Urban amenities

9.5.2013 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Opin matkalla kokonaan uuden englanninkielisen sanan, amenity, jolle sanakirja antaa kaksi huonoa käännöstä, palvelu ja mukavuus. Isäntämme puhuivat paljon näistä ameniteistä keskeisenä osana urbaania strategiaa. Käsitteistöön kuuluivat poistot, muu vapaa tila, ylimääräinen kauneus, palvelut ja jopa sosiaalinen asuminen. Nämä kaupunkimukavuudet ovat jotain sellaista, jota nuoret lapsiperheet löytävät Kalliosta, mutta jota ei löydy lähiöistä.

Isäntämme puolustivat korkeaa rakentamista vain silloin, kun se tapahtuu lähellä kaupunkimukavuuksia. Espoolaisten kannattaisi kutsua kaveri kuultavaksi ennen kuin päättävät lopullisesti Keilaniemen torneista. Ei ole hyvä, jos asuinpaikan paras puoli on, että sieltä pääsee helposti pois.

Kaavoitus on kaupankäyntiä

Vancouverissa developerit tekevät paljon siitä, mitä me teemme  kaupunkisuunnittelussa. Kaupunkisuunnittelu antaa vain rakennusoikeuden ja developerit tekee loput. Rakennusoikeuden hintana on, että grynderi tekee tarpeellisen määrän noita kaupunkimukavuuksia. Mitä enemmän mukavuuksia, sitä enemmän rakennusoikeutta. Vähän parempi puisto ja taas pari kerrosta lisää. Syntyy win-win-win tilanne, kun grynderi saa rakennusoikeutta, kaupunki saa yhteistä hyvää ja kun tuo yhteinen hyvä suunnataan kyseiselle alueelle, jolloin grynderi saa asunnoista paremman hinnan.

Tämä kaupankäynti pani miettimään meidän toimintatapojamme. Me ulosmittaamme kaavoitushyötyä, mutta vain muistaakseni 40 % hyödystä. Loppu lahjoitetaan tontin omistajalle. Vancouverilainen kaupankäynti taitaa leikata kaavoitushyötyä tehokkaammin. Tuon kaavoitushyödyn tulojen kohdistaminen kyseiselle alueelle on hyvä asia sekin. Mutta vaihtokauppa on kaupankäyntinä tehottomampi kuin rahatalous. Periaatteessa kaavoitushyödyn rahastaminen rahana ja rahan käyttö parhaalla mahdollisella tavalla tuottaa paremman lopputuloksen. Sen sijaan kohdentaminen juuri kyseisen alueen parantamiseen on järkevää pelkästään siksi, että grynderin kannattaa maksaa kaavoituksesta silloin enemmän.

Nämä developerit ovat kyllä toimissaan ketterämpiä. Kävimme katsomassa suurta kompleksia, jonka alakerrassa oli suuri ostoskeskus ja yläkerrat olivat yliopiston tiloja. Nerokas ratkaisu. Mitenkänhän meillä julkinen sektori saisi juostuksi kasaan tuollaisen sopimuksen?

Edelleen olen sitä mieltä, että Kruunuvuoren rannasta tulisi tehdä taseyksikkö, jolla kaupunki siirtäisi maaomaisuuden alueella ja joka toteuttaisi alueen ratikkasiltoineen, rahoittaisi sen ensiksi lainalla ja maksaisi lainat pois maan myynnistä ja vuokraamisesta saamillaan tuloilla. Kaavoitushyödyt ja toteuttamisen kustannukset tulee saada lähemmäs toisiaan.

 

Kommentit

35 Vastausta artikkeliin “Urban amenities”

  1. JTS kirjoitti 9.5.2013 kello 18:48

    “Kupunkikuluttuuri” on vähän suppea käännös, mutta kesustoissa on juuri tuota amnietyä, lähiöissä vähemmän.

    Suomen ongelmat keskutoissa ovat
    1) lumi ja vesi, lumelle tarvitaan tilaa jonnekin ja vesiä pitäisi saada imetytymään ja sadevesiviemäreihin asfaltista huomimatta
    2) autojen pysäköintitilan kasvu, autojen kokokin kasvaa, Saksassa ajetaan piemmillä autoilla
    3) sekava julkinen liikenne, palvelu on toki paranemassa muillekin kuin koululaisille
    4) keskustan elävyyden ylläpitäminen autoideaparkkien sijaitessa naapurikunnan puolella

    Suomessa Alvar Aallon perilliset turmelivat kauoppa – asumis – palvelut -yhdistelmät, funkkiksessa kaikki olivat erillään toisistaan. Ehkä ajat alkavat muuttumaan ja jotain uutta edes kokeillaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  2. Pohjan Akka kirjoitti 9.5.2013 kello 19:16

    Miten Oulussa toimitaan toisin kuin Helsingissä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  3. Countryboy kirjoitti 9.5.2013 kello 19:16

