Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.3.2014

Koi­vusaa­ren osayleiskaava

Koi­vusaa­ri on saa­tu puser­re­tuk­si tap­piol­li­ses­ta kan­nat­ta­vak­si (maan myyn­ti­hin­ta ylit­tää kau­pun­gin inves­toin­ti­me­not) lisää­mäl­lä tehok­kuut­ta ja alen­ta­mal­la laa­tu­vaa­ti­muk­sia. Nyt käsit­te­lem­me vain yleis­kaa­vaa, joten emme var­si­nai­ses­ti tee pää­tök­siä esi­mer­kik­si sii­tä, miten ran­nat raken­ne­taan tai mis­tä kaut­ta pyö­rä­tie joh­de­taan, mut­ta ohjeel­li­set mer­kin­nät ovat hyvä ennus­te sii­tä, mitä tulee tapahtumaan.

Pyö­rä­reit­tiä tut­ki­taan myös suo­raan niin, että se sukel­taa ramp­pien ali, mut­ta yhtä mäki­nen sii­tä niin tulee (tosin ylä­mäen pää­see vauh­dil­la ylös). Kal­lis sii­tä tulee niin ikään, mut­ta se on seu­dun tär­keim­piä pyöräreittejä.

Moot­to­ri­tie­mi­toi­tus Hyvin moni, myös alan ammat­ti­lai­nen, on ihme­tel­lyt, mik­si niin pal­jon pan­naan tilaa moot­to­ri­tie­ta­soi­seen liit­ty­mään. Hana­saa­ren liit­ty­mään tukeu­tu­mi­nen ei oikein onnis­tu ja pal­jon meni­si rin­nak­kais­tie­hen­kin maa­ta ja rahaa. Kysyin, sai­si­ko ris­teyk­sen puris­te­tuk­si pie­nem­pään tilaan, jos Län­si­väy­läl­le pani­si nopeus­ra­joi­tuk­sen (muu­al­la sen voi lait­taa myös uloim­mal­le kais­tal­le) Ei kuu­lem­ma auta, kos­ka kun se on moot­to­ri­tie, sii­nä pitää käyt­tää moot­to­ri­tien mitoi­tus­ta. Keho­tin soit­ta­maan val­tiol­le ja kysy­mään, voi­si­ko sen mer­ki­tä maan­tiek­si. (Jos kuluis­ta tulee rii­taa val­tion kans­sa, kau­pun­ki voi­si vaik­ka kus­tan­taa sen lii­ken­ne­mer­kin.) Moni asia yksin­ker­tais­tui­si, jos näin teh­täi­siin, myös pää­sy Kata­ja­har­jus­ta Län­si­väy­läl­le (Espoon maan­tiel­le). Lupa­si­vat soit­taa. Meil­le näy­tet­tiin myös kuvia, mil­tä Koi­vusaa­ri näyt­tää sit­ten, kun Län­si­väy­lä on muu­tet­tu kaduk­si. Pal­jon parem­mal­ta, mut­ta mil­lai­set inves­toin­nit sii­nä välis­sä jou­du­taan teke­mään ”tila­päi­siin” ramppeihin.

Ihmet­te­lim­me moni­ää­ni­ses­ti, eikö tän­ne voi­si teh­dä kun­nol­la kor­keam­paa. Ei voi. Pysä­köin­ti­nor­mi. Arrrrgh!

Vene­sa­ta­ma mak­saa 17 mil­joo­naa, liki sata­ton­nia vene­paik­kaa koh­den, kol­men vuo­den pyörätierahat.

 

Kaar­tin polii­si­ta­lo asunnoiksi 

Hyväk­syt­tiin yksi­mie­li­ses­ti. Kävim­me vähän var­jo­nyrk­kei­lyä ark­ki­teh­tuu­rin suun­tauk­sis­ta. Kun talos­ta näki vähän enem­män kuvia, se alkoi vai­kut­taa parem­mal­ta. Mie­len­kiin­toi­nen yhtei­söl­li­nen poh­ja­rat­kai­su. Näin saa­daan taas 150 tyy­ty­väis­tä asu­kas­ta Ete­lä-Hel­sin­kiin. Senaat­ti­kiin­teis­töt halu­aa muut­taa myös naa­pu­ri­ta­lon asunnoiksi.

Todet­ta­koon tämän lis­tan ulko­puo­lel­ta, että Val­tion kehys­neu­vot­te­luis­sa keho­tet­tiin Senaat­ti­kiin­teis­töä myy­mään epä­ku­rant­te­ja toi­mis­to­ta­lo­jaan Hel­sin­gis­sä, joten asun­noik­si muu­tet­ta­via toi­mis­to­ja on koh­ta jonossa.

Lausun­to tienkäyttömaksuista.

Eija Lou­koi­la (vas) esit­ti, että lausun­nos­ta pois­tet­tai­siin kan­ta, jon­ka mukaan kilo­met­ri­mak­sun pitäi­si olla sama koko maas­sa. Esit­te­li­jän kan­ta voit­ti äänin 5–3 (Lou­koi­la, Hen­na­riik­ka Anders­son ja minä). Tätä kol­men hen­gen ryh­mää ei ole­kaan aiem­mis­sa äänes­tyk­sis­sä esiintynyt.

Kala­sa­ta­man kes­kuk­sen (tila­päi­nen) liikennesuunnitelma

Täs­tä voi tul­la vähem­män tila­päi­nen, kos­ka rahaa Sör­näis­ten tun­ne­liin ei aivan heti löy­dy. Tämä kyl­lä hei­ken­tää olo­ja kala­sa­ta­mas­sa ja myös jouk­ko­lii­ken­teen toi­min­taa. Alu­een lii­ken­ne menee aivan mul­lin mal­lin, kun Kala­sa­ta­man tor­ne­ja ale­taan raken­taa kesäl­lä. Itä­väy­län lii­ken­ne vai­keu­tuu sel­väs­ti ja sitä kes­tää kol­me vuotta.

Yhteis­käyt­tö­au­to­jen asukaspysäköintilupa

Kos­ka alal­le on tulos­sa kil­pai­lua (24H), CityCarClu­bin nimik­ko­pai­kat pois­te­taan ja yri­tyk­sil­le myön­ne­tään asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nuk­set koko kau­pun­gin alu­eel­le. Mat­ti Nii­ra­nen (kok) pyy­si asian pöy­däl­le vii­kok­si. Se käsi­tel­lään siis april­li­päi­vä­nä lau­ta­kun­nan avoi­mes­sa kokouk­ses­sa, joka on näh­tä­vis­sä Hel­sin­ki-kana­val­la. Val­tuus­ton kas­vis­ruo­ka­kes­kus­te­lun You­Tu­be –videon kat­so­ja­lu­vut ovat­kin jo alka­neet hiipua. 🙂

Pää­tök­ses­sä on kum­mal­li­nen ylä­ra­ja, jon­ka mukaan näi­tä auto­ja sai­si olla vain 600 ja yhdel­lä toi­mi­jal­la 120. Täl­lä rajal­la ei var­maan­kaan ole mitään mer­ki­tys­tä, mut­ta juu­ri sik­si en ymmär­rä mik­si sitä esi­te­tään. Kau­pun­ki pyr­kii sii­hen, että yhtiöil­lä oli­si yhtei­nen varaus­jär­jes­tel­mä (vrt. tak­sit) mikä paran­tai­si asi­aa huomattavasti.

Luon­non­suo­je­lu­lii­ton toi­mis­to­ta­los­ta asun­to­ja Kot­kan­ka­dul­la

Hyväk­syt­tiin poik­kea­mis­lu­pa. Keit­tiön kaut­ta oli vali­tet­tu asun­to­jen kes­ki­koon 50 neliön vähim­mäis­vaa­ti­mus­ta. Suun­ni­tel­mis­sa kun kes­ki­kook­si tulee 48 neliö­tä. Tämä mää­räys tulee kaa­vas­ta eikä sii­tä voi­tu myön­tää poik­kea­mis­ta, kos­ka sitä ei ollut haet­tu. Raken­nus­lu­van myön­tä­jäl­tä voi pyy­tää pit­kä­mie­li­syyt­tä tai sit­ten pitää kak­si asun­toa yhdis­tää yhdek­si. On siel­lä tar­vet­ta perheasunnoillekin.

Seu­raa­va kokous 1.4. lähe­te­tään suo­ra­na Hel­sin­ki-kana­val­la. Ensim­mäi­nen ker­ta sataan vuo­teen, tasan!

41 thoughts on “Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.3.2014”

  1. Käsi­tin, että Hel­sin­gin osuus län­si­met­ros­ta (kar­keas­ti 200 mil­joo­naa euroa) piti rahoit­taa Koi­vusaa­res­ta saa­ta­vil­la tont­ti­tu­loil­la. Kun ote­taan tämä huo­mioon, jää kau­pun­ki edel­leen sen 100–150 mil­joo­naa euroa tap­piol­le. Kor­jat­kaa jos olen väärässä.

    Pysä­köin­ti­nor­min höl­lää­mi­nen, asui­na­lu­een hal­kai­se­va mota­ri liit­ty­mä­vi­ri­tyk­si­neen pää­ka­duk­si, kal­liis­ta kattamisista/eritasoratkaisuista luo­pu­mi­nen ja reip­paas­ti lisää ker­ros­ne­liöi­tä met­roa­se­man ympä­ris­töön pai­not­tuen, niin eikö­hän tämä vie­lä kau­pun­gil­le koko­nai­suu­te­na kan­nat­ta­vak­si saada. 

    Nyt käsi­tel­tä­vän osay­leis­kaa­van läpi pääs­tä­mi­nen tuol­lai­se­naan on vir­he, joka on vie­lä kor­jat­ta­vis­sa. Edes ste­reo­tyyp­pi­ses­ti auto­riip­pu­vai­ses­sa Espoos­sa ei yhden­kään tule­van met­roa­se­man välit­tö­mäs­sä ympä­ris­tös­sä ole mota­ria tär­ve­le­mäs­sä maan­käy­tön mah­dol­li­suuk­sia yhtä voi­mak­kaas­ti kuten Hel­sin­gin Koi­vusaa­res­sa tämän suun­ni­tel­man myötä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Mitä Län­si­väy­lään tulee, niin kun asia ote­taan oikeal­la tasol­la esil­le, voi­sin hyvin kuvi­tel­la val­tion tule­van mie­lel­lään tulee vas­taan sekä asun­to­po­liit­tis­ten tavoit­tei­den­sa vuok­si että toi­saal­ta ties­tön yllä­pi­to- ja kehit­tä­mis­ra­ho­jen olles­sa tiu­kal­la. Muu­ten­kin voi­si kysyä, mitä ihmeen miel­tä on sii­nä, että käy­tän­nös­sä pai­kal­lis­lii­ken­net­tä pal­ve­le­va tie kes­kel­lä pk-seu­tua on val­tion vastuulla?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Tuo pyö­rä­tie­on­gel­ma oli­si kiva näh­dä kuva­na. Ihmet­te­len suu­res­ti, mik­si se on niin vaikeaa.

    Moot­to­ri­tie­mi­toi­tus­ta voi käyt­tää teko­syy­nä kai­ken­lai­seen, mut­ta Suo­mes­sa mitoi­tuk­set ovat joten­kin teh­ty öve­rik­si. Muu­al­la voi ajaa lujem­paa kuin Suo­mes­sa väy­lien olles­sa kapeam­pia. Osmo, vai­ku­ta edus­kun­nas­sa niin, että samal­la kun mota­rien nopeus­ra­joi­tus­ta nos­te­taan vähän jär­ke­väm­mäk­si, niin mitoi­tus­vaa­ti­muk­sia tuo­daan lähem­mäs realismia. 😉

    Polii­si­ta­lon tilal­le tule­va talo on ruma. Ei sii­tä tee kau­niim­paa, vaik­ka joku selit­te­li­si sen ole­van kau­nis. Ero esi­mer­kik­si Parii­sin katu­ku­vaan on niin jär­kyt­tä­vä, etten voi käsit­tää mihin se perus­tuu. Siel­lä raken­ne­taan van­haan raken­nus­kan­taan sopi­via moder­ne­ja raken­nuk­sia, kun tääl­lä taas raken­ne­taan moder­ne­ja raken­nuk­sia. Muu­ten se Alva­rin hir­vi­tys kaup­pa­to­ril­ta pitää purkaa. 😀

    Oli­si­ko miten­kään mah­dol­lis­ta, että Hel­sin­gin kaa­vat muu­tet­tai­siin yhdel­lä pää­tök­sel­lä sel­lai­sik­si, että kai­kil­le ton­teil­le saa raken­taa vii­si ker­ros­ta umpi­kort­te­lia joko asun­to­ja tai toi­mi­ti­laa. Pääs­tään ker­ta­hei­tol­la eroon tur­his­ta kaa­va­muu­tok­sis­ta. Jos tämä ei ole mah­dol­lis­ta, niin haluen kuul­la hyvät perus­te­lut siihen! 😉

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Vuo­ris­to­ra­ta-pyö­rä­tiet ovat kyl­lä mel­koi­nen kirous suo­ma­lai­ses­sa lii­ken­ne­suun­nit­te­lus­sa. Auto­tiet teh­dään pro­fii­lil­taan mah­dol­li­sim­man tasai­sik­si, mut­ta pyö­rä­tien juok­su­te­taan sii­tä mis­tä sat­tuu sopimaan. 

    Pahim­mil­laan muu­ta­man sadan met­rin mat­kal­la jou­tuu sekä alit­ta­maan että ylit­tä­mään saman kadun. Lisäk­si ali­tuk­sis­sa on usein T‑risteys ja näky­vyys tun­ne­lis­ta tule­vaan lii­ken­tee­seen on pyö­reä nol­la, eli ala­mäes­tä saa­ta­va vauh­ti pitää tap­paa jar­ruil­la lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den nimis­sä tai sit­ten pitää vetää vain ris­kil­lä. Useim­mat vetää ris­kil­lä. Tun­ne­lis­ta tule­van koh­ta­lo onkin sit­ten tam­pa­ta nol­la­vauh­dis­ta mäen pääl­le. Käy kun­toi­lus­ta, mut­ta töi­hin mene­väl­le se tar­koit­taa tar­pee­ton­ta syk­keen nostoa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Hana­saa­ren liit­ty­mään tukeu­tu­mi­nen ei oikein onnistu”

    Mihin tämä perus­tuu, onko asi­aa sel­vi­tet­ty? Ymmär­rän, ettei se liit­ty­mä toi­mi, jos sii­tä saa ajaa läpi 80 km/h (kuten bus­sit nyky­ään). Mut­ta bus­si­lii­ken­ne joka tapauk­ses­sa lak­kaa, joten reu­nim­mai­sen kais­tan nopeu­den voi las­kea 50 tai 60 km/h. Näin on Län­si­väy­läl­lä jo teh­ty Kehä I ja Kehä II liit­ty­mis­sä län­nes­tä päin tul­taes­sa, joten onnis­tuu ihan liikennemerkillä.

    Rin­nak­kais­ka­tu on joka tapauk­ses­sa tulos­sa Län­si­väy­län ete­lä­puo­lel­le, jota pit­kin lii­ken­ne pää­see Koi­vusaa­res­ta Hana­saa­reen. Län­si­väy­län ylit­tä­vä sil­ta tar­vi­taan toki Koi­vusaa­ren kohdalle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. ano­muu­mi:
    Mitä Län­si­väy­lään tulee, niin kun asia ote­taan oikeal­la tasol­la esil­le, voi­sin hyvin kuvi­tel­la val­tion tule­van mie­lel­lään tulee vas­taan sekä asun­to­po­liit­tis­ten tavoit­tei­den­sa vuok­si että toi­saal­ta ties­tön yllä­pi­to- ja kehit­tä­mis­ra­ho­jen olles­sa tiu­kal­la. Muu­ten­kin voi­si kysyä, mitä ihmeen miel­tä on sii­nä, että käy­tän­nös­sä pai­kal­lis­lii­ken­net­tä pal­ve­le­va tie kes­kel­lä pk-seu­tua on val­tion vastuulla?

    Asias­ta tekee vie­lä moni­mut­kai­sem­man se, että kysees­sä on kyl­lä val­tion tie, eli val­tio mää­rää mitä siel­lä saa teh­dä, mut­ta tämän kysei­sen inves­toin­nin mak­saa Hel­sin­ki. Eli ELYn tie­vir­ka­mies voi vaa­tia ja vaa­tii­kin ihan mitä vaan, kos­ka ei se hänen kehyk­sis­sään näy. Se pitäi­si vaan ottaa Hel­sin­gil­le kaduk­si, ja jät­tää ELY puu­ha­maan maa­seu­tu­lii­ken­net­tä, johon sen osaa­mi­nen soveltuu.

    Ylei­sem­min, saa­tais­ko Osmo jon­kun raket­ti­pa­ke­tin osal­ta tämä lii­ken­nea­sia sem­moi­seen asen­toon, että yksi taho eli käy­tän­nös­sä Hel­sin­ki päät­tää suun­ni­tel­mis­ta ja rahas­ta? Käy­tän­nös­sä niin että ELYl­tä ei kysy­tä yhtään mitään ja val­tio antaa Hel­sin­gil­le nykyis­tä rahan­käyt­töä vas­taa­van vuo­toi­sen mää­rä­ra­han liikennehankkeisiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Sepi:
    Eikö tuo­ta pysä­köin­ti­nor­min pur­kua sai­si myy­tyä kokoo­muk­sel­le edes sil­lä, että antai­si pysä­köin­nin jär­jes­tyä koko­naan markkinaehtoisesti?

    Sii­hen saa­tin jo hel­po­tus, että puo­let pai­kois­ta voi teh­dä mark­ki­naeh­toi­ses­ti, hyväl­lä viher­ko­koo­mus yhteis­työl­lä. Nyt KSV:n pitäi­si vaan käyt­tää tuo mahdollisuus.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Kal­le: Ero esi­mer­kik­si Parii­sin katu­ku­vaan on niin jär­kyt­tä­vä, etten voi käsit­tää mihin se perus­tuu. Siel­lä raken­ne­taan van­haan raken­nus­kan­taan sopi­via moder­ne­ja rakennuksia

    Rans­kas­sa raken­ne­taan myös uus­van­haa pel­loil­le lähiöik­si. Tun­tu­vat kovin fei­kil­tä, kuin Dis­ney­lan­dis­sa kävelisi.

    Kyl­lä kau­pun­kiin voi ja pitää raken­taa moder­nia­kin täy­den­nys­ra­ke­mis­ta­mis­ta, kun­han se on hyvän näköis­tä ja sopii ympä­ris­töön. Täs­sä vaan pää­se­vät raken­nus­yh­tiöt lii­kaa toi­mi­maan omin­päin, jol­loin tulos on usein huo­no tai vie­lä huonompi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Sepi:
    Eikö tuo­ta pysä­köin­ti­nor­min pur­kua sai­si myy­tyä kokoo­muk­sel­le edes sil­lä, että antai­si pysä­köin­nin jär­jes­tyä koko­naan markkinaehtoisesti? 

    Mark­ki­nat ovat myrk­kyä vir­ka­mies­puo­lu­eel­le. Mitä sii­tä­kin nyt tuli­si, jos köy­hä opet­ta­ja jou­tui­si mak­sa­maan park­ki­pai­kas­taan markkinahinnan?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Pek­ka Pes­si: Mark­ki­nat ovat myrk­kyä vir­ka­mies­puo­lu­eel­le. Mitä sii­tä­kin nyt tuli­si, jos köy­hä opet­ta­ja jou­tui­si mak­sa­maan park­ki­pai­kas­taan markkinahinnan? 

    Jos mark­ki­nat toi­mi­si­vat, paik­ko­jen hin­ta las­ki­si oleel­li­ses­ti nykyi­ses­tä. Ongel­ma on sään­te­ly yhdis­tet­ty­nä epä­ter­vee­seen pää­omi­tuk­seen, joka nos­taa park­ki­pai­kan hin­nat taivaisiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Jos yhdes­sä asias­sa voi­si käyt­tää oppia moot­to­riur­hei­lus­ta niin se on ram­pin suun­nit­te­lu. Tilaa voi­daan sääs­tää mer­kit­tä­väs­ti, kun­han kak­si asi­aa toteutuu:

    a) kal­lis­tus on sisään päin.
    b) kaar­re auke­aa eikä kiris­ty lop­pua kohti

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Seli­tä tar­kem­min. Miten pysä­köin­ti­luo­lan hin­ta las­ki­si, jos nii­tä pää­omi­tet­tai­siin toisin?

    Kau­pun­ki perus­tai­si osa­keyh­tiön, raken­nut­tai­si ja myi­si osak­keet voi­tol­la asuk­kail­le paik­ka ker­ral­laan. Kau­pun­ki tai asu­kas tai molem­mat voit­ta­vat ja paik­ko­ja saa yli­pää­tään ostaa edes rahalla.

    Nyt kau­pun­ki raken­nut­taa ja myy oma­kus­tan­nus­hin­taan Keval­le tai vuo­kraa mono­po­li­toi­mi­joil­le jot­ka vuo­kraa­vat voi­tol­la asuk­kail­le. Kau­pun­ki ja asuk­kaat häviävät.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Kasu­pun­ki tekee noin Jät­kä­saa­res­sa, pait­si, että azsun­to-osa­keyh­tiöi­den on pak­ko ostaa ne oma­kus­tan­nus­hin­taan. Vapaa­eh­toi­ses­ti kukaan ei mak­sa pysä­köin­ti­pai­kas­ta 60 000 euroa. Pysä­köi­mi­nen on kal­lis­ta tii­viis­sä kaupunkirakenteessa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Seli­tä tar­kem­min. Miten pysä­köin­ti­luo­lan hin­ta las­ki­si, jos nii­tä pää­omi­tet­tai­siin toisin? 

    Sään­te­ly yhdis­tet­ty­nä gryn­de­ri­ve­toi­seen raken­ta­mi­seen on yhtä­lö, jos­sa raken­ta­jan kan­nat­taa mie­lum­min teh­dä lii­an vähän paik­ko­ja kuin riit­tä­väs­ti paik­ko­ja. Niuk­kuu­den val­li­tes­sa gryn­de­rit pys­ty­vät myy­mään pai­kan vähin­tään tupla hin­taan. Tätä ede­saut­ta­vat eräät hyvä­us­koi­set polii­ti­kot las­ke­mal­la nor­mit niin alas, että gryn­de­rin tuo­tot pauk­ku­vat pilviin.

    Aivan käsit­tä­mät­tö­mik­si hin­nat kipua­vat jos­tain syys­tä sil­loin, kun asi­aan sot­ke­taan vie­lä jokin kun­nal­li­ne yri­tys vetä­mään välis­tä paik­ko­jen vuokrissa. 

    Paras rat­kai­su on, että koko nor­mis­ta luo­vu­taan. Samal­la pitää luo­pua myös muus­ta tur­has­ta sään­te­lys­tä, tont­tien myyn­nis­tä raken­nus­liik­keil­le ja kadun­var­si­paik­ko­jen alennusmyynnistä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Kimi:
    Jos yhdes­sä asias­sa voi­si käyt­tää oppia moot­to­riur­hei­lus­ta niin se on ram­pin suun­nit­te­lu. Tilaa voi­daan sääs­tää mer­kit­tä­väs­ti, kun­han kak­si asi­aa toteutuu:
    a) kal­lis­tus on sisään päin.
    b) kaar­re auke­aa eikä kiris­ty lop­pua kohti 

    Nyt yri­tät myy­dä juu­ri sel­lais­ta ramp­pia, joka suo­ma­lais­ten lii­ken­ne­suun­nit­te­li­joi­den mukaan on hen­gen vaa­ral­li­nen. Tur­val­li­nen ramp­pi hei­dän mukaan­sa on juu­ri päin vas­toin rakennettu. 😀

    Kaik­ki kai­ke­ti muis­ta­vat Kehä III:lle Turun mota­rin poh­joi­puo­lel­le teh­dyn ram­pin, joka lii­ken­ne­suun­nit­te­li­joi­den mukaan oli aivan uusia uria auko­va ja erit­täin tur­val­li­nen, kos­ka se päät­tyi tur­val­li­seen 90 asteen kul­maan. Ramp­pia muu­tet­tiin myö­hem­min, mut­ta sil­loin­kaan suun­nit­te­li­ja ei myön­tä­nyt leh­ti­ju­tus­sa vir­het­tään, vaik­ka ramp­pi oli aiheut­ta­nut usei­ta kuolonkolareita! 🙁

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. tpyy­luo­ma: Sii­hen saa­tin jo hel­po­tus, että puo­let pai­kois­ta voi teh­dä mark­ki­naeh­toi­ses­ti, hyväl­lä viher­ko­koo­mus yhteistyöllä.

    En kehui­si. Eikös nime­no­maan Kokoo­mus halua auto­lii­ken­net­tä ja siten käy­tän­nös­sä myös enem­män park­ki­paik­ko­ja ja kaupunkimotaria?

    Osmo Soi­nin­vaa­ra: Vapaa­eh­toi­ses­ti kukaan ei mak­sa pysä­köin­ti­pai­kas­ta 60 000 euroa. Pysä­köi­mi­nen on kal­lis­ta tii­viis­sä kaupunkirakenteessa.

    Entäs jos ne vuo­krai­si 2000 €/vuosi tms.?
    Osta­koot autoi­li­jat vaik­ka vähän hal­vem­pia auto­ja, jos on rahas­ta kiinni.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Muis­tan­ko vää­rin vai oli­ko se park­kis­nor­mi vain ohje jos­ta voi perus­tel­luis­sa syis­sä jous­taa. Eikö met­roa­se­ma kiven­hei­ton­pääs­sä oli­si hyvä syy raken­taa enem­män asun­to­ja. Tuli­si merinäköalaa

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. OS:“Venesatama mak­saa 17 mil­joo­naa, liki sata­ton­nia vene­paik­kaa koh­den, kol­men vuo­den pyörätierahat.”

    Mitä­kö­hän tämän­kin taka­na on? Vali­tet­ta­vas­ti olen menet­tä­nyt kai­ken usko­ni vir­ka­mie­hiin. Heil­lä ei ole pen­niä­kään pelis­sä ja voi­vat rel­les­tää niin­kuin sie­lu sietää.

    Alu­eel­la näyt­tää ole­van kak­si van­haa ja yksi uusi vene­sa­ta­ma. Poh­joi­nen uusi sata­ma lie­nee tar­koi­tet­tu asun­to­ve­neil­le. Eli niis­sä täy­tyy olla joka pai­kal­la kun­nal­lis­tek­niik­ka, joka on tie­tys­ti pal­jon kal­liim­pi toteut­taa kuin oma­ko­ti­ta­lon kun­nal­lis­tek­niik­ka. Luul­ta­vas­ti nuo asun­to­ve­neet eivät läh­de kos­kaan sata­mas­ta minnekään. 

    NJK:n van­ha toi­mi­va sata­ma muo­toil­laan uudel­leen, jot­ta suo­je­lua­lue ete­läs­sä saa­daan ero­tet­tua koko­nai­suu­des­ta. NJK:n sata­ma menee siis koko­naan uusik­si ja ei sii­nä mitään, kos­ka Suo­mi on toki maa­il­man rik­kain maa ja rahaa voi heit­tää kai­voon niin pal­jon kuin lystää. 

    Jos Vas­ki­lah­den­kin van­haan sata­maan sat­sa­taan kovin pal­jon peli­merk­ke­jä, keho­tan kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­taa käyt­tä­mään val­taan­sa eikä vain hyväk­sy­mään tai jät­tä­mään pöy­däl­le seu­raa­vas­sa kokouk­ses­sa hyväk­syt­tä­väk­si kaik­kia mielipuoliesityksiä.

    Itse mak­san vene­pai­kas­ta­ni kau­pun­gil­le tänä vuon­na 172,18 + alv 24%. Säh­kö tulee, jota monet käyt­tä­vät puo­li­sa­laa ilmai­sek­si ja vet­tä ei käy­tä juu­ri kukaan. Lai­tu­rin valot pala­vat kel­lon ympä­ri yöt­tö­mäs­sä yös­sä. Poi­jut on kiin­ni ruos­tu­vil­la len­keil­lä, jot­ta syys­myrs­kys­sä veneet irtoai­si­vat muka­vas­ti ja venee­no­mis­ta­jat voi­si­vat nos­taa vakuu­tus­ra­han­sa. Lii­kun­ta­vi­ras­to lai­min­lyö lai­tu­rei­den kun­nos­tus­ta niin pal­jon kuin pys­ty­vät. Vas­taa­va vir­ka­mies­pääl­lik­kö kai­paa neli­ve­to­maas­tu­ria työ­suh­deau­tok­si, jot­ta pää­see sil­lä ran­taan tor­ju­maan venä­läis­ten super­tank­ke­rei­den öljyvahingot.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. migul:
    Muis­tan­ko vää­rin vai oli­ko se park­kis­nor­mi vain ohje jos­ta voi perus­tel­luis­sa syis­sä jous­taa. Eikö met­roa­se­ma kiven­hei­ton­pääs­sä oli­si hyvä syy raken­taa enem­män asun­to­ja. Tuli­si merinäköalaa 

    Muis­te­li­sin, että park­ki­paik­ka­nor­meis­sa jous­ta­mis­ta kar­sas­te­taan sik­si, että pelä­tään nii­tä seu­rauk­sia, mitä tulee, jos jäl­ki­kä­teen tulee suu­ria poliit­ti­sia pai­nei­ta park­ki­paik­ko­jen lisää­mi­sel­le. Ne otet­tai­siin sit­ten var­maan viheralueista.

    Autot­to­mik­si suun­ni­tel­tui­hin kort­te­lei­hin on voi­nut alun­pe­rin muut­taa sink­ku­ja, jot­ka per­heel­lis­ty­vät ja muut­tu­neen elä­män­ti­lan­teen myö­tä yksi­tyi­sau­to­jen tar­ve kas­vaa. Toki moni tuos­sa tilan­tees­sa pak­kaa kaman­sa ja siir­tyy kehys­kun­tiin päin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Mik­ko Num­me­lin:
    Autot­to­mik­si suun­ni­tel­tui­hin kort­te­lei­hin on voi­nut alun­pe­rin muut­taa sink­ku­ja, jot­ka per­heel­lis­ty­vät ja muut­tu­neen elä­män­ti­lan­teen myö­tä yksi­tyi­sau­to­jen tar­ve kas­vaa. Toki moni tuos­sa tilan­tees­sa pak­kaa kaman­sa ja siir­tyy kehys­kun­tiin päin. 

    Har­val­la sin­kul­la on varaa hank­kia niin isoa asun­toa, että sii­nä (useim­mat) viit­si­si­vät per­het­tä kas­vat­taa. Asun­to­jen hin­to­jen kan­ta­kau­pun­gin tie­noil­la olles­sa mitä ovat, niin uuden isom­man osta­mi­nen naa­pu­ris­ta myös­kään usein ole vaih­toeh­to. Todel­lis­ta kus­tan­nus­ta­soa vas­taa­van kysyn­nän ylit­tä­vä auto­pai­ko­jen kaa­voi­tus niil­le suh­teel­li­sen har­voil­le neliö­ki­lo­met­reil­le, joil­la on toi­mi­va jouk­ko­lii­ken­ne ei tilan­net­ta patranna.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Hyväk­syt­tiin poik­kea­mis­lu­pa. Keit­tiön kaut­ta oli vali­tet­tu asun­to­jen kes­ki­koon 50 neliön vähim­mäis­vaa­ti­mus­ta. Suun­ni­tel­mis­sa kun kes­ki­kook­si tulee 48 neliö­tä. Tämä mää­räys tulee kaa­vas­ta eikä sii­tä voi­tu myön­tää poik­kea­mis­ta, kos­ka sitä ei ollut haet­tu. Raken­nus­lu­van myön­tä­jäl­tä voi pyy­tää pit­kä­mie­li­syyt­tä tai sit­ten pitää kak­si asun­toa yhdis­tää yhdek­si. On siel­lä tar­vet­ta perheasunnoillekin.

    Tulee sii­hen taloon iso­ja­kin asun­to­ja. Ja noin ylei­sem­min, tämä on mai­nio tapaus: yli­pään­sä voi­tiin muut­taa asun­noik­si (kii­tos KH), ei sisäl­lä park­ki­hal­lia lain­kaan (!), ja vie­lä yksiöi­tä! Pidem­min http://tolkku.blogspot.fi/2014/03/asunnot-voittivat-byrokratian-alppilassa.html

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Ris­to: Har­val­la sin­kul­la on varaa hank­kia niin isoa asun­toa, että sii­nä (useim­mat) viit­si­si­vät per­het­tä kasvattaa… 

    Tuo­hon perus­tuu väi­te, ettei eräil­lä alueil­la tar­vit­tai­si park­ki­paik­ko­ja. Tämä pitää­kin paik­kan­sa osit­tain opis­ke­li­ja-asun­nois­sa, mut­ta tilas­tot­han osoit­ta­vat täl­lä het­kel­lä lap­si­per­hei­den mie­lum­min tyy­ty­vän pie­nem­pään asun­toon ja pitä­vän kes­kus­tan pal­ve­lui­ta tärkeinä.

    Ongel­ma on, ettei kau­pun­ki ole kehit­ty­nyt ter­vees­ti ja kes­kus­tan ulko­puo­lel­la on epä­ter­veen har­vaan asut­tu­ja aluei­ta kuten Laut­ta­saa­ri, Taka-Töö­lö, Munk­ki­vuo­ri, Haa­ga jne.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Ris­to: Har­val­la sin­kul­la on varaa hank­kia niin isoa asun­toa, että sii­nä (useim­mat) viit­si­si­vät per­het­tä kasvattaa.

    Jep. Asun­to­jen suh­teen pitäi­si­kin pyr­kiä jous­ta­vuu­teen koko­nai­suu­den tasol­la, ei asun­to­ta­sol­la. Tähän samaan sop­paan kuu­luu sit­ten myös niin asun­to­koh­tai­set pysä­köin­ti­pai­kat kuin esteettömyysmääräyksetkin.

    Omis­tusa­su­mis­ta jous­ta­vam­man vuo­kra-asu­mi­sen suo­sion nos­ta­mi­nen euroop­pa­lai­sel­le tasol­le ja vero­kii­lo­jen pois­to pitäi­si olla ensim­mäi­se­nä asun­to­po­li­tii­kan tavoit­tee­na. Ammat­ti­mai­sem­pi asun­to­jen omistaminen/rakennuttaminen saat­tai­si tuo­da myös posi­tii­vi­sia laa­tu­vai­ku­tuk­sia asun­to­mark­ki­noil­le, kun vuo­krai­sän­näl­lä oli­si int­res­sit ja ammat­ti­tai­to vaa­tia elin­kaa­ri­kus­tan­nuk­sil­taan edul­li­sia raken­nuk­sia sen sijaan että gryn­de­ri pyyh­kii vas­tuun käsis­tään heti kun yli­hin­tai­nen luuk­ku on saa­tu myytyä.

    Vuo­kra-asun­toi­hin ei myös­kään syn­ny saman­lais­ta tun­ne­si­det­tä kuin omis­tusa­sun­toi­hin, eli myös ihan lop­pu­käyt­tä­jät saat­tai­si­vat suh­tau­tua asu­mi­seen­sa nykyis­tä rationaalisemmin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. Mik­ko Num­me­lin: Muis­te­li­sin, että park­ki­paik­ka­nor­meis­sa jous­ta­mis­ta kar­sas­te­taan sik­si, että pelä­tään nii­tä seu­rauk­sia, mitä tulee, jos jäl­ki­kä­teen tulee suu­ria poliit­ti­sia pai­nei­ta park­ki­paik­ko­jen lisää­mi­sel­le. Ne otet­tai­siin sit­ten var­maan viheralueista.

    On suu­ri mys­tee­ri, miten kan­ta­kau­pun­gin van­hois­sa kort­te­leis­sa pär­jä­tään, kun kadun­var­si­paik­ko­ja on mur­to-osa asun­to­jen mää­rään ver­rat­tu­na. Tois­tai­sek­si vihe­ra­lu­eet ovat saa­neet olla rauhassa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. Mik­ko Num­me­lin: Muis­te­li­sin, että park­ki­paik­ka­nor­meis­sa jous­ta­mis­ta kar­sas­te­taan sik­si, että pelä­tään nii­tä seu­rauk­sia, mitä tulee, jos jäl­ki­kä­teen tulee suu­ria poliit­ti­sia pai­nei­ta park­ki­paik­ko­jen lisää­mi­sel­le. Ne otet­tai­siin sit­ten var­maan viheralueista.

    Autot­to­mik­si suun­ni­tel­tui­hin kort­te­lei­hin on voi­nut alun­pe­rin muut­taa sink­ku­ja, jot­ka per­heel­lis­ty­vät ja muut­tu­neen elä­män­ti­lan­teen myö­tä yksi­tyi­sau­to­jen tar­ve kas­vaa. Toki moni tuos­sa tilan­tees­sa pak­kaa kaman­sa ja siir­tyy kehys­kun­tiin päin.

    Tämän takia minus­ta paras oli­si sel­lai­nen jär­jes­tel­mä, jossa:

    A) Kau­pun­gin­osas­ta on kaa­vas­sa osoi­tet­tu tilo­ja, jon­ne saa (mut­ta ei ole pak­ko) raken­taa park­ki­paik­ko­ja ken­tän, talon tai luo­lan muodossa.

    B) Uusien paik­ko­jen raken­ta­mi­sen kyn­nys A‑kohdassa anne­tun tilan puit­teis­sa on matala.

    C) A‑kohdan jäl­keen kau­pun­gin ei tar­vit­si­si sekaan­tua koko asi­aan muu­ten kuin raken­nus­lu­pien hyväk­sy­mi­sen muodossa.

    D) A‑kohdassa annet­tu kiin­tiö on sen ver­ran suu­ri, ettei se lopu nyt ihan heti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Kent­tä (maan­pääl­li­nen pai­koi­tus) ei käy, kos­ka mak­si­maa­li­nen tehok­kuus on sil­loin 0,8, eli kovin vähän. Jos kym­men­ker­rok­si­sen raken­nuk­sen vie­res­sä on park­ki­kent­tä ja vaa­ti­mus on auto­paik­ka /100 neliö­tä, park­ki­kent­tä vie kol­min­ker­tai­ses­ti talon vaa­ti­man alan. Kun­nol­li­ses­sa kau­pun­gis­sa tehok­kuus on noin 2.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Kal­le: Tuo­hon perus­tuu väi­te, ettei eräil­lä alueil­la tar­vit­tai­si park­ki­paik­ko­ja. Tämä pitää­kin paik­kan­sa osit­tain opis­ke­li­ja-asun­nois­sa, mut­ta tilas­tot­han osoit­ta­vat täl­lä het­kel­lä lap­si­per­hei­den mie­lum­min tyy­ty­vän pie­nem­pään asun­toon ja pitä­vän kes­kus­tan pal­ve­lui­ta tärkeinä.

    Ongel­ma on, ettei kau­pun­ki ole kehit­ty­nyt ter­vees­ti ja kes­kus­tan ulko­puo­lel­la on epä­ter­veen har­vaan asut­tu­ja aluei­ta kuten Laut­ta­saa­ri, Taka-Töö­lö, Munk­ki­vuo­ri, Haa­ga jne. 

    Nuo­ko muka epä­ter­vei­tä aluei­ta? Eikö Hesa­ri kir­joit­ta­nut hil­jan sii­tä, miten Alp­pi­har­jus­sa (tai Alp­pi­las­sa) on suh­teel­li­ses­ti eni­ten mie­len­ter­vey­son­gel­mia koko kau­pun­gis­sa. Kun ver­taa tilan­net­ta asu­mis­ti­hey­teen, ymmär­tää syyn. Vii­mek­si­mai­ni­tut ovat nii­tä tiheim­män asu­tuk­sen aluei­ta. Ei ihme, jos siel­lä, mui­ta aluei­ta hel­pom­min, voi sit­ten tun­tua sil­tä kuin sei­nät kaa­tui­si­vat päälle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. Tämä Koi­vusaa­ren osay­leis­kaa­va­suun­ni­tel­ma tuo lou­he- ja sora­lä­jien siir­toi­neen mie­leen Sta­li­nin toteut­ta­mat taann­noi­set tataa­ri­väes­tön pak­ko­siir­rot Kri­mil­tä. KSV junai­lee suun­ni­tel­mat, joi­den mukaan vesi­lin­tu­jen pesi­mä- ja ravin­non­ha­kua­lu­eet otet­tai­siin uuden väes­tön käyt­töön väki­sin, aluei­den pääl­le, ruop­paus­ten jäl­keen, kasat­tai­siin perä­ti 1 300 000 kuu­tio­met­riä lou­het­ta ja soraa, ettei vain alu­een nykyi­nen asu­jai­mis­to (kalat, lin­nut ym.) voi­si enää pala­ta, ja kai­ken pääl­le vie­lä hulp­peat öky­asun­not uuden asu­ja­mis­ton asuk­kail­le! Siis hyväs­tit­kö pitäi­si heit­tää alu­een luon­toar­voil­le (nii­tä todel­la­kin on!!!) vie­lä nykyi­sin meil­le kai­kil­le avoi­mi­na näky­vil­le mai­se­mil­le, jos rahan ääni vain puhuu ja dik­taat­to­rin lail­la määrää?

    Kau­an­ko tuo sora/louherekkojen (tai) proo­mu­jen ral­li mah­tai­si kes­tää? Mik­si ihmees­sä tuo saa­ta­nal­li­nen rum­ba pitäi­si voi­da käyn­nis­tää jo ennen kuin edes suun­ni­tel­mat (kaa­voi­tuk­sen osal­ta) oli­si­vat valmiit?

    Kävin tänään (29.3.), var­hain aamul­la kat­so­mas­sa Koi­vusaa­ren ja sen ympä­ris­tön mai­se­mia, jot­ka ovat minul­le ennes­tään­kin tut­tu­ja. Sot­ka­par­vet, tel­kät ja jout­se­net oli­vat jo alu­eel­le saa­pu­neet, tik­ka­kin (jota en näh­nyt, mut­ta kuu­lin) nakut­te­li jäl­leen jota­kin lahom­paa puu­ta. Rik­kou­tu­neen jää­riit­teen kahi­na oli aamu­var­hai­sel­la alkuun lähes ainoa ääni­mai­se­man osa. Mik­si, oi mik­si tämä kaik­ki meil­le yhtei­nen (lähi­luon­to, mai­se­mat, vir­kis­ty­sar­vot) pitäi­si hävit­tää??? (Tai se, mikä hävi­tyk­sen jäl­keen jäl­jel­le jäi­si, liki kai­kil­ta heis­tä saa­vut­ta­mat­to­miin yksityistää?)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti: Nuo­ko muka epä­ter­vei­tä aluei­ta? Eikö Hesa­ri kir­joit­ta­nut hil­jan sii­tä, miten Alp­pi­har­jus­sa (tai Alp­pi­las­sa) on suh­teel­li­ses­ti eni­ten mie­len­ter­vey­son­gel­mia koko kau­pun­gis­sa. Kun ver­taa tilan­net­ta asu­mis­ti­hey­teen, ymmär­tää syyn. Vii­mek­si­mai­ni­tut ovat nii­tä tiheim­män asu­tuk­sen aluei­ta. Ei ihme, jos siel­lä, mui­ta aluei­ta hel­pom­min, voi sit­ten tun­tua sil­tä kuin sei­nät kaa­tui­si­vat päälle.

    Eikö­hän Alp­pi­las­sa vai­ku­ta eni­ten se, että siel­lä on pal­jon hal­po­ja yksiöi­tä mut­ta väes­tö ei ole nuo­ri­soon pai­not­tu­nut­ta kuten Kal­lios­sa. Mie­len­ter­vey­son­gel­mai­set asu­vat käsit­tääk­se­ni kes­ki­mää­räis­tä useam­min yksin. Alp­pi­las­sa on sitä pait­si vie­res­sä Alp­pi­puis­to ja Eläintarha.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kasu­pun­ki tekee noin Jät­kä­saa­res­sa, pait­si, että azsun­to-osa­keyh­tiöi­den on pak­ko ostaa ne oma­kus­tan­nus­hin­taan. Vapaa­eh­toi­ses­ti kukaan ei mak­sa pysä­köin­ti­pai­kas­ta 60 000 euroa. Pysä­köi­mi­nen on kal­lis­ta tii­viis­sä kaupunkirakenteessa.

    Kyl­lä maksaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Eikö­hän Alp­pi­las­sa vai­ku­ta eni­ten se, että siel­lä on pal­jon hal­po­ja yksiöi­tä mut­ta väes­tö ei ole nuo­ri­soon pai­not­tu­nut­ta kuten Kal­lios­sa. Mie­len­ter­vey­son­gel­mai­set asu­vat käsit­tääk­se­ni kes­ki­mää­räis­tä useam­min yksin. Alp­pi­las­sa on sitä pait­si vie­res­sä Alp­pi­puis­to ja Eläintarha.

    Vai ei ole Alp­pi­har­jus­sa ja Alp­pi­las­sa nuo­ri­soa? Sopii käy­dä pai­kan pääl­lä kat­so­mas­sa. Esi­mer­kik­si Vaa­san­ka­tu, tuo nuo­ri­son uusi ihan­ne, sijait­see nime­no­maan Alp­pi­har­jus­sa (kuten nyky­ään mää­ri­tel­lään. Aiem­min se oli pelk­kä Har­ju). Eikä Vaa­san­ka­tu ole Kal­lios­sa, vaik­ka Hesa­ri koet­taa meil­le koko ajan näin uskotella.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. Jalan­kul­ki­ja: Vai ei ole Alp­pi­har­jus­sa ja Alp­pi­las­sa nuo­ri­soa? Sopii käy­dä pai­kan pääl­lä kat­so­mas­sa. Esi­mer­kik­si Vaa­san­ka­tu, tuo nuo­ri­son uusi ihan­ne, sijait­see nime­no­maan Alp­pi­har­jus­sa (kuten nyky­ään mää­ri­tel­lään. Aiem­min se oli pelk­kä Har­ju). Eikä Vaa­san­ka­tu ole Kal­lios­sa, vaik­ka Hesa­ri koet­taa meil­le koko ajan näin uskotella. 

    Alp­pi­har­ju on kau­pun­gin­osa, jon­ka osa-alu­eet ovat Har­ju ja Alp­pi­la. Näin ker­too Hel­sin­gin paik­ka­tie­to­pal­ve­lu (http://kartta.hel.fi/).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Leave a Reply to anonyymi Cancel reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.