Miksi arvonlisäverossa on eri verokantoja?

1.3.2012 · Aihe: Eduskuntatyö 

Kun neuvostoliitto romahti ja markkinatalous alkoi viritä Venäjälle, sähköstä alettiin periä maksua. Tuolloin julkisuudessa ihmeteltiin, että ei kai sairaaloidenkin pidä maksaa sähköstä. Eiväthän leikkaussalit toimi ilman.

Tämä esimerkki tulee aina mieleen, kun aletaan puhua eritytetyistä ALV-kannoista. Kirjoilla, terveydenhuollolla ja julkisella liikenteellä (ja nyt myös sanomalehdillä) on alin, yhdeksän prosentin alv-kanta, elintarvikkeilla 12% ja kaikella tavallisella yleinen arvonlisäverokanta 23 %. Jos kaikki yhtenäistettäisiin 22 prosentiksi, valtio nettoaisi yli miljardin ja verotuksen haittavaikutukset vähenisivät.

Arvonlisäveron kautta annettava verotuki on todella huono tapa tukea pienituloisia, terveydenhuoltoa, julkista liikennettä tai kulttuuria. Suorat tuet menevät perille paljon paremmin ja maksavat paljon vähemmän.

Itse löydän kaksi teoreettista perustetta joidenkin hyödykkeiden alemmalle verokannalle.

Mutta huomatkaa: jos verotuet korvataan suorilla tuilla, niitä suoria tukia siis myös tarvitaan!

1) Henkilökohtaisissa palveluissa, joissa veroton itsepalvelu on pahin kilpailija ja joiden hintajousto on suuri, on talousteoreettisia perusteita alemmalle kannalle. En jaksa vääntää asiasta mallia, mutta uskoisin sen olevan helppoa.

2) Jos hyödykkeen (lähes) kaikki kustannukset ovat kiinteitä ja marginaalihinta on nolla (televisio-ohjelma esimerkiksi) sen osalta kaikki verot pahentavat hyvinvointitappiota ja isot verot tietysti enemmän kuin pienet. Tuollaisen hyödykkeen pitäisi oikeastaan olla verovaroin kustannettu ilmaishyödyke, mutta silloin valtio myös päättäisi, mitä tuotetaan ja mitä ei. Tämä oli peruste lehtien nollaverokannalle, mutta vielä parempi peruste se olisi nettilehtien nollaverokannalle, joiden arvonlisävero on kuitenkin 23 %. Painetulla kirjalla on 9 % ja sähkökirjalla 23 %.

Muuten olen sitä mieltä, että mielenkiintoinen veromalli olisi sellainen, jossa arvonlisävero vastaisi melkein koko julkisen sektorin rahoituksesta ja verokanta olisi noin 40 %. Progressiiviseksi tämä tehtäisiin pienellä kaikille maksettavalla perustulolla.

Jos otettaisiin käyttöön EU:ssa ehdotettu periaate, että arvonlisäveroa ei palautettaisi rajalla eikä perittäisi tuontihyödykkeistä, voisimme ajatella arvonlisäveroa kulutusveron sijasta tuotantoverona, yrityshän sen maksaa. Tällöin vero olisi tasavero yrityksen maksamille palkoille, koroille ja voitolle kuitenkin niin, että investoinnit saa vähentää voitosta heti. Huomatkaa: palkat ja voitot samalla verokannalla! Ulkomaankauppa mutkistaa tätä periaatetta vähän, mutta vain siltä osin kuin verokannat eroavat maittain.

Kommentit

69 Vastausta artikkeliin “Miksi arvonlisäverossa on eri verokantoja?”

  1. tpyyluoma kirjoitti 1.3.2012 kello 18:32

    Jos otettaisiin käyttöön EU:ssa ehdotettu periaate, että arvonlisäveroa ei palautettaisi rajalla eikä perittäisi tuontihyödykkeistä, voisimme ajatella arvonlisäveroa kulutusveron sijasta tuotantoverona, yrityshän sen maksaa. Tällöin vero olisi tasavero yrityksen maksamille palkoille, koroille ja voitolle kuitenkin niin, että investoinnit saa vähentää voitosta heti. Huomatkaa: palkat ja voitot samalla verokannalla! Ulkomaankauppa mutkistaa tätä periaatetta vähän, mutta vain siltä osin kuin verokannat eroavat maittain.

    En kyllä pysynyt tässä oikein kyydissä. Siis mikä ongelma nykyisen kaltaisessa ALVissa olisi? Eikö tuo tarkoita sitä että esimerkiksi Turkissa tuotetun fillarin veroaste on 0% ja Kreikassa valmistetun 40%? Sinänsä jos oletetaan kelluvat valuuttakurssit, niin tällä ei ole mitään väliä, Turkin liira vaan vahvistuu vastaavasti suhteessa Euroon. Mutta kun kaiken maailman kiinalaiset eivät anna valuuttojensa kellua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.3.2012 kello 19:19

    EU on esittänyt, että EU:n sisällä alv perittäisiin myyjämaassa. EU:n ulkopuolelta tulevalle tuotteelle tietysti pannaan alv. Tästä ei ollut kuitenkaan tarkoitus puhua vaan siitä, että alv on vero yrityksen palkoille, koroilla ja voitolle ja että tätä asiaa sotkee vain tuo veron maksu tuontituotteille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Olli Kärkkäinen kirjoitti 1.3.2012 kello 19:52

    Listalta puuttui yksi taloustieteellinen peruste eriytetyille ALV-kannoille. Se on että työnteon kanssa komplementaarisia tuotteita tulisi verottaa vähemmän. Yleisin esimerkki tämänkaltaisesta kulutuksesta on lasten päivähoito. Päivähoidon suhteen tämä ei tietenkään suoraan koske Suomea.

    Toisaalta vapaa-ajan kanssa komplementaarisia tuotteita voitaisiin verottaa korkeammalla ALV-kannalla.

    Iso-Britannian verojärjestelmän uudistamista tutkinut Mirrlees Review (http://www.ifs.org.uk/mirrleesReview) päätyi suosittelemaan yhtenäistä ALV-kantaa, josta yhtenä poikkeuksena oli päivähoidon verottomuus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.3.2012 kello 20:18

    Päivähoidon verottomuudellakaan ei ole Suomessa merkitystä, koska se on voimakkaasti subvenoitu kunnallinen palvelu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. mattik kirjoitti 1.3.2012 kello 20:10

    “voisimme ajatella arvonlisäveroa kulutusveron sijasta tuotantoverona, yrityshän sen maksaa”
    Mistä se yritys viime kädessä ne rahat ottaa?
    Olisi kiva tietää mitä tämä vaikuttaisi kunkin elintasoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.3.2012 kello 20:17

    mattik
    Se, mitä ajattelen arvonlisäverosta ei vaikuta elintasoosi mitään. Veroa voi ajatella aina joko tuotantoon tai kulutukseen kohdistuvana. Ei pidä tuijottaa sen nimeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Kalle kirjoitti 1.3.2012 kello 20:28

    Hyvä Osmo 🙂

    En ole koskaan ymmärtänyt eriäviä ALV-kantoja. Tasainen ja laaja veropohja on tehokkain tapa verottaa. Pisteverot aiheuttavat vain ongelmia taloudelle ja pahimmillaan leikkaavat kasvua. Joku sokeri-, polttoaine- tai autovero on järjettömyyden huippu. Ne eivät välttämättä edes tuota mitään, kun niiden negatiiviset vaikutukset lasketaan mukaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Juho Laatu kirjoitti 1.3.2012 kello 20:36

    * Korkeissa veroprosenteissa (40%) yksi ongelma on se, että niiden kiertäminen voi tulla houkuttelevaksi.

    * Kai tuloveronkin voi pitää, vaikka perustulo jo pääasiassa hoitaisikin progression.

    * Yksinkertaistaminen ja suoraviivaistaminen on erinomainen tavoite. Ehkä eduskunta saa joku päivä aikaan myös tällaisia uudistuksia.

    * Rajoilla ei tarvita “halpoja ulkomaanostoksia” tukevia mekanismeja kuten ALV:n palautuksia. Yksinkertaiset ja reilut säännöt käyttöön (liian vaikeaa sanoa millaiset takaisivat parhaan tasapainon).

    * Ympäristö verot / hiiliverot mukaan malliin, niin että ne toimivat myös ulkorajoilla, niin voidaan saada jotain järkevää aikaan jo ennen fossiilien loppumista.

    * Vihreät ovat ennenkin rakentaneet, laskeneet ja ehdottaneet uusia koknaisia malleja. Jatkakaa hyvää työtä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.3.2012 kello 12:54

    Ennusteeni on, että koko EU siirtyy asteittain arvolisäveroon poerustuvaan verojärjestelmään, koska kaikki muu on niin perhanan monimutkaistya ja palkitsee lusmuja. Puoli vuotta verojaostossa on vakuuttanut minut tästä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Tapio Peltonen kirjoitti 1.3.2012 kello 20:43

    Miten tämä “arvonlisävero vastaisi melkein koko julkisen sektorin rahoituksesta ja verokanta olisi noin 40 %” eroaisi tilanteesta, jossa ALV olisi nolla ja ansio- ja pääomatulovero kiinteä 50% (vai mitä sen nyt sitten noissa oloissa pitäisi olla)?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. MIVa kirjoitti 1.3.2012 kello 21:03

    En ymmärtänyt OS:n asiaa ALV:n pistämiseksi 40 %iin ja sitten tekeen siitä lievästi progressiivisen maksamalla kaikille perustuloa. Ei mitenkään mennyt jakeluun.
    No tyhmähän olen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Krtek kirjoitti 1.3.2012 kello 21:37

    Tämä hyvä teoreettinen tarkastelu pitää valitettavasti ampua käytännöllä alas: Vaihtoehtona alv:lle on aina viedä tavaroiden ja palveluiden vaihto verottajan ulottumattomiin joko luontaistalouteen tai veronkiertoon. Jo 23 % alv houkuttelee tähän niin, että kotitalousvähennys on olemassa.

    Nettilehtien tulot muuten tulevat jatkossakin pääosin mainoksista, kunhan ipad-huuma laantuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. JV kirjoitti 1.3.2012 kello 21:39

    Pieni tarkennus, terveydenhuollon palvelut on vapautettu arvonlisäverosta, vain lääkkeillä on 9% alvkanta. Siinä olisikin näppärä keino saada julkinen terveydenhuolto lopullisesti tukkoon: Kela-korvaukset pois ja yksityisille terveyspalveluille 23% alv…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. tavallinen tallaaja kirjoitti 1.3.2012 kello 21:44

    Eikö Soinivaaran olisi jo aika käyttää ALV0% palveluja ja parannella itseään etelän auringossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Artturi B kirjoitti 1.3.2012 kello 21:52

    Osmo:

    Muuten olen sitä mieltä, että mielenkiintoinen veromalli olisi sellainen, jossa arvonlisävero vastaisi melkein koko julkisen sektorin rahoituksesta ja verokanta olisi noin 40 %. Progressiiviseksi tämä tehtäisiin pienellä kaikille maksettavalla perustulolla.

    Tää olis kyllä nykymenoon aika huima parannus.

    Hassua kyllä, että sä oot kiinnostunut tästä, mutta et ikinä harkitsis verouudistusta missä pääomatulovero laskettas nollaan ja palkkatuloveroa nostettas niin, että muutos olis tuloneutraali, vaikka nää olis suunnilleen ekvivalentteja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. KKK kirjoitti 1.3.2012 kello 22:24

    “Arvonlisäveron kautta annettava verotuki on todella huono tapa tukea pienituloisia, terveydenhuoltoa, julkista liikennettä tai kulttuuria. Suorat tuet menevät perille paljon paremmin ja maksavat paljon vähemmän.”

    Tämä kaipaa perusteluja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Raimo K kirjoitti 1.3.2012 kello 23:44

    Osmo Soininvaara:
    mattik
    Se, mitä ajattelen arvonlisäverosta ei vaikuta elintasoosi mitään. Veroa voi ajatella aina joko tuotantoon tai kulutukseen kohdistuvana. Ei pidä tuijottaa sen nimeen.

    Se on aivan totta, että se mitä ajattelet, ei vaikuta kenenkään elintasoon mitään – mutta se, paljonko ja mitä veroa maksetaan vaikuttaa. Viime kädessä veron maksaa tietenkin kansalainen, kuluttaja ja palkansaaja – ja ovat sama henkilö.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Raimo K kirjoitti 1.3.2012 kello 23:45

    Osmo Soininvaara:
    Päivähoidon verottomuudellakaan ei ole Suomessa merkitystä, koska se on voimakkaasti subvenoitu kunnallinen palvelu.

    Yksityinen päivähoito ei ole kunnallinen palvelu eikä sitä juuri subventoidakaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.3.2012 kello 10:58

    Yksityinen päivähoito ei ole kunnallinen palvelu, eikä sen markkinaosuus ole merkittävä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Papparainen kirjoitti 2.3.2012 kello 0:07

    “Muuten olen sitä mieltä, että mielenkiintoinen veromalli olisi sellainen, jossa arvonlisävero vastaisi melkein koko julkisen sektorin rahoituksesta ja verokanta olisi noin 40 %. Progressiiviseksi tämä tehtäisiin pienellä kaikille maksettavalla perustulolla.” (Ode)

    Olisi mukava kuulla ajatuksiasi tuosta kulutusverotuspainotteisesta järjestelmästä lisää. Voisitko tehdä/linkittää aiheesta perusteellisen selvityksen? Perustuloon suhtaudun hyvin ennakkoluulottomasti, saan sitä periaatteessa itsekin sairaseläkeläisenä. (Teen hieman yrittäjätyötä vointini mukaan takuueläkkeen päälle, nyt tienaan noin 300 € kuussa 714 € takuueläkkeeni päälle. Eläkkeensaajan asumistukea saan noin 50 euroa kuussa ja tuloveroa maksan aika vähän.)

    1. Ketkä olisivat ALV-painotteisen verotuksen häviäjät ja voittajat?

    2. Edut ja haitat? Poistaisiko kannustinloukkuja, parantaisiko tuottavuutta ja vähentäisikö byrokratiaa?

    3. Onko kokeiltu muualla ja millä menestyksellä? Onko tuohon haudattuna jokin uusliberalistinen koira? Olisiko progressio tarpeeksi jyrkkä ja mitkä verot luontevasti täydentäisivät sitä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Luomuviljelijä kirjoitti 2.3.2012 kello 8:35

    Mistä luulet Osmo johtuvan sen, että likimain kaikissa EU-maissa elintarvikkeiden arvonlisävero on yleistä alv-kantaa alhaisempi. Suomessa se on nyt 13 prosenttia ja asettuu aika lähelle EU:n keskitasoa.
    Arvonlisäveron suurin merkitys on tietysti se, että sillä kerätään varoja yhteiskunnan moniin tarpeisiin. Nostamalla elintarvikkeiden arvonlisäveroa saadaan kyllä lisää rahaa, mutta lisätään muun muassa toimentulotukiin ynnä muihin tarkoituksiin kuluvia menoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.3.2012 kello 12:52

    Niissä maissa, jkoissa sosiaaliturvajärjestelmä ei oloe kunnossa, on paikallaan käyttää edes tehotonta tapaa tasata kulutuseroja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Antti Leinonen kirjoitti 2.3.2012 kello 9:39

    Ruuan arvonlisäveron alentaminen olikin varmaan yksi kaikkien aikojen älyttömimmistä veropäätöksistä. Tavaroiden verottaminen on ongelmallista, kun lähes kaikkea voi tilata ulkomailta jostain matalamman verokannan maasta ja palveluiden verottaminen taas alentaa työn kysyntää. Ruokaa on hankala tuoda ulkomailta ja hintajoustokin on olematonta, joten verotuksen haitat ovat minimaalisia.

    Palveluiden alempi arvonlisäkanta voisi olla sinänsä hyödyllinen, mutta ongelmaksi tulee jossain määrin se, että monesti myydään samalla sekä tavaraa että palveluita. Moni varmaan keksisi tarjouksia tyyliin “osta 5 vuoden huoltosopimus, niin saat auton kaupan päälle”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.3.2012 kello 10:51

    jos netistä ostetaan jotain sellaista, joka pitää fyysisesti lähettää asiakkaalle, tästsä tulee noudattaa ostajamaan arvonlisäveroa ja se tulee tilittää sinne. Lakia kyllä rikotaan, mutta viranomaisten olisi helppo saada rosvot kiinni vierailemalla nettisivuilla.
    Jos ostaa EU:n ulkopuolelta, tavara pitää tullata oma-aloitteisesti ja maksaa ALV. Jos tämä toiminta laajenee kovasti, kuollut kirjain herännee henkiin.
    Sähköisten palvelujen osalta tilanne on epäselvä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Frans Saxén kirjoitti 2.3.2012 kello 11:01

    Niin, kirjoissa kuluttajan vaihtoehtoina tällä hetkellä on Osmon mainitsemat a) painettu kirja 9% ALV, b) sähköinen kirja Suomesta 23% ALV. Lisävaihtoehtona englanninkielisille kirjoille c) sähköinen kirja jenkeistä 0% ALV. Fiksua?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.3.2012 kello 12:51

    Kyllä sen sähköisen kirjan saa nollaverolla suomenkielisenäkin, kun palvelin on oikeassa maassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. mattik kirjoitti 2.3.2012 kello 11:45

    Osmo Soininvaara:
    mattik
    Se, mitä ajattelen arvonlisäverosta ei vaikuta elintasoosi mitään. Veroa voi ajatella aina joko tuotantoon tai kulutukseen kohdistuvana. Ei pidä tuijottaa sen nimeen.

    Ode, minun kannattaisi mieluummin maksaa arvonlisäveroa ja elämänlaatuni saattaisi parantua koska voisin itse päättää mihin rahani käytän. Veroprosenttini on korkeampi kuin alv%.

    Jos olisin esim. eläkeläinen jonka veroprosentti on alle arvonlisäverokannan, niin vaikutus elintasoon olisi merkittävä ja valinnanvapaus kaventuisi kun välttämättömyystarvikkeiden hinta nousisi ja samoin niiden osuus budjetista. Tämä edellyttäen että tulot edes riittäisivät verojen osuuden kasvaessa.
    Kaikki tämä tilanteessa jossa yhteiskunnan rahan tarve ja toisaalta kansantulo ei muutu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.3.2012 kello 12:50

    mattik
    Voimme tietysti poistaa arvponlisäveron kokonaan ja säätää yrityksille arvonlisäveron kokoisen palkkaveron ja saman veron koroille ja voitolle. Miten eläkeläisen olo paranisi? Kyllåä eläkeläinen maksaa hinnoissa kaikista veroista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. TimoT kirjoitti 2.3.2012 kello 11:48

    Soininvaara vähän yksinkertaistaa liikaa asioita kansantajuistaessaan niitä.
    Kulutusverot, alvi mukaanlukien, ovat tulojakovaikutukseltaan voimakkaasti degressiivisiä. Niitä maksavat ne, joiden on kulutettava kaikki tulonsa. Jos ei tarvitse kuluttaa kaikkea, niin voi kasvattaa varallisuuttaan ilman että sitä verotetaan. Tätä yritetään kompensoida siten, että välttämättömyyshyödykkeille asetetaan alhaisempi vero. Puhtaalla kulutusverolla varallisuuserot kasvaisivat hyvin nopeasti kestämättömälle tasolle. Esim. USA:ssa kulutusverojen suhteellinen osuus on ainoastaan murto-osa suomalaisesta verotuksesta.
    Toinen asia on verokohtaanto, kenen vahingoksi vero lopulta koituu. Jos kuluttajalla on valittavanaan veroton vaihtoehto, niin verollisen kysyntä laskee ja sen tuottaja ei voi lisätä veroa vaan se jää hänen itsensä maksettavaksi. Jos tuotteella on pieni hintajousto, niin veron voi huoletta lisätä hintaa kysynnän siitä juurikaan laskematta ja kuluttajat maksaa (esim. elintarvikkeet). Sitten vielä kilpailutilanne markkinoilla: jos kyse on huonosti säilyvästä tai kuljetuskustannuksiltaan kalliista tuotteesta ja vielä myyjiä on vain muutama, niin vero menee taatusti hintoihin (esim. elintarvikekauppa). Vapaassa kilpailussa ja jos vielä ulkomailta osto on mahdollista, niin veroa ei voi periä kuluttajilta vaan se jää kotimaisten toimijoiden maksettavaksi ja heikentää niiden asemaa kotimaan markkinoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.3.2012 kello 12:47

    Timo T
    Miksi joku kasvattaa varallisuuttaan, jos ajattelee, ettei hän koskaan eikä kukaan hänen perillisistään koskaan aio sitä kuluttaa?
    Jotkut kuluttavat vähemmän kuin tienaavat, toiset taas kuluttavat suvun perintöä paljon enemmän kuin tienaavat. Täysin tulottomien osuus Kauniaisissa oli huomattavan suuri köyhiin kuntiin verrattuna.
    Mutta tuossa oli se ajatus, että arvonlisävero maksetaan kulutuksesta kun taas esimerkiksi tuloverot ja sosiaaliturvamaksut peritään tuotannosta. Molemmat siirtyvät yhtäläisesti hintoihin. Jos ajattelet arvonlisäveroa yrityksen maksamana verona, huomaat, että sitä maksetaan pääomatuloista samalla tavalla kuin työtuloista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Jouni Martikainen kirjoitti 2.3.2012 kello 11:54

    Osmo Soininvaara:
    jos netistä ostetaan jotain sellaista, joka pitää fyysisesti lähettää asiakkaalle, tästsä tulee noudattaa ostajamaan arvonlisäveroa jase tulee tilittää sinne. Lakia kyllä rikotaan, mutta viranomaisten olisi helppo saada rosvot kiinni vierailemalla nettisivuilla.
    Jos ostaa EU:n ulkopuolelta, tavara pitää tullata oma-aloitteisesti ja maksaa ALV. Jos tämä toiminta laajenee kovasti, kuollut kirjain herännee henkiin.
    Sähköisten palvelujen osalta tilanne on epäselvä.

    EU:n ulkopuolisista ostoksista ei tarvitse maksaa alv+tulli pompsia, jos se jäisi alle kympin. Eli käytänössä kaikennäköistä pikkutilpehööriä voi ostaa verottomana. Jos taas maksettavaa kertyy yli kympin, ei alvin maksaminen ole suinkaan mikään kuollut kirjain (nimimerkki: “useamman kerran Tullipostissa asioinut”). Kyseessä ei ole myöskään pelkästään herkkäomatuntoisten kuvetta keventävä elävä kirjain, vaan tullaukseen (ja alvin perintään) edellytetään valideja kuittitulosteita.

    EU:n sisäisessä kaupassa: “Kaukomyyntiä ei veroteta Suomessa, jos myyjän myynnit Suomeen ovat sekä kalenterivuonna että sitä edeltävänä vuonna enintään 35 000 euroa kalenterivuodessa ilman veron osuutta” Lähde: verohallinnon nettisivut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.3.2012 kello 12:45

    Jos toimita on pienimuotoista, siitä ei tyarvitse periä minkään maan arvponlisäveroa nettikaupassa.
    Aika isot nettikaupat perivät kuitenkin jonkun ranskalaisen arvonlisäveron. Poliisi pamputtamaan!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Pekka Taipale kirjoitti 2.3.2012 kello 12:01

    Osmo Soininvaara: Yksityinen päivähoito ei ole kunnallinen palvelu, eikä sen markkinaosuus ole merkittävä.

    Onko tarkoituksena säätää sillekin vielä lisäksi ALV?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Liian vanha kirjoitti 2.3.2012 kello 12:04

    “1. Ketkä olisivat ALV-painotteisen verotuksen häviäjät ja voittajat?”

    Koira on haudattuna tuohon pieni persutulo-termiin.

    Osmoeikerro mitä se tarkoittaa,mutta aikaisemista postaukista se merkitse todella pientä summaa,jolla ei kukaan elä, luontaistaloudessa eläviä ehkä lukuunottamatta.

    Nykyään kilpaillaan sillä,kuka osaa eniten polkea pienituloista ns duunariluokkaa.

    Propaganda on ollut niin tehokasta, että he itsekin tekevät sitä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.3.2012 kello 12:43

    Se perustulo on sen kokoinen, että se saa veroasteikon olennasisesti samanlaiseksi kuin se on nyt, vaikka veron pohja on tasavero. Tällä klertaa sen ei ollut edes tarkoitus korvata muita tulonsiirtoja. Kukaan ei elä mhyöskään progression vähäisyydellä, ellei ole tuloja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Raimo K kirjoitti 2.3.2012 kello 12:27

    Osmo Soininvaara:
    ´snip´
    Jos ostaa EU:n ulkopuolelta, tavara pitää tullata oma-aloitteisesti ja maksaa ALV. Jos tämä toiminta laajenee kovasti, kuollut kirjain herännee henkiin.
    ´snip`

    Mitäs kuollutta tässä lain kirjaimessa on?
    Jos et maksa tullia ja ALVia, tavara jää tulliin, oma-aloitteisesti.
    Ja jos tavara tulee kuriirifirman kautta, firma maksaa maksut ja perii sinulta. Jos et maksa, et saa tavaraakaan.

    nimim. Amerikasta tilannut

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Jouni Martikainen kirjoitti 2.3.2012 kello 12:34

    Korjaus edelliseen kommenttiini. Kävin tarkistamassa tullin sivuilta ja: “pienin kannettava määrä 10 euroa on verolajikohtainen, eli sekä tullin, arvonlisäveron että valmisteveron pitää kunkin olla vähintään 10 euroa, jotta se voidaan kantaa”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Jouni Martikainen kirjoitti 2.3.2012 kello 12:59

    Osmo Soininvaara:
    Jos toimita on pienimuotoista, siitä ei tyarvitse periä minkään maan arvponlisäveroa nettikaupassa.
    Aika isot nettikaupat perivät kuitenkin jonkun ranskalaisen arvonlisäveron. Poliisi pamputtamaan!

    Varmaan suurtakin liikevaihtoa Suomeen myyviä nettikauppoja EU:sta löytyy, mutta suomalaisten ostokset myös hajaantunevat aika tehokkaasti isoon markkinaan, jossa kauppiaat voivat olla suht’ isojakin, mutta kunkin yksittäinen myynti Suomeen jääkin sitten aika pieneksi. Näiden Suomeen myyvien liikkeiden määrä taas voi olla suurikin.

    Yllä oleva on arvailua ja pohdintaa – ei tietoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. JTS kirjoitti 2.3.2012 kello 13:32

    Verokeskustelussa kannatan sitä, että terveydenholto, kirjat ja lehdet, av-tuotteet (e/paperii muodosta riippumatta) sekä julkinen liikenne ovat 10% alv-verokannassa.

    Elintarvikkeilla ja ravitemusalalla yhtenäinen 17% riippumatta siitä syödäänkö ruoka sisällä ulkona tai kotona.
    Kaikki muu sitten 24%.

    ALV on onneksi hinnoissa sisällä, alempi kanta antaa pientä tukea koko alalel, joka tulee huomioida alakohtaisissa tuissa ja avustuksissa, kuten tekijänoikeuskorvauksissa, joilla kustantajat kiertävät muuta palkkausta.

    Ruoan alv-ale on katastrofaalinen huijaus.
    Kampaamo- ja käsityöalojen alv-korotus meni toki näiden alojen peniin tuottoihin suoraan, joten minulle jäi epäselväksi oliko se sittenkin matalan tuotatvuuden alojen tukemista minimipalkkojen noustessa vai mitä.

    Yksinkertainen, ymmärrettävä ja valovottavissa oleva alv-verokanta on kaikkien etu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Samuli Saarelma kirjoitti 2.3.2012 kello 14:01

    TimoT: Kulutusverot, alvi mukaanlukien, ovat tulojakovaikutukseltaan voimakkaasti degressiivisiä. Niitä maksavat ne, joiden on kulutettava kaikki tulonsa. Jos ei tarvitse kuluttaa kaikkea, niin voi kasvattaa varallisuuttaan ilman että sitä verotetaan.

    En ymmärtänyt, mikä tässä oli se juju. Ei kai kukaan kasvata varallisuuttaan vain varallisuuden kasvattamisen vuoksi, vaan siksi, että hän (tai hänen perillisensä) voivat sen joskus kuluttaa, jolloin siitä luonnollisesti peritään se kulutusvero.

    Voin hyväksyä tuon degressiivisyysväitteen, jos siinä viitattaisiin esim. siihen, että rikkaat kuluttavat ulkomailla suuremman osansa tuloista kuin köyhät, jolloin luonnollisesti köyhät joutuisivat maksamaan suuremman osuuden tuloistaan alv:ia kuin rikkaat, mutta pelkästään se, että panee rahan säästöön ja kuluttaa sen myöhemmin, ei minusta kyllä muuta asetelmaa yhtään mihinkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Kimmo kirjoitti 2.3.2012 kello 15:38

    Miten sitten toimitaan, kun hyödykkeeseen kohdistuu muita veroja, kuten bussien käyttämään polttoaineeseen tai metroa liikuttavaan sähköön?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. aleksis salusjärvi kirjoitti 2.3.2012 kello 16:16

    Osmo Soininvaara:
    Kyllä sen sähköisen kirjan saa nollaverolla suomenkielisenäkin, kun palvelin on oikeassa maassa.

    No voiskohan tälle asialle tehdä jotain? Sähkökirjabisnes on syrjäyttämässä painotuotteet. Näin on USAssa jo käynytkin, ainakin joidenkin arvioiden mukaan. Suuria kirjakauppaketjuja on mennyt konkurssiin. Tabletti rokkaa lukukaitteena. Niitä myydään tänä vuonna puolisen miljooonaa.

    Jos Suomessa halutaan pitää yllä omaa kustantamotoimintaa ja suomenkielistä kirjallisuutta, olisi nyt se viimeinen hetki tulla sähkökirja-alv:ssä vastaan.

    Amazonilla ei luonnollisesti ole mitään ongelmaa myydä vastaisuudessa suomalaista kirjallisuutta suomalaisille, mutta viisas eduskunta voisi yrittää pitää näitä rahoja kotimaassa pienellä alv-uudistuksella.

    Kulut olisivat positiivisia, hyvin pieniä tosin, mutta kulttuurivaikutus on potentiaalisesti suuri.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Matti H kirjoitti 2.3.2012 kello 16:49

    Yksinkertaisin ja vähiten vinoutumia aiheuttava vero on tasaprosenttinen tulovero eli tuotannon verottaminen, sillä pitkällä tähtäimellä mitään muuta ei voida verottaa kuin tuotantoa.

    Kuluttamisen verottaminen ei ole sama asia, sillä tuloveroon nähden se suosii sijoittamista, rikastumista ja velkataloutta. Alvia käytettäessä säästäjä/sijoittaja saa paremman tuoton rahoilleen kun tuloveroa käytettäessä, koska hän voi yhtä suurista tuloista sijoittaa suuremman summan kuin sellainen, jonka tuloista on jo vero otettu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.3.2012 kello 18:01

    Kulutuksen vero ja tuotannon vero ovat ihan sama asia. Poikkeavat korkeintaa sen tuotannon osalta, jota ei koskaan myydä vaan ajetaan kaatopaikalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Timo Pessi kirjoitti 2.3.2012 kello 17:34

    Heippa Osmo.Uutisen mukaan pääkaupunkiseudun asukkaiden hiilijalanjälki olis n.30% tuhoisampaa kuin meidän maalla asuvien.Tosin mehän viljellään täällä melkein kaikki itse omissa puutarhoissamme, jos suinkin mahdollista.Oliskohan uusi suunta mitenkään mahdollinen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.3.2012 kello 17:57

    Jos kaikki suomalaiset muuttaisivfat maalle ja viljelesivät pientilaansa, ja tyytyisivät siihen elintasoon, jonka se tuottaa, hiilijalanjälki lähes kaqtoaisi. Tuo tulos tuli siitä, että paakaupunkiseudulla asuu varakkaita ihmisiä, jota kuluttavat paljon. Maalla asuvat varakkaat ihmiset kuluttavat viuelä enemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Austrian kirjoitti 2.3.2012 kello 19:22

    Osmo,

    palveluiden kohdalla arvonlisävero on tosiaan vero suoraan työlle koska verollisen hinnan maksamisen vaihtoehto on tehdä itse tai ostaa palvelu pimeästi. Hyödykkeiden tuottamisessa merkittävä osa tuotannon arvonlisäyksestä voi olla pääomakorvauksia eli vero on säästöjen verottamista.

    Siinä mielessä harmaa talous on oikeastaan pelastus että se voi tarjota pakotien liiallista sääntelyä tai verottamista vastaan ja ihmiset voivat hankkia elantonsa sen avulla.

    Puhtaassa vaihtokauppataloudessa, jossa mikroagenteilla olisi erilaisia perusvaravektorin lähtöpisteitä, transaktioverot vääristävät kaupankäynnin kautta syntyviä vaihtosuhteita.

    Eikö eduskunta voisi säätää yhtä yhteistä verokantaa palveluille ja hyödykkeille ja lisäksi vielä verottaa kotitaloustuotantoa? Eli harkinnanvaraisesti arvioidaan joku laskennallinen kotona tapahtuvan tuotannon arvo, jonka osuudesta valtio menettää verotuloja, jota voidaan verottaa…

    Eikö verotuksen pitäisi olla neutraali sen suhteen ostaako pihvin ravintolasta vai ostaa raaka-aineet ja valmistaa sen itse? 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Juho Laatu kirjoitti 2.3.2012 kello 19:39

    > Tuo tulos tuli siitä, että paakaupunkiseudulla asuu varakkaita ihmisiä, jota kuluttavat paljon. Maalla asuvat varakkaat ihmiset kuluttavat viuelä enemmän.

    En ole lukenut itse tutkimusta, mutta MT antaa vähän eri kuvan.

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6/kaupunkilaisen-p%C3%A4%C3%A4st%C3%B6t-isommat-kuin-maalaisen-1.12786

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. LRa kirjoitti 2.3.2012 kello 20:59

    Raimo Sailaksen mukaan alvin nosto johtaa inflaation kasvuun, josta taas seuraa indeksisidonnaisten etuuksien korottaminen.

    Hän myös sanoi, että valtiokin maksaa alvia(mistä?), joten näistä syistä veron nosto yhdellä prosentilla tuo kassaan vain noin puolet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Volmertti kirjoitti 2.3.2012 kello 21:30

    Osmo Soininvaara:
    Maalla asuvat varakkaat ihmiset kuluttavat viuelä enemmän.

    Eikä ongelma ole siinä miten ihmiset kuluttavat, ei siinä missä asuvat. Ei kaupungistuminen pelasta maapalloa, jos elintavat pysyvät ennallaan. Enintään hidastaa vähän. Ja miksi maaseutu ja kaupunkiasuminen pitää aina laittaa vastakkain. Molempia tarvitaan, myös Suomessa. Pitäis enemmänkin kehittää kestävää maaseutuasumista siinä missä pitää kehittää kestävää kaupunkiasumista. Kummassakaan se ei tällähetkellä ole kestävää vaan kulutukseen perustuvaa. Maaseudun ja kaupunkien vuorovaikutusta lisää. Ei kukaan sitä lähi- ja luomuruokaa jaksa tuottaa, jos maaseutu museoidaan ja kaikki kehittäminen (rakentaminen) kielletään miten maakuntakaavassa ollaan tekemässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Markku af Heurlin kirjoitti 2.3.2012 kello 21:39

    Osmo Soininvaara:
    Päivähoidon verottomuudellakaan ei ole Suomessa merkitystä, koska se on voimakkaasti subvenoitu kunnallinen palvelu.

    Meille tulee yhä enemmän palvelusetelimutoista pävähoidon rahoitusta. Siinä ongelma olisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Ville kirjoitti 2.3.2012 kello 21:44

    Osmo Soininvaara:
    Jos kaikki suomalaiset muuttaisivfat maalle ja viljelesivät pientilaansa, ja tyytyisivät siihen elintasoon, jonka se tuottaa, hiilijalanjälki lähes kaqtoaisi. Tuo tulos tuli siitä, että paakaupunkiseudulla asuu varakkaita ihmisiä, jota kuluttavat paljon. Maalla asuvat varakkaat ihmiset kuluttavat viuelä enemmän.

    Siinä oli myös taka-ajatus, että maalainen elämäntapa olisi vähään tyytyvämpi ja ekologisempi. Julkisuuteen ei tuotu sitä, että Nurmijärvi on kaikkein pahin paikka Suomessa: eletään kaupunkilaista elämäntapaa maaseudulla plus työmatkat autolla… Nurmijärvi taisi olla tutkimuksessa Suomen ainoa kunta, jossa kulutettiin enemmän kuin tienattiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. KKK kirjoitti 2.3.2012 kello 22:31

    Millä perusteella suora tuki on verotukea parempi tapa tukea esim. kirjallisuutta? Verotuki kohdistuu sellaisiin kirjoihin, mitä ihmiset haluavat lukea. Suora tuki taas kohdistuu sellaiseen kirjallisuuten, jota apurahoista päättävä kulttuurieliitti haluaa lukea. Verotuki siis hyödyntää useampaa ihmistä kuin suora tuki. Tämän lisäksi suoraan tukeen liittyy paljon byrokratiaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Matti H kirjoitti 2.3.2012 kello 23:15

    Osmo Soininvaara:
    Kulutuksen vero ja tuotannon vero ovat ihan sama asia. Poikkeavat korkeintaa sen tuotannon osalta, jota ei koskaan myydä vaan ajetaan kaatopaikalle.

    Ei silloin, jos rahalle saa reaalikorkoa. Oletetaan kaksi miestä, joiden kummankin palkka on 10000 €. A:ta verotetaan 50% tuloverolla ja nollalla alvilla. B:tä nollalla tuloverolla mutta 100% alvilla. Kummatkin kuluttavat tästä 3000 € ostoksen verran ja loput säästävät. A:lta jää säästöön tuloveron 5000 € ja ostoksen 3000 € jälkeen 2000 € ja B:ltä jää säästöön ostoksen 3000 € ja alvin 3000 € jälkeen 4000 €. Parin kolmen vuoden kuluttua säästöt ovat kasvaneet 10%. A:lla on käytettävänään 2200 € miinus tulovero 100 € on yhtä kuin 2100 €, jolla hän voi ostaa 2100 € arvoisen tuotteen. B:llä on käytettävänään 4400 €, jolla hän voi ostaa saman tuotteen kuin A:kin ja maksaa siitä alveineen 4200 €. Hänelle jää käteen vielä 200 €, jolla hän voi ostaa alveineen 100 € tuotteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.3.2012 kello 23:55

    Jos heille makswetaan palkkaa ja tuotanto kannattaa, joku varmaankin ostaa sen tuotteet. Joku sellainen, jolta on aiemmin jäänyt rahaa säästöön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Kalle kirjoitti 3.3.2012 kello 0:36

    Osmo Soininvaara:
    Ennusteeni on, että koko EU siirtyy asteittain arvolisäveroon poerustuvaan verojärjestelmään…

    Pisteverojen kanssa pelleily loppuu! Hyvä niin. Vain yksinkertaistamalla järjestelmää ja siirtämällä ainakin kriittisten verojen kanto EU:lle saadaan veronkierto kuriin.

    Suomalaisille tässä on se hyvä puoli, että veroaste laskee. 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Jouni Martikainen kirjoitti 3.3.2012 kello 9:07

    Osmo Soininvaara:
    Aika isot nettikaupat perivät kuitenkin jonkun ranskalaisen arvonlisäveron. Poliisi pamputtamaan!

    Maltan tuskin odottaa Ranskan poliisin iskuja niihin ranskalaisiin nettikauppoihin, jotka myyvät vuosittain Suomeen yli 35 000 eur (alv. 0% hintana laskettuna), mutta jotka maksavatkin avit ko. ostoksista Ranskaan, eivätkä Suomeen.

    Kyseisen toiminnanhan täytyy olla Ranskan poliisiin talousrikostutkinnan priorisoinnin kärjessä, ja Ranskan valtion sisäministeriö varmasti piiskaa poliisijoukkojaan hellittämättömään jahtiin, näiden verojaan rikollisesti Ransakaan (eikä Suomeen) maksavien tavoittamiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Matti H kirjoitti 3.3.2012 kello 10:07

    Osmo Soininvaara:
    Jos heille makswetaan palkkaa ja tuotanto kannattaa, joku varmaankin ostaa sen tuotteet. Joku sellainen, jolta on aiemmin jäänyt rahaa säästöön.

    Sitä tilannettahan esimerkkini juuri kuvaa. Jotkut ovat ostaneet kummaltakin 10000 eurolla ja siinä on ollut se ja sama onko heidän verotuksensa ollut tuloveroa vai alvia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Evert The NeveRest kirjoitti 3.3.2012 kello 11:31

    Otan esimerkin alalta, jossa Odekin on mukana. Nythän on keksitty vessapaperi, jonka hylsy liukenee pönttöön eli sen voi huuhdella jöötien mukana maailmalle. WC-paperin arvonlisävero on 23.

    Jos olisin samalla alalla, tekisin jäätelötterökeksistä hylsyn ja käärisin sen 50 arkkiin p-paperia. Tämän herkllisen makuisen keksin ALV-olisi 12 %, ja päällyspaperilla voi pyyhkiä…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. TimoT kirjoitti 3.3.2012 kello 12:18

    Se halutaanko verotuksella vaikuttaa tulonjakoon ja miten, on täysin poliittinen asia. Verotusehdotusten tulonjakovaikutukset on kuitenkin syytä tuoda esille jo ehdotusvaiheessa, jotta ei tulisi yllätyksiä. Nykyisin tehdään jopa valmiita lakeja ja vasta toimeenpanovaiheessa huomataan sen seuraukset. Eihän tässä näin pitänyt käydä!!!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. antti kirjoitti 3.3.2012 kello 17:20

    Osmo Soininvaara: os netistä ostetaan jotain sellaista, joka pitää fyysisesti lähettää asiakkaalle, tästsä tulee noudattaa ostajamaan arvonlisäveroa ja se tulee tilittää sinne. Lakia kyllä rikotaan, mutta viranomaisten olisi helppo saada rosvot kiinni vierailemalla nettisivuilla.

    Ollut mielessä perustaa nettikauppa, mutta kun pitäisi tietää kunkin artikkelin ALV jokaisesa EU-maasssa ja mille tilille pitäisi ALVit aina osata ajallaan maksaa ettei verotarkastajat tule karmien puolelta sisälle, niin helpompi tie on jättää nettikauppa perustamatta, ettei vaan tule lakia rikottua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Juho Tunkelo kirjoitti 4.3.2012 kello 11:46

    Eri ALV-verokantojen huippu on e-kirjat, joilla on muiden kirjojen 9%:sta kirjoista poiketen 23% verokanta. E-kirja on kuulemma ‘palvelua’. En tiedä ketä tai mitä tällaisella tuetaan, mutta terve järki on aika kaukana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.3.2012 kello 12:04

    E-kirjan osalta kyse on paitsi siitä, että EU (määräys tulee sieltä) haluaa puolustaa veropohjaa myös siitä, että työllistäisi liikaa juristeja määritellä, minkallainen hengentuote on kirja. On se vähän vaikeaa paperikirjojenmkijn osalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. TimoT kirjoitti 4.3.2012 kello 12:15

    Jos haluat maksaa alvin muuhun EU-maahan, niin sinun pitää rekisteröityä sen maan alv-velvolliseksi ja saada sieltä VAT-tunnus. Periaatteessahan ostomaa ratkaisee alv-velvollisuuden, mutta käytännössä olen havainnut ainoastaan muutamilla ulkomaisilla nettikaupoilla esim. Suomen Y-tunnuksen eli suurin osa maksaa omaan kotimaahansa. Lieneekö tässä joku maakohtainen minimiraja Eu-sisäkaupoille, sillä kirjanpitoa useaan maahan alvin maksaminen monimutkaistaa huomattavasti? Jos sekä ostajalla että myyjällä on VAT-tunnus, niin veron maksaa aina ostaja ostomaassa, tavara liikkuu verottomalla hinnalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.3.2012 kello 12:24

    TimoT
    Yrityksen ei tarvitse maksaa nettiostoksista ulkomailta arvonlisäveroa eikä ostos siis myöskään ole vähennyskelpoinen, joten yrityksen osalta vero maksetaan kotimaahan. Ostin juuri firmalleni F-securen virusväijyjän Latviasta(!!!) ilman arvonlisäveroa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. TimoT kirjoitti 4.3.2012 kello 17:00

    OS: Pidätkö itse myös yrityksesi kirjanpidon? Eu-ostohan tapahtuu niin, että ensin ostat tavaran ilman alvia, sitten kirjaat kirjanpitoon ostoksen hinnan ja suomalaisen alvin. Jos tavara tulee firman käyttöön, niin silloin vähennät sen saman tien. Jos tavara tulee yksityiskäyttöön, niin et vähennä, vaan joudut sen tilittämään valtiolle. Jotta saan ostettua ilman alvia, minun on ilmoitettava oma VAT-tunnus myyjälle. Jos tämä unohtuu, niin myyjä joutuu lisäämään oman alvinsa, mutta minä en saa sitä Latvian alvia vähentää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.3.2012 kello 17:21

    Tuollaiseen monimutkaisuuden aikaansaamiseen tarvitaan juristi. Kerrfan vuodessa ammattihenkilö laittaa kirjanpitoni saivartelun kestävään muotoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. TimoT kirjoitti 4.3.2012 kello 17:29

    En tiedä kuka näitä säännöksiä keksii, te kansanedustajat kuitenkin säädätte. Saivartelu on juuri oikea sana kuvaamaan sitä. Ja tämä on vielä helppoa verrattuna siihen muuhun byrokratiaan, josta EU:n tukemana yrittäjänä olen päässyt osalliseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. Kyttyrä kirjoitti 6.3.2012 kello 11:03

    Kaikkein parhaimmat tulokset saadaan yksinkertaistamalla hommaa reippaasti:
    -Kaikista tavaroista ym. maksetaan joku vero joka on sama kaikille.
    -Kaiken maailman verovähennykset poistetaan. Näin saadaan ALV-kantaa pienennettyä kun veroja kertyy joka välistä vähän.
    -Palkkaverossa siirrytään automaattiseen pakolliseen verotiliin, josta vähennetään automaattisesti palkkavero ja muut kulut. Samoin minkä tahansa työsuhteen ulkopuolisen työhomman voi hoitaa verollisena antamalla maksajalle yhden numeron – verotilin numeron. Maksajan homma helpottuu kolmanteen potenssiin. Työnantajamaksut voi poistaa samalla.

    Periaatteessa näin yrityksellä on yksi luku, josta maksaa vero ja palkansaajalla on yksi luku, josta maksaa veroa. Eikä mitään kikkailuja.
    Siitä voidaan sitten lähteä arvioimaan, kuinka monta paperinpyörittäjätuntia tarvitaan vähemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus