Kuntajako, _

Ode ja Mari Kiviniemi kuntauudistuksesta politiikkaradiossa

Politiikkaradio:Leikola ja Lähde. Kuntakäräjät.

Keskustelemassa kuntauudistuksesta Keskustan puheenjohtaja Mari Kiviniemi sekä Osmo Soininvaara .

Yle Puhe klo 13-14 perjantaina 24.2.2012.
Kuuntele Ylen Areenasta ja hämmästy!

10 thoughts on “Ode ja Mari Kiviniemi kuntauudistuksesta politiikkaradiossa

  1. Olipa omituinen keskustelu: Mari Kiviniemelle kävi Soininvaaran kuntauudistus, mutta silti oltiin kovasti tukkanuottasilla. Hämmentävää. Vaikka ehkä se selittyy kokonaan tulevien kuntavaalien ja Keskustan puheenjohtajavaalin läheisyydellä.

    Hallituksen kuntauudistusehdotuksesta olisi kiva tietää, sisältääkö se mahdollisuuden Osmon esittämään kunta/pitäjäjakoon. Onko konkreettista kokonaisehdotusta edes vielä pöydällä vai keskustellaanko nyt joidenkin hahmotelmien perusteella?

    Lisäksi kuntauudistuksen lanseerauksessa ei voi välttyä ajatukselta, että homma hoidettiin tiedotuksellisesti todella huonosti tai sitten shokkivaikutus oli tarkoituksellinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Enpä tiijä kuka tuossa eniten päälle puhu, ehkä herrat Leikola ja Lähde. Olisivat antaneet vieraiden enempi olla äänessä ja jättäneet älyttämät Tallinna ym. vitsit väliin. Olis ohjelman kuuneltavuus parantunu huomattavasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Kauheaa roskaa. Juontajien pitäisi olla hiljaa eikä esittää omia nerokkaita kielikukkasiaan, johon haaskautui aikaa vaikka kuinka. Kiviniemi väisteli puolet ajasta, puolet vastaili ihan mukavasti. Sinä et ole sinut tälläisessa tilanteessa etkä päässyt (osannut) kunnolla esittämään omia näkemyksiäsi. Hyvin sekava ajanhaaskaus.

    Ykkösaamun Petri Kejonen taitaa olla Suomen ainoa kunnon toimittaja, joka valitsee aiheet, mutta antaa haastateltavan puhua.

    Mitkä ovat ne säästöt, mistä ne tulevat, onko niistä laskelmia, puututaanko 5v irtosanomissuojaan, kuinka paljon kunnissa on tekijöitä (opettaja jne.) ja paperinpyörittäjiä jnejne. ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Kyllä minä arvostin myös Leikolan ja Lähteen sanallista nokkeluutta. Ehkä minä sitten vain olen sitä viihteellistynyttä pullamössösukupolvea tai jotain… Eikä se liikaa peittänyt itse asiaa.

    Sisällössä sinänsä ei ollut mitään hämmästystä aiheuttavaa. Tukkanuottasilla toki oltiin, mutta se on puoluepolitiikkaa. Puolueiden edustajat eivät puhu vain toisilleen, vaan myös toistensa puolueiden tekemistä.

    Ja ymmärrän myös Kiviniemen huolen sinänsä, eihän missään hallitus todellakaan ole puhunut lähidemokratiayksiköistä mitään. En ainakaan julkisuudessa ole nähnyt. Jos tämä on säästetty neuvottelukortiksi, olisi mielestäni korkea aika ottaa se kortti esiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Paikoitellen meni tosiaan sekamelskaksi, mutta kai järjestysmiehissäkin oli vikaa.

    Esitettiin taas väite siitä, että pienet kunnat eivät pysty hoitamaan kaikkia tehtäviään. Mikähän sellainen tehtävä on? Rääkkylä mainittiin esimerkkinä pienestä kunnasta, joka on ulkoistanut terveydenhoitoa, mutta on itse kuitenkin edelleen vastuussa siitä.

    Jos kuntien välistä yhteistyötä ei ole saatu menneinä vuosikymmeninä toimimaan (joillain ongelmallisilla aloilla), niin kai pitää todeta sama kunnanosademokratiasta. Mikä siis on paras demokraattisen yksikön koko? Minun laskukaavani mukaan paikallisdemokratia toimii vain, jos alimmalla halutulla tasolla on aitoa päätösvaltaa. On helppoa delegoida valtaa ylöspäin, mutta ei alaspäin. Siksi pieni peruskunta + mahdollisuus hoitaa asiat tarpeen mukaan isommissa yksiköissä on toimiva, pitkällä tähtäimillä sopivan dynaaminen (tarpeen mukaan muutettavissa oleva), ja eri alueiden riittävän tyytyväisyyden takaava tapa (ei loukku).

    Asioissa joissa kuntien välille voi syntyä yksittäisiä konflikteja tarvitaan ylemmän tason tuomari ratkomaan riitatapaukset. Jatkuvat vinoutumat kuten rikkaiden kalastelu tulee hoitaa verotuksen ja rahoituksn vääristymiä korjaamalla (ei rajoja korjaamalla).

    Esimerkissä jossa yhden kunnan kustannukset nousivat pilviin ratkaisu ei ole pakkoliitos naapuriin, sillä ei ole naapurin velvollisuus ottaa kantaakseen noita kustannuksia. Ei rajamuutoksilla pidä kustannusongelmia ratkoa. Tuollaisissa liitoksissa ei synny uutta rahaa tyhjästä. Jos jossain kunnassa on yllättäen paljon kalliita potilaita, rahat otetaan joko tuon kunnan asukkaiden tai kaikkien suomalaisten selkänahasta (tai vakuutuksista).

    Keskustelu oli paikoitellen jopa hedelmällistä ja yhteisymmärrystä luovaa. Mutta tarvittaisiin selvästi enemmän aikaa, vähemmän julkisuutta, ja enemmän asioiden käsittelyä hallitusti yksi kerrallaan, jotta asiasta kiinnostuneet tahot voisivat joskus sopia joistain järkevistä ja kaikille (kunnille ja puolueille) sopivista askelista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Sekavassa keskustelussa oli järkevää sisältöä. Sama malli ei todellakaan sovi kaikkialle, vaan tarvitaan erilaisia ratkaisuja pääkaupunkiseudulle, keskisuuriin kaupunkeihin ja maaseutukuntiin.

    Vaikka kuntaliitoksiakin tarvitaan, pelkkä kuntien lukumäärän vähentäminen ei tuo suurta parannusta. Joissakin tapauksissa saatetaan mennä jopa pahempiin Helsingin kaltaisiin byrokratioihin.

    Jotta kuntauudistus olisi säästöjen kannalta uskottava, pitäisi viiden vuoden irtisanomissuoja välittömästi poistaa tai lyhentää korkeintaan kahteen vuoteen. Onhan kuntien työntekijöillä vielä myös työttömyysturva viiden vuoden päälle.

    On järjetöntä pidentää työuria ylläpitämällä tehottomia julkisia organisaatioita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Päijät-Hämeessä tarpeisiin suhteutetut terveysmenot asukasta kohti ovat maan matalimmat, yli 10 prosenttia alle maan keskiarvon. Menkää sinne ottamaan mallia miten hommat hoidetaan. Tämän blogin pitäjähän niitä yritti jo yhdistää mutta onneksi kansa sanoi ei, kun on parempiakin tapoja hoitaa asioita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. onko 5:n vuoden irtisanomissuoja todellakin tulossa kaikkiin kuntaliitoksiin nyt ja tulevaisuudessa?

    siis aina ikuisuuteen asti.
    aihe on poliittisesti tulenarka mutta käytännössä ei MISSÄÄN saa 5:n vuoden irtisanomissuojaa(paitsi kuntasektorilla).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.