Urban amenities

Opin matkalla kokon­aan uuden englan­ninkielisen sanan, ameni­ty, jolle sanakir­ja antaa kak­si huonoa kään­nöstä, palvelu ja mukavu­us. Isän­tämme puhui­v­at paljon näistä ameniteistä keskeisenä osana urbaa­nia strate­giaa. Käsit­teistöön kuu­lui­v­at pois­tot, muu vapaa tila, ylimääräi­nen kauneus, palve­lut ja jopa sosi­aa­li­nen asum­i­nen. Nämä kaupunkimukavu­udet ovat jotain sel­l­aista, jota nuoret lap­siper­heet löytävät Kallios­ta, mut­ta jota ei löy­dy lähiöistä.

Isän­tämme puo­lus­ti­vat korkeaa rak­en­tamista vain sil­loin, kun se tapah­tuu lähel­lä kaupunkimukavuuk­sia. Espoolais­ten kan­nat­taisi kut­sua kaveri kuul­tavak­si ennen kuin päät­tävät lop­ullis­es­ti Keilaniemen torneista. Ei ole hyvä, jos asuin­paikan paras puoli on, että sieltä pääsee hel­posti pois.

Kaavoitus on kaupankäyntiä

Van­cou­veris­sa devel­oper­it tekevät paljon siitä, mitä me teemme  kaupunkisu­un­nit­telus­sa. Kaupunkisu­un­nit­telu antaa vain raken­nu­soikeu­den ja devel­oper­it tekee lop­ut. Raken­nu­soikeu­den hin­tana on, että gryn­deri tekee tarpeel­lisen määrän noi­ta kaupunkimukavuuk­sia. Mitä enem­män mukavuuk­sia, sitä enem­män raken­nu­soikeut­ta. Vähän parem­pi puis­to ja taas pari ker­rosta lisää. Syn­tyy win-win-win tilanne, kun gryn­deri saa raken­nu­soikeut­ta, kaupun­ki saa yhteistä hyvää ja kun tuo yhteinen hyvä suun­nataan kyseiselle alueelle, jol­loin gryn­deri saa asun­noista parem­man hinnan.

Tämä kau­pankäyn­ti pani miet­timään mei­dän toim­intat­apo­jamme. Me ulos­mit­taamme kaavoitushyö­tyä, mut­ta vain muis­taak­seni 40 % hyödys­tä. Lop­pu lahjoite­taan ton­tin omis­ta­jalle. Van­cou­ver­i­lainen kau­pankäyn­ti taitaa leika­ta kaavoitushyö­tyä tehokkaam­min. Tuon kaavoitushyö­dyn tulo­jen kohdis­t­a­mi­nen kyseiselle alueelle on hyvä asia sekin. Mut­ta vai­h­tokaup­pa on kau­pankäyntinä tehot­tomampi kuin rahat­alous. Peri­aat­teessa kaavoitushyö­dyn rahas­t­a­mi­nen rahana ja rahan käyt­tö parhaal­la mah­dol­lisel­la taval­la tuot­taa parem­man lop­putu­lok­sen. Sen sijaan kohden­t­a­mi­nen juuri kyseisen alueen paran­tamiseen on järkevää pelkästään sik­si, että gryn­derin kan­nat­taa mak­saa kaavoituk­ses­ta sil­loin enemmän.

Nämä devel­oper­it ovat kyl­lä toimis­saan ket­terämpiä. Kävimme kat­so­mas­sa suur­ta kom­plek­sia, jon­ka alak­er­ras­sa oli suuri ostoskeskus ja yläk­er­rat oli­vat yliopis­ton tilo­ja. Nerokas ratkaisu. Mitenkän­hän meil­lä julki­nen sek­tori saisi juos­tuk­si kasaan tuol­laisen sopimuksen?

Edelleen olen sitä mieltä, että Kru­unuvuoren ran­nas­ta tulisi tehdä taseyk­sikkö, jol­la kaupun­ki siirtäisi maao­maisu­u­den alueel­la ja joka toteut­taisi alueen ratikkasil­toi­neen, rahoit­taisi sen ensik­si lainal­la ja mak­saisi lainat pois maan myyn­nistä ja vuokraamis­es­ta saamil­laan tuloil­la. Kaavoitushyödyt ja toteut­tamisen kus­tan­nuk­set tulee saa­da lähem­mäs toisiaan.

 

35 vastausta artikkeliin “Urban amenities”

  1. “Kupunkiku­lut­tuuri” on vähän sup­pea kään­nös, mut­ta kesus­tois­sa on juuri tuo­ta amni­etyä, lähiöis­sä vähemmän.

    Suomen ongel­mat kesku­tois­sa ovat
    1) lumi ja vesi, lumelle tarvi­taan tilaa jon­nekin ja vesiä pitäisi saa­da ime­ty­tymään ja sade­vesiviemärei­hin asfaltista huomimatta
    2) auto­jen pysäköin­ti­ti­lan kasvu, auto­jen kokokin kas­vaa, Sak­sas­sa aje­taan piem­mil­lä autoilla
    3) seka­va julki­nen liikenne, palvelu on toki parane­mas­sa muillekin kuin koululaisille
    4) keskus­tan elävyy­den ylläpitämi­nen autoidea­parkkien sijaites­sa naa­purikun­nan puolella

    Suomes­sa Alvar Aal­lon per­il­liset turme­li­v­at kauop­pa — asum­is — palve­lut ‑yhdis­telmät, funkkik­ses­sa kaik­ki oli­vat eril­lään toi­sis­taan. Ehkä ajat alka­vat muut­tumaan ja jotain uut­ta edes kokeillaan.

  2. Kallion asun­not ovat kyl­lä yleen­sä per­hea­sun­noik­si liian pieniä ja siel­lä on 30–40% hin­taku­pla. Tästä johtuen asukas­poruk­ka alkaa nyky­isin olla lähin­nä nuo­ria aikuisia ja sinkku­ja. Ennen lapseedestani muis­tan käyn­nin täti­ni luona Kallios­sa, sil­loin vielä viisikin henkilöä asui pienessä kak­sios­sa. Niin­pä hän muut­tikin Kanadaan.

    kyl­lä vaikka­pa Vuosari on parem­pi lap­siper­heelle, vapaa­ta luon­to löy­tyy paremmin.

  3. Mie­lenki­in­toinen tämä kir­joituk­sesi Urban Amenities

    Pidän ajatuk­ses­tasi:
    ´Mitä enem­män mukavuuk­sia, sitä enem­män raken­nu­soikeut­ta. Vähän parem­pi puis­to ja taas pari ker­rosta lisää. Syn­tyy win-win-win tilanne, kun gryn­deri saa raken­nu­soikeut­ta, kaupun­ki saa yhteistä hyvää ja kun tuo yhteinen hyvä suun­nataan kyseiselle alueelle, jol­loin gryn­deri saa asun­noista parem­man hinnan´.

    Tor­ni­talo­jen paikat pitäisi tarkkaan harki­ta, ennen kuin niitä ryhdytään konkreet­tis­es­ti pystyt­tämään. Siinä ne seisoa nököt­tävät vuosikym­meniä ja huono­jakin ratkaisu­ja joutuu kat­so­maan, vaikkei kukaan niistä ´tykkäisi´. Täl­lä het­kel­lä tun­tuu, että Helsin­ki täyt­tää kaiken vapaan tilan saman muotin mukaisil­la rumil­la raken­nuk­sil­la ajat­telemat­ta, miten ihmiset siel­lä asu­vat ja viihtyvät. Kalasa­ta­ma ja Jätkäsaari ovat esimerkke­jä uusista kolkoista ´slum­mi­alueista´, jonne ei vapaae­htois­es­ti kukaan halua men­nä edes käymään, saati että siel­lä halu­aisi asua. Kru­unuvuoren ratikkasil­ta-suun­nitelmille pitäisi jo lyödä jar­rua. Ratikkalin­jo­ja sen sijaan voisi jatkaa, jot­ta niistä tulisi toimi­vampia. Kru­u­nun­haas­sa vaikka­pa kisko­ja voisi jatkaa pitkin Liisankat­ua Pohjois­ran­taan ja Alek­san­terin kadulle. Sil­lä olisi merk­i­tys­tä alueen asukkaille. Bus­sil­in­jo­ja ei sil­loin lainkaan tarvit­taisi. Tämä ratkaisu olisi hal­pa ja se palvelisi asukkaita.

    Rak­en­tamista voidaan tehdä myös hien­o­varais­es­ti vähitellen, eikä rak­en­ta­mal­la ker­ral­la kokon­aisia per­soonat­to­mia aluei­ta. Helsin­gin van­hat kaupungi­nosat pitäisi jät­tää rauhaan. Helsin­gin niemelle eli kan­takaupun­gin alueelle ei tarvitse tuo­da kaikkea lähiöli­iken­net­tä ja sik­si suun­nit­teil­la ole­va ratikkasil­takin on täysi fiasko jo pelkkänä ehdo­tuk­se­na. Luon­nolli­nen liiken­teen suun­ta ei ole kaupun­gin van­han keskus­tan suun­taan vaan kaupungista ulos päin. Itäkeskus on yksi luon­nolli­nen keskus sen alueen ihmisille. 

    Helsinkiä on viime vuosien ajan raken­net­tu liian nopeasti, eikä sen vaiku­tuk­sia ihmis­ten elämään oli etukä­teen riit­tävästi mietit­ty. Eduskun­tat­alon edessä ole­va lasikaupun­ki on kolkkouden valitet­ta­va esimerk­ki, johon olisi toivonut eläväm­pää ja inhimil­lisem­pää ympäristöä. Kallio on juuri sen vuok­si nuorten kesku­udessa suosit­tu alue, että siel­lä on van­ho­ja talo­ja ja maas­to­vai­htelui­ta sekä ihmis­ten voimin luon­nol­lis­es­ti kas­vanut­ta kaupunkilaiselämää.

  4. Pähkäilin jonkin aikaa, miten ameni­ty-käsit­teistöön kuu­lu­vat “pois­tot” tuol­la ingres­sis­sä, mut­ta olikin sit­ten puistot.

  5. Yhteiskun­ta toimii parem­min, jos se pitää tasan 100% kaavoitushyödy­istä ja ‑haitoista itsel­lään. Tont­tikeinot­telu ja tont­tien omis­tuk­sen huomioimi­nen kaavaa tehtäessä tekee kaavas­ta hel­posti epäop­ti­maalisen. Kaavoitushai­tat pitää kor­va­ta sat­apros­ent­tis­es­ti, eikä vain muodollisesti.

  6. Kru­unuvuoren ran­nas­ta pitää ensin tehdä päätös, mitä oikeasti halu­amme? Olem­meko rak­en­ta­mas­sa ruu­tukaavakeskus­taa á 6 ker­rosta ja vint­ti vai teem­mekö alueesta suuren pien­taloalueen. Minus­ta alueelle ei täl­lä het­kel­lä pitäisi tehdä yhtään ker­rostaloa, vaan kaupunki­maista pien­taloa­su­tus­ta. Se ei liene mah­dol­lista, joten ruu­tukaa­va ja 6 ker­rosta sit­ten. Nyt suun­nitelmis­sa ole­vat seka (seko) kaa­vat ovat typeriä.

