Näin asunnoista saadaan kalliita

12.1.2013 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu, _ 

Kaupunginhallituksen listalla on pikkuasiana takauksen myöntäminen kaupungin omistamalle Jätkäsaaren pysäköinti Oy:lle, jonka tarkoituksena on rakentaa 900 auton pysäköintiluola Jätkäsaareen. Rahat on tarkoitus saada takaisin asunto-osakeyhtiöiltä, joiden on kaavan mukaan pakko ostaa yksi paikka jokaista 130 kerrosneliötä kohden. Tämä tarkointtaa noin yhtä paikkaa sataa asuinneliötä kohden.

Hankkeen kustannusarvio on 68,8 miljoonaa euroa ilman arvonlisäveroa. Niinpä pysäköintipaikan arvonlisäverolliseksi hinnaksi tulee rakentamisen aikaisine korkoineen noin satatuhatta euroa. Asuntojen hintaa se nostaa tuhannella eurolla neliöltä.

Ei tarvitse ihmetellä, miksi uudet asunnot ovat Helsingissä niin tolkuttoman kalliita!

Kommentit

142 Vastausta artikkeliin “Näin asunnoista saadaan kalliita”

  1. Daniel Federley kirjoitti 12.1.2013 kello 17:17

    Mitä tapahtuu, jos As. oy ei noudatakaan kaavan määräystä ja jättää ne parkkipaikat ostamatta? Määrääkö kaupunki talon purettavaksi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 32

  2. T. kirjoitti 12.1.2013 kello 17:35

    Siksi että kaupunki rosvoaa asukkaita kaikin mahdollisin keinoin, kallilla tontinvuokralla, ylihintaisella pysäköintitalolla, ylihinnoitellulla sähkönsiirolla ja kaukolämmöllä jne jne?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  3. DDT kirjoitti 12.1.2013 kello 17:39

    Terveisiä Osmolle lenkiltä Jätkäsaaresta!

    Kuinkahan paljon Helsingissä on meitä antiikkisia henkilöitä, jotka saattavat pärjätä esimerkiksi 20 vuotta ilman autoa? Julkinen liikenne kun toimii varsin hyvin. Autokaaos sen kuin pahenee vuosi vuodelta. Sen voimme helposti esimerkiksi ratikan ikkunasta huomata.

    Puolivalmista Jätkäsaaarta silloin tällöin uteliaisuutta kiertäen herää kyllä muitakin pahoja aavistuksia. Keskeneräinen on keskeneräistä, mutta miten tähänkin alueeseen joskus henki tulee, ihmisten elettäväksi?

    Kylmä siellä talvisaikaan kunnon tuulella on kuin “ryssänhelvetissä”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 29

  4. JJ kirjoitti 12.1.2013 kello 17:52

    Mitä summa 68,8 miljoonaa sisältää? Rakennuskustannukset, vai onko se paikkojen yhteenlaskettu myyntihinta (ilman arvonlisäveroa)?
    Minun laskutaidollani nuo luvut johtavat 730 euron arvonlisäverolliseen hintaan neliöltä, joka sekin toki on paljon. Korotkin tekevät jotakin, mutta että 30 % lisää arvonlisäverolliseen hintaan… Oliko ne paikat tarkoitus pitää ensin pitkään pääosin tyhjänä, vai rakentaa niitä lisää alueen muun rakentamisen edistyessä?
    Paikkoja on joka tapauksessa tehtävä jonkin verran myös lähes autottomiin taloihin, joten varovaisesti arvioiden 730 euron lisähinta on ehkä n. 20…25 % asuntojen rakennuskustannuksista, mutta myyntihinnasta n. 10…15 %.
    Kyllä asuntojen kalleutta tarvitsee ihmetellä edelleen. Autopaikoilla on merkitystä, mutta ei se ole ainoa syy – eikä edes suurin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  5. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.1.2013 kello 17:58

    Minun laskutaidollani nuo luvut johtavat 730 euron arvonlisäverolliseen hintaan neliöltä. Lisäksi on laskettava korot siitä, kun paikka rakennetaan siihen, kun talos lunastavat oman osuutensa.

    Sinun matematiikassasi on se vika, että lasket kerrosneliötä kohden, mutta asukkaat laskevat asuinneliötä kohden. Kerrosneliöihin kuuluvat portaat, pesutuvat, pyöräkellarit ja vaikka mitä.
    Autoton asukas tuskin saa itselleen luolapaikkaa kuin varaamalla paikan ja maksamalla. Toki konseptista voi tehdä älykkäämmänkin. Luulen, että autottomien paikat järjestetään maksullisella kadunvarsipysäköinnillä (4 euroa/tunti). Alueelle on järjestetty myös kohtalaisesti paikkoja yhteiskäyttöautoille, joista auton vuokraaja maksaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Timo Ruohomäki kirjoitti 12.1.2013 kello 17:54

    Niinpä, ja lisätään tähän sitten vielä ne vuokratonttien kustannukset. Katsoin juuri, että Skanskan Oulunkylään rakentamassa 60 neliön kaksiossa yhtiövastikkeesta 147€ muodostaa tonttivuokra. Toki Oulunkylän urbaani syke on arvokasta, mutta pientä rajaa sentään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  7. Ville kirjoitti 12.1.2013 kello 18:00

    Ei ole hyvä että tehdään kaavoitusta vain taloudellisten lähtökohtien mukaan (esim. Töölönlahti ja Kamppi). Mutta ei ole myöskään hyvä, että kaavoitusta tehdään vailla mitään vastuuta siitä, mitä vaaditut asiat maksavat. Lyhytnäköisesti markkinahinta on mikä on ja maanarvo joustaa, eli ostajalle ei tulisi lisäkustannusta, mutta jos kaavoitetaan niin paljon, että se vaikuttaa markkinahintoihin (kuten pitäisi tehdä), silloin vaatimusten hinnalla on merkitystä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  8. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.1.2013 kello 18:11

    Timo Ruohomäki:

    Katsoin juuri, että Skanskan Oulunkylään rakentamassa 60 neliön kaksiossa yhtiövastikkeesta 147€ muodostaa tonttivuokra.

    Tontin hintana pidetään näköjään 735 euro asuinneliötä kohden eli jotain vähän alta 600 euroa kerrosneliöltä. Toinen vaihtoehto olisi ollut ostaa tontti ja maksaa siitä kaksiosta 44 000 euroa enemmän. Tätä se teettää, että kaikki haluavat Helsinkiin asumaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 12.1.2013 kello 18:43

    Tervetuloa katsomaan lähiöihin sitä mihin autot pistetään kun paikkoja on vähän tai ne ovat asukaiden mielestä “liian kalliita”.

    Valvontaa tai rakenteellisia esteitä ei saada toteutettua joten autot pysäköidään sinne mikä kätevintä on. Jos alueelle ei rakenneta paikkoja, asukkaat ja asioivat ottavat jalkakäytävät ja aukiot omin luvin parkkipaikoiksi.

    Mikäli kaupungilla on keinot tämän estämiseksi, toivoisin että ne otetaan heti käyttöön niillä alueilla joissa ilmiöstä kärsitään eikä odoteta tulevia eliittialueita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  10. Ville kirjoitti 12.1.2013 kello 18:53

    Daniel Federley:
    Mitä tapahtuu, jos As. oy ei noudatakaan kaavan määräystä ja jättää ne parkkipaikat ostamatta? Määrääkö kaupunki talon purettavaksi?

    Tästä pitäisi saada ennakkotapaus korkeimmmassa oikeudessa, niin tiedettäisiin asia 🙂
    Onkohan tontinvuokrasopimuksessa myös mukana vaatimus parkkipaikkojen ostamisesta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  11. Janne kirjoitti 12.1.2013 kello 18:56

    Onpa siinä parkkiruudulle neliöhintaa; 6115 €/m2, jos laskin oikein. Tietysti parkkihallissa on muitakin neliöitä kuin parkkiruudut.

    Voisikohan muuten noin isossa parkkihallissa kokeilla jo jotain vähän innovatiivisempaa ratkaisua siten, että esim. autoja laitettaisiin päällekkäin tai jollain teknisillä vempaimilla minimoitaisiin ns. hukkanaliöitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  12. Mika kirjoitti 12.1.2013 kello 19:05

    Luultavasti pysäköintihalli olisi tullu paljon halvemmaksi, eikä täyttyisi vedellä heti ekan tulvan sattuessa. Kova luotto kaupungilla ilmastonmuutoksen torjunnan onnistumiseen 🙂

    Helsinki kyllä rahastaa asukkejaan ihan kiitettävästi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  13. Matti Vilander kirjoitti 12.1.2013 kello 19:46

    Kukaan ei kiistäne, että parkkipaikkoja on pakko olla? Taloyhtiöitä ei todennäköisesti pakoteta ostamaan velvoitepaikkojaan parkkitalosta. Perustajarakentajalle eli rakennusfirmalle se vaan on hyvä vaihtoehto, kun tontin koko kerrosalan saa käyttää asunnoiksi, joista se hinta kuitenkin napataan. Ja asuntojen hinnat määräytyvät markkinoilla. En ymmärtänyt teoreettista keskustelunavausta enkä sen johdosta käytyä kommenttiketjua. Rakennusfirmat tahkoavat rahaa ja uusien asuntojen hinnat heijastelevat vanhojen asuntojen hintoja. Kun asunnoilla on enemmän kysyntää kuin tarjontaa, niin hinnat ovat mitä ovat. Jos hinnat ovat liian alhaiset, uusia asuntoja ei rakenneta. So simple.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  14. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.1.2013 kello 20:20

    Taloyhtiöt pakotetaan ostamaan velvoitepaikat parkkiluolasta. Sen saa kätevästi tontiluovutusehtoihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. ovatpa autopaikat kalliita! kirjoitti 12.1.2013 kello 20:01

    Huh, onpa kalliita autopaikkoja. Minun laskujeni mukaan tuosta tulee lähes 95 000 per paikka. Tässä on varmaankin varauduttu johonkin muuhunkin, sillä kalliita noiden paikkojen rakentaminen on toki ollut ennenkin, muttei kyllä ihan näin kalliita. 30 000 – 50 000 euroa on ratkaisusta riippuen tähän mennessä ollut käypä hinta. Alvillinen.

    Onkohan tässä varauduttu myös mahdollisiin korkokuluihin, joita syntyy kun halli rakennetaan kerralla ja käyttäjien asunnot vähitellen? Eli osa hallista tulee olemaan joitakin vuosia vajaakäytöllä.

    Itse laskin että tavanomaisen kohteen (4000 kem2) autopaikkamäärä (31 ap) lisäisi kohteen kustannuksia lähes 3 miljoonaa (huh!) ja jokaisen asuntoneliön (3420 asm2) hintaa noin 850 euroa. Ja jos kohteen keskipinta-ala on tavanomaiset 65 neliötä, nyt kun 75 neliön vaatimusta ei enää ole, niin kohteeseen tulisi 53 asuntoa. Eli 22 autotonta asuntoa ja 31 autollista asuntoa. Jos autopaikkojen kustannukset perittäisiin vain autollisilta asunnoilta, niin autopaikkojen hinta nostaisi näiden asuntojen JOKAISEN neliön hintaa huikeat 1460 euroa.

    En taida haluta asuntoa Jätkäsaaresta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  16. jussi kirjoitti 12.1.2013 kello 20:07

    autopaikka lienee jotain 15 neliötä, ja käytäviä saman verran. Oisko 30 neliötä per auto. Ei saisi maksaa kylmä halli yli 3000 euroa per neliö. Miksi ne pitää tunkea meren alle? Ruoholahdessa on maan päällä, ja kerroksia voisi olla vaikka 6. Luulisi olevan aika halpaa. Kaupunki taitaa kiusallaan vaatia kalleimpia keksittyjä ratkaisuja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  17. Mika kirjoitti 12.1.2013 kello 21:08

    Osmo Soininvaara:
    Taloyhtiöt pakotetaan ostamaan velvoitepaikat parkkiluolasta. Sen saa kätevästi tontiluovutusehtoihin.

    Saakohan sillä osakkeen vai käyttöoikeuden autopaikkaan? Jos siis Oy:n osakkeet(ja rahastusoikeus) säilyy kaupungilla sataprosenttisesti, on tuo kyllä melkoinen kupru – eli kaupunki rahastaa rahoituksen asiakkailtaan ja kiskoo voitot jatkossa omiin taskuihinsa.

    “pakotetaan ostamaan kätevästi”. Joskus tuntuu siltä että ei ne kehyskunnissa asuvat ihan niin vajakkeja ole kuin bloggaaja antaa ymmärtää 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  18. Esa Kivivuori kirjoitti 12.1.2013 kello 22:08

    Eivät kaikki halua Helsinkiin/Espooseen/Vantaalle asumaan. Se on vain pakko, jota on rakennettu viimeiset 40 vuotta siirtämällä lähes kaikki palvelut, koulutusmahdollisuudet ja työpaikat Tampere-Lahti -akselin eteläpuolelle.

    Sitä saamme mihin olemme alistuneet.

    Nimim. Paljasjalkainen helsinkiäinen joka (vielä) pitää Tapiolasta

    Osmo Soininvaara: Tontin hintana pidetään näköjään 735 euro asuinneliötä kohden eli jotain vähän alta 600 euroa kerrosneliöltä. Toinen vaihtoehto olisi ollut ostaa tontti ja maksaa siitä kaksiosta 44 000 euroa enemmän. Tätä se teettää, että kaikki haluavat Helsinkiin asumaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  19. Michael kirjoitti 12.1.2013 kello 22:42

    Harmi, ettei Helsingin kaupungilla ole munaa pienentää autotulvaa ja kaavoittaa edes yksi autoton asuinalue.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 46

  20. tuomas kirjoitti 12.1.2013 kello 22:59

    Oma, täysin kyynis-puolueellinen näkemykseni on että asuntojen hinnat pidetään keinotekoisesti korkeina, rajoittamalla rakentamista kohtuuttomasti. Ok, helsinki on niemellä ja tonttimaata ei ole paljon, mutta vähänkään kauempana on tilaa vaikka millä mitalla, ja sinnekin voi rakentaa kiskot.

    Miksi ja kuka noita hintoja pitää keinotekoisesti korkeina? Tietysti ne jotka omistavat tai rakentavat asuntoja.

    In finland we have this thing called reilu meininki. Minun mielestä kaupungin tehtävä olisi pyrkiä kaikin keinoin _minimoimaan_ ihmisten asumiskustannuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 28

  21. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.1.2013 kello 23:13

    Mika: “pakotetaan ostamaan kätevästi”. Joskus tuntuu siltä että ei ne kehyskunnissa asuvat ihan niin vajakkeja ole kuin bloggaaja antaa ymmärtää

    Onko jäänyt havaitsematta, että minä en pidä tästä pysäköinntipolitiikasta, jossa autopaikka kytketään asunnon ostamiseen. Se pitäisi kytkeä auton ostamiseen, kuten Tokiossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. a_l kirjoitti 12.1.2013 kello 23:20

    Osmo Soininvaara: Tontin hintana pidetään näköjään 735 euro asuinneliötä kohden eli jotain vähän alta 600 euroa kerrosneliöltä. Toinen vaihtoehto olisi ollut ostaa tontti ja maksaa siitä kaksiosta 44 000 euroa enemmän. Tätä se teettää, että kaikki haluavat Helsinkiin asumaan.

    Tontin hinta on suorastaan sikamainen, mutta leikitään että se määräytyy markkinoilla. Millä perusteella kaupunki perii omilta asukkailtaan 4%:n käytännössä riskitöntä tuottoa kun vuoden euribor on 0,559%?

    Tätä se teettää, kun kaupungin johto ei muista kenen palvelukseen heidät on valittu. Ehkä on sittenkin parasta, että kuntauudistuksenne kaatuu. Säilyy ainakin mahdollisuus äänestää jaloillaan.

    Joko vastustat asumisen kalleutta tai autoilua, mutta älä yritä perustella jälkimmäistä ensimmäisellä. Jotenkin tuntuu, että sama läpinäkyvä epäjohdonmukaisuus paistaa läpi kaikista vihreiden ajamista asioista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  23. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.1.2013 kello 9:43

    Nyt pitäisi tietää, onko kyse HITAS-tontista vai vapaarahotteisesta. Jos tontti on vapaarahotteinen, tontin hinnalla ei ole mitään tekemistä asunnon hinnan kanssa. Halpa tontti hyödyttää vain rakennuttajaa. HITAS-tontin osalta asia on vähän toinen, mutta on hiukan hankala perustella selvästi markkinahintaa halvempaa tonttia joillekin arvalla valituille. Sekin raha on pois vanhusten vaipoista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. hmoilanen kirjoitti 12.1.2013 kello 23:33

    Miten sen saisi kytkettyä auton ostamiseen? Tai siis miten se on tehty Tokiossa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  25. Liian vanha kirjoitti 13.1.2013 kello 0:34

    Osmo Soininvaara:
    Taloyhtiöt pakotetaan ostamaan velvoitepaikat parkkiluolasta. Sen saa kätevästi tontiluovutusehtoihin.

    Eli kaupunki nostaa tahallaan asuntojen hintaa kaavoittamalla pysäköintirakenteeksi luolan alueelle, joka ei sovellu maanalaiseen rakentamiseen.

    Kyllä veden alle rakentaminen on kallista, mutta eyttä kaupunki pakottaa siihen niin pistää epäilemään korruptiota, ainakin hyvä-veli-akselia

    Eli tässä tulos tuosta paljon mainostetusta verkottumisesta

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  26. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.1.2013 kello 9:41

    Liian Vanha
    Jos taloyhtiö haluaa tehdä pysäköintipaikat halvalla maan pälle, se voi toki ostaa naapurikorttelin ja laittaa sinne maanpäällisen pysäköinnin. Silloin sen pitää tietysti maksaa menetetystä rakennusoikeudesta käypä hinta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Shakeem kirjoitti 13.1.2013 kello 0:55

    Michael: Harmi, ettei Helsingin kaupungilla ole munaa pienentää autotulvaa ja kaavoittaa edes yksi autoton asuinalue.

    Vastuu on viime kädessä äänestäjien. Helsingissä lähinnä yksi puolue estää uuden kokeilemisen ja kaupungin järkevän kehittämisen kohti aidosti modernia ja hyvää kaupunkia. Kysymys kuuluukin miten saada tämä Osmon tärkeä viesti kunnolla tiedoksi ja ennen kaikkea ymmärretyksi, jotta uskallus vaihtaa poteroihin kaivautuneet valtuutetut löytyisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 29

  28. Saarijärven Paavo kirjoitti 13.1.2013 kello 1:55

    Mites on, kun muistelisin useidenkin vihreiden vastustaneen Helsingissä ns. rakenustehokkuutta. Eräiden uusien alueiden yhteydessä oikein aktiivisesti vastustettiin korkeampia rakennuksia. Paljonkohan sen myötä hinta olisi noussut?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  29. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.1.2013 kello 9:38

    Missähän vihreät ovat Helsingissa vastustaneet rakennustehokkuutta? Me olemme yleensä oleet sillä kannalla, että mikä uhrataan rakenbtamiselle, rakennetaan kunnolla sen sijaan, että pilataan kaikki harvalla rakentamisella. Yksittäisiä henkilöitä voi toki löytyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Hannu kirjoitti 13.1.2013 kello 5:03

    Onko perheessäsi kaksi autoa ja tahdot säästää rahaa? Muuta Helsingin sijasta ympäryskuntaan niin säästät välittömästi lähes 200.000€.

    Oikeasti – ihmettelyn pitäisi kohdistua siihen miten kaupungin omistaman yhtiön annetaan toimia niin luokattomasti että yhden parkkipaikan hinnaksi muodostuu 100.000€. Oletan, ettei parkkiluola kuitenkaan kauttaaltaan ole Carreran marmoria tai kullalla päällystetty. Ei tainnut olla väliä kustannuksista jos kaavan pakottamana taloyhtiöiden on autopaikat ostettava joka tapauksessa?

    Tuossa firmassa ja sen hallinnoinnissa olisi tutkivalle journalismille hyvä kohde.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 24

  31. Joonas kirjoitti 13.1.2013 kello 5:14

    Miksi autopaikoille pitää louhia luola maan alle? Keskustassa se on vielä ymmärrettävää, kun alue on jo rakennettu. Mutta uusilla alueillahan autopaikat, huoltotilat, tekniset tilat ja varastot voisi rakentaa 1-2 kerrokseen maan päälle, ja näiden päälle pihakannen jalankulkuväylineen ja istutuksineen. Olisi varmasti halvempaa. Siis sama idea kuin Itä-Pasilassa ja Merihaassa, mutta varmasti näihin verrattuna voisi parantaakin viihtyvyyttä ja arkkitehtuuria melkoisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  32. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.1.2013 kello 9:37

    Jätkäsaaressa rakennetaan pysäköintipaikkoja myös talojen alle. Ne ovat silloin myös merenpinnan alapuolella, joten ei sekään halpaa ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. tpyyluoma kirjoitti 13.1.2013 kello 7:18

    JJ: Paikkoja on joka tapauksessa tehtävä jonkin verran myös lähes autottomiin taloihin, joten varovaisesti arvioiden 730 euron lisähinta on ehkä n. 20…25 % asuntojen rakennuskustannuksista, mutta myyntihinnasta n. 10…15 %.
    Kyllä asuntojen kalleutta tarvitsee ihmetellä edelleen. Autopaikoilla on merkitystä, mutta ei se ole ainoa syy – eikä edes suurin.

    Asuntojen korkeiden hintojen pääsyy on tietenkin tarjonnan puute, eli asuntoja ei rakenneta tarpeeksi ja pysäköintisekoilu rajoittaa tarjontaa sen aiheuttamien suorien kustannusten lisäksi. Eli kaavoitetaan väljemmin jottei pysäköintijärjestelyjen hinta kasvaisi liian suureksi. Kaupungissa kannattaa tinkiä mieluummin pysäköintipaikoista kuin rakennuksista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 37

  34. tpyyluoma kirjoitti 13.1.2013 kello 7:48

    Matti Vilander: Kukaan ei kiistäne, että parkkipaikkoja on pakko olla? Taloyhtiöitä ei todennäköisesti pakoteta ostamaan velvoitepaikkojaan parkkitalosta.

    Tästä vielä erikseen. Ei kiistä, ja kyllä pakotetaan.

    Kyse ei ole siitä pitääkö pysäköintipaikkoja olla, vaan kuka niistä vastaa ja kuinka paljon niitä pitää olla. Virallinen vastaus on että taloyhtiö vastaa ja virkamies päättää paljonko niitä tarvitaan, vähän niin kuin virkamiehet aikoinaan päätti mikä on kumisaappaalle sopiva hinta.

    Vaihtoehto nimenomaan korttelikaupungissa on se että asunto-osakeyhtiö keskittyy nyt ihan vaan asuntoihin ja pysäköintiosakeyhtiö pysäköintiin. Ravintolat, ruokakaupat, erikoistarvikeliikkeet, jne. ovat kaikki tuikitarpeellisia yksityisiä palveluita asuinalueella, muttei niitäkään taloyhtiöt pyöritä. Eli irroitetaan pysäköinti ja asuminen toisistaan. Pysäköintipaikkojen määränkään kanssa ei tarvitse sitten virkamiehen ja poliitikkojen tuskastella, jättää vaan varaukset halleille kadunvarsipaikkojen lisäksi, markkinat sitten gryndaa ne jos kysyntää on ja varmastikin myös jokunen talonrakentajakin haluaa tehdä paikkoja kellariin.

    Näin tää on hoidettu nykyisessäkin kantakaupungissa, ja ihan hyvin se voi.

    Standardi vasta-argumentti tähän, ja typerimmästä päästä, on että mutku sitten autoja pysäköidään väärin jos paikkoja ei ole “tarpeeksi” tai pysäköinti maksaa. No väärinpysäköinti vaikkapa Kalliossa (jotain kolmasosa paikkoja suhteessa Jätkäsaareen) nyt kuitenkin on suhteellisen vähäistä, ja jos lähdetään siitä että käytännössä ilmaisia pysäköintipaikkoja pitää olla niin paljon että niitä on aina vapaana, niin mitoitus on pikemminkin 1ap/50k-m2 kuin 1ap/130k-m2, eli ne paikat rupeavat maksamaan jo enemmän kuin talot. Näin ei tehdä missään tapauksesa, eli väärinpysäköintiin pitää puuttua muuten. Vinkkinä että yhden parkkipirkon palkkaaminen tuottaa kaupungille noin kaksi kertaa kuluja enemmän, mikä on ihan hyvä mittarille sille että onko valvontaa riittävästi eli ei.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 95

  35. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 13.1.2013 kello 8:26

    Michael:
    Harmi, ettei Helsingin kaupungilla ole munaa pienentää autotulvaa ja kaavoittaa edes yksi autoton asuinalue.

    Tarkoitat kai “autopaikatonta”? Sillä autoja sielläkin tulee kyllä olemaan. Niille ei vaan ole varattu paikkoja erikseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  36. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.1.2013 kello 9:33

    Jätkäsaaressa ei tule olemaan yhtään paikkaa, johon voisi jättää auton ilmaiseksi. Joko se maksaa 4 euroa tunnilta tai 40 euroa kerralta + mahdolliset hinauskustannukset.
    Minmusta Jätkäsaareen saa rakenbtaa niin paljon autopaikkoja, kun autoilijat haluavat, mutta he eivät voi vaatia, että heidän autottomat naapurinsa maksavat ne paikat. Se on yhtä perusteluta kuin vaatia autottomai naapureita ostamaan heille auto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Sami kirjoitti 13.1.2013 kello 8:52

    Hei Osmo!

    Jätkäsaaren pysäköintilaitoksen autopaikan kustannusarvio on noin 55 000 e/autopaikka sisältäen alv:n. Tuohon kustannusarvion sisältyy mm. pysäköintilaitoksen yhteyteen sijoitettavan yhteisväestönsuojan (9000 väestönsuojpaikkaa) kustannukset. Omien laskelmien mukaan kyseisen kallioluola-autopaikan tuoma lisäkustannus asuntojen toteutuskustannuksiin on noin 550 e/huoneistoneliö. Kallista, mutta ei nyt ihan tuhatta euroa neliö sentään.

    Autopaikan tuoma lisäkustannus näkyy asuntojen hinnassa omakustannusperusteisessa asuntotuotannossa. Sääntelemättömässä markkinaeehtoisessa tuotannossa autopaikan kustannus ei vaikuta asunnon hintaan, koska asunnot myydään/vuokrataan toteutuskustannuksista riippumatta markkinahintaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  38. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.1.2013 kello 9:31

    Sami,
    Miten sitten on mahdollista, että kaupunginhallituksen listalla 900 autopaikkaa maksaa 68,8 miljoonaa ilman arvonlisäveroa. Vai tarkoitatko jotain kokonaisjärjestelyä, jossa on sekaisin hyvin kalliitta ja sitten ihan järkevän hintaisia paikkoja ja ne myydään keskimääräisellä hinnalla?

    Vapaarahoitteisessa tuotannossa paikat eivät vaikuta asunnon hintaan (näin myös tullaan sanoneeksi, etteivät asukkaat koe tarvitsevansa niitä), mutta eivät ne silti ilmaisia ole. Jos nyt oletetaan, että tontinluovutuskilpailussa markkinat toimivat, tuo rasite kapitalisoituu maan hintaan ja jää siis kaupungin tappioksi. Ne paikat ovat siis poissa niistä vanhusten vaipoista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Samuli Seppälä kirjoitti 13.1.2013 kello 9:41

    Jätkäsaaren pysäköinti Oy:n kohdalla tilanne on onneksi hieman parempi kuin äkkiä voisi kuvitella.

    Mikäli pysäköintipaikkojen vuokra muodostuu kohtuulliseksi, on mahdollista, että Verkkokauppa.com vuokraa paikkoja (tosin ei varmasti kaikkia) virka-aikaan henkilökuntamme pysäköintipaikoiksi.

    Muina aikoina paikat taas voisivat palvella asukkaiden pysäköintipaikkoina. Lisäksi koko pysäköintihalli toimii myös alueen väestönsuojana ja tämän takia ei alueen yritysten ole tarvinnut rakentaa omia erillisiä (usein aika vajaakäytöllä olevia) väestönsuojia. Alueen yritykset joutuvat ostamaan Jätkäsaaren pysäköinti Oy:ltä väestönsuojapaikat.

    Ja mikäli pysäköintipaikoille vieläkään löydy tarpeeksi käyttöä, on Länsiterminaalin laivamatkustajilla runsaasti pitkäaikaista pysäköintiä jonka voisi ihan hyvin siirtää myös maanalle.

    Eli siitä ainakin minun puolestani pisteet kaupungille, että on fiksusti kaavoitettu satama, liiketilaa ja asuntoja lähekkäin ja alueen pysäköinti-/väestönsuojatarpeet on ratkaisu tälläisellä yhteisellä ratkaisulla ilman että jokainen väkisin rakentaa omat väestönsuojat ja pysäköintihallit.

    Veikataan nyt vielä, että fiksulla sopimisella voisi ehkä yhden autopaikan yhteiskäyttö maksaa 1/3 pysäköinti virka-aikaan, 1/3 pysäköinti ilta-aikaan ja 1/3 väestönsuojakäyttö.

    Samuli Seppälä / Verkkokauppa.com

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  40. Kaapo kirjoitti 13.1.2013 kello 10:37

    Aika kalliilta tuntuu. Toisaalta maan hinta on kova, joten sitä kannattaa käyttää sekä alas, että ylöspäin. Jos siis 1 autpaikka maksaa taloyhtiölle luokkaa 100 000€, määrittänee taloyhtiö autopaikkavuokran sen mukaisesti. Asunnon ostaja joutuu maksamaan sen 700-1000€/m² lisähintaa, mutta saa vastaavasti edullisemman yhtiövastikkeen maailmantappiin asti. Yhtiövastiketta laskee siis autopaikoista saatava vuokratulo.
    Jos muuttaa kantakaupunkiin, pitäisi ymmärtää, että auton pitäminen siellä maksaa. Kadunvarsipaikkojen pitäisi olla vain alueella satunnaisesti käyiä varten. Kaduvarsipysäköinti pitäisi kieltää alueella asuvilta ja säännöllisesti työskenteleviltä. Tämän valvonta vain olisi liki mahdotonta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  41. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.1.2013 kello 21:57

    Kadunvarsipysäköinnin väärinkäytön estäminen on ihan helppoa. Parkkimittari ja maksuksi neljä euroa
      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 13.1.2013 kello 11:04

    tpyyluoma:
    Standardi vasta-argumentti tähän, ja typerimmästä päästä, on että mutku sitten autoja pysäköidään väärin jos paikkoja ei ole “tarpeeksi” tai pysäköinti maksaa.

    …eli väärinpysäköintiin pitää puuttua muuten.

    Valitettavasti ihmiset käyttäytyvät aika standardisti, varsinkin ne typerimmät.

    Jos kaupungilla on hyvä keino estää väärinpysäköinnin avulla tapahtuva naapuriterrori, hyvä. Jään edelleen odottamaan keinon käyttämistä.

    Toistaiseksi siitä ei ole mitään merkkejä joten mahdolliseen “autottomaan” kaupunginosaan muuttavat eivät välttämättä saa elää ihan niin autottomassa ympäristössä kuin kuvittelevat. Aina löytyy ihmisiä joilla on omasta mielestään oikeus päästä vain parin askeleen kävelyllä.

    Autottomissa kaupunginosissa halutaan varmaan olevan samantasoiset päiväkodit ja koulut kuin muuallakin. Ja pieniä puoteja, pizzerioita, r-kioskeja ja videovuokraamoja jopa enemmän kuin muualla. Ne aiheuttavat aina autoliikennettä suoraan oven eteen, olipa siinä paikkaa tai ei.

    Ja autottomilla asukkaillakin on juntteja kavereita ja maalaissukulaisia jotka pysäköivät kuitenkin ihan mihin haluavat, eihän heidän tarvitse välittää naapureiden mielipiteistä.

    Jos roskasakki aiotaan saada kuriin myös niissä suunnitelluissa vihreissä eliittieksklaaveissa, keinoja olisi syytä kokeilla käytännössä jo nyt meidän tavallisten ihmisten asuinalueilla. Ihan harjoituksen vuoksi ettei tule sitten paha mieli.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  43. Saarijärven Paavo kirjoitti 13.1.2013 kello 11:10

    Osmo Soininvaara:
    Missähän vihreät ovat Helsingissa vastustaneet rakennustehokkuutta? Me olemme yleensä oleet sillä kannalla, että mikä uhrataan rakenbtamiselle, rakennetaan kunnolla sen sijaan, että pilataan kaikki harvalla rakentamisella. Yksittäisiä henkilöitä voi toki löytyä.

    Öljysataman alueen rakentaminen on hyvä esimerkki tästä. Lautakunnissa kun oli kiihkeääkin tinkimistä neliötehokkuudesta ja talojen korkeudesta – ja nämä piti saada kaavaan. Enkä olisi kovin yllättynyt, vaikka samaa keskustelua vihreät olisivat käyneet Jätkäsaarenkin osalta.

    Mutta kerron mistä tämä kaikki johtuu: Vihreään ideologiaan tuntuu kuuluvan kaupunkilainen puutaloidylli. Kysy vaikkapa helsinkiläisiltä vihreiltä naisilta. Nyt, kun parin viime vuoden aikana muutama insinööritaustainen on liittynyt vihreisiin, on havaittu kammottavan suuri reikä vihreässä politiikassa, kun tämä kaupunkilainen puutaloidyllivihreys ja ekotehokkuus eivät olekaan sopisoinnussa, vaan usein toistensa vastakohtia. Vähin äänin onneksi löydettiin tämä parkkipaikka-asia kuin tilauksesta. (Enkä silti väitä, etteikö tätäkin kannattaisi kritisoida)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  44. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.1.2013 kello 21:53

    Vihreään ideologiaan tuntuu kuuluvan kaupunkilainen puutaloidylli.Vihreään ideologiaan tuntuu kuuluvan kaupunkilainen puutaloidylli.

