Miksi Saksan kilpailukyky on muilta pois

18.6.2012 · Aihe: _ 

Aloitetaan ensin vaihtotaseella, joka kertoo kansantalouksien velkaantumisesta (alijäämäinen vaihtotase) tai säästämisestä.

Oletetaan ensin, että jokaisella maalla on oma valuuttansa. Markkinatalousmaa ei voi pitkään pitää yllä keinotekoista valuuttakurssia. Suomi yritti parikymmentä vuotta sitten, ja huonosti siinä kävi. Jos maan vaihtotase on alijäämäinen, se joutuu ostamaan ulkomaanvaluuttaa enemmän kuin myy sitä ja maksaa tuon kaupan omalla valuutallaan. Siksi sen oma valuutta halpenee. Jos vaihtotase on ylijäämäinen, maan valuutan arvo vastaavasti nousee. Alijäämäisen maan valuttaa siis devalvoituu parantaen sen kilpailukykyä ja ylijäämäisen revalvoituu heikentäen sen kilpailukykyä. Näin valuuttakurssin vaihtelut pyrkivät tasapainottamaan vaihtotaseet.

Tästä on muutama poikkeus: jos maan valuuttaa käytetään laaja-alaisesti reservivaluuttana, se voi ”myydä seteleitä” (ja bittejä) ja näin rahoittaa alijäämänsä (USA). Jos maa ei ole markkinatalous, se voi manipuloida kurssia (Kiina) ja jos maassa on tarve säästää rahaa pahan päivän varalle, koska eläkejärjestelmä ei ole kunnossa tai eläkejärjestelmä on rahastoiva (Japani, Kiina, osin Suomi), se voi ylläpitää pitkäänkin ylijäämäistä vaihtotasetta ilman valuutan revalvoitumista.

Euroalueen vaihtotase on tämän takia keskimäärin jokseenkin tasapainossa. Jos yksi euromaa (Saksa) hankkii huomattavan vaihtotaseen ylijäämän, euron kurssi nousee ja koko alueen yhteenlaskettu vaihtotase tasapainottuu. Suhteessa Yhdysvaltain dollariin euron kurssi ehti nousta yli 50 prosenttia, ennen kuin eurokriisi on sitä onneksi vähän laskenut. Saksan ja Suomen ylijäämistä johtunut kurssin nousu leikkaa kilpailukykyä tasaisesti kaikilta euromailta, myös niiltä, joiden kilpailukyky ei ollut järin hyvä alun perinkään. Euron 50 prosentin revalvaatio on suurena syynä oliivivyöhykkeen vaikeuksiin, ja on se haitannut myös Suomen vientiä. Vastaavasti Saksan talous on hyötynyt huomattavasti siitä, että oliivimaiden alijäämien ansiosta euron kurssi nousi niin vähän. Ilman euroa ja oliivivyöhykkeen räpiköimistä euron sisällä Saksan parantunut kilpailukyky olisi valunut valuutan rajuun revalvoitumiseen.

Saksan tuottavuutta ja muun maailman inflaatiota alemmat palkankorotukset ovat suurena syynä oliivivyöhykkeen maiden VAIHTOTASEIDEN alijäämiin. Oliivivyöhykkeen alijäämät ovat vastaavasti tehneet mahdolliseksi Saksan ylimäämät.

Tässä oli siis kyse vaihtotaseen alijäämästä. Se on eri asia kuin julkisen talouden alijäämä, mutta yhteys näiden alijäämien välillä vallitsee.

Vaihtotaseen alijäämä tarkoittaa, että jonkun on kansantalouden sisällä velkaannuttava, kotitalouksien, yritysten tai valtion. Kaikissa maissa, jopa Kreikassa, yksityissektori velkaantui ensin. Itse asiassa yksityissektorin velkaantumien ja siihen liittynyt kuplatalous tuotti petollisen paljon verotuloja valtioille. Kun velka alkoi hirvittää ja kotitaloudet sekä yritykset alkoivat karsia menojaan, ne tulivat karsineeksi myös toistensa tuloja (kansantaloudessa toisen meno on toisen tulo) ja sitä kautta valtion tuloista saamia verotuloja samalla, kun työttömyys nousi ja synnytti menoja valtiolle. Vaihtotaseen alijäämä kääntyy lähes aina lopuksi julkisen talouden alijäämäksi. Tai jos velka ei alkanut hirvittää velallista, se alkoi hirvittää pankkeja, jotka joutuivat vaikeuksiin, kun velalliset eivät pystyneet maksamaan velkoja eivätkä edes korkoja. Kun pankit kaatuivat valtioiden niskoille, valtiot joutuivat suuriin vaikeuksiin (Irlanti, Espanja).

Kommentit

51 Vastausta artikkeliin “Miksi Saksan kilpailukyky on muilta pois”

  1. Ossi Mäntylahti kirjoitti 18.6.2012 kello 21:50

    Mielenkiintoinen kirjoitus Osmo. Otatko kuitenkin huomioon, että euro on maailman toiseksi suosituin reservivaluutta heti Yhdysvaltojen dollarin jälkeen? Ero on toki merkittävä, mutta taala ja euro painivat sentään samassa sarjassa.

    Miksi EKP:llä ei olisi periaatteessa ihan samaa rahanpainamisen mahdollisuutta kuin Yhdysvalloilla dollarien suhteen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.6.2012 kello 22:01

    Osii Mäntylahti,
    Käsittelin tätä asiaa siinä Savon Sanomien kirjoituksessa “Mikä euroaluetta vaivaa”. Reservivaluutta-ominaisuuden takia Euroalueen pitkäan ajan vaihtotase on väkisin vähän alijäämäinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Seppo S kirjoitti 18.6.2012 kello 22:18

    Yksi syy Saksan kilpailukykyyn on se, että saksalaiset yritykset ilmat investoineet merkittävästi Itä-Euroopan maihin erityisesti 2004-06 hyödyntäen näiden maiden ammattitaitoista edullista työvoimaa. Se on osaltaan myös pitänyt saksalaisen työvoiman kustannuksia matalana.

    Joten millähän mekanismilla palkat Saksassa saataisiin nousuun? Jos ne nousivat, työpaikkoja siirtyisi Itä-Eurooppaan, ei Etelä-Euroopan kriisimaihin. Joten ei ne nouse. Siksi euroalueen kriisimaissa tarvitaan palkkojen laskua, mikä tuo omat ongelmansa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Evert The NeveRest kirjoitti 18.6.2012 kello 22:48

    Euron korkea arvo ei pure Saksan perusteollisuuteen, koska sen premiun-tason autot ja muut vientituotteet ovat haluttuja hinnasta huolimatta.

    Yhdysvalloissakin autoteollisuus jämähti paikalleen. Saksalaiset auto valtasivat premium luokan ja japanilaiset pikkuautoluokan.

    Nokian asema matkapuhelimissa oli niin vahva, että vientiä ei haitannut, vaikka euro oli 1,5 dollaria. Sitten Nokia sössi ja lopun tiedämmekin.

    Turussa tehtiin maailman suurimpia risteilijöitä Yhdysvaltoihin euron yliarvostuksesta huolimatta. Niiden luovutus näkyy piikkinä Suomen kauppa- ja vaihtotaseissa.

    Sitten Saksa katkaisi tilausputken ja nappasi 1,4 miljardin laivatilauksen. Laivanrakennusosaaminen ei ollut ratkaiseva tekijä vaan Saksan ja telakan osavaltion tukiosaaminen.

    Mitenkä olisi, jos nostettaisiin Nokia takaisin jaloilleen. Suomen valtio unohtaisi euroalueen velkamaat ja vippaisi miljardit nokiankännykänostoluottoihin Romaniaan, Bulgariaan…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. auvo rouvinen kirjoitti 18.6.2012 kello 22:55

    EKP olisi mahdollista rahoittaa kriisimaita ja se on pitkällä aikavälillä ainut toimiva ratkaisu. Sauli Niinistökin myönsi kun Krouvissa kysyin mielipidettä. Samoin Raimo Ilaskivi kirjoitti blokin se on sitten setelirahoituksen aika. Mä blokkasin:

    http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/88544-ekpn-rahoitus-kansalaispalkkaan

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Seppo Korppoo kirjoitti 18.6.2012 kello 22:59

    Minun mielestäni kysymys “Miksi Saksan kilpailukyky on muilta pois”, on nykytilanteessa Suomen kannalta väärä.

    Yhtäältä vaikeuksissa olevat valtiot ovat itse aiheuttaneet holtittoman ylivelkaantumisensa ja jättäneet myöskin taloutensa kehittämisen vuosikausiksi hunnigolle.

    Vuosien varrella Euroopan miniongelmista onkin nyt sitten kumuloitunut megaongelma, joka on kooltaan 7000 miljardia euroa.

    Toisaalta on käynyt selväksi, että kyvyttömät Europoliitikot eivät ole tajunneet tilanteen vakavuutta, eikä heillä enää ole edes resursseja nopeasti ratkaista näitä megaluokan ongelmia.

    Sen sijaan Eurojohtajat tekevät näennäisiä ja tehottomia miniratkaisuja, pakon edessä, viime hetkellä.

    Euroopasta puuttuu siis nyt täysin tulevaisuuden visio ja voima sen toteuttamiseen.

    Tässä tilanteessa Suomella ei ole aikaa hukattavana.

    Sen ei pidä tuhlata vähiä resurssejaan ja yrittää ryhtyä “Euroopan pelastajaksi”, vaan Suomen on nyt nopeasti itse ratkaista omat ongelmansa.

    Suomen pitää nyt rajuilla otteilla saada takaisin kilpailukykynsä ja taloutensa nousuun.

    Seppo Korppoo
    Yrittäjä, jonka on pakko olla kilpailukykyinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Antitrolli kirjoitti 18.6.2012 kello 23:11

    “Kaikissa maissa, jopa Kreikassa, yksityissektori velkaantui ensin. Itse asiassa yksityissektorin velkaantumien ja siihen liittynyt kuplatalous tuotti petollisen paljon verotuloja valtioille. Kun velka alkoi hirvittää ja kotitaloudet ja yritykset alkoivat karsia menojaan, ne tulivat karsineeksi myös toistensa tuloja…”

    Ja Suomessa sosiaalidemokraattiset valtiovarainministerit kevensivät veroja, jotta valtiolle ei syntyisi puskuria. Sosiaalidemokraatit kutsuivat tätä vastuulliseksi talouspolitiikaksi ja keskustalaiset köyhän asiaksi.

    Taloustieteilijät olivat hiljaa. Ainoastaan Markku Uusipaavalniemi varoitti asiasta, mutta koska hänellä ei ole taloustieteellistä koulutusta, häntä ei tarvitse kuunnella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Antsa kirjoitti 18.6.2012 kello 23:14

    Mielenkiintoinen kirjoitus. Mutta mikä on johtopäätös. Se jäi puuttumaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Janne Rantanen kirjoitti 18.6.2012 kello 23:51

    Osmo Soininvaara kirjoitti:
    > Ilman euroa ja oliivivyöhykkeen räpiköimistä
    > euron sisällä Saksan parantunut kilpailukyky
    > olisi valunut valuutan rajuun revalvoitumiseen.

    Osmo,

    Jos Saksa nostaisi palkkojaan nyt heti esim 20%:lla, helpottaisi se toki kuvaamallasi tavalla euroalueen sisäisiä epätasapainoja, koska Saksan kilpailukyky laskisi mm. meitä ja etelänmaita vastaan. Mutta tämäpä todennäköisesti nostaisi euron arvoa mm. dollaria vastaan, koska etelän velkaantumisen ainakin osittainen ratkaiseminen laskisi koko euroalueen riskipreemioita ja ehkäpä eurosta tulisi vihdoin se varteenotettava maailman toinen reservivaluuttakin (huom: tästä puhuttiin yleisesti vielä niinkin myöhään kuin vuonna 2009 🙂

    Mutta miten kävisi Saksan? Maa menettäisi euroalueella vientitulojaan, koska muut euromaat kuten me pystyisimme kilpailemaan tuotteinemme paremmin esim. Espanjan markkinoilla saksalaisten yritysten nousseitten kulujen takia. Saksa (ja myös me) kärsisimme lisäksi esim. Kiinan kaupassa, koska euroalueen ulkopuoliset yritykset pärjäisivät keskimäärin euroalueen yrityksiä paremmin hintakilpailussa toisaalta Saksan nousseista työvoimakustannusten ja toisaalta euron vahvistumisen takia.

    Eli jep: nostetaan vaan Saksan palkkoja, niin saadaan Eurooppaan lisää ongelmia euroalueen ulkopuolisen viennin hyytyessä entistäkin pahemmin. Tämän takia jäljelle jää näillä palstoilla paljon parjattu vaihtoehto: etelänmaiden tulee joko pistää kilpailukykynsä Saksan tasolle tai perustaa oma valuuttaunioninsa. Tai voimmehan me ”protestanttisen Euroopan ihmeetkin” perustaa sen oman valuuttamme ja jättää etelänmaat devalvoituvaan euroon…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. teekkari kirjoitti 18.6.2012 kello 23:53

    Teoriassa EKP voisi toki painaa seteliä niin paljon että euro devalvoituisi. Mitä näillä uusilla seteleillä sitten tehtäisiin ja kenelle ne annettaisiin on toinen asia. Oliivimaiden vaihtotaseeseen sillä ei olisi juuri vaikutusta, ne kun käyvät suurimmaksi osaksi kauppaa muiden euromaiden kanssa. Kilpailukykyerot alueen sisällä eivät muuttuisi.

    Tällainen muun maailman välillinen verottaminen seteleitä painamalla toisi toki väliaikaista helpotusta euroopan kriisiin, mutta kerrannaisvaikutukset globaalitalouteen voisivat kyllä olla arvaamattomat. Varsinkin jos jenkit päättäisivät vastata lisäämällä kierroksia omiin painokoneisiinsa, jonka jälkeen Kiina tulisi pian perässä. Inflaatiokilpailu suurten talouksien välillä tuskin johtaisi mihinkään kovin hyvään…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. uusi kasvo täällä kirjoitti 19.6.2012 kello 5:12

    -joo hyviä huomioita,mutta itse ratkaisuun:miten vaihtotase/kauppatase saadaan + merkkiseksi, Suomessa kun ei uusia Nokioita ole tiedossa?

    -sisäinen devalvaatioko?
    onko esimerkkejä kansantalouksista joissa se on onnistunut?
    kovasti Kreikassa ja Espanjassa sisäistä devalvaatiota ajetaan muttei taida onnistua..

    taloushistoriaa en tunne riittävän hyvin,joten joku voi kertoa missä maassa sisäinen devalvaatio on onnistunut ja kansakunnan talous on muuttunut kilpailukykyiseksi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Antti R. kirjoitti 19.6.2012 kello 7:48

    Mielenkiintoisessa Naturessa julkaistussa artikkelissa sivuttiin Etelä-Euroopan vaihtotasetta öljyn hinnan näkökulmasta:
    “The price of oil is likely to have been a large contributor to the euro crisis in southern Europe”

    http://www.nature.com/nature/journal/v481/n7382/full/481433a.html?WT.ec_id=NATURE-20120126

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Raimo K kirjoitti 19.6.2012 kello 8:13

    Enpä ole täysin vakuuttunut, että se noin menee.
    Jos Adam Smithiin uskotaan liian konkrettisesti, hakoteille joudutaan (eikä Smith tiettävästi sanonut näkymättömästä kädestä mitään).
    Jos vain vienti kasvattaa varallisuutta, TallinkSiljalle Viroon tehty laiva lisää varallisuutta, mutta Vikingille Ahvenanmaalle tehty ei – ja kuitenkin Vikingille on laiva valmistumassa, turhaanko?
    Ja Saksan ylijäämät koostuvat kyllä paljolti muusta kuin köyhän etelän ostoksista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. JTS kirjoitti 19.6.2012 kello 8:35

    Ei ihan noin mene enää.

    Jos Saksan vienti hyytyy, samalla lama iskee heidän vientiteollisuutesa alihankkijaverkostoon.

    Kansantalous ei ole kovin relevanttitarkasteluyksikkö, valuutasta riippumatta. Kyse on koko toimialan verkostotosta kuluttajille saakka.

    Suomalaisen konepajateollisuuden vienti on merkittävässä määrin juuri Saksan (itävallan jne) vientiteollisuudelle alihaintaa sekä laitteita.

    Sivujuonne tässä on, että USA maksatuttaa pari sotaansa muilla, mikä on johtanut euron ylihinnoitteluun.

    Muuten – kun 2008 – 2009 konepajateollsiiuus vähensi väkeä roimasti se ei littänyt uutiskynnystä. Nyt ict-alan samansuuruinen vheännys johtanee suruliputukseen, hätätrilapaikkakuntiin ja muuhun vastaavaan. Ilmesesti äänestäjien tulotasolla tai äänestyspotentiaalilla on merkitystä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. JouniL kirjoitti 19.6.2012 kello 8:41

    Lähdet selvästi tarkatelemaan asiaa Kreikkalaisesta näkökulmasta. Onhan se tietysti hyvä, mutta voiko se olla ratkaisu ongelmiin?

    Arvioisi ovat pitkälle totta, mutta kyllä Suomi on samanlainen ongelma kuin Saksakin oliivimaille.

    Suomi hyötyy suuresti etelän vaikeuksista koska valuutan arvo pysyy alhaalla. Myös matalista koroista hyödytään, tosin kuplan vaara on suuri.

    Heikko kohta on tuo syyte Saksan tuottavuuden pahuudesta.

    Jos tuottavuus olisi huono Saksa ja myös Suomi ei pystyisi myymään korkean jalostusasteen tuotteita esimerkiksi Kiinaan.

    Mitä oliivimaat myisivät.
    Mitä niillä on sellaista jota vaikka Kiinalaiset haluaisivat ostaa.
    Ei Bemaria, Mersu, Audia tai muutta vastaavaa.

    Tulos olisi kyllä tasaisempi varallisuuden jako, mutta kaikilla olisi huonommin. Eli suora analogia Neuvostoliittoon.

    Oikea ongelma on liian huono tuottavuus oliivimaissa. Hinnat ovat liian korkeat. Nyt Kreikkalaiset ovat ajaneet pois jo puolet turisteista. Turismi on elintärkeä.
    Se tarkoittaa että hintojen pitää edelleen laskea.

    He olettavat että pohjoisen maat tulevat elättämään heidät, ihan niin kuin syrjäseudut olettavat Suomessa pääkaupunkiseudun elättävän heidät.

    Taloudessa on olemassa tiety peruslainalaisuudet.
    Jos halutaa korkeaan elintasoa, tarkoittaen sitä että voidaan myös esimerkiksi sairaat hoitaa asiallisesti tulee nämä laina-alaisuudet ottaa huomioon.

    Elintaso tulee pitkäaikaisesta fikusta ja ahkerasta työnteosta.
    Laina on sama kuin viinaa ottaisi. Tuntuu ensin hyvälle, muuta krapula tulee jos ottaa liikaa.

    Kun elintaso on saatu aikaa voidaan sitten sitä jakaa. Ei toisin päin. Kreikka jälleen esimerkkinä.

    Halutaanko sitten korkeaa elintasoa?
    Ilmaista koulutusta, lähes ilmaista terveydenhuoltoa, kännyköitä, taulutelevisiota, sosiaaliturvaa jne. Alle sata vuotta sitten niitä ei ollut. Ei siitä ole kuin 1-3 sukupolvea ja suurin osa maailman maista elää niin.

    Toivoisin näihin ajatuksiin vastauksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. JouniL kirjoitti 19.6.2012 kello 9:12

    Virossa tehtiin sisäinen devalvaatio muutama vuosi sitten.
    Se onnistui ja nyt nousu on taas nopeaa.

    uusi kasvo täällä:
    -joo hyviä huomioita,mutta itse ratkaisuun:miten vaihtotase/kauppatase saadaan + merkkiseksi, Suomessa kun ei uusia Nokioita ole tiedossa?

    -sisäinen devalvaatioko?
    onko esimerkkejä kansantalouksista joissa se on onnistunut?
    kovasti Kreikassa ja Espanjassa sisäistä devalvaatiota ajetaan muttei taida onnistua..

    taloushistoriaa en tunne riittävän hyvin,joten joku voi kertoa missä maassa sisäinen devalvaatio on onnistunut ja kansakunnan talous on muuttunut kilpailukykyiseksi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. tpyyluoma kirjoitti 19.6.2012 kello 9:32

    Janne Rantanen: Mutta miten kävisi Saksan? Maa menettäisi euroalueella vientitulojaan, koska muut euromaat kuten me pystyisimme kilpailemaan tuotteinemme paremmin esim. Espanjan markkinoilla saksalaisten yritysten nousseitten kulujen takia. Saksa (ja myös me) kärsisimme lisäksi esim. Kiinan kaupassa, koska euroalueen ulkopuoliset yritykset pärjäisivät keskimäärin euroalueen yrityksiä paremmin hintakilpailussa toisaalta Saksan nousseista työvoimakustannusten ja toisaalta euron vahvistumisen takia.

    Eli siis Euroopan vientikilpailukyky edellyttää Euroopan talouden sössimistä, jottai euro vahvistu? 🙂

    Eli jep: nostetaan vaan Saksan palkkoja, niin saadaan Eurooppaan lisää ongelmia euroalueen ulkopuolisen viennin hyytyessä entistäkin pahemmin. Tämän takia jäljelle jää näillä palstoilla paljon parjattu vaihtoehto: etelänmaiden tulee joko pistää kilpailukykynsä Saksan tasolle tai perustaa oma valuuttaunioninsa. Tai voimmehan me ”protestanttisen Euroopan ihmeetkin” perustaa sen oman valuuttamme ja jättää etelänmaat devalvoituvaan euroon…

    Ja jos etelämaat nostavat kilpailukykynsä Saksan tasolle tai perustetaan Hansamarkka, niin Saksan kilpailukyky heikkenee suhteessa etelämaihin ja valuutan ulkoinen arvo nousee joka tapauksessa…
    Mä en nyt oikein ymmärrä sun pointtia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.6.2012 kello 10:06

    Hansamarkka tuhoaisi Saksan kilpailukyvyn. Suomen kannattaisi jäädä siihen oliivieuroon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Tiedemies kirjoitti 19.6.2012 kello 9:44

    JTS: Muuten – kun 2008 – 2009 konepajateollsiiuus vähensi väkeä roimasti se ei littänyt uutiskynnystä. Nyt ict-alan samansuuruinen vheännys johtanee suruliputukseen, hätätrilapaikkakuntiin ja muuhun vastaavaan.

    Tämä johtaa siihen, että suomalaisen lehdistön ja päättäjien mielestä Suomeen mahtuu kerrallaan vain yksi teollisuudenhaara. Kekkoslovakiankin aikana kovasti yritettiin, että muut kuin paperiteollisuus eivät saisi lainaa ainakaan halvalla. Nyt ei sentään ole Bror Wahlroosia junailemassa vuorineuvoskavereilleen halvalla pääomia, mutta kyllä sitä samaa mentaliteettia edelleen on. Uutta Nokiaa yritetään kuumeisesti etsiä. Päättäjien ja ilmeisesti kansalaistenkin mielestä on jotenkin hienompaa, että on iso kymmenien miljardien firma työllistämässä parikymmentätuhatta ihmistä kuin se, että on tuhansia muutaman kymmenen hengen firmoja tekemässä jotain duunarihommia, niinkuin jotain konepajajuttua.

    Onhan se noloakin. Mitä lie tyttökalentereita siellä on seinällä. Siniset haalarit ja ihme suikka päässä. Tupakoivatkin varmaan.

    Ziisus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Jaassu kirjoitti 19.6.2012 kello 9:54

    Kuka sijoittaja haluaisi ostaa Saksan tai Suomen valtion velkapapereita sen jälkeen kun EKP ryhtyisi painamaan rahaa ?

    Velkapaperien jälleenmyynti arvo laskisi ja korot nousisivat.
    Tämä taasen vaikuttaisi kaikkien euromaiden rahoituskustannuksiin ja pahentaisi eurokriisiä.

    Suomen tilanne vain pahenisi.
    Kriisiin ei taida olla muuta ratkaisua kuin se että euromaat ryhtyvät karsimaan valtioittensa menoja reippaasti tai irti eurosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.6.2012 kello 10:05

    Jaassu. Näinkö on käynyt Yhdysvalloissa ja Japanissa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Jaassu kirjoitti 19.6.2012 kello 9:59

    Vaihtotaseen alijäämä johtuu oliviivyöhykkeen maissa samasta seikasta kuin Suomessakin.
    Kulutetaan muiden maiden tuotteita ja palveluja enemmän mihin olisi varaa. Tämä onnistuu pitkään velkaa kasvattamalla mutta tilannetta vain pahentaen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Janne Rantanen kirjoitti 19.6.2012 kello 11:56

    tpyyluomu kirjoitti:

    > Eli siis Euroopan vientikilpailukyky edellyttää > Euroopan talouden sössimistä, jottai euro
    > vahvistu?

    Eurooppa kokonaisuutena on tällä hetkellä riittävän vientikilpailukykyinen, koska asiansa hyvin hoitaneitten maiden yritykset ovat pystyneet innovoimaan tuotteita, mitä esim kiinalaiset haluavat (onneksi) edelleen ostaa. Saksan autot, Koneen hissit yms yms. Hyviä esimerkkejä löytyy. Ongelma on siis etelänmaitten kyvyttömyys (vaiko peräti haluttomuus?) innovoida tuotteita, mitä muut haluavat ostaa. Tämä on tietysti pitempiaikainen ongelma, joten euroa tästä ei voida syyttää.

    > Ja jos etelämaat nostavat kilpailukykynsä
    > Saksan tasolle tai perustetaan Hansamarkka,
    > niin Saksan kilpailukyky heikkenee suhteessa
    > etelämaihin ja valuutan ulkoinen arvo nousee
    > joka tapauksessa… Mä en nyt oikein ymmärrä sun > pointtia.

    Jos (iso jos) etelänmaat nostavat kilpailuykynsä Saksan tasolla ja lisäksi pystyisivät tuottamaan korkean jalostusarvon tuotteita, niin meillähän ei olisi ongelmaa: nämä maat myisivät tuotteitaan mm. Kiinaan, Brasiliaan ja Venäjälle ja Euroopassa ei olisi talouskriisiä. Euro olisi totta kai vahvempi, mutta ei ainakaan tarvitsisi miettiä monimutkaisia tulonsiirtohässäköitä pohjoisesta etelään.

    Jos taas etelänmaat perustaisivat oman valuuttansa, he voisiva näin aluksi tukea kilpailukykyään devalvoimalla valuuttansa esim 50% euroon nähden, jolloin me pohjoisen ihmiset viettäisimme kaikki lomamme Kreikan saarilla. Tästä syntyvät tulot maa voisi (dream on…) sijoittaa esim koulutukseen siinä toivossa, että maahan syntyisi joskus joku kilpailukykyinen vientiyritys.

    Tämä oli mun pointti Teemu. Mikä sun pointti olikaan? :=)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. aexis kirjoitti 19.6.2012 kello 11:58

    Saksan epäreilun kilpailukyvyn suitsimista on pohdittu monasti aiemminkin. Esim. tässä voisi olla hyvä runko uusillekin suunnitelmille:

    http://en.wikipedia.org/wiki/Morgenthau_Plan

    Samoin FDR:ää mukaillen saisi helposti kirjoitettua nasevan alustuspuheen vaikkapa ministerineuvoston kokoukseen:

    “Too many people here in Europe hold the view that the German people as a whole are not responsible for what has taken place – that only Merkel and her cabinet are responsible. That unfortunately is not based on fact. The German people must have it driven home to them that the whole nation has been engaged in a lawless conspiracy against the decencies of modern civilization.”

    No, ihan oikeasti välillä kyllä tuntuu, että Euroopan kohtaloita on viimeistään 1800-luvun puolivälistä hallinneet mitä erilaisimmat suunnitelmat ja toimet Saksan kilpalukyvyn hallitsemiseksi tai rampauttamiseksi. Ilmeisesti nollasummapelimentaliteetista on mahdotonta luopua ja siksi aina syytetään menestyneitä kansakuntia omista virheistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. aexis kirjoitti 19.6.2012 kello 12:05

    Evert The NeveRest:
    Sitten Saksa katkaisi tilausputken ja nappasi 1,4 miljardin laivatilauksen. Laivanrakennusosaaminen ei ollut ratkaiseva tekijä vaan Saksan ja telakan osavaltion tukiosaaminen.

    Toi nyt ei kyllä pidä paikkaansa. Saksalaiset saivat tilauksen sillä, että heidän telakkansa oli jatkuvasti investoinut niin fasiliteetteihin kuin osaamiseenkin.

    Turussa sen sijaan tyydyttiin pitämään lähinnä paikat kunnossa norjalaisten imuroidessa telakkayhtiön kassan jatkuvasti kuiviin “konserniavustuksina” emoyhtiöille. Kun vuosikymmenen seisoo paikallaan, niin muut kerkiävät menemään tuottavuudessa aika pitkälle ohi – vaikka alussa olisikin ollut hyvä etumatka.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Ila I kirjoitti 19.6.2012 kello 12:44

    Osmo kirjoittaa asiaa mutta on myös valitettavan saksalaisvastainen. Tuosta muutama näkökanta.

    Eu:n tarkoituksena on edistää rauhaa ja vapautta. Jälkimmäinen ei ole mikään itsestäänselvyys edes EU:n omalla alueella, ja ympärillä kehitys menee koko ajan kehnompan suuntaan. Olisi hyvä edistää ekologisesti kestävää kehitystä ja globaalia vastuuntuntoa. Nämä ovat isoja juttuja. Vitun valuutta on pelkkä väline, mutta nyt siitä on tullut elämää suurempi juttu.

    Saksa ei ole aktiivisesti tavoitellut tai suunnitellut euroa. Euro oli hinta DDR:n lakkauttamisesta ja sen alueen osavaltioiden sulauttamisesta Liittoasavaltaan (mikä oli tarkalleen ottaen Perustuslain vastaista). Itämarkkojen vaihto 1-1 –suhteessa D-markkoihin oli ongelmallinen operaatio. Kaikki eivät uskoneet onnistumiseen tai Saksan talouden kantokykyyn. Vanhan diilin mukaan Saksa ei sano mitään olemattomista oliivipelloista tai ikuisesti keskeneräisistä rakennusprjokteista, jos Saksan isommista asioista ei sanota mitään. Tuo toimi niin kauan kuin – so lange – Saksalla oli aina enemmän rahaa noihin pikkukuluihin. Näin ei enää ole, jos puhutaan Espanjan tai Italian eurokriiseistä.

    Saksalaista työn suurempaa tuottavuutta ei voi millään rakenteellisilla uudistuksilla saati säästöillä siirtää toisiin maihin. Asiallinen ekonomisti tarkastelee tuottavuutta valikoivasti ja ajattelee ainoastaan metalliteollisuuden työpaikkoja tai hyvin koulutettuja asiantuntijoita jossakin byroossa. Kuitenkin myös jäteauto ja jakeluauto, jotka näennäisen kaaottisesti räpeltävät keskellä katua, ovat tehokkaita. Säiliörekka hidastelee, jolloin Porsche lähtee ohittamaan vaikka vastaan tulee. Suomalainen luulisi että kohta rytisee mutta Saksassa ei käy kuinkaan. Trans-henkinen baarinpitäjä pitää baaria omavaltaisesti ja mielivaltaisesti. Suomalainen asiantuntija ja vastuullinen päättäjä voisi tehdä numeroidun tai aihealueiden mukaisen luettelon kaikista ongelmista, joita toimintoihin liittyy tai niistä koituu. Ei koidu mitään. Baarinpitäjä on ohimennen erittäin tehokas, vaikka se ei ole edes tarkoitus. Internet-kahvilan (turkkilaistaustainen) pitäjä lähti johonkin, en saanut selvää mihin, nyt olen sitten täällä lukkojen takana, vaan kaipa tuo palannee. Olen ainoa asiakas, lokaali on täynnä viinaa ja käytössä olisi 20 tietokonetta + hallintajärjestelmä hakkeroitavaksi. Saksassa tämä toimii, Suomessa tai Kreikassa olisi ongelmia ja ongelmien ehkäisy maksaa eli alentaa työn tuottavuutta.

    Jos Saksa kovasti halutaan eroon eurosta, Saksa voi lähteä. Yhdysvalloissa myydään vuodessa miljoona saksalaisvalmistajien autoa, mutta ei yhtään ranskalaista. Ei tuo myynti D-markkaan siirtymisestä ratkaisevasti vähentyisi. Tehtaatkin ovat sitä paitsi Amerikassa, Meksikossa ja muualla. Jos Saksa siirtyy takaisin D-markkaan, tuontitavarat halpenevat ja kansa sitä kautta rikastuu. Toisaalta sitten Saksassa olisi ulkomaalaiselle kalliimpaa. Kumpi olisi parempi, tuon yritän tuota pikaa ratkaista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Evert The NeveRest kirjoitti 19.6.2012 kello 14:03

    Meyerin telkalla ei ollut edes mahdollisuutta tehdä jättiristeilijöitä. Ne olisivat jääneet jumiin jokisuistoon.

    Suurin infrasatsaus oli jokisuiston satojen miljoonien eurojen ruoppaus ja padotustyöt. Ne teki Saksassa osavaltio, ei telakka. Ilman näitä tämän suuruusluokan laivoja ei olisi voitu rakentaa Saksassa.

    Saksan pankkijärjestemä on Saksan yhtenä tekijänä kilpailukyvyn takana. Se on rahoittanut kriisimaiden saksantuontia. Pippalot menivät vain vähän överiksi…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. tpyyluoma kirjoitti 19.6.2012 kello 14:06

    Janne Rantanen: Tämä oli mun pointti Teemu. Mikä sun pointti olikaan? :=)

    Janne, niin sä siis vastasit kommenttiin, jonka pointti oli että ilman oliivimaiden rämpimistä, eli juuri sitä heikkoa kilpailukykyä, vähäistä teollisuutta, jne. euro olisi revalvoitunut mikä olisi syönyt Saksan(kin) kilpailukykyä. Ode ja moni muu minä mukaan lukien operoi oletuksella että kelluvat valuutan pyrkivät tasaamaan kauppataseen epätasapainot, eli jos saksalaiset yritykset keskimäärin ovat kilpailukykyisempiä kuin amerikkaiset niin saksan valuutta nousee suhteessa taalaan, mikä nostaa saksalaisten vientituotteiden hintoja ja laskee saksaan tuotavien tuotteiden hintoja eli syö kauppataseen ylijäämää. Oletus voi olla väärä, mutta en ymmärrä miten sitä vastaan voi argumentoida erittelemällä mistä se parempi kilpailukyky johtuu, koska ei sillä tämän mekanismin kannalta ole mitään väliä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. NukkuMatti kirjoitti 19.6.2012 kello 15:55

    Tuntuu, että joillain kommentoijilla on nyt noussut karvat pystyyn Saksan linjan kritisoinnista.

    Itse tulkitsen Osmon blogikirjoitusta niin, että pyrkimys ei suinkaan ole syyllistää tai rankaista Saksaa menestyksestään tai ottaa sitä pois. Päin vastoin, oletan, että useimmat pitävät useitakin Saksan ratkaisuja esimerkillisinä. Ja Saksan teknologista etumatkaa muiden kannattaa ilman muuta pyrkiä kuromaan umpeen. Tästä varmaankin kaikki ovat yhtä mieltä.

    Ongelma ei siis ole Saksan tehokkuus sinänsä vaan valuutta-alueen valuviat, jotka synnyttivät Etelä-Eurooppaan varallisuuskuplan, ja nyt kuplan puhjettua yhteisvaluutta tekee heikoille maille lähes mahdottomaksi nousta omin voimin. Suomikin tarvitsi devalvaation omasta pankkikriisistään nousemiseksi 90-luvulla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. aexis kirjoitti 19.6.2012 kello 16:26

    NukkuMatti:
    Tuntuu, että joillain kommentoijilla on nyt noussut karvat pystyyn Saksan linjan kritisoinnista.

    Ehkäpä toisenlainen otsikointi olisi saattanut auttaa tässä? Jos nimittäin tarkoitus ei tosiaankaan ollut kritisoida Saksaa, niin sittenhän sopivampi otsikko olisi ollut vaikkapa:

    “Miksi Etelä-Euroopan kilpailukyvyttömyys ja uudistushaluttomuus ovat turmiollisia”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. NukkuMatti kirjoitti 19.6.2012 kello 17:44

    aexis, kaikki tietävät, että Etelä-Euroopan kilpailukyvyttömyys on ongelma. Mutta harvempi ymmärtää, että yhteisvaluutta on entisestään pahentanut Etelä-Euroopan ongelmia ja se myös vahvistaa Saksan ylivoimaa, joka ei kuitenkaan vahvistusta tarvitsisi. Euroalue on vähän tämmöinen “winner takes all”-järjestelmä. Nyt on vain tultu siihen pisteeseen, että häviäjät ovat jo romahduksen partaalla ja näin ei voida enää jatkaa, tai kokonaisuus voittajia myöten lopulta häviävää.

    Mielestäni Saksaa pitäisi kritisoida sikäläisestä eurokriisin syiden tulkinnasta ja kriisin hoidosta, ei sen teollisuuden ja järjestelmien teknologisesta ylivoimasta. Osmo ei näytä suoraan kritisoivan Saksaa (blogin otsikoinnista huolimatta), ja Suomen hallitus kritisoi vielä vähemmän, ehkä Erkki Tuomiojan rohkeita lausuntoja lukuunottamatta. Mutta Saksa on valinnut kriisin hoitamiseen väärän tien, josta esimerkiksi Ruotsin hallitus on julkisesti varoittanut jo viime vuonna.
    (ks. esim. http://www.regeringen.se/sb/d/7674/a/177808 )

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. NukkuMatti kirjoitti 19.6.2012 kello 18:04

    Väännän tämän oman Saksa-Suomi-kritiikkini vielä rautalangasta:

    Nykytilanteessa on Suomelta suuri virhe myötäillä Saksaa, jolla on oma etunsa ajettavana pankkiensa saatavien pelastamisessa muiden euromaiden rahoilla. Erityisesti tämä on virhe Saksan CDU:n palkitsemalta pääministeri Kataiselta, joka puheissaan osoittaa huomattavaa kritiikittömyyttä, toisin kuin vaikkapa presidentti Niinistö ja ulkoministeri Tuomioja.

    Saksan myötäilyn sijaan Suomen kannattaisi etsiä liittolaisia sellaisista maista, jotka Suomen tapaan ovat vaarassa joutua sivullisina sijaiskärsijöiksi suurten maiden määräillessä. Näitä maita voisivat olla mm. Viro, Itävalta ja Alankomaat, sekä mahdollisesti myös Ruotsi ja Tanska, vaikka jälkimmäiset eivät euroalueeseen kuulukaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Tonni käteen kirjoitti 19.6.2012 kello 19:16

    Osmo
    “Hansamarkka tuhoaisi Saksan kilpailukyvyn. Suomen kannattaisi jäädä siihen oliivieuroon.”

    Suomen vaihtotase on himpun verran alijäämäinen eli tuossa mielessä euron nykyinen kurssi on pelkkää Suomea ajatellen oikea.

    Kysymys on siitä millainen taloussopimus Hansamarkassa olisi ja millainen taloussopimus tulevassa (oliivi)eurossa on. Hansamarkassa Saksan täytyisi tehdä rakenteellisia tulonsiirtoja Suomelle ja vastaaville kumppaneille, jotta meidän kannattaisi siihen liittyä.

    Siltikin Saksa voisi päästä siinä halvemmalla kuin tekemällä rakenteellisia tulonsiirtoja koko unionille. Lukuisat pienet valuutat aiheuttivat hirveän spekulaatiohässäkän Euroopan taloudessa 90-luvulla. Jos euro hajoaa, hallittu tapa olisi siirtyä hansamarkkaan ja oliivieuroon.

    Hansamarkan keskuspankki voisi tehdä samalla lailla kuin Sveitsi, että rajottaisi hansamarkan vahvistumista oliivieuroon nähden haluamalleen tasolle tai nopeudelle, jolloin vaihtotaseiden epätasapainot saataisiin hallitusti purettua ilman kohtuutonta kärsimystä pohjoisessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Tavallinen Teknikko kirjoitti 19.6.2012 kello 19:52

    Asiaa tuntemattomana usein kuitenkin tuntuu siltä, että se mikä on hyväksi kansalaisen taloudelle, on huono asia valtion taloudelle.

    Ja kuten julkisuudesta on luettu, niin kreikkalaiset ovat eläneet siten miten on hyväksi kansalaisen kannalta. Miksi tulisi välittää valtion taloudesta jos kansa elää omalla taloudellaan riippumatta valtion taloudesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Parto kirjoitti 19.6.2012 kello 21:10

    Minusta tässä unohdetaan nyt kokonaan kolikon kääntöpuoli. Halpa valuutta auttaa Saksan vientiä mutta haittaa tuontia. Todellisuudessa Saksa ei juurikaan hyödy halvasta eurosta, vaan Saksan vientiyritykset hyötyvät siitä. Ainoa hyöty, jonka Saksa tästä saa, on että Saksassa työskennellään ns. täysteholla, eikä kärsitä työttömyydestä kuten Etelä-Euroopassa. Tähän saksalaiset yritykset saavat apua euron halpuudesta, mutta saman voisi toteuttaa myös kustannuksia (lue palkkoja) alentamalla.

    Talouden sopeutuksen voi siis tehdä kahdella tavalla: joko ulkoisella (valuutan arvoa muuttamalla) tai sisäisellä (kustannuksia muuttamalla) devalvaatiolla. Jos vienti vetää halvan valuutan takia, työllisyys paranee. Jos työvoima on halpaa, työllisyys paranee. Todellisuudessa nimellispalkkojen alentaminen on tehty erittäin vaikeaksi, jos ei mahdottomaksi. Saksa onnistui hillitsemään palkkatasoaan mutta eteläinen Eurooppa ei. Palkkojen luonteesta johtuen valuutan arvon muuttaminen on näistä kahdesta vaihtoehdosta paljon parempi talouden sopeuttamisen väline. Nyt sitä ei ole käytössä ja moni kärsii.

    Saksaa en lähtisi syyttämään vaan ennemminkin yhteisvaluuttaa tai muiden maiden munattomuutta toteuttaa taloutensa sopeutusta sisäisellä devalvaatiolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Seppo Korppoo kirjoitti 20.6.2012 kello 9:41

    Kyllä Saksaa saa syyttää siitä, että se pelaa nyt tässä talouspelissä sikaa:
    1) Saksa ei nimittäin usko, että Kreikka, Espanja, yms. maat tekisivät vapaan demokraattisen päätöksenteon kautta mitään rakenneuudistuksia ilman absoluuttista pakkoa. Tässä se näyttää tietenkin olevan oikeassa.
    Tästä syystä Saksa pitää nyt avustushanoja viimetippaan saakka kiinni ja laittaa velkarahan annolle julmat ehdot.
    Tästä politiikasta kuitenkin seuraa ennen pitkää paha rekyyli Saksaa vastaan, ja voidaan joutua täysin hallitsemattomaan talouskriisiin.
    2) Saksan teollisuus ja finanssisektori ovat hirvittävän tehokkaita koneita. Ne vastaavat 25% Eupoopan taloudesta ja varmaankin yli 50% taloudellisesta vaikutusvallasta.
    Tällä voimalla Saksa pelaa nyt täysin omaan, ei Euroopan yhteiseen pussiin.
    3) Saksa käyttää suuria teknologias-taloudellisia resurssejaan häikäilemättömän itsekkäästi.
    Tästä ovat hyvänä esimerkkinä Saksan aseteollisuuden valtavat, saksalaisten pankkien lainottamat kaupat Kreikaan.
    Näillä aseilla Kreikka on varustautunut sotaan perivihollistaan, toista Natomaata, Turkkia vastaan… ja velkaantunut.

    Tässä armottomassa talouden hevosenleikissä Suomen pitää olla nyt tarkkana ja turvata tulevaisuutensa riittävän rajuilla toimilla.

    Onkohan suomalaisilla poliitikoilla, byrokraateilla ja kolmikanta-sklerootikoilla tähän viisautta, visioita ja kykyä?

    Täytyy taas jankuttaa: Tämä PK-sektori on se ihmelääke, jolla Suomi voidan pelastaa.

    Seppo Korppoo
    PK-yrittäjä, joka on ollut myyntitykkinä suuressa saksalaisessa teknologiayhtiössä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. anonyymi kirjoitti 20.6.2012 kello 9:45

    Parto: Todellisuudessa nimellispalkkojen alentaminen on tehty erittäin vaikeaksi, jos ei mahdottomaksi.

    Johtuisikohan siitä, että ystävällinen kapitalisti ulosmittaa aina kaiken löysän heti, jos sellaista löytyy. Eli jos palkan alentamiseen löytyy mekanismi, palkkoja lasketaan silloin kyllä nousukaudellakin ja voitot kääritään pomojen ja omistavan luokan taskuun.
    Vähän niin kuin Suomessa viime nousukaudella, kun ammattiyhdistykset hillitsivät palkankorotusvaatimuksiaan, jotta raha käytettäisiin rakentaviin investointeihin ja työvoiman palkkaamiseen. No, ei sitten tullut investointeja ja palkkausta vaan ennätystuloksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. JTS kirjoitti 20.6.2012 kello 14:46

    Parto: Palkkojen luonteesta johtuen valuutan arvon muuttaminen on näistä kahdesta vaihtoehdosta paljon parempi talouden sopeuttamisen väline. Nyt sitä ei ole käytössä ja moni kärsii.

    Devalvaatio on hyödyllinen vain, jos sen pystyy tekemään yllättäen, mutta sillä on raskaat seuraukset pitkäksi ajaksi.

    Esimerkiksi asuntolainat siirtyvät Sveitsin frangeissa maksettaviksi, kuten on käynyt Latviassa.

    Kuka Suomessa pitää yllä tuota devalvaatiopuhetta? Ei mitään järkeä.

    Palkat ovat palkkoja, jos yritys huonolla tuottavuudella maksaa ylisuurioa palkkoja se luonnollisesti katoaa markkinoilta – tai jso ei maksa asiallista palkkaa ei myöskään saa työntekijöitä. Kreikassakin voi olla tuottavia yrityksiä? Julkisen sektorin palkkojen pitäisi heijastaa sekä tuottavuutta että normaalia vastaavaa palkkatasoa.

    Tarkoittaako tuloerokeskustelu sitä, että EU:ssa pitäisi olla Saksan palkkataso, mutta Kreikan hinnat ja tuottavuus? Solidaarista, mutta muuttovirrat taitavat suunnata silloin poispäin koko maanosasta.

    Sveitsi on pysynyt Euro-valuutan arvossa. Hyvistä syistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.6.2012 kello 15:11

    Euro kelluu, eikä sitä siksi voi devalvoida. Se on kymmenessä vuodessa REVALVOITUNUT huomattavan paljon, mikä on lisännyt taloudellisia vaikeuksia heikoimmassa osassa euroaluetta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. pekka kirjoitti 20.6.2012 kello 19:37

    Ode:

    Se on kymmenessä vuodessa REVALVOITUNUT huomattavan paljon, mikä on lisännyt taloudellisia vaikeuksia heikoimmassa osassa euroaluetta.

    Nyt kyllä Ode harrastat populistista Cherry-pickingiä tuon vertailuajanjakson vallinnassa (10 vuotta). Jos esimerkiksi euron ja dollarin kurssia tarkastellaan koko euron olemassaaoloajanjaksolta, niin nyt ollaan aika lähellä lähtötasoa 1999. Aluksi euro laski n. 1.2 taalasta lähelle 0.8. Vuodesta 2002 vuoteen 2008 euro nousi, mutta sen jälkeen on taas tultu alas.

    Japanin Jeniin ja Kiinan renminbiin verrattuna ollaan selvästi 1999-tason alapuolella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Risto kirjoitti 21.6.2012 kello 6:50

    Parto:
    Saksaa en lähtisi syyttämään vaan ennemminkin yhteisvaluuttaa tai muiden maiden munattomuutta toteuttaa taloutensa sopeutusta sisäisellä devalvaatiolla.

    Siinä sisäisessä devalvaatiossa on se perusongelma (sen lisäksi, että se on käytännösasä niin paljon hankalampi ajaa läpi kuin 0-linja ja devalvoitminen+inflaatio), että se nostaa velkojen reealiarvoja. Huono lääke, kun se velkaantuminen on jo alunperinkin ongelma.

    Ei tätä valuuttaa saada toimimaan silläkään konstilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Raimo K kirjoitti 21.6.2012 kello 8:38

    pekka:
    ‘snip’ nyt ollaan aika lähellä lähtötasoa 1999. Aluksi euro laski n. 1.2 taalasta lähelle 0.8. Vuodesta 2002 vuoteen 2008 euro nousi, mutta sen jälkeen on taas tultu alas.
    ‘snip’

    No eipä olla kovin lähellä 0.8:aa.
    Mutta talousviisaiden mielestä se alun lasku oli katastrofi, sitten nousu oli katastrofi ja nyt tuo pieni lasku on katastrofi – katastrofi joko siksi, että laskua ei ole tarpeeksi tai siksi, että laskua on.
    Alan olla entistä vakuuttuneempi siitä että vitsi taloustieteen keksimisestä siksi, että saataisiin astrologialle lisää uskottavuutta, ei ole vitsi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Syltty kirjoitti 21.6.2012 kello 12:16

    Raimo K:Mutta talousviisaiden mielestä se alun lasku oli katastrofi, sitten nousu oli katastrofi ja nyt tuo pieni lasku on katastrofi

    Tarkoittaako talousviisaat tässä siis euron vastustajia? Sillä minä en ole havainnut omissa kirjoissani talousviisaiden olevan tuota mieltä. Sensijaan euron vastustajat ovat olleet sitä mieltä että se oli surkea valuutta kun on liian vahva, sitten mikkihiiriraha kun oli liian heikko.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. JTS kirjoitti 23.6.2012 kello 8:06

    Euron oikea ongelma on Kiinan kyky säädellä omaa valttuuaansa ja halu ylläpitää mittavaa vientiä. Siis kiinalaiset tuotteet ovat liian halpoja valuutan vuoksi. Toinen ongelma on USA:n setelirahoitus parille sodalle. Amerikkalaiset tuotteet ovat myös alihinnoiteltuja.

    Ilman euroalueen ongelmia oltaisiin jossain kaksi dollaria eurolla tasossa.

    Arvatkaa mitä silloin Suomessa tehtäisiin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Osmo Soininvaara kirjoitti 23.6.2012 kello 8:20

    Ennen kuin syytetään Kiinaa, kannattaa muistaa, että euroalueen vaihtotase on positiivinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Raimo K kirjoitti 23.6.2012 kello 9:06

    Syltty: Tarkoittaako talousviisaat tässä siis euron vastustajia? Sillä minä en ole havainnut omissa kirjoissani talousviisaiden olevan tuota mieltä. Sensijaan euron vastustajat ovat olleet sitä mieltä että se oli surkea valuutta kun on liian vahva, sitten mikkihiiriraha kun oli liian heikko.

    Kirjoista en tiedä, mutta noin se menee tiedotusvälineissä – mikään kurssi ei ole oikea.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Raimo K kirjoitti 24.6.2012 kello 11:07

    Itse asiassa koko otsikon kysymys “Miksi Saksan kilpailukyky on muilta pois” on täysin hanurista.
    Jalkapallo, tuo elämää suurempi, sen nyt konkreettisesti osoitti: Saksa-Kreikka 4-2.
    Ja jotenkin se muka on Saksan vika, että Kreikka hävisi? Ja olisiko Kreikka voittanut, jos Saksan pelaajien palkkoja Osmon esittämällä tavalla olisi nostettu? 😉
    Kreikka olisi tarvinnut kolme rankkaria lisää, mutta niitä ei taloudessa tuomita – eikä jalkapallossakaan noin vain. Omaa peliä pitäisi kehittää, mutta se ei Kreikalta ole toistaiseksi onnistunut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Tonni käteen kirjoitti 24.6.2012 kello 13:32

    Raimo K
    “Ja jotenkin se muka on Saksan vika, että Kreikka hävisi? Ja olisiko Kreikka voittanut, jos Saksan pelaajien palkkoja Osmon esittämällä tavalla olisi nostettu?”

    Talousjärjestelmässä kilpailu ei ole itsetarkoitus, vaan ihmisten hyvinvointi. Hyvinvointiyhteiskunnat, kuten Pohjoismaat ja Saksa joutuivat omien talousongelmiensa takia muuttamaan talouksiaan enemmän kilpailutalouksiksi. Tämä tapahtui kuitenkin hyvinvoinnin lisäämiseksi eikä vähentämiseksi.

    Haluamme välttää negatiivisen itseään ruokkivan kierteen Euroopan taloudessa. Saksalaiset kadunmiehet valittavat, että Saksan menestys ei näy heidän lompakossaan. Olisi hyvä, että tuottavat saksalaiset työntekijät palkittaisiin palkankorotuksilla pitkästä matokuuristaan, koska jollakin tavalla vaihtotaseiden epätasapaino täytyy purkaa.

    Euroopan yhteismarkkinoilla liike-elämä hyötyisi kuluttajien kasvavasta ostovoimasta suuremman kysynnän muodossa ja positiivinen talouskasvun kierre pysyisi yllä.

    Huonompi mahdollinen vaihtoehto ylijäämän purkamiseksi olisi, että Saksan pankit laitettaisiin kirjaamaan yhä suurempia luottotappioita, kun alijäämämaat (julkinen + yksityinen sektori) eivät laskevassa kierteessä pystyisi selviämään veloistaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Raimo K kirjoitti 25.6.2012 kello 9:35

    Tonni käteen:
    ‘snip’
    Talousjärjestelmässä kilpailu ei ole itsetarkoitus, vaan ihmisten hyvinvointi.
    ‘snip’

    Eipä taida missään olla kirjoitettu kapitalistisen talousjärjestelmän tavoitteeksi hyvinvointia – kyllä voiton tavoitteleminen on ainoa päämäärä. Vai ovatko jotkut yritykset (Saksassa, Suomessa?) halukkaita jakamaan voitostaan esim. työntekijöiden hyvinvointiin?
    Toistan: Kreikan ongelma ei ole se, että Saksa on niin hyvä, vaan se että Kreikka on niin huono.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Tonni käteen kirjoitti 26.6.2012 kello 18:40

    Raimo K
    “Eipä taida missään olla kirjoitettu kapitalistisen talousjärjestelmän tavoitteeksi hyvinvointia – kyllä voiton tavoitteleminen on ainoa päämäärä.”

    Se voi olla jonkin henkilön tai oikeushenkilön ainoa päämäärä, mutta esim. Suomen perustuslaissa on säädetty missä rajoissa tuota voi harjoittaa. Siellä ei ole säädetty, että Suomen täytyisi olla hurmoksellisen kapitalistinen omaksi vahingokseen.

    http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=perustuslaki.

    “Vai ovatko jotkut yritykset (Saksassa, Suomessa?) halukkaita jakamaan voitostaan esim. työntekijöiden hyvinvointiin?”

    Suurin osa yrityksistä on. Minua ei kiinnostaisi työskennellä päivääkään yrityksessä joka ei olisi kiinnostunut hyvinvoinnistani. Sitä parempi mitä nopeammin menisi konkkaan.

    “Toistan: Kreikan ongelma ei ole se, että Saksa on niin hyvä, vaan se että Kreikka on niin huono.”

    On myös velkojan ongelma, jos velkoja omalla toiminnallaan aiheuttaa velallisen maksuvaikeudet. Jos mekanismi on niin monimutkainen, että velkoja ei tätä ymmärrä se on hyvä tälle selittää, jottei tämä aiheuta sivullisille haittaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Evert The NeverRest kirjoitti 31.10.2013 kello 23:24

Jätä vastaus