  7. “Käsit­teistöön kuu­lui­v­at pois­tot, muu vapaa tila, ylimääräi­nen kauneus, palve­lut ja jopa sosi­aa­li­nen asum­i­nen. Nämä kaupunkimukavu­udet ovat jotain sel­l­aista, jota nuoret lap­siper­heet löytävät Kallios­ta, mut­ta jota ei löy­dy lähiöistä.”

    Näitä ei sisi löy­dy Munkkiniemestä — tai Myllypurosta?

  8. Taseyk­sikön peri­aatet­ta on jo kokeil­tu Espoon Suurpellossa.
    Maan­omis­ta­jil­ta perit­ti­in maankäyt­tö­mak­suna 270 €/kem eli suu­ru­us­lu­okaltaan tuo 40–50 % kuten muis­telit Helsinginkin käytän­tö­jen olevan.

    Alueen myytävän asun­to­tuotan­non rak­en­t­a­mi­nen on kuitenkin täysin pysähtynyt ja alueel­la jo asu­vat tun­tu­vat kaipaa­van palvelui­ta ja parem­pia joukkoliikenneyhteyksiä.

    On väitet­ty että mak­sus­ta olisi jäänyt ylijäämää,
    jol­la olisi voin­ut toteut­taa pikaraidey­htey­den tule­valle metrolle. Ellei raha riitä olisiko alueen toim­i­jat oleet valmi­ita hie­man korotet­tuun maankäyt­tö­mak­su­un, ainakin ovat vaati­neet raidet­ta alus­ta alkaen ?

    Toinen vaka­va puute liit­tyy kau­pal­lisi­in palvelui­hin. Ilmeis­es­ti kaupun­ki olisi jo myön­tymässä kau­pan suuryk­sikön perus­tamiseen, mut­ta ympäristökeskus vielä vastustaa.

    Alueesta­han piti alun­perin tul­la Nokian kam­pus jos­sa kau­pal­liset palve­lut oli­si­vat toimis­to­talo­jen kel­larik­er­roksis­sa, kahviloi­ta ja lihakaup­po­ja jot­ka toimit­ta­vat por­rashuoneis­sa sijait­se­vi­in kylmähuoneisi­in asukkaiden tilaa­mat ruokatarpeet.
    Eräistä syistä ei sit­ten toteu­tunutkaan tämäkään kaavoit­ta­jan visio.

    Kenelle tämän val­lan sit­ten uskaltaisit Kru­unuvuoren­ran­nas­sa antaa ?
    Virkamiehiä vieras­taisin poh­jal­ta, jokin yhtiöit­tämis­malli saat­taisi toimia.

    Muu­ta­mal­la reis­sul­la olen tör­män­nyt mail­mal­la samaan havain­toon devel­op­pareista, toimin­nas­sa on selvä tavoite­hakuisu­us ja lop­putu­los näyt­tää tas­apain­oiselta. Alue pitää saa­da valmi­ik­si ja houkuttelevaksi.
    Suomes­sa toim­i­ti­la- ja kaup­pa­rak­en­tamisen puolel­la poli­itikot pitävät devel­op­pare­i­ta arvossaan.
    Asun­top­uolel­la taas kerätään irtopis­teitä äänestäjiltä puhu­mal­la 70-luvun lähiöistä ja kohtu­ut­toman kallista uudistuotannosta.
    Olisiko­han tilaa asen­nemu­tok­selle, voisi tul­la kil­pailua ja asiantun­te­mus­ta alalle jos tar­jo­taan mahdollisuuksia.

  9. Markku af Heurlin:
    “Käsit­teistöön kuu­lui­v­at pois­tot, muu vapaa tila, ylimääräi­nen kauneus, palve­lut ja jopa sosi­aa­li­nen asum­i­nen. Nämä kaupunkimukavu­udet ovat jotain sel­l­aista, jota nuoret lap­siper­heet löytävät Kallios­ta, mut­ta jota ei löy­dy lähiöistä.”

    Näitä ei sisi löy­dy Munkkiniemestä – tai Myllypurosta?

    Keskimäärin taitaa näi­den lap­siper­hei­den mielestä löy­tyä enem­mänkin, sil­lä en oikein kek­si, mil­lä kri­teereil­lä Kallio­ta voisi pitää leimallis­es­ti lap­siper­hei­den kaupungi­nosana. Kallion urban ameni­ties osas­to taitaa ylimääräistä kauneut­ta ja puis­to­ja enem­män pain­ot­tua tuo­hon sosi­aalisen asumisen puoleen, kun pihalle jäte­tyt polkupyörät ja kel­larikomeron sisältö on hyvinkin tehokkaasti sosial­isoitu, ja sosi­aa­li­nen kanssakäymi­nen toteu­tuu avoimien ovien peri­aat­teel­la, kun naa­purien suuril­la kir­jaimil­la käy­tyyn keskustelu­un voi osal­lis­tua myös seinien läpi ainakin kuunteluoppilaana.

  10. Osmo, pyytäisin, pelas­ta mei­dät siltä Jätkäsaaren tornil­ta. Kyseinen kan­takaupun­gin maise­mal­la loisi­va kon­gres­si­hotel­li istu­isi lois­ta­van paljon parem­min Pasi­laan, jos­sa syn­er­gia etu­ja esim. Hart­wall areenan, Mes­sukeskuk­sen ja junaradan kanssa. Meche­lininkadun liikenne on ihan tarpeek­si tukkoista jo nykyisel­lään. Kaavail­lun hotel­li­raken­nuk­sen muo­tokin istu­isi hyvin Itä-Pasi­lan tun­nel­maan sen sijaan että sitä ihal­taisi­in 20-vuo­den päästä vuo­den uute­na “makkarat­alona”. Luvatkaa nor­jalaiselle junay­hteys Pasi­las­ta Helsin­ki-Van­taalle joskus tule­vaisu­udessa eikös juu.

    1. Äänestäjä
      Jos olisit menos­sa vaikka­pa Pari­isi­in, val­it­sisitko mielu­um­min hotellin Pari­isin keskus­tas­ta vai jostain betonilähiöstä, jos­ta kyl­lä pääsee sit­ten Junal­la kaupunkiin?

  11. Osmo Soin­in­vaara: Jos olisit menos­sa vaikka­pa Pari­isi­in, val­it­sisitko mielu­um­min hotellin Pari­isin keskus­tas­ta vai jostain betonilähiöstä, jos­ta kyl­lä pääsee sit­ten Junal­la kaupunkiin?

    Mik­si asukkaan ääni painaa vähem­män kuin jonkun poten­ti­aalisen hotel­lia­sukin? Hehän eivät huonos­ta päätök­ses­tä ehdi kär­siä. Itse asi­as­sa he äänestävät jät­tämäl­lä tulemat­ta, mut­ta asukas kär­sii aina.

  12. ” Luon­nolli­nen liiken­teen suun­ta ei ole kaupun­gin van­han keskus­tan suun­taan vaan kaupungista ulos päin. Itäkeskus on yksi luon­nolli­nen keskus sen alueen ihmisille. ”

    Työ­paikko­jen houkut­telem­i­nen itään on erit­täin hyvä idea. Tuo­ta on kokeil­tu kyl­lä paljon. Lisäk­si Hert­tonie­mi olisi hyvä työ­paikkakeskit­tymä, mut­ta sekään ei ole men­nyt kau­pak­si. Itäkeskus on vain yksi itäväylän var­res­sa ole­va ostoskeskus. Alue on nuhjuinen ja epämääräi­nen. Edes kaup­pakeskuk­seen ajami­nen autol­la ole vai­va­ton­ta. Kan­natan kyl­lä kuitenkin sitä kaukaloa siihen rumaan liit­tymään. Kun­nal­liset palve­lut sieltä kyl­lä löy­tyy. Alueelle pitäisi tehdä Pasi­lan suun­nitelmien tapainen jättiremontti.

    Nykyisen laa­jasa­losta menee auto­jono kulosaaren sil­lalle. Omien koke­muk­sien mukaan moni ajaa jon­nekin Espooseen töi­hin. Keskus­tan suun­taan menevät metrot täyt­tyvät kun aamul­la idän suun­taan on tilaa. Lähiöli­iken­net­tä tuol­ta tulee jo paljon. Sen ratikkasil­lan etu voisi mah­dol­lis­es­ti olla nopeampi yhteys esim tule­valle pis­ara-ase­malle ja parem­mat joukkoli­iken­ney­htey­det koko pääkaupunkiseudulle. Eli ei pelkästään keskus­tay­hteys. Näil­lä näkymin ihmiset liikku­vat kyl­lä edelleenkin huo­mat­ta­van paljon keskus­tan suun­taan myös tulevaisuudessa.

  13. migul: …Omien koke­muk­sien mukaan moni ajaa jon­nekin Espooseen töihin… 

    Keskus­tatun­neli paran­taa kaikkien elämänlaatua. 🙂

  14. anonyy­mi: Mik­si asukkaan ääni painaa vähem­män kuin jonkun poten­ti­aalisen hotel­lia­sukin? Hehän eivät huonos­ta päätök­ses­tä ehdi kär­siä. Itse asi­as­sa he äänestävät jät­tämäl­lä tulemat­ta, mut­ta asukas kär­sii aina.

    Poli­itikko­jen tehtävä on pitää kokon­aisu­u­den ja tule­vien asukkaiden puolia.
    Helsin­ki on onnis­tunut uusil­la asun­toalueil­la kohtu­ullis­es­ti raken­nu­soikeuk­sien määrän, kaupunkiku­van ja sosi­aal­is­ten tavoit­tei­denkin osalta.
    Ain­oas­taan detaljikaa­van kalleus tai oikeam­min koko kus­tan­nu­so­h­jauk­sen puute Suo­ma­laises­sa kaavoituk­ses­sa on tuot­tanut vaikeuk­sia. Asun­not ovat hyvil­lä paikoil­la kohtu­ut­toman kallitta.

    Miten samat virkamiehet onnis­tu­vat kaavoit­ta­maan Viikinkallioon tehoneliöitä yksit­täisille ton­teille ja joil­lakin alueil­la taas pelkästään kaal­li­ta kaavo­ja. Eikö niitä detal­je­ja voisi jät­tää kohteen arkkite­hdille ja raken­nus­valvon­ta valvoisi että riit­tävä taso pysyy yllä.

    Kru­unuvuoren­rannstakin voisi tehdä gallupin. Halu­atko mak­saa 5200 euroa/asm2 tai 25 €/m2 vuokraa ja olisiko kiva että naa­purin julk­i­sivu on ruos­tu­vas­ta peltilevys­tä kuten Hert­toniemen­ran­nas­sa oli ehdo­ton vaa­timus tiety­il­lä tonteilla.

    Jos ne tule­vat asukkaat oli­si­vat sit­tenkin valmi­ita tin­kimään jostakin näistä ehdot­tomista vaa­timuk­sista voisi lau­takun­ta ystäväl­lis­es­ti ohjail­la virkamiehiä oikeaan suuntaan.

    Kiven­lahdessa oli muuten van­has­ta kaavas­ta jäänyt tor­nit toteu­tu­mat­ta kun niitä sit­ten myöhem­min käyn­nis­telti­in naa­pu­rit vas­tusti vim­mais­es­ti, onnek­si ei ollut puheoikeut­ta kaa­va kun oli jo vahva.
    Käytän­nössä torneista ei ollutkaan mitään hait­taa — pelko olikin turhaa.

  15. Osmo Soin­in­vaara:
    Äänestäjä
    Jos olisit menos­sa vaikka­pa Pari­isi­in, val­it­sisitko mielu­um­min hotellin Pari­isin keskus­tas­ta vai jostain betonilähiöstä, jos­ta kyl­lä pääsee sit­ten Junal­la kaupunkiin?

    Kaipa tuo riip­puu vähän matkabudejtista…

  16. Markku af Heurlin: Kaipa tuo riip­puu vähän matkabudejtista…

    No kaikki­han halu­aa hotellin Pari­isin keskus­tas­ta tietysti. Ja ne köy­hät rep­pumatkail­i­jat voivat men­nä sinne lähiöön.

    Helsin­ki on pieni kaupun­ki, joka voisi vähän sat­sa­ta luk­suk­seen. Helsingistä puut­tuu his­to­ri­al­liset van­hat kaupun­git joi­ta löy­tyy tukhol­mas­ta, tallinnas­ta ja pietarista. Tästä syys­tä pitäisi vähän yrit­tää. Valitet­tavasti suo­ma­laiseen ajat­te­lu­ta­paan ei mah­du kuin arjen korost­a­mi­nen. Päivähoidon yhteiskun­nalli­nen merk­i­tys ohjaa liiak­si ajattelua.

    Jot­ta ei siis jäätäisi ihan viiden pen­nin pietarik­si, niin joitain maamerkke­jäkin voisi rak­en­taa. Vaik­ka sit­ten jonkin luk­sushotellin japanilaisille.

  17. åke: No kaikki­han halu­aa hotellin Pari­isin keskus­tas­ta tietysti. Ja ne köy­hät rep­pumatkail­i­jat voivat men­nä sinne lähiöön.

    Helsin­ki on pieni kaupun­ki, joka voisi vähän sat­sa­ta luk­suk­seen. Helsingistä puut­tuu his­to­ri­al­liset van­hat kaupun­git joi­ta löy­tyy tukhol­mas­ta, tallinnas­ta ja pietarista. Tästä syys­tä pitäisi vähän yrit­tää. Valitet­tavasti suo­ma­laiseen ajat­te­lu­ta­paan ei mah­du kuin arjen korost­a­mi­nen. Päivähoidon yhteiskun­nalli­nen merk­i­tys ohjaa liiak­si ajattelua.

    Jot­ta ei siis jäätäisi ihan viiden pen­nin pietarik­si, niin joitain maamerkke­jäkin voisi rak­en­taa. Vaik­ka sit­ten jonkin luk­sushotellin japanilaisille.

    En ole vielä oikein lyönyt kan­taani tähän pil­ven­pi­irtäjään, jos sität sel­l­aisekis voi kutsua.Onko e luk­surak­en­tamista. Vähön tunuu vain kore­al­ta eikä eri­tyisen kau­ni­il­ta tai johdokkaal­ta arkkitehtuurilta.

    Yli 100 metrin raken­nuk­sia löy­tyy joka ain­oas­ta miljoo­nan asukkana tup­pukylästä Kiinan taka­mail­ta, jos saa vähän kärjistää.

  18. Markku af Heurlin: Kaipa tuo riip­puu vähän matkabudejtista… 

    Vai­h­toe­hdot Pari­i­sis­sa oma­l­la rahal­la lienevät:
    — keskus­tan oikean ran­nan turistirysä
    — vasem­man ran­nan pikkuhotel­lit ja
    — kehä­tien isot halpaketjut?

    Myös kol­mas on järkevä, jos on liik­keel­lä oma­l­la tai vuokra-autol­la, eikä halua keskus­tan liiken­teeseen. Yhteistä noille on, että kaikkial­ta pääsee kaikkialle metrol­la tai raitio­vaunul­la ja kokon­aish­in­ta matkus­tamisi­neen on kaiketi aika sama. 

    Pari­isikin tekee keskus­tan ulkop­uoliset linkit nykyään kevy­traider­atkaisuna, eikä metrona. Me teemme maaseudulle metrorataa. 🙁 

    Helsingis­sä hotel­li toimii, kun­han sinne pääsee spåral­la. Suo­raan metroasemien pääl­lä ei tai­da vielä olla yhtään hotel­lia, mikä on maail­mal­la ihan nor­maali sijainti.

  19. Åken aja­tus:
    ´Jot­ta ei siis jäätäisi ihan viiden pen­nin pietarik­si, niin joitain maamerkke­jäkin voisi rak­en­taa. Vaik­ka sit­ten jonkin luk­sushotellin japanilaisille´.

    Helsin­gin uut­ta ilmet­tä on raken­net­tu liian nopeasti, eikä siihen ole paljoa vero­ja­mak­sa­ja päässyt vaikut­ta­maan. Van­hat päätök­set vuosien takaa ovat saa­neet toteu­tua, kuten rat­api­han reunaan nous­sut ankea beton­imuuri. Huono seli­tys, että päätök­set on tehty ajat sit­ten. Päiv­i­tys­tä olisi tarvit­tu ennen toteut­tamista. Kaupun­gin keskeisim­mälle paikalle? Raken­nus­valvon­tavi­ras­ton vaa­timuk­set rajoit­ta­vat luo­vaa ajat­telua ja kaavoitus on jäykkää, sehän näkyy selvästi uudessa kaupunkiku­vas­samme. Liian tiukat säädök­set ja virkamiehen ajat­telua suo­si­vat normis­tot estävät luo­van arkkite­htoonisen suun­nit­telun. Jär­jestelmää pitäisi kehit­tää niin, ettei val­ta keski­ty virkamiehille viras­toi­hin vaan, että arkkite­hdit ja maal­likotkin voisi­vat päät­tää tule­vista näkymistään. Tämähän on mei­dän kaikkien yhteinen kaupunki?

    Ehdot­ta­masi torni­hotel­li japani­laisille ei ole huono, mut­ta sen voisi joku japani­lainen tai kan­sain­vä­li­nen arkkite­hti suun­nitel­la, jot­ta se näyt­täisi muul­ta kuin bunkker­il­ta. Uusi laatikkokaupunkikult­tuurimme on ankeaa ja Helsingistä on muo­dos­tu­mas­sa samal­la taval­la per­soona­ton kaupun­ki kuin kaik­ista van­hoista kirkonkylistämme ja pikkukaupungeis­tamme. Jos saisin päät­tää purkaisin pois koko beton­imuurin Töölön­lah­den näkymiä pilaa­mas­ta ja raken­nut­taisin sen moni-ilmeisem­mäk­si. Mate­ri­aalit, muo­tok­ieli ja väri­tys sekä talo­jen vai­htel­e­va korkeus ovat visuaal­isu­u­teen ja nautin­toon vaikut­tavia asioi­ta, joi­hin nykyrak­en­tamises­sa ei ole kiin­nitet­ty tarpeek­si huomio­ta. Stadikan viereen suun­nit­teil­la ole­vat mon­u­men­taaliset järkäleet ovat liiotel­tu­ja ja alis­ta­vat alleen muu­ta näkymää. Kau­nis on jotain muu­ta kuin mon­u­men­taal­ista tai ankeaa laatikkokulttuuria.

    Torni­hotel­li Pasi­laan ei ole huono aja­tus, sil­lä juna­mat­ka keskus­taan ei ole kuin muu­ta­man min­uutin pitu­inen ja sen matkan aikana näkyy vielä tois­taisek­si van­haa ja kau­nista helsinkiläistä kaupunkiku­vaa (Kallio, Hakanie­mi, Kaisanie­mi, Kru­unuha­ka). Van­han puu-Pasi­lan tuhon jäljiltä Pasiloista on raken­net­tu mul­ti-mod­er­nia kaupunkia, johon myös Hart­wall Areena sopii.

    Keskus­tun­neli on turhan rasit­ta­va urak­ka, joka mak­saa liian paljon. Liiken­net­tä ei tarvise kul­jet­taa keskus­tan kaut­ta Espooseen. Meil­lä on kehäväylät, jot­ka on tarkoitet­tu poikittaisliikenteelle. 

    Rak­en­tamisen laat­ua ja visuaal­ista kokon­aisku­vaa kan­nat­taisi vähän enem­män pohtia, ennen kuin suin päin raken­netaan. Kansalais­ten arvioitavak­si ja mielip­itei­den keräämisek­si pitäisi ajois­sa tuo­da enem­män pieno­is­mall­e­ja ja piir­roksia, ennen kuin asioista lop­ullis­es­ti päätetään ja konkreet­ti­nen rak­en­t­a­mi­nen aloite­taan. Se olisi reilua demokra­ti­aa, joka nykyisel­lään puut­tuu täysin virkami­esten käsit­teistöstä. Nyky­is­ten kat­sel­musten raken­nus­su­un­nitel­mat ovat jo luukkoon lyö­tyjä, eikä niihin voi enää vaikuttaa. 

    On se vaan jän­nää, miten aikoinaan osat­ti­in rak­en­taa mit­ta­suhteil­taan ja mate­ri­aaleil­taan upei­ta raken­nuk­sia mm. Stadikan torni, Rautatiease­ma, Ateneum, Engelin aukio… Niitähän tur­is­tit tule­vat tänne ihaile­maan. Nyky­isin ei osa­ta rak­en­taa kuin myyr­mäkeläisiä betoni­laatikoi­ta, vähät­telemät­tä siel­lä asu­via ihmisiä.

  20. Eikö niitä detal­je­ja voisi jät­tää kohteen arkkite­hdille ja raken­nus­valvon­ta valvoisi että riit­tävä taso pysyy yllä.

    Ei voi, kos­ka oikeuslaitos kat­soo, että raken­nus­valvon­nal­la ei ole oikeut­ta valvoa arkkite­htu­urin laat­ua. Eli niin kauan kuin talo täyt­tää kaa­van vaa­timuk­set se saa olla miten ruma rotisko tahansa. Minkä vuok­si kaavaan pitää tehdä tiukko­ja ulkonäkö­vaa­timuk­sia vaik­ka se on mah­dol­lisim­man huono ja kankea paik­ka niiden tekemiseen.

    Kyl­lä arkkite­hdit ja kaavoit­ta­ja (jot­ka siis hekin yleen­sä ovat arkkite­hte­jä) mielel­lään halu­aisi­vat vapauk­sia raken­nus­su­un­nit­telu­un, mut­ta kun val­ta rak­en­tamises­sa on kaa­van hyväksymisen jäl­keen gryn­dereil­lä, ei vai­h­toe­hto­ja juuri ole. Gryn­der­it kyl­lä kar­si­vat kaik­ki ylimääräiset kul­mat ja detaljit suun­nitelmista pois, jos vain voivat.

  21. Osmo: “Van­cou­veris­sa devel­oper­it tekevät paljon siitä, mitä me teemme kaupunkisu­un­nit­telus­sa. Kaupunkisu­un­nit­telu antaa vain raken­nu­soikeu­den ja devel­oper­it tekee lop­ut. Raken­nu­soikeu­den hin­tana on, että gryn­deri tekee tarpeel­lisen määrän noi­ta kaupunkimukavuuk­sia. Mitä enem­män mukavuuk­sia, sitä enem­män raken­nu­soikeut­ta. Vähän parem­pi puis­to ja taas pari ker­rosta lisää. Syn­tyy win-win-win tilanne, kun gryn­deri saa raken­nu­soikeut­ta, kaupun­ki saa yhteistä hyvää ja kun tuo yhteinen hyvä suun­nataan kyseiselle alueelle, jol­loin gryn­deri saa asun­noista parem­man hinnan.”

    Tämähän vas­taa täysin 60–70-lukujen lähiörak­en­tamisen ide­olo­giaa. Suomes­sa yhteinen hyvä vain valui gryn­därien taskui­hin — ja niin­hän se tekee nykyisinkin.

  22. muu vapaa tila, ylimääräi­nen kauneus, 

    Ja nämä ova mielestäsi “ameni­ties” jot­ka löy­tyvät Kallios­ta mut­ta eivät vaikka­pa Espoos­ta? Kuin­ka pihal­la voi ihmi­nen olla upotes­saan noin syvälle ide­olo­giansa suohon. 

    Entäs kaik­ki ne lap­siper­heet jot­ka löytävät paljon enem­män asum­is­mukavu­ut­ta Espoos­ta kuin Helsingistä? Siis ne joiden verora­ho­ja Soin­in­vaarakin halu­aa tuke­maan kestämätön­tä politiikkaansa?

    Hirveän surullista että alkeelli­nen max. 40 neliön kämp­pä Kallios­sa on nyt se per­hea­sun­non ideaali jota aje­taan kuin käärmet­tä pyssyyn.

    1. hup­sis
      Kuin­ka vaikea sitä on ymmärtää, että ihmiset arvosta­vat eri asioi­ta. Sik­si on kysyn­tää myös eri­laisille asun­noille ja asuinalueille. Jos jostain asun­to­tyyp­istä on ylikysyn­tää, sen hin­ta nousee ja jos taas jotain asum­is­muo­toa on ihmis­ten toiveisi­in näh­den liikaa, sen hin­ta laskee.
      Espoolle on kysyn­tää, mut­ta suht­es­sa enem­män kysyn­tää hin­tain­for­maa­tion mnukaan on Töölölle ja Kalli­olle. Siis suh­teessa tar­jon­taan. Se ei tarkoi­ta, että use­ampi halu­aisi asua Kallios­sa kuin Espoos­sa. Espoo­ta nyt vain on aika paljon ja Kallio­ta vas­taavasti aika vähän. Sik­si lisää Kallio­ta ja Töölöä. Lisää myös Espoo­ta, kos­ka sillekin on kysyn­tää ja muu Suo­mi nyt joka tapauk­ses­sa tyh­je­nee pääkaupunkiseudulle, niin ikävää kuin se onkin.

  23. hup­sis: max. 40 neliön kämp­pä Kalliossa

    Kun­non kansalais­ten on pakko olla suu­rit­u­loisia men­estyjiä, jot­ka ostaa ne uudet 120 neliön käm­pät Jätkäsaaresta.

    1. Kun­non kansalais­ten on pakko olla suu­rit­u­loisia men­estyjiä, jot­ka ostaa ne uudet 120 neliön käm­pät Jätkäsaaresta.

      Tämä osoit­taa, että Jätkäsaari on kovin halut­tu. Rikkaat osta­vat asun­tomarkki­noil­ta pois kaiken hyvän. Juuri sik­si Helsin­ki har­joit­taa Hitas-sääntelyä

  24. Osmo Soin­in­vaara:

    Sik­si lisää Kallio­ta ja Töölöä. Lisää myös Espoo­ta, kos­ka sillekin on kysyn­tää ja muu Suo­mi nyt joka tapauk­ses­sa tyh­je­nee pääkaupunkiseudulle, niin ikävää kuin se onkin.

    Nyt et kuu­losta aivan uskottavalta.

    Jos tämä Suomen tyh­jen­e­m­i­nen pääkaupunkiseudulle on sinus­ta aidosti niin ikävää kuin se itse asi­as­sa on, niin mik­sette sinä tai puolueesi ole tehnyt tai aikeis­sa tehdä asialle mitään?

    Tämä keskit­tymisen kehi­tyskulku ja sen kiihtymi­nen esitetään aina kyseenalais­ta­mat­ta eikä lainkaan huo­ma­ta sitä, kuin­ka suun­taus­ta myös vahvis­te­taan julkisen val­lan toimin. Samoin varsinkin pääkaupunkiseudun edun­valvo­jien toimes­ta asia esitetään pelkästään myön­teisenä eikä huomioi­da nopeas­ta muu­tok­ses­ta aiheutu­via tehokku­ustap­pi­oi­ta tai kus­tan­nuk­sia. Toisaal­ta, päätök­sen­teon Helsin­ki-keskeisyy­den vuok­si ei myöskään havai­ta muual­la Suomes­sa ole­via mah­dol­lisuuk­sia. Esimerkik­si Pyhäjär­ven Lagu­na-han­kkeen nihkeä vas­taan­ot­to virkami­esten tahol­ta on hyvä esimerk­ki tästä. Jos vas­taa­va han­ke olisi tar­jol­la Ruot­si­in, niin siihen taa­tusti tar­tut­taisi­in innokkain mielin (vrt. esim. Lundin MAX-lab­o­ra­to­rio). Mut­ta Suomen hal­li­tus näkee vain pääkaupunkiseudun yliopis­tot ja niiden tarpeet.

    Työl­listämisen ja elinkeino­toimin­nan edis­tämisek­si pääkaupunkiseudun ulkop­uolises­sa Suomes­sa olisi mah­dol­lista tehdä paljon enem­män kuin nyt tehdään.

    1. En tunne kjoko Lagu­na-han­ket­ta, mut­ta Helsin­gin kanssa noin ylipään­sä ei kil­paile Pyhäjärvi, vaan muut kaupun­git. Suurin kiitos kaiken keskit­tymis­es­tä Helsinki­in kuu­luu Suomen Keskustalle, joka on riistänyt maakun­tapääkaupunkien elin­voimaa maakun­nan syr­jäosien hyväk­si ja jar­rut­ti kasvbukeskus­poli­ti­ikkaa niin kauan, että aika kul­ki ohi.

  25. Antaisitko Osmo läh­teen väit­teelle­si, että muu Suo­mi tyh­je­nee pääkaupunkiseudulle.

    400.000 uut­ta uus­maalaista-ske­naar­ios­sa suurin osa väestön lisäyk­ses­tä tulisi syn­tyvyy­destä ja maa­han­muu­tos­ta. Sisäi­nen maas­samuut­to pysy­isi sen mukaan edelleen pienenä.

    1. Muun maan tyh­jen­e­mis­mekanis­mi on vähän mon­imutkaisem­pi. Vain osa siitä on muut­toli­iket­tä, tosin tilas­toitua suurem­pi osa. Lop­pu on sitä, että kuolleisu­us ylit­tää syn­tyvyy­den. Syn­ny­tysikäiset ovat kasvukeskuksissa

      Tuo maan sisäi­nen net­to­muut­toti­las­to vähät­telee muut­toa. Jos kak­si nuor­ta paria muut­taa maakun­nas­ta Helsinki­in, molem­mat saa­vat kak­si las­ta ja toinen palaa maakun­taan, net­to­muut­to on muka tasapainossa.

      Jos Uuden­n­maan asukasluku kas­vaa 400 000 ja koko maan asukasluku ei muu­tu lainkaan, sil­loin muu maa tyh­je­nee 400 000 verran. 

  26. teekkari: Ei voi, kos­ka oikeuslaitos kat­soo, että raken­nus­valvon­nal­la ei ole oikeut­ta valvoa arkkite­htu­urin laat­ua. Eli niin kauan kuin talo täyt­tää kaa­van vaa­timuk­set se saa olla miten ruma rotisko tahansa. Minkä vuok­si kaavaan pitää tehdä tiukko­ja ulkonäkö­vaa­timuk­sia vaik­ka se on mah­dol­lisim­man huono ja kankea paik­ka niiden tekemiseen.

    Kyl­lä arkkite­hdit ja kaavoit­ta­ja (jot­ka siis hekin yleen­sä ovat arkkite­hte­jä) mielel­lään halu­aisi­vat vapauk­sia raken­nus­su­un­nit­telu­un, mut­ta kun val­ta rak­en­tamises­sa on kaa­van hyväksymisen jäl­keen gryn­dereil­lä, ei vai­h­toe­hto­ja juuri ole. Gryn­der­it kyl­lä kar­si­vat kaik­ki ylimääräiset kul­mat ja detaljit suun­nitelmista pois, jos vain voivat.

    Olen itsekin huo­man­nut kuin­ka ikävää on jos asi­akas on eri mieltä kuin minä siitä mikä on hyvää ja kau­nista, mut­ta varsinkin makua­siois­sa kuten raken­nusten ulkonäkö pitäisin selvästi tärkeäm­pänä että tule­va omis­ta­ja pitää ulkonäöstä kuin kaavoittaja.
    Raken­nut­ta­ja kum­minkin tien­aa rahaa sil­lä että tekee raken­nuk­sia joista asukkaat pitävät, joten luot­taisin hänen maku­un­sa enem­män kuin kaavoittajan.

  27. teekkari: Ei voi, kos­ka oikeuslaitos kat­soo, että raken­nus­valvon­nal­la ei ole oikeut­ta valvoa arkkite­htu­urin laat­ua. Eli niin kauan kuin talo täyt­tää kaa­van vaa­timuk­set se saa olla miten ruma rotisko tahansa. Minkä vuok­si kaavaan pitää tehdä tiukko­ja ulkonäkö­vaa­timuk­sia vaik­ka se on mah­dol­lisim­man huono ja kankea paik­ka niiden tekemiseen.

    Ei sen tarvitse olla monimutkaista:
    Liitetään hyväksyt­ty havain­neku­va kaavaan ja vaa­di­taan havain­neku­van vas­taa­van val­oku­vaa muu­ta­man vuo­den van­has­ta valmi­ista raken­nuk­ses­ta myös valais­tuk­sen osalta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.