulkopuolelta, että Valtion kehysneuvotteluissa kehotettiin Senaattikiinteistöä myymään epäkurantteja toimistotalojaan Helsingissä, joten asunnoiksi muutettavia toimistoja on kohta jonossa.

Lausunto tienkäyttömaksuista.

Eija Loukoila (vas) esitti, että lausunnosta poistettaisiin kanta, jonka mukaan kilometrimaksun pitäisi olla sama koko maassa. Esittelijän kanta voitti äänin 5-3 (Loukoila, Hennariikka Andersson ja minä). Tätä kolmen hengen ryhmää ei olekaan aiemmissa äänestyksissä esiintynyt.

Kalasataman keskuksen (tilapäinen) liikennesuunnitelma

Tästä voi tulla vähemmän tilapäinen, koska rahaa Sörnäisten tunneliin ei aivan heti löydy. Tämä kyllä heikentää oloja kalasatamassa ja myös joukkoliikenteen toimintaa. Alueen liikenne menee aivan mullin mallin, kun Kalasataman torneja aletaan rakentaa kesällä. Itäväylän liikenne vaikeutuu selvästi ja sitä kestää kolme vuotta.

Yhteiskäyttöautojen asukaspysäköintilupa

Koska alalle on tulossa kilpailua (24H), CityCarClubin nimikkopaikat poistetaan ja yrityksille myönnetään asukaspysäköintitunnukset koko kaupungin alueelle. Matti Niiranen (kok) pyysi asian pöydälle viikoksi. Se käsitellään siis aprillipäivänä lautakunnan avoimessa kokouksessa, joka on nähtävissä Helsinki-kanavalla. Valtuuston kasvisruokakeskustelun YouTube –videon katsojaluvut ovatkin jo alkaneet hiipua. 🙂

Päätöksessä on kummallinen yläraja, jonka mukaan näitä autoja saisi olla vain 600 ja yhdellä toimijalla 120. Tällä rajalla ei varmaankaan ole mitään merkitystä, mutta juuri siksi en ymmärrä miksi sitä esitetään. Kaupunki pyrkii siihen, että yhtiöillä olisi yhteinen varausjärjestelmä (vrt. taksit) mikä parantaisi asiaa huomattavasti.

Luonnonsuojeluliiton toimistotalosta asuntoja Kotkankadulla

Hyväksyttiin poikkeamislupa. Keittiön kautta oli valitettu asuntojen keskikoon 50 neliön vähimmäisvaatimusta. Suunnitelmissa kun keskikooksi tulee 48 neliötä. Tämä määräys tulee kaavasta eikä siitä voitu myöntää poikkeamista, koska sitä ei ollut haettu. Rakennusluvan myöntäjältä voi pyytää pitkämielisyyttä tai sitten pitää kaksi asuntoa yhdistää yhdeksi. On siellä tarvetta perheasunnoillekin.

Seuraava kokous 1.4. lähetetään suorana Helsinki-kanavalla. Ensimmäinen kerta sataan vuoteen, tasan!

Kommentit

41 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.3.2014”

  1. Ylermi kirjoitti 26.3.2014 kello 20:23

    Ja keskellä virtaa motari – uusi urbaani Helsinki.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  2. anomuumi kirjoitti 26.3.2014 kello 21:15

    Käsitin, että Helsingin osuus länsimetrosta (karkeasti 200 miljoonaa euroa) piti rahoittaa Koivusaaresta saatavilla tonttituloilla. Kun otetaan tämä huomioon, jää kaupunki edelleen sen 100-150 miljoonaa euroa tappiolle. Korjatkaa jos olen väärässä.

    Pysäköintinormin höllääminen, asuinalueen halkaiseva motari liittymävirityksineen pääkaduksi, kalliista kattamisista/eritasoratkaisuista luopuminen ja reippaasti lisää kerrosneliöitä metroaseman ympäristöön painottuen, niin eiköhän tämä vielä kaupungille kokonaisuutena kannattavaksi saada.

    Nyt käsiteltävän osayleiskaavan läpi päästäminen tuollaisenaan on virhe, joka on vielä korjattavissa. Edes stereotyyppisesti autoriippuvaisessa Espoossa ei yhdenkään tulevan metroaseman välittömässä ympäristössä ole motaria tärvelemässä maankäytön mahdollisuuksia yhtä voimakkaasti kuten Helsingin Koivusaaressa tämän suunnitelman myötä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 53

  3. anomuumi kirjoitti 26.3.2014 kello 21:24

    Mitä Länsiväylään tulee, niin kun asia otetaan oikealla tasolla esille, voisin hyvin kuvitella valtion tulevan mielellään tulee vastaan sekä asuntopoliittisten tavoitteidensa vuoksi että toisaalta tiestön ylläpito- ja kehittämisrahojen ollessa tiukalla. Muutenkin voisi kysyä, mitä ihmeen mieltä on siinä, että käytännössä paikallisliikennettä palveleva tie keskellä pk-seutua on valtion vastuulla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  4. Kalle kirjoitti 26.3.2014 kello 21:32

    Tuo pyörätieongelma olisi kiva nähdä kuvana. Ihmettelen suuresti, miksi se on niin vaikeaa.

    Moottoritiemitoitusta voi käyttää tekosyynä kaikenlaiseen, mutta Suomessa mitoitukset ovat jotenkin tehty överiksi. Muualla voi ajaa lujempaa kuin Suomessa väylien ollessa kapeampia. Osmo, vaikuta eduskunnassa niin, että samalla kun motarien nopeusrajoitusta nostetaan vähän järkevämmäksi, niin mitoitusvaatimuksia tuodaan lähemmäs realismia. 😉

    Poliisitalon tilalle tuleva talo on ruma. Ei siitä tee kauniimpaa, vaikka joku selittelisi sen olevan kaunis. Ero esimerkiksi Pariisin katukuvaan on niin järkyttävä, etten voi käsittää mihin se perustuu. Siellä rakennetaan vanhaan rakennuskantaan sopivia moderneja rakennuksia, kun täällä taas rakennetaan moderneja rakennuksia. Muuten se Alvarin hirvitys kauppatorilta pitää purkaa. 😀

    Olisiko mitenkään mahdollista, että Helsingin kaavat muutettaisiin yhdellä päätöksellä sellaisiksi, että kaikille tonteille saa rakentaa viisi kerrosta umpikorttelia joko asuntoja tai toimitilaa. Päästään kertaheitolla eroon turhista kaavamuutoksista. Jos tämä ei ole mahdollista, niin haluen kuulla hyvät perustelut siihen! 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  5. Sulevi kirjoitti 27.3.2014 kello 9:29

    Vuoristorata-pyörätiet ovat kyllä melkoinen kirous suomalaisessa liikennesuunnittelussa. Autotiet tehdään profiililtaan mahdollisimman tasaisiksi, mutta pyörätien juoksutetaan siitä mistä sattuu sopimaan.

    Pahimmillaan muutaman sadan metrin matkalla joutuu sekä alittamaan että ylittämään saman kadun. Lisäksi alituksissa on usein T-risteys ja näkyvyys tunnelista tulevaan liikenteeseen on pyöreä nolla, eli alamäestä saatava vauhti pitää tappaa jarruilla liikenneturvallisuuden nimissä tai sitten pitää vetää vain riskillä. Useimmat vetää riskillä. Tunnelista tulevan kohtalo onkin sitten tampata nollavauhdista mäen päälle. Käy kuntoilusta, mutta töihin menevälle se tarkoittaa tarpeetonta sykkeen nostoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 34

  6. EKK kirjoitti 27.3.2014 kello 10:10

    “Hanasaaren liittymään tukeutuminen ei oikein onnistu”

    Mihin tämä perustuu, onko asiaa selvitetty? Ymmärrän, ettei se liittymä toimi, jos siitä saa ajaa läpi 80 km/h (kuten bussit nykyään). Mutta bussiliikenne joka tapauksessa lakkaa, joten reunimmaisen kaistan nopeuden voi laskea 50 tai 60 km/h. Näin on Länsiväylällä jo tehty Kehä I ja Kehä II liittymissä lännestä päin tultaessa, joten onnistuu ihan liikennemerkillä.

    Rinnakkaiskatu on joka tapauksessa tulossa Länsiväylän eteläpuolelle, jota pitkin liikenne pääsee Koivusaaresta Hanasaareen. Länsiväylän ylittävä silta tarvitaan toki Koivusaaren kohdalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  7. tpyyluoma kirjoitti 27.3.2014 kello 10:31

    anomuumi:
    Mitä Länsiväylään tulee, niin kun asia otetaan oikealla tasolla esille, voisin hyvin kuvitella valtion tulevan mielellään tulee vastaan sekä asuntopoliittisten tavoitteidensa vuoksi että toisaalta tiestön ylläpito- ja kehittämisrahojen ollessa tiukalla. Muutenkin voisi kysyä, mitä ihmeen mieltä on siinä, että käytännössä paikallisliikennettä palveleva tie keskellä pk-seutua on valtion vastuulla?

    Asiasta tekee vielä monimutkaisemman se, että kyseessä on kyllä valtion tie, eli valtio määrää mitä siellä saa tehdä, mutta tämän kyseisen investoinnin maksaa Helsinki. Eli ELYn tievirkamies voi vaatia ja vaatiikin ihan mitä vaan, koska ei se hänen kehyksissään näy. Se pitäisi vaan ottaa Helsingille kaduksi, ja jättää ELY puuhamaan maaseutuliikennettä, johon sen osaaminen soveltuu.

    Yleisemmin, saataisko Osmo jonkun rakettipaketin osalta tämä liikenneasia semmoiseen asentoon, että yksi taho eli käytännössä Helsinki päättää suunnitelmista ja rahasta? Käytännössä niin että ELYltä ei kysytä yhtään mitään ja valtio antaa Helsingille nykyistä rahankäyttöä vastaavan vuotoisen määrärahan liikennehankkeisiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 39

  8. Sepi kirjoitti 27.3.2014 kello 11:03

    Eikö tuota pysäköintinormin purkua saisi myytyä kokoomukselle edes sillä, että antaisi pysäköinnin järjestyä kokonaan markkinaehtoisesti?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 22

  9. tpyyluoma kirjoitti 27.3.2014 kello 12:24

    Sepi:
    Eikö tuota pysäköintinormin purkua saisi myytyä kokoomukselle edes sillä, että antaisi pysäköinnin järjestyä kokonaan markkinaehtoisesti?

    Siihen saatin jo helpotus, että puolet paikoista voi tehdä markkinaehtoisesti, hyvällä viherkokoomus yhteistyöllä. Nyt KSV:n pitäisi vaan käyttää tuo mahdollisuus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  10. Naakka kirjoitti 27.3.2014 kello 13:01

    Kalle: Ero esimerkiksi Pariisin katukuvaan on niin järkyttävä, etten voi käsittää mihin se perustuu. Siellä rakennetaan vanhaan rakennuskantaan sopivia moderneja rakennuksia

    Ranskassa rakennetaan myös uusvanhaa pelloille lähiöiksi. Tuntuvat kovin feikiltä, kuin Disneylandissa kävelisi.

    Kyllä kaupunkiin voi ja pitää rakentaa moderniakin täydennysrakemistamista, kunhan se on hyvän näköistä ja sopii ympäristöön. Tässä vaan pääsevät rakennusyhtiöt liikaa toimimaan ominpäin, jolloin tulos on usein huono tai vielä huonompi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  11. Pekka Pessi kirjoitti 27.3.2014 kello 13:18

    Sepi:
    Eikö tuota pysäköintinormin purkua saisi myytyä kokoomukselle edes sillä, että antaisi pysäköinnin järjestyä kokonaan markkinaehtoisesti?

    Markkinat ovat myrkkyä virkamiespuolueelle. Mitä siitäkin nyt tulisi, jos köyhä opettaja joutuisi maksamaan parkkipaikastaan markkinahinnan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  12. Matti Kinnunen kirjoitti 27.3.2014 kello 14:07

    > Ihmettelimme moniäänisesti, eikö tänne voisi tehdä kunnolla
    >korkeampaa. Ei voi. Pysäköintinormi. Arrrrgh!

    Kukas niistä normeista päättää ellette te siellä lautakunnassa ja valtuustossa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 23

  13. Kalle kirjoitti 27.3.2014 kello 18:21

    Pekka Pessi: Markkinat ovat myrkkyä virkamiespuolueelle. Mitä siitäkin nyt tulisi, jos köyhä opettaja joutuisi maksamaan parkkipaikastaan markkinahinnan?

    Jos markkinat toimisivat, paikkojen hinta laskisi oleellisesti nykyisestä. Ongelma on sääntely yhdistettynä epäterveeseen pääomitukseen, joka nostaa parkkipaikan hinnat taivaisiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  14. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.3.2014 kello 18:26

    Selitä tarkemmin. Miten pysäköintiluolan hinta laskisi, jos niitä pääomitettaisiin toisin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Kimi kirjoitti 27.3.2014 kello 19:02

    Jos yhdessä asiassa voisi käyttää oppia moottoriurheilusta niin se on rampin suunnittelu. Tilaa voidaan säästää merkittävästi, kunhan kaksi asiaa toteutuu:

    a) kallistus on sisään päin.
    b) kaarre aukeaa eikä kiristy loppua kohti

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  16. spottu kirjoitti 27.3.2014 kello 19:11

    Osmo Soininvaara: Selitä tarkemmin. Miten pysäköintiluolan hinta laskisi, jos niitä pääomitettaisiin toisin?

    Kaupunki perustaisi osakeyhtiön, rakennuttaisi ja myisi osakkeet voitolla asukkaille paikka kerrallaan. Kaupunki tai asukas tai molemmat voittavat ja paikkoja saa ylipäätään ostaa edes rahalla.

    Nyt kaupunki rakennuttaa ja myy omakustannushintaan Kevalle tai vuokraa monopolitoimijoille jotka vuokraavat voitolla asukkaille. Kaupunki ja asukkaat häviävät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  17. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.3.2014 kello 19:58

    Kasupunki tekee noin Jätkäsaaressa, paitsi, että azsunto-osakeyhtiöiden on pakko ostaa ne omakustannushintaan. Vapaaehtoisesti kukaan ei maksa pysäköintipaikasta 60 000 euroa. Pysäköiminen on kallista tiiviissä kaupunkirakenteessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Kalle kirjoitti 27.3.2014 kello 19:28

    Osmo Soininvaara:
    Selitä tarkemmin. Miten pysäköintiluolan hinta laskisi, jos niitä pääomitettaisiin toisin?

    Sääntely yhdistettynä grynderivetoiseen rakentamiseen on yhtälö, jossa rakentajan kannattaa mielummin tehdä liian vähän paikkoja kuin riittävästi paikkoja. Niukkuuden vallitessa grynderit pystyvät myymään paikan vähintään tupla hintaan. Tätä edesauttavat eräät hyväuskoiset poliitikot laskemalla normit niin alas, että grynderin tuotot paukkuvat pilviin.

    Aivan käsittämättömiksi hinnat kipuavat jostain syystä silloin, kun asiaan sotketaan vielä jokin kunnalline yritys vetämään välistä paikkojen vuokrissa.

    Paras ratkaisu on, että koko normista luovutaan. Samalla pitää luopua myös muusta turhasta sääntelystä, tonttien myynnistä rakennusliikkeille ja kadunvarsipaikkojen alennusmyynnistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  19. Kalle kirjoitti 27.3.2014 kello 19:33

    Kimi:
    Jos yhdessä asiassa voisi käyttää oppia moottoriurheilusta niin se on rampin suunnittelu. Tilaa voidaan säästää merkittävästi, kunhan kaksi asiaa toteutuu:
    a) kallistus on sisään päin.
    b) kaarre aukeaa eikä kiristy loppua kohti

    Nyt yrität myydä juuri sellaista ramppia, joka suomalaisten liikennesuunnittelijoiden mukaan on hengen vaarallinen. Turvallinen ramppi heidän mukaansa on juuri päin vastoin rakennettu. 😀

    Kaikki kaiketi muistavat Kehä III:lle Turun motarin pohjoipuolelle tehdyn rampin, joka liikennesuunnittelijoiden mukaan oli aivan uusia uria aukova ja erittäin turvallinen, koska se päättyi turvalliseen 90 asteen kulmaan. Ramppia muutettiin myöhemmin, mutta silloinkaan suunnittelija ei myöntänyt lehtijutussa virhettään, vaikka ramppi oli aiheuttanut useita kuolonkolareita! 🙁

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  20. Kalle kirjoitti 27.3.2014 kello 20:16

    Osmo Soininvaara:
    …pysäköintipaikasta 60 000 euroa…

    Kuten sanoin! 😀

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  21. anonyymi kirjoitti 27.3.2014 kello 22:07

    tpyyluoma: Siihen saatin jo helpotus, että puolet paikoista voi tehdä markkinaehtoisesti, hyvällä viherkokoomus yhteistyöllä.

    En kehuisi. Eikös nimenomaan Kokoomus halua autoliikennettä ja siten käytännössä myös enemmän parkkipaikkoja ja kaupunkimotaria?

    Osmo Soininvaara: Vapaaehtoisesti kukaan ei maksa pysäköintipaikasta 60 000 euroa. Pysäköiminen on kallista tiiviissä kaupunkirakenteessa.

    Entäs jos ne vuokraisi 2000 €/vuosi tms.?
    Ostakoot autoilijat vaikka vähän halvempia autoja, jos on rahasta kiinni.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  22. Marko Hamilo kirjoitti 27.3.2014 kello 22:40

    Aivan Länsiväylään kiinni koko matkalta yhtenäinen satojen metrien pituinen halpa parkkitalo, 3 kerrosta. Se blokkaisi melun, eikä melu taas haittaa pysäköintitoimintaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  23. migul kirjoitti 28.3.2014 kello 7:22

    Muistanko väärin vai oliko se parkkisnormi vain ohje josta voi perustelluissa syissä joustaa. Eikö metroasema kivenheitonpäässä olisi hyvä syy rakentaa enemmän asuntoja. Tulisi merinäköalaa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  24. Antsa kirjoitti 28.3.2014 kello 10:24

    OS:”Venesatama maksaa 17 miljoonaa, liki satatonnia venepaikkaa kohden, kolmen vuoden pyörätierahat.”

    Mitäköhän tämänkin takana on? Valitettavasti olen menettänyt kaiken uskoni virkamiehiin. Heillä ei ole penniäkään pelissä ja voivat rellestää niinkuin sielu sietää.

    Alueella näyttää olevan kaksi vanhaa ja yksi uusi venesatama. Pohjoinen uusi satama lienee tarkoitettu asuntoveneille. Eli niissä täytyy olla joka paikalla kunnallistekniikka, joka on tietysti paljon kalliimpi toteuttaa kuin omakotitalon kunnallistekniikka. Luultavasti nuo asuntoveneet eivät lähde koskaan satamasta minnekään.

    NJK:n vanha toimiva satama muotoillaan uudelleen, jotta suojelualue etelässä saadaan erotettua kokonaisuudesta. NJK:n satama menee siis kokonaan uusiksi ja ei siinä mitään, koska Suomi on toki maailman rikkain maa ja rahaa voi heittää kaivoon niin paljon kuin lystää.

    Jos Vaskilahdenkin vanhaan satamaan satsataan kovin paljon pelimerkkejä, kehotan kaupunkisuunnittelulautakuntaa käyttämään valtaansa eikä vain hyväksymään tai jättämään pöydälle seuraavassa kokouksessa hyväksyttäväksi kaikkia mielipuoliesityksiä.

    Itse maksan venepaikastani kaupungille tänä vuonna 172,18 + alv 24%. Sähkö tulee, jota monet käyttävät puolisalaa ilmaiseksi ja vettä ei käytä juuri kukaan. Laiturin valot palavat kellon ympäri yöttömässä yössä. Poijut on kiinni ruostuvilla lenkeillä, jotta syysmyrskyssä veneet irtoaisivat mukavasti ja veneenomistajat voisivat nostaa vakuutusrahansa. Liikuntavirasto laiminlyö laitureiden kunnostusta niin paljon kuin pystyvät. Vastaava virkamiespäällikkö kaipaa nelivetomaasturia työsuhdeautoksi, jotta pääsee sillä rantaan torjumaan venäläisten supertankkereiden öljyvahingot.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  25. Mikko Nummelin kirjoitti 28.3.2014 kello 10:27

    migul:
    Muistanko väärin vai oliko se parkkisnormi vain ohje josta voi perustelluissa syissä joustaa. Eikö metroasema kivenheitonpäässä olisi hyvä syy rakentaa enemmän asuntoja. Tulisi merinäköalaa

    Muistelisin, että parkkipaikkanormeissa joustamista karsastetaan siksi, että pelätään niitä seurauksia, mitä tulee, jos jälkikäteen tulee suuria poliittisia paineita parkkipaikkojen lisäämiselle. Ne otettaisiin sitten varmaan viheralueista.

    Autottomiksi suunniteltuihin kortteleihin on voinut alunperin muuttaa sinkkuja, jotka perheellistyvät ja muuttuneen elämäntilanteen myötä yksityisautojen tarve kasvaa. Toki moni tuossa tilanteessa pakkaa kamansa ja siirtyy kehyskuntiin päin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  26. Risto kirjoitti 28.3.2014 kello 12:25

    Mikko Nummelin:
    Autottomiksi suunniteltuihin kortteleihin on voinut alunperin muuttaa sinkkuja, jotka perheellistyvät ja muuttuneen elämäntilanteen myötä yksityisautojen tarve kasvaa. Toki moni tuossa tilanteessa pakkaa kamansa ja siirtyy kehyskuntiin päin.

    Harvalla sinkulla on varaa hankkia niin isoa asuntoa, että siinä (useimmat) viitsisivät perhettä kasvattaa. Asuntojen hintojen kantakaupungin tienoilla ollessa mitä ovat, niin uuden isomman ostaminen naapurista myöskään usein ole vaihtoehto. Todellista kustannustasoa vastaavan kysynnän ylittävä autopaikojen kaavoitus niille suhteellisen harvoille neliökilometreille, joilla on toimiva joukkoliikenne ei tilannetta patranna.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  27. Ehdottelija kirjoitti 28.3.2014 kello 14:10

    Eikö tuota pysäköintinormin ongelmaa voisi ratkaista vaikka siten, että rakentaisi Länsiväylän varteen melusuojaksi korkeat parkkitalot?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  28. Ehdottelija kirjoitti 28.3.2014 kello 14:11

    Lisäys edelliseen: Eli yrittäkää nyt vielä saada alueen tehokkuutta korkeammaksi korkeammilla rakennuksilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  29. tpyyluoma kirjoitti 28.3.2014 kello 15:06

    Hyväksyttiin poikkeamislupa. Keittiön kautta oli valitettu asuntojen keskikoon 50 neliön vähimmäisvaatimusta. Suunnitelmissa kun keskikooksi tulee 48 neliötä. Tämä määräys tulee kaavasta eikä siitä voitu myöntää poikkeamista, koska sitä ei ollut haettu. Rakennusluvan myöntäjältä voi pyytää pitkämielisyyttä tai sitten pitää kaksi asuntoa yhdistää yhdeksi. On siellä tarvetta perheasunnoillekin.

    Tulee siihen taloon isojakin asuntoja. Ja noin yleisemmin, tämä on mainio tapaus: ylipäänsä voitiin muuttaa asunnoiksi (kiitos KH), ei sisällä parkkihallia lainkaan (!), ja vielä yksiöitä! Pidemmin http://tolkku.blogspot.fi/2014/03/asunnot-voittivat-byrokratian-alppilassa.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  30. Kalle kirjoitti 28.3.2014 kello 16:26

    Risto: Harvalla sinkulla on varaa hankkia niin isoa asuntoa, että siinä (useimmat) viitsisivät perhettä kasvattaa…

    Tuohon perustuu väite, ettei eräillä alueilla tarvittaisi parkkipaikkoja. Tämä pitääkin paikkansa osittain opiskelija-asunnoissa, mutta tilastothan osoittavat tällä hetkellä lapsiperheiden mielummin tyytyvän pienempään asuntoon ja pitävän keskustan palveluita tärkeinä.

    Ongelma on, ettei kaupunki ole kehittynyt terveesti ja keskustan ulkopuolella on epäterveen harvaan asuttuja alueita kuten Lauttasaari, Taka-Töölö, Munkkivuori, Haaga jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  31. teekkari kirjoitti 28.3.2014 kello 19:44

    Risto: Harvalla sinkulla on varaa hankkia niin isoa asuntoa, että siinä (useimmat) viitsisivät perhettä kasvattaa.

    Jep. Asuntojen suhteen pitäisikin pyrkiä joustavuuteen kokonaisuuden tasolla, ei asuntotasolla. Tähän samaan soppaan kuuluu sitten myös niin asuntokohtaiset pysäköintipaikat kuin esteettömyysmääräyksetkin.

    Omistusasumista joustavamman vuokra-asumisen suosion nostaminen eurooppalaiselle tasolle ja verokiilojen poisto pitäisi olla ensimmäisenä asuntopolitiikan tavoitteena. Ammattimaisempi asuntojen omistaminen/rakennuttaminen saattaisi tuoda myös positiivisia laatuvaikutuksia asuntomarkkinoille, kun vuokraisännällä olisi intressit ja ammattitaito vaatia elinkaarikustannuksiltaan edullisia rakennuksia sen sijaan että grynderi pyyhkii vastuun käsistään heti kun ylihintainen luukku on saatu myytyä.

    Vuokra-asuntoihin ei myöskään synny samanlaista tunnesidettä kuin omistusasuntoihin, eli myös ihan loppukäyttäjät saattaisivat suhtautua asumiseensa nykyistä rationaalisemmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  32. Ville kirjoitti 28.3.2014 kello 19:45

    Mikko Nummelin: Muistelisin, että parkkipaikkanormeissa joustamista karsastetaan siksi, että pelätään niitä seurauksia, mitä tulee, jos jälkikäteen tulee suuria poliittisia paineita parkkipaikkojen lisäämiselle. Ne otettaisiin sitten varmaan viheralueista.

    On suuri mysteeri, miten kantakaupungin vanhoissa kortteleissa pärjätään, kun kadunvarsipaikkoja on murto-osa asuntojen määrään verrattuna. Toistaiseksi viheralueet ovat saaneet olla rauhassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  33. Janne Peltola kirjoitti 28.3.2014 kello 21:11

    Mikko Nummelin: Muistelisin, että parkkipaikkanormeissa joustamista karsastetaan siksi, että pelätään niitä seurauksia, mitä tulee, jos jälkikäteen tulee suuria poliittisia paineita parkkipaikkojen lisäämiselle. Ne otettaisiin sitten varmaan viheralueista.

    Autottomiksi suunniteltuihin kortteleihin on voinut alunperin muuttaa sinkkuja, jotka perheellistyvät ja muuttuneen elämäntilanteen myötä yksityisautojen tarve kasvaa. Toki moni tuossa tilanteessa pakkaa kamansa ja siirtyy kehyskuntiin päin.

    Tämän takia minusta paras olisi sellainen järjestelmä, jossa:

    A) Kaupunginosasta on kaavassa osoitettu tiloja, jonne saa (mutta ei ole pakko) rakentaa parkkipaikkoja kentän, talon tai luolan muodossa.

    B) Uusien paikkojen rakentamisen kynnys A-kohdassa annetun tilan puitteissa on matala.

    C) A-kohdan jälkeen kaupungin ei tarvitsisi sekaantua koko asiaan muuten kuin rakennuslupien hyväksymisen muodossa.

    D) A-kohdassa annettu kiintiö on sen verran suuri, ettei se lopu nyt ihan heti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  34. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.3.2014 kello 23:35

    Kenttä (maanpäällinen paikoitus) ei käy, koska maksimaalinen tehokkuus on silloin 0,8, eli kovin vähän. Jos kymmenkerroksisen rakennuksen vieressä on parkkikenttä ja vaatimus on autopaikka /100 neliötä, parkkikenttä vie kolminkertaisesti talon vaatiman alan. Kunnollisessa kaupungissa tehokkuus on noin 2.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 29.3.2014 kello 12:16

    Kalle: Tuohon perustuu väite, ettei eräillä alueilla tarvittaisi parkkipaikkoja. Tämä pitääkin paikkansa osittain opiskelija-asunnoissa, mutta tilastothan osoittavat tällä hetkellä lapsiperheiden mielummin tyytyvän pienempään asuntoon ja pitävän keskustan palveluita tärkeinä.

    Ongelma on, ettei kaupunki ole kehittynyt terveesti ja keskustan ulkopuolella on epäterveen harvaan asuttuja alueita kuten Lauttasaari, Taka-Töölö, Munkkivuori, Haaga jne.

    Nuoko muka epäterveitä alueita? Eikö Hesari kirjoittanut hiljan siitä, miten Alppiharjussa (tai Alppilassa) on suhteellisesti eniten mielenterveysongelmia koko kaupungissa. Kun vertaa tilannetta asumistiheyteen, ymmärtää syyn. Viimeksimainitut ovat niitä tiheimmän asutuksen alueita. Ei ihme, jos siellä, muita alueita helpommin, voi sitten tuntua siltä kuin seinät kaatuisivat päälle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  36. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 29.3.2014 kello 15:40

    Tämä Koivusaaren osayleiskaavasuunnitelma tuo louhe- ja soraläjien siirtoineen mieleen Stalinin toteuttamat taannnoiset tataariväestön pakkosiirrot Krimiltä. KSV junailee suunnitelmat, joiden mukaan vesilintujen pesimä- ja ravinnonhakualueet otettaisiin uuden väestön käyttöön väkisin, alueiden päälle, ruoppausten jälkeen, kasattaisiin peräti 1 300 000 kuutiometriä louhetta ja soraa, ettei vain alueen nykyinen asujaimisto (kalat, linnut ym.) voisi enää palata, ja kaiken päälle vielä hulppeat ökyasunnot uuden asujamiston asukkaille! Siis hyvästitkö pitäisi heittää alueen luontoarvoille (niitä todellakin on!!!) vielä nykyisin meille kaikille avoimina näkyville maisemille, jos rahan ääni vain puhuu ja diktaattorin lailla määrää?

    Kauanko tuo sora/louherekkojen (tai) proomujen ralli mahtaisi kestää? Miksi ihmeessä tuo saatanallinen rumba pitäisi voida käynnistää jo ennen kuin edes suunnitelmat (kaavoituksen osalta) olisivat valmiit?

    Kävin tänään (29.3.), varhain aamulla katsomassa Koivusaaren ja sen ympäristön maisemia, jotka ovat minulle ennestäänkin tuttuja. Sotkaparvet, telkät ja joutsenet olivat jo alueelle saapuneet, tikkakin (jota en nähnyt, mutta kuulin) nakutteli jälleen jotakin lahompaa puuta. Rikkoutuneen jääriitteen kahina oli aamuvarhaisella alkuun lähes ainoa äänimaiseman osa. Miksi, oi miksi tämä kaikki meille yhteinen (lähiluonto, maisemat, virkistysarvot) pitäisi hävittää??? (Tai se, mikä hävityksen jälkeen jäljelle jäisi, liki kaikilta heistä saavuttamattomiin yksityistää?)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  37. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 29.3.2014 kello 20:33

    Kivikaupungin kasvatti: Nuoko muka epäterveitä alueita? Eikö Hesari kirjoittanut hiljan siitä, miten Alppiharjussa (tai Alppilassa) on suhteellisesti eniten mielenterveysongelmia koko kaupungissa. Kun vertaa tilannetta asumistiheyteen, ymmärtää syyn. Viimeksimainitut ovat niitä tiheimmän asutuksen alueita. Ei ihme, jos siellä, muita alueita helpommin, voi sitten tuntua siltä kuin seinät kaatuisivat päälle.

    Eiköhän Alppilassa vaikuta eniten se, että siellä on paljon halpoja yksiöitä mutta väestö ei ole nuorisoon painottunutta kuten Kalliossa. Mielenterveysongelmaiset asuvat käsittääkseni keskimääräistä useammin yksin. Alppilassa on sitä paitsi vieressä Alppipuisto ja Eläintarha.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  38. -e- kirjoitti 30.3.2014 kello 15:56

    Osmo Soininvaara:
    Kasupunki tekee noin Jätkäsaaressa, paitsi, että azsunto-osakeyhtiöiden on pakko ostaa ne omakustannushintaan. Vapaaehtoisesti kukaan ei maksa pysäköintipaikasta 60 000 euroa. Pysäköiminen on kallista tiiviissä kaupunkirakenteessa.

    Kyllä maksaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  39. Jalankulkija kirjoitti 30.3.2014 kello 21:53

    Makkaratalon Hautuumaa: Eiköhän Alppilassa vaikuta eniten se, että siellä on paljon halpoja yksiöitä mutta väestö ei ole nuorisoon painottunutta kuten Kalliossa. Mielenterveysongelmaiset asuvat käsittääkseni keskimääräistä useammin yksin. Alppilassa on sitä paitsi vieressä Alppipuisto ja Eläintarha.

    Vai ei ole Alppiharjussa ja Alppilassa nuorisoa? Sopii käydä paikan päällä katsomassa. Esimerkiksi Vaasankatu, tuo nuorison uusi ihanne, sijaitsee nimenomaan Alppiharjussa (kuten nykyään määritellään. Aiemmin se oli pelkkä Harju). Eikä Vaasankatu ole Kalliossa, vaikka Hesari koettaa meille koko ajan näin uskotella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  40. N kirjoitti 1.4.2014 kello 11:38

    Jalankulkija: Vai ei ole Alppiharjussa ja Alppilassa nuorisoa? Sopii käydä paikan päällä katsomassa. Esimerkiksi Vaasankatu, tuo nuorison uusi ihanne, sijaitsee nimenomaan Alppiharjussa (kuten nykyään määritellään. Aiemmin se oli pelkkä Harju). Eikä Vaasankatu ole Kalliossa, vaikka Hesari koettaa meille koko ajan näin uskotella.

    Alppiharju on kaupunginosa, jonka osa-alueet ovat Harju ja Alppila. Näin kertoo Helsingin paikkatietopalvelu (http://kartta.hel.fi/).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  41. Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 28.10.2014 | Mikko Särelä kirjoitti 27.10.2014 kello 11:42

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus