Ode ja Mari Kiviniemi kuntauudistuksesta politiikkaradiossa

Politiikkaradio:Leikola ja Lähde. Kuntakäräjät.

Keskustele­mas­sa kun­tau­ud­is­tuk­ses­ta Keskus­tan puheen­jo­hta­ja Mari Kivinie­mi sekä Osmo Soininvaara . 

Yle Puhe klo 13–14 per­jan­taina 24.2.2012.
Kuun­tele Ylen Areenas­ta ja hämmästy!

10 vastausta artikkeliin “Ode ja Mari Kiviniemi kuntauudistuksesta politiikkaradiossa”

  1. Puhut päälle etkä anna Marin sanoa asi­aansa, ärsyt­tävää kuun­neltavaa. Onnek­si on rinnakkaisradio.

  2. Miten ratkaistaan uusien kun­tien (miten ne sit­ten yhdis­tetäänkään..) rajaseuduil­la asu­vien palve­lut? Voivatko he hakea palve­lut tarvit­taes­sa naa­purikun­nan puolelta jos sinne on lyhyem­pi matka?

  3. Oli­pa omi­tu­inen keskustelu: Mari Kiviniemelle kävi Soin­in­vaaran kun­tau­ud­is­tus, mut­ta silti olti­in kovasti tukkan­uot­tasil­la. Häm­men­tävää. Vaik­ka ehkä se selit­tyy kokon­aan tule­vien kun­tavaalien ja Keskus­tan puheen­jo­hta­javaalin läheisyydellä.

    Hal­li­tuk­sen kun­tau­ud­is­tuse­hdo­tuk­ses­ta olisi kiva tietää, sisältääkö se mah­dol­lisu­u­den Osmon esit­tämään kunta/pitäjäjakoon. Onko konkreet­tista kokon­aise­hdo­tus­ta edes vielä pöy­däl­lä vai keskustel­laanko nyt joidenkin hah­motelmien perusteella?

    Lisäk­si kun­tau­ud­is­tuk­sen lanseer­auk­ses­sa ei voi vält­tyä ajatuk­selta, että hom­ma hoidet­ti­in tiedo­tuk­sel­lis­es­ti todel­la huonos­ti tai sit­ten shokki­vaiku­tus oli tarkoituksellinen.

  4. Enpä tiijä kuka tuos­sa eniten päälle puhu, ehkä her­rat Leiko­la ja Lähde. Oli­si­vat anta­neet vieraiden enem­pi olla äänessä ja jät­täneet älyt­tämät Tallinna ym. vit­sit väli­in. Olis ohjel­man kuuneltavu­us paran­tunu huomattavasti.

  5. Kauheaa roskaa. Juon­ta­jien pitäisi olla hil­jaa eikä esit­tää omia nerokkai­ta kielikukkasi­aan, johon haaskau­tui aikaa vaik­ka kuin­ka. Kivinie­mi väis­teli puo­let ajas­ta, puo­let vas­taili ihan mukavasti. Sinä et ole sin­ut täl­läises­sa tilanteessa etkä päässyt (osan­nut) kun­nol­la esit­tämään omia näke­myk­siäsi. Hyvin seka­va ajanhaaskaus. 

    Ykkösaa­mun Petri Kejo­nen taitaa olla Suomen ain­oa kun­non toimit­ta­ja, joka val­it­see aiheet, mut­ta antaa haas­tatelta­van puhua. 

    Mitkä ovat ne säästöt, mis­tä ne tule­vat, onko niistä laskelmia, puu­tu­taanko 5v irtosanomis­suo­jaan, kuin­ka paljon kun­nis­sa on tek­i­jöitä (opet­ta­ja jne.) ja paper­in­pyörit­täjiä jnejne. ?

  6. Kyl­lä minä arvostin myös Leikolan ja Läh­teen sanal­lista nokkelu­ut­ta. Ehkä minä sit­ten vain olen sitä viih­teel­listynyt­tä pul­lamössö­sukupolvea tai jotain… Eikä se liikaa peit­tänyt itse asiaa.

    Sisäl­lössä sinän­sä ei ollut mitään häm­mästys­tä aiheut­tavaa. Tukkan­uot­tasil­la toki olti­in, mut­ta se on puolue­poli­ti­ikkaa. Puoluei­den edus­ta­jat eivät puhu vain toisilleen, vaan myös tois­t­en­sa puoluei­den tekemistä.

    Ja ymmär­rän myös Kiviniemen huolen sinän­sä, eihän mis­sään hal­li­tus todel­lakaan ole puhunut lähidemokra­ti­ayk­siköistä mitään. En ainakaan julk­isu­udessa ole näh­nyt. Jos tämä on säästet­ty neu­vot­teluko­r­tik­si, olisi mielestäni korkea aika ottaa se kort­ti esiin.

  7. Paikoitellen meni tosi­aan sekamel­skak­si, mut­ta kai järjestys­miehissäkin oli vikaa.

    Esitet­ti­in taas väite siitä, että pienet kun­nat eivät pysty hoita­maan kaikkia tehtäviään. Mikähän sel­l­ainen tehtävä on? Rääkkylä mainit­ti­in esimerkkinä pien­estä kun­nas­ta, joka on ulkois­tanut ter­vey­den­hoitoa, mut­ta on itse kuitenkin edelleen vas­tu­us­sa siitä.

    Jos kun­tien välistä yhteistyötä ei ole saatu men­neinä vuosikym­meninä toim­i­maan (joil­lain ongel­mallisil­la aloil­la), niin kai pitää tode­ta sama kun­nanosademokra­ti­as­ta. Mikä siis on paras demokraat­tisen yksikön koko? Min­un laskukaa­vani mukaan paikallis­demokra­tia toimii vain, jos alim­mal­la halu­tul­la tasol­la on aitoa päätös­val­taa. On help­poa dele­goi­da val­taa ylöspäin, mut­ta ei alaspäin. Sik­si pieni peruskun­ta + mah­dol­lisu­us hoitaa asi­at tarpeen mukaan isom­mis­sa yksiköis­sä on toimi­va, pitkäl­lä tähtäimil­lä sopi­van dynaami­nen (tarpeen mukaan muutet­tavis­sa ole­va), ja eri aluei­den riit­tävän tyy­tyväisyy­den takaa­va tapa (ei loukku).

    Asiois­sa jois­sa kun­tien välille voi syn­tyä yksit­täisiä kon­flik­te­ja tarvi­taan ylem­män tason tuo­mari ratko­maan riitat­a­pauk­set. Jatku­vat vinou­tu­mat kuten rikkaiden kalastelu tulee hoitaa vero­tuk­sen ja rahoituk­sn vääristymiä kor­jaa­mal­la (ei rajo­ja korjaamalla).

    Esimerkissä jos­sa yhden kun­nan kus­tan­nuk­set nousi­vat pil­vi­in ratkaisu ei ole pakkoli­itos naa­puri­in, sil­lä ei ole naa­purin velvol­lisu­us ottaa kan­taak­seen noi­ta kus­tan­nuk­sia. Ei raja­muu­tok­sil­la pidä kus­tan­nu­songelmia ratkoa. Tuol­lai­sis­sa liitok­sis­sa ei syn­ny uut­ta rahaa tyhjästä. Jos jos­sain kun­nas­sa on yllät­täen paljon kalli­ita poti­lai­ta, rahat ote­taan joko tuon kun­nan asukkaiden tai kaikkien suo­ma­lais­ten selkä­na­has­ta (tai vakuutuksista).

    Keskustelu oli paikoitellen jopa hedelmäl­listä ja yhteisym­mär­rystä luo­vaa. Mut­ta tarvit­taisi­in selvästi enem­män aikaa, vähem­män julk­isu­ut­ta, ja enem­män asioiden käsit­te­lyä hal­li­tusti yksi ker­ral­laan, jot­ta asi­as­ta kiin­nos­tuneet tahot voisi­vat joskus sopia jois­tain järke­vistä ja kaikille (kun­nille ja puolueille) sopivista askelista.

  8. Sekavas­sa keskustelus­sa oli järkevää sisältöä. Sama malli ei todel­lakaan sovi kaikkialle, vaan tarvi­taan eri­laisia ratkaisu­ja pääkaupunkiseudulle, keskisu­uri­in kaupunkei­hin ja maaseutukuntiin.

    Vaik­ka kun­tali­itok­si­akin tarvi­taan, pelkkä kun­tien lukumäärän vähen­tämi­nen ei tuo suur­ta paran­nus­ta. Jois­sakin tapauk­sis­sa saate­taan men­nä jopa pahempi­in Helsin­gin kaltaisi­in byrokratioihin.

    Jot­ta kun­tau­ud­is­tus olisi säästö­jen kannal­ta uskot­ta­va, pitäisi viiden vuo­den irti­sanomis­suo­ja välit­tömästi pois­taa tai lyhen­tää korkein­taan kah­teen vuo­teen. Onhan kun­tien työn­tek­i­jöil­lä vielä myös työt­tömyys­tur­va viiden vuo­den päälle.

    On jär­jetön­tä piden­tää työuria ylläpitämäl­lä tehot­to­mia julk­isia organisaatioita.

  9. Päi­jät-Hämeessä tarpeisi­in suh­teutetut ter­veys­menot asukas­ta kohti ovat maan matal­im­mat, yli 10 pros­ent­tia alle maan keskiar­von. Menkää sinne otta­maan mallia miten hom­mat hoide­taan. Tämän blo­gin pitäjähän niitä yrit­ti jo yhdis­tää mut­ta onnek­si kansa sanoi ei, kun on parem­piakin tapo­ja hoitaa asioita.

  10. onko 5:n vuo­den irti­sanomis­suo­ja todel­lakin tulos­sa kaikki­in kun­tali­itok­si­in nyt ja tulevaisuudessa?

    siis aina ikuisu­u­teen asti.
    aihe on poli­it­tis­es­ti tule­nar­ka mut­ta käytän­nössä ei MISSÄÄN saa 5:n vuo­den irtisanomissuojaa(paitsi kuntasektorilla).

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.