Bussiliikenne alistetaan kilpailulle

17.7.2012 · Aihe: _ 

Matkahuollon piirissä toimivat bussiyhtiöt ovat ryhtyneet ankaraan taistoon halpabussiyhtiöitä vastaan, jotka loukkaavat heidän mukaansa näille yhtiöille vuoteen 2014 myönnettyjä reittiliikenteeseen yksinoikeuden antavia liikennelupia. Halpabussiyhtiöt kiertävät yksinoikeuksia ajamalla vähän eri reittiä –eivät esimerkiksi lähde Helsingissä linja-autoasemalta. Halpabussiyhtiöiden hinnat ovat – tai saattavat olla –murto-osa Matkahuollon monopolin piirissä toimivien yhtiöiden hinnoista.  

Ei ole kunniaksi Suomen maineelle vähän korruptoituneena maana se, missä olosuhteissa vanhojen bussiyhtiöiden yksinoikeus venytettiin vuoteen 2014, mutta se on nyt joka tapauksessa kohta ohi.  Silloin linja-autoliikenne mullistuu.

Lopputulos tulee olemaan linja-autojen käytön merkittävä lisääntyminen, mutta tuo lisäys kohdistuu nykyisille kuormitetuille yhteyksille, joiden osalta hinnat romahtavat kilpailun auetessa. Tullaan myös siirtymään lentoliikenteestä tuttuihin hyvin sekaviin hintoihin, jolloin hiljaisina aikoina lipun hinta on lähellä nollaa ja suosittuina aikoina (pejantaina klo 16:30) nykyiseen tapaan varsin kallis. Bussit hinnoitellaan täyteen samaan tapaan kuin halpalentoyhtiöt hinnoittelevat lentokoneet täyteen.

Asian kääntöpuolena on, että moni bussiyhteys loppuu kokonaan. Suuri osa Suomesta jää kokonaan henkilöautojen varaan, kun nykyjärjestelmään liittyvä ristisubventio loppuu. (Ristisubventio = kannattavien reittien voitoilla subventoidaan kannattamattomien reittien tappioita). Tämä ei ole ekologinen ongelma: muutamaa ihmistä on järkevämpi kuljettaa henkilöautolla kun suurella bussilla, mutta se on sosiaalinen ja aluepoliittinen ongelma.

Teorian tasolla ristisubventio on helppo osoittaa haitalliseksi tavaksi toimia. Voidaan esittää hyviä perusteita, miksi hiljaisia bussivuoroja on järkevää subventoida, mutta on vaikea esittää perusteluja sille, että tämän subvention maksajiksi pitäisi määrätä suosittujen reittien matkustajat.  Miksi Helsingistä Turkuun bussilla matkustavien pitäisi tukea Helsingistä Someroon matkustavia, mutta ei Helsingistä Turkuun autolla matkustavien? Kannattamattomien reittien mahdollinen tuki kuuluu maksaa yleisistä verovaroista. Piilovero, joka ristisubventiossa asetetaan kannattaville reiteille, karkottaa busseista paljon enemmän matkustajia kuin tällä ansaittu kannattamattomien reittien subventio niitä tuo.

Kaksi Euroopan maata, Ruotsi ja Britannia, on altistanut rautatieliikenteen kilpailulle. Rautateiden markkinaosuus on 2000-luvulla pienentynyt kaikkialla muualla Euroopassa paitsi Ruotsissa ja Britanniassa. Tämä johtuu ymmärtääkseni lähes yksinomaan siitä, että kilpailu estää ristisubvention ja siksi rautatiet menestyvät noissa kahdessa maassa suurten joukkojen kuljetuksissa.

Bussiliikenteen altistaminen kilpailulle tulee vaikuttamaan myös rautateihin. Busseista tulee junien merkittäviä kilpailijoita sekä Helsinki Tampere että Helsinki Turku -väleillä, koska halpabussiyhtiöt kuljettavat matkustajia selvästi halvemmalla kuin VR. Tämä johtuu VR:n sisäisestä ristisubventiosta, minkä seurauksena noiden kannattavien reittien hinnat on ylihinnoiteltu räikeästi.  Olettaisin, että VR joutuu vastaamaan haasteeseen muuttamalla omaa hinnoitteluaan.

Kommentit

116 Vastausta artikkeliin “Bussiliikenne alistetaan kilpailulle”

  1. Jussi kirjoitti 18.7.2012 kello 0:23

    On myös mahdollista että bussiliikenteestä tulee lentoliikenteen tavoin ala, jolla riittää kilpailijoita, mutta ei jaettavia voittoja.

    Euroopan lentoliikenteen uusjaossa vain Ryanair on onnistunut pääsemään positiiviseen tulokseen. Kaikki muut yhtiöt tekevät tappiota. Ryanairin konsepti on halpojen hintojen lisäksi palvelutason lasku ja lehmänkaupat pikkukaupunkien kanssa.

    Nyt Helsinki myynee omistamansa paikallisbussiyhtiön. Voisiko kaupungin sisälläkin vapauttaa liikkumisen hinnoittelun markkinoille?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  2. Liian vanha kirjoitti 18.7.2012 kello 0:24

    Kyllä tuo bussiliikenne syö myös muilla reiteillä VR:n asiakkaita.
    Bussi on joustavampi ja voi valita lähtö/jättöpaikan vapaammin kuin juna .

    VR on tolkuttoman kallis eikä kykene kilpailemaan edes lentoliikenteen kanssa saati bussien

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  3. Eppu kirjoitti 18.7.2012 kello 0:40

    VR:n hinta Hki-Tre välille on reilu 30 euroa. Tämä on törkeää monopoliaseman väärinkäyttöä. Oikea hinta matkasta olisi 5-20 euroa vuorosta ja kysynnästä riippuen. Mutta niin kauan kuin VR:llä ja Matkahuollolla on täysipäiväiset ammattilobbarit kuljettamassa virkamiehiä, päättäjiä ja mediaa ei Suomessa tulla koskaan näkemään rehtiä kilpailua jossa asiakas on ykkönen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 44

  4. Heikki kirjoitti 18.7.2012 kello 5:09

    Aika mielenkiintoista. Ekologisuus laitetaan kuntoon vasta kapitalismin voimalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 38

  5. Ville m kirjoitti 18.7.2012 kello 6:41

    Kiva kuulla. Uudet kimppakyyti tyyppiset webbi liftauspalvelut tulevat myös ajamaan bussifirmat koville. Nämä alkavat olemaan jo varteenotettava vaihtoehto “car service” palveluille Amerikan suurkaupungeissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  6. Andy kirjoitti 18.7.2012 kello 7:32

    Taajamien välinen bussi- ja junaliikenne on Suomessa niin kallista (nähtävästi juuri ristisubvention takia), että jo yhden ihmisen bensakulut alittavat joukkoliikennelipun hinnan.
    Oma mallini olisi, että joukkoliikenteestä tehdään puolta halvempaa / km kuin yksityisautoilu taajamien välisellä runkolinjaverkostolla. Tämän verkoston tihentäminen hoidetaan rakentamalla kattava pyörötieverkosto, pyöräparkit myös pikavuorpysäkeille, liityntäpysäköintihallit ja jl+taksi kuljetukset. (Bussien ja junien heikko yhteistyö hankaloittaa joukkoliikenteen valintaa! – pitäisi tehdä yhteistyöverkosto kilpailun sijaan!) Bussien pikavuoropysäkkien palvelutasossa ja saavutettavuudessa on paljon kehitettävää ennen kuin matkaketjuliikkuminen olisi miellyttävää ja houkuttelevaa. Mutta ensisijainen tekijä on matkan HINTA. Nyt tilanne on se, että joukkoliikenteen käyttö on luksusta josta pitää maksaa!

    Bussireittien aluepoliittista tasa-arvoa korostetaan liikaa: ns. maaseudulla bussiliikenne on vain koululaisia varten. Kaikki ajaa omalla autolla, näin se vaan on! Yhteiskunnalle tulee halvemmaksi, jos maaseutuasukkaat “liftaavat” naapurin kyytiin kuin se, että kaupunkien joukkoliikenteessä maksetaan aluepoliittista lisää. Helsingin sisäinen kertalippukin alkaa olla jo sikamaisen kallis! Satunnaiselle matkailijalle se ei enää ole kilpailukykyinen pysäköintimaksuun verrattuja, joten liikennepolitiikka toimii väärään suuntaan!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  7. Mikko Laaksonen kirjoitti 18.7.2012 kello 7:50

    Esität tuossa ristisubvention huomattavasti oleellisempana tekijänä kuin se on. Todellisuudessa ristisubventiolla on bussiliikenteessä nykyisin täysin marginaalinen merkitys. Pääosin bussiliikenne paikallisliikenteessä myös “itsekannattavilla” reiteillä on tukeutunut valtion ja kuntien maksamiin subventioihin joko seutu- ja kuntalippujärjestelmän kautta tai matkakorvausten, esimerkiksi koululaislippujen kautta. Seutu- ja kuntalippujen tukiosuus on Tampereen ja Turun seutuliikenteessä noin 20-30% koko liikevaihdosta eli saman verran kuin keskuskaupunkien sisäisessä liikenteessä. Matkamäärät vain ovat 1/3 – 1/4 Tampereen ja Turun tasolta. Seutuliikenteen ansaintalogiikkaa selvitti Lauri Helke ansiokkaassa diplomityössään muutama vuosi sitten. Subventioita saamaton liikenne on joko lakkautettu tai jo ostettu. VR:n liikenteessä taas ristisubventio toki on olemassa sitä kautta, että yhtiön kannattavilta reiteiltä perimä voitto maksetaan sille takaisin “kannattamattoman” liikenteen tukena. Jos VR yhtymän raideliikennettä liikennöitäisiin yhtä kustannustehokkaasti kuin HKL:n metroliikennettä, tätäkään subventiota ei tarvittaisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 25

  8. Andy kirjoitti 18.7.2012 kello 7:54

    Kilpailun alkaminen bussiliikenteessä tervehdyttää alaa ja toivottavasti laskee lippujen hintoja laajemminkin. Uhkakuvana on, että lipun hankinnasta tulee hirveän sekavaa ja tavallaan älytöntä, jos samassa bussissa matkustetaan sama matka 3€:n ja 20€ lipulla.
    Sekava lippujärjestelmä voi myös nostaa joukkoliikenteen valintakynnystä.
    Lisäksi se, että ihmisiä yritetään sitouttaa varaamaan matkansa mahdollisimman ajoissa edullisemmalla hinnalla jäykistää joukkoliikennematkustamista, jossa pitäisi pyrkiä yksityisautoilun kaltaiseen joustavuuteen. Äkkilähdöstä tai viimehetken valinnasta ei pitäisi “rankaista” – oikeastaan päinvastoin…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  9. Matti Olkinuora kirjoitti 18.7.2012 kello 8:31

    Tulevaisuudessa (seutu)kuntien viranomaiset vastaavat seudullisesta joukkoliikenteestä ja seutujen välinen liikenne on markkinaehtoista.

    Syrjäisillä seuduilla tämä tarkoittaa, vähentyviä vuoroja, elleivät syrjäisten seutujen kunnat subventoi joukkoliikennettä. Aluemonopolien poistuminen hyödyttää myös syrjäseutujen ostoliikennettä, sillä liikenne voidaan kilpailuttaa. Tämä voidaan tehdä konsulttityönä, jolloin kunta ei edes tarvitse omaa tilaajaorganisaatiota.

    Tällä hetkellä VR:n asiakkaista suurin osa saa jonkinlaista alennusta. Ei mikään ihmekään tuolla hintatasolla.
    Saksassa on joko matkustettava ryhmälipulla (ja valittava paikallisjuna) tai ostettava alennuskortti.
    Suomessa kahden ihmisen kannattaa käyttää autoa vaikka molemmat saisivat matkan puoleen hintaan.

    Joukkoliikenteen tulevaisuus riippuu sen houkuttelevuudesta, jota VR ja Matkahuolto eivät ole parantaneet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  10. a_l kirjoitti 18.7.2012 kello 8:53

    Vihdoinkin!

    Ristisubventio tuskin on ainoa syy korkeisiin lipunhintoihin, vaan laillistetuilla kartelleilla on tapana pöhöttyä kustannusrakenteeltaan aivan mielettömän kalliiksi. Kilpailun myötä voitaneen odottaa keskimääräisen lipunhinnan laskevan ainakin puolet, mahdollisesti vielä enemmän.

    Pelkän bussiliikenteen kasvun lisäksi tämän voi ennustaa sekä kasvattavan joukkoliikenteen osuutta että lisäävän matkustusta ylipäätään.

    Mikä tulee olemaan VR:n kilpailuetu Hki-Tku reitillä? Rantaradan kiemuran vuoksi juna ei ole edes ajallisesti nopeampi, bussi on luotettavampi ja matkustusmukavuuskin menee makuasioiksi kun vastakkain on non-stoppina motaria huristeleva pikavuoro ja vartin välein pysähtyvä juna.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  11. S-W kirjoitti 18.7.2012 kello 8:57

    Kovasti itsevarman osloisesti kerrot miten kilpailun avaaminen tulee (varmasti) vaikuttamaan, eikö olisi totuudenmukaisempaa sanoa, että oletat näin tapahtuvan?

    Ja sitten ne varjopuolet: todennäköisesti myös pitkänmatkan linjoja aletaan ajamaan samanlaisella hengenvaarallisella loppuunajetulla kalustolla kuin pk-seudun linjoja, jotka veivataan jollain vippaskonstilla vuosikatsastuksen päästömittauksista läpi.

    Mutta propsit siitä että myönnät yksityisautoilun olevan ekotehokkaampaa jos julkiselle liikenteelle ei tule tarpeeksi käyttäjiä -monelle vihreästi ajattelevalle tuntuu bussi olevan eko vain siksi että se on bussi…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  12. R. Silfverberg kirjoitti 18.7.2012 kello 9:03

    Voisiko haja-asutusalueiden autottomien liikkumista helpottaa sillä, että taksitoiminta vapautettaisiin maaseudulla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 25

  13. Matti Kinnunen kirjoitti 18.7.2012 kello 9:25

    a_l: Mikä tulee olemaan VR:n kilpailuetu Hki-Tku reitillä? Rantaradan kiemuran vuoksi juna ei ole edes ajallisesti nopeampi, bussi on luotettavampi ja matkustusmukavuuskin menee makuasioiksi kun vastakkain on non-stoppina motaria huristeleva pikavuoro ja vartin välein pysähtyvä juna.

    Junassa voisi olla enemmän tilaa (isommat penkit, enemmän jalkatilaa), koska junan koolla ja painolla on vähemmän merkitystä kuin bussin. Junassa voisi myös olla ravintolavaunu, jossa saisi kelpo ruokaa. Junissa voisi olla paljon isommat, mukavammat ja siistimmät vessat kuin busseissa.

    Mutta koska VR, niin tuskin on jatkossakaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 26

  14. a_l kirjoitti 18.7.2012 kello 9:38

    Ville m: Kiva kuulla. Uudet kimppakyyti tyyppiset webbi liftauspalvelut tulevat myös ajamaan bussifirmat koville. Nämä alkavat olemaan jo varteenotettava vaihtoehto “car service” palveluille Amerikan suurkaupungeissa.

    Kimppakyyti- ja kutsubussi/taksi-palvelut hoitaisivat myös haja-asutusalueen henkilöliikenteen huomattavasti nykyistä paremmalla palvelutasolla ja murto-osalla hinnasta.

    Tämä tosin vaatisi kilpailun vapauttamista myös taksipuolella joka tuntuu olevan päättäjille aivan mahdoton tehtävä. Hyvin lobattu?

    Erikoista miten henkilöliikenteessä kilpailurajoitteita perustellaan palvelutason säilyttämisellä, kun (lähes) joka alalla juuri vapaa kilpailu tuottaa parhaan tuloksen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  15. Herbert Havu kirjoitti 18.7.2012 kello 9:40

    Voisitko vielä avata, miksei jatkossakin kannattamattomia yhteyksiä voisi tukea yhteiskunnan varoin?

    Ainakin kunnille pitäisi olla mahdollista ostaa lippukiintiö omiin tarpeisiinsa samaan tapaan kuin lentoliikenteessä on tehty, jolloin liikennöinti olisi kannattavaa vaikka paikat jäisivätkin usein tyhjiksi.

    Toisaalta voisihan valtiokin huutokaupata puuttuvia yhteyksiä yhtiöille eli pienintä tukea vastaan liikennöivä yhtiö saisi linjan hoidettavakseen (ilman yksinoikeutta, sillä kilpailun uhka olisi kai aika teoreettinen, jos liikennettä ei ennestään ollut lainkaan).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  16. Juha Nurmela kirjoitti 18.7.2012 kello 10:05

    Saattaapa Oden tarina olla liian ruusuinen.

    Kermankuorinta on mitä ilmeisintä tässäkin busineksessa. Ruuhka-aikojen ulkopuolella ei ehkä ajaa enää kukaan bussia, jolla kulkea, vaikka olisi kyse isohkojenkin kaupunkien välisestä liikenteestä. Ristisubventio on kuitenkin aika yksinkertainen jakotapa.

    Pitäiskö tiedän mielestä lopettaa se myös kirjallisuuden julkaisemissa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  17. Panu Heinonen kirjoitti 18.7.2012 kello 10:13

    Eräs näkökulma on se, että busseihin tarvitaan luksusta! Isot pehmeät penkit ja juoma-automaatti yms. Sen pitää kilpailla paitsi hinnalla myös laadulla yksityisautoilun kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  18. Kalevi Kämäräinen kirjoitti 18.7.2012 kello 11:05

    Mikähän mahtaa olla tuo henkilöjunaliikenteen ristisubventio todella? Velvoitejunathan ovat muistaakseni parin vuoden takainen keksintö ostoliikenteen ja kaupallisten vuorojen välillä (esimerkiksi Kemijärven yöjunakaan ei ole velvoiteliikennettä vaan ostojunavuoro, vaikka aikoinaan liikenneministeri Huovinen totesi junan tappiollisuuden olevan uhka eikä todellisuutta).

    Julkisuus toki asiaa auttaisi, mutta päätöksentekokoneisto ei moista kaipaa. Tuomioistuinlaitoksen viimeinen sana vielä puuttuu.
    http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/96390-er%C3%A4%C3%A4n-asiakirjatilauksen-anatomia

    Terveisin Kalevi Kämäräinen
    http://www.facebook.com/pages/Rautatiematkustajat/158345494253217

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  19. Liian vanha kirjoitti 18.7.2012 kello 11:16

    “Voisiko haja-asutusalueiden autottomien liikkumista helpottaa sillä, että taksitoiminta vapautettaisiin maaseudulla?”

    Palveluntuottajat ovat sen verran harvassa ,että se johtaa helposti monopoliin.
    Eikä maaseutu elätä suppean asiakaspohjan vuoksi montaa palveluntuottajaa järkevällä toiminta-alueella, joten sekin tekee monopolia

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  20. Mikko Laaksonen kirjoitti 18.7.2012 kello 11:20

    Herbert Havu:
    Voisitko vielä avata, miksei jatkossakin kannattamattomia yhteyksiä voisi tukea yhteiskunnan varoin?

    Kannattamatonta joukkoliikennettä voi edelleen toimivaltainen viranomainen tukea rahallisesti ja/tai yksinoikeudella. Menettelyn periaatteet on määritelty EU:n joukkoliikenteen tukea koskevassa asetuksessa nk. PSA:ssa (1370/2007).

    Jatkossa vain tukea saava liikenne on pääosin kilpailutettava.

    Suurten kaupunkien välinen liikenne ei todennäköisesti jatkossa vaadi suoraa tukea eikä yksinoikeuksiakaan kannattaakseen.

    Paikallisliikenne ja syrjäseutujen liikenne ovat asia erikseen. Houkuttelevan paikallisliikenteen ansaintalogiikka on varsin erilainen kuin kaukoliikenteen (päivittäisiä ja viikottaisia matkoja, ei suunnitella aikataulun mukaan), jolloin siinä eivät aivan samat keinot toimi kuin kaukoliikenteessä.

    Todennäköisesti jatkossa kaupunkiseudullisen joukkoliikenteen järjestävät viranomaiset PSA:aa soveltaen, ja kaupunkien välinen pitkän matkan liikenne on vapaan kilpailun aluetta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  21. Kalevi Kämäräinen kirjoitti 18.7.2012 kello 11:27

    Toisella lukaisulla hyppäsi silmiin tuo vähäinen korruptoituneisuus. Mitenkähän lie käytännössä?
    http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/110855-%E2%80%9Dhyv%C3%A4t-veljet%E2%80%9D-rautatiekaluston-tuhoamisen-takana

    Terveisin Kalevi Kämäräinen
    http://www.facebook.com/pages/Rautatiematkustajat/158345494253217

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  22. JouniL kirjoitti 18.7.2012 kello 11:27

    Moni muukin tekee positiivista tulosta. Yleensä ne on halpalentoyhtiöt.

    Tappiota tekevät ne joissa valtio on omistajana.
    Mikä ei ole ihme.

    Syy on yksikertainen. Halpalentoyhtiöt laskevat tarkasti mikä kannattaa ja toimivat sen mukaan. Esimerkiksi käyttöaste Ryanilla pitää olla muistaakseni yli 80%. Lopettavat nopeasti kannattamattomat reitit.

    Valtiolliset yrittävät toteuttaa ties mitä muuta politiikka samalla. Alue yms.

    Jussi:
    On myös mahdollista että bussiliikenteestä tulee lentoliikenteen tavoin ala, jolla riittää kilpailijoita, mutta ei jaettavia voittoja.

    Euroopan lentoliikenteen uusjaossa vain Ryanair on onnistunut pääsemään positiiviseen tulokseen. Kaikki muut yhtiöt tekevät tappiota. Ryanairin konsepti on halpojen hintojen lisäksi palvelutason lasku ja lehmänkaupat pikkukaupunkien kanssa.

    Nyt Helsinki myynee omistamansa paikallisbussiyhtiön. Voisiko kaupungin sisälläkin vapauttaa liikkumisen hinnoittelun markkinoille?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  23. JouniL kirjoitti 18.7.2012 kello 11:36

    Onko tutkittua tietoa mikä on koko kuva liikenteestä Suomessa.
    Ainakin vaikutta hölmöläisen hommalta.

    Joukkoliikennettä tuetaan väkisin siellä missä ei ole joukoja. Se tuki nostaa hintoja alueilla jossa olisi joukkoja. Se johtaa yksityisauton käyttöön.

    EIkö olisi järkevämpää käyttää siellä missä joukot liikkuu korkealla käyttöasteella joukkoliikennette. Sitten taas siellä missä yksilöt liikkuu henkilöautoja ja vaikka tarvittaessa kuljettajan kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  24. teekkari kirjoitti 18.7.2012 kello 12:09

    Juha Nurmela: Kermankuorinta on mitä ilmeisintä tässäkin busineksessa. Ruuhka-aikojen ulkopuolella ei ehkä ajaa enää kukaan bussia, jolla kulkea, vaikka olisi kyse isohkojenkin kaupunkien välisestä liikenteestä. Ristisubventio on kuitenkin aika yksinkertainen jakotapa.

    Pitäiskö tiedän mielestä lopettaa se myös kirjallisuuden julkaisemissa?

    Ristisubvention on aina huono ratkaisu. Jos kannattamattomia asioita halutaan tehdä, niitä pitää subventoida ns. yhteisestä kassasta, ei muusta saman alan toiminnasta (tietysti itsenäinen yritys voi harrastaa ristisubventiota oman toimintansa sisällä jos sen kokee kannattavaksi, mutta silloin kuvaan tulee kilpailu). Tällöin kannattamattomat asiat on myös helpompi pistää keskenään tärkeysjärjestykseen, kun subvention suuruus näkyy heti eikä sitä ole piilotettu erilaisiin “tasausjärjestelmiin”.

    Jos joku esittäisi että elokuvalippuihin pitäisi lisätä viiden euron lisävero jolla ristisubventoitaisiin kansallisoopperan toimintaa, esitys lytättäisiin heti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 25

  25. a_l kirjoitti 18.7.2012 kello 12:12

    Juha Nurmela: Saattaapa Oden tarina olla liian ruusuinen. Kermankuorinta on mitä ilmeisintä tässäkin busineksessa. Ruuhka-aikojen ulkopuolella ei ehkä ajaa enää kukaan bussia, jolla kulkea, vaikka olisi kyse isohkojenkin kaupunkien välisestä liikenteestä. Ristisubventio on kuitenkin aika yksinkertainen jakotapa. Pitäiskö tiedän mielestä lopettaa se myös kirjallisuuden julkaisemissa?

    “Kermankuorinta” on normaalia markkinoiden toimintaa. Busseja kulkee silloin kun niillä on kysyntää sellaisella hinnalla jolla on kysyntää. Nythän näin ei ole, josta osoituksena Onnibussin löytämä markkinarako. Kartellit eivät näitä piileviä palvelutarpeita löydä, koska niiden ei tarvitse tehdä liikevoittonsa eteen käytännössä mitään muuta kuin säilyttää yksinoikeutettu asemansa.

    Tietääkseni kirjoja saa julkaista kuka tahansa? Samoin saa myydä ruokaa, rakentaa taloja tai lainata rahaa. Tavaraakin saa autolla kuljettaa, mutta ihmisiä jostain syystä ei.

    Ristisubventiota suurempi ongelma on kartellien tehottomuuden aiheuttama hyvinvointitappio. Kustannukset nousevat pilviin, kun korotukset voi kilpailun puutteessa aina siirtää hintoihin. Vieläkö expressbusseissa on rahastajat? VR:n junissa ainakin on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 28

  26. anonymix kirjoitti 18.7.2012 kello 12:36

    Kun pk-seudulla bussit ovat aamuisin täynnä, samaten töistäpaluuaikoina, ja muina aikoina ajetaan reittiä usein jopa ilman matkustajia, niin koskeeko tuo ristiinsubventoinnin haitallisuus myös tuota liikennettä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  27. R. Silfverberg kirjoitti 18.7.2012 kello 13:00

    Pitkän matkan bussien heikkous junin verrattuna on se, että vaikka bussissa olisi luksus-sisustus ja kulkee suuren osan matkasta tasaista tietä, niin kaupunkien keskustoissa se juuttuu ruuhkiin. Siksi kaikkilta vuorobusseilta kestää ainakin puoli tuntia päästä Helsingin Kampin buussiasemalta kehäykköselle asti. Siinä ajassa juna on jo ehtinyt Järvenpäähän tai Kirkkonummelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  28. Martta kirjoitti 18.7.2012 kello 13:10

    Kiitos hienosta kirjoituksestasi!
    Ei ole järkevää että lentäminen on halvempaa kuin junalla kulkeminen/tai bussilla.

    Olet viisas mies!

    Ja omaat kirjoittamisen lahjan!

    Hienoa Sinä :)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  29. Shakeem kirjoitti 18.7.2012 kello 13:25

    Kyse on halpabussifirmojen julkisuuskikasta. Reitit ajatetaan tappiolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  30. nykyinen naurettavuus kirjoitti 18.7.2012 kello 14:05

    Muistaakseni viime talvena oli hauska uutinen Turun Sanomissa. Kaksi linja-autoa oli jäänyt kiinni samaan mäkeen. Matkustajat saatiin kuljettua kohteisiinsa ohi ajaneiden henkilöautojen avulla, kun kahdessa bussissa oli yhteensä kokonaista 7 matkustajaa!

    Minkäköhän takia noita hiljaisia reittejä ei ajeta edes minibusseilla, vaan täysikokoisilla laitteilla? Luulisi edes Vihreitä kiinnostovat tuollainen pikku juttu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  31. tpyyluoma kirjoitti 18.7.2012 kello 14:47

    Minä en oikein näe tuota bussi-juna kilpailuasetelmaa. Kasvava joukkoliikenteen käyttö lisää kaikkea joukkoliikenteen käyttöä ja matkaketjuihin kuuluu usein kumpiakin kulkuneuvoja.

    Tyhmää kilpailua on se että junien ja bussien aikatauluja ei ole sovitettu yhteen ja yhtenäisten matkakeskusten puute, esimerkiksi Lahden ja Tampereen linja-autoasemat ovat kaukana rautatieasemalta.

    Yksi oudoimpia asioita suomalaisessa joukkoliikenteessä on että viiden kilometrin päässä Rautatietorista tarjotaan matkustajille liityntäliikennettä, mutta viiden sadan kilometrin päästä ajetaan koko matka bussilla. Tuossa olisi itseasiassa VR:llä mahdollisuus kilpailun vapautuessa, Pohjolan liikenne ajamaan asemilta liityntälinjoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 28

  32. Kalle Jalkanen kirjoitti 18.7.2012 kello 14:58

    Niinhän tässä käy, että suurin osa Suomesta jää henkilöautojen varaan. Suurimmassa osassa Suomea ei asu riittävästi suomalaisia. Pienelle kansakunnalle on ison maan tasainen asuttaminen kallista lystiä muutenkin.
    Jonain päivänä syntyy uusi lähihalpabussilinja ABC-bussit. Nämä liikennöivät itsensä kannattavien ABC-palvelukeskittymien välillä. Kansalaisten, jotka palveluja tarvitsevat ei kannata asua näiden vaikutuspiirin ulkopuolella. Eikä kansakunnan kannata asuttaa ketään näiden markkina-alueiden ulkopuolella. ABC-bussit kuuluvat tietysti S-ryhmälle ja palvelevat osuuskaupan asiakasomistajia joillakin eduilla. Muut, mahdolliset, kilpailevat halpabussiyhtiöt eivät saa käyttää ABC-asemia.
    Markkinat huolehtivat itse kehityksestä. Sen paremmin mitä vähemmin niihin puututaan. Matkahuolto linja-autoasemineen on iltaruskossa. Asemat sijaitsevat pääsääntöisesti nuivaantuneissa keskustoissa joissa ei asuta eikä palvella. Asemille pitää matkustaa ympäristöstä enimmäkseen henkilöautoilla. Helsinki on tietysti poikkeus vielä jonkin aikaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  33. JouniL kirjoitti 18.7.2012 kello 15:04

    Tallinnasta etelään on luksusbusseja tavallisten joukossa.

    Siellä ei varmaan ole kartellia, niin kuin täällä.

    Panu Heinonen:
    Eräs näkökulma on se, että busseihin tarvitaan luksusta! Isot pehmeät penkit ja juoma-automaatti yms. Sen pitää kilpailla paitsi hinnalla myös laadulla yksityisautoilun kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  34. a_l kirjoitti 18.7.2012 kello 16:14

    Matkahuolto osaa kartellinsa vastineeksi sentään pitää huolta yhteiskunnan vähäosaisista myöntämällä reilut alennukset:

    lapsille, opiskelijoille, nuorille, eläkeläisille, varusmiehille ja lehdistölle.

    Piti oikein tarkistaa, ja tottahan se on:

    “Lehdistöhinta. Matkustajan on esitettävä autoon nousun yhteydessä lehtimiesjärjestön kortti, johon on painettu Matkahuollon liiketunnus.”

    http://www.matkahuolto.info/lippu/fi/expressbus/terms#Lehdistö

    On toki hienoa, että tunnetusti vähävarainen journalistien ammattikunta pääsee ajelemaan bussilla 30%:n alennuksilla, mutta kyynikon mieltä alkaa heti kalvaa epäilys epäeettisestä suhdetoiminnasta. Ettei tässä nyt ristisubventoida positiivisempaa mediajulkisuutta? Jos kyllä, niin alennus on auttamatta liian pieni. Onnibussin kalleinkin lippu kun on toimittajatikettiä edullisempi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 24

  35. Mikael M. kirjoitti 18.7.2012 kello 16:25

    anonymix:
    Kun pk-seudulla bussit ovat aamuisin täynnä, samaten töistäpaluuaikoina, ja muina aikoina ajetaan reittiä usein jopa ilman matkustajia, niin koskeeko tuo ristiinsubventoinnin haitallisuus myös tuota liikennettä?

    Itse kuljen töihin täysin jumalattomina aikoina, ja maksan siitä hyvästä yli tuplahintaa bussimatkoistani yömaksun kautta. Kuukausilipulla maksettuna normaalimatkan hinta on niin alhainen, että yömaksut ovat suurempi osa matkakuluistani kuin itse kuukausilippu.

    Mielestäni tämä on ihan kohtuullista, sillä palvelu on kuitenkin hyvää ja hinta bensatankilliseen suhteutettuna edelleen liki mitätön. Tällainen hintasuhteen pitäisi aina ollakin, ja kaupunkien välisessä liikenteessä homma siis kusee.

    Maaseudulla tyhjien bussien ilmiö on kesäpäivinä todella silmiinpistävä, sillä koska jokaisella on kuitenkin auto, busseissa näkee lähinnä koulukyytiläisiä. Heitähän ei tietenkään kesällä ole.

    tpyyluoma:
    Tyhmää kilpailua on se että junien ja bussien aikatauluja ei ole sovitettu yhteen ja yhtenäisten matkakeskusten puute, esimerkiksi Lahden ja Tampereen linja-autoasemat ovat kaukana rautatieasemalta.

    Tampereella tuo puolen kilometrin väli on sentään edes tasainen toisin kuin Lahdessa, jossa välissä on vielä kaamea mäki. Voi sentään…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  36. MIVa kirjoitti 18.7.2012 kello 16:37

    Hullu ajatus tuli mieleeni, kun itse vanhenen ja auton käyttö saattaa loppua. Voisiko ajatella, että VR tai bussiyhtiö möisi matkan A:sta B:hen lisäksi samalla jollakin rajoituksella taksi/tms kuljetuksen asiakkaan mökille/kotiin ja hoitaisi sen myös tavalla tai toisella?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  37. Mikko Laaksonen kirjoitti 18.7.2012 kello 17:33

    nykyinen naurettavuus:
    Minkäköhän takia noita hiljaisia reittejä ei ajeta edes minibusseilla, vaan täysikokoisilla laitteilla?

    Hiljaisen liikenteen järjestämisessä pikkubusseilla on ongelmia, erityisesti silloin, jos linjalla on edes johonkin aikaan paljon matkustajia.
    Yksi joukkoliikenteen järjestämisen perusasia on se, että joukkoliikenteen kapasiteetti mitoitetaan ruuhkan mukaan. Pienemmällä, kevyemmällä tai halvemmalla bussilla verrattuna normaalikokoiseen ei saavuteta useinkaan mitään säästöjä muutamasta yksinkertaisesta syystä:
    1. Kuljettajan palkka sivukuluineen on nykyisessä Suomen tilanteessa 60-70% kokonaiskustannuksista. Kuskin kustannus on käytännössä sama välineen koosta riippumatta.
    2. Bussituotanto on optimoitu tavanomaisen bussien mukaan. “Normaalikokoisia” 12-15 m pitkiä busseja tehdään pitkinä sarjoina ja moottorit on optimoitu niihin. Erityisesti hieman tavallista pienemmät bussit ovat usein kalliimpia sekä hankkia että käyttää kuin isommat.
    3. Ruuhka mitoittaa joukkoliikenteen. Yleensä vähäisemmän liikenteen linjoilla ruuhkahuippu on koululaisliikenne, jolloin keskimäärin hiljaisellakin linjalla saadaan normaalikokoinen bussi täyteen. Jos ruuhka-aikaan tarvitaan normaalikokoisia busseja, pienempi kalusto on erilliskustannus
    4. Usein oletetaan, että kutsuohjattu liikenne tulisi halvemmaksi. Kutsua odottavankin auton kuoletus ja kuskin palkka pitää maksaa.
    Näistä syistä pienempi kalusto tai kutsuohjaus ei välttämättä tule halvemmaksi. Se voi tulla halvemmaksi, jos normaalikokoista kalustoa ei ole tarpeen käyttää mihinkään liikennöintiaikaan. Paikallisliikenteessä nykyisen tasoisilla taksoilla pikkukaluston liikenne ei koskaan ole kannattavaa, koska nykyisin Suomessa yleisillä paikallisliikenteen taksoilla vain normaalikokoinen tai telibussi on riittävän suuri kattamaan kulut. Esim. Turussa keskimääräinen tulo/matka on noin 0,90 e, jolloin tarvitaan noin 30-40 matkustajaa tunnissa kattamaan edes kuljettajan palkka.

    Olen pyöritellyt tätä asiaa mm. tässä selvityksessä:
    www05.turku.fi/ah/jlk/2008/0819012x/Images/727663.pdf

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 23

  38. Maarit kirjoitti 18.7.2012 kello 18:25

    nykyinen naurettavuus:
    Muistaakseni viime talvena oli hauska uutinen Turun Sanomissa. Kaksi linja-autoa oli jäänyt kiinni samaan mäkeen. Matkustajat saatiin kuljettua kohteisiinsa ohi ajaneiden henkilöautojen avulla, kun kahdessa bussissa oli yhteensä kokonaista 7 matkustajaa!

    Minkäköhän takia noita hiljaisia reittejä ei ajeta edes minibusseilla, vaan täysikokoisilla laitteilla? Luulisi edes Vihreitä kiinnostovat tuollainen pikku juttu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  39. Maarit kirjoitti 18.7.2012 kello 18:30

    Suurin osa bussin kustannuksista menee kuljettajan palkkaan. Toiseksi yrittäjät yleensä harrastavat myös tilausliikennettä, jolloin on hyvä olla varalla isoja busseja. Pikkubussien etu kaventuu, vaikka toki olisi muuten edullisempaa ajaa pienillä autoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  40. nykyinen naurettavuus kirjoitti 18.7.2012 kello 18:49

    Shakeem:
    Kyse on halpabussifirmojen julkisuuskikasta. Reitit ajatetaan tappiolla.

    Vaikka tämä pitäisi paikkansakin, niin asiakkaat siitä vain hyötyy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  41. Eero kirjoitti 18.7.2012 kello 19:56

    tpyyluoma:
    Yksi oudoimpia asioita suomalaisessa joukkoliikenteessä on että viiden kilometrin päässä Rautatietorista tarjotaan matkustajille liityntäliikennettä, mutta viiden sadan kilometrin päästä ajetaan koko matka bussilla.

    Ks. R.Silfverbergin kommentti. Moottoritiet vetävät paremmin kuin katuverkko viiden kilometrin säteellä Rautatietorista, joten pitemmät matkat busseilla ovat suhteellisesti lyhyitä houkuttelevampia (vaikka matkustusmukavuuden erosta juniin voisi kuvitella päinvastaista).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  42. Mikko H kirjoitti 18.7.2012 kello 20:05

    Matti Kinnunen: Mutta koska VR, niin tuskin on jatkossakaan.

    Mainittu jalkatila junissa kyllä on, ja kaksikerrosvaunuissa on pyörätuolin mentäviä vessoja. Siisteyden suhteen on hajontaa. Hyvä ruoka on Suomessa suht harvassa VR:n ulkopuolellakin, koska ketjuravintola ja keskusliike.

    Näinä etätöiden ja elektronisten vimpaimien aikana junien bussiin verrattuna tasaisempi kyyti on aika tuntuva etu. Lukeminen ja kirjoittaminen on oleellisesti helpompaa junassa.

    Mutta juu, toivotan rautatieliikenteelle pikaista vapautumista. Erityisesti on viimeaikoina nyppinyt VR:n alennusliput, joita on myynnissä satunnaisiin aikoihin satunnaisilla reiteillä satunnaisiksi matkustuspäiviksi, jotka voivat olla samoja kuin myyntipäivät, tai sitten eivät. Viimeksi verkkokauppa näytti alelipun hintaa, jota lippua ei sitten ostoksen viimeisessä vaiheessa voinutkaan ostaa. Samalla verkkokaupan sivulla oli “ei saatavilla” -merkintöjä joillekin lipputyypeille, mutta alehinta oli tarjolla. Puhelinneuvonnassa kerrottiin, että kyseiselle lähdölle ei ole alennusta, vaikka verkkokaupassa näkyikin. Yltiösekava hinnoittelu on siis nähtävästi onnistuttu saavuttamaan ihan valtion monopolissakin. Alehinnat sinänsä olisivat kilpailukykyisiä ainakin halpalentojen kanssa, mutta virasto-VR:n käsitys asiakkaiden houkuttelemisesta on lievästi sanottuna omintakeinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  43. Puolueeton tarkkailija kirjoitti 18.7.2012 kello 20:40

    Eppu:
    VR:n hinta Hki-Tre välille on reilu 30 euroa. Tämä on törkeää monopoliaseman väärinkäyttöä. Oikea hinta matkasta olisi 5-20 euroa vuorosta ja kysynnästä riippuen. Mutta niin kauan kuin VR:llä ja Matkahuollolla on täysipäiväiset ammattilobbarit kuljettamassa virkamiehiä, päättäjiä ja mediaa ei Suomessa tulla koskaan näkemään rehtiä kilpailua jossa asiakas on ykkönen.

    Tosiaan, vertailu tuonee epäterveet hinnat esiin. Olisi ehkä syytä kysyä mitä maksaa satunnaiselta matkustajalta ajaa raitiovaunulla. Suhteessa esittämääsi hintaan 5 – 20 euroa välillä Helsinki Tampere kaikkien raitiovaunujen hintojen pitäisi olla alle 1 euroa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  44. MikkoR kirjoitti 18.7.2012 kello 20:59

    “Tyhmää kilpailua on se että junien ja bussien aikatauluja ei ole sovitettu yhteen ja yhtenäisten matkakeskusten puute, esimerkiksi Lahden ja Tampereen linja-autoasemat ovat kaukana rautatieasemalta.”

    Tässä oli mielestäni totta toinen puoli. Siis ei ole mitään järkeä seisottaa leegiota busseja Tampereen rautatieaseman edessä, eli tehdä siitä myös linja-autoasemaa. Riittää kun bussit kulkisivat synkronoidusti ja rautatieasemalla olisi yksi selkelä pysäkki, josta noustaisiin bussien kyytiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  45. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.7.2012 kello 22:34

    Raitiovaunuliput ovat pajon alle euron niiltä, jokaa suvat Helsigissä ja ovat ostaneet nöyttölipun

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. JTS kirjoitti 18.7.2012 kello 22:34

    Tuntemallani syrjäseudulla yhdistetty reittitaksi (moninaisimmin, joka tilataan edellisenä päivänä ja hakee saman suunnan ihmiset ja vie takaisin) oli merkittävä parannus kerran viikossa olleeseen linja-autovuoroon.
    Hyvä homma ja säästää kunnan rahoja.

    Busseilla rahti on merkittävä tulonlähde, ihmiset siirtyvät siinä sivussa. Se pitänee linjoja yllä jatkossakin

    Halpayhtiö busseissa on jo tehnyt reitti-innovaatioita, jotka parantavat palvelua. Muuten niitä ei olisi koskaan tullut. Hyvä asia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  47. Tuomas S. kirjoitti 18.7.2012 kello 22:37

    Mikko Laaksonen: Hiljaisen liikenteen järjestämisessä pikkubusseilla on ongelmia, erityisesti silloin, jos linjalla on edes johonkin aikaan paljon matkustajia.
    Yksi joukkoliikenteen järjestämisen perusasia on se, että joukkoliikenteen kapasiteetti mitoitetaan ruuhkan mukaan. Pienemmällä, kevyemmällä tai halvemmalla bussilla verrattuna normaalikokoiseen ei saavuteta useinkaan mitään säästöjä muutamasta yksinkertaisesta syystä:

    Asuin muutama vuosi sitten Lyonissa. Asuntoni oli korkeahkon vuoren päällä jonne meni päivisin köysiratayhteys keskustasta (ja busseja), iltaisin joukkoliikennettä oli vähemmän. Se oli myös organisoitu taksilla. Kello 22 jälkeen yksi tilataksi ajoi bussin 45 reittiä joenrannasta vuoren päälle. Kuskilla oli mittari päällä, lähdöt oli muistaakseni 45 minuutin välein. Puoleen yhteen asti toimi. Kulkijoita oli sen verran vähän että kaikki mahtui aina kyytiin.

    Kertaalleen kysyin miten tämä oli taloudellisesti kannattavaa, ja liikennelaitoksen ukko selitti että vaikka mittarissa oli likemmäs 200 euroa ilta on se silti halvempaa kuin ylläpitää bussille korjaamoa, kuskia, tarkastajia ja maksaa nopeasti kuluvasta bussista vuoristoreitillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  48. Eero kirjoitti 18.7.2012 kello 22:44

    Osmo Soininvaara:
    Raitiovaunuliput ovat pajon alle euron niiltä, jokaa suvat Helsigissä ja ovat ostaneet nöyttölipun

    Kuten myös bussiliput (toistaiseksi) niiltä, jotka asuvat Östersundomissa ja ovat ostaneet näyttölipun. Tasatariffit on ristisubventiota puhtaimmillaan, mikä ei kuitenkaan tarkoita että niistä tulisi kaikkialla luopua. Mm. selkeyssyistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  49. Liian vanha kirjoitti 18.7.2012 kello 22:44

    “Suurin osa bussin kustannuksista menee kuljettajan palkkaan. Toiseksi yrittäjät yleensä harrastavat myös tilausliikennettä, jolloin on hyvä olla varalla isoja busseja. Pikkubussien etu kaventuu, vaikka toki olisi muuten edullisempaa ajaa pienillä autoilla.”

    Palkkojen osuus seutuliikenteen kuluista on 54 % luokkaa.

    Mutta näihin palkkoihin sisältyvät myös muiden kuin kuljettajien palkat:Johtajien palkat, bonukset ja optiot. Työnjohdon,huoltohenkilöstön,toimiston ja muun avustavan henkilöstön palkat.

    Kuljettajien osuus kuluista lienee n 30 %.

    Suomessa elää sitkeä käsitys,että vain duunarin palkat ovat kuluja

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  50. Liian vanha kirjoitti 18.7.2012 kello 22:47

    “Raitiovaunuliput ovat pajon alle euron niiltä, jokaa suvat Helsigissä ja ovat ostaneet nöyttölipun”

    Muille lipun hinta onkin asetettu estohinnaksi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  51. Timo H kirjoitti 18.7.2012 kello 23:30

    “Voisiko haja-asutusalueiden autottomien liikkumista helpottaa sillä, että taksitoiminta vapautettaisiin maaseudulla?”

    Autottomien liikkumista, kulttuuri ja viihdepalveluiden käyttöä, rattijuoppouden vähenemistä, sekä yleistä elämänlaatua voitaisiin edistää vapauttamalla taksitoiminta. Yleisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  52. Tavallinen Teknikko kirjoitti 18.7.2012 kello 23:34

    Eihän kukaan stadissa osta fillaria, kun halvemmaksi tulee ajaa sillä spårallanne – ne muutamat kilometrit mitä ratikalla päivittäin ajatte.

    Halvin fillari kaiketi nykyjään maksaa n. 300 euroa. Tosin viime vuonna ostin Biltemasta hyvin tänäänkin toimivan fillarin 199 eurolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  53. Touko Mettinen kirjoitti 19.7.2012 kello 1:06

    Ensinnäkin,

    minusta on hienoa, että Mikko Laaksonen ja tpyyluoma/Tolkku jaksavat ja osaavat vääntää tästä joukkoliikenteestä. Sehän ei näytä olevan ihan yksinkertaista.

    Itse en niin joukkoliikennettä käytä, kun on vain alle kolmen kilsan työmatka. Kiusallisen usein se tulee tehtyä autolla.

    Eli minä hakisin keinoja, joilla yhä suurempi osa ihmisistä tekisi työ- ja huvimatkansakin polkupyörillä.

    Ideaalista olisi, että autoilevat siirtyisivät suoraan polkupyöräilemään.

    Kepit: bensan hintaa ylös, verohyödyt oman auton käytöstä pois, työnantajan tarjoama parkkipaikka verotettavaksi tuloksi.

    Porkkanat: polkupyörien (myös sähköpyörien) alv o%, toimivat pyörätieverkostot, työnantajien velvoite hoitaa pyörätilat + suihkut + etc – voitais aloittaa esim. kouluista ja sairaaloista.

    Jos me keskivartalolihavat autoa tarvitsemattomat siirtyisimme ainakin alle 4 km matkoissamme fillariin, hyöty olisi – niin mitä?

    Touko Mettinen
    paimennettava

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  54. Tiedemies kirjoitti 19.7.2012 kello 4:18

    Pieni sivuhuomio, liittyen tuohon kysymykseen henkilöauto vs bussi. Singaporessa myös takseja subventoidaan. Nelihenkisen perheen on suunnilleen yhtä halpa mennä taksilla kuin bussilla, jolle bussireitti ole suora tai kohde hyvin kaukana.

    Matka asunnoltamme West Coast parkiin on lyhyt linnuntietä, mutta bussireittien yhdistäminen on hieman hankalaa, vaikka poikittaisliikenne toimii pääsääntöisesti ihan OK, sillä on joitain katveita, kuten tämä nimenomainen tapaus. Bussimatka neljältä hengeltä (lapset puoleen hintaan) maksaa noin 6 dollaria. Taksimatka on 8 dollaria. Jos matka-ajalle laskee jotain hintaa, niin taksi voittaa mennen tullen: Bussimatka kestää helposti liki tunnin, taksin saa heilauttamalla kättä kadun pielessä ja matkaan menee noin 10 minuuttia.

    Taksi kuulostaa tietysti kamalalta helvetinkoneelta suomalaiselle, koska se on niin porvarillinen. Suomessa taksiyrittäjän tienestit on taattu, siis kyseessä on “yrittäjä”, jonka tuotteellee on fiksattu hinta ja taattu tietty minimikysyntä julkisen vallan taholta. Tämäkin on tietynlainen ristisubventio, josta pitäisi päästä eroon. Taksi ei ole mikään huono vaihtoehto verrattuna henkilöautoon. Jos taksiyrittäjyys olisi edes jossain määrin vapaata kilpailulle, se olisi kaupunkioloissa ihan hyvä vaihtoehto varsinkin yksityisautoille. Taksi on liikenteessä koko ajan, kun taas yksityisauto seisoo suurimman osan ajasta jossain parkkipaikalla viemässä kaupungista tilaa.

    Meillä on tulossa Suomeen pienenergiantuotannossa valtion määräyksestä nettohinnoittelu tms. (En kannata, by the way, jos jotain kiinnostaa) sillä perusteella että pitää suosia pienimuotoisia ratkaisuja. Silti meillä on monoliittinen täysin keskitetysti määritelty säännöstely taksilupien määrille, perusteena se, että toki autokuskilla pitää olla kuusinumeroiset vuositulot.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 29

  55. Tiedemies kirjoitti 19.7.2012 kello 4:19

    Slogani unohtui tuosta kommentistani: Alistetaan kaikki julkinen liikenne kilpailulle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  56. a_l kirjoitti 19.7.2012 kello 9:44

    Tiedemies: Slogani unohtui tuosta kommentistani: Alistetaan kaikki julkinen liikenne kilpailulle.

    Oikein!

    Helsingissä varataan autojen yhteiskäytön nimissä kadunvarsipaikkoja tietyn vuokra-autofirman autoille. Samalla on jäänyt huomaamatta, että kaikki autot ovat potentiaalisia yhteiskäyttö- ja kimppakyytiautoja. Tämä mahdollisuus on kuitenkin lain nojalla kielletty.

    Taksiliitto puolustaa monopoliaan hiljaisten aikojen palvelutasolla. Tämä on luonnollisesti monopolinhaltijan myyntipuhetta, jonka uskominen edellyttää täydellistä ymmärtämättömyyttä markkinoiden toiminnasta.

    Kaupunkien keskustoissa hyörii yöaikaan laittomia “takseja” joita poliisi vähillä resursseillaan jahtaa. Kuitenkin pimeät taksit ainoastaan tyydyttävät piilevää kysyntää, jota virallinen liikenne ei kykene tai halua hoitaa.

    Sanotaan, että Ruotsissa liikenteen vapauttaminen on tuonut ongelmia. Tehdään sitten meillä toisin! Vaaditaan jonkinlaisen ammattikokeen suorittamista, vaaditaan selkeät hinnastot näkyville ja asetetaan km-kohtainen maksimihinta. Ja vapautetaan kimppakyydit.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  57. Matti Kinnunen kirjoitti 19.7.2012 kello 9:45

    Touko Mettinen: Jos me keskivartalolihavat autoa tarvitsemattomat siirtyisimme ainakin alle 4 km matkoissamme fillariin, hyöty olisi – niin mitä?

    Tanskan kokemusten mukaan valtio säästää

    http://www.nytimes.com/2012/07/18/world/europe/in-denmark-pedaling-to-work-on-a-superhighway.html?_r=2&pagewanted=1

    6 senttiä per 10 km työmatkafillarointia. Olen nähnyt paljon isompiakin arviota. Syyt: vähemmän sairauksia, vähemmän ruuhkia, vähemmän saateiden aiheuttamia vauriota.

    Itse ajan päivittäin 20 km työmatkan (Roihuvuori-Otaniemi). Kunto pysyy hyvänä ja painokaan ei pääse nousemaan. Onneksi duunissa on hyvät pesutilat ja saunakin lämpöisenä.

    Pyörään ja sen huoltoon menee noin 500 euroa vuodessa. Halpaa huvia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  58. Mikko Särelä kirjoitti 19.7.2012 kello 10:02

    Ratikkalippu maksaa yksittäiskappaleena kortilla ostettuna 1,38€ ja tuottaa HSL:lle pienen määrän voittoa. Matkakortin saa ihan kuka tahansa, joten turha puhua mistään vakavasta ylihinnoittelusta. Matkakorttikaan ei montaa euroa maksa, joten se kannattaa hankkia ulkopaikkakuntalaisenkin, jos käy pääkaupunkiseudulla edes kerran vuodessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  59. anonymix kirjoitti 19.7.2012 kello 10:38

    Tiedemies:
    perusteena se, että toki autokuskilla pitää olla kuusinumeroiset vuositulot.

    En tiedä ainuttakaan autokuskia, jolla olisi “kuusinumeroiset vuositulot”. Ehkä taksiautoilijalla (siis taksiyrittäjällä) voi olla, mutta aika harva “autokuski” tienaa vuodessa keskimääräistä palkkaa enemmän.

    Useimmilla kansalaisilla on taksin käyttö poikkeustilanne ja johtopäätökset vedetään sen mukaan. Voi olla että vituttaa pikkujouluaikana ja viikonloppuisin, kun baarista lähdettäessä ei ole kaan heti vapaata droskaa saatavilla, mutta kooko taksijärjestelmää ei tietenkään voi rakentaa huippukäytön perusteella, koska silloin hiljaisina aikoina taksiautot “varastavat” kaupunkitilaa, kun seisovat tyhjänpanttina.

    Tämä ei tarkoita sitä, että kannattaisin nykyistä kankeaa lupajärjestelmää. Osmolla kansanedustajana on tietysti eturivin paikka saattaa taksiliikennelaki uuteen valmisteluun. Olisiko sellainen mitään, että kuka tahansa riittävästi ajokemusta omaava ja taksinkuljettajakokeen läpäissyt saa taksiluvan yhdelle autolle? Halukkaita varmasti riittäisi. Aluksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  60. Markku af Heurlin kirjoitti 19.7.2012 kello 12:18

    MikkoR:
    “Tyhmää kilpailua on se että junien ja bussien aikatauluja ei ole sovitettu yhteen ja yhtenäisten matkakeskusten puute, esimerkiksi Lahden ja Tampereen linja-autoasemat ovat kaukana rautatieasemalta.”

    Tässä oli mielestäni totta toinen puoli. Siis ei ole mitään järkeä seisottaa leegiota busseja Tampereen rautatieaseman edessä, eli tehdä siitä myös linja-autoasemaa. Riittää kun bussit kulkisivat synkronoidusti ja rautatieasemalla olisi yksi selkelä pysäkki, josta noustaisiin bussien kyytiin.

    Lukija huomannee, ettö kapunpunkillikenteen bussit (eivät tietenkään kaikki)kulkevat näiden r-asemien kautta. Pitempien linjojen bussit lähtevät la-asemalta.

    Kirjoittja aivan oikein totesi, että rautaieasemat ovat yleensä sen verran keskeisellä paikalla – tai ne ovat luoneet kaupungin uuden keskustan – la-semalle on sitten myöhemmin esitty passeli paikka kapungin reunalta. Helsingissä Kampoi oli aluperin Venäjän sotaväen harjoituskenttä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  61. nos kirjoitti 19.7.2012 kello 14:01

    Omasta puolestani voidaan lopettaa vaikka koko linja-autoliikenne, koska kuka haluaa matkustaa tappituntumalla tullen iloisessa seurassa merisairaaksi huojuvan kuljetuksen takia. Silti en ymmärrä ainaista kitinää ristisubventioista, kun ei kuitenkaan ole yleensä esittää realistista vaihtoehtojärjestelmää sosiaaliselle tuelle. Jos ihmiset haluavat tukea joidenkin hyödykkeiden ostamista syrjäseuduilla, niin olkoon niin. Tällöin keskustellaan vain siitä, mikä on paras tapa tukea toimintaa. Sama porukka, joka keuhkoaa ristisubventioista, saa ahdistuskohtauksia myös verotuksesta. Hyi helvetti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  62. Eero kirjoitti 19.7.2012 kello 16:59

    nos:
    Silti en ymmärrä ainaista kitinää ristisubventioista, kun ei kuitenkaan ole yleensä esittää realistista vaihtoehtojärjestelmää sosiaaliselle tuelle. Jos ihmiset haluavat tukea joidenkin hyödykkeiden ostamista syrjäseuduilla, niin olkoon niin. Tällöin keskustellaan vain siitä, mikä on paras tapa tukea toimintaa. Sama porukka, joka keuhkoaa ristisubventioista, saa ahdistuskohtauksia myös verotuksesta. Hyi helvetti.

    Olen samaa mieltä, että ristisubventiota karsittaessa olisi hyvä keskustella ihan konkretian tasolla millaista tukea järjestetään tilalle, virallinen liturgia kun lienee edelleen se että koko Suomi täytyy pitää asuttuna. Tässä keskustelussa monet pitävät yhteiskunnan subventoimaa taksipalvelua potentiaalisena, niin minäkin.

    Lisäksi mm. tämän blogin isäntä on messunnut talousteoreettisesti haitallisen ristisubvention lisäksi talousteoreettisesti haitallisista pisteveroista, mutta harvemmin verotuksen haitallisuudesta yleisemmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  63. Syltty kirjoitti 19.7.2012 kello 17:23

    nos: Silti en ymmärrä ainaista kitinää ristisubventioista, kun ei kuitenkaan ole yleensä esittää realistista vaihtoehtojärjestelmää sosiaaliselle tuelle. Jos ihmiset haluavat tukea joidenkin hyödykkeiden ostamista syrjäseuduilla, niin olkoon niin.

    Ristisubventiota käytetään tuohon tukemiseen juuri sen takia, että sillä on niin kätevä piilottaa varsinainen tuki maksajien silmiltä. Muutenhan käytettäisiin ristiinsubventiota paljon tehokkaampia keinoja, kuten esimerkiksi suoraa tukea veronmaksajien pussista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  64. Markku af Heurlin kirjoitti 19.7.2012 kello 18:00

    Tavallinen Teknikko:
    Eihän kukaan stadissa osta fillaria, kun halvemmaksi tulee ajaa sillä spårallanne – ne muutamat kilometrit mitä ratikalla päivittäin ajatte.

    Täysin off topic. Mua sitten pännii nää hookanit, jotka muka stadilaisina kirjoittaa spåra (äännetään spoora*) kun tarkoitetaan sporaa eli skurua.

    ninim. “Aito helsingelänen”

    * valitettavasti en hallitse foneettista kirjoitusta, joten kirjoitan tavallisin latinalaisin kirjaimin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  65. Viherinssi kirjoitti 19.7.2012 kello 18:32

    Touko Mettinen: Eli minä hakisin keinoja, joilla yhä suurempi osa ihmisistä tekisi työ- ja huvimatkansakin polkupyörillä.

    Ideaalista olisi, että autoilevat siirtyisivät suoraan polkupyöräilemään.

    Tässäpä näitä polkupyöräilyn etuja autoiluun verrattuna:

    – ekologisempaa (sekä päästöiltään että kaupunkitilaltaan, lisäksi rajoittaa matkojen pituutta)
    – huomattavasti edullisempaa
    – terveellisempää
    – ei parkkiongelmia

    Kaikki allekirjoittanevat nuo. Mutta jostain syystä kaikki yksityisautoilijat eivät pyöräile. Tässä syitä:

    – hitaampaa
    – pyörä vohkitaan tai rikotaan
    – vastatuuli
    – sade
    – räntä
    – lumi
    – pakkanen
    – ylämäki
    – surkeat liikennejärjestelyt
    – huonokuntoiset tiet
    – pyörän vaikea pysäköiminen
    – tavarankuljetuksen vaikeus
    – toiset pyöräilijät, jotka eivät osaa liikennesääntöjä
    – kypärä sotkee kampauksen
    – autoilijat, jotka eivät ymmärrä liikennesääntöjä
    – jalankulkijat, jotka poukkoilevat eteen miten sattuu

    Muitakin argumentteja varmasti on. Jonkinlaisessa tärkeysjärjestyksessä ykkösenä useimmilla ihmisillä on matkaneteon nopeus. Siinä pyöräily on yksityisautoon nähden hyvä vain hyvin lyhyillä tai erityisen ruuhkaisilla matkoilla. Lisäksi suihkussa käyminen tuo merkittävän lisäajanhukan, jonka voi välttää ajamalla hitaasti.

    Säätekijöille on vaikea täällä voida kovin paljon mitään, ja maastollekin voi vain rajatusti. Jotain kuitenkin voi tehdä; sähköavusteinen fillari auttaa ylämäkien ja vastatuulen kanssa, ja myös väyläsuunnitelulla voi vaikuttaa näihin asioihin.

    Typerät liikennejärjestelyt ovat osittain kalliita korjata. Pyöräilijälle hyvä väylä on sellainen, jolla ei tarvitse jarrutella. Tämä taas vaatii laajoja näkymiä risteysalueille, mikä taas vaatii paljon tilaa. Osa asioista olisi kuitenkin helposti korjattu vaikkapa pensassaksilla ja moottorisahalla, jos kaupunkia huvittaisi pakottaa kiinteistönomistajia (ja itseään…) pitämään puskat pois väylältä. Myös muutaman liikennemerkin lisääminen ja vaihtaminen auttaisi paljon. (Erityisesti ne sellaisen yhdistetyn väylän merkit joutaisivat sulattoon.) Osa liikennejärjestelyistä on sellaisia, että niistä ei saa lakikirja kourassakaan tolkkua.

    Polkupyörävarkaudesta ja -vandalismista pitäisi rangaista aina liikennetuhotyönä ja minimissään ehdottomalla vankeustuomiolla, mielellään karkoituksella autiolle saarelle… Sen jälkeen tuolla uskaltaisi ajaa hyvälläkin pyörällä, eikä aikaa tuhraantuisi fillarin lukitsemiseen lähimpään peruskallioon.

    Jos pyöräilyä ajatellaan paikasta toiseen siirtymisenä eikä liikuntana tai harrastuksena, saadaan huomattavasti enemmän pyöräilijöitä liikkeelle. Pittoreskit hiekkaväylät voivat olla kivan näköisiä, mutta mieluummin fillaan mahdollisimman sileällä asvaltilla.

    Realismia on kuitenkin tunnustaa se, että julkisten käyttäjiä on helpompi saada siirtymään pyörän selkään, koska pyöräily voi ihan aidosti olla nopeampi vaihtoehto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  66. T. kirjoitti 19.7.2012 kello 19:00

    Lounais-Suomessa jutussa mainittuja “kannattavia” vuoroja ajaa muutama iso yritys, mm. Koiviston Auto jonka tytäryrityksiä on Satakunnan Liikenne ja Lauttakylän auto sekä tietysti Pohjolan Liikenne.

    Maaseutuvuoroja taasen ajaa pienet muutaman auton linja-autoyhtiöt, joilla toisena bisneksenä on tilausvuorot.

    Tämän faktan perusteella olisi mielenkiintoista kuulla millä mekanismilla se että isojen yhtiöiden pikavuorolinjat avataan kilpailulle aiheuttaa sen että ihan erillisten pienten firmojen ajamat maaseutuvuorot yhtäkkiä loppuisivat? Voin tieysti vielä tarkistaa paikalliselta autoilijalta ovatko Koiviston Auto & knit maksaneet vakiovuoroja hoitaville pikkufirmoille jotain ristisubventiota, mutta olisi todella, todella yllättynyt jos niin todella olisi.

    Ennemminkin kilpailun avaaminen antaa pienillekin yrityksille uuden mahdollisuuden. Kuten vaikkapa Paraisilla koululaisliikennettä hoitavalle Rindell:ille mahdollisuuden laajentaa ja ajaa onnibussin vuoroja raisiosta kupittaan kautta helsinkiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  67. T. kirjoitti 19.7.2012 kello 19:03

    Lauserakenne sekaisin edellisesssä. Siis Pohjolan liikenne ei ole Koiviston Auton vaan VR:n tytäryhtiö, tarkoitus oli sanoa että noita pikavuorolinjoja ajaa isot yhtiöt mm. Koiviston Auto-konserni ja Pohjolan Liikenne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  68. nos kirjoitti 19.7.2012 kello 19:37

    Näissä talouskysymyksissä on niin helppo viitata jostakin kilpailullisten markkinoiden aksioomasta johdettuihin hyvinvointiteorioihin, ja todeta ristisubvention olevan aina huonompi kuin verotuki saatikka suoratuki. Samat aksioomat johtavat potkimaan munille sitten verotuksessa kaikkein huono-osaisimpia. Poliitikot, jotka eivät suostu tekemään mielikuvitusmaailman optimointia, haukutaan luonnollisesti tyhmiksi, vaikka kyse on sentään ihmisistä, jotka joutuvat konkreettisesti ratkaisemaan sääntelyongelmia. Paljon helpompihan on kirjoittaa se 10. miljoonas raportti ristisubvention älyttömyydestä ja laskennallisen asuntotuloveron autuudesta. Että sellaista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  69. JouniL kirjoitti 19.7.2012 kello 22:06

    Kuka tietää paljonko rahaa menee ylimääräisiin taskuihin kun ristisubventaatio ei ole läpinäkyvää. Mitä kaikkia hyvä veli ja sisar järjestelmiä on olemassa.

    Syltty: Ristisubventiota käytetään tuohon tukemiseen juuri sen takia, että sillä on niin kätevä piilottaa varsinainen tuki maksajien silmiltä. Muutenhan käytettäisiin ristiinsubventiota paljon tehokkaampia keinoja, kuten esimerkiksi suoraa tukea veronmaksajien pussista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  70. Matti Kinnunen kirjoitti 19.7.2012 kello 23:31

    Viherinssi: Realismia on kuitenkin tunnustaa se, että julkisten käyttäjiä on helpompi saada siirtymään pyörän selkään, koska pyöräily voi ihan aidosti olla nopeampi vaihtoehto.

    Ei vain voi olla vaan on. Jopa erittäin pitkillä matkoilla. Esimerkiksi Roihuvuoresta pääsee Otaniemeen fillarilla mitenkään erityisesti rehkimättä nopeammin kuin julkisilla – jopa silloin, jos ajaa 550-bussin reittiä pääosin. Suora bussi on hitaampi kuin fillari! Bussilla kestää tunnin kuten fillarillakin,

    Suihkusta: aamulla useimmat käyvät joka tapauksessa suihkussa. Sama se käykö kotona vai työpaikan pukuhuoneessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  71. Seppo Honkanen kirjoitti 20.7.2012 kello 1:25

    Vähän vertailevaa havainnointia Ateenasta kesäkuulta.
    Vaikka kreikkalaisia serkkuja nyt irvaillaankin, ainakin julkinen liikenne Ateenassa toimii kuin ns. junan vessa, toisin kuin yleensä luullaan. Metroa, busseja ja etenkin halpoja keltaisia takseja riittää. Kävelykatujakin on nykyään verkostoksi asti. Polkupyöriä tosin ei näy, sen sijaan moottoripyörien kiihdytyskilpailu on suosittu laji. Näkövammaiset on otettu huomioon esimerkillisesti. Kaikilla keskustan jalkakäytävillä on uritettu laatoitettu linja, jota myöten sokeakin pystyy suunnistamaan risteystenkin ylitse. Valkoisen kepin kanssa voi kulkea vaikka Omonialta Syntagmalle ja sieltä Monastirakille etc.
    Bussi/metrolippu maksoi vuosi sitten 1 eur, nyt 1,4, taloustilanne on varmaankin vaikuttanut sen verran. Taksin lähtötaksa, joka Hesassa on 6 eur, on Ateenassa 1.15. Keskustan halki ajaminen maksaa 3-4 eur, meillä 20. Miten he sen tekevät?
    Viehättävää Ateenan liikenteessä on se, että yhdessäkään bussissa, taksissa, metrojunassa tai metroasemalla ei ole yhden yhtäkään mainosta, itsetuntoinen muinainen kulttuurikansa ei ole halunnut myydä arkiympäristöään markkinavoimille (tai no, Akropoliin asemalla on Parthenonin veistosten kopioita). Helsingin metrossa sen sijaan joutuu päivästä toiseen tuijottamaan samoja raamatunlauseita tai muita copywritereiden teekkarivitsejä. Bussi tai ratikka on maalattu milloin minkäkin kahvinpaahtimon väreihin, vain pieni numero nokassa kertoo, että kyseessä on julkinen väline. Viime talvena Rautatieaseman vastapäisen bussikatoksen päälle oli nostettu mainosmielessä vessanpönttö.
    Paljonkohan lippujen hintoja pitäisi korottaa, jotta hesalaiset kansalaiset voisivat säilyttää arvokkuutensa eikä sitä vedettäisi pöntöstä alas? Minä ainakin maksaisin muutaman sentin.
    Seppo Honkanen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  72. Kutoja kirjoitti 20.7.2012 kello 4:11

    Markku af Heurlin: Täysin off topic. Mua sitten pännii nää hookanit, jotka muka stadilaisina kirjoittaa spåra (äännetään spoora*) kun tarkoitetaan sporaa eli skurua.

    Toinen offtopic,

    Eikös spora pitäisi sitten lausua spuura ja skuru skyyry?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  73. Tiedemies kirjoitti 20.7.2012 kello 4:55

    anonymix: Ehkä taksiautoilijalla (siis taksiyrittäjällä) voi olla, mutta aika harva “autokuski” tienaa vuodessa keskimääräistä palkkaa enemmän.

    En usko minäkään, että esimerkiksi bussikuski tai rekkakuski sellaisia saisi. Ja tuskin taksirenkikään paljon tienaa. Kommenttini oli aika populistinen, mutta jos katsoo taksiyrittäjien elintasoa, niin aika kova se on.

    Kuljin aikanaan kerran kahdessa viikossa Oxford-Tampere väliä yhdistelmällä bussi-lentokone-taksi. Kun National Expressillä (englantilainen bussifirma) oli joku sopiva tarjous ja Ryanairilla poikkeuksellisen halpa päivä, niin tuosta matkasta 6 kilometrin taksimatka Pirkkalan lentoasemalta Länsi-Tampereelle oli välillä kallein osuus. Hintaluokka kaikissa oli sama pari kymppiä. Taksimatka oli muuten ainoa, jonka hinta ei koskaan muuttunut.

    Lakisääteiset taksat nyt vaan hävittävät massiiviset määrät hyvinvointia. Taksin kannattaisi ajaa hiljaisena aikana melko pienelläkin korvauksella sensijaan että auto seisoo ja pääomakulut juoksevat. Taksa onkin lähinnä intertemporaalinen ristisubventio, lisäksi subventiosta merkittävä, ellei jopa suurin, osa tulee varmaan maksumääräyksistä jne.

    Tässäkin nyt markkinat toimisivat ihan hyvin. Yllä haluttiin luvanvaraisuuden säilyttämistä, OK, en kannata sitäkään, mutta parannus sekin olisi jos lupia saisi kuka vaan kunhan homma täyttää tietyt standardit. Meillä on jotenkin sellainen kummallinen neuroottinen ajatus, että jos ihmiset saisivat vapaasti harjoittaa elinkeinoja, niin jotain kauheaa tapahtuisi. En näe oikein mitään syytä siinä, että taksiyrittäjien elinkeino pitäisi turvata estämällä kilpailu. Aivan samaan syssyyn voitaisiin tehdä kampaamotoiminta täysin luvanvaraiseksi ja määrätä hiustenleikkuulle joku minimihinta. Perusteena se, että onhan huonosti leikattu tukka nyt kamalan näköinen. ???

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 23

  74. JouniL kirjoitti 20.7.2012 kello 9:38

    Minun mielestä ei ole mitää syytä säädellä taksien määrää.
    Sen sijaan jotkut osaamistentit ja laadunvalvonta on tarpeellinen.

    Hinnat riittävän selvästi näkyviin.

    Kyllä yrittäjä itse tietää parhaiten tietää milloinka ja missä ajaa.

    Tiedemies: En usko minäkään, että esimerkiksi bussikuski tai rekkakuski sellaisia saisi. Ja tuskin taksirenkikään paljon tienaa. Kommenttini oli aika populistinen, mutta jos katsoo taksiyrittäjien elintasoa, niin aika kova se on.

    Kuljin aikanaan kerran kahdessa viikossa Oxford-Tampere väliä yhdistelmällä bussi-lentokone-taksi. Kun National Expressillä (englantilainen bussifirma) oli joku sopiva tarjous ja Ryanairilla poikkeuksellisen halpa päivä, niin tuosta matkasta 6 kilometrin taksimatka Pirkkalan lentoasemalta Länsi-Tampereelle oli välillä kallein osuus. Hintaluokka kaikissa oli sama pari kymppiä. Taksimatka oli muuten ainoa, jonka hinta ei koskaan muuttunut.

    Lakisääteiset taksat nyt vaan hävittävät massiiviset määrät hyvinvointia. Taksin kannattaisi ajaa hiljaisena aikana melko pienelläkin korvauksella sensijaan että auto seisoo ja pääomakulut juoksevat. Taksa onkin lähinnä intertemporaalinen ristisubventio, lisäksi subventiosta merkittävä, ellei jopa suurin, osa tulee varmaan maksumääräyksistä jne.

    Tässäkin nyt markkinat toimisivat ihan hyvin. Yllä haluttiin luvanvaraisuuden säilyttämistä, OK, en kannata sitäkään, mutta parannus sekin olisi jos lupia saisi kuka vaan kunhan homma täyttää tietyt standardit. Meillä on jotenkin sellainen kummallinen neuroottinen ajatus, että jos ihmiset saisivat vapaasti harjoittaa elinkeinoja, niin jotain kauheaa tapahtuisi. En näe oikein mitään syytä siinä, että taksiyrittäjien elinkeino pitäisi turvata estämällä kilpailu. Aivan samaan syssyyn voitaisiin tehdä kampaamotoiminta täysin luvanvaraiseksi ja määrätä hiustenleikkuulle joku minimihinta. Perusteena se, että onhan huonosti leikattu tukka nyt kamalan näköinen. ???

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  75. a_l kirjoitti 20.7.2012 kello 10:18

    nos: Näissä talouskysymyksissä on niin helppo viitata jostakin kilpailullisten markkinoiden aksioomasta johdettuihin hyvinvointiteorioihin, ja todeta ristisubvention olevan aina huonompi kuin verotuki saatikka suoratuki.

    Olen täysin samaa mieltä korkealentoisten teorioiden soveltamisessa mikrotasolla. Tässä asiassa todistustaakka on kuitenkin toisinpäin. Ihan jo elinkeinonvapauden vuoksi pitää markkinamekanismin olla lähtökohtana, ellei sen toimimattomuutta ole jotenkin aukottomasti osoitettu.

    Kilpailurajoitteita voitaisiin perustella joka alalla: ruokakaupassa pitää antaa S-ryhmälle yksinoikeus, jotta se voi pitää kyläkaupat pystyssä ja huolehtia myös vähemmän haluttujen tuotteiden pääsystä hyllyille. Akateeminen saakoon monopolin kirjakauppaan, niin myös vähemmän luettu kotimainen kirjallisuus pääsee myyntiin.

    Ristisubvention puolustaminen on sitä moittimaasi teoretisointia, koska tuskin meillä kellään on käytössä ko yritysten katelaskelmia reitti- ja vuorotasolta. Olettaen että sellaisia edes on olemassa. Emme tiedä subventoiko bussiyritys hiljaisia reittejä vai kenties tilausajotoimintaansa, vai jääkö heille mitään subventoitavaa. Emme varsinkaan tiedä pystyisikö jokin muu toimija hoitamaan palvelun paremmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  76. Markku af Heurlin kirjoitti 20.7.2012 kello 11:05

    Markku af Heurlin: Täysin off topic. Mua sitten pännii nää hookanit, jotka muka stadilaisina kirjoittaa spåra (äännetään spoora*) kun tarkoitetaan sporaa eli skurua.

    Kutoja: Toinen offtopic,

    Eikös spora pitäisi sitten lausua spuura ja skuru skyyry?

    Spora äännetään spora ja skuru skuru. Siis siten kun minä ne olen aikoinani kaukaa maalta, Vantaan Hämeenkylän korvista kaupunkiin (Krunikkaan) muuttaneena ne 70-luvulla oppinut. Varhaisemmasta lapsuudesatni muistan myös ilmaisun ratikka tai raitsikka.

    Ovathan nuo ihan hausoja ilmauksia varsinkin tällaisella kylttyyripalstalla. Silti ei millän pahalla: Toivon palstan lukijoiden tutustuvan hieman kielitieteen perusteisiin. Esim. J.V. Dzugasvilin Marxilaisuus ja kielitieteen kysymykset (moskova 1952) on kattava ja kuitenkin kohtalsien helppotajuinen yleisesitys.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  77. Markku af Heurlin kirjoitti 20.7.2012 kello 11:14

    Täällä on usein pidetty Sveitsiä esimerkkinä hyvin toteuteusta kattavasta junaliikenteestä. Miten on: perustuuko hinnoittelu ns. ristisubventointiin vai vapaseen hinnoitteluun OS:n ehdottamassa muodossa. Toteuttetaako syrjäisempien paikkoen ja yöliikenne liikenne kantonien verotuilla vai ristisubventiolla?

    Tietääkö OS?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  78. Syltty kirjoitti 20.7.2012 kello 12:00

    nos:
    Näissä talouskysymyksissä on niin helppo viitata jostakin kilpailullisten markkinoiden aksioomasta johdettuihin hyvinvointiteorioihin, ja todeta ristisubvention olevan aina huonompi kuin verotuki saatikka suoratuki.

    Onhan se aina kätevää heittää taloudelliset perustelut romukoppaan, kun ne eivät itseä miellytä.


    Samat aksioomat johtavat potkimaan munille sitten verotuksessa kaikkein huono-osaisimpia.

    Millähän perusteella? Jos nyt ajatellaan vaikkapa nykytilannetta eli ruoan hinnan alentamista maksamalla ensin miljardin eskon maataloustukia ja sitten vielä alentamalla arvonlisäverokantaa toisella miljardilla:

    Usein sitä perustellaan köyhien (eli lähinnä kait opiskelijoiden ja toimeentulotukia saavien) ruokalaskun pienentämisellä ja nimenomaan köyhien hyvinvoinnilla, niin ei tarvitse olla kyllä mikään talousnero että kun toimeentulotukeen käytetään 600 miljoonaa ja opintotukeen 800 miljoonaa, niin sama kahden miljardin potti sijoitettuna noihin tukiin suoraan tekee aika paljon enemmän kyseisten köyhien elämässä.

    Mutta kun ei näiden tukien oikeasti ole tarkoitus tukia köyhimpiä vaan niitä ajavien poliitikkojen kannattajia, jotka ovat pääosin ihan keskituloisia. Köyhät ja persaukiset ovat vain hyviä tekosyitä tukemiselle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  79. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.7.2012 kello 12:39

    Markku af:
    Syrjäinen paikka Sveitsissä on vähän samanlainen käsite kuin alkoholiton vodka, maalaisliittonainen teekkari tai puolalainen realisti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  80. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.7.2012 kello 12:41

    Spora kirjoitetaan suomeksi spora, mutta spora on myös ruotsiksi spåra ja äännetään spora

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  81. Kutoja kirjoitti 20.7.2012 kello 13:09

    offtopic:

    http://fi.wiktionary.org/wiki/sp%C3%A5ra

    Oletettavasti kysymys raitiovaunun kutsumanimien sallituista kirjoitusasuista vaatii Kotimaisten kielten keskuksen jumalaista väliintuloa?

    Ontopic:

    Tarjoaisiko linjautoliikenteen vapautuminen mahdollisuuden luoda HSL:n kaltainen organisaatio myymään valtakunnallisesti kaikki matkaliput samalta luukulta?

    Esim Juna+bussi ja jos matkan kohde on esim HSL-alue tai Tampere, paikallisliikenteenlippu vierailun ajaksi ikäänkuin “roaming” periaatteella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  82. anonymix kirjoitti 20.7.2012 kello 14:18

    Osmo Soininvaara:
    Spora kirjoitetaan suomeksi spora, mutta spora on myös ruotsiksi spåra ja äännetään spora

    Ja suomeksi se on raitiovaunu, eikä ole mitään syytä olla käyttämättä oikeaa nimitystä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  83. anonymix kirjoitti 20.7.2012 kello 14:28

    Osmo Soininvaara:
    Markku af:
    Syrjäinen paikka Sveitsissä on vähän samanlainen käsite kuin alkoholiton vodka, maalaisliittonainen teekkari tai puolalainen realisti.

    Täällä on ennenkin sanottu, että Osmon huumori ei toisten mielestä ole lainkaan huumoria eikä Osmon ehkä kannattaisi sitä viljellä. Sveisissä on kuin onkin syrjäisiä paikkoja, koska maan pinta-alasta on vuoristoa suuri osa. Asutus keskittyy vuorten välisiin laaksoihin ja erityisesti Mittellandiin, jossa väestötiheys on hyvin suuri eurooppalaisittain. Ei niitä petereitä ja heidejä vuoristossa asu enää montaakaan

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  84. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.7.2012 kello 14:51

    Ja rekka on ajoneuvoyhdistelmä ja bussi on linja-auto.
    Yleensä raitiotievaunusta käytetään nimitystä ratikka.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  85. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.7.2012 kello 14:58

    Sveitsistä ei löytyne paikkaa, josta olisi yli sataa kilometriä kaupunkiin ei ehkä viittäkymmentäkään. Sveitsin syrjäseutuja ei oikein voi verrata Suomen syrjäseutuihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  86. Kimmo kirjoitti 20.7.2012 kello 15:04

    Kun raskaasti verotettu HA on yhdellä matkustajalla joukkoliikennettä kustannustehokkaampi tapa liikkua suoraa moottoritietä, niin vikaa on kyllä jossain rakenteissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  87. JouniL kirjoitti 20.7.2012 kello 15:14

    Niin minäkin luulin kerran Itävallassa mökkiä vuokratessa. Lyhyt matka olikin pari tuntia kaupunkiin kun mennään rinnettä ylös ja alas. Eipä tullut hirveän paljon liikuttua…

    Kartta pettää pahasti

    Osmo Soininvaara:
    Sveitsistä ei löytyne paikkaa, josta olisi yli sataa kilometriä kaupunkiin ei ehkä viittäkymmentäkään. Sveitsin syrjäseutuja ei oikein voi verrata Suomen syrjäseutuihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  88. Erastotenes aleksandrialainen kirjoitti 20.7.2012 kello 15:55

    Yksi käytännön ongelma tässä bussiliikenteen lippusekamelskassa on: monet tuet on sidottu julkiseen liikenteen taksaan. Esimerkiksi reserviläinen, joka matkustaa kertausharjoitukseen, on oikeutettu julkisen liikenteen taksan mukaiseen korvaukseen. Mitä tämä tarkoittaa? Nykyisellään se merkitsee kilometrikorvausta 22 c/km.

    Tulevaisuudessa laskelma on lähes mahdoton. Erityisesti, jos vastapuolella on rahastaan kiinni pitävä virasto, jossa joku laskee ehdottomasti halvinta taksaa: “A:n olisi pitänyt valita edellisenä iltana klo 22.35 lähtevä vuoro, jossa hän olisi saanut kolme viikkoa aiemmin varattua lipun 3 eurolla. Läyliäisten rautatieasemalta hänen olisi tullut jatkaa klo 02:15 lähteneellä yöjunalla, sillä odotusaika asemalla ei olisi ollut kuin 2 h 58 min, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä. Tähän junaan olisi kuusi kuukautta aiemmin voinut ostaa lipun hintaan 12 euroa. Näin ollen lain tarkoittaman halvimman julkisen kulkuneuvon hinta olisi ollut 15 euroa.” Tämmöisessä laskelmassa ei paljoa paina se, että:
    a) Läyliäisten asemalla ei ole minkäänlaista säänsuojaa tai edes istuinta, ainoastaan yksi katulamppu valaisemassa räntäsateen pieksemää laituria.
    b) Henkilölle oli tullut tarve matkustaa vasta pari päivää aiemmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  89. nos kirjoitti 20.7.2012 kello 15:59

    Syltty valitkoon lähtökohdat analyyseilleen ja olkoon tyytyväinen lopputulokseen. Varmaan Syltyn vastapuolikin osaa sen tehdä. Kaikilla maailman syltyillä on onneksi apuna lukuisia joukko veronmaksajien rahoittamia teoreetikoita. Niin, ja kannatan linja-autosääntelyn purkamista, koska haja-asutusalueilla on turha pitää säännöllistä linja-autoliikennettä. Eihän se ollutkaan niin vaikea sanoa avoimesti – eikä tarvinnut viitata yhteenkään mikrotaloustieteen oppikirjaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  90. Kalevi Kämäräinen kirjoitti 20.7.2012 kello 16:15

    Sveitsistä kiinnostuneille on ohessa pari yleisluontoista linkkiä sekä pari matkustajien etujärjestöjen sivua. Ainakin rautatiejärjestelmä poikkeaa meikäläisestä siinä, että operaattoreita (ja raideleveyksiä) on useita.
    http://www.thinkswiss.org/core-topics/public-transport
    http://www.myswissalps.com/switzerland/switzerland-transportation.asp?lang=EN
    http://www.pro-bahn.ch/de/10/264/Home
    http://www.vcs-ate.ch/

    Terveisin Kalevi Kämäräinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  91. Markku af Heurlin kirjoitti 20.7.2012 kello 22:42

    Osmo
    MH: “Tietääkö OS?”

    Soininvaara:
    Markku af:
    Syrjäinen paikka Sveitsissä on vähän samanlainen käsite kuin alkoholiton vodka, maalaisliittonainen teekkari tai puolalainen realisti.

    Sainkin vastauksen kysymykseeni. Luultavasti ei siis juuri mitään.

    Pitäisin Alfred Tarskia muuten tietoteoreettisena realistina. Niiniluoton kertoi, miten hän joskus v. 75 – siis joitakin vuosia Amberleyn varakreivin kuoleman – jälkeen eräässä keskustelussa totesi olevansa suurin elävä loogikko. ”Entä Gödel?” – ”Korjaus. Suurin elävä täysijärkinen loogikko.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  92. Daniel Federley kirjoitti 21.7.2012 kello 2:07

    Erastotenes aleksandrialainen:
    b) Henkilölle oli tullut tarve matkustaa vasta pari päivää aiemmin.

    Jos sellaisessa kriisissä ollaan, että kertausharjoituksiin käsketään parin päivän varoitusajalla, niin valtion maksama km-korvaus on silloin huolista pienin.

    Normaalioloissa kertausharjoituskutsu tulee kuukausia etukäteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  93. Daniel Federley kirjoitti 21.7.2012 kello 2:17

    Matti Kinnunen:Esimerkiksi Roihuvuoresta pääsee Otaniemeen fillarilla mitenkään erityisesti rehkimättä nopeammin kuin julkisilla – jopa silloin, jos ajaa 550-bussin reittiä pääosin. Suora bussi on hitaampi kuin fillari! Bussilla kestää tunnin kuten fillarillakin,

    Munkkiniemestäkin pääsee keskustaan nopeammin fillarilla kuin ratikalla, ja meidän ratikkapalvelu on sentään kaupungin parasta.

    Fillarin ehdoton etu on se, ettei kukaan kuvittele fillaristin noudattavan mitään liikennesääntöjä, joten tilanteen mukaan pääsee kulkemaan kadulla, pyöräkaistalla, pyörätiellä tai jalkakäytävällä. Liikennevalot ovat korkeintaan suosituksen tai varoituksen asemassa eivätkä juuri hidasta matkantekoa. Ja mitä enemmän kaupunkiin tulee 30 km/h nopeusrajoituksia sitä enemmän pyörälläkin pääsee ylinopeutta.

    Joku voisi tietysti olla sitä mieltä, että pyöräilijänkin tulee noudattaa liikennesääntöjä. Reaalitodellisuutta se ei kuitenkaan ole, ainakaan Helsingissä.

    Mutta tänä kesänä nelonen kulkee harvemmin kuin koskaan – vuoroväli 10 min – ja kiertää vielä Runeberginkadun kautta. Eihän sellaista viitsi käyttää. Kun en alkuviikosta jaksanut pyörällä mennä, hyppäsin auton rattiin. Siitä on vuosia, kun olen ajanut autolla ydinkeskustaan. Mutta ei taida mennä vuosia seuraavaan kertaan. Ajoaika 13 min, Mansku veti mukavasti kun Oopperan risteyksen valotkin olivat pois päältä ja ilmainen parkkipaikka löytyi Forumin edestä. Jos bensaan paloi senttejä enemmän kuin se 1,38 e, niin voi voi. Ajallakin on sentään joku arvo, minulle ainakin.

    Myönnän, että tämä teksti on pieni provo. Mutta miettikää hetki ihan oikeasti: aika paljon on tekemistä yhdessä sun toisessa asiassa, jos henkilöauton ja joukkoliikenteen keskinäistä vertailuasetelmaa halutaan muuttaa. Toi autoesimerkkini on ihan totta. Samoin on savottaa siinä, että saataisiin pyörätieverkko ja pyöräilykulttuuri päivänvalon kestäviksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  94. Erastotenes aleksandrialainen kirjoitti 21.7.2012 kello 15:59

    Normaalioloissa kertausharjoituskutsu tulee kuukausia etukäteen.

    Niinhän se tulee, mutta esim. kutsu leikkaukseen voi tulla parin päivän varoitusajalla. Olennaista kommentissani on lähinnä huoli siitä, mitä tapahtuu “halvimman julkisen kulkuneuvon” mukaan maksettaville matkakorvauksille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  95. aexis kirjoitti 22.7.2012 kello 0:22

    Viherinssi: Tässäpä näitä polkupyöräilyn etuja autoiluun verrattuna:

    – ekologisempaa (sekä päästöiltään että kaupunkitilaltaan, lisäksi rajoittaa matkojen pituutta)

    Jos nyt pilkkuja halutaan viilata (ja koskas ei haluttaisi…), niin päästöjen osalta tuo nyt ei ihan taida pitää paikkaansa kuin ehkä jonkun joutomaaviljelyä harrastavan fennovegaanin kohdalta. Vaikka autojen polttomoottorien hyötysuhde jättääkin aika runsaasti toivomisen varaa, niin kyllä homo sapiens sapiensin metabolia jää vertailussa selkeällä marginaalilla kakkoseksi. Kuvitteelliset päästösäästöt on siis aika helposti neutraloitu syömällä fillaroinnin päälle se päivän ylimääräinen kinkku-muna-juusto-sämpylä.

    Realismia on kuitenkin tunnustaa se, että julkisten käyttäjiä on helpompi saada siirtymään pyörän selkään, koska pyöräily voi ihan aidosti olla nopeampi vaihtoehto.

    Onkohan ihan näin? Ainakaan yksiselitteisen ehdottomasti?

    Yleensä omaa autoa käyttävälle pyöräily esim. töihin tarkoittaa yleensä selvää säästöä vaikka pyöräily olisi täysin satunnaista tai esim. pari kertaa viikossa hyvällä säällä.

    Sen sijaan kk-lippullinen julkisenliikenteen käyttäjä ei satunnaisella pöyräilyllä saavuta mitään muuta kuin ehkä hyvän mielen. Äkkiä ollaan optimointitilanteessa – kannattaako ostaa aikaa matkakortille (laskee innostusta lähteä pyöräilemään) vaiko ladata “arvoa” ja luottaa siihen, että fillarointi-innostus jatkuu viikkoa-paria pidemmälle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  96. aexis kirjoitti 22.7.2012 kello 1:02

    a_l:
    Sanotaan, että Ruotsissa liikenteen vapauttaminen on tuonut ongelmia.Tehdään sitten meillä toisin! Vaaditaan jonkinlaisen ammattikokeen suorittamista, vaaditaan selkeät hinnastot näkyville ja asetetaan km-kohtainen maksimihinta.

    Tuota noin… eikös Ruotsissa (kuten myös Virossa) selkeät hinnat ole ihan lakisääteisesti näkyvissä taksin ulkopuolella (yleensä takasivuikkunassa) ml. jonkun tyypillisen matkan hinta, minkä pitäisi tehdä järkevät hintavertailut helpoiksi.

    Tuntuu vähän siltä, että nämä Ruotsin “ongelmat” ovat lähinnä korporatismin puolustelijoiden keksimä tarina, jossa on taustalla ehkä jonkun onnettoman suomalaistollon kokemukset tyyliin “otin Arlandalta mustan luksuslimusiin keskustaan kysymättä hintaa ja jouduin maksamaan 10000 SEK!1!11!”

    No, mutta… meillä suurruhtinaskunnassahan senaatti ja hallituskonsilji ovat järkevästi sillä kannalla, ettei tsaarin hallintoalamaisia kannata liioilla vapauksilla rasittaa vaan on parempi, että Meidän Kaikkein Armeliain Guur-Ruhtinaf afettaa rahwaan noudatettawakfi ne huwitukfet joiden pariffa rahwaan on omakfi parhaakfeen ediftettävä waltion etua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  97. Seppo Vepsäläinen kirjoitti 22.7.2012 kello 9:22

    Daniel Federley: Myönnän, että tämä teksti on pieni provo. Mutta miettikää hetki ihan oikeasti: aika paljon on tekemistä yhdessä sun toisessa asiassa, jos henkilöauton ja joukkoliikenteen keskinäistä vertailuasetelmaa halutaan muuttaa. Toi autoesimerkkini on ihan totta. Samoin on savottaa siinä, että saataisiin pyörätieverkko ja pyöräilykulttuuri päivänvalon kestäviksi.

    Kantapään kautta tulee “uusia” ajatuksia. Henkilöauton käytön helppous myös kuljettaessa keskustaan on merkki onnistuneesta liikennepolitiikasta. Kun joukkoliikenne hoitaa riittävän suuren siivun matkoista, kaikilla kulkumuodoilla menee paremmin.

    Polkupyörä on vielä suuri käyttämätön mahdollisuus Helsingin liikennetarjonnassa. Se on nopein liikkumisväline useimmilla tavallisilla kaupunkimatkoilla. Polkupyörän käytön lisäämiseen kannattaa panostaa paljon. Baana on valaiseva esimerkki.

    Polkupyörän joustavuus ja pieni tilantarve tekevät mahdolliseksi sen käytön laajalti kaupunkiympäristössä. Helsinki onkin heräämässä pyöräkulttuurille uudella tavalla. Nyt tarvitaan johdonmukainen strategia pyöränkäytön edistämiselle.

    Pyöräilyn nopea kattava runkoverkko voitaisiin toteuttaa kohtuullisessa ajassa. Pyörän ja raideliikenteen liitto on saatava lujaksi. Kaupunkipyörän uusi tuleminen laajentaa mahdollisuuksia tällä alueella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  98. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.7.2012 kello 10:35

    Kun poljin Puolasta Helsinkiin, kalorinkulutus oli noin 35 kcal/km eli bensaksi muutettuna jotain 0,5 litraa sadalta kilometriltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  99. Juho Laatu kirjoitti 22.7.2012 kello 11:45

    Osmo Soininvaara:
    Kun poljin Puolasta Helsinkiin, kalorinkulutus oli noin 35 kcal/km eli bensaksi muutettuna jotain 0,5 litraa sadalta kilometriltä.

    Oliko tuossa mukana “varatankista” vyötärön ympäriltä kulutettu “polttoaine”? :-)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  100. pekka kirjoitti 22.7.2012 kello 12:20

    Ode:

    Kun poljin Puolasta Helsinkiin, kalorinkulutus oli noin 35 kcal/km eli bensaksi muutettuna jotain 0,5 litraa sadalta kilometriltä.

    Jos tarkoitit tuolla bensamuunnoksella pyöräilyn CO2 päästöjä, niin sehän tietysti riippuu minkälaista ravintoa käyttää. Minkälaiseen ravintokoriin tuo 0,5 litraa bensaa satasella perustuu? Esimerkkinä jos käyttäisi ravinnoksi pelkkää juustoa (joka on tietysti suuripäästöinen ravintoaine) päästöt olisivat 83 g CO2/km.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  101. Mikko H kirjoitti 22.7.2012 kello 12:33

    Kuvitteelliset päästösäästöt on siis aika helposti neutraloitu syömällä fillaroinnin päälle se päivän ylimääräinen kinkku-muna-juusto-sämpylä.

    Autoilija painaa yleensä aika paljon vähemmän kuin autonsa. Bensaenergiasta menee suurin osa muuhun kuin ihmisten liikuttamiseen.

    Onko jotain näyttöä siitä, että pyöräilijät syövät enemmän kuin autoilijat tai joukkoliikenteen käyttäjät? Nykymaailmassa ihmisten syömällä ruokamäärällä ei ole kovin paljon tekemistä energiankulutuksen kanssa, minkä voi katukuvasta todeta. Jos autoilija pitää terveydestään huolta, hänen pitäisi joka tapauksessa käydä polttamassa ne sämpylän kalorit erikseen harrastamalla jonkinlaista liikuntaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  102. Pekka Kärkkäinen kirjoitti 22.7.2012 kello 13:18

    aexis: Jos nyt pilkkuja halutaan viilata (ja koskas ei haluttaisi…), niin päästöjen osalta tuo nyt ei ihan taida pitää paikkaansa kuin ehkä jonkun joutomaaviljelyä harrastavan fennovegaanin kohdalta. Vaikka autojen polttomoottorien hyötysuhde jättääkin aika runsaasti toivomisen varaa, niin kyllä homo sapiens sapiensin metabolia jää vertailussa selkeällä marginaalilla kakkoseksi. Kuvitteelliset päästösäästöt on siis aika helposti neutraloitu syömällä fillaroinnin päälle se päivän ylimääräinen kinkku-muna-juusto-sämpylä.

    Jatketaan välimerkkien viilausta. Ihminen ei syö samalla tavalla kuin auto kuluttaa bensaa. Auto ei voi lihoa, emmekä me syö vain energiantarpeeseen. Painava ihminen kuluttaa enemmän energiaa samalla liikunnalla (tai liikkumattomuudella) kuin kevyempi, joten liikunnasta johtuva kevyempi paino pitäisi myös huomioida päästölaskelmissa. (Mitähän Osmokin painaisi, jos ei olisi intohimoinen pyöräilijä ja tekisikö huonokuntoisempana ja vähemmän vireänä eduskunnassa epäekologisempia päätöksiä.)

    Koneiden toimintaa voidaan usein tarkastikin laskea, mutta ihminen on usein taskulaskimelle liian……äh, ihminen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  103. Mikko Laaksonen kirjoitti 22.7.2012 kello 20:44

    Tuomas S.: Kello 22 jälkeen yksi tilataksi ajoi bussin 45 reittiä joenrannasta vuoren päälle.

    Kyseiselle tilataksille oli varmaankin myös muuta käyttöä klo 06 – 22 Lyonin kokoisessa kaupungissa mutta klo 22 jälkeen vähemmän ajoa.

    Ongelma on siinä, että monilla laita-alueilla ei ole tuolle pienkalustolle riittävästi muuta käyttöä.

    Jos mittariin tuli 200 e, olisi ainakin Suomessa kilpailutetussa liikenteessä ollut halvempaa ajaa bussilla myös klo 22 – 01, koska olisi maksettu vain kuljettajan palkka (tasoa 30-35 e/h + kilometrit) Suoritteiden hinnat kun eivät kilpailutetussa liikenteessä muutu iltaisin tai viikonloppuisin. Sen sijaan liikennelaitosmuotoisen toiminnan kulut ovat eri asia tilaajan kannalta. Tämä on kuitenkin aika pitkä stoori.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  104. Mikko Laaksonen kirjoitti 22.7.2012 kello 20:57

    Touko Mettinen:
    Eli minä hakisin keinoja, joilla yhä suurempi osa ihmisistä tekisi työ- ja huvimatkansakin polkupyörillä.

    Niin minäkin haen. Polkupyöräily ja joukkoliikenne pitäisi vain nähdä toistensa liittolaisina, ei vihollisina.

    Polkupyöräily soveltuu kaupungeissa hyvin kohtuuterveille, kohtuukuntoisille noin kymmenvuotiaasta vanhaan matkoille, jotka itse kukin jaksaa pyöräillä. Niissä olosuhteissa, joissa itse kukin jaksaa pyöräillä.

    Itselleni se “en jaksa pyöräillä” fiilis tulee vasta yli 10-15 km matkoilla, yli -20 asteen pakkasessa tai pahassa, osin jäätyneessä sohjossa. Monelle vain tulee jo esimerkiksi heti kun on miinusasteita. Tai kun pitäisi laittaa sadetta pitävä vaate päälle.

    Suurilla kaupunkiseuduilla on myös paljon matkoja, jotka ovat liian pitkiä pyöräiltäväksi päivittäin, ympäri vuoden, kohtuukuntoisellekin.

    Oma käsitykseni on, että Suomessa Helsingin seudulla joukkoliikenteen merkitys on suurempi kuin pyöräilyn. Turun ja Tampereen seuduilla tasoissa. Sitä pienemmillä seuduilla pyörä on lyhempien matkojen vuoksi merkittävämpi.

    Siitä huolimatta kaikilla seuduilla on tasapuolisesti panostettava sekä pyöräilyyn että joukkoliikenteeseen, koska:
    – Kaikkien ei ole mahdollista pyöräillä arkimatkoja iän, kunnon tai terveyden vuoksi.
    – Osa matkoista on liian pitkiä.
    – Välillä sää on sellainen, että ei voi pyöräillä, vaikka tätä rajaa voi varusteilla ja vaatteilla muuttaa.

    Parhaimmillaan lisäksi pyöräily ja joukkoliikenne tukevat toisiaan. Esimerkiksi monien seutujen raideliikenne ja pyöräily tukevat toinen toisiaan.

    On myös kaupunkeja, jotka ovat panostaneet liikaa vain pyöräilyyn ja joukkoliikenne on jäänyt lapsipuolen asemaan. Tanskan Kööpenhaminaa ja Odensea pidän tässä suhteessa varoittavina esimerkkeinä, vaikka ne ovatkin pyöräilykaupunkeina hienoja. Onneksi ainakin Odensessa tilanne on korjautumassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  105. Tiedemies kirjoitti 23.7.2012 kello 9:33

    Ihminen kuluttaa sen energiansa melkein joka tapauksessa. Fillarimatkan vaatima energiamäärä tulee äkkiä täyteen jo siitä, että syö lautasen tyhjäksi eikä heitä loppuja roskiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  106. Anna kirjoitti 23.7.2012 kello 11:59

    aexis: Vaikka autojen polttomoottorien hyötysuhde jättääkin aika runsaasti toivomisen varaa, niin kyllä homo sapiens sapiensin metabolia jää vertailussa selkeällä marginaalilla kakkoseksi.

    Kyllä se Homo Sapiens siellä autonratissakin istuessaan energiaa kuluttaa. Ymmärtääkseni ihmisellä liikunnan aiheuttama energian lisäkulutus on melko vähäistä suhteessa kokonaiskulutukseen.

    Puhumattakaan siitä, että useimmat meistä syövät joka tapauksessa yli tarpeen, ja liikunnasta on muutakin hyötyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  107. aexis kirjoitti 23.7.2012 kello 21:49

    http://www.guardian.co.uk/environment/2010/jun/08/carbon-footprint-cycling

    The carbon footprint of cycling a mile:
    65g CO2e: powered by bananas
    90g CO2e: powered by cereals with milk
    200g CO2e: powered by bacon
    260g CO2e: powered by cheeseburgers
    2800g CO2e: powered by air-freighted asparagus

    I have based all my calculations here on the assumption that you burn 50 calories per mile. The exact figure depends on your fitness (the fitter you are, the less energy you will need), how fast you go (the faster, the more calories you will burn), how heavy you are and how much you use the brakes.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  108. Jussi Ahtola kirjoitti 24.7.2012 kello 15:55

    Soininvaara on ihan oikeassa siinä, että Matkahuollon hoivaama bussiliikenne on tullut tiensä päähän. “Yrittäjävetoisuus” on mantra, joka tarkoittaa sitä, että bussiyhtiö saa matkustajamäärästä riippumatta tietyn rahasumman, koska ely (eli aiemmin lääninhallitus) ostaa vuoroja kannattomattomilta osuuksilta. Yksinoikeus on turvannut bussifirmalle mahdollisuuden saada tietyn osuuden koko tuki itselleen.

    Sen sijaan Helsingin Bussiliikenteen kohtalo vihreiden (kokoomuksen puisto-osaston) käsissä on aika julma. Vihreät ja kokoomus tiesivät tasan tarkkaan, että HKL-Bussiliikenne oli osa laitosta ja tuotti erittäin täsmällisesti, hyvin ja hyvällä kalustolla tietyn tason. Yhtiöittämisellä bogot ja soininvaarat yms halusivat ainoastaan tuoda laitoksen osan kilpailluille markkinoille ja tätä kautta päästä siitä eroon. HKL:n palanen siis alkoi taistoon vahvasti pääomitettujen ulkomaisten firmojen kanssa. Lopputulos on nolla. Pitämällä HKL:n itsellään kaupunki olisi voinut säädellä mitä palvelua se ostaa ja sitä kautta voinut säädellä hintoja. Nyt kaikki näkyy “miinuksena” Helb:n tuloksessa ja vihreät talousnero Ylikahrin johdolla ovat toteuttamassa unelmaa siitä, että kaupunki omistaa yhä vähemmän. Kumma kyllä en ole kuullut Wienin, Berliinin tai Münchenin suunnittelevan bussiyhtiönsä myyntiä, heille lienee kunnia-asia se, että kaupunki itse on kaupungissa herra. Ylikahrin lapsellinen huoli yhtiöiden tasapuolisuudesta on aika lapsellinen, sillä edelleen kaupungilla saa olla omaa tuotantoa ja missään ei ole todistettu, että se olisi huonompaa. Edullisuus kilpailutusideologiaan syntyy siitä, että hintoja poljetaan, ulkomaiset firmat tuovat roskakalustoa ja toiminta pyörii tappiolla. Parasta olisi, jos tietty osa bussiliikenteestä olisi HKL:N hoidossa ja osa kilpailutettaisiin. Tämä ei tietenkään vihreille kelpaa, kun uusliberalistista ideologiaa toteutetaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  109. Osmo Soininvaara kirjoitti 24.7.2012 kello 16:00

    hei haloo!
    Jokin raja siinäkin on, paljonko historiaa voi vääristää.
    Ennen yhtiöittämistä HKL oli jo altistettu kilpailulle ja virastomuoto ei ainakaan parantanut sen kilpailukykyä. Jos se olisi jatkanut laitoksena, koko järjestely olisi kaatunut tuomioistuimessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  110. Kalevi Kämäräinen kirjoitti 25.7.2012 kello 8:47

    Liikenneministerinkin nyt tultua esille korostamaan muutoksen merkitystä voisi kysyä, miksi vastaavat perustelut eivät päde rautateillä samoista ongelmista huolimatta. http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/112224-miksi-ministeri-kyll%C3%B6nen-kohdistaa-uudistamistarmonsa-vain-linja-autoalaan

    Terveisin Kalevi Kämäräinen
    http://www.facebook.com/pages/Rautatiematkustajat/158345494253217

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  111. Jussi Ahtola kirjoitti 25.7.2012 kello 14:35

    Hei Haloo,
    iso osa Euroopan kaupungeista tuottaa liikenteensä itse, esimerkkinä Tampere, joka tuottaa osan itse ja kilpailuttaa osan. “Virastomuoto” on termi, jota uusliberalistit ja kokoomuksen puisto-osasto vihreät käyttävät pelotteluun siitä, kuinka huonoa oma tuotanto on aina ja ikuisesti. Mikään ei olisi pakottanut yhtiöittämään HKL:n bussiliikennettä, vaan kyse oli vihreiden ja kokoomuksen juonesta, jolla koko bussiliikenteestä haluttiin eroon. Kuten todettua, HKL:lle olisi voitu antaa tietty osa ja kilpailuttaa osa. Oikeudellisesti kestämätön ratkaisu saatiin ja haluttiin, kun laitos pantiin osallistumaan yhtiöiden kanssa kilpailuihin. Keppihevosena toki oiva, muttei välttämätön ratkaisu. Harmi, kun vihreät eivät ole yhtä kiinnostuneita siitä, paljon tp-hakijoiden +muiden tyhjäntoimittajien tuet vievät vuosittain. Sen sijaan kaupungin oma bussiliikenne on ongelma, joka ratkaistaan nyt myymällä se pois ideologisista syistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  112. Lassi Hietanen kirjoitti 25.7.2012 kello 18:05

    Kun mietitään sitä millä kaupunkialueella liikutaan, niin eri mieltä voi eri perusteilla olla mutta kukaan faktoihin tutustunut ei voi kyseenalaistaa ympäristön kannalta huonointa: mopo, mönkijä tai moottoripyörä. En ole kymmeneen vuoteen ajanut autolla joka kuluttaisi yhtä paljon kuin mikään noista (vaikka tilaa viidelle ja painoa noin 1,4 tonnia) ja jos sallimme mopoille 50 000 kertaiset hiilivetypäästöt kuten nyt teemme niin olisi syytä kieltää allergisien ihmisten ja astmaatikkojen oikeus elää.

    Voiko olla tyhmempää virkamiestä kuin se joka vaatii autojen päästöjen (hiilivetypäästöjen) leikkaamista muttei vaadi mitään noilta vapaamatkustajilta. Mielestäni hupivehkeillä pitäisi olla kertaluokkaa tiukemmat päästörajat, ei vapautta työntää muiden keuhkoihin mitä tahansa. Ja millä melulla tahansa. Miksi 50% Harrikan ostajista ajaa suoraan kaupasta pajalle ja poistaa äänenvaimentimet ja vähäiset pakokaasujen puhdistuslaitteet ja etujärjestön puheenjohtaja sitten syyttää poliisia pikkumaisuudesta kun ovat alkaneet mitata melua? Tosin sana melu on välillä väärä sana: kun ylitetään 130 desibeliä kuten noiden pyörien kohdalla usein tehdään ei ihminen enää koe sitä äänenä vaan pelkkänä kipuna ja kuulo vaurioituu yhdestä kerrasta. Ja näillä pörrätään kaupungin keskustoissa, varsinkin öisin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  113. Osmo Soininvaara kirjoitti 25.7.2012 kello 19:17

    Lassi Hietanen
    Olisi kiva saada jokin lähdeviite väitteelle, että mopon kulutus olisi suurempi kuin henkilöauton.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  114. anonyymi kirjoitti 26.7.2012 kello 11:54

    On.

    Eikös olekin ikävää ja vaikealukuista, kun esimerkiksi JouniL laittaa kysymyksen vasta vastauksensa jälkeen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  115. ij kirjoitti 26.7.2012 kello 13:35

    Jussi Ahtola:
    Vihreät ja kokoomus tiesivät tasan tarkkaan, että HKL-Bussiliikenne oli osa laitosta ja tuotti erittäin täsmällisesti, hyvin ja hyvällä kalustolla tietyn tason. Yhtiöittämisellä bogot ja soininvaarat yms halusivat ainoastaan tuoda laitoksen osan kilpailluille markkinoille ja tätä kautta päästä siitä eroon. HKL:n palanen siis alkoi taistoon vahvasti pääomitettujen ulkomaisten firmojen kanssa. Lopputulos on nolla.

    Tuo on vain osa tarinaa. Kannattaa muistaa, että HKL:n kuskeilla oli hyvin erikoiset työehdot, mikä teki uusien kuskien värväämisen hankalaksi – he menivät mieluummin kilpaileviin, yksityisiin, firmoihin töihin. Lyhyesti: vanhat kuskit saivat parhaat vuorot ja parhaat palkat, heillä oli oikeus valita työt päältä; uudet kuskit saivat mitä silppua jäi jäljelle. Kuka lähtee uudeksi kuskiksi tuollaiseen firmaan, jos on vaihtoehtoja.

    Samoinhan bussikuskit muuallakin yrittivät häätää opiskelijoita pois ratista viikonloppuvuoroja tekemästä – niiden piti, muhkeine viikonloppulisineen, kuulua vanhoille vakikuskeille (AKT:n Timo Räty Iltalehdessä 16.11.2004).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  116. Seppo Vepsäläinen kirjoitti 30.7.2012 kello 12:52

    Osmo Soininvaara: Ennen yhtiöittämistä HKL oli jo altistettu kilpailulle ja virastomuoto ei ainakaan parantanut sen kilpailukykyä. Jos se olisi jatkanut laitoksena, koko järjestely olisi kaatunut tuomioistuimessa.

    HKL-bussiliikenteen mahdollisuudet menestyä yhtiömuodossa kilpailussa olisivat olleet varsin kohtuulliset, jos sitä ei olisi fuusioitu STA:han.

    Fuusio oli yritys peittää epäonnistunutta omistajapolitiikkaa. STA oli päästetty rapakuntoon ja fuusio-offensiivi esiteltiin HKL-bussiliikenteen pelastusoperaationa. HKL-bussiliikenteen taloudellinen tilanne oli fuusiovaiheessa kyllä tappiollinen, mutta sen kehittämisohjelma puri hyvin ja ilman fuusiota se todennäköisesti olisi päässyt kuiville.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus




Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.