    Kallion asunnot ovat kyllä yleensä perheasunnoiksi liian pieniä ja siellä on 30-40% hintakupla. Tästä johtuen asukasporukka alkaa nykyisin olla lähinnä nuoria aikuisia ja sinkkuja. Ennen lapseedestani muistan käynnin tätini luona Kalliossa, silloin vielä viisikin henkilöä asui pienessä kaksiossa. Niinpä hän muuttikin Kanadaan.

    kyllä vaikkapa Vuosari on parempi lapsiperheelle, vapaata luonto löytyy paremmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  4. Tita Rossi kirjoitti 9.5.2013 kello 19:37

    Mielenkiintoinen tämä kirjoituksesi Urban Amenities

    Pidän ajatuksestasi:
    ´Mitä enemmän mukavuuksia, sitä enemmän rakennusoikeutta. Vähän parempi puisto ja taas pari kerrosta lisää. Syntyy win-win-win tilanne, kun grynderi saa rakennusoikeutta, kaupunki saa yhteistä hyvää ja kun tuo yhteinen hyvä suunnataan kyseiselle alueelle, jolloin grynderi saa asunnoista paremman hinnan´.

    Tornitalojen paikat pitäisi tarkkaan harkita, ennen kuin niitä ryhdytään konkreettisesti pystyttämään. Siinä ne seisoa nököttävät vuosikymmeniä ja huonojakin ratkaisuja joutuu katsomaan, vaikkei kukaan niistä ´tykkäisi´. Tällä hetkellä tuntuu, että Helsinki täyttää kaiken vapaan tilan saman muotin mukaisilla rumilla rakennuksilla ajattelematta, miten ihmiset siellä asuvat ja viihtyvät. Kalasatama ja Jätkäsaari ovat esimerkkejä uusista kolkoista ´slummialueista´, jonne ei vapaaehtoisesti kukaan halua mennä edes käymään, saati että siellä haluaisi asua. Kruunuvuoren ratikkasilta-suunnitelmille pitäisi jo lyödä jarrua. Ratikkalinjoja sen sijaan voisi jatkaa, jotta niistä tulisi toimivampia. Kruununhaassa vaikkapa kiskoja voisi jatkaa pitkin Liisankatua Pohjoisrantaan ja Aleksanterin kadulle. Sillä olisi merkitystä alueen asukkaille. Bussilinjoja ei silloin lainkaan tarvittaisi. Tämä ratkaisu olisi halpa ja se palvelisi asukkaita.

    Rakentamista voidaan tehdä myös hienovaraisesti vähitellen, eikä rakentamalla kerralla kokonaisia persoonattomia alueita. Helsingin vanhat kaupunginosat pitäisi jättää rauhaan. Helsingin niemelle eli kantakaupungin alueelle ei tarvitse tuoda kaikkea lähiöliikennettä ja siksi suunnitteilla oleva ratikkasiltakin on täysi fiasko jo pelkkänä ehdotuksena. Luonnollinen liikenteen suunta ei ole kaupungin vanhan keskustan suuntaan vaan kaupungista ulos päin. Itäkeskus on yksi luonnollinen keskus sen alueen ihmisille.

    Helsinkiä on viime vuosien ajan rakennettu liian nopeasti, eikä sen vaikutuksia ihmisten elämään oli etukäteen riittävästi mietitty. Eduskuntatalon edessä oleva lasikaupunki on kolkkouden valitettava esimerkki, johon olisi toivonut elävämpää ja inhimillisempää ympäristöä. Kallio on juuri sen vuoksi nuorten keskuudessa suosittu alue, että siellä on vanhoja taloja ja maastovaihteluita sekä ihmisten voimin luonnollisesti kasvanutta kaupunkilaiselämää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  5. Pekka Sauri kirjoitti 9.5.2013 kello 19:54

    Pähkäilin jonkin aikaa, miten amenity-käsitteistöön kuuluvat “poistot” tuolla ingressissä, mutta olikin sitten puistot.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  6. Juho Laatu kirjoitti 9.5.2013 kello 20:31

    Yhteiskunta toimii paremmin, jos se pitää tasan 100% kaavoitushyödyistä ja -haitoista itsellään. Tonttikeinottelu ja tonttien omistuksen huomioiminen kaavaa tehtäessä tekee kaavasta helposti epäoptimaalisen. Kaavoitushaitat pitää korvata sataprosenttisesti, eikä vain muodollisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  7. Kalle kirjoitti 9.5.2013 kello 23:00

    Kruunuvuoren rannasta pitää ensin tehdä päätös, mitä oikeasti haluamme? Olemmeko rakentamassa ruutukaavakeskustaa á 6 kerrosta ja vintti vai teemmekö alueesta suuren pientaloalueen. Minusta alueelle ei tällä hetkellä pitäisi tehdä yhtään kerrostaloa, vaan kaupunkimaista pientaloasutusta. Se ei liene mahdollista, joten ruutukaava ja 6 kerrosta sitten. Nyt suunnitelmissa olevat seka (seko) kaavat ovat typeriä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  8. anomuumi kirjoitti 10.5.2013 kello 0:44
  9. Veikko Eranti kirjoitti 10.5.2013 kello 1:04

    Kts Kaisa-kirjasto. Tosin koko talo taitaa olla yliopiston.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  10. Markku af Heurlin kirjoitti 10.5.2013 kello 1:25

    “Käsitteistöön kuuluivat poistot, muu vapaa tila, ylimääräinen kauneus, palvelut ja jopa sosiaalinen asuminen. Nämä kaupunkimukavuudet ovat jotain sellaista, jota nuoret lapsiperheet löytävät Kalliosta, mutta jota ei löydy lähiöistä.”

    Näitä ei sisi löydy Munkkiniemestä – tai Myllypurosta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  11. Pekka kirjoitti 10.5.2013 kello 10:10

    Taseyksikön periaatetta on jo kokeiltu Espoon Suurpellossa.
    Maanomistajilta perittiin maankäyttömaksuna 270 €/kem eli suuruusluokaltaan tuo 40-50 % kuten muistelit Helsinginkin käytäntöjen olevan.

    Alueen myytävän asuntotuotannon rakentaminen on kuitenkin täysin pysähtynyt ja alueella jo asuvat tuntuvat kaipaavan palveluita ja parempia joukkoliikenneyhteyksiä.

    On väitetty että maksusta olisi jäänyt ylijäämää,
    jolla olisi voinut toteuttaa pikaraideyhteyden tulevalle metrolle. Ellei raha riitä olisiko alueen toimijat oleet valmiita hieman korotettuun maankäyttömaksuun, ainakin ovat vaatineet raidetta alusta alkaen ?

    Toinen vakava puute liittyy kaupallisiin palveluihin. Ilmeisesti kaupunki olisi jo myöntymässä kaupan suuryksikön perustamiseen, mutta ympäristökeskus vielä vastustaa.

    Alueestahan piti alunperin tulla Nokian kampus jossa kaupalliset palvelut olisivat toimistotalojen kellarikerroksissa, kahviloita ja lihakauppoja jotka toimittavat porrashuoneissa sijaitseviin kylmähuoneisiin asukkaiden tilaamat ruokatarpeet.
    Eräistä syistä ei sitten toteutunutkaan tämäkään kaavoittajan visio.

    Kenelle tämän vallan sitten uskaltaisit Kruunuvuorenrannassa antaa ?
    Virkamiehiä vierastaisin pohjalta, jokin yhtiöittämismalli saattaisi toimia.

    Muutamalla reissulla olen törmännyt mailmalla samaan havaintoon developpareista, toiminnassa on selvä tavoitehakuisuus ja lopputulos näyttää tasapainoiselta. Alue pitää saada valmiiksi ja houkuttelevaksi.
    Suomessa toimitila- ja kaupparakentamisen puolella poliitikot pitävät developpareita arvossaan.
    Asuntopuolella taas kerätään irtopisteitä äänestäjiltä puhumalla 70-luvun lähiöistä ja kohtuuttoman kallista uudistuotannosta.
    Olisikohan tilaa asennemutokselle, voisi tulla kilpailua ja asiantuntemusta alalle jos tarjotaan mahdollisuuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  12. AV kirjoitti 10.5.2013 kello 11:13

    Markku af Heurlin:
    “Käsitteistöön kuuluivat poistot, muu vapaa tila, ylimääräinen kauneus, palvelut ja jopa sosiaalinen asuminen. Nämä kaupunkimukavuudet ovat jotain sellaista, jota nuoret lapsiperheet löytävät Kalliosta, mutta jota ei löydy lähiöistä.”

    Näitä ei sisi löydy Munkkiniemestä – tai Myllypurosta?

    Keskimäärin taitaa näiden lapsiperheiden mielestä löytyä enemmänkin, sillä en oikein keksi, millä kriteereillä Kalliota voisi pitää leimallisesti lapsiperheiden kaupunginosana. Kallion urban amenities osasto taitaa ylimääräistä kauneutta ja puistoja enemmän painottua tuohon sosiaalisen asumisen puoleen, kun pihalle jätetyt polkupyörät ja kellarikomeron sisältö on hyvinkin tehokkaasti sosialisoitu, ja sosiaalinen kanssakäyminen toteutuu avoimien ovien periaatteella, kun naapurien suurilla kirjaimilla käytyyn keskusteluun voi osallistua myös seinien läpi ainakin kuunteluoppilaana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  13. Äänestäjä kirjoitti 10.5.2013 kello 15:48

    Osmo, pyytäisin, pelasta meidät siltä Jätkäsaaren tornilta. Kyseinen kantakaupungin maisemalla loisiva kongressihotelli istuisi loistavan paljon paremmin Pasilaan, jossa synergia etuja esim. Hartwall areenan, Messukeskuksen ja junaradan kanssa. Mechelininkadun liikenne on ihan tarpeeksi tukkoista jo nykyisellään. Kaavaillun hotellirakennuksen muotokin istuisi hyvin Itä-Pasilan tunnelmaan sen sijaan että sitä ihaltaisiin 20-vuoden päästä vuoden uutena “makkaratalona”. Luvatkaa norjalaiselle junayhteys Pasilasta Helsinki-Vantaalle joskus tulevaisuudessa eikös juu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  14. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.5.2013 kello 17:07

    Äänestäjä
    Jos olisit menossa vaikkapa Pariisiin, valitsisitko mieluummin hotellin Pariisin keskustasta vai jostain betonilähiöstä, josta kyllä pääsee sitten Junalla kaupunkiin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. anonyymi kirjoitti 10.5.2013 kello 18:19

    Osmo Soininvaara: Jos olisit menossa vaikkapa Pariisiin, valitsisitko mieluummin hotellin Pariisin keskustasta vai jostain betonilähiöstä, josta kyllä pääsee sitten Junalla kaupunkiin?

    Miksi asukkaan ääni painaa vähemmän kuin jonkun potentiaalisen hotelliasukin? Hehän eivät huonosta päätöksestä ehdi kärsiä. Itse asiassa he äänestävät jättämällä tulematta, mutta asukas kärsii aina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  16. migul kirjoitti 10.5.2013 kello 19:43

    ” Luonnollinen liikenteen suunta ei ole kaupungin vanhan keskustan suuntaan vaan kaupungista ulos päin. Itäkeskus on yksi luonnollinen keskus sen alueen ihmisille. ”

    Työpaikkojen houkutteleminen itään on erittäin hyvä idea. Tuota on kokeiltu kyllä paljon. Lisäksi Herttoniemi olisi hyvä työpaikkakeskittymä, mutta sekään ei ole mennyt kaupaksi. Itäkeskus on vain yksi itäväylän varressa oleva ostoskeskus. Alue on nuhjuinen ja epämääräinen. Edes kauppakeskukseen ajaminen autolla ole vaivatonta. Kannatan kyllä kuitenkin sitä kaukaloa siihen rumaan liittymään. Kunnalliset palvelut sieltä kyllä löytyy. Alueelle pitäisi tehdä Pasilan suunnitelmien tapainen jättiremontti.

    Nykyisen laajasalosta menee autojono kulosaaren sillalle. Omien kokemuksien mukaan moni ajaa jonnekin Espooseen töihin. Keskustan suuntaan menevät metrot täyttyvät kun aamulla idän suuntaan on tilaa. Lähiöliikennettä tuolta tulee jo paljon. Sen ratikkasillan etu voisi mahdollisesti olla nopeampi yhteys esim tulevalle pisara-asemalle ja paremmat joukkoliikenneyhteydet koko pääkaupunkiseudulle. Eli ei pelkästään keskustayhteys. Näillä näkymin ihmiset liikkuvat kyllä edelleenkin huomattavan paljon keskustan suuntaan myös tulevaisuudessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  17. Kalle kirjoitti 10.5.2013 kello 23:51

    migul: …Omien kokemuksien mukaan moni ajaa jonnekin Espooseen töihin…

    Keskustatunneli parantaa kaikkien elämänlaatua. 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  18. Pekka kirjoitti 11.5.2013 kello 0:52

    anonyymi: Miksi asukkaan ääni painaa vähemmän kuin jonkun potentiaalisen hotelliasukin? Hehän eivät huonosta päätöksestä ehdi kärsiä. Itse asiassa he äänestävät jättämällä tulematta, mutta asukas kärsii aina.

    Poliitikkojen tehtävä on pitää kokonaisuuden ja tulevien asukkaiden puolia.
    Helsinki on onnistunut uusilla asuntoalueilla kohtuullisesti rakennusoikeuksien määrän, kaupunkikuvan ja sosiaalisten tavoitteidenkin osalta.
    Ainoastaan detaljikaavan kalleus tai oikeammin koko kustannusohjauksen puute Suomalaisessa kaavoituksessa on tuottanut vaikeuksia. Asunnot ovat hyvillä paikoilla kohtuuttoman kallitta.

    Miten samat virkamiehet onnistuvat kaavoittamaan Viikinkallioon tehoneliöitä yksittäisille tonteille ja joillakin alueilla taas pelkästään kaallita kaavoja. Eikö niitä detaljeja voisi jättää kohteen arkkitehdille ja rakennusvalvonta valvoisi että riittävä taso pysyy yllä.

    Kruunuvuorenrannstakin voisi tehdä gallupin. Haluatko maksaa 5200 euroa/asm2 tai 25 €/m2 vuokraa ja olisiko kiva että naapurin julkisivu on ruostuvasta peltilevystä kuten Herttoniemenrannassa oli ehdoton vaatimus tietyillä tonteilla.

    Jos ne tulevat asukkaat olisivat sittenkin valmiita tinkimään jostakin näistä ehdottomista vaatimuksista voisi lautakunta ystävällisesti ohjailla virkamiehiä oikeaan suuntaan.

    Kivenlahdessa oli muuten vanhasta kaavasta jäänyt tornit toteutumatta kun niitä sitten myöhemmin käynnisteltiin naapurit vastusti vimmaisesti, onneksi ei ollut puheoikeutta kaava kun oli jo vahva.
    Käytännössä torneista ei ollutkaan mitään haittaa – pelko olikin turhaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  19. Markku af Heurlin kirjoitti 11.5.2013 kello 14:05

    Osmo Soininvaara:
    Äänestäjä
    Jos olisit menossa vaikkapa Pariisiin, valitsisitko mieluummin hotellin Pariisin keskustasta vai jostain betonilähiöstä, josta kyllä pääsee sitten Junalla kaupunkiin?

    Kaipa tuo riippuu vähän matkabudejtista…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  20. åke kirjoitti 11.5.2013 kello 20:37

    Markku af Heurlin: Kaipa tuo riippuu vähän matkabudejtista…

    No kaikkihan haluaa hotellin Pariisin keskustasta tietysti. Ja ne köyhät reppumatkailijat voivat mennä sinne lähiöön.

    Helsinki on pieni kaupunki, joka voisi vähän satsata luksukseen. Helsingistä puuttuu historialliset vanhat kaupungit joita löytyy tukholmasta, tallinnasta ja pietarista. Tästä syystä pitäisi vähän yrittää. Valitettavasti suomalaiseen ajattelutapaan ei mahdu kuin arjen korostaminen. Päivähoidon yhteiskunnallinen merkitys ohjaa liiaksi ajattelua.

    Jotta ei siis jäätäisi ihan viiden pennin pietariksi, niin joitain maamerkkejäkin voisi rakentaa. Vaikka sitten jonkin luksushotellin japanilaisille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  21. Markku af Heurlin kirjoitti 12.5.2013 kello 10:31

    åke: No kaikkihan haluaa hotellin Pariisin keskustasta tietysti. Ja ne köyhät reppumatkailijat voivat mennä sinne lähiöön.

    Helsinki on pieni kaupunki, joka voisi vähän satsata luksukseen. Helsingistä puuttuu historialliset vanhat kaupungit joita löytyy tukholmasta, tallinnasta ja pietarista. Tästä syystä pitäisi vähän yrittää. Valitettavasti suomalaiseen ajattelutapaan ei mahdu kuin arjen korostaminen. Päivähoidon yhteiskunnallinen merkitys ohjaa liiaksi ajattelua.

    Jotta ei siis jäätäisi ihan viiden pennin pietariksi, niin joitain maamerkkejäkin voisi rakentaa. Vaikka sitten jonkin luksushotellin japanilaisille.

    En ole vielä oikein lyönyt kantaani tähän pilvenpiirtäjään, jos sität sellaisekis voi kutsua.Onko e luksurakentamista. Vähön tunuu vain korealta eikä erityisen kauniilta tai johdokkaalta arkkitehtuurilta.

    Yli 100 metrin rakennuksia löytyy joka ainoasta miljoonan asukkana tuppukylästä Kiinan takamailta, jos saa vähän kärjistää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  22. Kalle kirjoitti 12.5.2013 kello 12:21

    Markku af Heurlin: Kaipa tuo riippuu vähän matkabudejtista…

    Vaihtoehdot Pariisissa omalla rahalla lienevät:
    – keskustan oikean rannan turistirysä
    – vasemman rannan pikkuhotellit ja
    – kehätien isot halpaketjut?

    Myös kolmas on järkevä, jos on liikkeellä omalla tai vuokra-autolla, eikä halua keskustan liikenteeseen. Yhteistä noille on, että kaikkialta pääsee kaikkialle metrolla tai raitiovaunulla ja kokonaishinta matkustamisineen on kaiketi aika sama.

    Pariisikin tekee keskustan ulkopuoliset linkit nykyään kevytraideratkaisuna, eikä metrona. Me teemme maaseudulle metrorataa. 🙁

    Helsingissä hotelli toimii, kunhan sinne pääsee spåralla. Suoraan metroasemien päällä ei taida vielä olla yhtään hotellia, mikä on maailmalla ihan normaali sijainti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  23. Tita Rossi kirjoitti 12.5.2013 kello 14:13

    Åken ajatus:
    ´Jotta ei siis jäätäisi ihan viiden pennin pietariksi, niin joitain maamerkkejäkin voisi rakentaa. Vaikka sitten jonkin luksushotellin japanilaisille´.

    Helsingin uutta ilmettä on rakennettu liian nopeasti, eikä siihen ole paljoa verojamaksaja päässyt vaikuttamaan. Vanhat päätökset vuosien takaa ovat saaneet toteutua, kuten ratapihan reunaan noussut ankea betonimuuri. Huono selitys, että päätökset on tehty ajat sitten. Päivitystä olisi tarvittu ennen toteuttamista. Kaupungin keskeisimmälle paikalle? Rakennusvalvontaviraston vaatimukset rajoittavat luovaa ajattelua ja kaavoitus on jäykkää, sehän näkyy selvästi uudessa kaupunkikuvassamme. Liian tiukat säädökset ja virkamiehen ajattelua suosivat normistot estävät luovan arkkitehtoonisen suunnittelun. Järjestelmää pitäisi kehittää niin, ettei valta keskity virkamiehille virastoihin vaan, että arkkitehdit ja maallikotkin voisivat päättää tulevista näkymistään. Tämähän on meidän kaikkien yhteinen kaupunki?

    Ehdottamasi tornihotelli japanilaisille ei ole huono, mutta sen voisi joku japanilainen tai kansainvälinen arkkitehti suunnitella, jotta se näyttäisi muulta kuin bunkkerilta. Uusi laatikkokaupunkikulttuurimme on ankeaa ja Helsingistä on muodostumassa samalla tavalla persoonaton kaupunki kuin kaikista vanhoista kirkonkylistämme ja pikkukaupungeistamme. Jos saisin päättää purkaisin pois koko betonimuurin Töölönlahden näkymiä pilaamasta ja rakennuttaisin sen moni-ilmeisemmäksi. Materiaalit, muotokieli ja väritys sekä talojen vaihteleva korkeus ovat visuaalisuuteen ja nautintoon vaikuttavia asioita, joihin nykyrakentamisessa ei ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota. Stadikan viereen suunnitteilla olevat monumentaaliset järkäleet ovat liioteltuja ja alistavat alleen muuta näkymää. Kaunis on jotain muuta kuin monumentaalista tai ankeaa laatikkokulttuuria.

    Tornihotelli Pasilaan ei ole huono ajatus, sillä junamatka keskustaan ei ole kuin muutaman minuutin pituinen ja sen matkan aikana näkyy vielä toistaiseksi vanhaa ja kaunista helsinkiläistä kaupunkikuvaa (Kallio, Hakaniemi, Kaisaniemi, Kruunuhaka). Vanhan puu-Pasilan tuhon jäljiltä Pasiloista on rakennettu multi-modernia kaupunkia, johon myös Hartwall Areena sopii.

    Keskustunneli on turhan rasittava urakka, joka maksaa liian paljon. Liikennettä ei tarvise kuljettaa keskustan kautta Espooseen. Meillä on kehäväylät, jotka on tarkoitettu poikittaisliikenteelle.

    Rakentamisen laatua ja visuaalista kokonaiskuvaa kannattaisi vähän enemmän pohtia, ennen kuin suin päin rakennetaan. Kansalaisten arvioitavaksi ja mielipiteiden keräämiseksi pitäisi ajoissa tuoda enemmän pienoismalleja ja piirroksia, ennen kuin asioista lopullisesti päätetään ja konkreettinen rakentaminen aloitetaan. Se olisi reilua demokratiaa, joka nykyisellään puuttuu täysin virkamiesten käsitteistöstä. Nykyisten katselmusten rakennussuunnitelmat ovat jo luukkoon lyötyjä, eikä niihin voi enää vaikuttaa.

    On se vaan jännää, miten aikoinaan osattiin rakentaa mittasuhteiltaan ja materiaaleiltaan upeita rakennuksia mm. Stadikan torni, Rautatieasema, Ateneum, Engelin aukio… Niitähän turistit tulevat tänne ihailemaan. Nykyisin ei osata rakentaa kuin myyrmäkeläisiä betonilaatikoita, vähättelemättä siellä asuvia ihmisiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  24. teekkari kirjoitti 13.5.2013 kello 9:28

    Eikö niitä detaljeja voisi jättää kohteen arkkitehdille ja rakennusvalvonta valvoisi että riittävä taso pysyy yllä.

    Ei voi, koska oikeuslaitos katsoo, että rakennusvalvonnalla ei ole oikeutta valvoa arkkitehtuurin laatua. Eli niin kauan kuin talo täyttää kaavan vaatimukset se saa olla miten ruma rotisko tahansa. Minkä vuoksi kaavaan pitää tehdä tiukkoja ulkonäkövaatimuksia vaikka se on mahdollisimman huono ja kankea paikka niiden tekemiseen.

    Kyllä arkkitehdit ja kaavoittaja (jotka siis hekin yleensä ovat arkkitehtejä) mielellään haluaisivat vapauksia rakennussuunnitteluun, mutta kun valta rakentamisessa on kaavan hyväksymisen jälkeen gryndereillä, ei vaihtoehtoja juuri ole. Grynderit kyllä karsivat kaikki ylimääräiset kulmat ja detaljit suunnitelmista pois, jos vain voivat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  25. Raimo K kirjoitti 13.5.2013 kello 22:49

    Osmo: “Vancouverissa developerit tekevät paljon siitä, mitä me teemme kaupunkisuunnittelussa. Kaupunkisuunnittelu antaa vain rakennusoikeuden ja developerit tekee loput. Rakennusoikeuden hintana on, että grynderi tekee tarpeellisen määrän noita kaupunkimukavuuksia. Mitä enemmän mukavuuksia, sitä enemmän rakennusoikeutta. Vähän parempi puisto ja taas pari kerrosta lisää. Syntyy win-win-win tilanne, kun grynderi saa rakennusoikeutta, kaupunki saa yhteistä hyvää ja kun tuo yhteinen hyvä suunnataan kyseiselle alueelle, jolloin grynderi saa asunnoista paremman hinnan.”

    Tämähän vastaa täysin 60-70-lukujen lähiörakentamisen ideologiaa. Suomessa yhteinen hyvä vain valui gryndärien taskuihin – ja niinhän se tekee nykyisinkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  26. hupsis kirjoitti 14.5.2013 kello 16:43

    muu vapaa tila, ylimääräinen kauneus,

    Ja nämä ova mielestäsi “amenities” jotka löytyvät Kalliosta mutta eivät vaikkapa Espoosta? Kuinka pihalla voi ihminen olla upotessaan noin syvälle ideologiansa suohon.

    Entäs kaikki ne lapsiperheet jotka löytävät paljon enemmän asumismukavuutta Espoosta kuin Helsingistä? Siis ne joiden verorahoja Soininvaarakin haluaa tukemaan kestämätöntä politiikkaansa?

    Hirveän surullista että alkeellinen max. 40 neliön kämppä Kalliossa on nyt se perheasunnon ideaali jota ajetaan kuin käärmettä pyssyyn.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  27. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.5.2013 kello 17:25

    hupsis
    Kuinka vaikea sitä on ymmärtää, että ihmiset arvostavat eri asioita. Siksi on kysyntää myös erilaisille asunnoille ja asuinalueille. Jos jostain asuntotyypistä on ylikysyntää, sen hinta nousee ja jos taas jotain asumismuotoa on ihmisten toiveisiin nähden liikaa, sen hinta laskee.
    Espoolle on kysyntää, mutta suhtessa enemmän kysyntää hintainformaation mnukaan on Töölölle ja Kalliolle. Siis suhteessa tarjontaan. Se ei tarkoita, että useampi haluaisi asua Kalliossa kuin Espoossa. Espoota nyt vain on aika paljon ja Kalliota vastaavasti aika vähän. Siksi lisää Kalliota ja Töölöä. Lisää myös Espoota, koska sillekin on kysyntää ja muu Suomi nyt joka tapauksessa tyhjenee pääkaupunkiseudulle, niin ikävää kuin se onkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. hukkaan meni kirjoitti 14.5.2013 kello 20:02

    hupsis: max. 40 neliön kämppä Kalliossa

    Kunnon kansalaisten on pakko olla suurituloisia menestyjiä, jotka ostaa ne uudet 120 neliön kämpät Jätkäsaaresta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  29. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.5.2013 kello 21:37

    Kunnon kansalaisten on pakko olla suurituloisia menestyjiä, jotka ostaa ne uudet 120 neliön kämpät Jätkäsaaresta.

    Tämä osoittaa, että Jätkäsaari on kovin haluttu. Rikkaat ostavat asuntomarkkinoilta pois kaiken hyvän. Juuri siksi Helsinki harjoittaa Hitas-sääntelyä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. NukkuMatti kirjoitti 14.5.2013 kello 20:31

    Osmo Soininvaara:

    Siksi lisää Kalliota ja Töölöä. Lisää myös Espoota, koska sillekin on kysyntää ja muu Suomi nyt joka tapauksessa tyhjenee pääkaupunkiseudulle, niin ikävää kuin se onkin.

    Nyt et kuulosta aivan uskottavalta.

    Jos tämä Suomen tyhjeneminen pääkaupunkiseudulle on sinusta aidosti niin ikävää kuin se itse asiassa on, niin miksette sinä tai puolueesi ole tehnyt tai aikeissa tehdä asialle mitään?

    Tämä keskittymisen kehityskulku ja sen kiihtyminen esitetään aina kyseenalaistamatta eikä lainkaan huomata sitä, kuinka suuntausta myös vahvistetaan julkisen vallan toimin. Samoin varsinkin pääkaupunkiseudun edunvalvojien toimesta asia esitetään pelkästään myönteisenä eikä huomioida nopeasta muutoksesta aiheutuvia tehokkuustappioita tai kustannuksia. Toisaalta, päätöksenteon Helsinki-keskeisyyden vuoksi ei myöskään havaita muualla Suomessa olevia mahdollisuuksia. Esimerkiksi Pyhäjärven Laguna-hankkeen nihkeä vastaanotto virkamiesten taholta on hyvä esimerkki tästä. Jos vastaava hanke olisi tarjolla Ruotsiin, niin siihen taatusti tartuttaisiin innokkain mielin (vrt. esim. Lundin MAX-laboratorio). Mutta Suomen hallitus näkee vain pääkaupunkiseudun yliopistot ja niiden tarpeet.

    Työllistämisen ja elinkeinotoiminnan edistämiseksi pääkaupunkiseudun ulkopuolisessa Suomessa olisi mahdollista tehdä paljon enemmän kuin nyt tehdään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  31. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.5.2013 kello 21:35

    En tunne kjoko Laguna-hanketta, mutta Helsingin kanssa noin ylipäänsä ei kilpaile Pyhäjärvi, vaan muut kaupungit. Suurin kiitos kaiken keskittymisestä Helsinkiin kuuluu Suomen Keskustalle, joka on riistänyt maakuntapääkaupunkien elinvoimaa maakunnan syrjäosien hyväksi ja jarrutti kasvbukeskuspolitiikkaa niin kauan, että aika kulki ohi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Leena kirjoitti 14.5.2013 kello 21:38

    Antaisitko Osmo lähteen väitteellesi, että muu Suomi tyhjenee pääkaupunkiseudulle.

    400.000 uutta uusmaalaista-skenaariossa suurin osa väestön lisäyksestä tulisi syntyvyydestä ja maahanmuutosta. Sisäinen maassamuutto pysyisi sen mukaan edelleen pienenä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  33. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.5.2013 kello 23:18

    Muun maan tyhjenemismekanismi on vähän monimutkaisempi. Vain osa siitä on muuttoliikettä, tosin tilastoitua suurempi osa. Loppu on sitä, että kuolleisuus ylittää syntyvyyden. Synnytysikäiset ovat kasvukeskuksissa

    Tuo maan sisäinen nettomuuttotilasto vähättelee muuttoa. Jos kaksi nuorta paria muuttaa maakunnasta Helsinkiin, molemmat saavat kaksi lasta ja toinen palaa maakuntaan, nettomuutto on muka tasapainossa.

    Jos Uudennmaan asukasluku kasvaa 400 000 ja koko maan asukasluku ei muutu lainkaan, silloin muu maa tyhjenee 400 000 verran.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Petja Y kirjoitti 14.5.2013 kello 22:02

    teekkari: Ei voi, koska oikeuslaitos katsoo, että rakennusvalvonnalla ei ole oikeutta valvoa arkkitehtuurin laatua. Eli niin kauan kuin talo täyttää kaavan vaatimukset se saa olla miten ruma rotisko tahansa. Minkä vuoksi kaavaan pitää tehdä tiukkoja ulkonäkövaatimuksia vaikka se on mahdollisimman huono ja kankea paikka niiden tekemiseen.

    Kyllä arkkitehdit ja kaavoittaja (jotka siis hekin yleensä ovat arkkitehtejä) mielellään haluaisivat vapauksia rakennussuunnitteluun, mutta kun valta rakentamisessa on kaavan hyväksymisen jälkeen gryndereillä, ei vaihtoehtoja juuri ole. Grynderit kyllä karsivat kaikki ylimääräiset kulmat ja detaljit suunnitelmista pois, jos vain voivat.

    Olen itsekin huomannut kuinka ikävää on jos asiakas on eri mieltä kuin minä siitä mikä on hyvää ja kaunista, mutta varsinkin makuasioissa kuten rakennusten ulkonäkö pitäisin selvästi tärkeämpänä että tuleva omistaja pitää ulkonäöstä kuin kaavoittaja.
    Rakennuttaja kumminkin tienaa rahaa sillä että tekee rakennuksia joista asukkaat pitävät, joten luottaisin hänen makuunsa enemmän kuin kaavoittajan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  35. anonyymi kirjoitti 19.5.2013 kello 19:27

    teekkari: Ei voi, koska oikeuslaitos katsoo, että rakennusvalvonnalla ei ole oikeutta valvoa arkkitehtuurin laatua. Eli niin kauan kuin talo täyttää kaavan vaatimukset se saa olla miten ruma rotisko tahansa. Minkä vuoksi kaavaan pitää tehdä tiukkoja ulkonäkövaatimuksia vaikka se on mahdollisimman huono ja kankea paikka niiden tekemiseen.

    Ei sen tarvitse olla monimutkaista:
    Liitetään hyväksytty havainnekuva kaavaan ja vaaditaan havainnekuvan vastaavan valokuvaa muutaman vuoden vanhasta valmiista rakennuksesta myös valaistuksen osalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus