Miksi Saksan kilpailukyky on muilta pois

Aloite­taan ensin vai­h­to­taseel­la, joka ker­too kansan­talouk­sien velka­an­tu­mis­es­ta (ali­jäämäi­nen vai­h­to­tase) tai säästämisestä.

Olete­taan ensin, että jokaisel­la maal­la on oma val­u­ut­tansa. Markki­na­t­alous­maa ei voi pitkään pitää yllä keinotekoista val­u­ut­takurssia. Suo­mi yrit­ti parikym­men­tä vuot­ta sit­ten, ja huonos­ti siinä kävi. Jos maan vai­h­to­tase on ali­jäämäi­nen, se joutuu osta­maan ulko­maan­val­u­ut­taa enem­män kuin myy sitä ja mak­saa tuon kau­pan oma­l­la val­u­u­tal­laan. Sik­si sen oma val­u­ut­ta halpe­nee. Jos vai­h­to­tase on yli­jäämäi­nen, maan val­u­u­tan arvo vas­taavasti nousee. Ali­jäämäisen maan val­ut­taa siis devalvoituu paran­taen sen kil­pailukykyä ja yli­jäämäisen revalvoituu heiken­täen sen kil­pailukykyä. Näin val­u­ut­takurssin vai­hte­lut pyrkivät tas­apain­ot­ta­maan vaihtotaseet. 

Tästä on muu­ta­ma poikkeus: jos maan val­u­ut­taa käytetään laa­ja-alais­es­ti reser­vival­u­ut­tana, se voi ”myy­dä seteleitä” (ja bit­te­jä) ja näin rahoit­taa ali­jäämän­sä (USA). Jos maa ei ole markki­na­t­alous, se voi manip­u­loi­da kurssia (Kiina) ja jos maas­sa on tarve säästää rahaa pahan päivän var­alle, kos­ka eläke­jär­jestelmä ei ole kun­nos­sa tai eläke­jär­jestelmä on rahas­toi­va (Japani, Kiina, osin Suo­mi), se voi ylläpitää pitkäänkin yli­jäämäistä vai­h­to­taset­ta ilman val­u­u­tan revalvoitumista.

Euroalueen vai­h­to­tase on tämän takia keskimäärin jok­seenkin tas­apain­os­sa. Jos yksi euro­maa (Sak­sa) han­kkii huo­mat­ta­van vai­h­to­taseen yli­jäämän, euron kurssi nousee ja koko alueen yhteen­las­ket­tu vai­h­to­tase tas­apain­ot­tuu. Suh­teessa Yhdys­val­tain dol­lari­in euron kurssi ehti nous­ta yli 50 pros­ent­tia, ennen kuin eurokri­isi on sitä onnek­si vähän laskenut. Sak­san ja Suomen yli­jäämistä johtunut kurssin nousu leikkaa kil­pailukykyä tasais­es­ti kaik­il­ta euro­mail­ta, myös niiltä, joiden kil­pailukyky ei ollut järin hyvä alun perinkään. Euron 50 pros­entin reval­vaa­tio on suure­na syynä oli­ivivyöhyk­keen vaikeuk­si­in, ja on se hai­tan­nut myös Suomen vien­tiä. Vas­taavasti Sak­san talous on hyö­tynyt huo­mat­tavasti siitä, että oli­ivi­maid­en ali­jäämien ansios­ta euron kurssi nousi niin vähän. Ilman euroa ja oli­ivivyöhyk­keen räpiköimistä euron sisäl­lä Sak­san paran­tunut kil­pailukyky olisi val­unut val­u­u­tan raju­un revalvoitumiseen.

Sak­san tuot­tavu­ut­ta ja muun maail­man inflaa­tio­ta alem­mat palkanko­ro­tuk­set ovat suure­na syynä oli­ivivyöhyk­keen maid­en VAIHTOTASEIDEN ali­jäämi­in. Oli­ivivyöhyk­keen ali­jäämät ovat vas­taavasti tehneet mah­dol­lisek­si Sak­san ylimäämät.

Tässä oli siis kyse vai­h­to­taseen ali­jäämästä. Se on eri asia kuin julkisen talouden ali­jäämä, mut­ta yhteys näi­den ali­jäämien välil­lä vallitsee.

Vai­h­to­taseen ali­jäämä tarkoit­taa, että jonkun on kansan­talouden sisäl­lä velka­an­nut­ta­va, koti­talouk­sien, yri­tys­ten tai val­tion. Kaikissa mais­sa, jopa Kreikas­sa, yksi­tyis­sek­tori velka­an­tui ensin. Itse asi­as­sa yksi­tyis­sek­torin velka­an­tu­mien ja siihen liit­tynyt kuplat­alous tuot­ti petol­lisen paljon vero­tu­lo­ja val­tioille. Kun vel­ka alkoi hirvit­tää ja koti­taloudet sekä yri­tyk­set alkoi­vat kar­sia meno­jaan, ne tuli­vat karsi­neek­si myös tois­t­en­sa tulo­ja (kansan­taloudessa toisen meno on toisen tulo) ja sitä kaut­ta val­tion tuloista saamia vero­tu­lo­ja samal­la, kun työt­tömyys nousi ja syn­nyt­ti meno­ja val­ti­olle. Vai­h­to­taseen ali­jäämä kään­tyy läh­es aina lopuk­si julkisen talouden ali­jäämäk­si. Tai jos vel­ka ei alka­nut hirvit­tää velal­lista, se alkoi hirvit­tää pankke­ja, jot­ka jou­tu­i­v­at vaikeuk­si­in, kun velal­liset eivät pystyneet mak­samaan velko­ja eivätkä edes korko­ja. Kun pankit kaa­tu­i­v­at val­tioiden niskoille, val­tiot jou­tu­i­v­at suuri­in vaikeuk­si­in (Irlan­ti, Espanja).

51 vastausta artikkeliin “Miksi Saksan kilpailukyky on muilta pois”

  1. Mie­lenki­in­toinen kir­joi­tus Osmo. Otatko kuitenkin huomioon, että euro on maail­man toisek­si suosi­tu­in reser­vival­u­ut­ta heti Yhdys­val­to­jen dol­lar­in jäl­keen? Ero on toki merkit­tävä, mut­ta taala ja euro paini­vat sen­tään samas­sa sarjassa.

    Mik­si EKP:llä ei olisi peri­aat­teessa ihan samaa rahan­painamisen mah­dol­lisu­ut­ta kuin Yhdys­val­loil­la dol­lar­ien suhteen?

    Vastaa

    1. Osii Mänty­lahti,
      Käsit­telin tätä asi­aa siinä Savon Sanomien kir­joituk­ses­sa “Mikä euroaluet­ta vaivaa”. Reser­vival­u­ut­ta-omi­naisu­u­den takia Euroalueen pitkäan ajan vai­h­to­tase on väk­isin vähän alijäämäinen.

      Vastaa

  2. Yksi syy Sak­san kil­pailukykyyn on se, että sak­salaiset yri­tyk­set ilmat investoi­neet merkit­tävästi Itä-Euroopan mai­hin eri­tyis­es­ti 2004-06 hyö­dyn­täen näi­den maid­en ammat­ti­taitoista edullista työvoimaa. Se on osaltaan myös pitänyt sak­salaisen työvoiman kus­tan­nuk­sia matalana.

    Joten mil­lähän mekanis­mil­la palkat Sak­sas­sa saataisi­in nousu­un? Jos ne nousi­vat, työ­paikko­ja siir­ty­isi Itä-Euroop­paan, ei Etelä-Euroopan kri­isi­mai­hin. Joten ei ne nouse. Sik­si euroalueen kri­isi­mais­sa tarvi­taan palkko­jen laskua, mikä tuo omat ongelmansa.

    Vastaa

  3. Euron korkea arvo ei pure Sak­san perus­te­ol­lisu­u­teen, kos­ka sen pre­mi­un-tason autot ja muut vien­ti­tuot­teet ovat halut­tu­ja hin­nas­ta huolimatta. 

    Yhdys­val­lois­sakin auto­te­ol­lisu­us jämähti paikalleen. Sak­salaiset auto val­ta­si­vat pre­mi­um luokan ja japani­laiset pikkuautoluokan.

    Nokian ase­ma matka­puhe­limis­sa oli niin vah­va, että vien­tiä ei hai­tan­nut, vaik­ka euro oli 1,5 dol­lar­ia. Sit­ten Nokia sös­si ja lop­un tiedämmekin.

    Turus­sa tehti­in maail­man suurimpia ris­teil­i­jöitä Yhdys­val­toi­hin euron yliar­vos­tuk­ses­ta huoli­mat­ta. Niiden luovu­tus näkyy piikkinä Suomen kaup­pa- ja vaihtotaseissa. 

    Sit­ten Sak­sa katkaisi tilaus­putken ja nap­pasi 1,4 mil­jardin lai­vati­lauk­sen. Laivan­raken­nu­sosaami­nen ei ollut ratkai­se­va tek­i­jä vaan Sak­san ja telakan osaval­tion tukiosaaminen.

    Mitenkä olisi, jos nos­tet­taisi­in Nokia takaisin jaloilleen. Suomen val­tio uno­htaisi euroalueen velka­maat ja vip­paisi mil­jardit nokiankän­nykänos­tolu­ot­toi­hin Roma­ni­aan, Bulgariaan…

    Vastaa

  5. Min­un mielestäni kysymys “Mik­si Sak­san kil­pailukyky on muil­ta pois”, on nykyti­lanteessa Suomen kannal­ta väärä.

    Yhtäältä vaikeuk­sis­sa ole­vat val­tiot ovat itse aiheut­ta­neet holtit­toman ylivelka­an­tu­misen­sa ja jät­täneet myöskin talouten­sa kehit­tämisen vuosikausik­si hunnigolle.

    Vuosien var­rel­la Euroopan min­ion­gelmista onkin nyt sit­ten kumu­loitunut megaon­gel­ma, joka on kooltaan 7000 mil­jar­dia euroa.

    Toisaal­ta on käynyt selväk­si, että kyvyt­tömät Europoli­itikot eivät ole tajun­neet tilanteen vakavu­ut­ta, eikä heil­lä enää ole edes resursse­ja nopeasti ratkaista näitä mega­lu­okan ongelmia. 

    Sen sijaan Euro­jo­hta­jat tekevät näen­näisiä ja tehot­to­mia mini­ratkaisu­ja, pakon edessä, viime hetkellä.

    Euroopas­ta puut­tuu siis nyt täysin tule­vaisu­u­den visio ja voima sen toteuttamiseen.

    Tässä tilanteessa Suomel­la ei ole aikaa hukattavana.

    Sen ei pidä tuh­la­ta vähiä resursse­jaan ja yrit­tää ryhtyä “Euroopan pelas­ta­jak­si”, vaan Suomen on nyt nopeasti itse ratkaista omat ongelmansa.

    Suomen pitää nyt rajuil­la otteil­la saa­da takaisin kil­pailukykyn­sä ja talouten­sa nousuun.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, jon­ka on pakko olla kilpailukykyinen

    Vastaa

  6. “Kaikissa mais­sa, jopa Kreikas­sa, yksi­tyis­sek­tori velka­an­tui ensin. Itse asi­as­sa yksi­tyis­sek­torin velka­an­tu­mien ja siihen liit­tynyt kuplat­alous tuot­ti petol­lisen paljon vero­tu­lo­ja val­tioille. Kun vel­ka alkoi hirvit­tää ja koti­taloudet ja yri­tyk­set alkoi­vat kar­sia meno­jaan, ne tuli­vat karsi­neek­si myös tois­t­en­sa tuloja…”

    Ja Suomes­sa sosi­aalidemokraat­tiset val­tio­varain­min­is­ter­it keven­sivät vero­ja, jot­ta val­ti­olle ei syn­ty­isi puskuria. Sosi­aalidemokraatit kut­sui­v­at tätä vas­tu­ullisek­si talous­poli­ti­ikak­si ja keskusta­laiset köy­hän asiaksi.

    Talousti­eteil­i­jät oli­vat hil­jaa. Ain­oas­taan Markku Uusi­paaval­nie­mi varoit­ti asi­as­ta, mut­ta kos­ka hänel­lä ei ole talousti­eteel­listä koulu­tus­ta, hän­tä ei tarvitse kuunnella.

    Vastaa

  7. Mie­lenki­in­toinen kir­joi­tus. Mut­ta mikä on johtopäätös. Se jäi puuttumaan.

    Vastaa

  8. Osmo Soin­in­vaara kirjoitti:
    > Ilman euroa ja oli­ivivyöhyk­keen räpiköimistä
    > euron sisäl­lä Sak­san paran­tunut kilpailukyky
    > olisi val­unut val­u­u­tan raju­un revalvoitumiseen.

    Osmo,

    Jos Sak­sa nos­taisi palkko­jaan nyt heti esim 20%:lla, helpot­taisi se toki kuvaa­mal­lasi taval­la euroalueen sisäisiä epä­tas­apain­o­ja, kos­ka Sak­san kil­pailukyky lask­isi mm. meitä ja etelän­mai­ta vas­taan. Mut­ta tämäpä toden­näköis­es­ti nos­taisi euron arvoa mm. dol­lar­ia vas­taan, kos­ka etelän velka­an­tu­misen ainakin osit­tainen ratkaisem­i­nen lask­isi koko euroalueen riskipreemioi­ta ja ehkäpä eurosta tulisi vih­doin se var­teenotet­ta­va maail­man toinen reser­vival­u­ut­takin (huom: tästä puhut­ti­in yleis­es­ti vielä niinkin myöhään kuin vuon­na 2009 🙂 

    Mut­ta miten kävisi Sak­san? Maa menet­täisi euroalueel­la vien­ti­t­u­lo­jaan, kos­ka muut euro­maat kuten me pysty­isimme kil­paile­maan tuot­teinemme parem­min esim. Espan­jan markki­noil­la sak­salais­ten yri­tys­ten nous­seit­ten kulu­jen takia. Sak­sa (ja myös me) kär­sisimme lisäk­si esim. Kiinan kau­pas­sa, kos­ka euroalueen ulkop­uoliset yri­tyk­set pär­jäi­sivät keskimäärin euroalueen yri­tyk­siä parem­min hin­tak­il­pailus­sa toisaal­ta Sak­san nous­seista työvoimakus­tan­nusten ja toisaal­ta euron vahvis­tu­misen takia. 

    Eli jep: nos­te­taan vaan Sak­san palkko­ja, niin saadaan Euroop­paan lisää ongelmia euroalueen ulkop­uolisen vien­nin hyy­tyessä entistäkin pahem­min. Tämän takia jäl­jelle jää näil­lä pal­stoil­la paljon par­jat­tu vai­h­toe­hto: etelän­maid­en tulee joko pistää kil­pailukykyn­sä Sak­san tasolle tai perus­taa oma val­u­ut­tau­nion­in­sa. Tai voim­me­han me ”protes­tant­tisen Euroopan ihmeetkin” perus­taa sen oman val­u­ut­tamme ja jät­tää etelän­maat devalvoitu­vaan euroon…

    Vastaa

  9. Teo­ri­as­sa EKP voisi toki painaa seteliä niin paljon että euro devalvoi­tu­isi. Mitä näil­lä uusil­la seteleil­lä sit­ten tehtäisi­in ja kenelle ne annet­taisi­in on toinen asia. Oli­ivi­maid­en vai­h­to­taseeseen sil­lä ei olisi juuri vaiku­tus­ta, ne kun käyvät suurim­mak­si osak­si kaup­paa muiden euro­maid­en kanssa. Kil­pailukykyerot alueen sisäl­lä eivät muuttuisi.

    Täl­lainen muun maail­man välilli­nen verot­ta­mi­nen seteleitä paina­mal­la toisi toki väli­aikaista helpo­tus­ta euroopan kri­isi­in, mut­ta ker­ran­nais­vaiku­tuk­set globaal­i­talouteen voisi­vat kyl­lä olla arvaa­mat­tomat. Varsinkin jos jenkit päät­täi­sivät vas­ta­ta lisäämäl­lä kier­roksia omi­in pain­okoneisi­in­sa, jon­ka jäl­keen Kiina tulisi pian perässä. Inflaa­tiok­il­pailu suurten talouk­sien välil­lä tuskin johtaisi mihinkään kovin hyvään…

    Vastaa

  10. -joo hyviä huomioita,mutta itse ratkaisuun:miten vaihtotase/kauppatase saadaan + merkkisek­si, Suomes­sa kun ei uusia Nokioi­ta ole tiedossa?

    -sisäi­nen devalvaatioko?
    onko esimerkke­jä kansan­talouk­sista jois­sa se on onnistunut?
    kovasti Kreikas­sa ja Espan­jas­sa sisäistä deval­vaa­tio­ta aje­taan mut­tei tai­da onnistua..

    taloushis­to­ri­aa en tunne riit­tävän hyvin,joten joku voi ker­toa mis­sä maas­sa sisäi­nen deval­vaa­tio on onnis­tunut ja kansakun­nan talous on muut­tunut kilpailukykyiseksi?

    Vastaa

  12. Enpä ole täysin vaku­ut­tunut, että se noin menee.
    Jos Adam Smithi­in usko­taan liian konkret­tis­es­ti, hakoteille joudu­taan (eikä Smith tiet­tävästi sanonut näkymät­tömästä kädestä mitään).
    Jos vain vien­ti kas­vat­taa var­al­lisu­ut­ta, TallinkSil­jalle Viroon tehty lai­va lisää var­al­lisu­ut­ta, mut­ta Vikingille Ahve­nan­maalle tehty ei — ja kuitenkin Vikingille on lai­va valmis­tu­mas­sa, turhaanko?
    Ja Sak­san yli­jäämät koos­t­u­vat kyl­lä paljolti muus­ta kuin köy­hän etelän ostoksista.

    Vastaa

  13. Ei ihan noin mene enää.

    Jos Sak­san vien­ti hyy­tyy, samal­la lama iskee hei­dän vien­ti­te­ol­lisu­ute­sa alihankkijaverkostoon.

    Kansan­talous ei ole kovin rel­e­vant­ti­tarkasteluyk­sikkö, val­u­u­tas­ta riip­pumat­ta. Kyse on koko toimi­alan verkos­to­to­s­ta kulut­ta­jille saakka. 

    Suo­ma­laisen konepa­ja­te­ol­lisu­u­den vien­ti on merkit­tävässä määrin juuri Sak­san (itä­val­lan jne) vien­ti­te­ol­lisu­udelle ali­hain­taa sekä laitteita.

    Sivu­juonne tässä on, että USA mak­sat­ut­taa pari sotaansa muil­la, mikä on johtanut euron ylihinnoitteluun.

    Muuten — kun 2008 — 2009 konepa­ja­te­oll­si­iu­us vähen­si väkeä roimasti se ei lit­tänyt uutiskyn­nys­tä. Nyt ict-alan saman­su­u­ru­inen vheän­nys johta­nee suruliputuk­seen, hätätri­la­paikkakun­ti­in ja muuhun vas­taavaan. Ilme­ses­ti äänestäjien tulota­sol­la tai äänestyspo­ten­ti­aalil­la on merkitystä.

    Vastaa

  14. Lähdet selvästi tarkatele­maan asi­aa Kreikkalais­es­ta näkökul­mas­ta. Onhan se tietysti hyvä, mut­ta voiko se olla ratkaisu ongelmiin?

    Arvioisi ovat pitkälle tot­ta, mut­ta kyl­lä Suo­mi on saman­lainen ongel­ma kuin Sak­sakin oliivimaille.

    Suo­mi hyö­tyy suuresti etelän vaikeuk­sista kos­ka val­u­u­tan arvo pysyy alhaal­la. Myös matal­ista koroista hyödytään, tosin kuplan vaara on suuri.

    Heikko koh­ta on tuo syyte Sak­san tuot­tavu­u­den pahuudesta. 

    Jos tuot­tavu­us olisi huono Sak­sa ja myös Suo­mi ei pysty­isi myymään korkean jalostusas­teen tuot­tei­ta esimerkik­si Kiinaan.

    Mitä oli­ivi­maat myisivät.
    Mitä niil­lä on sel­l­aista jota vaik­ka Kiinalaiset halu­aisi­vat ostaa.
    Ei Bemaria, Mer­su, Audia tai muut­ta vastaavaa.

    Tulos olisi kyl­lä tasaisem­pi var­al­lisu­u­den jako, mut­ta kaikil­la olisi huonom­min. Eli suo­ra analo­gia Neuvostoliittoon.

    Oikea ongel­ma on liian huono tuot­tavu­us oli­ivi­mais­sa. Hin­nat ovat liian korkeat. Nyt Kreikkalaiset ovat aja­neet pois jo puo­let tur­is­teista. Tur­is­mi on elintärkeä.
    Se tarkoit­taa että hin­to­jen pitää edelleen laskea.

    He olet­ta­vat että pohjoisen maat tule­vat elät­tämään hei­dät, ihan niin kuin syr­jäseudut olet­ta­vat Suomes­sa pääkaupunkiseudun elät­tävän heidät.

    Taloudessa on ole­mas­sa tiety peruslainalaisuudet.
    Jos halu­taa korkeaan elin­ta­soa, tarkoit­taen sitä että voidaan myös esimerkik­si sairaat hoitaa asial­lis­es­ti tulee nämä laina-alaisu­udet ottaa huomioon.

    Elin­ta­so tulee pitkäaikaises­ta fikus­ta ja ahk­eras­ta työnteosta.
    Laina on sama kuin viinaa ottaisi. Tun­tuu ensin hyvälle, muu­ta kra­pu­la tulee jos ottaa liikaa.

    Kun elin­ta­so on saatu aikaa voidaan sit­ten sitä jakaa. Ei toisin päin. Kreik­ka jälleen esimerkkinä.

    Halu­taanko sit­ten korkeaa elintasoa?
    Ilmaista koulu­tus­ta, läh­es ilmaista ter­vey­den­huoltoa, kän­nyköitä, taulutele­vi­sio­ta, sosi­aal­i­tur­vaa jne. Alle sata vuot­ta sit­ten niitä ei ollut. Ei siitä ole kuin 1–3 sukupolvea ja suurin osa maail­man maista elää niin.

    Toivoisin näi­hin ajatuk­si­in vastauksia.

    Vastaa

  15. Virossa tehti­in sisäi­nen deval­vaa­tio muu­ta­ma vuosi sitten.
    Se onnis­tui ja nyt nousu on taas nopeaa.

    uusi kas­vo tääl­lä:
    ‑joo hyviä huomioita,mutta itse ratkaisuun:miten vaihtotase/kauppatase saadaan + merkkisek­si, Suomes­sa kun ei uusia Nokioi­ta ole tiedossa?

    -sisäi­nen devalvaatioko?
    onko esimerkke­jä kansan­talouk­sista jois­sa se on onnistunut?
    kovasti Kreikas­sa ja Espan­jas­sa sisäistä deval­vaa­tio­ta aje­taan mut­tei tai­da onnistua..

    taloushis­to­ri­aa en tunne riit­tävän hyvin,joten joku voi ker­toa mis­sä maas­sa sisäi­nen deval­vaa­tio on onnis­tunut ja kansakun­nan talous on muut­tunut kilpailukykyiseksi?

    Vastaa

  16. Janne Ranta­nen: Mut­ta miten kävisi Sak­san? Maa menet­täisi euroalueel­la vien­ti­t­u­lo­jaan, kos­ka muut euro­maat kuten me pysty­isimme kil­paile­maan tuot­teinemme parem­min esim. Espan­jan markki­noil­la sak­salais­ten yri­tys­ten nous­seit­ten kulu­jen takia. Sak­sa (ja myös me) kär­sisimme lisäk­si esim. Kiinan kau­pas­sa, kos­ka euroalueen ulkop­uoliset yri­tyk­set pär­jäi­sivät keskimäärin euroalueen yri­tyk­siä parem­min hin­tak­il­pailus­sa toisaal­ta Sak­san nous­seista työvoimakus­tan­nusten ja toisaal­ta euron vahvis­tu­misen takia.

    Eli siis Euroopan vien­tik­il­pailukyky edel­lyt­tää Euroopan talouden sös­simistä, jot­tai euro vahvistu? 🙂

    Eli jep: nos­te­taan vaan Sak­san palkko­ja, niin saadaan Euroop­paan lisää ongelmia euroalueen ulkop­uolisen vien­nin hyy­tyessä entistäkin pahem­min. Tämän takia jäl­jelle jää näil­lä pal­stoil­la paljon par­jat­tu vai­h­toe­hto: etelän­maid­en tulee joko pistää kil­pailukykyn­sä Sak­san tasolle tai perus­taa oma val­u­ut­tau­nion­in­sa. Tai voim­me­han me ”protes­tant­tisen Euroopan ihmeetkin” perus­taa sen oman val­u­ut­tamme ja jät­tää etelän­maat devalvoitu­vaan euroon…

    Ja jos etelä­maat nos­ta­vat kil­pailukykyn­sä Sak­san tasolle tai peruste­taan Hansamark­ka, niin Sak­san kil­pailukyky heikke­nee suh­teessa etelä­mai­hin ja val­u­u­tan ulkoinen arvo nousee joka tapauksessa…
    Mä en nyt oikein ymmär­rä sun pointtia.

    Vastaa

  17. JTS: Muuten – kun 2008 – 2009 konepa­ja­te­oll­si­iu­us vähen­si väkeä roimasti se ei lit­tänyt uutiskyn­nys­tä. Nyt ict-alan saman­su­u­ru­inen vheän­nys johta­nee suruliputuk­seen, hätätri­la­paikkakun­ti­in ja muuhun vastaavaan. 

    Tämä johtaa siihen, että suo­ma­laisen lehdis­tön ja päät­täjien mielestä Suomeen mah­tuu ker­ral­laan vain yksi teol­lisu­u­den­haara. Kekko­slo­va­kiankin aikana kovasti yritet­ti­in, että muut kuin paperi­te­ol­lisu­us eivät saisi lainaa ainakaan hal­val­la. Nyt ei sen­tään ole Bror Wahlroosia junaile­mas­sa vuorineu­voskavereilleen hal­val­la pääo­mia, mut­ta kyl­lä sitä samaa men­tal­i­teet­tia edelleen on. Uut­ta Noki­aa yritetään kuumeis­es­ti etsiä. Päät­täjien ja ilmeis­es­ti kansalais­tenkin mielestä on jotenkin hienom­paa, että on iso kym­me­nien mil­jar­di­en fir­ma työl­listämässä parikym­men­tä­tuhat­ta ihmistä kuin se, että on tuhan­sia muu­ta­man kymme­nen hen­gen fir­mo­ja tekemässä jotain duu­nar­i­hom­mia, niinkuin jotain konepajajuttua. 

    Onhan se noloakin. Mitä lie tyt­töka­len­tere­i­ta siel­lä on seinäl­lä. Siniset haalar­it ja ihme suik­ka päässä. Tupakoi­vatkin varmaan.

    Ziis­us.

    Vastaa

  18. Kuka sijoit­ta­ja halu­aisi ostaa Sak­san tai Suomen val­tion velka­pa­pere­i­ta sen jäl­keen kun EKP ryhty­isi paina­maan rahaa ?

    Velka­pa­pe­rien jälleen­myyn­ti arvo lask­isi ja korot nousisivat.
    Tämä taasen vaikut­taisi kaikkien euro­maid­en rahoi­tuskus­tan­nuk­si­in ja pahen­taisi eurokriisiä.

    Suomen tilanne vain pahenisi.
    Kri­isi­in ei tai­da olla muu­ta ratkaisua kuin se että euro­maat ryhtyvät kar­si­maan val­tioit­ten­sa meno­ja reip­paasti tai irti eurosta.

    Vastaa

  19. Vai­h­to­taseen ali­jäämä johtuu olivi­ivyöhyk­keen mais­sa samas­ta seikas­ta kuin Suomessakin.
    Kulute­taan muiden maid­en tuot­tei­ta ja palvelu­ja enem­män mihin olisi varaa. Tämä onnis­tuu pitkään velkaa kas­vat­ta­mal­la mut­ta tilan­net­ta vain pahentaen.

    Vastaa

  20. tpyy­lu­o­mu kirjoitti:

    > Eli siis Euroopan vien­tik­il­pailukyky edel­lyt­tää > Euroopan talouden sös­simistä, jot­tai euro
    > vahvistu? 

    Euroop­pa kokon­aisuute­na on täl­lä het­kel­lä riit­tävän vien­tik­il­pailukykyi­nen, kos­ka asiansa hyvin hoi­taneit­ten maid­en yri­tyk­set ovat pystyneet innovoimaan tuot­tei­ta, mitä esim kiinalaiset halu­a­vat (onnek­si) edelleen ostaa. Sak­san autot, Koneen hissit yms yms. Hyviä esimerkke­jä löy­tyy. Ongel­ma on siis etelän­mait­ten kyvyt­tömyys (vaiko peräti halut­to­muus?) innovoi­da tuot­tei­ta, mitä muut halu­a­vat ostaa. Tämä on tietysti pitem­piaikainen ongel­ma, joten euroa tästä ei voi­da syyttää.

    > Ja jos etelä­maat nos­ta­vat kilpailukykynsä
    > Sak­san tasolle tai peruste­taan Hansamarkka,
    > niin Sak­san kil­pailukyky heikke­nee suhteessa
    > etelä­mai­hin ja val­u­u­tan ulkoinen arvo nousee
    > joka tapauk­ses­sa… Mä en nyt oikein ymmär­rä sun > pointtia.

    Jos (iso jos) etelän­maat nos­ta­vat kil­pailuykyn­sä Sak­san tasol­la ja lisäk­si pysty­i­sivät tuot­ta­maan korkean jalostusar­von tuot­tei­ta, niin meil­lähän ei olisi ongel­maa: nämä maat myi­sivät tuot­teitaan mm. Kiinaan, Brasil­i­aan ja Venäjälle ja Euroopas­sa ei olisi talouskri­isiä. Euro olisi tot­ta kai vahvem­pi, mut­ta ei ainakaan tarvit­sisi miet­tiä mon­imutkaisia tulon­si­ir­to­hässäköitä pohjois­es­ta etelään. 

    Jos taas etelän­maat perus­taisi­vat oman val­u­ut­tansa, he voisi­va näin aluk­si tukea kil­pailukykyään devalvoimal­la val­u­ut­tansa esim 50% euroon näh­den, jol­loin me pohjoisen ihmiset viet­täisimme kaik­ki lomamme Kreikan saar­il­la. Tästä syn­tyvät tulot maa voisi (dream on…) sijoit­taa esim koulu­tuk­seen siinä toivos­sa, että maa­han syn­ty­isi joskus joku kil­pailukykyi­nen vientiyritys. 

    Tämä oli mun point­ti Teemu. Mikä sun point­ti olikaan? :=)

    Vastaa

  21. Sak­san epäreilun kil­pailukyvyn suit­simista on pohdit­tu monas­ti aiem­minkin. Esim. tässä voisi olla hyvä runko uusillekin suunnitelmille:

    http://en.wikipedia.org/wiki/Morgenthau_Plan

    Samoin FDR:ää mukaillen saisi hel­posti kir­joitet­tua nase­van alus­tus­puheen vaikka­pa min­is­ter­ineu­vos­ton kokoukseen: 

    “Too many peo­ple here in Europe hold the view that the Ger­man peo­ple as a whole are not respon­si­ble for what has tak­en place – that only Merkel and her cab­i­net are respon­si­ble. That unfor­tu­nate­ly is not based on fact. The Ger­man peo­ple must have it dri­ven home to them that the whole nation has been engaged in a law­less con­spir­a­cy against the decen­cies of mod­ern civilization.”

    No, ihan oikeasti välil­lä kyl­lä tun­tuu, että Euroopan kohtaloi­ta on viimeistään 1800-luvun puo­livälistä hallinneet mitä eri­laisim­mat suun­nitel­mat ja toimet Sak­san kil­palukyvyn hal­lit­semisek­si tai ram­paut­tamisek­si. Ilmeis­es­ti nol­la­summape­li­men­tal­i­teetista on mah­do­ton­ta luop­ua ja sik­si aina syytetään men­estyneitä kansakun­tia omista virheistä.

    Vastaa

  22. Evert The NeveR­est:
    Sit­ten Sak­sa katkaisi tilaus­putken ja nap­pasi 1,4 mil­jardin lai­vati­lauk­sen. Laivan­raken­nu­sosaami­nen ei ollut ratkai­se­va tek­i­jä vaan Sak­san ja telakan osaval­tion tukiosaaminen. 

    Toi nyt ei kyl­lä pidä paikkaansa. Sak­salaiset sai­vat tilauk­sen sil­lä, että hei­dän telakkansa oli jatku­vasti investoin­ut niin fasili­teet­tei­hin kuin osaamiseenkin.

    Turus­sa sen sijaan tyy­dyt­ti­in pitämään lähin­nä paikat kun­nos­sa nor­jalais­ten imuroidessa telakkay­htiön kas­san jatku­vasti kuivi­in “kon­ser­ni­avus­tuksi­na” emoy­htiöille. Kun vuosikymme­nen seisoo paikallaan, niin muut kerk­iävät men­emään tuot­tavu­udessa aika pitkälle ohi — vaik­ka alus­sa olisikin ollut hyvä etumatka.

    Vastaa

  23. Osmo kir­joit­taa asi­aa mut­ta on myös valitet­ta­van sak­salais­vas­tainen. Tuos­ta muu­ta­ma näkökanta.

    Eu:n tarkoituk­se­na on edis­tää rauhaa ja vapaut­ta. Jälkim­mäi­nen ei ole mikään itses­tään­selvyys edes EU:n oma­l­la alueel­la, ja ympäril­lä kehi­tys menee koko ajan kehnom­pan suun­taan. Olisi hyvä edis­tää ekol­o­gis­es­ti kestävää kehi­tys­tä ja globaalia vas­tu­un­tun­toa. Nämä ovat iso­ja jut­tu­ja. Vitun val­u­ut­ta on pelkkä väline, mut­ta nyt siitä on tul­lut elämää suurem­pi juttu. 

    Sak­sa ei ole akti­ivis­es­ti tavoitel­lut tai suun­nitel­lut euroa. Euro oli hin­ta DDR:n lakkaut­tamis­es­ta ja sen alueen osaval­tioiden sulaut­tamis­es­ta Liit­toasaval­taan (mikä oli tarkalleen ottaen Perus­tus­lain vas­taista). Itä­markko­jen vai­h­to 1–1 –suh­teessa D‑markkoihin oli ongel­malli­nen oper­aa­tio. Kaik­ki eivät uskoneet onnis­tu­miseen tai Sak­san talouden kan­tokykyyn. Van­han diilin mukaan Sak­sa ei sano mitään olemat­tomista oli­ivipel­loista tai ikuis­es­ti kesken­eräi­sistä raken­nus­pr­jok­teista, jos Sak­san isom­mista asioista ei san­o­ta mitään. Tuo toi­mi niin kauan kuin – so lange – Sak­sal­la oli aina enem­män rahaa noi­hin pikkuku­lui­hin. Näin ei enää ole, jos puhutaan Espan­jan tai Ital­ian eurokriiseistä.

    Sak­salaista työn suurem­paa tuot­tavu­ut­ta ei voi mil­lään rak­en­teel­lisil­la uud­is­tuk­sil­la saati säästöil­lä siirtää toisi­in mai­hin. Asialli­nen ekon­o­misti tarkastelee tuot­tavu­ut­ta valikoivasti ja ajat­telee ain­oas­taan met­al­li­te­ol­lisu­u­den työ­paikko­ja tai hyvin koulutet­tu­ja asiantun­ti­joi­ta jos­sakin byroos­sa. Kuitenkin myös jäteau­to ja jakelu­au­to, jot­ka näen­näisen kaaot­tis­es­ti räpeltävät keskel­lä kat­ua, ovat tehokkai­ta. Säil­iörek­ka hidastelee, jol­loin Porsche läh­tee ohit­ta­maan vaik­ka vas­taan tulee. Suo­ma­lainen luulisi että koh­ta rytisee mut­ta Sak­sas­sa ei käy kuinkaan. Trans-henk­i­nen baar­in­pitäjä pitää baaria omaval­tais­es­ti ja mieli­v­al­tais­es­ti. Suo­ma­lainen asiantun­ti­ja ja vas­tu­ulli­nen päät­täjä voisi tehdä numeroidun tai aihealuei­den mukaisen luet­telon kaik­ista ongelmista, joi­ta toim­intoi­hin liit­tyy tai niistä koituu. Ei koidu mitään. Baar­in­pitäjä on ohi­men­nen erit­täin tehokas, vaik­ka se ei ole edes tarkoi­tus. Inter­net-kahvi­lan (turkki­lais­taus­tainen) pitäjä lähti johonkin, en saanut selvää mihin, nyt olen sit­ten tääl­lä lukko­jen takana, vaan kaipa tuo palan­nee. Olen ain­oa asi­akas, lokaali on täyn­nä viinaa ja käytössä olisi 20 tietokonet­ta + hallinta­jär­jestelmä hakkeroitavak­si. Sak­sas­sa tämä toimii, Suomes­sa tai Kreikas­sa olisi ongelmia ja ongelmien ehkäisy mak­saa eli alen­taa työn tuottavuutta.

    Jos Sak­sa kovasti halu­taan eroon eurosta, Sak­sa voi lähteä. Yhdys­val­lois­sa myy­dään vuodessa miljoona sak­salais­valmis­ta­jien autoa, mut­ta ei yhtään ran­skalaista. Ei tuo myyn­ti D‑markkaan siir­tymis­es­tä ratkai­sev­asti vähen­ty­isi. Tehtaatkin ovat sitä pait­si Amerikas­sa, Mek­sikos­sa ja muual­la. Jos Sak­sa siir­tyy takaisin D‑markkaan, tuon­ti­tavarat halpenevat ja kansa sitä kaut­ta rikas­tuu. Toisaal­ta sit­ten Sak­sas­sa olisi ulko­maalaiselle kalli­im­paa. Kumpi olisi parem­pi, tuon yritän tuo­ta pikaa ratkaista.

    Vastaa

  24. Mey­erin tel­ka­lla ei ollut edes mah­dol­lisu­ut­ta tehdä jät­tiris­teil­i­jöitä. Ne oli­si­vat jääneet jumi­in jokisuistoon. 

    Suurin infra­sat­saus oli jok­isu­is­ton sato­jen miljoonien euro­jen ruop­paus ja pado­tustyöt. Ne teki Sak­sas­sa osaval­tio, ei telak­ka. Ilman näitä tämän suu­ru­us­lu­okan laivo­ja ei olisi voitu rak­en­taa Saksassa.

    Sak­san pankki­jär­jestemä on Sak­san yht­enä tek­i­jänä kil­pailukyvyn takana. Se on rahoit­tanut kri­isi­maid­en sak­san­tuon­tia. Pip­palot menivät vain vähän överiksi…

    Vastaa

  25. Janne Ranta­nen: Tämä oli mun point­ti Teemu. Mikä sun point­ti olikaan? :=)

    Janne, niin sä siis vas­t­a­sit kom­ment­ti­in, jon­ka point­ti oli että ilman oli­ivi­maid­en rämpimistä, eli juuri sitä heikkoa kil­pailukykyä, vähäistä teol­lisu­ut­ta, jne. euro olisi revalvoitunut mikä olisi syönyt Saksan(kin) kil­pailukykyä. Ode ja moni muu minä mukaan lukien oper­oi ole­tuk­sel­la että kel­lu­vat val­u­u­tan pyrkivät tasaa­maan kaup­pataseen epä­tas­apain­ot, eli jos sak­salaiset yri­tyk­set keskimäärin ovat kil­pailukykyisem­piä kuin amerikkaiset niin sak­san val­u­ut­ta nousee suh­teessa taalaan, mikä nos­taa sak­salais­ten vien­ti­tuot­tei­den hin­to­ja ja las­kee sak­saan tuo­tavien tuot­tei­den hin­to­ja eli syö kaup­pataseen yli­jäämää. Ole­tus voi olla väärä, mut­ta en ymmär­rä miten sitä vas­taan voi argu­men­toi­da erit­telemäl­lä mis­tä se parem­pi kil­pailukyky johtuu, kos­ka ei sil­lä tämän mekanis­min kannal­ta ole mitään väliä.

    Vastaa

  26. Tun­tuu, että joil­lain kom­men­toi­jil­la on nyt nous­sut kar­vat pystyyn Sak­san lin­jan kritisoinnista.

    Itse tulk­it­sen Osmon blogikir­joi­tus­ta niin, että pyrkimys ei suinkaan ole syyl­listää tai rankaista Sak­saa men­estyk­ses­tään tai ottaa sitä pois. Päin vas­toin, ole­tan, että useim­mat pitävät useitakin Sak­san ratkaisu­ja esimerkil­lis­inä. Ja Sak­san tek­nol­o­gista etu­matkaa muiden kan­nat­taa ilman muu­ta pyrk­iä kuro­maan umpeen. Tästä var­maankin kaik­ki ovat yhtä mieltä.

    Ongel­ma ei siis ole Sak­san tehokku­us sinän­sä vaan val­u­ut­ta-alueen val­u­vi­at, jot­ka syn­nyt­tivät Etelä-Euroop­paan var­al­lisu­usku­plan, ja nyt kuplan puh­jet­tua yhteis­val­u­ut­ta tekee heikoille maille läh­es mah­dot­tomak­si nous­ta omin voimin. Suomikin tarvit­si deval­vaa­tion omas­ta pankkikri­i­sistään nousemisek­si 90-luvulla.

    Vastaa

  27. Nukku­Mat­ti:
    Tun­tuu, että joil­lain kom­men­toi­jil­la on nyt nous­sut kar­vat pystyyn Sak­san lin­jan kritisoinnista.

    Ehkäpä toisen­lainen otsikoin­ti olisi saat­tanut aut­taa tässä? Jos nimit­täin tarkoi­tus ei tosi­aankaan ollut kri­ti­soi­da Sak­saa, niin sit­ten­hän sopi­vampi otsikko olisi ollut vaikkapa:

    “Mik­si Etelä-Euroopan kil­pailukyvyt­tömyys ja uud­is­tusha­lut­to­muus ovat turmiollisia”

    Vastaa

  28. aex­is, kaik­ki tietävät, että Etelä-Euroopan kil­pailukyvyt­tömyys on ongel­ma. Mut­ta harvem­pi ymmärtää, että yhteis­val­u­ut­ta on entis­es­tään pahen­tanut Etelä-Euroopan ongelmia ja se myös vahvis­taa Sak­san ylivoimaa, joka ei kuitenkaan vahvis­tus­ta tarvit­sisi. Euroalue on vähän täm­möi­nen “win­ner takes all”-järjestelmä. Nyt on vain tul­tu siihen pis­teeseen, että häviäjät ovat jo rom­ah­duk­sen par­taal­la ja näin ei voi­da enää jatkaa, tai kokon­aisu­us voit­ta­jia myöten lop­ul­ta häviävää.

    Mielestäni Sak­saa pitäisi kri­ti­soi­da sikäläis­es­tä eurokri­isin syi­den tulkin­nas­ta ja kri­isin hoi­dos­ta, ei sen teol­lisu­u­den ja jär­jestelmien tek­nol­o­gis­es­ta ylivoimas­ta. Osmo ei näytä suo­raan kri­ti­soivan Sak­saa (blo­gin otsikoin­nista huoli­mat­ta), ja Suomen hal­li­tus kri­ti­soi vielä vähem­män, ehkä Erk­ki Tuomio­jan rohkei­ta lausun­to­ja luku­unot­ta­mat­ta. Mut­ta Sak­sa on valin­nut kri­isin hoita­miseen väärän tien, jos­ta esimerkik­si Ruotsin hal­li­tus on julkises­ti varoit­tanut jo viime vuonna.
    (ks. esim. http://www.regeringen.se/sb/d/7674/a/177808 )

    Vastaa

  29. Vään­nän tämän oman Sak­sa-Suo­mi-kri­ti­ikki­ni vielä rautalangasta:

    Nykyti­lanteessa on Suomelta suuri virhe myötäil­lä Sak­saa, jol­la on oma etun­sa ajet­ta­vana pankkien­sa saatavien pelas­tamises­sa muiden euro­maid­en rahoil­la. Eri­tyis­es­ti tämä on virhe Sak­san CDU:n palk­it­se­mal­ta päämin­is­teri Kataiselta, joka puheis­saan osoit­taa huo­mat­tavaa kri­ti­ikit­tömyyt­tä, toisin kuin vaikka­pa pres­i­dent­ti Niin­istö ja ulko­min­is­teri Tuomioja.

    Sak­san myötäi­lyn sijaan Suomen kan­nat­taisi etsiä liit­to­laisia sel­l­ai­sista maista, jot­ka Suomen tapaan ovat vaaras­sa joutua sivullisi­na sijaiskär­si­jöik­si suurten maid­en määräil­lessä. Näitä mai­ta voisi­vat olla mm. Viro, Itä­val­ta ja Alanko­maat, sekä mah­dol­lis­es­ti myös Ruot­si ja Tan­s­ka, vaik­ka jälkim­mäiset eivät euroalueeseen kuulukaan.

    Vastaa

  30. Osmo
    “Hansamark­ka tuhoaisi Sak­san kil­pailukyvyn. Suomen kan­nat­taisi jäädä siihen oliivieuroon.”

    Suomen vai­h­to­tase on him­pun ver­ran ali­jäämäi­nen eli tuos­sa mielessä euron nykyi­nen kurssi on pelkkää Suomea ajatellen oikea. 

    Kysymys on siitä mil­lainen talous­sopimus Hansamarkas­sa olisi ja mil­lainen talous­sopimus tulevas­sa (oliivi)eurossa on. Hansamarkas­sa Sak­san täy­ty­isi tehdä rak­en­teel­lisia tulon­si­ir­to­ja Suomelle ja vas­taav­ille kump­paneille, jot­ta mei­dän kan­nat­taisi siihen liittyä. 

    Siltikin Sak­sa voisi päästä siinä halvem­mal­la kuin tekemäl­lä rak­en­teel­lisia tulon­si­ir­to­ja koko union­ille. Lukuisat pienet val­u­u­tat aiheut­ti­vat hirveän speku­laa­tio­hässäkän Euroopan taloudessa 90-luvul­la. Jos euro hajoaa, hal­lit­tu tapa olisi siir­tyä hansamarkkaan ja oliivieuroon. 

    Hansamarkan keskus­pank­ki voisi tehdä samal­la lail­la kuin Sveit­si, että rajot­taisi hansamarkan vahvis­tu­mista oli­ivieu­roon näh­den halu­a­malleen tasolle tai nopeudelle, jol­loin vai­h­to­ta­sei­den epä­tas­apain­ot saataisi­in hal­li­tusti puret­tua ilman kohtu­u­ton­ta kär­simys­tä pohjoisessa.

    Vastaa

  31. Asi­aa tun­tem­at­tomana usein kuitenkin tun­tuu siltä, että se mikä on hyväk­si kansalaisen taloudelle, on huono asia val­tion taloudelle.

    Ja kuten julk­isu­ud­es­ta on luet­tu, niin kreikkalaiset ovat eläneet siten miten on hyväk­si kansalaisen kannal­ta. Mik­si tulisi välit­tää val­tion taloud­es­ta jos kansa elää oma­l­la taloudel­laan riip­pumat­ta val­tion taloudesta.

    Vastaa

  32. Minus­ta tässä uno­hde­taan nyt kokon­aan kolikon kään­töpuoli. Hal­pa val­u­ut­ta aut­taa Sak­san vien­tiä mut­ta hait­taa tuon­tia. Todel­lisu­udessa Sak­sa ei juurikaan hyödy hal­vas­ta eurosta, vaan Sak­san vien­tiyri­tyk­set hyö­tyvät siitä. Ain­oa hyö­ty, jon­ka Sak­sa tästä saa, on että Sak­sas­sa työsken­nel­lään ns. täys­te­hol­la, eikä kär­sitä työt­tömyy­destä kuten Etelä-Euroopas­sa. Tähän sak­salaiset yri­tyk­set saa­vat apua euron halpu­ud­es­ta, mut­ta saman voisi toteut­taa myös kus­tan­nuk­sia (lue palkko­ja) alentamalla. 

    Talouden sopeu­tuk­sen voi siis tehdä kahdel­la taval­la: joko ulkoisel­la (val­u­u­tan arvoa muut­ta­mal­la) tai sisäisel­lä (kus­tan­nuk­sia muut­ta­mal­la) deval­vaa­ti­ol­la. Jos vien­ti vetää hal­van val­u­u­tan takia, työl­lisyys para­nee. Jos työvoima on hal­paa, työl­lisyys para­nee. Todel­lisu­udessa nimel­lispalkko­jen alen­t­a­mi­nen on tehty erit­täin vaikeak­si, jos ei mah­dot­tomak­si. Sak­sa onnis­tui hillit­semään palkkata­soaan mut­ta eteläi­nen Euroop­pa ei. Palkko­jen luon­teesta johtuen val­u­u­tan arvon muut­ta­mi­nen on näistä kahdes­ta vai­h­toe­hdos­ta paljon parem­pi talouden sopeut­tamisen väline. Nyt sitä ei ole käytössä ja moni kärsii. 

    Sak­saa en lähtisi syyt­tämään vaan ennem­minkin yhteis­val­u­ut­taa tai muiden maid­en munat­to­muut­ta toteut­taa talouten­sa sopeu­tus­ta sisäisel­lä devalvaatiolla.

    Vastaa

  33. Kyl­lä Sak­saa saa syyt­tää siitä, että se pelaa nyt tässä talous­pelis­sä sikaa:
    1) Sak­sa ei nimit­täin usko, että Kreik­ka, Espan­ja, yms. maat tek­i­sivät vapaan demokraat­tisen päätök­sen­teon kaut­ta mitään raken­neu­ud­is­tuk­sia ilman absolu­ut­tista pakkoa. Tässä se näyt­tää tietenkin ole­van oikeassa.
    Tästä syys­tä Sak­sa pitää nyt avus­tushano­ja viimetip­paan saak­ka kiin­ni ja lait­taa velka­ra­han annolle jul­mat ehdot.
    Tästä poli­ti­ikas­ta kuitenkin seu­raa ennen pitkää paha rekyyli Sak­saa vas­taan, ja voidaan joutua täysin hal­lit­se­mat­tomaan talouskriisiin.
    2) Sak­san teol­lisu­us ja finanssisek­tori ovat hirvit­tävän tehokkai­ta konei­ta. Ne vas­taa­vat 25% Eupoopan taloud­es­ta ja var­maankin yli 50% taloudel­lis­es­ta vaikutusvallasta.
    Täl­lä voimal­la Sak­sa pelaa nyt täysin omaan, ei Euroopan yhteiseen pussiin.
    3) Sak­sa käyt­tää suuria teknolo­gias-taloudel­lisia resursse­jaan häikäilemät­tömän itsekkäästi.
    Tästä ovat hyvänä esimerkkinä Sak­san ase­te­ol­lisu­u­den val­ta­vat, sak­salais­ten pankkien lain­ot­ta­mat kau­pat Kreikaan.
    Näil­lä aseil­la Kreik­ka on varus­tau­tunut sotaan periv­i­hol­lis­taan, toista Natomaa­ta, Turkkia vas­taan… ja velkaantunut.

    Tässä armot­tomas­sa talouden hevosen­leikissä Suomen pitää olla nyt tarkkana ja tur­va­ta tule­vaisuuten­sa riit­tävän rajuil­la toimilla.

    Onko­han suo­ma­laisil­la poli­itikoil­la, byrokraateil­la ja kolmikan­ta-skle­rootikoil­la tähän viisaut­ta, visioi­ta ja kykyä?

    Täy­tyy taas jankut­taa: Tämä PK-sek­tori on se ihmelääke, jol­la Suo­mi voidan pelastaa.

    Sep­po Korppoo
    PK-yrit­täjä, joka on ollut myyn­ti­tykkinä suures­sa sak­salaises­sa teknologiayhtiössä

    Vastaa

  34. Par­to: Todel­lisu­udessa nimel­lispalkko­jen alen­t­a­mi­nen on tehty erit­täin vaikeak­si, jos ei mahdottomaksi.

    Joh­tu­isiko­han siitä, että ystävälli­nen kap­i­tal­isti ulos­mit­taa aina kaiken löysän heti, jos sel­l­aista löy­tyy. Eli jos palkan alen­tamiseen löy­tyy mekanis­mi, palkko­ja las­ke­taan sil­loin kyl­lä nousukaudel­lakin ja voitot kääritään pomo­jen ja omis­ta­van luokan taskuun.
    Vähän niin kuin Suomes­sa viime nousukaudel­la, kun ammat­tiy­hdis­tyk­set hillit­sivät palkanko­ro­tus­vaa­timuk­si­aan, jot­ta raha käytet­täisi­in rak­en­tavi­in investoin­tei­hin ja työvoiman palkkaamiseen. No, ei sit­ten tul­lut investoin­te­ja ja palkkaus­ta vaan ennätystuloksia.

    Vastaa

  35. Par­to: Palkko­jen luon­teesta johtuen val­u­u­tan arvon muut­ta­mi­nen on näistä kahdes­ta vai­h­toe­hdos­ta paljon parem­pi talouden sopeut­tamisen väline. Nyt sitä ei ole käytössä ja moni kärsii. 

    Deval­vaa­tio on hyödylli­nen vain, jos sen pystyy tekemään yllät­täen, mut­ta sil­lä on raskaat seu­rauk­set pitkäk­si ajaksi.

    Esimerkik­si asun­to­lainat siir­tyvät Sveitsin frangeis­sa mak­set­taviksi, kuten on käynyt Latviassa. 

    Kuka Suomes­sa pitää yllä tuo­ta deval­vaa­tiop­uhet­ta? Ei mitään järkeä.

    Palkat ovat palkko­ja, jos yri­tys huonol­la tuot­tavu­udel­la mak­saa ylisu­u­rioa palkko­ja se luon­nol­lis­es­ti katoaa markki­noil­ta — tai jso ei mak­sa asial­lista palkkaa ei myöskään saa työn­tek­i­jöitä. Kreikas­sakin voi olla tuot­tavia yri­tyk­siä? Julkisen sek­torin palkko­jen pitäisi hei­jas­taa sekä tuot­tavu­ut­ta että nor­maalia vas­taavaa palkkatasoa.

    Tarkoit­taako tulo­erokeskustelu sitä, että EU:ssa pitäisi olla Sak­san palkkata­so, mut­ta Kreikan hin­nat ja tuot­tavu­us? Sol­i­daarista, mut­ta muut­tovir­rat taita­vat suun­na­ta sil­loin pois­päin koko maanosasta.

    Sveit­si on pysynyt Euro-val­u­u­tan arvos­sa. Hyvistä syistä.

    Vastaa

    1. Euro kel­luu, eikä sitä sik­si voi devalvoi­da. Se on kymme­nessä vuodessa REVALVOITUNUT huo­mat­ta­van paljon, mikä on lisän­nyt taloudel­lisia vaikeuk­sia heikoim­mas­sa osas­sa euroaluetta.

      Vastaa

  36. Ode:

    Se on kymme­nessä vuodessa REVALVOITUNUT huo­mat­ta­van paljon, mikä on lisän­nyt taloudel­lisia vaikeuk­sia heikoim­mas­sa osas­sa euroaluetta.

    Nyt kyl­lä Ode har­ra­s­tat pop­ulis­tista Cher­ry-pickingiä tuon ver­tailu­a­jan­jak­son vallinnas­sa (10 vuot­ta). Jos esimerkik­si euron ja dol­lar­in kurssia tarkastel­laan koko euron ole­mas­saaoloa­jan­jak­sol­ta, niin nyt ollaan aika lähel­lä lähtö­ta­soa 1999. Aluk­si euro las­ki n. 1.2 taalas­ta lähelle 0.8. Vuodes­ta 2002 vuo­teen 2008 euro nousi, mut­ta sen jäl­keen on taas tul­tu alas.

    Japanin Jeni­in ja Kiinan ren­min­bi­in ver­rat­tuna ollaan selvästi 1999-tason alapuolella.

    Vastaa

  37. Par­to:
    Sak­saa en lähtisi syyt­tämään vaan ennem­minkin yhteis­val­u­ut­taa tai muiden maid­en munat­to­muut­ta toteut­taa talouten­sa sopeu­tus­ta sisäisel­lä devalvaatiolla. 

    Siinä sisäisessä deval­vaa­tios­sa on se peru­songel­ma (sen lisäk­si, että se on käytän­nösasä niin paljon han­kalampi ajaa läpi kuin 0‑linja ja devalvoitminen+inflaatio), että se nos­taa velko­jen reealiar­vo­ja. Huono lääke, kun se velka­an­tu­mi­nen on jo alun­perinkin ongelma.

    Ei tätä val­u­ut­taa saa­da toim­i­maan sil­läkään konstilla.

    Vastaa

  38. pekka:
    ‘snip’ nyt ollaan aika lähel­lä lähtö­ta­soa 1999. Aluk­si euro las­ki n. 1.2 taalas­ta lähelle 0.8. Vuodes­ta 2002 vuo­teen 2008 euro nousi, mut­ta sen jäl­keen on taas tul­tu alas.
    ‘snip’

    No eipä olla kovin lähel­lä 0.8:aa.
    Mut­ta talousvi­i­saiden mielestä se alun lasku oli katas­trofi, sit­ten nousu oli katas­trofi ja nyt tuo pieni lasku on katas­trofi — katas­trofi joko sik­si, että laskua ei ole tarpeek­si tai sik­si, että laskua on.
    Alan olla entistä vaku­ut­tuneem­pi siitä että vit­si talousti­eteen kek­simis­es­tä sik­si, että saataisi­in astrolo­gialle lisää uskot­tavu­ut­ta, ei ole vitsi.

    Vastaa

  39. Raimo K:Mut­ta talousvi­i­saiden mielestä se alun lasku oli katas­trofi, sit­ten nousu oli katas­trofi ja nyt tuo pieni lasku on katastrofi 

    Tarkoit­taako talousvi­isaat tässä siis euron vas­tus­ta­jia? Sil­lä minä en ole havain­nut omis­sa kir­jois­sani talousvi­i­saiden ole­van tuo­ta mieltä. Sen­si­jaan euron vas­tus­ta­jat ovat olleet sitä mieltä että se oli surkea val­u­ut­ta kun on liian vah­va, sit­ten mikki­hi­iri­ra­ha kun oli liian heikko.

    Vastaa

  40. Euron oikea ongel­ma on Kiinan kyky säädel­lä omaa valt­tuuaansa ja halu ylläpitää mit­tavaa vien­tiä. Siis kiinalaiset tuot­teet ovat liian halpo­ja val­u­u­tan vuok­si. Toinen ongel­ma on USA:n setelira­hoi­tus par­ille sodalle. Amerikkalaiset tuot­teet ovat myös alihinnoiteltuja. 

    Ilman euroalueen ongelmia oltaisi­in jos­sain kak­si dol­lar­ia eurol­la tasossa. 

    Arvatkaa mitä sil­loin Suomes­sa tehtäisiin?

    Vastaa

  41. Sylt­ty: Tarkoit­taako talousvi­isaat tässä siis euron vas­tus­ta­jia? Sil­lä minä en ole havain­nut omis­sa kir­jois­sani talousvi­i­saiden ole­van tuo­ta mieltä. Sen­si­jaan euron vas­tus­ta­jat ovat olleet sitä mieltä että se oli surkea val­u­ut­ta kun on liian vah­va, sit­ten mikki­hi­iri­ra­ha kun oli liian heikko.

    Kir­joista en tiedä, mut­ta noin se menee tiedo­tusvä­lineis­sä — mikään kurssi ei ole oikea.

    Vastaa

  42. Itse asi­as­sa koko otsikon kysymys “Mik­si Sak­san kil­pailukyky on muil­ta pois” on täysin hanurista.
    Jalka­pal­lo, tuo elämää suurem­pi, sen nyt konkreet­tis­es­ti osoit­ti: Sak­sa-Kreik­ka 4–2.
    Ja jotenkin se muka on Sak­san vika, että Kreik­ka hävisi? Ja olisiko Kreik­ka voit­tanut, jos Sak­san pelaa­jien palkko­ja Osmon esit­tämäl­lä taval­la olisi nostettu? 😉
    Kreik­ka olisi tarvin­nut kolme rankkaria lisää, mut­ta niitä ei taloudessa tuomi­ta — eikä jalka­pal­los­sakaan noin vain. Omaa peliä pitäisi kehit­tää, mut­ta se ei Kreikalta ole tois­taisek­si onnistunut.

    Vastaa

  43. Raimo K
    “Ja jotenkin se muka on Sak­san vika, että Kreik­ka hävisi? Ja olisiko Kreik­ka voit­tanut, jos Sak­san pelaa­jien palkko­ja Osmon esit­tämäl­lä taval­la olisi nostettu?” 

    Talousjär­jestelmässä kil­pailu ei ole itse­tarkoi­tus, vaan ihmis­ten hyv­in­voin­ti. Hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nat, kuten Pohjo­is­maat ja Sak­sa jou­tu­i­v­at omien talousongelmien­sa takia muut­ta­maan talouk­si­aan enem­män kil­pailu­talouk­sik­si. Tämä tapah­tui kuitenkin hyv­in­voin­nin lisäämisek­si eikä vähentämiseksi.

    Halu­amme vält­tää negati­ivisen itseään ruokki­van kier­teen Euroopan taloudessa. Sak­salaiset kadun­miehet valit­ta­vat, että Sak­san men­estys ei näy hei­dän lom­pakos­saan. Olisi hyvä, että tuot­ta­vat sak­salaiset työn­tek­i­jät palkit­taisi­in palkanko­ro­tuk­sil­la pitkästä matoku­uris­taan, kos­ka jol­lakin taval­la vai­h­to­ta­sei­den epä­tas­apaino täy­tyy purkaa. 

    Euroopan yhteis­markki­noil­la liike-elämä hyö­ty­isi kulut­ta­jien kas­vavas­ta ostovoimas­ta suurem­man kysyn­nän muo­dos­sa ja posi­ti­ivi­nen talouskasvun kierre pysy­isi yllä.

    Huonom­pi mah­dolli­nen vai­h­toe­hto yli­jäämän purkamisek­si olisi, että Sak­san pankit laitet­taisi­in kir­jaa­maan yhä suurem­pia luot­to­tap­pi­oi­ta, kun ali­jäämä­maat (julki­nen + yksi­tyi­nen sek­tori) eivät laskevas­sa kier­teessä pysty­isi selviämään veloistaan.

    Vastaa

  44. Ton­ni käteen:
    ‘snip’
    Talousjär­jestelmässä kil­pailu ei ole itse­tarkoi­tus, vaan ihmis­ten hyvinvointi.
    ‘snip’

    Eipä tai­da mis­sään olla kir­joitet­tu kap­i­tal­is­tisen talousjär­jestelmän tavoit­teek­si hyv­in­voin­tia — kyl­lä voiton tavoit­telem­i­nen on ain­oa päämäärä. Vai ovatko jotkut yri­tyk­set (Sak­sas­sa, Suomes­sa?) halukkai­ta jaka­maan voitostaan esim. työn­tek­i­jöi­den hyvinvointiin?
    Tois­tan: Kreikan ongel­ma ei ole se, että Sak­sa on niin hyvä, vaan se että Kreik­ka on niin huono.

    Vastaa

  45. Raimo K
    “Eipä tai­da mis­sään olla kir­joitet­tu kap­i­tal­is­tisen talousjär­jestelmän tavoit­teek­si hyv­in­voin­tia – kyl­lä voiton tavoit­telem­i­nen on ain­oa päämäärä.”

    Se voi olla jonkin henkilön tai oikeushenkilön ain­oa päämäärä, mut­ta esim. Suomen perus­tus­lais­sa on säädet­ty mis­sä rajois­sa tuo­ta voi har­joit­taa. Siel­lä ei ole säädet­ty, että Suomen täy­ty­isi olla hurmok­sel­lisen kap­i­tal­isti­nen omak­si vahingokseen.

    http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=perustuslaki.

    “Vai ovatko jotkut yri­tyk­set (Sak­sas­sa, Suomes­sa?) halukkai­ta jaka­maan voitostaan esim. työn­tek­i­jöi­den hyvinvointiin?”

    Suurin osa yri­tyk­sistä on. Min­ua ei kiin­nos­taisi työsken­nel­lä päivääkään yri­tyk­sessä joka ei olisi kiin­nos­tunut hyv­in­voin­nistani. Sitä parem­pi mitä nopeam­min menisi konkkaan.

    “Tois­tan: Kreikan ongel­ma ei ole se, että Sak­sa on niin hyvä, vaan se että Kreik­ka on niin huono.”

    On myös velko­jan ongel­ma, jos velko­ja oma­l­la toimin­nal­laan aiheut­taa velal­lisen mak­su­vaikeudet. Jos mekanis­mi on niin mon­imutkainen, että velko­ja ei tätä ymmär­rä se on hyvä tälle selit­tää, jot­tei tämä aiheuta sivullisille haittaa.

    Vastaa

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.