Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.3.2014

Koivusaaren osayleiskaa­va

Koivusaari on saatu puser­re­tuk­si tap­pi­ol­lis­es­ta kan­nat­tavak­si (maan myyn­ti­hin­ta ylit­tää kaupun­gin investoin­ti­menot) lisäämäl­lä tehokku­ut­ta ja alen­ta­mal­la laatu­vaa­timuk­sia. Nyt käsit­telemme vain yleiskaavaa, joten emme varsi­nais­es­ti tee päätök­siä esimerkik­si siitä, miten ran­nat raken­netaan tai mis­tä kaut­ta pyörätie johde­taan, mut­ta ohjeel­liset merkin­nät ovat hyvä ennuste siitä, mitä tulee tapahtumaan.

Pyöräre­it­tiä tutk­i­taan myös suo­raan niin, että se sukeltaa ramp­pi­en ali, mut­ta yhtä mäki­nen siitä niin tulee (tosin ylämäen pääsee vauhdil­la ylös). Kallis siitä tulee niin ikään, mut­ta se on seudun tärkeimpiä pyöräreittejä.

Moot­tori­tiemi­toi­tus Hyvin moni, myös alan ammat­ti­lainen, on ihme­tel­lyt, mik­si niin paljon pan­naan tilaa moot­tori­ti­eta­soiseen liit­tymään. Hanasaaren liit­tymään tukeu­tu­mi­nen ei oikein onnis­tu ja paljon menisi rin­nakkaistiehenkin maa­ta ja rahaa. Kysyin, saisiko risteyk­sen puris­te­tuk­si pienem­pään tilaan, jos Län­siväylälle panisi nopeusra­joituk­sen (muual­la sen voi lait­taa myös uloim­malle kaistalle) Ei kuulem­ma auta, kos­ka kun se on moot­tori­tie, siinä pitää käyt­tää moot­tori­tien mitoi­tus­ta. Kehotin soit­ta­maan val­ti­olle ja kysymään, voisiko sen merk­itä maantiek­si. (Jos kuluista tulee riitaa val­tion kanssa, kaupun­ki voisi vaik­ka kus­tan­taa sen liiken­nemerkin.) Moni asia yksinker­tais­tu­isi, jos näin tehtäisi­in, myös pääsy Kata­ja­har­jus­ta Län­siväylälle (Espoon maantielle). Lupa­si­vat soit­taa. Meille näytet­ti­in myös kuvia, miltä Koivusaari näyt­tää sit­ten, kun Län­siväylä on muutet­tu kaduk­si. Paljon parem­mal­ta, mut­ta mil­laiset investoin­nit siinä välis­sä joudu­taan tekemään ”tilapäisi­in” ramppeihin.

Ihmette­limme moniäänis­es­ti, eikö tänne voisi tehdä kun­nol­la korkeam­paa. Ei voi. Pysäköinti­nor­mi. Arrrrgh!

Vene­sa­ta­ma mak­saa 17 miljoon­aa, liki sata­ton­nia vene­paikkaa kohden, kol­men vuo­den pyörätierahat.

 

Kaartin poli­isi­ta­lo asunnoiksi 

Hyväksyt­ti­in yksimielis­es­ti. Kävimme vähän var­jonyrkkeilyä arkkite­htu­urin suun­tauk­sista. Kun talosta näki vähän enem­män kuvia, se alkoi vaikut­taa parem­mal­ta. Mie­lenki­in­toinen yhteisölli­nen poh­jaratkaisu. Näin saadaan taas 150 tyy­tyväistä asukas­ta Etelä-Helsinki­in. Senaat­tiki­in­teistöt halu­aa muut­taa myös naa­pu­ri­talon asunnoiksi.

Todet­takoon tämän lis­tan ulkop­uolelta, että Val­tion kehys­neu­vot­teluis­sa kehotet­ti­in Senaat­tiki­in­teistöä myymään epäku­rant­te­ja toimis­to­talo­jaan Helsingis­sä, joten asun­noik­si muutet­tavia toimis­to­ja on koh­ta jonossa.

Lausun­to tienkäyttömaksuista.

Eija Loukoila (vas) esit­ti, että lausun­nos­ta pois­tet­taisi­in kan­ta, jon­ka mukaan kilo­metri­mak­sun pitäisi olla sama koko maas­sa. Esit­telijän kan­ta voit­ti äänin 5–3 (Loukoila, Hen­nari­ik­ka Ander­s­son ja minä). Tätä kol­men hen­gen ryh­mää ei olekaan aiem­mis­sa äänestyk­sis­sä esiintynyt.

Kalasa­ta­man keskuk­sen (tilapäi­nen) liikennesuunnitelma

Tästä voi tul­la vähem­män tilapäi­nen, kos­ka rahaa Sörnäis­ten tun­neli­in ei aivan heti löy­dy. Tämä kyl­lä heiken­tää olo­ja kalasa­ta­mas­sa ja myös joukkoli­iken­teen toim­intaa. Alueen liikenne menee aivan mullin mallin, kun Kalasa­ta­man torne­ja ale­taan rak­en­taa kesäl­lä. Itäväylän liikenne vaikeu­tuu selvästi ja sitä kestää kolme vuotta.

Yhteiskäyt­töau­to­jen asukaspysäköintilupa

Kos­ka alalle on tulos­sa kil­pailua (24H), City­Car­Clu­bin nimikkopaikat pois­te­taan ja yri­tyk­sille myön­netään asukaspysäköin­ti­tun­nuk­set koko kaupun­gin alueelle. Mat­ti Niira­nen (kok) pyysi asian pöy­dälle viikok­si. Se käsitel­lään siis april­lipäivänä lau­takun­nan avoimes­sa kok­ouk­ses­sa, joka on nähtävis­sä Helsin­ki-kanaval­la. Val­tu­us­ton kasvis­ruokakeskustelun YouTube –videon kat­so­jalu­vut ovatkin jo alka­neet hiipua. 🙂

Päätök­sessä on kum­malli­nen ylära­ja, jon­ka mukaan näitä auto­ja saisi olla vain 600 ja yhdel­lä toim­i­jal­la 120. Täl­lä rajal­la ei var­maankaan ole mitään merk­i­tys­tä, mut­ta juuri sik­si en ymmär­rä mik­si sitä esitetään. Kaupun­ki pyrkii siihen, että yhtiöil­lä olisi yhteinen varausjär­jestelmä (vrt. tak­sit) mikä paran­taisi asi­aa huomattavasti.

Luon­non­suo­jeluli­iton toimis­to­talosta asun­to­ja Kotkankadul­la

Hyväksyt­ti­in poikkeamis­lu­pa. Keit­tiön kaut­ta oli valitet­tu asun­to­jen keskikoon 50 neliön vähim­mäis­vaa­timus­ta. Suun­nitelmis­sa kun keskikook­si tulee 48 neliötä. Tämä määräys tulee kaavas­ta eikä siitä voitu myön­tää poikkeamista, kos­ka sitä ei ollut haet­tu. Raken­nus­lu­van myön­täjältä voi pyytää pitkämielisyyt­tä tai sit­ten pitää kak­si asun­toa yhdis­tää yhdek­si. On siel­lä tarvet­ta perheasunnoillekin.

Seu­raa­va kok­ous 1.4. lähetetään suo­rana Helsin­ki-kanaval­la. Ensim­mäi­nen ker­ta sataan vuo­teen, tasan!

41 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.3.2014”

  1. Käsitin, että Helsin­gin osu­us län­simet­ros­ta (karkeasti 200 miljoon­aa euroa) piti rahoit­taa Koivusaares­ta saatavil­la tont­ti­t­u­loil­la. Kun ote­taan tämä huomioon, jää kaupun­ki edelleen sen 100–150 miljoon­aa euroa tap­pi­olle. Kor­jatkaa jos olen väärässä.

    Pysäköinti­normin höl­läämi­nen, asuinalueen halkai­se­va motari liit­tymävir­i­tyksi­neen pääkaduk­si, kalli­ista kattamisista/eritasoratkaisuista luop­umi­nen ja reip­paasti lisää ker­rosneliöitä metroase­man ympäristöön pain­ottuen, niin eiköhän tämä vielä kaupungille kokon­aisuute­na kan­nat­tavak­si saada. 

    Nyt käsiteltävän osayleiskaa­van läpi päästämi­nen tuol­laise­naan on virhe, joka on vielä kor­jat­tavis­sa. Edes stereo­tyyp­pis­es­ti autori­ip­pu­vaises­sa Espoos­sa ei yhdenkään tule­van metroase­man välit­tömässä ympäristössä ole motaria tärvelemässä maankäytön mah­dol­lisuuk­sia yhtä voimakkaasti kuten Helsin­gin Koivusaa­res­sa tämän suun­nitel­man myötä.

  2. Mitä Län­siväylään tulee, niin kun asia ote­taan oikeal­la tasol­la esille, voisin hyvin kuvitel­la val­tion tule­van mielel­lään tulee vas­taan sekä asun­topoli­it­tis­ten tavoit­tei­den­sa vuok­si että toisaal­ta tiestön ylläpi­to- ja kehit­tämis­ra­ho­jen ollessa tiukalla. Muutenkin voisi kysyä, mitä ihmeen mieltä on siinä, että käytän­nössä paikallis­li­iken­net­tä palvel­e­va tie keskel­lä pk-seu­tua on val­tion vastuulla?

  3. Tuo pyörätieon­gel­ma olisi kiva nähdä kuvana. Ihmette­len suuresti, mik­si se on niin vaikeaa.

    Moot­tori­tiemi­toi­tus­ta voi käyt­tää tekosyynä kaiken­laiseen, mut­ta Suomes­sa mitoituk­set ovat jotenkin tehty överik­si. Muual­la voi ajaa lujem­paa kuin Suomes­sa väylien ollessa kapeampia. Osmo, vaiku­ta eduskun­nas­sa niin, että samal­la kun motarien nopeusra­joi­tus­ta nos­te­taan vähän järkeväm­mäk­si, niin mitoi­tus­vaa­timuk­sia tuo­daan lähem­mäs realismia. 😉

    Poli­isi­talon tilalle tule­va talo on ruma. Ei siitä tee kau­ni­im­paa, vaik­ka joku selit­telisi sen ole­van kau­nis. Ero esimerkik­si Pari­isin katuku­vaan on niin järkyt­tävä, etten voi käsit­tää mihin se perus­tuu. Siel­lä raken­netaan van­haan raken­nuskan­taan sopivia mod­erne­ja raken­nuk­sia, kun tääl­lä taas raken­netaan mod­erne­ja raken­nuk­sia. Muuten se Alvarin hirvi­tys kaup­pa­to­ril­ta pitää purkaa. 😀

    Olisiko mitenkään mah­dol­lista, että Helsin­gin kaa­vat muutet­taisi­in yhdel­lä päätök­sel­lä sel­l­aisik­si, että kaikille ton­teille saa rak­en­taa viisi ker­rosta umpiko­rt­telia joko asun­to­ja tai toim­i­ti­laa. Päästään ker­ta­heitol­la eroon turhista kaava­muu­tok­sista. Jos tämä ei ole mah­dol­lista, niin halu­en kuul­la hyvät peruste­lut siihen! 😉

  4. Vuoris­tora­ta-pyöräti­et ovat kyl­lä melkoinen kirous suo­ma­laises­sa liiken­nesu­un­nit­telus­sa. Autoti­et tehdään profi­ilil­taan mah­dol­lisim­man tasaisik­si, mut­ta pyörä­tien juok­sute­taan siitä mis­tä sat­tuu sopimaan. 

    Pahim­mil­laan muu­ta­man sadan metrin matkalla joutuu sekä alit­ta­maan että ylit­tämään saman kadun. Lisäk­si ali­tuk­sis­sa on usein T‑risteys ja näkyvyys tun­nelista tule­vaan liiken­teeseen on pyöreä nol­la, eli alamäestä saata­va vauhti pitää tap­paa jar­ruil­la liiken­netur­val­lisu­u­den nimis­sä tai sit­ten pitää vetää vain riskil­lä. Useim­mat vetää riskil­lä. Tun­nelista tule­van kohta­lo onkin sit­ten tam­pa­ta nollavauhdista mäen päälle. Käy kun­toilus­ta, mut­ta töi­hin menevälle se tarkoit­taa tarpee­ton­ta syk­keen nostoa.

  5. “Hanasaaren liit­tymään tukeu­tu­mi­nen ei oikein onnistu”

    Mihin tämä perus­tuu, onko asi­aa selvitet­ty? Ymmär­rän, ettei se liit­tymä toi­mi, jos siitä saa ajaa läpi 80 km/h (kuten bus­sit nykyään). Mut­ta bus­sili­ikenne joka tapauk­ses­sa lakkaa, joten reunim­maisen kaistan nopeu­den voi laskea 50 tai 60 km/h. Näin on Län­siväyläl­lä jo tehty Kehä I ja Kehä II liit­tymis­sä lännestä päin tul­taes­sa, joten onnis­tuu ihan liikennemerkillä.

    Rin­nakkaiskatu on joka tapauk­ses­sa tulos­sa Län­siväylän eteläpuolelle, jota pitkin liikenne pääsee Koivusaares­ta Hanasaa­reen. Län­siväylän ylit­tävä sil­ta tarvi­taan toki Koivusaaren kohdalle.

  6. anomuu­mi:
    Mitä Län­siväylään tulee, niin kun asia ote­taan oikeal­la tasol­la esille, voisin hyvin kuvitel­la val­tion tule­van mielel­lään tulee vas­taan sekä asun­topoli­it­tis­ten tavoit­tei­den­sa vuok­si että toisaal­ta tiestön ylläpi­to- ja kehit­tämis­ra­ho­jen ollessa tiukalla. Muutenkin voisi kysyä, mitä ihmeen mieltä on siinä, että käytän­nössä paikallis­li­iken­net­tä palvel­e­va tie keskel­lä pk-seu­tua on val­tion vastuulla?

    Asi­as­ta tekee vielä mon­imutkaisem­man se, että kyseessä on kyl­lä val­tion tie, eli val­tio määrää mitä siel­lä saa tehdä, mut­ta tämän kyseisen investoin­nin mak­saa Helsin­ki. Eli ELYn tievirkamies voi vaa­tia ja vaati­ikin ihan mitä vaan, kos­ka ei se hänen kehyk­sis­sään näy. Se pitäisi vaan ottaa Helsingille kaduk­si, ja jät­tää ELY puuhamaan maaseu­tuli­iken­net­tä, johon sen osaami­nen soveltuu.

    Yleisem­min, saataisko Osmo jonkun raket­ti­paketin osalta tämä liiken­nea­sia sem­moi­seen asen­toon, että yksi taho eli käytän­nössä Helsin­ki päät­tää suun­nitelmista ja rahas­ta? Käytän­nössä niin että ELYltä ei kysytä yhtään mitään ja val­tio antaa Helsingille nyky­istä rahankäyt­töä vas­taa­van vuo­toisen määrära­han liikennehankkeisiin.

  7. Eikö tuo­ta pysäköinti­normin purkua saisi myy­tyä kokoomuk­selle edes sil­lä, että antaisi pysäköin­nin järjestyä kokon­aan markkinaehtoisesti?

  8. Sepi:
    Eikö tuo­ta pysäköinti­normin purkua saisi myy­tyä kokoomuk­selle edes sil­lä, että antaisi pysäköin­nin järjestyä kokon­aan markkinaehtoisesti?

    Siihen saatin jo helpo­tus, että puo­let paikoista voi tehdä markki­nae­htois­es­ti, hyväl­lä viherkokoomus yhteistyöl­lä. Nyt KSV:n pitäisi vaan käyt­tää tuo mahdollisuus.

  9. Kalle: Ero esimerkik­si Pari­isin katuku­vaan on niin järkyt­tävä, etten voi käsit­tää mihin se perus­tuu. Siel­lä raken­netaan van­haan raken­nuskan­taan sopivia mod­erne­ja rakennuksia

    Ran­skas­sa raken­netaan myös uus­van­haa pel­loille lähiöik­si. Tun­tu­vat kovin feik­iltä, kuin Dis­ney­lan­dis­sa kävelisi.

    Kyl­lä kaupunki­in voi ja pitää rak­en­taa mod­er­ni­akin täy­den­nys­rakemis­tamista, kun­han se on hyvän näköistä ja sopii ympäristöön. Tässä vaan pää­sevät raken­nusy­htiöt liikaa toim­i­maan omin­päin, jol­loin tulos on usein huono tai vielä huonompi.

  10. Sepi:
    Eikö tuo­ta pysäköinti­normin purkua saisi myy­tyä kokoomuk­selle edes sil­lä, että antaisi pysäköin­nin järjestyä kokon­aan markkinaehtoisesti? 

    Markki­nat ovat myrkkyä virkamiespuolueelle. Mitä siitäkin nyt tulisi, jos köy­hä opet­ta­ja jou­tu­isi mak­samaan parkkipaikas­taan markkinahinnan?

  11. > Ihmette­limme moniäänis­es­ti, eikö tänne voisi tehdä kunnolla
    >korkeam­paa. Ei voi. Pysäköinti­nor­mi. Arrrrgh!

    Kukas niistä normeista päät­tää ellette te siel­lä lau­takun­nas­sa ja valtuustossa?

  12. Pekka Pes­si: Markki­nat ovat myrkkyä virkamiespuolueelle. Mitä siitäkin nyt tulisi, jos köy­hä opet­ta­ja jou­tu­isi mak­samaan parkkipaikas­taan markkinahinnan? 

    Jos markki­nat toimi­si­vat, paikko­jen hin­ta lask­isi oleel­lis­es­ti nykyis­es­tä. Ongel­ma on sään­te­ly yhdis­tet­tynä epäter­veeseen pääomi­tuk­seen, joka nos­taa parkkipaikan hin­nat taivaisiin.

  13. Jos yhdessä asi­as­sa voisi käyt­tää oppia moot­to­ri­urheilus­ta niin se on rampin suun­nit­telu. Tilaa voidaan säästää merkit­tävästi, kun­han kak­si asi­aa toteutuu:

    a) kallis­tus on sisään päin.
    b) kaarre aukeaa eikä kiristy lop­pua kohti

  14. Osmo Soin­in­vaara: Selitä tarkem­min. Miten pysäköin­tilu­olan hin­ta lask­isi, jos niitä pääomitet­taisi­in toisin?

    Kaupun­ki perus­taisi osakey­htiön, raken­nut­taisi ja myisi osak­keet voitol­la asukkaille paik­ka ker­ral­laan. Kaupun­ki tai asukas tai molem­mat voit­ta­vat ja paikko­ja saa ylipäätään ostaa edes rahalla.

    Nyt kaupun­ki raken­nut­taa ja myy omakus­tan­nush­in­taan Kevalle tai vuokraa monop­o­li­toim­i­joille jot­ka vuokraa­vat voitol­la asukkaille. Kaupun­ki ja asukkaat häviävät.

    1. Kasupun­ki tekee noin Jätkäsaa­res­sa, pait­si, että azsun­to-osakey­htiöi­den on pakko ostaa ne omakus­tan­nush­in­taan. Vapaae­htois­es­ti kukaan ei mak­sa pysäköin­tipaikas­ta 60 000 euroa. Pysäköimi­nen on kallista tiivi­is­sä kaupunkirakenteessa.

  15. Osmo Soin­in­vaara:
    Selitä tarkem­min. Miten pysäköin­tilu­olan hin­ta lask­isi, jos niitä pääomitet­taisi­in toisin? 

    Sään­te­ly yhdis­tet­tynä gryn­deriv­e­toiseen rak­en­tamiseen on yhtälö, jos­sa rak­en­ta­jan kan­nat­taa mielum­min tehdä liian vähän paikko­ja kuin riit­tävästi paikko­ja. Niukku­u­den val­lites­sa gryn­der­it pystyvät myymään paikan vähin­tään tupla hin­taan. Tätä edesaut­ta­vat eräät hyväuskoiset poli­itikot laske­mal­la nor­mit niin alas, että gryn­derin tuo­tot paukku­vat pilviin.

    Aivan käsit­tämät­tömik­si hin­nat kipua­vat jostain syys­tä sil­loin, kun asi­aan sotke­taan vielä jokin kun­nalline yri­tys vetämään välistä paikko­jen vuokrissa. 

    Paras ratkaisu on, että koko normista luovu­taan. Samal­la pitää luop­ua myös muus­ta turhas­ta sään­telystä, tont­tien myyn­nistä raken­nus­li­ikkeille ja kadun­var­si­paikko­jen alennusmyynnistä.

  16. Kimi:
    Jos yhdessä asi­as­sa voisi käyt­tää oppia moot­to­ri­urheilus­ta niin se on rampin suun­nit­telu. Tilaa voidaan säästää merkit­tävästi, kun­han kak­si asi­aa toteutuu:
    a) kallis­tus on sisään päin.
    b) kaarre aukeaa eikä kiristy lop­pua kohti 

    Nyt yrität myy­dä juuri sel­l­aista ramp­pia, joka suo­ma­lais­ten liiken­nesu­un­nit­telijoiden mukaan on hen­gen vaar­alli­nen. Tur­valli­nen ramp­pi hei­dän mukaansa on juuri päin vas­toin rakennettu. 😀

    Kaik­ki kaiketi muis­ta­vat Kehä III:lle Turun motarin pohjoipuolelle teh­dyn rampin, joka liiken­nesu­un­nit­telijoiden mukaan oli aivan uusia uria auko­va ja erit­täin tur­valli­nen, kos­ka se päät­tyi tur­val­liseen 90 asteen kul­maan. Ramp­pia muutet­ti­in myöhem­min, mut­ta sil­loinkaan suun­nit­teli­ja ei myön­tänyt lehti­ju­tus­sa virhet­tään, vaik­ka ramp­pi oli aiheut­tanut usei­ta kuolonkolareita! 🙁

  17. tpyy­lu­o­ma: Siihen saatin jo helpo­tus, että puo­let paikoista voi tehdä markki­nae­htois­es­ti, hyväl­lä viherkokoomus yhteistyöllä.

    En kehuisi. Eikös nimeno­maan Kokoomus halua autoli­iken­net­tä ja siten käytän­nössä myös enem­män parkkipaikko­ja ja kaupunkimotaria?

    Osmo Soin­in­vaara: Vapaae­htois­es­ti kukaan ei mak­sa pysäköin­tipaikas­ta 60 000 euroa. Pysäköimi­nen on kallista tiivi­is­sä kaupunkirakenteessa.

    Entäs jos ne vuokraisi 2000 €/vuosi tms.?
    Ostakoot autoil­i­jat vaik­ka vähän halvem­pia auto­ja, jos on rahas­ta kiinni.

  18. Aivan Län­siväylään kiin­ni koko matkalta yht­enäi­nen sato­jen metrien pitu­inen hal­pa parkki­ta­lo, 3 ker­rosta. Se blokkaisi melun, eikä melu taas hait­taa pysäköintitoimintaa.

  19. Muis­tanko väärin vai oliko se parkkisnor­mi vain ohje jos­ta voi perustel­luis­sa syis­sä jous­taa. Eikö metroase­ma kiven­heiton­päässä olisi hyvä syy rak­en­taa enem­män asun­to­ja. Tulisi merinäköalaa

  20. OS:“Venesatama mak­saa 17 miljoon­aa, liki sata­ton­nia vene­paikkaa kohden, kol­men vuo­den pyörätierahat.”

    Mitäköhän tämänkin takana on? Valitet­tavasti olen menet­tänyt kaiken uskoni virkamiehi­in. Heil­lä ei ole pen­niäkään pelis­sä ja voivat rellestää niinkuin sielu sietää.

    Alueel­la näyt­tää ole­van kak­si van­haa ja yksi uusi vene­sa­ta­ma. Pohjoinen uusi sata­ma lie­nee tarkoitet­tu asun­toveneille. Eli niis­sä täy­tyy olla joka paikalla kun­nal­lis­tekni­ik­ka, joka on tietysti paljon kalli­impi toteut­taa kuin omakoti­talon kun­nal­lis­tekni­ik­ka. Luul­tavasti nuo asun­tove­neet eivät lähde koskaan sata­mas­ta minnekään. 

    NJK:n van­ha toimi­va sata­ma muo­toil­laan uudelleen, jot­ta suo­jelu­alue etelässä saadaan erotet­tua kokon­aisu­ud­es­ta. NJK:n sata­ma menee siis kokon­aan uusik­si ja ei siinä mitään, kos­ka Suo­mi on toki maail­man rikkain maa ja rahaa voi heit­tää kaivoon niin paljon kuin lystää. 

    Jos Vask­i­lah­denkin van­haan sata­maan sat­sa­taan kovin paljon pelimerkke­jä, kehotan kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­taa käyt­tämään val­taansa eikä vain hyväksymään tai jät­tämään pöy­dälle seu­raavas­sa kok­ouk­ses­sa hyväksyt­täväk­si kaikkia mielipuoliesityksiä.

    Itse mak­san vene­paikas­tani kaupungille tänä vuon­na 172,18 + alv 24%. Sähkö tulee, jota mon­et käyt­tävät puolisalaa ilmaisek­si ja vet­tä ei käytä juuri kukaan. Lai­turin val­ot palavat kel­lon ympäri yöt­tömässä yössä. Poi­jut on kiin­ni ruos­tuvil­la lenkeil­lä, jot­ta syys­myrskyssä veneet irtoaisi­vat mukavasti ja veneen­o­mis­ta­jat voisi­vat nos­taa vaku­u­tus­ra­hansa. Liikun­tavi­ras­to laimin­lyö lai­turei­den kun­nos­tus­ta niin paljon kuin pystyvät. Vas­taa­va virkamiespääl­likkö kaipaa neliv­e­tomaas­turia työ­suhdeau­tok­si, jot­ta pääsee sil­lä rantaan tor­ju­maan venäläis­ten super­tankkerei­den öljyvahingot.

  21. migul:
    Muis­tanko väärin vai oliko se parkkisnor­mi vain ohje jos­ta voi perustel­luis­sa syis­sä jous­taa. Eikö metroase­ma kiven­heiton­päässä olisi hyvä syy rak­en­taa enem­män asun­to­ja. Tulisi merinäköalaa 

    Muis­telisin, että parkkipaikkanormeis­sa jous­tamista karsaste­taan sik­si, että pelätään niitä seu­rauk­sia, mitä tulee, jos jälkikä­teen tulee suuria poli­it­tisia painei­ta parkkipaikko­jen lisäämiselle. Ne otet­taisi­in sit­ten var­maan viheralueista.

    Autot­tomik­si suun­nitel­tu­i­hin kort­telei­hin on voin­ut alun­perin muut­taa sinkku­ja, jot­ka per­heel­listyvät ja muut­tuneen elämän­ti­lanteen myötä yksi­ty­isauto­jen tarve kas­vaa. Toki moni tuos­sa tilanteessa pakkaa kamansa ja siir­tyy kehyskun­ti­in päin.

  22. Mikko Num­melin:
    Autot­tomik­si suun­nitel­tu­i­hin kort­telei­hin on voin­ut alun­perin muut­taa sinkku­ja, jot­ka per­heel­listyvät ja muut­tuneen elämän­ti­lanteen myötä yksi­ty­isauto­jen tarve kas­vaa. Toki moni tuos­sa tilanteessa pakkaa kamansa ja siir­tyy kehyskun­ti­in päin. 

    Har­val­la sinkul­la on varaa han­kkia niin isoa asun­toa, että siinä (useim­mat) viit­si­sivät per­het­tä kas­vat­taa. Asun­to­jen hin­to­jen kan­takaupun­gin tienoil­la ollessa mitä ovat, niin uuden isom­man ost­a­mi­nen naa­purista myöskään usein ole vai­h­toe­hto. Todel­lista kus­tan­nus­ta­soa vas­taa­van kysyn­nän ylit­tävä autopaiko­jen kaavoitus niille suh­teel­lisen har­voille neliök­ilo­me­treille, joil­la on toimi­va joukkoli­ikenne ei tilan­net­ta patranna.

  23. Eikö tuo­ta pysäköinti­normin ongel­maa voisi ratkaista vaik­ka siten, että rak­en­taisi Län­siväylän var­teen melusuo­jak­si korkeat parkkitalot?

  24. Lisäys edel­liseen: Eli yrit­täkää nyt vielä saa­da alueen tehokku­ut­ta korkeam­mak­si korkeam­mil­la rakennuksilla.

  25. Hyväksyt­ti­in poikkeamis­lu­pa. Keit­tiön kaut­ta oli valitet­tu asun­to­jen keskikoon 50 neliön vähim­mäis­vaa­timus­ta. Suun­nitelmis­sa kun keskikook­si tulee 48 neliötä. Tämä määräys tulee kaavas­ta eikä siitä voitu myön­tää poikkeamista, kos­ka sitä ei ollut haet­tu. Raken­nus­lu­van myön­täjältä voi pyytää pitkämielisyyt­tä tai sit­ten pitää kak­si asun­toa yhdis­tää yhdek­si. On siel­lä tarvet­ta perheasunnoillekin.

    Tulee siihen taloon iso­jakin asun­to­ja. Ja noin yleisem­min, tämä on mainio tapaus: ylipään­sä voiti­in muut­taa asun­noik­si (kiitos KH), ei sisäl­lä parkki­hal­lia lainkaan (!), ja vielä yksiöitä! Pidem­min http://tolkku.blogspot.fi/2014/03/asunnot-voittivat-byrokratian-alppilassa.html

  26. Ris­to: Har­val­la sinkul­la on varaa han­kkia niin isoa asun­toa, että siinä (useim­mat) viit­si­sivät per­het­tä kasvattaa… 

    Tuo­hon perus­tuu väite, ettei eräil­lä alueil­la tarvit­taisi parkkipaikko­ja. Tämä pitääkin paikkansa osit­tain opiske­li­ja-asun­nois­sa, mut­ta tilas­tothan osoit­ta­vat täl­lä het­kel­lä lap­siper­hei­den mielum­min tyy­tyvän pienem­pään asun­toon ja pitävän keskus­tan palvelui­ta tärkeinä.

    Ongel­ma on, ettei kaupun­ki ole kehit­tynyt ter­veesti ja keskus­tan ulkop­uolel­la on epäter­veen har­vaan asut­tu­ja aluei­ta kuten Laut­tasaari, Taka-Töölö, Munkkivuori, Haa­ga jne.

  27. Ris­to: Har­val­la sinkul­la on varaa han­kkia niin isoa asun­toa, että siinä (useim­mat) viit­si­sivät per­het­tä kasvattaa.

    Jep. Asun­to­jen suh­teen pitäisikin pyrk­iä jous­tavu­u­teen kokon­aisu­u­den tasol­la, ei asun­to­ta­sol­la. Tähän samaan sop­paan kuu­luu sit­ten myös niin asun­toko­htaiset pysäköin­tipaikat kuin esteettömyysmääräyksetkin.

    Omis­tusasum­ista jous­tavam­man vuokra-asumisen suo­sion nos­t­a­mi­nen euroop­palaiselle tasolle ja veroki­ilo­jen pois­to pitäisi olla ensim­mäisenä asun­topoli­ti­ikan tavoit­teena. Ammat­ti­maisem­pi asun­to­jen omistaminen/rakennuttaminen saat­taisi tuo­da myös posi­ti­ivisia laatu­vaiku­tuk­sia asun­tomarkki­noille, kun vuokraisän­näl­lä olisi intres­sit ja ammat­ti­taito vaa­tia elinkaarikus­tan­nuk­sil­taan edullisia raken­nuk­sia sen sijaan että gryn­deri pyyhkii vas­tu­un käsistään heti kun yli­hin­tainen luukku on saatu myytyä.

    Vuokra-asun­toi­hin ei myöskään syn­ny saman­laista tun­nesidet­tä kuin omis­tusasun­toi­hin, eli myös ihan lop­pukäyt­täjät saat­taisi­vat suh­tau­tua asumiseen­sa nyky­istä rationaalisemmin.

  28. Mikko Num­melin: Muis­telisin, että parkkipaikkanormeis­sa jous­tamista karsaste­taan sik­si, että pelätään niitä seu­rauk­sia, mitä tulee, jos jälkikä­teen tulee suuria poli­it­tisia painei­ta parkkipaikko­jen lisäämiselle. Ne otet­taisi­in sit­ten var­maan viheralueista.

    On suuri mys­teeri, miten kan­takaupun­gin van­hois­sa kort­teleis­sa pär­jätään, kun kadun­var­si­paikko­ja on mur­to-osa asun­to­jen määrään ver­rat­tuna. Tois­taisek­si viher­alueet ovat saa­neet olla rauhassa.

  29. Mikko Num­melin: Muis­telisin, että parkkipaikkanormeis­sa jous­tamista karsaste­taan sik­si, että pelätään niitä seu­rauk­sia, mitä tulee, jos jälkikä­teen tulee suuria poli­it­tisia painei­ta parkkipaikko­jen lisäämiselle. Ne otet­taisi­in sit­ten var­maan viheralueista.

    Autot­tomik­si suun­nitel­tu­i­hin kort­telei­hin on voin­ut alun­perin muut­taa sinkku­ja, jot­ka per­heel­listyvät ja muut­tuneen elämän­ti­lanteen myötä yksi­ty­isauto­jen tarve kas­vaa. Toki moni tuos­sa tilanteessa pakkaa kamansa ja siir­tyy kehyskun­ti­in päin.

    Tämän takia minus­ta paras olisi sel­l­ainen jär­jestelmä, jossa:

    A) Kaupungi­nosas­ta on kaavas­sa osoitet­tu tilo­ja, jonne saa (mut­ta ei ole pakko) rak­en­taa parkkipaikko­ja ken­tän, talon tai luolan muodossa.

    B) Uusien paikko­jen rak­en­tamisen kyn­nys A‑kohdassa annetun tilan puit­teis­sa on matala.

    C) A‑kohdan jäl­keen kaupun­gin ei tarvit­sisi sekaan­tua koko asi­aan muuten kuin raken­nuslupi­en hyväksymisen muodossa.

    D) A‑kohdassa annet­tu kiin­tiö on sen ver­ran suuri, ettei se lopu nyt ihan heti.

    1. Kent­tä (maan­päälli­nen paikoi­tus) ei käy, kos­ka mak­si­maa­li­nen tehokku­us on sil­loin 0,8, eli kovin vähän. Jos kym­menker­roksisen raken­nuk­sen vier­essä on parkkikent­tä ja vaa­timus on autopaik­ka /100 neliötä, parkkikent­tä vie kolminker­tais­es­ti talon vaa­ti­man alan. Kun­nol­lises­sa kaupungis­sa tehokku­us on noin 2.

  30. Kalle: Tuo­hon perus­tuu väite, ettei eräil­lä alueil­la tarvit­taisi parkkipaikko­ja. Tämä pitääkin paikkansa osit­tain opiske­li­ja-asun­nois­sa, mut­ta tilas­tothan osoit­ta­vat täl­lä het­kel­lä lap­siper­hei­den mielum­min tyy­tyvän pienem­pään asun­toon ja pitävän keskus­tan palvelui­ta tärkeinä.

    Ongel­ma on, ettei kaupun­ki ole kehit­tynyt ter­veesti ja keskus­tan ulkop­uolel­la on epäter­veen har­vaan asut­tu­ja aluei­ta kuten Laut­tasaari, Taka-Töölö, Munkkivuori, Haa­ga jne. 

    Nuoko muka epäter­veitä aluei­ta? Eikö Hesari kir­joit­tanut hil­jan siitä, miten Alp­pi­har­jus­sa (tai Alp­pi­las­sa) on suh­teel­lis­es­ti eniten mie­len­ter­veysongelmia koko kaupungis­sa. Kun ver­taa tilan­net­ta asum­isti­hey­teen, ymmärtää syyn. Viimek­si­maini­tut ovat niitä tiheim­män asu­tuk­sen aluei­ta. Ei ihme, jos siel­lä, mui­ta aluei­ta helpom­min, voi sit­ten tun­tua siltä kuin seinät kaa­tu­isi­vat päälle.

  31. Tämä Koivusaaren osayleiskaava­su­un­nitel­ma tuo louhe- ja soraläjien siir­toi­neen mieleen Stal­in­in toteut­ta­mat taannnoiset tataariväestön pakkosi­ir­rot Krim­iltä. KSV junailee suun­nitel­mat, joiden mukaan vesil­in­tu­jen pes­imä- ja ravin­non­hakualueet otet­taisi­in uuden väestön käyt­töön väk­isin, aluei­den päälle, ruop­pausten jäl­keen, kasat­taisi­in peräti 1 300 000 kuu­tiometriä louhet­ta ja soraa, ettei vain alueen nykyi­nen asu­jaimis­to (kalat, lin­nut ym.) voisi enää pala­ta, ja kaiken päälle vielä hulp­peat ökya­sun­not uuden asu­jamis­ton asukkaille! Siis hyvästitkö pitäisi heit­tää alueen luon­toar­voille (niitä todel­lakin on!!!) vielä nyky­isin meille kaikille avoim­i­na näkyville maisemille, jos rahan ääni vain puhuu ja dik­taat­torin lail­la määrää?

    Kauanko tuo sora/louherekkojen (tai) proomu­jen ral­li mah­taisi kestää? Mik­si ihmeessä tuo saatanalli­nen rum­ba pitäisi voi­da käyn­nistää jo ennen kuin edes suun­nitel­mat (kaavoituk­sen osalta) oli­si­vat valmiit?

    Kävin tänään (29.3.), varhain aamul­la kat­so­mas­sa Koivusaaren ja sen ympäristön maisemia, jot­ka ovat min­ulle ennestäänkin tut­tu­ja. Sotka­parvet, telkät ja jout­senet oli­vat jo alueelle saa­puneet, tikkakin (jota en näh­nyt, mut­ta kuulin) nakut­teli jälleen jotakin lahom­paa puu­ta. Rikkoutuneen jääri­it­teen kahi­na oli aamu­varhaisel­la alku­un läh­es ain­oa ään­i­maise­man osa. Mik­si, oi mik­si tämä kaik­ki meille yhteinen (lähilu­on­to, maise­mat, virk­istysar­vot) pitäisi hävit­tää??? (Tai se, mikä hävi­tyk­sen jäl­keen jäl­jelle jäisi, liki kaik­il­ta heistä saavut­ta­mat­tomi­in yksityistää?)

  32. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Nuoko muka epäter­veitä aluei­ta? Eikö Hesari kir­joit­tanut hil­jan siitä, miten Alp­pi­har­jus­sa (tai Alp­pi­las­sa) on suh­teel­lis­es­ti eniten mie­len­ter­veysongelmia koko kaupungis­sa. Kun ver­taa tilan­net­ta asum­isti­hey­teen, ymmärtää syyn. Viimek­si­maini­tut ovat niitä tiheim­män asu­tuk­sen aluei­ta. Ei ihme, jos siel­lä, mui­ta aluei­ta helpom­min, voi sit­ten tun­tua siltä kuin seinät kaa­tu­isi­vat päälle.

    Eiköhän Alp­pi­las­sa vaiku­ta eniten se, että siel­lä on paljon halpo­ja yksiöitä mut­ta väestö ei ole nuorisoon pain­ot­tunut­ta kuten Kallios­sa. Mie­len­ter­veysongel­maiset asu­vat käsit­tääk­seni keskimääräistä use­am­min yksin. Alp­pi­las­sa on sitä pait­si vier­essä Alp­pipuis­to ja Eläintarha.

  33. Osmo Soin­in­vaara:
    Kasupun­ki tekee noin Jätkäsaa­res­sa, pait­si, että azsun­to-osakey­htiöi­den on pakko ostaa ne omakus­tan­nush­in­taan. Vapaae­htois­es­ti kukaan ei mak­sa pysäköin­tipaikas­ta 60 000 euroa. Pysäköimi­nen on kallista tiivi­is­sä kaupunkirakenteessa.

    Kyl­lä maksaa.

  34. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Eiköhän Alp­pi­las­sa vaiku­ta eniten se, että siel­lä on paljon halpo­ja yksiöitä mut­ta väestö ei ole nuorisoon pain­ot­tunut­ta kuten Kallios­sa. Mie­len­ter­veysongel­maiset asu­vat käsit­tääk­seni keskimääräistä use­am­min yksin. Alp­pi­las­sa on sitä pait­si vier­essä Alp­pipuis­to ja Eläintarha.

    Vai ei ole Alp­pi­har­jus­sa ja Alp­pi­las­sa nuorisoa? Sopii käy­dä paikan pääl­lä kat­so­mas­sa. Esimerkik­si Vaasankatu, tuo nuori­son uusi ihanne, sijait­see nimeno­maan Alp­pi­har­jus­sa (kuten nykyään määritel­lään. Aiem­min se oli pelkkä Har­ju). Eikä Vaasankatu ole Kallios­sa, vaik­ka Hesari koet­taa meille koko ajan näin uskotella.

  35. Jalankulk­i­ja: Vai ei ole Alp­pi­har­jus­sa ja Alp­pi­las­sa nuorisoa? Sopii käy­dä paikan pääl­lä kat­so­mas­sa. Esimerkik­si Vaasankatu, tuo nuori­son uusi ihanne, sijait­see nimeno­maan Alp­pi­har­jus­sa (kuten nykyään määritel­lään. Aiem­min se oli pelkkä Har­ju). Eikä Vaasankatu ole Kallios­sa, vaik­ka Hesari koet­taa meille koko ajan näin uskotella. 

    Alp­pi­har­ju on kaupungi­nosa, jon­ka osa-alueet ovat Har­ju ja Alp­pi­la. Näin ker­too Helsin­gin paikkati­etopalvelu (http://kartta.hel.fi/).

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.