    No voi herranen aika. Niin Jätkäsaaressa kuin Hernesaaressa olmemme olleet vaatimassa tehokkaampaa rakentamista. Tässä riitewlyssä autopaikoista on kyse juuri rakennustehokkuudesta, koska auton vaatima tila on pois ihmisxten vaatimasta tilasta jua alentaa rakennustehokkuuksia. Olmemme vastustaneet helikopterihirvitystä Hernesaaren kärkeen, koska sen tieltä joudutaan raivaamaan satoja asuntoja. Ka niin edelleen.
    Toki myös puutaloidylleille tulee olla sijaa, mutta ei ihan lähellä keskustaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. tpyyluoma kirjoitti 13.1.2013 kello 11:12

    Sami: Autopaikan tuoma lisäkustannus näkyy asuntojen hinnassa omakustannusperusteisessa asuntotuotannossa. Sääntelemättömässä markkinaeehtoisessa tuotannossa autopaikan kustannus ei vaikuta asunnon hintaan, koska asunnot myydään/vuokrataan toteutuskustannuksista riippumatta markkinahintaan.

    Älä nyt viitsi. Äärimmäisen putkinäköisesti ottaen tämä on sinänsä täysin totta, asuntojenkin hinta määräytyy markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan. Mutta sitten näin aikuisten kesken:

    Ensinnäkin, tällä argumentilla voi perustella ihan mitä tahansa viranomaismääräystä. Laitetaanko vanhustenhoitomaksu 500 €/m2 uusiin asuntoihin? Kukapa vanhustenhoitoa vastustaisi ja kun ei se kerran vaikuta hintoihin, niin miksei noin muka voisi tehdä?

    Toiseksi, ilmaisia parkkipaikkoja ei ole olemassa sen enempää kuin ilmaisia lounaitakaan. Rakennusmääräykset kapitalisoituvat teoriassa ja käytännössäkin ainakin osin maan hintaan, ja kun maan omistaa kaupunki tämä on ihan sama asia kuin että ne parkkipaikat rakennettaisiin verovaroin. Korkeammat kustannukset edellyttävät grynderiltä suurempiä pääomia, tai laskevat kannattavuutta, jne. kumpikin vähentää kilpailua rakennusmarkkinoilla mikä taas omalta osaltaan nostaa hintoja. Terveillä markkinoilla toimiva kilpailu siirtäisi pienemmät rakennuskustannukset hintoihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 39

  46. sami kirjoitti 13.1.2013 kello 11:16

    Hinnassa sisällä 9000 väestönsuojapaikan kustannus ja alv, vaikka esityslistalla maininta alv 0 %. Tunnen hankkeen. Kustannuksia avattu mm. kesäkuun viimeisen khs:n kokouksen listalla kun päätettiin yhtiön perustamisesta.

    Korkeat autopaikka kustannukset toki näkyvät tonttihinnassa, mutta eivät täysimääräisinä. Autopaikkoilla on tiettyyn pisteeseen asti tontin arvoa nostavat vaikutus, koska suurin osa asuntomarkkinoiden ostajista haluaa autopaikan. Erityisesti sellaiset ostajat, jotka ovat valmiita maksamaan asunnosta markkinahinnan, joka Jätkäsaaressa lienee noin 6000 e/neliö. Autopaikat ovat siis ainakin nykyisellään asuntojen myynnin markkinointitekijä.

    Osmo Soininvaara:
    Sami,
    Miten sitten on mahdollista, että kaupunginhallituksen listalla 900 autopaikkaa maksaa 68,8 miljoonaa ilman arvonlisäveroa. Vai tarkoitatko jotain kokonaisjärjestelyä, jossa on sekaisin hyvin kalliitta ja sitten ihan järkevän hintaisia paikkoja ja ne myydään keskimääräisellä hinnalla?

    Vapaarahoitteisessa tuotannossa paikat eivät vaikuta asunnon hintaan (näin myös tullaan sanoneeksi, etteivät asukkaat koe tarvitsevansa niitä), mutta eivät ne silti ilmaisia ole. Jos nyt oletetaan, että tontinluovutuskilpailussa markkinat toimivat, tuo rasite kapitalisoituu maan hintaan ja jää siis kaupungin tappioksi. Ne paikat ovat siis poissa niistä vanhusten vaipoista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  47. Ville kirjoitti 13.1.2013 kello 11:43

    Jätkäsaaren pysäköintiyhtiön ja siihen liittyvän väestösuojan pyörittäminen pitää ulkoistaa, että saadaan tilat tehokkaaseen käyttöön. Esim. pysäköintipaikat vuoropysäköintiin eikä nimettyjä paikkoja ja väestösuoja vuokralle johonkin hyödylliseen ja tuottavaan käyttöön. Tuollaisella hinnalla on järjetöntä tehdä tiloja, jotka ovat ison osan ajasta tyhjinä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  48. Petri Sakkinen kirjoitti 13.1.2013 kello 11:55

    Joonas:
    Mutta uusilla alueillahan autopaikat, huoltotilat, tekniset tilat ja varastot voisi rakentaa 1-2 kerrokseen maan päälle, ja näiden päälle pihakannen jalankulkuväylineen ja istutuksineen. Olisi varmasti halvempaa.

    Tällaiset kansirakenteet ovat kylläkin erittäin kalliita rakentaa. Lisäksi ne toisivat autoliikenteen kaduille ja lisäisivätkin sitä, helppoutensa vuoksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  49. Jani Jansson kirjoitti 13.1.2013 kello 11:59

    Rakentamisen hinta, hankkeen kustannusarvio, asunnon myyntihinta ja hankkeen todelliset kustannukset ovat kaikki eri suuruisia summia.

    Uudiskohteita myydessä, esimerkiksi myyntikustannukset voidaan laskea 4%:ksi kokonaishinnasta, vaikka varsinaista “myyntiä” ei tarvitse autopaikkojen osalta tehdä, koska ne ovat “pakollisia”. Samalla tavalla voidaan laskea, että rakennusliikkeen kate täytyy saada myös autopaikoista ja tämähän on vielä tietenkin eri asia kuin rahoittajan haluama korko pääomalle rakennusajalta.

    Enää puuttuu se, että kaupunki ryhtyy vaatimaan rakennusoikeutta käytettäväksi autohallirakentamiseen, jolloin autopaikka nostaisi tontin hintaa vielä lähemmäs parikyt donaa lisää.

    [autopaikka on 2,5×5 metriä, eli 12,5m². Kaksipuolisessa pysäköinnissä autojen väliin jää 7-8 metrinen väylä, joka tuo noin 10m² lisää ja autopaikkaa kohden on rakennettava n. 22,5 hyötyneliötä, lisäksi rakenteet ja muut installaatiot niin päästään pyöreästi lukuun 25 k-m².]

    Oma henkilökohtainen mielipiteeni on, että autopaikkojen rakentamista ei tulisi edellyttää kaavassa lainkaan. Sen sijaan kaavassa tulee voida osoittaa kuinka pysäköinti alueella järjestetään, mikäli ihmiset haluavat siihen sijoittaa. (Uusilla asuinalueilla olisi mahdollista järjestää “väliaikaisia” pysäköintiratkaisuja rakentamattomilla tonteilla ainakin ensimmäiset 10-15 vuotta.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  50. Olli Pottonen kirjoitti 13.1.2013 kello 12:06

    Michael:
    Harmi, ettei Helsingin kaupungilla ole munaa pienentää autotulvaa ja kaavoittaa edes yksi autoton asuinalue.

    Pyöräilijäautoilijajalankulkija: Tarkoitat kai “autopaikatonta”? Sillä autoja sielläkin tulee kyllä olemaan. Niille ei vaan ole varattu paikkoja erikseen.

    Onhan meillä Suomenlinna. Ei siellä paljoa autoja näy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  51. mikko kirjoitti 13.1.2013 kello 12:34

    Ihan vain vertailuksi: Lemminkäinen rakentaa Jätkäsaaren Saukonpaateen As Oy Merituulen. Asunnot ovat arvokkaita, keskihinta kait 8500e/m2. Autopaikat myydään erikseen. Hinta on vain 35.000 e kappale. Tuohan on mitätön verrattuna edelläkuvatun hallin n.80.000 euroon. Miksi Lemminkäinen polkee hintoja?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  52. EKK kirjoitti 13.1.2013 kello 13:35

    Kyllä, viihtyisyyttä voi parantaa ja on jo parannettu Merihakaan ja Itä-Pasilaan verrattuna. Kannattaa käydä katsomassa Heikkiläntien ja Kiviaidankadun väliin rakennettua / rakenteilla olevaa korttelia. Minusta ihan viihtyisä. Tuossakin autopaikat oli kaavoitettu maan alle, mutta rakennusyhtiö haki poikkeuslupaa, jolla sai rakentaa ne katutasoon pihakannen alle. Kadun puolella katutasossa on liiketiloja ja taloyhtiön tilaa, kuten pyörävarastot.

    Joonas:
    Miksi autopaikoille pitää louhia luola maan alle? Keskustassa se on vielä ymmärrettävää, kun alue on jo rakennettu. Mutta uusilla alueillahan autopaikat, huoltotilat, tekniset tilat ja varastot voisi rakentaa 1-2 kerrokseen maan päälle, ja näiden päälle pihakannen jalankulkuväylineen ja istutuksineen. Olisi varmasti halvempaa. Siis sama idea kuin Itä-Pasilassa ja Merihaassa, mutta varmasti näihin verrattuna voisi parantaakin viihtyvyyttä ja arkkitehtuuria melkoisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  53. Kalle kirjoitti 13.1.2013 kello 13:48

    DDT:
    …Kuinkahan paljon Helsingissä on meitä antiikkisia henkilöitä, jotka saattavat pärjätä esimerkiksi 20 vuotta ilman autoa…

    Ei teitä ole kovin montaa ja paikka määrä tasoittuu kun useilla perheillä on jo nykyään useampi auto. Kun Suomessakin lopetetaan laiton autoverotus, lisääntyy autojen määrä vielä nykyisestä.

    Ongelma on paikkojen kerääminen pysäköintilaitoksiin, joista kaupunki vetää välistä sievoisen summan. Itse en ostaisi asuntoa Jätkäsaaresta, jos taloyhtiöllä ei ole omia paikkoja jotka myydään, ei siis vuokrata, asukkaille.

    DDT:
    …Kylmä siellä talvisaikaan kunnon tuulella on kuin “ryssänhelvetissä”.

    Tuossa olet oikeassa. Kaava on liian väljä ja sitä joudutaan varmasti jossain vaiheessa tiivistämään. Tiiviimpää kaavaa puoltaa sekä palveluiden tarjonnan takaaminen että meren yli tuleva viima.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  54. Pekka Pessi kirjoitti 13.1.2013 kello 14:10

    Jätkäsaaressa on kyllä myös sellaisia taloja, joissa pysäköintihalli tulee pihakannen alle. As. Oy. Välimeri, 69 asuntoa ja 49 parkkipaikkaa:

    http://www.att.hel.fi/asunnot.asp?c=c_kohde.asp&id=59

    Ei tuo nyt niin pahalta näytä. Välimerenkadulle päin autokannen korkeudella on liiketiloja, sivusiivissä yhteisiä tiloja ja kellarikomeroita. Tietty hintasäännöstelemättömissä taloissa gryunderi tykkää jättää yhteiset tilat pois, ei siellä mitään kerhotiloja ja yhteispesuloita ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  55. juha kirjoitti 13.1.2013 kello 14:39

    Matti Vilander:
    Kukaan ei kiistäne, että parkkipaikkoja on pakko olla?

    Minäpä kiistäisin. Olen nuori hyvinpalkattu korkeasti koulutettu ammattilainen joka asuu keskustassa. Olen pärjännyt täällä kohta 10 vuotta autotta, eikä ystäväporukassanikaan monella ole autontarvetta. Miksei meidänlaisille ihmisille voisi rakentaa täysin autotonta ja tiheätä kaupunginosaa josta menisi metrot ja ratikat jokatoinen minuutti. Rajalle portit josta pääsisi pelkät huoltoajoneuvot.

    Autopaikan voisi sitten pitää jossain kaukana kehätiellä kun sitä silloin harvoin tarvitsee, tai tehdä kuten minä ja vuokrata auton niille kolmelle mökki/ikea/työmatkalle jotka tulevat vuodessa eteen.

    Voisin lyödä kymppitonnin vetoa että tuosta kaupunginosasta tulisi Helsingin viihtyisi heittämällä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 51

  56. Hupsis kirjoitti 13.1.2013 kello 15:36

    Osmo Soininvaara:
    Jätkäsaaressa ei tule olemaan yhtään paikkaa, johon voisi jättää auton ilmaiseksi. Joko se maksaa 4 euroa tunnilta tai 40 euroa kerralta + mahdolliset hinauskustannukset.
    Minmusta Jätkäsaareen saa rakenbtaa niin paljon autopaikkoja, kun autoilijat haluavat, mutta he eivät voi vaatia, että heidän autottomat naapurinsa maksavat ne paikat. Se on yhtä perusteluta kuin vaatia autottomai naapureita ostamaan heille auto.

    Näin, hyvä periaate kunhan muistetaan että autoilevan hyvän veronmaksajan ei ole pakko asua Helsingissä tai rakenneta metropolihimmeleitä siirtämään hänen rahojaan helsinkiläisille

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  57. Kake kirjoitti 13.1.2013 kello 16:38

    Ihmettelen kaupunkimme politiikkaa; valitetaan että asuntotuotanto ei toimi, etenkään kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ei ole saatavavilla, mutta toisaalta tonttien vuokrilla kiskotaan kohtuuttomasti. Veroäyri pidetään alhaalla mutta kaupunki kerää meiltä rahat tonttien vuokrissa ja edelleen yhtiövastikkeissa omistusasunnoissa sekä vuokratalojen vuokrissa.

    Parkkipaikat voidaan toivottavasti tulevaisuudessa toteuttaa älykkäämmin. Autot pakataan pienempään tilaan älykkään järjestelmän avulla. Nythän suuri osa paikoista on suurimman osan ajasta tyhjänä. Luolien tekeminen on mielestäni haaskausta.

    Autoja, yksityissellaisia, tarvitaan Helsingissä. Kaavoituksen ansiosta täällä on perukoita joissa ei ole mitään palveluita ja joukkoliikenne toimii surkeasti. Oma auto on ainoa vaihtoehto liikkua – valitettavasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  58. Jeppe kirjoitti 13.1.2013 kello 18:15

    P-laitoksessa neliöitä syntyy vähintään 25 yhtä pysäköintipaikkaa kohti. Jos rakennetaan syvälle ja ajorampit ovat pitkät ja ehkä vielä ruutujen mitoitus väljä, niin voi syntyä enemmänkin. Ja kalliorakentaminen on nykysäädösten puitteissa yllättävän kallista. Neliöhinnoista puhuminen autopaikkojen rakentamisessa onkin aika turhaa, selkeintä on puhua kustannuksesta per autopaikka.

    Automaattisia laitoksia (esim. robottihissi pukkaa autot hyllyille) on tehty jo aikapäiviä, mutta eivät ole halpoja nekään. Eli hukkaneliöiden vaihtoehtona on kallis automatiikka. Tosin oman kokemukseni mukaan kyllä huomattavasti alle sadan tuhannen euron per ap pitäisi täysautomaattinenkin laitos syntyä. Mahtaako tätä vaihtoehtoa olla selvitetty?

    Väestönsuoja-aspektit ovat sitten vielä oma lukunsa.

    Janne:
    Onpa siinä parkkiruudulle neliöhintaa; 6115 €/m2, jos laskin oikein. Tietysti parkkihallissa on muitakin neliöitä kuin parkkiruudut.

    Voisikohan muuten noin isossa parkkihallissa kokeilla jo jotain vähän innovatiivisempaa ratkaisua siten, että esim. autoja laitettaisiin päällekkäin tai jollain teknisillä vempaimilla minimoitaisiin ns. hukkanaliöitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  59. Viherinssi kirjoitti 13.1.2013 kello 18:47

    OS: Ei tarvitse ihmetellä, miksi uudet asunnot ovat Helsingissä niin tolkuttoman kalliita!

    Ei. Ne ovat kalliita siksi, että niitä on vähän, ja siksi että maksukykyiset ihmiset silti haluavat niillä. Autopaikoilla ei ole asian kanssa kovinkaan paljon tekemistä. Ehkä sen verran, että autolliset saattavat olla erilaisessa maksuasemassa kuin autottomat, mutta tekijöitä on kumpaankin suuntaan. (Auton omistaminen syö maksukykyä, toisaalta auton omistajuus lisääntyy tulojen noustessa.)

    Asunnon myyntihinta on korkein hinta, jonka joku suostuu siitä maksamaan. Sillä ei ole ihmeempää tekemistä asunnon tuotantokustannusten kanssa. Jos myyntihinta jää tuotantokustannusten alle, jää rakentajalle luu käteen, koska kauppoja ei synny.

    Autopaikkavaatimukset ovat kyllä kovin oudoksuttavia, mutta niiden hävittäminen ei tekisi niukkuuden myymisestä yhtään halvempaa ostajille. Tontinomistajalle kyllä. Nythän vaatimukset on nimenomaan kytketty tontin saamisen ehdoksi, mikä luonnollisesti vaikuttaa tontin hinnanmuodostukseen.

    … ellei sitten kyse ole HITASista tai jostain muusta markkinatalouden vastavirran tempusta, joka on joka tapauksessa hölmöilyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  60. Viherinssi kirjoitti 13.1.2013 kello 18:48

    Osmo Soininvaara: HITAS-tontin osalta asia on vähän toinen, mutta on hiukan hankala perustella selvästi markkinahintaa halvempaa tonttia joillekin arvalla valituille. Sekin raha on pois vanhusten vaipoista.

    Ja saman voi sanoa koko HITAS-systeemiä. On vaikea perustella selvästi markkinahintaa halvempaa asuntoa jollekin arvalla valitulle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 31

  61. BRG kirjoitti 13.1.2013 kello 19:06

    Osmo Soininvaara: Tätä se teettää, että kaikki haluavat Helsinkiin asumaan.

    Vähän off topic mutta välillä tulee mieleen sellainen ‘Schubacklainen’ ajatus että mitenkähän noihin neliöhintoihin vaikuttaisi asumistuen kertakaikkinen lopettaminen. Jos kerta niin paljon kaikki haluaa asua siellä niin miksei sitten anneta markkinoiden toimia.

    Jep Siwan kassalle olisi pakko maksaa 3000€ kuussa että pystyy asumaan siellä ja maito on sitten 3€/litra mutta sitä saa mitä tilaa. Tosin vuokratkin ja sitä myöten asuntojen hinnat laskisi aikalailla kun kysyntä hiipusi sitä myöten kun ihmiset heräis todellisuuteen.

    Tulisihan sitä varmaan kaikenlaisia huonoja seurannaisvaikutuksia mutta ajatusleikkinä kiehtova.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  62. ze kirjoitti 13.1.2013 kello 19:58

    Saarijärven Paavo:
    Mites on, kun muistelisin useidenkin vihreiden vastustaneen Helsingissä ns. rakenustehokkuutta. Eräiden uusien alueiden yhteydessä oikein aktiivisesti vastustettiin korkeampia rakennuksia. Paljonkohan sen myötä hinta olisi noussut?

    Ei ne korkeat rakennukset suomalaistyylisesti hehtaarin tontilla ole mitään tehokkuuden perikuvia. Paljon korkeamman tehokkuuden saa rakentamalla tiivistä ~6-kerroksista korttelia, mutta se on aivan mahdotonta näiden autopaikkavaatimusten kanssa. En muista, että vihreät olisivat koskaan vaatineet millekkään alueelle alhaisempaa rakennusoikeutta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 22

  63. TimoT kirjoitti 13.1.2013 kello 20:54

    Miksi autopaikat pitää rakentaa maan kalleimmille tonteille ja sellaiseen paikkaan, jonne autolla on mahdollisimman hankala päästä? Eikä autoa tarvitse koskaan keskustassa liikkuessaan, sitä tarvitaan ainoastaan, kun lähdetään maaseudulle. Eikö parkkipaikat voisi rakentaa rautateiden varsille 40-100 km Helsingin keskustasta? Sinne voisi jopa järjestää vartioinninkin ja auton pito tulisi huomattavasti halvemmaksi kuin 96000 euroa/auto maksavissa halleissa ja matka-aika mökillekin lyhenisi, kun ei tarvitsisi madella jonoissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  64. Jaakko Särelä kirjoitti 13.1.2013 kello 22:39

    BRG: Vähän off topic mutta välillä tulee mieleen sellainen ‘Schubacklainen’ ajatus että mitenkähän noihin neliöhintoihin vaikuttaisi asumistuen kertakaikkinen lopettaminen. Jos kerta niin paljon kaikki haluaa asua siellä niin miksei sitten anneta markkinoiden toimia.

    Jep Siwan kassalle olisi pakko maksaa 3000€ kuussa että pystyy asumaan siellä ja maito on sitten 3€/litra mutta sitä saa mitä tilaa. Tosin vuokratkin ja sitä myöten asuntojen hinnat laskisi aikalailla kun kysyntä hiipusi sitä myöten kun ihmiset heräis todellisuuteen.

    Tulisihan sitä varmaan kaikenlaisia huonoja seurannaisvaikutuksia mutta ajatusleikkinä kiehtova.

    No juuri näinhän pitäisikin toimia. Ja jos ihmisillä ei ole varaa asua ihmisarvoisesti, niin sitten vain rahaa käteen, että on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  65. Viherinssi kirjoitti 13.1.2013 kello 22:55

    sami: Hinnassa sisällä 9000 väestönsuojapaikan kustannus ja alv

    Mitä maksaisi pelkkä väestönsuoja? Ts. autohallipaikan todellinen kustannushan on nykyhinnan ja väestönsuojan hinnan välinen erotus. Tosin tässä käy vielä niin vitsikkäästi, että autohallipaikan hinta näin laskettuna riippuu hyvinkin voimakkaasti paikkojen määrästä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  66. Saara kirjoitti 13.1.2013 kello 23:07

    juha: Minäpä kiistäisin. Olen nuori hyvinpalkattu korkeasti koulutettu ammattilainen joka asuu keskustassa. Olen pärjännyt täällä kohta 10 vuotta autotta, eikä ystäväporukassanikaan monella ole autontarvetta. Miksei meidänlaisille ihmisille voisi rakentaa täysin autotonta ja tiheätä kaupunginosaa josta menisi metrot ja ratikat jokatoinen minuutti. Rajalle portit josta pääsisi pelkät huoltoajoneuvot.

    Voisin lyödä kymppitonnin vetoa että tuosta kaupunginosasta tulisi Helsingin viihtyisi heittämällä.

    Ääni tälle! Kaupunki on jo täynnä autollisten kaupunginosia. Kuitenkin vähemmistöllä kantakaupunkilaisista on auto. Kyllä tänne pitäisi sentään jokunen autotonkin kaupunginosa mahtua.

    Eikö sitä pysäköintinormia mitenkään saa kumoon? Mitä tavallinen rivikansalainen voisi tehdä asian edistämiseksi? Onko muita syitä, miksei autotonta kaupunginosaa voisi toteuttaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  67. Viherinssi kirjoitti 13.1.2013 kello 23:07

    tpyyluoma: Ensinnäkin, tällä argumentilla voi perustella ihan mitä tahansa viranomaismääräystä. Laitetaanko vanhustenhoitomaksu 500 €/m2 uusiin asuntoihin? Kukapa vanhustenhoitoa vastustaisi ja kun ei se kerran vaikuta hintoihin, niin miksei noin muka voisi tehdä?

    Ihan hyvin voidaan laittaa. Niin kauan kuin tontin arvo > 0, erilaisia rakennusmääräyksiä ja muita kustannustekijöitä voi lisätä mielivaltaisen paljon, eikä se juuri vaikuta loppuhintaan. Itse asiassa ostaja hyötyy näistä määräyksistä, vaikkei ostaja sitä yleensä tajua. Tontin omistaja sen maksaa.

    Siis kaupunki. Tosin tässä kohdassa sitten se kommentti, että kaupunki pääsee myös itse kaavoituksella vaikuttamaan tontin hintaan, joten kokonaisuus on peräti monimutkainen kaupungin kannalta. Ei ole mitenkään itsestäänselvää se, miten kaupunki pystyy kaavoituksella ja vaatimuksilla maksimoimaan tulevaisuuden tulonsa.

    Autopaikkavaatimus on sinänsä maankäyttövaatimuksena samanlainen kuin se, että kaupunki haluaa jollain tavalla muuten kertoa, mitä tontille laitetaan. Täysin vapaassa toimintaympäristössä tontin omistaja saisi laittaa siihen halutessaan omakotitalon tai 300-metrisen kauppakeskuspilvenpiirtäjän.

    Rajoituksia on kahdesta syystä. Joko ei uskota, että markkinatalous tuottaa joissakin asioissa optimaalista lopputulosta, tai sitten jostain ideologisesta syystä halutaan kontrolloida. Kumpaakin ihan varmasti löytyy kaavoituksesta ja rakentamisesta.

    Autottomuuteen liittyen tilanne on se, että kaupunginosan kaavoittaminen autottomaksi (= ei saa rakentaa autopaikkoja, ei rakenneta autoteitä) on yleensä vomakkaasti ideologinen valinta, koska se alkaa vaikuttaa jo maan arvoon pidemmälläkin aikavälillä. Mutta aivan vastaavasti markkinaehtoista suuremman autopaikkamäärän vaatiminen vaikuttaa ideologiselta valinnalta, jonka rationaalista taustaa on hiukan hankala keksiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  68. Viherinssi kirjoitti 13.1.2013 kello 23:11

    Kaapo: Kaduvarsipysäköinti pitäisi kieltää alueella asuvilta ja säännöllisesti työskenteleviltä. Tämän valvonta vain olisi liki mahdotonta.

    Miksi? Jos alueella asuvat ja säännöllisesti työskentelevät maksavat siitä pysäköinnistä saman kuin muutkin, niin siitä vain. Tuollainen 4 €/h tekee sen verran, että kannattaa mieluummin ottaa joka yö se 40 €:n sakko.

    Ja toisaalta jos joka yö löytyy sata sakotettavaa, niin lappuliisan kannattaa kiertää. Että sitten pysäköinti maksaa asukkailta tuollaisen 14 000 euroa vuodessa miinus lappuliisan vapaapäivät.

    Mikä tuossa niin vaikeaa on? Asukaspysäköinti olisi, mutta ei kai kukaan niin lahopää ole…?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  69. Olli Vento kirjoitti 13.1.2013 kello 23:12

    Voisiko Helsinki tähdätä joukkoliikennekaupungiksi tai kaupungiksi, jossa kauas liikkumisen tarvetta vähennetään?

    Tarvitaanko keskustan tuntumaan yksityisautoiluun nojaavaa kaupunkia?

    Mikä on Helsingin strategia lisätä edullisten asuntojen määrää?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  70. MIVa kirjoitti 14.1.2013 kello 0:22

    Kysyin tällä palstalla jo kauan sitten, miksei parkkijuttuihin käytetä esim saksalaisten autotehtaiden ideaa korkeista likimain ympyrän muotoisia torneja. joissa autoille on pieni kolo, jonne ns hissi vie auton ja tuo sen pyydettäessä alas. Silloin OS ilmoitti kysyneensä asiaa, eikä se kuulemma ollut järkevä. Tommosilla Jätkäsaaren hinnoilla en voi millään uskoa tuota. Toki ymmärrän, että sekin vie pinta-alaa ja siten ehkä on kuitenkin kallis. Voisiko joku laskea ton kustannukset ja julkistaa ja miksi ei aatella kaupungin perustavan jonkun turvallisen parkkialueen jonnekin, jonne yleisilä pääsee helposti. Kai ei ole tilaa missään?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  71. Juho Laatu kirjoitti 14.1.2013 kello 1:26

    Osmo Soininvaara: Toki myös puutaloidylleille tulee olla sijaa, mutta ei ihan lähellä keskustaa.

    Eivätkö vihreät juuri vaadi rintamamiestalojen puutarhojen rakentamista täyteen? Ja toisaalta, eivätkö vihreät vastusta vastaavien idyllien rakentamista vähän kauemmas, Nurmijärvelle?

    Tuen siis käsitystä, että tiiviys ja betoni ovat ainakin Helsingin vihreiden mieleen. Ehkä Vallilan ja Käpylän puutalokortteleitakin puolustettaisiin, jos ne olisivat uhattuina. Mutta pääsääntöisesti ainakin puutarhaidyllit taitavat olla hävityslistalla (ehkä koska ovat autoilun pesäpaikkkoja 🙂 ).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  72. ”Tolkuttoman kallista – Asunnon hintaan +1000 €/neliö” | Pikavippi ja Muut Uutiset kirjoitti 14.1.2013 kello 2:16

    Suosittele: Thumb up 0

  73. Tuomas kirjoitti 14.1.2013 kello 8:30

    Minä kehoitan kaikkia autottomia hakemaan yhtiönsä autopaikkaa. Käsittääkseni useammassa yhtiössä ne arvotaan. Paikan voi sitten vuokrata eteenpäin tarvitsijalle. Näin voi saadaa sentään osansa maksuistaan takaisin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 23

  74. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 14.1.2013 kello 8:39

    Osmo Soininvaara:
    …väärinkäytön estäminen on ihan helppoa. Parkkimittari ja maksuksi neljä euroa

    Monet asiat ovat varmasti ihan helppoja ratkaista. Silti niitä ei jostain syystä haluta tai jakseta ratkaista vaikka ongelma on olemassa jo tälläkin hetkellä.

    Miksi tätä ja muita ilmeisen helppoja ratkaisuja säästellään johonkin tulevaan kaupunginosaan jossa ne harvat arvalla valittavat tai jonotuskestävyyttä omaavat asukkaat muutenkin tulevat saavat halvemmat asunnot ja paremmat palvelut?

    Olettaisi että kun nykyisillä alueilla asukkaat maksavat oman auton säilyttämisestään parkkipaikkavuokraa ja ne autottomatkin joutuvat maksavat asunnon hinnassa roimaa osuutta paikoista joita eivät itse edes käytä, voisi vastineeksi pyytää turvallista ja viihtyisää liikenneympäristöä. Mutta ei.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  75. tpyyluoma kirjoitti 14.1.2013 kello 9:13

    Väärinpysäköinti on varmasti sinänsä mielenkiintoinen aihe, joka ei liity tähän asiaan mitenkään, koska ei siinä ole kyse pysäköintipaikkojen määrästä. Käytännössä voi valita joko tiukan valvonnan ja sakot, joka herättää vastarintaa, tai sitten hälläväliä meiningin kuten nyt, joka herättää vastarintaa. Jos jonnekin ei oikeasti haluta autoja niin se pitää hoitaa niin ettei sinne voi ajaa.

    Käytännössä ainakaan korttelikaupungissa ei koskaan tule olemaan niin paljoa maksuttomia pysäköintipaikkoja juuri siinä mihin autonsa haluaisi jättää. On täysin rutiininomaista harvoissa lähiöissäkin että autoja pysäköidään pyörätielle, jalkakäytävälle, jne. suoraan kaupan oven eteen, koska lähimmälle maksuttomalla parkkipaikalle on peräti usean kymmenen metrin matka. Ja miksei pysäköitäisi, kun ei tuosta mitään seuraa. Ihmiset nyt vaan ovat laiskoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  76. tpyyluoma kirjoitti 14.1.2013 kello 9:56

    Noi suunnitelmat löytyy Kiinteistölautakunnan listalta, Kohta 4:

    Kaupunkisuunnitteluviraston teknistaloudellinen toimisto on laatinut Jätkäsaarenkallion pysäköintilaitoksesta ja kalliotiloihin sijoitettavasta Staran työtukikohdasta teknisen hankesuunnitelman Fundatec Oy:llä (29.1.2010). Hankesuunnitelman mukaan kalliopysäköintilaitoksen kokonaiskustannus ilman ajoyhteyttä on noin 44,4 milj.euro (alv 0 %), josta väestönsuojavarustelusta johtuvan lisäkustannuksen osuus on 14,5 milj. euroa (alv 0 %). Pysäköintilaitoksen kustannuksiin tulee edelleen lisätä suunnitteilla olevaa Staran työtukikohtaa sekä po. pysäköintilaitosta yhteisesti palvelevasta ajotunnelista tuleva kustannus, joka on pysäköintiluolan osalta arviolta noin 9,9 mij. euroa (alv. 0 %). Edellä esitetyin perustein laskettuna sekä arvonlisävero (alv 23 %) huomioituna Jätkäsaarenkallion kalliopysäköintilaitoksen autopaikan kustannukseksi muodostuu arviolta 54 943 euroa/autopaikka. Väestönsuoja paikan kustannukseksi muodostuu puolestaan arvonlisävero (alv 23 %) huomioituna noin 1 980,30 euroa/vss-paikka. Edellä esitetyt kustannusarviot eivät pidä sisällään mahdollisia rahoituskuluja.

    Ja tämä on siis nyt noussut 68 miljoonaan. Suurin osa taloyhtiöistä jotka pakotetaan ostamaan paikkansa ja pommisuojansa tästä laitokseta on muuten joko ARA-tuotantoa tai HITASia, eli menee suoraan myyntihintoihin ja vuokriin.

    Ja nyt ihan oikeesti, ihan näin viihdearvon vuoksi pitkä lainaus:

    Kaupungin asuntopoliittisena tavoitteena on ollut jo pitkään ollut autopaikoista johtuvien kustannusten kohdistaminen autojen käyttäjille, eli pysäköintipaikkojen tarvitsijoille. Toteutuskelpoisia malleja on kuitenkin ollut vaikea löytää….

    Tonttiosaston selvittämän mallin toiminta perustuu asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestykseen ja/tai maanvuokrasopimukseen otettavaan määräykseen, jolla autopaikoista perittävälle vuokralle asetetaan tietty vähimmäistaso. Toisin sanoen asuntoyhtiön omistamiin/hallinnoimiin autopaikkoihin sitoutuneelle pääomalle asetetaan tuottovaatimus (esim. 2 – 4 %). Asunto-osakeyhtiöllä ei siis olisi mahdollisuutta vuokrata kalliita autopaikkoja autopaikkojen käyttäjille esimerkiksi pelkästään autopaikkojen hoitokuluja vastaavaan vuokraan, vaan autopaikoista tulisi saada myös pääomatuottoa.

    Koska asunto-osakeyhtiöt pyrkivät toiminnassaan tavanomaisesti aina nollatulokseen, autopaikoista saatava vuokratuotto alentaisi yhtiövastiketta vastaavasti. Tällä tavoin autopaikkaa käyttämätön asunto-osakeyhtiön osakas saa (Hitas-)asunnon ostohinnassa suorittamalleen autopaikkakustannuksista johtuvalle ”lisäpääomalle” kohtuullisen tuoton. Mallin tavoitteena on tällä tavoin parantaa autopaikkoja käyttämättömien asukkaiden asemaa suhteessa autopaikkoja käyttäviin asukkaisiin, joiden intressissä usein on, että autopaikat vuokrataan omakustannusvuokraan, eli käytännössä autopaikkojen hoitokuluja vastaavaan vuokraan.

    Mallia voidaan havainnollistaa seuraavalla esimerkillä. Jätkäsaaren
    5 000 k-m²:n (n. 4 000 h-m²) asuinkerrostalotontti, jonka autopaikkavelvoite on 1 ap / 125 k-m², eli 40 autopaikkaa, saisi vuotuista vuokratuloa autopaikoistaan noin 44 000 euroa, jos autopaikan hankintakustannukseksi oletetaan 55 000 euroa/autopaikka, vähimmäistuottovaatimus olisi 2 % ja autopaikkojen vuokrausaste 100 %. Autopaikoista saatavien vuokratulojen ansiosta asuntoyhtiön yhtiövastike alenisi karkeasti noin 18 % (0,91 euroa/h-m²/kk), jos vastike ilman autopaikkojen vuokratuottaja olisi noin 5 euroa/h-m²/kk (hoitovastike + maanvuokrasta johtuva vastike). Keskikokoisen 75 h-m²:n asunnon osalta asumiskustannusten alenemisesta saatava hyöty olisi karkeasti noin 825 euroa/vuosi.

    Autopaikan pääomavuokraksi muodostuisi edellä mainitussa esimerkkitapauksessa noin 90 euroa/kk, jonka lisäksi autopaikan käyttäjän maksettavaksi tulisivat autopaikasta johtuvat hoitokulut, karkeasti noin 40 euroa/kk. Autopaikan kokonaisvuokraksi muodostuisi siten noin 130 euroa/kk. Huomion arvoista kuitenkin on, että asuntoyhtiön saamien vuokratulojen asumiskustannuksia alentava vaikutus kohdistuisi osaltaan myös autopaikkojen käyttäjinä oleviin asuntoyhtiön osakkaisiin, jolloin autopaikan reaalinen vuokra jää (asunnon koosta riippuen) edellä mainittua huomattavasti pienemmäksi.

    Tässä on nyt semmoinen rekkapaikan kokoinen reikä, että oletetaan kahden kolmesta asuntokunnasta haluavan 140€/kk autopaikan. Ikäänkuin voitaisiin vain määrätä ihmiset vuokraamaan noita paikkoja kiinteistöviraston arpomaan hintaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 21

  77. JouniL kirjoitti 14.1.2013 kello 10:50

    Tuo loppukomentti pitää varmaan paikkansa.

    Jos kerran kauppa käy on se todella merkki siitä että ovat haluttuja.

    Tietysti hintoja saadaan alas jos kaavoitetaan semmoisia joita kukaan ei oiken halua ostaa.

    Siitä vain.

    Varmasti Espoolle ainakin sopii, että kaikki varakkaat ja fiksut muuttavat sinne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  78. a_l kirjoitti 14.1.2013 kello 10:56

    tpyyluoma: Älä nyt viitsi. Äärimmäisen putkinäköisesti ottaen tämä on sinänsä täysin totta, asuntojenkin hinta määräytyy markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan. Mutta sitten näin aikuisten kesken:Ensinnäkin, tällä argumentilla voi perustella ihan mitä tahansa viranomaismääräystä. Laitetaanko vanhustenhoitomaksu 500 €/m2 uusiin asuntoihin? Kukapa vanhustenhoitoa vastustaisi ja kun ei se kerran vaikuta hintoihin, niin miksei noin muka voisi tehdä?Toiseksi, ilmaisia parkkipaikkoja ei ole olemassa sen enempää kuin ilmaisia lounaitakaan. Rakennusmääräykset kapitalisoituvat teoriassa ja käytännössäkin ainakin osin maan hintaan, ja kun maan omistaa kaupunki tämä on ihan sama asia kuin että ne parkkipaikat rakennettaisiin verovaroin. Korkeammat kustannukset edellyttävät grynderiltä suurempiä pääomia, tai laskevat kannattavuutta, jne. kumpikin vähentää kilpailua rakennusmarkkinoilla mikä taas omalta osaltaan nostaa hintoja. Terveillä markkinoilla toimiva kilpailu siirtäisi pienemmät rakennuskustannukset hintoihin.

    Kiitokset tpyyluomalle realismin tuomisesta kommenttiosiolle.

    Itse asiassa tuolla argumentilla mm. blogin isäntä perustelee korkeita tontinvuokria ja kiinteistöveroa, koska ne eivät muka vaikuta myyntihintaan. Jostain minulle käsittämättömästä syystä tonttihinnan esim. 1000 eur/asuinm2 korotus ei nosta asunnon myyntihintaa, mutta sama kustannus parkkipaikan rakentamisesta kylläkin.

    Teoriassa asunnon hinta määräytyy vain kysynnän mukaan, mutta käytännössä tuotantokustannuksen nousu asettaa hintalattian jonka päälle rakentaja haluaa tietenkin oman katteensa. Kun tiedetään että tarjonta ei jousta koska kaupunki ei kaavoita ja rakennusliike ei rakenna, tuotantokustannus ei jousta koska kaupunki nostaa hintaa ja viranomainen määrää, niin kenelle tulee yllätyksenä että halvan rahan aikana myyntihinta nousee kohti koillista.

    Pian voidaan tehdä kuin Irlannissa, eli rikastua myymällä toisillemme asuntoja velaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  79. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.1.2013 kello 16:29

    Itse asiassa tuolla argumentilla mm. blogin isäntä perustelee korkeita tontinvuokria ja kiinteistöveroa, koska ne eivät muka vaikuta myyntihintaan. Jostain minulle käsittämättömästä syystä tonttihinnan esim. 1000 eur/asuinm2 korotus ei nosta asunnon myyntihintaa, mutta sama kustannus parkkipaikan rakentamisesta kylläkin.

    Hitasasunnoissa autopaikan hinta menee asunnon hintaa sellaisenaan.

    Kaupungin vuokra-asunnoissa se menee ensin vuokraan, mutta vuokra tasataan kaikkien kaupungin vuokra-asuntojen kesken, joten Myllypurossakin päästään näitä maksamaan. Tämä pitäisi muuten Myllypurossa tiedostaa.

    Vapaarahoitteisessa tuotannossa se menee hintoihin vain siltä osin, kun ostaja arvostaa paikkaa, eli vain osittain. Loppu kapitalisoituu maan hintaa sitä alentaen, joten se on pois “vanhusten vaipoista”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  80. Jesse kirjoitti 14.1.2013 kello 11:12

    Michael:
    Harmi, ettei Helsingin kaupungilla ole munaa pienentää autotulvaa ja kaavoittaa edes yksi autoton asuinalue.

    Ei voi kuin ihmetellä miksi sellainen ei onnistu? Mitkä ovat ne perusteet jotka aina tuntuvat “voittavan” tuon autottoman alueen? Helsingissä jossa kuitenkin on n.50% ihmisistä sellaisia joilla ei ole autoa. Miksi tuollainenkaan ihmismäärä ei saa muodostumaan aluetta joka enimmäkseen hoituisi julkisilla? Mikä taho mahtaa olla asian tiellä oikeasti?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  81. Risto kirjoitti 14.1.2013 kello 11:17

    mikko:
    Ihan vain vertailuksi: Lemminkäinen rakentaa Jätkäsaaren Saukonpaateen As Oy Merituulen. Asunnot ovat arvokkaita, keskihinta kait 8500e/m2. Autopaikat myydään erikseen. Hinta on vain 35.000 e kappale. Tuohan on mitätön verrattuna edelläkuvatun hallin n.80.000 euroon. Miksi Lemminkäinen polkee hintoja?

    Koska he ymmärtävät, että autonomistajat eivät ole niistä tuon enempää valmiita maksamaan?

    Ongelmahan syntyy vain siitä, että kaupunki määrää rakentamaan niitä kustannuksista välittämättä tietyn määrän ja syntyvä tappio joka vetää asuntojen hintoja ylöspäin ja/tai maan hintaa alaspäin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  82. Jussi P kirjoitti 14.1.2013 kello 11:18

    “Näin, hyvä periaate kunhan muistetaan että autoilevan hyvän veronmaksajan ei ole pakko asua Helsingissä tai rakenneta metropolihimmeleitä siirtämään hänen rahojaan helsinkiläisille”

    Siis tässähän nimenomaan puhuttiin Helsingistä ja kyse on niistä joilla on hintava tarve säilyttää autojaan Helsingin kantakaupungissa. Jos ko. hyvä veronmaksajan auto on jossain ihan muualla kuin stadissa niin ei siinä sitten ole mitään ongelmaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  83. Krtek kirjoitti 14.1.2013 kello 12:09

    Parkkitalon hinnassa on selvästi ilmaa. Minusta tässä pysäköintilaitoksessa on kyse samanlaisesta tilanteesta kuin Kalasataman Palvelu Oy:ssä. Kun määrätään pakollinen liittyminen johonkin, “yllättäen” sen hinta nousee merkittävästi. Ylempänä on jo viitattu vain kolmasosan näistä autopaikoista maksaviin paikkoihin As Oy Saukonpaadessa.

    Näihin “palveluyhtiöihin” sitten valitaan sopivasti ei-kyseenalaistajia töihin, tavarantoimittajat valitaan “hyvien” joukosta, kokeillaan vähän jotain kivaa innovaatiota Tekesin rahalla, tehdään vähän ylilaatua eikä valiteta laskuista. Samaa näkee valtionyhtiöissä.

    Taidetta on pitää tämä yhteiskunnalle aiheutuva lisähinta kuitenkin niin pienenä, ettei kukaan älähdä. Suomalaista korruptiota.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  84. K. Uokka kirjoitti 14.1.2013 kello 12:23

    a_l:
    Tätä se teettää, kun kaupungin johto ei muista kenen palvelukseen heidät on valittu. Ehkä on sittenkin parasta, että kuntauudistuksenne kaatuu. Säilyy ainakin mahdollisuus äänestää jaloillaan.

    Kyynikko sanoo että jokaisella byrokraattisella organisaatiolla on kaksi tehtävää (tässä tärkeysjärjestyksessä): 1. ajaa organisaation itsensä omaa etua, 2. ajaa sitä asiaa jota varten organisaatio on olemassa.

    Ja kun kaupunginjohtajan ja varajohtajien palkkoja nostetaan tässä taloustilanteessa merkittävästi ja merkittävästi enemmän kuin muiden työntekijöiden, täytyy sanoa että helsingin kaupunki näyttää ajavan ensisijaista tehtäväänsä varsin tehokkaasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  85. JTS kirjoitti 14.1.2013 kello 13:53

    Pysäköintipaikkojen rakentaminen maan alle luolaan ja samalla toteutettu yhteinen väestönsuoja on fiksu idea. Maanpäälle ei jää autoitoita pysäköintikenttiä.

    Autottomille jää toki riittävästi pienasuntoja ilman autopaikkaa.

    Luolaan toki pitää kohdistaa asuntoa kohti väestönsuojakutsannuksia. Autopaikat varmasti menevät kaupaksi.

    Vuoropysäköintiä liiketilojen ja yhtiöiden välillä onnistuu jotenkuten, mutta se vaatii puolin ja toisin hieman löysää (joku aina jättää aun parkkiin talviloman tms ajaksi).

    Jätkänsari ylipäätään ei ole kovin halpaa rakennusmaata Helsingille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  86. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 14.1.2013 kello 15:22

    Kake: Autot pakataan pienempään tilaan älykkään järjestelmän avulla.

    Itse asiassa kadunvarsipysäköinti on kaikesta huolimatta kaikkein tehokkainta (kunhan ne oletetut kesäautot saadaan liikkeelle).

    Paikka on ajoradan välittömässä yhteydessä joten yhdysväyliin ei tuhlaudu neliöitä (ja ajorata on useimmiten pakko olla joka tapauksessa – jos ei muuten niin busseja, tavarakuljetuksia ja hälytysajoneuvoja varten).

    Tavalliselle käyttöautolle ei lämpötilojen vaihtelu ja sateen armoilla olo tee pahaa (museoautot ja keräilyharvinaisuudet ovat erikseen).

    Ainoa ongelma on roikkalämmitysmahdollisuuden puute joka lisää päästöjä kylmäkäynnistyksen jälkeen (kantakaupunkiin sähkötolppia ei voi rakentaa, uusille alueille paremmin).

    Tehokas käyttö edellyttää myös asumisen, palveluiden ja työpaikkojen tasaista jakatumista (sekä paikkojen vapaata käyttöä luvanhaltijoiden kesken eli kukaan ei voi varata tiettyä paikkaa itselleen koska se jäisi kahdeksaksi tunniksi käyttämättä).

    Jos vertaa nyt rakennettavia luolapaikkoja ja vanhaa kunnon kantakaupugin asukaspysäköintijärjestelmää, jälkimmäinen voittaa pienistä valituksen aiheista huolimatta (täyttöaste on yli sata kun vertaa todellisten paikkojen ja myönnettyjen lupien määrää).

    Älykäs järjestelmä ei tarkoita samaa kuin “tekninen”, “monimutkainen” tai “kallis”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  87. Yrjö Sahlstedt kirjoitti 14.1.2013 kello 15:44

    jussi: autopaikka lienee jotain 15 neliötä, ja käytäviä saman verran. Oisko 30 neliötä per auto. Ei saisi maksaa kylmä halli yli 3000 euroa per neliö. Miksi ne pitää tunkea meren alle? Ruoholahdessa on maan päällä, ja kerroksia voisi olla vaikka 6. Luulisi olevan aika halpaa. Kaupunki taitaa kiusallaan vaatia kalleimpia keksittyjä ratkaisuja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  88. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.1.2013 kello 16:18

    Jos pysäköintiä ei panna maan alle, se on maan päällä ja vie maa-alaa, joka taas maksaa hyvinkin 2000 euroa neliöltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  89. R.Silfverberg kirjoitti 14.1.2013 kello 15:58

    Jätkäsareen ja muihin uusiin vastaaviin merenrantakaupunginosiin voisi asukkaiden autot sijoittaa proomuihin jotka kiinnitetään rantaan. Proomut voisi omistaa joku yhtiö joka vuokra autopaikkoja niitä tarvitseville. Kuvittelisin että koska proomut eivät vie tonttimaata, ratkaisu olisi hieman halvempi kuin pysäköintitalot. Ne voisi maalata vaikka “risteilyaluksen” näköisiksi että maisemat eivät kärsi liikaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  90. T. kirjoitti 14.1.2013 kello 16:03

    Ihan pikkuhuomautksena että ne HITAS:in saajat eivät ollenkaan välttämättä ole arvalla valittuja, vaan rakennuttaja on voinut valita asuntojen saajat ihan millä tahansa perusteella. Vaikkapa sellaisella perusteella että hankkeeseen myötämiselisti suhtautuvat virkamiehet ovat voineet hankkia kivoja sivutuloja tuottavan vuokra-asunnon hyvältä paikalta, kun kauppahinta on säädelty mutta vuokraa voi ottaa ihan markkinahinnan verran. Monilla helsingin rakennusviraston virkamiehillä on hitas-asunto tai parikin ruoholahdessa tms kysytyssä kohteessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  91. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 14.1.2013 kello 16:32

    Osmo Soininvaara:
    Jos pysäköintiä ei panna maan alle, se on maan päällä ja vie maa-alaa, joka taas maksaa hyvinkin 2000 euroa neliöltä.

    Tämä silloin jos yksi tontti tai kortteli varataan erilliseksi parkkipaikkaläntiksi. Jossa pitää olla vastaavat tilaa vievät välikäytävät ja yhdysväylät kuin parkkitalossa tai -luolassakin, ainoastaan korkeussuuntaiset rampit jäävät pois.

    Kadunvarsiparkkipaikan tilalle ei voi sijoittaa viisikerroksista taloa niin että katu olisi vain kymmenen metriä leveä. Vastakkaisia taloja ei voi kuitenkaan sijoittaa normin määrittämää mittaa lähemmäs toisiaan koska auringonpaiste ja valaistuskulma. Lisäksi katujen leveydelle on omat liikenteelliset norminsa.

    Pyramidimaisesti ylöspäin kapenevan korkean talon voisi kai sijoittaa kapeallekin kadulle mutta sellaisen alimmista kerroksista tulee sitten syvärunkoisia joissa ei voi sisemmälle sijoittaa kuin sekundäärisä tiloja joista ei sitten saa perittyä asuinhuoneiston neliöhintoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  92. tpyyluoma kirjoitti 14.1.2013 kello 17:08

    R.Silfverberg:
    Jätkäsareen ja muihin uusiin vastaaviin merenrantakaupunginosiin voisi asukkaiden autot sijoittaa proomuihin jotka kiinnitetään rantaan. Proomut voisi omistaa joku yhtiö joka vuokra autopaikkoja niitä tarvitseville. Kuvittelisin että koska proomut eivät vie tonttimaata, ratkaisu olisi hieman halvempi kuin pysäköintitalot. Ne voisi maalata vaikka “risteilyaluksen” näköisiksi että maisemat eivät kärsi liikaa.

    Kertauksen vuoksi vähän mittakaavaa: Silja Serenadeen, joka pysäköi siinä Olympiaterminaalissa, mahtuu 395 autoa. Jätkäsaareen tuleen normin mukaan noin 7 000 asukaspysäköintipaikkaa ja pari tuhatta muuta paikkaa päälle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  93. tpyyluoma kirjoitti 14.1.2013 kello 17:43

    Viherinssi, no sanotaan se niin päin että normit on tosiasiallisesti veroja sikäli kun niistä aiheutuu kustannuksia jotka ylittävät niillä tuotettujen parannusten markkina-arvon. Minulla ei ole mitään sitä vastaan että kaavoituksella tuotettu maanarvon nousu leikataan yhteiskunnalle, Helsingissä tuo vaan tehdään yleensä niin että kaupunki omistaa maan. Se mitä verotuotoilla tehdään on toki demokraattisen päätöksenteon alainen asia, mutta on hyvin vaikea keksiä mitään järkevää perustetta subventoida autoilua kävelymatkan päässä Kolmen sepän patsaasta.

    Mitä tulee ideologiaan, niin musta tää näyttää semmoiselta pimeimmältä aseveliakselin kompromissimilta. Jotenkin näin ylipäänsä:

    Jonkunlainen liberaali oikeisto ajattelee niin että se on henkilön oma asia ajaako henkilöautolle. Tuosta näkökulmasta voidaan tosin väittää vastaan, että se että ruuhkauttaa teitä autollaan on muiden liikkumisen vapaudesta pois, ja tämä ulkoisvaikutus pitäisi hinnoitella. Mutta sinänsä minustakin periaatteessa noin, se on oma asia mihin autonsa törkkää, ja samoin se on myös oma asia jos se seisoo ruuhkassa tai sille ei löydy pysäköintipaikkaa.

    Sitten on semmoinen perinnevasemmistolaisempi suunnitteluideologia. Tässä katsannossa rationaalinen suunnittelija määrittelee mitä ihmiset tarvitsevat ja huolehtii kokonaisuudesta. Liikennejärjestelmä suunnitellaan kokonaisuutena, autoilun osuus seuraa tästä ja sille varataan riittävä tila. Tässä katsannossa esimerkiksi kustannuksilla ei ole ollut perinteisesti mitään väliä, eikä myöskään kysynnällä, ei siitä tarvitse välittää kun tehdään mitä tarvitaan.

    Kun nämä kaksi ideologiaa aseveliakselissa sopivat keskenään, niin saadaan synteesi että autoilu on rajoittamaton yksilön oikeus, ja yhteiskunnan tulee turvata ihan mikä tahansa määrä autoliikennettä ihan mihinkä tahansa hintaan, ihan missä tahansa. Eli taivutetaan kaupunkirakenne tuhannelle mutkalle, rahasta tinkimättä, jotta kaikki jotka ehkä joskus autoilevat voivat niin myös tehdä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 39

  94. Samuli Saarelma kirjoitti 14.1.2013 kello 18:00

    Osmo Soininvaara: Onko jäänyt havaitsematta, että minä en pidä tästä pysäköinntipolitiikasta, jossa autopaikka kytketään asunnon ostamiseen. Se pitäisi kytkeä auton ostamiseen, kuten Tokiossa.

    No, kuka tuota sitten oikein kannattaa?

    Jos nyt siis ymmärsin kuvion oikein, niin kaupunki rakentaa autopaikkoja, jotka ovat markkinahintaisia eli hyvin kalliita, kun puhutaan Helsingistä. Sitten jostain syystä taloyhtiöt pakotetaan ne ostamaan. Mikä järki tässä oikein on? Miksei niitä joko myydä yksityisille ihmisille ihan riippumatta siitä, missä taloyhtiössä asuvat tai vuokrata markkinahintaan niille, jotka eivät halua ostaa paikkaa? Eihän taloyhtiöillä ole mitään tekemistä koko touhun kanssa, vaan asian pitäisi olla auton omistajan ja parkkihallin omistajan välinen asia.

    Mitä ovat ne perustelut, joita esitetään sen puolesta, että juuri taloyhtiöiden pitää niitä autopaikkoja ostaa? Miten taloyhtiöiden oletetaan niitä älyttömän kalliita paikkoja sitten allokoivan asukkaille? Huutokaupalla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 27

  95. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.1.2013 kello 18:17

    Kokoomuksen Risto Rautava perusteli tätä sillä, että parkkipaikat ovat niin kalliita, että autottomien tulee solidaarisuudesta autoilijoita kohtaan osallistua niiden kustannuksiin. Olen periaatteesta Samuli Saarelman kanssa täysin samaa mieltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  96. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.1.2013 kello 18:05

    JTS: Autottomille jää toki riittävästi pienasuntoja ilman autopaikkaa.

    Olet ymmärtänyt pelin hengen väärin. Pienasunto on varmaankin ilman autolaikkaa, koska asukkaalla ei ole autoa, mutta hän maksaa siitä autopaikasta joka tapauksessa 500 – 1000 euroa neliöltä Eihän tässxä olisi mitään vikaa, jos autopaikkojen kustannukset perittäisiin niiden käyttäjiltä, mutta ne peritään asumisen hinnassa kaikilta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  97. Grejus kirjoitti 14.1.2013 kello 18:11

    Krtek:
    Parkkitalon hinnassa on selvästi ilmaa. Minusta tässä pysäköintilaitoksessa on kyse samanlaisesta tilanteesta kuin Kalasataman Palvelu Oy:ssä. Kun määrätään pakollinen liittyminen johonkin, “yllättäen” sen hinta nousee merkittävästi. Ylempänä on jo viitattu vain kolmasosan näistä autopaikoista maksaviin paikkoihin As Oy Saukonpaadessa.

    Arabianrannassa, jossa nykyisenmallista palveluyhtiötä on ensi kerran käytetty, homma johti siihen ettei kaupunki ole luovuttanut äänivaltaa taloyhtiöille lupauksista huolimatta.

    Sen sijaan palveluyhtiö on ostamassa kaupungilta puuhuvilan asukastilaksi 1,8 milj. eurolla. Kaupunki siis sekä ostajana että myyjänä ja äänettömän maksumiehen roolin saaneet taloyhtiöt sotajalalla.

    Palveluyhtiöissä on valtava väärinkäytösten paikka, koska ne eivät ole rahankäytössään samalla tavalla vastuullisia kaupunginvaltuustolle kuten virastot. Rahoittajina toimivilla taloyhtiöillä taas ei ole palveluyhtiössä edes päätösvaltaa ja vaikka olisikin, niillä ei ole resursseja toiminnan valvomiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  98. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.1.2013 kello 18:11

    Pyöräilijäautoilijajalankulkija: Kadunvarsiparkkipaikan tilalle ei voi sijoittaa viisikerroksista taloa niin että katu olisi vain kymmenen metriä leveä.

    Vähän matematiikkaa. Oletetaan asuinkorteli, jonka koko on 100 x 100 metriä ja johon rakennetaan kuusikerrosta kahdentoista metrin runkosyvyydellä. Kerrosneliöitä tulee näin 25000 ja Jätkäsaaren normilla autopaikkavelvoite on 193 autopaikkaa. Kadunvartta on teoriassa 380 metriä, käytännössä porttikäytävien verran vähemmän. Niihin mahtuu noin 60 autopaikkaa, eikä niitä voi kaikkia varata asukkaiden autojen säilytykseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  99. Kaapo kirjoitti 14.1.2013 kello 18:27

    Viherinssi: Miksi? Jos alueella asuvat ja säännöllisesti työskentelevät maksavat siitä pysäköinnistä saman kuin muutkin, niin siitä vain. Tuollainen 4 €/h tekee sen verran, että kannattaa mieluummin ottaa joka yö se 40 €:n sakko.

    Ja toisaalta jos joka yö löytyy sata sakotettavaa, niin lappuliisan kannattaa kiertää. Että sitten pysäköinti maksaa asukkailta tuollaisen 14 000 euroa vuodessa miinus lappuliisan vapaapäivät.

    Mikä tuossa niin vaikeaa on? Asukaspysäköinti olisi, mutta ei kai kukaan niin lahopää ole…?

    Eihän kyse ole rahastamisesta, vaan siitä, että ihmiset pääsevät liikkumaan sujuvasti. Jos kadunvarsilta saataisiin pois asukkaiden ja säännöllisesti alueella työskentelevien autot pois, voisivat esimerkiksi liikkeissä asioivat pysäköidä autonsa lähelle liikettä ja saada ostoksensa kuormatuiksi autoon helposti. Asukkaiden ja työntekijöiden autot voivat olla maan alla tai jossain muualla kuin kadulla. Eikä sen kadunvarsipysäköimisen tarvitsisi olla silloin edes niin kallista, kun hinnalla ei tarvitsisi ohjata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  100. Samuli Saarelma kirjoitti 14.1.2013 kello 18:36

    Pyöräilijäautoilijajalankulkija: Kadunvarsiparkkipaikan tilalle ei voi sijoittaa viisikerroksista taloa niin että katu olisi vain kymmenen metriä leveä. Vastakkaisia taloja ei voi kuitenkaan sijoittaa normin määrittämää mittaa lähemmäs toisiaan koska auringonpaiste ja valaistuskulma. Lisäksi katujen leveydelle on omat liikenteelliset norminsa.

    Miten tuo valaistuskulmaongelma ratkaistaan paikoissa, joissa talot ovat monikymmenkerroksisia pilvenpiirtäjiä (vaikkapa Manhattan)? Eiväthän ne kadut voi siellä missään tapauksessa olla niin leveitä, että valaistuskulmaksi saataisiin tarpeeksi suureksi.

    Mitä taas liikennellisiin normeihin tulee, niin liikenteen kannalta lienee aika lailla yhdentekevää, onko kyse leveästä kadusta, jonka reunalla on pysäköityjä autoja vai kapeasta kadusta, jossa autoja ei ole. Ilman kadunvarsipysäköintiä pitäisi siis olla mahdollista rakentaa kapeampia katuja ilman, että niiden välityskyky heikkenee.

    Ne voivat olla jopa liikenteellisesti parempia, koska joku tilapäinen este (esim. keskelle tietä jumiutunut auto) on ainakin teoriassa mahdollista kiertää koukkaamalla varovasti jalkakäytävän puolelle, kun taas jos tien reunat ovat autoja täynnä, niin mitään tällaista mahdollisuutta ei ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  101. Shakeem kirjoitti 14.1.2013 kello 18:39

    Tämä kokoomuksen autoilijoiden nokkamies Risto Rautava varmaan kannattaa vastavuoroisuuden nimissä, että autopaikan haltijoilta kerätään autopaikan rakentamiseen menneen pääomakustannuksen verran vuodessa asoy:n rahastoon, jonka käyttämisestä asoy:n autottomien kollektiivi päättää vuosikokouksessaan haluamallaan tavalla.

    Perheet voivat tehdä vuosittain esimerkiksi etelän tai lapin matkan täyshoidolla, maksaa lasten urheiluharrastukset täysimääräisesti ja jopa vähän yli jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  102. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 14.1.2013 kello 18:49

    Osmo Soininvaara: Niihin mahtuu noin 60 autopaikkaa, eikä niitä voi kaikkia varata asukkaiden autojen säilytykseen.

    Kantakaupungin ruutukaavassa tuolla tavalla laskettu vastaava parkkipaikkamäärä tuntuu hyvin riittävän. Ja asukkaiden lisäksi saavat vapaaksi jääneeseen paikkaan vieraat tai asiakkaatkin pysäköidä kunhan lunastavat lipukkeen automaatista.

    En minä ole sijoittamassa kaikkia älyttömien nykynormien mukaisia paikkoja kadunvarteen kun vähemmilläkin varmasti pärjää. Mutta olen myös sitä mieltä että täysin “autoton” kaupunginosa on haihattelua.

    Kaupunkilaisille voisi ihan hyvin kelvata umpikortteliruutukaavan tyyliin rakennettu uusiokaupunginosa kaikkine parkkeerattuine autoineenkin. Kunhan pysyvät siellä kadun puolella eikä jalkakäytävällä. Ja kunhan umpikortteliruutukaavan mukana tulee jollain tavalla niitä hyviä puolia joita siihen oletetaan kuuluvan (ratikkaa, kahvilaa, lähikauppaa, antikvariaattia, galleriaa ja ruokaravintolaa, esimerkiksi – niitä ei kuitenkaan voi kaavamääräyksillä pystyttää…).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  103. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.1.2013 kello 20:57

    Kaupunginosa voi olla mypös “autoton” niin kuin keskiaikaisten kaupunkien keskustat nykyisin ovat vaikkapa Baltiassa. Niiden laidalle saa rakentaa niin monta parkkipaikkaa kuin maksuhaluista kysyntää on, mutta vain niin monta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  104. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 14.1.2013 kello 18:58

    tpyyluoma: Kertauksen vuoksi vähän mittakaavaa: Silja Serenadeen, joka pysäköi siinä Olympiaterminaalissa, mahtuu 395 autoa. Jätkäsaareen tuleen normin mukaan noin 7 000 asukaspysäköintipaikkaa ja pari tuhatta muuta paikkaa päälle.

    Jätkäsaarelaisille rakennetaan nukkumapaikat, tanssiravintola ja viinakauppa erikseen joten nuo autot mahtuvat yhdellä kertaa esimerkiksi Faustiin jossa ei ole huomioitu edellämainittuja pysäköinnin oheistoimintoja:

    http://www.scheepvaartwest.be/pagina1136.html

    (tosin asukkaiden pitää sopia keskenään sisään- ja ulosajojärjestyksestä jotta aamulla pääsee töihin ajoissa…)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  105. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.1.2013 kello 20:55

    Tuollaista parkkeerausproomua minäkin olen joskus esittänyt, en nyt muista olenko kirjoittanut siitä tällä blogillakin. Sen kansi voisi olla yleistä tilaa, vaikkapa jokin rantaravintola. Tulisi selvästi halvemmaksi kuin nuo maanalaiset paikat. Ei tarvitse edes uittaa pitkää matkaa, jos se tehdään siinä naapurissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  106. Ville kirjoitti 14.1.2013 kello 19:33

    Pyöräilijäautoilijajalankulkija:
    Kadunvarsiparkkipaikan tilalle ei voi sijoittaa viisikerroksista taloa niin että katu olisi vain kymmenen metriä leveä. Vastakkaisia taloja ei voi kuitenkaan sijoittaa normin määrittämää mittaa lähemmäs toisiaan koska auringonpaiste ja valaistuskulma. Lisäksi katujen leveydelle on omat liikenteelliset norminsa.

    Pyramidimaisesti ylöspäin kapenevan korkean talon voisi kai sijoittaa kapeallekin kadulle mutta sellaisen alimmista kerroksista tulee sitten syvärunkoisia joissa ei voi sisemmälle sijoittaa kuin sekundäärisä tiloja joista ei sitten saa perittyä asuinhuoneiston neliöhintoja.

    Kyllä voidaan tehdä kapeita katuja ja korkeita taloja nykynormeillakin. Jos toisella puolella on avara sisäpiha, niin eikun läpitalon loftasuntoja, joihin tulee valoa sisäpihan puolelta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  107. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 14.1.2013 kello 19:40

    juha: Olen nuori hyvinpalkattu korkeasti koulutettu ammattilainen… Miksei meidänlaisille ihmisille voisi rakentaa… kaupunginosaa…
    Rajalle portit….

    Juu, minäkin sulkisin mielelläni maailmastani pois nuo viereisessä vuokratalossa asuvat väärinpysäköijät. Niillä kun on muitakin epämiellyttäviä ja -siistejä tapoja eikä koulusivistyksestä tai korkeasta tulotasosta ole merkkejä.

    Tähän asti olen kuitenkin kuvitellut että segregaatio on ruma sana ja porttien taakse suojaan haluavat ovat rumia porvareita jopten olen yrittänyt olla hiljaa. Etten vaan saa taantumuksellisen elitistin leimaa.

    Mutta hyvä jos näistä asioista alkaa vähitellen saada puhua edistyksellisissä vihreissäkin piireissä ihan avoimesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  108. Kalle kirjoitti 14.1.2013 kello 21:03

    Viherinssi: Ja saman voi sanoa koko HITAS-systeemiä. On vaikea perustella selvästi markkinahintaa halvempaa asuntoa jollekin arvalla valitulle.

    Tuosta olen samaa mieltä. Markkinahäiriöt, joissa yhteiskunta on mukana, aiheuttavat muualla maailmassa aina väärinkäytöksiä. Ilmeisest me suomalaiset olemme niin rehellisiä, ettei näin tapahdu? Ainakin juttuja on suhteellisen vähän lehdissä. 😉

    Yleisemmmin kaupungeilta pitää joko kieltää kokonaan maanomistus tai niiden kaavoitusmonopoli tulee estää. Kaupungit aiheuttavat toimillaan asuntokuplaa, kuten Osmo on tässä todistanut. Tehdään tietoisesti välistävetoja, jotka asukas maksaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  109. Ville kirjoitti 14.1.2013 kello 21:13

    Osmo Soininvaara: Kadunvartta on teoriassa 380 metriä, käytännössä porttikäytävien verran vähemmän. Niihin mahtuu noin 60 autopaikkaa, eikä niitä voi kaikkia varata asukkaiden autojen säilytykseen.

    Pieniä autoja kaupunkimaisesti pysäköitynä menee 100 kappaletta 380 metriin 😉 Normit ja todellisuus ei aina kohtaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  110. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.1.2013 kello 21:40

    Pieniä autoja kaupunkimaisesti pysäköitynä menee 100 kappaletta 380 metriin

    Ei mene. Itseasiassa mittasin autojen välit Luotsikadulla. Kuusi metriä keskimäärin ja niihinkin taskuihin on aika hankala autoa saada.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  111. Ville kirjoitti 14.1.2013 kello 21:23

    Osmo Soininvaara:
    Tuollaista parkkeerausproomua minäkin olen joskus esittänyt, en nyt muista olenko kirjoittanut siitä tällä blogillakin. Sen kansi voisi olla yleistä tilaa, vaikkapa jokin rantaravintola. Tulisi selvästi halvemmaksi kuin nuo maanalaiset paikat. Ei tarvitse edes uittaa pitkää matkaa, jos se tehdään siinä naapurissa.

    Kaikkein edullisin ratkaisu on tuoda maahan halpatyövoimaa, joka vie ja hakee autot oman ulko-oven edestä hieman etäämpänä olevaan pysäköintipaikkaan. Kehä 1:n ulkopuolelle pääsee puolessa tunnissa, ja se olisi ainakin omasta mielestäni ihan passeli tilausaika jos auton saa sitten oman oven eteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  112. Ville kirjoitti 14.1.2013 kello 22:00

    Osmo Soininvaara: Ei mene. Itseasiassa mittasin autojen välit Luotsikadulla. Kuusi metriä keskimäärin ja niihinkin taskuihin on aika hankala autoa saada.

    Sitten tarvittaisiin New York -tyyppistä palvelupysäköintiä, jossa pysäköintialueen hoitaja pysäköi autot puskuri kiinni puskuriin. 🙂
    Sinänsä keskustelu pysäköinnin hinnasta suhteessa asuntojen hintaan on vähän absurdia, koska sekä pysäköintinormi että talojen korkeus ovat mielivaltaisesti määriteltyjä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  113. tpyyluoma kirjoitti 14.1.2013 kello 23:39

    Osmo Soininvaara: Vähän matematiikkaa. Oletetaan asuinkorteli, jonka koko on 100 x 100 metriä ja johon rakennetaan kuusikerrosta kahdentoista metrin runkosyvyydellä. Kerrosneliöitä tulee näin 25000 ja Jätkäsaaren normilla autopaikkavelvoite on 193 autopaikkaa. Kadunvartta on teoriassa 380 metriä, käytännössä porttikäytävien verran vähemmän. Niihin mahtuu noin 60 autopaikkaa, eikä niitä voi kaikkia varata asukkaiden autojen säilytykseen.

    Tota ne korttelit ei ole edelleenkään neliöitä, pääsääntöisesti. Otetaan sanotaan nyt vaikka 100×70 kortteli, aika tyypillinen esim. Töölössä. Tonttiteho 3,0, 21 000 k-m2, n. 1 8 000 h-m2, sanotaan nyt vaikka 200 asuntoa ja 100 työpaikkaa. Kadunvartta n. 350 metriä, porttikongit, suojatiet, tms. pois niin niin 40 – 50 pysäköintipaikkaa. Käytännössä sanoisin että jos on auto neljää tai viittä asuntoa kohti, niin kyllä toi riittää johtuen vuorottelusta. Toi on suurin piirtein se mitä autoja on Kalliossa per asunto, pikkasen vähemmän kuin Punavuoressa. Ei maksa paljon mitään, jokusen tonnin per paikka.

    Sitten jos vaadatiin kaksi erillistä nimettyä paikkaa kolmea asuntoa kohti noiden asiointipaikkojen lisäksi malliin Jätkäsaari, niin pitää kaivaa maan alle, mikä maksaa. Eli tää masokistinen autopuolueemme tekee pysäköinnistä kallista. Edelleenkin etsintäkuulutan vilpitöntä autoasiamiestä joka osaa esimerkiksi laskea.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  114. Samuli Saarelma kirjoitti 15.1.2013 kello 11:58

    Ville: Kaikkein edullisin ratkaisu on tuoda maahan halpatyövoimaa, joka vie ja hakee autot oman ulko-oven edestä hieman etäämpänä olevaan pysäköintipaikkaan. Kehä 1:n ulkopuolelle pääsee puolessa tunnissa, ja se olisi ainakin omasta mielestäni ihan passeli tilausaika jos auton saa sitten oman oven eteen.

    Aamuruuhkista tuleekin sitten kivoja, kun joka aamu espoolaisten lisäksi Helsinkiin tunkee myös helsinkiläisten autoja Kehä I:n parkista tuovat halpatyöläiset. Ja sama rumba sitten iltapäivällä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  115. Viherinssi kirjoitti 15.1.2013 kello 12:14

    Kaapo: Asukkaiden ja työntekijöiden autot voivat olla maan alla tai jossain muualla kuin kadulla. Eikä sen kadunvarsipysäköimisen tarvitsisi olla silloin edes niin kallista, kun hinnalla ei tarvitsisi ohjata.

    Jos paikoista on pulaa, niin hinta on ainoa, jolla kannattaa ohjata. Jos niin ei tehdä, kokonaistehokkuus kärsii. (Ts. niukkuutta jakava asukaspysäköinti on pahasta, autopaikkojen ylirakentaminen on pahasta.)

    Mitä suurempi pula kadunvarsipaikoista on, sitä kalliimmaksi ne pitää hinnoitella. Kattohinta tulee parkkihallipaikan hinnasta, joka on noin 50 k€/kk – hallista ja sen väestönsuojakäytöstä riippuen.

    Tästä pääomakustannuksesta ja ylläpitokuluarviosta laskien nimetyn autohallipaikan todellinen kustannus on noin 200 €/kk. Nimeämätön paikka voi olla halvempikin, jos hallille on muutakin käyttöä.

    Jos autoilijat maksavat pysäköinnistään markkinahinnan, ei ole mitään talouteen nojaavia syitä tehdä autottomia asuinalueita. Moni autoilija on valmis maksamaan hissin vieressä lämpimässä hallissa olevasta autopaikasta maltaita, eikä siinä sinänsä ole mitään ongelmaa.

    Talouden kannalta käyrä ei ole lineaarinen. Jos tehdään autoton asuinalue, se karsii asuinalueen kysyntää ja keinotekoisesti alentaa alueen hintaa. Voittajia ovat alueelle muuttavat autottomat, häviäjiä kaikki muut – myös muiden alueiden autottomat. Ja jos taas pakotetaan rakentamaan liikaa parkkitilaa, se nostaa alueen rakentamisen kustannuksia. Voittajia ovat alueen autolliset, häviäjiä kaikki muut – myös muiden alueiden autolliset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  116. Samuli Saarelma kirjoitti 15.1.2013 kello 12:22

    Osmo Soininvaara:
    Kokoomuksen Risto Rautava perusteli tätä sillä, että parkkipaikat ovat niin kalliita, että autottomien tulee solidaarisuudesta autoilijoita kohtaan osallistua niiden kustannuksiin. Olen periaatteesta Samuli Saarelman kanssa täysin samaa mieltä.

    Kiitos vastauksesta. Toivottavasti tuo Rautavan sanoma on jossain paperilla, jotta sitä voi käyttää häntä (ja hänen puoluettaan) vastaan lyömäaseena, koska tuo on suunnilleen idioottimaisinta, mitä poliitikko voi sanoa.

    Ymmärrän taloyhtiöissä solidaarisuuden johonkin mittaan asti (kaikki maksavat parin tonnin satelliittiantennista, vaikkei joku sitä sitten katsoisikaan), mutta autopaikkojen kohdalla tämä on täysin järjetöntä ennen kaikkea siksi, että ne autopaikat eivät sitten ole kaikkien käytössä, vaan ne sitten annetaan jollain subventoidulla hinnalla joillekin jollain kriteerillä.

    Taloyhtiön autopaikkojen allokointi jäi tässä vielä auki. Jos ne annetaan alle markkinahintaan taloyhtiössä asuville, niin sellainen kannattaa tietenkin ottaa, vaikkei tarvitsisikaan, koska sen voi sitten vuokrata eteenpäin jollekin (esim. firmalle, joka tarvitsee sen työntekijöilleen). Samoin jos sellaisen on joskus saanut itselleen, siitä ei kannata luopua, vaikka luopuisi autostaan. Tekee varmaan hyvää asunto-Oy:n ilmapiirille, kun siellä toiset on käytännössä pakotettu kaatamaan rahaa toisten taskuun.

    Jos ne sitten allokoidaan jotenkin reilusti eli esim. huutokaupalla, jolloin taloyhtiö saa niistä suunnilleen sen, minkä oli maksanutkin (eikä kukaan subventoi ketään), niin jää todellakin auki, että minkä vuoksi taloyhtiö otettiin siihen väliin alun alkaenkaan. Sama huutokauppa olisi voitu järjestää kaikkien alueen autoilijoiden kesken sen autohallin omistajan toimesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 22

  117. Viherinssi kirjoitti 15.1.2013 kello 12:22

    tpyyluoma: Edelleenkin etsintäkuulutan vilpitöntä autoasiamiestä joka osaa esimerkiksi laskea.

    Tuossa voi olla kaksi haastetta. Laskutaitoisilla saattaa mennä yleinen etu ja oma etu ristiin. Vilpittömät taas eivät välttämättä osaa laskea.

    Hyvätuloisen autoilijan etuna olisi se, että paikoitus maksaisi tarpeeksi paljon pitämään köyhät pois tilaa viemästä. Saman autoilijan etu olisi se, että ruuhkamaksut olisivat tarpeeksi jyrkkiä pitämään ne samat köyhät poissa tieltä ruuhkaa aiheuttamasta.

    Ihan varmasti poliitikoissa on montakin sellaista, jotka ymmärtävät tämän. Mutta sitten tulee muutama poliittinen ajatus:

    – niitä oikeasti hyvätuloisia äänestäjiä on vähän, kun iso osa on vähemmän hyvätuloisia

    – ajatus ei ole oikein kosher lausuttavaksi ääneen, puoluehallitus ei tykkää

    – ruuhkamaksu voisi kuitenkin valua väärään käyttöön (ruuhka pysyy, maksu menee)

    – paikoitusnormin höllentäminen vähentäisi tulonsiirtoa minun äänestäjilleni

    – äänestäjäni eivät kuitenkaan ymmärrä noin monimutkaista päättelyä

    Ihan perusongelmia politiikassa siis. Poliitikon pitää jollain saada äänestäjät vakuuttumaan, ja keskimääräinen joukkoäly ei ole parhaimmillaan monimutkaisten syy-seuraussuhteiden kanssa. Ja sitten takana on vielä poliittinen peli siitä, että jos rahanjakoa jotenkin muutetaan, jakajia on aina liikkeellä. (Malliesimerkkinä ruuhkamaksu, josta uhkaa tulla valtiolle menevä vero, kun sen kanssa ei otettu tarpeeksi aktiivista linjaa ajoissa.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 25

  118. tcrown kirjoitti 15.1.2013 kello 15:54

    Samuli Saarelma: Kiitos vastauksesta. Toivottavasti tuo Rautavan sanoma on jossain paperilla, jotta sitä voi käyttää häntä (ja hänen puoluettaan) vastaan lyömäaseena, koska tuo on suunnilleen idioottimaisinta, mitä poliitikko voi sanoa.

    kyllä tuo idioottimaisuus löytyy googlella aika helposti:

    http://metro.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/autoton_saattaa_maksaa_satasia_kuussa_naapurin_autopaikasta/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  119. Viherinssi kirjoitti 15.1.2013 kello 18:09

    Samuli Saarelma: Taloyhtiön autopaikkojen allokointi jäi tässä vielä auki. Jos ne annetaan alle markkinahintaan taloyhtiössä asuville, niin sellainen kannattaa tietenkin ottaa, vaikkei tarvitsisikaan,

    Taloyhtiön omistamat autopaikat ovat huono ajatus kaikkiaan. Jos niitä on, ne pitää huutokaupata vuosittain. Tässäkin on haasteita, mutta vähemmän epäreilua se on kuin jokin ikiaikainen läänitys muinaisuuden perusteella.

    Parhaiten autopaikat toimivat, jos joku ihan oikeasti omistaa niiden hallintaan oikeuttavat osakkeet. Paikan voi myydä tai vuokrata oman maun mukaan, eikä mikään taloyhtiöpolitiikka pääse sössimään toimivaa järjestelyä. Markkinat tekevät markkinahinnan.

    Isoissakin halleissa olisi parasta, että yksittäiset autoilijat omistaisivat halliyhtiön. Muuten hallinnosta tulee tehotonta tai rahaa omistajille imevää. Se ei myöskään toimi, että halli omistetaan taloyhtiöiden kautta. Väliporras hävittää järkevät päätökset tehokkaasti.

    Demokratia ei tässä yleensä toimi muutenkaan. Ajatelkaapa tilannetta, jossa 51 %:lla osakkeista (ei osakkaista) on oma ilmainen yhtiön omistama autopaikka…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  120. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.1.2013 kello 18:29

    Ajatelkaapa tilannetta, jossa 51 %:lla osakkeista (ei osakkaista) on oma ilmainen yhtiön omistama autopaikka…

    Tuossa ei ole mitään ihmeellistä. Näin käy melkein aina. Nykyiknen pakkoautopaiukanormi johtaa siihen, ettgä 2/3:lla osakkaista on autopaikka ja 1/3:lla ei ole. Autopaikan omistajien äänin yleensä päätetään, että autopaikoista maksetaan vain valaistruksen ja siivouksen vaatima hinta, ei mitään korvausta sidotusta pääomasta. Luulen, että tämä meni nurin oikeudessa, mutta kukaan ei ole vielä yrittänyt. Autpopåaikat pitäisi huutokaupata kerran vuodessa osakkaiden kesken.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  121. Johannes Aalto kirjoitti 15.1.2013 kello 21:24

    Onko kaupungilla päätöksiä miten parkkiyhtiön pitäisi jakaa paikkoja: markkinahintaan, vai alle sen, niin kuin taitaa olla tapana? Eli onko odotettavissa valitusta, kun puoli-ilmaiset paikat eivät riitäkään halukkaille.

    Entä voiko kaupunki kaupunki vaatia, että autopaikkoja käytetään pysäköintiin? Nokkela asuntöyhtiö varaa itselleen sopivasti rajatun alueen hallista ja vuokraa sen paikallisen aateekookauppaa tekevän yrityksen varastoksi tai kuntosaliksi, tai mikä ratkaisu sitten sopisikin yhteen väestönsuojasuunnitelmien kanssa.
    Sikäli jopa rakennuttajien kannattaisi tutkia kiertomahdollisuuksia, jos niillä saadaan myytyä korkeammalla neliöhinnalla.
    Ehkä varastotilan markkinahinta on korkeampi kuin 130 euroa/kk/30m^2 , toivottavasti jopa lähelle rakentamiskuluja.
    Tämä tietysti vaatisi, että rakennuttaja tai sopiva yhdistys koplaisi jonkun talon asunnot autottomille, jotta päätökset saadaan tehtyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  122. Vesku kirjoitti 16.1.2013 kello 0:25

    http://www.uuttahelsinkia.fi/osiot/perustiedot/1033/1

    Kun nyt tuolta kaavatilanteen katsoin niin autopaikkavaatimus näyttää olevan tuolla alueella 150m2/autopaikka.

    Pelkkä autopaikka kun maksaa 30 miljoonaa/900/150 x 1,24 = 275e/m2

    Hemmetin kallista toki edelleenkin, mutta Osmo hyvä, kumpi meistä laskee pieleen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  123. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.1.2013 kello 8:24

    Vesku
    Sotket kerrosneliöt ja asuinneliöt. Normi alueella on 1 autopaikka/ 130 kerrosneliötä, josta annetaan helpotusta esimerkiksi Ara-asunnoille (20%) ja opiskelija-asuntoloille. 130 kerrosneliötä vastaa suunnilleen sataa asuinneliötä. Lisäksi lasket arvonlisäverottomia hintoja, mutta autopaikkaa ei ole vapautettu arvonlisäverosta. Alkuperäisessä postauksessani on väärfät luvut, koska kaupunginhallituksen listalla oli väärät luvut, jotka postayukseni ansiosta oikaistiin. Oikea kaupungin iulmoittama kustannuserä asuinneliöllä on 550 euroa asuinneliötä kohden.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  124. toke lahti kirjoitti 16.1.2013 kello 1:48

    EKK:
    Kyllä, viihtyisyyttä voi parantaa ja on jo parannettu Merihakaan ja Itä-Pasilaan verrattuna. Kannattaa käydä katsomassa Heikkiläntien ja Kiviaidankadun väliin rakennettua / rakenteilla olevaa korttelia. Minusta ihan viihtyisä. Tuossakin autopaikat oli kaavoitettu maan alle, mutta rakennusyhtiö haki poikkeuslupaa, jolla sai rakentaa ne katutasoon pihakannen alle. Kadun puolella katutasossa on liiketiloja ja taloyhtiön tilaa, kuten pyörävarastot.

    Kyllä Jätkäsaaren pysäköintipaikkojen hinta on pelkästään kaavoittajan tahodn mukainen. Jos olisi haluttu, paikat olisi voinut rakentaa paljon halvemmalla. Eipä haluttu.
    Keinotekoisen täytemaasaaren maanpintaa olisi vain pitänyt nostaa kannella, niin sen alle olisi saatu koko saaren laajuinen tila huoltoon, parkkiin, tekniikalle, jne. Rannoilta nostettu maanpintaa metrin verran ja saaren keskeltä vaikka 3-10 metriä.
    Mutta tämä keskusteluhan käytiin täällä jo viime vuonna…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  125. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.1.2013 kello 8:22

    Jossain Jätkäsaaressa on tällainen kansirakennelma, mutta tylsä on sellainen betponikannella oleva kaupunginosa, jossa ei voi olla yhtään puun kokoista puuta. Näitä on meillä kaksi. Itä-Pasila ja Merihaka sellaista ympristöä haluaville.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  126. toke lahti kirjoitti 16.1.2013 kello 10:52

    Osmo Soininvaara:
    Jossain Jätkäsaaressa on tällainen kansirakennelma, mutta tylsä on sellainen betponikannella oleva kaupunginosa, jossa ei voi olla yhtään puun kokoista puuta. Näitä on meillä kaksi. Itä-Pasila ja Merihaka sellaista ympristöä haluaville.

    Entä jos kansi olisikin vain “rakennetun” kaupungin kokoinen (tiet ja talot). Eli puistojen ja puiden kohdalla kantta ei olisi? Oisko kannen koko sitten 90%. Saataisiin ihmeellinen kaupunginosa, jossa ei olisi koskaan kaivureita tai tietöitä. Kaikki tekniikka kulkisi kannen alla vaikka katujen alla ja jokaiseen johtoon ja putkeen pääsisi suoraan käsiksi. Jätehuoltokin kulkisi kannen alla paljon paremmin kuin maansisäisissä putkissa (Suurpelto).

    Joka tapauksessa Jätkäsaari on menetetty mahdollisuus tehdä jotain todella fiksua ja uutta. Toista neitseellistä kaupunginosaa kantakaupungista ei tule löytymään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  127. Vesku kirjoitti 16.1.2013 kello 12:01

    Osmo Soininvaara:
    Vesku
    Sotket kerrosneliöt ja asuinneliöt. Normi alueella on 1 autopaikka/ 130 kerrosneliötä, josta annetaan helpotusta esimerkiksi Ara-asunnoille (20%) ja opiskelija-asuntoloille. 130 kerrosneliötä vastaa suunnilleen sataa asuinneliötä. Lisäksi lasket arvonlisäverottomia hintoja, mutta autopaikkaa ei ole vapautettu arvonlisäverosta. Alkuperäisessä postauksessani on väärfät luvut, koska kaupunginhallituksen listalla oli väärät luvut, jotka postayukseni ansiosta oikaistiin. Oikea kaupungin iulmoittama kustannuserä asuinneliöllä on 550 euroa asuinneliötä kohden.

    http://www.hel2.fi/ksv/julkaisut/julk_2008-3.pdf

    Sivulla 40 ilmoitetaan, että tuolla alueella käytetään samaa laskentakaavaa kuin Ruoholahdessa, joka on paikka/150 KERROSm2. Sekoitin tosiaan asuntoneliöt kerrosneliöihin.

    Saukonpaadessa käytetään tuota ilmoittamaasi 130 kerrosm2/ paikka kaavaa. Tuo parkkilaitos ei siihen alueeseen liity.

    Edelleen siis tuo summa, josta alunperin puhutaan jakaantuu kolmeen osaan. 30 miljoonaa parkkihalliin, n 15 miljoonaa väestönsuojavarustukseen ja 10 miljoonaa tiestöön, josta on ilmeisesti joku laskennallinen osuus keksitty ja päätetty laskuttaa tuota kautta. Mielestäni toki infran rakentaminen kuuluu kaupungille, mutta ei nyt keskitytä vielä tuohon.

    Lasketaan nyt, että 20% rakennusm2stä menee hukkaan, joten asuntoneliötä yksi parkkipaikka vaatii 120m2 joten siis parkkipaikan kustannus per asuntom2 on…

    30 000 000 / 900 / 120 x 1,24(alv) = 340e/asuntom2

    Lakisääteiset väestönsuojat (15miljoonaa+ alv) ovat eri asia kuin autopaikat. Ei niitäkään voi autoilijoiden piikkiin laittaa…
    Tiestön?! (10miljoonaa +alv) rakentaminen on ilmeisesti vaan joku päätös, jossa infraa siirretään taloyhtiöiden piikkiin. Ei kai tuostakaan voi parkkipaikan tarvitsijoita syytellä…

    Joten siis parrkipaikka autohallissa maksaa asukkaille 340e/m2. Edelleen hemmetin kallista, mutta ei nyt ihan tonnia per m2 kuitenkaan…

    Ja JOS nyt sitten mietitään miten tuo pitäisi tehdä niin minusta autohallit pitäisi ehdottomasti erotuttaa asuntorakentamisesta. Annetaan yksityisille nuo ja myydään ne sitten erikseen JOS joku niitä haluaa. Mitoitukset toki voidaan pitää suunnilleen samalla tasolla kuin nytkin.

    ps Onko sinulla Osmo mitään muistikuvaa mitä Ruoholahteen rakennettu torin alle valmistunut parkkihalli tuli maksamaan? Siinähän olisi hyvä esimerkki siitä millä tasolla vastaavassa paikassa halli voisi maksaa… rakennusvuosi oli joskus 2000-luvun vaiheessa…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  128. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.1.2013 kello 16:58

    Apulaiskaupunginjohtaja nyt kuitenkin ilmoitti, että autopaikkanormin hinta on 550 euroa/ asuntoneliö.
    Autopaikkanormin mukaan Jätkäsaari kokonaisuudessaan kuuluu kakkosvyöhykkeeseen, jossa normi on 1/130 k-m2.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  129. Samuli Saarelma kirjoitti 16.1.2013 kello 18:46

    Viherinssi: Isoissakin halleissa olisi parasta, että yksittäiset autoilijat omistaisivat halliyhtiön. Muuten hallinnosta tulee tehotonta tai rahaa omistajille imevää. Se ei myöskään toimi, että halli omistetaan taloyhtiöiden kautta. Väliporras hävittää järkevät päätökset tehokkaasti.

    Olen näistä samaa mieltä. Halliyhtiötä käyttämällä paikatkin tulisivat varmaan tehokkaimpaan käyttöön, kun ei olisi pakko pitää sitä herra X:n paikkaa varattuna juuri hänelle 24/7, vaan halli vain takaisi sanotaan 99%:n todennäköisyyden saada paikka sieltä sisältä. Sitä hallinnoitaisiin siis vähän samalla tavoin kuin kaupunki hallinnoi kadunvarsipysäköintiä, eli pysäköintilupia on enemmän kuin pysäköintitilaa.

    Ne muutamat kerrat, kun halli olisi niin täynnä, ettei sinne juuri herra X saisi autoaan, niin hän saisi siltä hallin portilta kuitin, jolla voisi reklamoida jotain alennusta maksuista. Tämä olisi halliyhtiölle halvempaa kuin se, että herra X:n paikka seisoisi hänelle varattuna. Kyse olisi siis vähän samasta kuin lentoyhtiöiden systemaattisesta ylibuukkauksessa toki sillä erolla, että tuollainen auton parkkiin saamattomuus tuskin aiheuttaa sellaista haittaa kuin lennolta pois jääminen voi aiheuttaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  130. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.1.2013 kello 19:57

    Seitsemäntuhatta autoa ei mitenkään aamuisin pääse pois Jätkäsaaresta. Siksi niitä autoja tullaan se3isottamaan pysäköintihalleissa aika paljon, joten vuorotaispysäköinnin yödyt ovat normaalia pienemmät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  131. Samuli Saarelma kirjoitti 16.1.2013 kello 19:01

    tcrown: kyllä tuo idioottimaisuus löytyy googlella aika helposti:

    http://metro.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/autoton_saattaa_maksaa_satasia_kuussa_naapurin_autopaikasta/

    Kiitos. Näköjään tosiaan kymmenien tuhansien eurojen subventio per autopaikka rinnastuu Rautavan mielestä yhteen pesutupaan per talo tai varastoihin, joita kyllä suunnilleen kaikki asukkaat kyllä tarvitsevat.

    Ja tosiaan hänen ainoa perustelu on se, että “pariskunta voi tarvita autoa, joten muiden pitää se parkkipaikka maksaa”.

    Uskomatonta, että tuollainen tyyppi voi olla Suomen pääkaupungin kaupunginhallituksen puheenjohtaja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 27

  132. Ville kirjoitti 16.1.2013 kello 23:11

    Osmo Soininvaara: Seitsemäntuhatta autoa ei mitenkään aamuisin pääse pois Jätkäsaaresta.

    Oliko ratikkalinja nyt varmasti suunniteltu niin, että sillä voidaan liikennöidä vaikka autot seisovat paikoillaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  133. Jaakko kirjoitti 17.1.2013 kello 10:42

    Kyllä sekin täytyy hyväksyä, että keskustassa asuminen on kallista. On selvä, että rakentaminen jätkäsaareen ja ahtaasti on kalliimpaa kuin hieman syrjemmässä. Hyvä puoli tässä on, että osa ihmisistä on halukkaita ja valmiita maksamaan näitä kalliimpia keskustahintoja. Meille muille on onni, että vähän syrjemmällä on asuminen halvempaa (esim Vantaalla tai Espoossa, ja autopaikkakin löytyy omasta pihasta. Tietty maksaahan se tontti turhan paljon sielläkin…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  134. Shakeem kirjoitti 17.1.2013 kello 10:52

    Samuli Saarelma: Kiitos. Näköjään tosiaan kymmenien tuhansien eurojen subventio per autopaikka rinnastuu Rautavan mielestä yhteen pesutupaan per talo tai varastoihin, joita kyllä suunnilleen kaikki asukkaat kyllä tarvitsevat.

    Ja tosiaan hänen ainoa perustelu on se, että “pariskunta voi tarvita autoa, joten muiden pitää se parkkipaikka maksaa”.

    Uskomatonta, että tuollainen tyyppi voi olla Suomen pääkaupungin kaupunginhallituksen puheenjohtaja.

    Samaa mieltä. Tuli olo, että kyseessä on nettikielellä “trolli”. Eihän tuossa asemassa oleva henkilö voi olla älyllisesti näin epärehellinen, mutta ilmeisesti voi.

    Toisaalta onneksi tuossa oli Osmon argumentti heti perässä, eli syntyi eräänlainen pro et contra -perustelutilanne. Toki noin lyhyessä tilassa asiaa ei voi selittää kunnolla. Rautavan oma justifikaatio omalle kannalleen oli yksinkertaisesti niin naurettava, ettei sitä suurin osa lukijoista varmastikaan hyväksy.

    Rautavan perustelu on mielenkiintoinen. Autopaikkoja on oltava, jos pariskunta vaikkapa “saattaa tarvita autoa”. Paikkkatarvetta ei perustella edes tarpeella, vaan mahdollisella tarpeella.

    Jos autopaikan kustannukset jaetaan yhteisvastuullisesti, käytön halpuudesta johtuen kannattaa siihen hankkia joku kesäauto seisomaan juuri tällaista satunnaista tarvetta varten. Halvempaakaan varastotilaa mahdollisille tarpeille tuskin löytyy. Yksityisauton seisottamisen nimissä kannattaa esim. vastustaa autonvuokrauspalveluiden elinkeinojen kehittymistä ja niiden työpaikkoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  135. Samuli Saarelma kirjoitti 18.1.2013 kello 10:47

    Shakeem: Samaa mieltä. Tuli olo, että kyseessä on nettikielellä “trolli”. Eihän tuossa asemassa oleva henkilö voi olla älyllisesti näin epärehellinen, mutta ilmeisesti voi.

    Tuostapa hyvä otsikko paikallislehteen:”Kaupunginhallituksen puheenjohtaja trollaa!”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  136. Eero kirjoitti 18.1.2013 kello 15:02

    Shakeem: Samaa mieltä. Tuli olo, että kyseessä on nettikielellä “trolli”. Eihän tuossa asemassa oleva henkilö voi olla älyllisesti näin epärehellinen, mutta ilmeisesti voi.

    Toisaalta onneksi tuossa oli Osmon argumentti heti perässä, eli syntyi eräänlainen pro et contra -perustelutilanne. Toki noin lyhyessä tilassa asiaa ei voi selittää kunnolla. Rautavan oma justifikaatio omalle kannalleen oli yksinkertaisesti niin naurettava, ettei sitä suurin osa lukijoista varmastikaan hyväksy.

    Vaikka Helsingin talouksista hieman yli puolet onkin autottomia, valistunut arvaukseni on että kunnallisvaaleissa valtaosa äänistä tulee silti autollisilta talouksilta. Lisäksi osa autottomista on autottomia vastoin tahtoaan, esimerkiksi taloudellisista syistä, jolloin luonnollisesti autoilun kustannusten kasvattaminen katsottaisiin tuon haaveen loitontamiseksi, ts. negatiiviseksi asiaksi. Kolmanneksi, kunnallista päätöksentekoa pidetään omasta arjesta irrallisena tekijänä, jolloin abstraktit asiat kuten kunnan tulot tonttien myynnistä eivät merkitse vaakakupissa niin paljon kuin rationaalisesti pitäisi. Neljänneksi, “maksetaanhan paljon muutakin yhteisestä pussista”.

    Eli olen eri mieltä siitä, että Rautavan väitteet olisivat jotenkin itsestäänselvästi suurimman osan mielestä järjettömiä. Muutenhan näistä ei tarvitsisi vääntää vuodesta toiseen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  137. ze kirjoitti 18.1.2013 kello 22:46

    Jaakko:
    Kyllä sekin täytyy hyväksyä, että keskustassa asuminen on kallista.On selvä, että rakentaminen jätkäsaareen ja ahtaasti on kalliimpaa kuin hieman syrjemmässä.Hyvä puoli tässä on, että osa ihmisistä on halukkaita ja valmiita maksamaan näitä kalliimpia keskustahintoja.Meille muille on onni, että vähän syrjemmällä on asuminen halvempaa (esim Vantaalla tai Espoossa, ja autopaikkakin löytyy omasta pihasta. Tietty maksaahan se tontti turhan paljon sielläkin…

    Miksi ahtaasti rakentaminen olisi kalliimpaa? Halvemmaksihan se tulee, kun tarvitaan vähemmän uutta infraa per kerrosneliömetri. Tietysti, jos autopaikkoja on keskustan läheisydessäkin PAKKO rakentaa yhtä paljon kuin maaseudulla, niin johan alkaa käydä kalliiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  138. Samuli Saarelma kirjoitti 20.1.2013 kello 19:21

    Eero: Eli olen eri mieltä siitä, että Rautavan väitteet olisivat jotenkin itsestäänselvästi suurimman osan mielestä järjettömiä. Muutenhan näistä ei tarvitsisi vääntää vuodesta toiseen?

    On erotettava kaksi asiaa toisistaan: Järkevyys ja populismi. Kyllä ihmiset voidaan saada kannattamaan populistisia, mutta idioottimaisia päätöksiä. Sama pätee tässä noihin kaikkiin perusteluihin (tai no, viimeinen on vain yleisesti täysin järjetön).

    Eli siis kyllä varmasti minäkin “kannattaisin” sitä, että sinulta otetaan 50000 euroa ja annetaan se minulle. En vaan menisi sitä kutsumaan järkeväksi, jos haluaisin pitää itseäni rehellisenä.

    Koska populismi on yleisesti huono juttu poliittisessa päätöksenteossa, on siis oleellista se, että osoitetaan Rautavan kommenttien olevan puhtaan populistisia ja neutraalista katsantokannasta täysin järjettömiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  139. Arto Kauppinen kirjoitti 27.1.2013 kello 19:53

    Hitas taloon Välimerenkadulle (as.oy.Helsingin Välimeri) tulee 69 asuntoa ja oma autohalli jossa 53 autopaikkaa.Joutuuko tässäkin talossa asunnon ostanut maksamaan parkkiluolaa eli onko taloyhtiöllä myös velvoite per kerrosneliö (130m2)osallistua parkkiluolaan? Olisi mukava tietää onko osa asunnoista vapautettu parkkiluolan kustannuksista koska jo itsellä autopaikkoja yli 130m2 normin.Yhtiössähän asukkaat maksavat autopaikat itse eli ei ole pakko ostaa autopaikkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  140. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.1.2013 kello 8:54

    Jos pysäköinti on järjestetty tonttikohtaisesti, ei tarvitse enää rahoittaa pysäköintiluolaa kuin väestönsuojamaksun osalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  141. Arto Kauppinen kirjoitti 28.1.2013 kello 20:30

    Täytyy hämmästellä pääkaupunkiseudun tonttipolitiikkaa joka nostaa hinnat.Helsingin kaupunkiin mahtuu asumaan vain 11000 jos asutaan samalla tiheydellä kuin Sipoossa eli ei ainakaan maasta ole pulaa vaan tahdosta.Helsingin rautatieaseman alla parkkitalo johon voi laittaa auton mutta ei polkupyörää, jos (lähi)juna-asemille voisi turvallisesti jättää polkupyörän niin ruuhkat helpottuisivat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  142. Liikennesuunnittelua | Huippuhomma kirjoitti 26.12.2013 kello 13:36

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus