HSL:n hallitus 24.1.2012

22.1.2012 · Aihe: _ 

En osallistu matkani takia tähänkään, vaan tilallani on Erkki Perälä

Lippu ja informaatiojärjestelmä  2014 vaiheen 2 toimittajan valinta
Tämä päätös on tärkeä. Pidän itseäni aivan epäpätevänä ratkaisemaan tällaista asiaa. Tällaisesta asioiden päätättämisestä väärissä paikoissa syntyvät nämä julkisen hallinnon ATK-ongelmat. Ja siitä, että nämä pitää ratkoa kilpailuttamalla pieniä (toisiinsa sopimattomina) palasina.

Kaarimallin vyöhykerajat ja lippujen hinnoitteluperiaatteet
Mallissa minimilippu oikeuttaa kahteen vyöhykkeeseen. Voisiko HS nyt ymmärtää tämän? Vaikka Vuosaari kuuluu B-vyöhykkeeseen, sieltä pääsee keskustaan (A-vyöhyke) alimmalla tariffilla. Östersundom kuitenkin sijoitetaan C-vyöhykkeeseen, jolloin se joutuu ”seutulipun” taakse  matkalla keskustaan, mutta ei matkalla Itäkeskukseen.
Ehdotuksessa on vaihtoehtoja, jotka poikkeavat toisistaan Espoossa ja Vantaalla. Kuinka kauas B- ja C-vyöhykkeen raja kurotaan. Helsinkiläisenä en puuttuisi tähän, koska asia koskee espoolaisia ja vantaalaisia ja nämä sen maksavatkin. Paitsi sitten älähdän, jos aikovat selvitä anteliaammista rajoista tariffia nostamalla. Pyydetään lausunnot jäsenkunnilta, niin kuin asiallista onkin.

Etelä- ja Länsi-Helsingin linjastosuunnitelma
Tästä on tullut porua. 16 ajaisi Krunikan läpi Rautatieasemalle, kun se on mennyt ennen Hernesaareen. 18 ei ajaisi Krunikkaan paitsi iltayöstä, vaan menisi vanhaa 14 reittiä Eiraan. 14 taas jatkaisi Hernesaareen.  Nelosen liikenne päättyisi 22:30, jolloin se korvautuisi bussilla 18N, joka ajaisi Munkkiniemen Puistotien kautta, jatkaisikin Krunikkaan ja sieltä Skattalle.

Asukkaat eivät ole pitäneet. Tosin krunikkalaiset eivät pidä mistään, joten heidän vastustuksensa ei anna informaatiota.  On tässä toteutumassa se, mitä HSL:ää perustettaessa pelättiin. Helsingissä on totuttu parempaan joukkoliikenteeseen. Nyt palvelutasoa normalisoidaan alentamalla sitä Helsingissä. HSL:ssä ei erityisesti taideta ymmärtää, miten spåra poikkeaa bussista. Linjaa 18 N ei tulla juurikaan käyttämään, ei ainakaan Skattalla.

Viime hetkellä on tuotu jokin kompromissi, jossa kruikkalaisia hyvitetään bussilla 17, joka parantaisi heidän yhteyksiään. Bussilla, jonka vuoroväli on 20 minuuttia, ei kannata kantakaupungissa liikennöidä.

Kommentit

34 Vastausta artikkeliin “HSL:n hallitus 24.1.2012”

  1. Elmo Allén kirjoitti 22.1.2012 kello 20:22

    Olin hätäinen ja kirjoitin tämän tuonne kslk:n puolelle. Laitetaanpa nyt tähänkin postiin:

    Hmph, nyt ei taida olla ketään HSL:n hallituksen kokouksessakaan puolustamassa nelosen ratikan yöliikennettä.

    HSL on näköjään myös sinetöimässä taas raide-Jokerin kohtalon seuraavaksi seitsemäksi vuodeksi, kun 550:n liikennöintisopimus tehdään vähintään siksi ajaksi. Raide-Jokeria tulisi kiirehtiä eikä nyt varsinkaan lukita, ettei siitä saada valmista ainakaan ennen vuotta 2020. Suunnitelmavalmius ei edellytä noin pitkää aikaa, ja rakentaminen ei kestä montakaan vuotta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Liian vanha kirjoitti 22.1.2012 kello 21:59

    Pääkaupunkiseudun julkisen liikenteen todellinen ongelma on sen kallis hinta.
    Helsigin sisällä vuosilippu on vielä edullinen mutta seutuliput ovat jo törkyhintaisia, yli 1000.

    Kun meilläkin olisi neljä käyttäjää seutulipuille niin summa alennuksineen olisi 3000 euroa.
    Ja kulkeminen rajonen yli on hanklaa erityisesti ilta-aikaan ja osan matkoista joutuisi tekemään taksilla

    Halvempaa on pitää yllä paria-kolmea autoa ja silloin pääsee kulkemaan mihin haluaa ja milloin vain

    Yleisesti Pääkaupunkiseuden liput ovat kallita muihin EU-maihin verrattuna , kertalippu on n puolet muihin maihin verrattuna.

    Suomessa myös eläkeläismatkailuun pitää olla eläkkeelä, työtön 60-vuotias maksaa täyden hinnan

    Monissa maissa +60-vuotias matkustaa ilmaiseksi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Kalle kirjoitti 22.1.2012 kello 22:36

    Toivottavasti HSL kykenee vihdoin lopettamaan kantakaupungin turhat bussilinjat. Ei ole itään järkeä ajattaa bussia kadulla, kun korttelin tai parin päässä kulkee raitiovaunu. Bussit ovat vain ihmisten tiellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Kimmo kirjoitti 22.1.2012 kello 22:50

    Liian vanha:
    Pääkaupunkiseudun julkisen liikenteen todellinen ongelma on sen kallis hinta.
    Helsigin sisällä vuosilippu on vielä edullinen mutta seutuliput ovat jo törkyhintaisia, yli 1000.

    Kun meilläkin olisi neljä käyttäjää seutulipuille niin summa alennuksineen olisi 3000 euroa.
    Ja kulkeminen rajonen yli on hanklaa erityisesti ilta-aikaan ja osan matkoista joutuisi tekemään taksilla

    Halvempaa on pitää yllä paria-kolmea autoa ja silloin pääsee kulkemaan mihin haluaa ja milloin vain

    Yleisesti Pääkaupunkiseuden liput ovat kallita muihin EU-maihin verrattuna , kertalippu on n puoletmuihin maihin verrattuna.

    Auton pelkät käyttö- ja vakuutusmaksut ovat helposti 2-2500€/vuosi ja vielä ei ole matkattu yhtään kilometriä, maksettu yhtään huoltoa saatikka kuoletettu hankintahintaa. Eli ajele nyt ihan rauhassa sillä yhteiskunnan subventoimalla joukkoliikennelipulla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. migul kirjoitti 22.1.2012 kello 23:55

    On hyvä , että ajetaan muutaman kaaren mallia eikä monia pieniä kehiä. Esimerkiksi Berliinissä on 3 vyöhykerajaa.

    Jotkut saattavat pitää montaa todella harvaa kaarta jotenkin oikeudenmukaisempana. Pitää muistaa , että pääkaupunkiseutu on harvaan asuttu ja hajaantunut. Jossain muualla parin pienen kaaren sisään mahtuu aika paljon enemmän ihmisiä ja kaupunkia kuin täällä . Ongelmaksi tulee sekavuus. Ehkä jossain vaiheessa vaihtoehdoksi tulisi sitten liukuvat rajat ja lontoon oyster cardin tapainen järjestelmä.

    “Kuinka kauas B- ja C-vyöhykkeen raja kurotaan. Helsinkiläisenä en puuttuisi tähän, koska asia koskee espoolaisia ja vantaalaisia ja nämä sen maksavatkin”

    Valtavasti isompana ongelmana pidän täyden hinnan vaatimista jos menee rajojen yli. Arvolla edestakaisin seutulippujen maksaminen tulee kyllä aika kalliiksi. Nykyisen seutulipun maksaminen johonkin Otaniemeen tai Leppävaaran tuntuu itselle aika omituiselta. Seutua tuo on vain kuntarajojen takia. Jää tuttavia tapaamatta ja varmasti kaupoissakin käymättä. Joukkoliikennepuolueen kannataisi tutkia paljonko nykyisin nämä liian teräviltä tuntuvat rajat vievät ihmisiä oman auton penkille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Tavallinen Teknikko kirjoitti 23.1.2012 kello 0:13

    Kyllähän se on niin, että perusköyhällä ei ole varaa matkustaa edes linja-autolla – ihan aina silloin kun mieli tekisi. Tämän johdosta hankin halvan polkupyörän kesäksi halpamyymälästä 199 eurolla ja Tikkurilan Kunnon Kaupasta käytetyn Helkama Oiva-polkupyörän talvikeleille. Nyt on matka hallussaan kun millä ilmalla ja ilman lämpötilalla tahansa on polkupyörä käytössään matkojaan varten.

    Tärkeä asia on myös huomata, että n. vielä 60-vuotias polkee polkupyörää reippaasti n. 20 km/h keskimääräisellä etenemällä.

    “Monissa maissa +60-vuotias matkustaa ilmaiseksi”
    No kunhan eläkeläinen saisi edes polkupyöränsä ilmaiseksi Uudenmaan julkisissa kulkuneuvoissa kulkemaan, niin olisipa helppo kylissä vierailla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Liian vanha kirjoitti 23.1.2012 kello 4:52

    “Auton pelkät käyttö- ja vakuutusmaksut ovat helposti 2-2500€/vuosi ja vielä ei ole matkattu yhtään kilometriä,”

    Jos ei aja uudella katumaasturilla niin kulutkin ovat kohtuulliset , sain laskureista vakuutukselle hinnaksi 180 euroa, pikkukasko 109 euroa ja käyttömaksu 98 euroa.Päälle katastus 80 euroa Jos ei halua varkaussuojaa eikä autopalvelua niin jo 400 eurolla saa liikennöidä.

    Ja palvelutaso on parempi ja voi liikkua silloin kuin haluaa eikä silloin kuin yhteiskunta sallii

    Tuo kallis julkinen liikenne estää pienipalkkaisen työnkin vastaanottoa, kotona voi olla ilman mitään lippuakin, mutta jos lähtee töihin niin pitäsi ostaa vähintään kuukauden lippu.Silloin ei pikkuhommat kannata, koska duunari ei saa laskuttaa kuten yrittäjä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Juso kirjoitti 23.1.2012 kello 7:46

    18N on erittäin ok. Kyllä se on kukkaro, jonka tulee ohjata suunnittelua ja päätöksentekoa. Ajettakoon ratikalla siellä, missä on massoja kuljetettavana. Niitä on päivällä useassakin paikassa, mutta kustannuksiin nähden ei yöllä missään. Uskon, että järki voittaa tässä asiassa.

    14/18/39 -muutos luo pohjaa vahvalle runkobussille. Erittäin hyvä uudistus, kunhan Krunikka hoidetaan kuntoon. Sitä vastoin 55A/24 -muutos erityisesti Hietaniemen uimarannan ja Seurasaaren sesonkikausina tulee olemaan kaikkien aikojen katastrofi. Pulinat kuultaneen vasta liikenteen alettua?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. spottu kirjoitti 23.1.2012 kello 10:05

    OS: “Tällaisesta asioiden päätättämisestä väärissä paikoissa syntyvät nämä julkisen hallinnon ATK-ongelmat. Ja siitä, että nämä pitää ratkoa kilpailuttamalla pieniä (toisiinsa sopimattomina) palasina.”

    Parhaat järjestelmät syntyvät kyllä pala kerrallaan, mutta se vaatii motivaatiota ja päätöksentekokulttuuria jota julkisorganisaatioissa ei vaan ole.

    Erilaisia palasia kyllästymiseen asti integroineena väitän etteivät ongelmat ole teknisiä vaan juridis-hallinnollisia. Jos päätöksenteon avoimmuus hankintalaista huolimatta on tätä:

    LIPPU- JA INFORMAATIOJÄRJESTELMÄ 2014 VAIHEEN 2 TOIMITTAJAN VALINTA
    Esityslistateksti jaetaan hallituksen varsinaisille jäsenille erillisenä. Asia on salassa pidettävä ennen päätöksentekoa.

    ei kenellekään pitäisi tulla yllätyksenä että toimittajat vievät asiakasta kuin litran mittaa. Joillain toimittajilla on tapana lätkäistä “luottamuksellinen” -leima tarjouksen jokaiselle sivulle, ja on ostajan hyväuskoisuutta jos tämä kuvittelee salassapidolle olevan jotain juridista perustetta ja ylipäätään muuta syytä kuin tarjousten evaluoinnin vaikeuttaminen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. tpyyluoma kirjoitti 23.1.2012 kello 10:34

    Elmo on täysin oikeassa, ja yleisemmin, ei tätä seudun joukkoliikennettä voi kehittää eli muuttaa, jos jokainen bussilinja lukitaan kymmeneksi vuodeksi. Miten niistä sopimuksista pääsee irti?

    Vähän samaa asiaa tuo Kruununhaka. Uudistuksessa on kysymys siitä että parannetaan Topeliuksenkatu-Munkkivuori-Pitäjänmäki akselin joukkoliikennettä. Tällä akselilla 14/18 bussilinja on pääkulkuvälinne, matkustajia on yhteensä kai jotain 15 000 – 20 000 päivässä. Jos 18 ajaa Kaivokadun kautta se pysy aikataulussaan, ei se tosin pysy kuitenkaan mutta on vähemmän ongelmissa.

    On suhteellisuudentajuton vaatimus että tällaista parannusta ei saisi tehdä, koska sitten jää väliin yksi pysäkki Kruununhaassa josta tulee keskimäärin yksi ihminen kyytiin. Mikään linjastomuutos ei ole täydellisen Pareto-optimaalinen, liikennesuunnittelussa tuo on kohtuuton vaatimus.

    Kruununhakalaisilla myös tarjotaan linjalla 55 Liisankadulta nykyistä tiheämpi yhteys Rautatientorilla. Kruununhaan jo nyt hyvien yhteyksien parantamiseen ratkaisu on rakentaa Liisankadulle ratikkakiskot osana Kalasataman ja Kruunuvuoren raitiotietä sekä toinen sisäänkäynti Kaisaniemen metroasemalta. Edistetään mieluummin näitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. tpyyluoma kirjoitti 23.1.2012 kello 10:40

    Tosin krunikkalaiset eivät pidä mistään, joten heidän vastustuksensa ei anna informaatiota.

    Tarkennetaan nyt että Krunikkaseura vastustaa. Tuntemani krunikkalaiset eivät ole yleisvastaisia.

    Kruununhakaseura on kyllä siinä mielessä johdonmukainen että se on (liikenne9poliittisista raja-aidoista välittämättä vastustanut ainakin Pitkäsillan sulkemista autoilta, keskustatunnelia sekä Kruunuvuoren ratikkaa. Siitä mitä he kannattavat en osaa sanoa mitään, koska en ole huomannut heidän mitään kannattavan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. tpyyluoma kirjoitti 23.1.2012 kello 10:46

    Lipunhinnat ei ole HSL:stä kiinni vaan kunnista.

    Yleisemmin, joukkoliikennettä käytetään siellä missä se on hyvää. Käytännössä tarkoittaa raiteita.

    Joukkoliikenteessä, varsinkin raiteilla, on sellainen siunattu ominaisuus että sen kustannukset per matkustaja laskee mitä enemmän matkustajia on. Marginaalikustannukset ovat pienet. Ja täten voidaan tarjota halvempia lippuja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Risto Vormala kirjoitti 23.1.2012 kello 12:39

    Kalle:
    Toivottavasti HSL kykenee vihdoin lopettamaan kantakaupungin turhat bussilinjat. Ei ole itään järkeä ajattaa bussia kadulla, kun korttelin tai parin päässä kulkee raitiovaunu. Bussit ovat vain ihmisten tiellä.
    Kalle: krunikkalaiset tuntuvat haluavan pitää bussiyhteytensä, vaikka “heidän bussinsa” on keskinopeudeltaan Stadin hitainta luokkaa (8km/h!), se matelee, juuttuu keskustan ruuhkiin ja sen aikataulu on kaikista bussilinjoista epäluotettavin. Lisäksi jonkun tynkä-17 perustaminen imaisee fyrkat kaikilta muilta tarpeellisilta uudistuksilta ja palvelutason parannuksilta bussiliikenteessä. Krunikkalaiset ovat todella nimensä veroisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Elmo Allén kirjoitti 23.1.2012 kello 17:22

    Juso:
    18N on erittäin ok. Kyllä se on kukkaro, jonka tulee ohjata suunnittelua ja päätöksentekoa.

    Ehkäpä, mutta kukkaron tulevaisuuden suunnittelu ei ole ihan triviaalia joukkoliikenteessä niin kuin muussakaan liiketoiminnassa. Kukkaroon ei vaikuta ainoastaan kuinka paljon sieltä pitää maksaa vaan kuinka paljon sinne tulee sisään.

    Ratikat nyt vain näyttävät toimivan valtavan hyvin sisäänheittotuotteina. 4:n yöliikenteen lopettamisella saattaa olla seurannaisvaikutuksia, jotka vähentävät lipputuloja enemmän kuin bussilla säästetään. Tuo säästö kun on aika minimaalinen.

    Ne ratikat on jo ostettu ja niissä on paljon enemmän pääomaa kiinni kuin busseissa. Yöliikenteessä kilometrikustannuskin pitäisi olla halvempi, koska liikenne menee nopeammin. Tätä vain tuskin on osattu laskea.

    Ja aina tulee olemaan se ratikkavuoro, joka on vähiten kuormitettu. Poistetaanko se vähiten kuormitettu aina ja samalla vähennetään jäljelle jäävien houkuttelevuutta kunnes jäljellä on sellainen ykkösen ratikan kaltainen raato, joka voidaankin sitten turhana lopettaa? Tämä ei ole slippery slope -argumenttivirhe, vaan heikennysten noidankehä on ihan todellinen riski.

    Melko varmasti 18N:ää ei kukaan oikeasti käytä, ja sitten lopulta sekin poistetaan turhana. Se näkyy sitten jo Skattan asuntojen hinnanlaskunakin.

    Kehottaisin ennemmin tekemään yöliikenteestä kokonaisselvityksen, jossa voitaisiin tutkia, miten ratikoiden yöliikennettä ennemmin kehitettäisiin. Nyt vain eletään sellaisessa paradigmassa, että ratikoita ei kannata ajaa yöllä ja hyvä jos loputkin voitaisiin lakkauttaa. Mutta onko se todella toivottava strategia? Yöliikenne on nyt muutenkin menossa kokonaan uusiksi, kun myöhäisyön ja aamuyön liikenne yhdistetään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. stupidusATmailDOTcom kirjoitti 23.1.2012 kello 19:48

    Kimmo: Auton pelkät käyttö- ja vakuutusmaksut ovat helposti 2-2500€/vuosi ja vielä ei ole matkattu yhtään kilometriä, maksettu yhtään huoltoa saatikka kuoletettu hankintahintaa.

    Se nyt vaan on tyhmää maksaa liikaa…

    Jokin pieniruokainen käytetty Nissan Micra lähtee n. touhutonnilla. Vakuutusmaksut kuittaa about yhdellä Helsingin sisäisellä kuukausilipulla.

    Tässä nyt vaan yksi tosielämän esimerkki ystäväpiiristä.

    Jos käy 2-3 kertaa vuodessa maakunnissa vanhoja tuttuja/sukulaisia katsomassa (kuten vaikkapa allekirjoittaneen tapauksessa) tai jos on kahden hengen talous (kuten jälleen allekirjoittaneen tapauksessa), niin tuollainen pikkuauto tulee/tulisi aina ja joka kerta edullisimmaksi kulkumuodoksi.

    Ja bonuksena voi luonnollisesti liikkua minne huvittaa, milloin huvittaa (ellei sitten pidä ajamista negatiivisena asiana/hukkaan heitettynä aikana – kokemukseni mukaan aika moni näyttäisi pitävän itse ajosuorituksestakin, vaikka omalla kohdallani näin ei olekaan).

    Joka vuosi voisi siis huoletta ostaa vastaavanlaisen uuden käytetyn pirssin ilman, että ottaisi taloudellisesti takkiin (ei rahaa huoltoihin, uusiin renkaisiin, jne).

    Järkevää, ekologista?

    Ainakin teiniä varttuneemman yksityisautoilijan liikkuminen on aina tarkoituksenmukaista. Hän menee pisteestä A pisteeseen B joka tapauksessa. Julkinen liikenne liikkuu siitä huolimatta onko käyttäjiä eli ei – ihan joka päivä.

    Se, että jengi _tekee_ tarpeettoman huonoja investointeja (= ostaa uusia autoja) vain osoittaa, että pääpiirteittäin emme ole rationaalisia kuluttajia.

    Mutta tämänhän me kaikki jo tiesimmekin – kenties Kimmoa lukuunottamatta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. a_l kirjoitti 23.1.2012 kello 19:58

    Elmo Allén:
    Kehottaisin ennemmin tekemään yöliikenteestä kokonaisselvityksen, jossa voitaisiin tutkia, miten ratikoiden yöliikennettä ennemmin kehitettäisiin. Nyt vain eletään sellaisessa paradigmassa, että ratikoita ei kannata ajaa yöllä ja hyvä jos loputkin voitaisiin lakkauttaa. Mutta onko se todella toivottava strategia? Yöliikenne on nyt muutenkin menossa kokonaan uusiksi, kun myöhäisyön ja aamuyön liikenne yhdistetään.

    Yöliikenteen heikkoutta on kyllä vaikea ymmärtää. Ensinnäkin pääomavaltaista infraa kuten ratikkaa ja metroa pitäisi käyttää mahdollisimman korkealla käyttöasteella. Toiseksi yöllä ei kilpailla henkilöautoa vastaan vaan taksia ja taksijonoa.

    Tämän voi joko ottaa huomioon hinnoittelussa tai sitten käyttää sitä joukkoliikenteen sisäänheittotuotteena. Jos käyttää kautta öisin, käyttää sitä hyvin todennäköisesti myös päivisin. Arvolla maksajat taas tuovat yöliikenteen rahat.

    Saamapuolella on lisäksi pienemmät häiriöt ja parantunut turvallisuus kun väki siirtyy näppärästi julkisilla koteihinsa. Metroasemilla ja junissa voi päivystää poliisi ja vartijat.

    Jos puhtaan taloudellisesti haluaa ajatella, on otettava huomioon myös ravintola-alan työpaikat ja veroeurot. Siinäpä onkin sellainen teollisuudenala jossa Helsingin keskustaa ei Suomessa päihitä mikään. Siitä huolimatta moni ei lähde illalla kaupunkiin, koska sieltä on niin vaikea päästä kotiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Daniel Federley kirjoitti 23.1.2012 kello 20:11

    Juso, minulla ei ole paljon lisättävää Elmo Allénin kommenttiin. Mutta sen voin kuitenkin sanoa, että 11 000 euron säästö vuosittain on aivan naurettava perustelu nelosen yöliikenteen lakkauttamiseksi. Kyllä, luitte oikein. Yksitoistatuhatta euroa. Ihmettelen, että sellaisen summan vuoksi kannattaa pistää paukkuja suunnitteluun ja hankkia asukasvastarintaa Katajanokalta, Kruununhaasta ja Munkkiniemestä.

    Rahasumman lähde: HSL: Etelä- ja Länsi-Helsingin linjastosuunnitelma 2012, sivu 35

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Ville Komsi kirjoitti 23.1.2012 kello 22:13

    Bussilinja 24:n jatkaminen Merikadulle asti (korvaamaan entistä 17:ää) ja toivottavasti samalla tihentäminen on tässä vaiheessa erinomaisen hyvä ajatus. Näin saadaan 24:lle edes jokin mielekäs tarkoitus.

    Olen jo vuosien ajan aina nähdessäni tuon puolen tunnin välein kulkevan bussin vilkaissut, montako matkustajaa on kyydissä. Mikäli juhannusaattoa ja mahdollisesti muita kesäviikonloppuja ei oteta huomioon, matkustajamäärä on useammin kuin yhdeksässä tapauksessa kymmenestä ollut binäärinen: joko yksi tai nolla.

    Kyllähän Seurasaareen täytyy päästä, mutta ainakaan entisen Heikinkadun osuudella matkustajia ei siis ole. Silti 24:lle on tuolla pätkällä varattu kolme ikiomaa pysäkkiä, jotka olisi voitu korvata vaikkapa polkupyörätelineillä, invataksipaikoilla tai istutuksilla.

    Olen tehnyt havaintoja vain Heikinkatu-osuudella (= Erottaja-Postitalo-väli) mutta en ymmärrä, kuka ylipäänsä viitsii odottaa muuallakaan reitin varrella harvoin kulkevaa bussia, kun korttelin päässä virtaa muita joukkokulkimia kuin limupulloja liukuhihnalla.

    Jos matkustajia on, ainakaan ne eivät matkusta Arkadiankatua pitemmälle. Aiemmin olisin ehdottanut linjan päättämistä Asema-aukiolle, Kamppiin tai Töölön ratikkahallien luokse. Viimeksi mainitussa tapauksessa sama bussi ehtisi varmaankin ajaa puolta tiheämmin välein. Juhannusaatto sitten erikseen: linja 24J.

    Mutta nyt siis tilanne ehkä muuttuu. Järkevyyden ehtona on kuitenkin linjan merkittävä tihentäminen. Ja sitten voi taas kysyä, miten matkustajavirrat asettuvat. Jos linjan pohjoispää yhä pysyy hyvin vajaasti kuormitettuna, voi tulla harkittavaksi (a) osan vuoroista — tai kaikkien — päättäminen Arkadiankadun-Hietaniemenkadun silmukkaan ja kesällä Hietsuun tai (b) joka toisen vuoron ajaminen Meikun klinikka-alueelle, mistä suunnitelman mukaan 14B poistuu.

    Tulevaisuudessa uskon ja toivon, että ratikkakiskot jatkuvat kuin jatkuvatkin Merikadulle asti. Sitten palataan bussi 24:n osalta lähtöruutuun. Siitä jo esitinkin mielipiteeni.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Osmo Soininvaara kirjoitti 23.1.2012 kello 23:38

    Bussissa 24 on vuoroa kohden kahdeksan matkustajaa. Aika vähän siis.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Seppo Vepsäläinen kirjoitti 24.1.2012 kello 0:02

    Toivottavasti lippu- ja tariffijärjestelmän uudistaminen vihdoin nytkähtää eteenpäin. Hankkeen vaikeusaste kasvaa viivästymisen myötä. Nyt on oltava päättäjillä rohkeutta lyödä lukkoon myös vyöhykerajat. Soutaminen ja huopaaminen tässä on turhaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Elmo Allén kirjoitti 24.1.2012 kello 0:10

    Kommentoinpa vielä itse itseäni tuosta “sisäänheittotuotteesta”. Se ei ollut kovin analyyttinen ilmaisu sinänsä. Uskon kuitenkin, että raitiovaunujen brändi tukee koko joukkoliikenneverkostoa, ja siksi ratikoita tulisi olla saatavilla enemmänkin kuin rajakustannukset näyttäisivät tarpeen. Joukkoliikenteessä verkostohyödyt ovat tärkeitä.

    Ratikoiden brändiä entisestään tukisi, jos niitä olisi aina saatavilla, ehkä aamuyön liikennettä lukuun ottamatta. Keskustan vetovoima perustuu elävyyteen, ja minusta ratikat ovat osa sitä, myös öisin. Mitenkäs ulkomainen benchmark? Voisin kuvitella, että ulkomailta löytyisi yöratikoita.

    Olisi kuitenkin mielenkiintoista myös ihan oikeasti tutkia, onko joukkoliikenteessä sisäänheittotuotteita, eli käyttääkö vaikka ratikan äärellä asunut myös myöhemmin herkemmin huonommaksikin kokemaa bussia? Intuitiivisesti kyllä. Oikeaa dataakin olisi kiva kerätä, niin keskustan ylenpalttisen joukkoliikenteen verkostohyödyt voisi jotenkin arvottaa taas paremmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. tpyyluoma kirjoitti 24.1.2012 kello 0:58

    Bussin 24 Seurasaaressa voi korvata esimerkiksi ajamalla linjan 504 tai 505 Lehtisaaren suunnasta Seurasaaren kautta. Siitä joutuu sitten vaihtamaan, mutta ehkä ne pari hassua matkustajaa sen kestää kun tää on joukkoliikennettä eikä taksi. Jos 24 lakkauttaa niin rahaa säästyy noin 600 000 euroa vuodessa, mikä on 55 kertaa enemmän kuin mitä tuo nelosen yöliikenteen lakkauttaminen säästää.

    Nää on vaikeita asioita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Juso kirjoitti 24.1.2012 kello 8:25

    18N:hän ei vain korvaa nelosta muutaman tunnin ajan, vaan tuo aamuyön liikennöinnin kokonaan uutena palveluna mm. Katajanokalle. Federleyn laskelma olikin tältä osin virheellinen, ja ilmeisesti Allankin sortui samaan.

    Ei ole olemassa kukkaroa, jossa on vain menoja. Aina pitää olla tulojakin. Unohtiko Allan tämänkin?

    Kun 18N on luotu, tulee samaa, terveisiin liikeperiaatteisiin nojaavaa kehitystä soveltaa jatkossa laajemminkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. tpyyluoma kirjoitti 24.1.2012 kello 10:04

    Juso: 18N:hän ei vain korvaa nelosta muutaman tunnin ajan, vaan tuo aamuyön liikennöinnin kokonaan uutena palveluna mm. Katajanokalle. Federleyn laskelma olikin tältä osin virheellinen, ja ilmeisesti Allankin sortui samaan.Ei ole olemassa kukkaroa, jossa on vain menoja. Aina pitää olla tulojakin. Unohtiko Allan tämänkin?Kun 18N on luotu, tulee samaa, terveisiin liikeperiaatteisiin nojaavaa kehitystä soveltaa jatkossa laajemminkin.

    Mielenkiintoinen ajatus tuo liiketaloudellinen periaate, hämmentävää tässä on se että joka ikinen kerta kun HSL tekee leikkauslistan niin kohteena on nimenomaan ne linjat joilla on paljon matkustajia eli ne ovat kannattavia. Ratikkalinjat ja muutama suosituin bussilinja. Ja näin siksi että lähtökohta on että joka seurasaarennurkkaan pitää tarjota julkista palvelua, maksaa mitä maksaa, eli siitä ei voi ainakaan tinkiä. Nelonen, pitää leikata koska se kannattaa ja ei-kannata.

    Periaatteessa joukkoliikennettä kannattaisi liikennöidä useilla linjoilla 15 minuuttia metrolla, 14 tuntia ratikalla, 4 tuntia bussilla ja 2 tuntia tilataksilla. Käytännössä matkustajat, jotka tämän puuhastelun kuitenkin maksaa, ei tajua tommoista liikennehifistelyä. Eli ei matkusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 24.1.2012 kello 14:22

    On hassua jos Seurasaareen _ulkoilemaan_ meneminen kaatuu siihen että ei jaksa kävellä ulkoilualueen portille sitä kuuttasataa metriä Ramsaynrannasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Tapio Peltonen kirjoitti 24.1.2012 kello 14:41

    Ja nyt kävi näin:

    Tieto valittiin lippu- ja informaatiojärjestelmän toimittajaksi. Mikä siinä on että kilpailuttaa ei osata. Sutta ja sekundaa tulee. Toivottavasti menee markkinaoikeuteen ja kilpailutus menee uusiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Ville Komsi kirjoitti 24.1.2012 kello 14:50

    Niin muuten: bussit kuulemma halutaan pois Kaivokadulta, kun se on tukkoinen ja hidastaa menoa. Onko kysymys (a) läntisimmästä eli Sokoksen pätkästä? Vai onko kysymys (b) kaistojen välityskyvystä Atskin edessä? Vai onko kysymys (c) risteysten välityskyvystä? (Välikysymys: onko mitenkään mahdollista saada aikaan merkkijonoa ( c ) ilman noita välejä? Ainakin täällä päässä se tuottaa aina copyright-merkin.)

    Kun sekä Keskuskatu että Mikonkatu (Rautatientorilta etelään) on jo suljettu autoilta ja kun rautatieaseman itäreunalta tulevat bussit (23:a lukuun ottamatta) kääntyvät oikealle eli eivät ylitä ajokaistaa, tukkoiseksi risteykseksi jää Postikadun virta Asema-aukiolla. Vai kolmosratikkako selittää viipeet Mikonkadun luona?

    Jos Atskin edessä ahdistaa, johtuuko se Rautatientorilta lähtevistä busseista? Suuri osa noista busseista toivottavasti tulevaisuudessa korvataan nykyistä pitemmälle kulkevilla raitiovaunuilla. Tai junaa syöttävillä ratikoilla siellä latvapäässä.

    Jos kyse on Sokoksen pätkästä, onko kukaan esittänyt suunnitelmaa tai laskelmaa siitä, kuinka kävisi, jos muu moottoriliikenne poistettaisiin? Ongelmaksi jäisi Postikadun virta, mutta tukitaan minun puolestani sekin. Kapea kaistapari ja kielletty muilta kuin hälytysajoneuvoilta ja takseilta.

    Näin tehtäisiin autotonta keskustaa. Nimenomaan näin, eikä millään tunnelilla, joka syöttäisi autoja keskustaan kuin sprinklerputki vettä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Daniel Federley kirjoitti 24.1.2012 kello 16:19

    Juso, kuka Skattalla käyttäisi aamuyöbussia? No, HSL:n hallitus teki fiksun päätöksen. Nelosen yöliikenne säilyy nykyisellään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. spottu kirjoitti 24.1.2012 kello 19:05

    Tapio Peltonen: Mikä siinä on että kilpailuttaa ei osata.

    Tuntuu menevän vakiokaavan mukaisesti. Samaan kaavaan kuuluu että sinänsä julkisen HILMAn tarjouspyynnön liitteet katoavat omia aikojaan (kokeilkaapa huviksenne liitteiden linkkejä), eli jälkeenpäin on ulkopuolisen mahdotonta tarkistaa vastasiko toimitettu järjestelmä määrityksiä.

    Hyväksymispöytäkirjat aikanaan vasta ovatkin salaisia koska niistä käy ilmi tilatun ja toimitetun järjestelmän erot eli käytännössä usein ettei toimitettu järjestelmä ole sopimuksen saati tarjouspyynnön mukainen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Elmo Allén kirjoitti 24.1.2012 kello 19:45

    Juso:
    Ei ole olemassa kukkaroa, jossa on vain menoja. Aina pitää olla tulojakin. Unohtiko Allan tämänkin?

    José, en unohtanut. Huomasit kai että aloitin oman viestini täsmälleen saman asian toteamuksella. Nyt kun 4:n yöliikenne säilyy, säilyy myös sen brändiä parantava vaikutus. Se lisännee koko seudun mittakaavassa lipputuloja.

    Kuten Danielkin totesi, aamuyöstä harva käyttäisi bussia Skattalle siitä yksinkertaisesta syystä, että hinta on niin korkea verrattuna kävelymatkaan. Tuskin olisi kannattavaa. Jos halutaan, 18N voi edelleen aloittaa liikenteen kun 4 lopettaa vähän ennen klo kahta. Mikään ei estä sitä.

    Ja Skatta on toki vain puolet asiasta. Nyt ratikoiden yöliikenne säilyy myös Mannerheimintiellä. On erittäin kannatettavaa, että seudun joukkoliikenteen näkyvin ilmentymä palvelee kaupungin pääkadulla myös klo 00-02.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Kalle kirjoitti 24.1.2012 kello 20:33

    stupidusATmailDOTcom: … niin tuollainen pikkuauto tulee/tulisi aina ja joka kerta edullisimmaksi kulkumuodoksi…

    Pieni auto on aina vaarallinen. Vanha auto on aina vaarallinen. Pieni ja vanha auto on hengenvaarallinen. Ei henkilöauton pito ole kallista. Kansanedustajamme vain ovat halunneet tehdä siitä kallista. 😉 Mieti ketä äänestät.

    Ps. Joukkoliikenne on vaihtoehto vain kaupunkimaisessa ympäristössä. Helsinkiin pitää ensin rakentaa se kaupunki. 😀

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. HSL:n hallitus 24.1.2012 | Eduskuntavaalit 2011 | Vaalikeskustelu.fi kirjoitti 25.1.2012 kello 2:15

  33. kse kirjoitti 25.1.2012 kello 15:01

    spottu: Tuntuu menevän vakiokaavan mukaisesti.

    Jep. Mitäs luullette – kaksin- vai kolminkertaistuvatko kustannukset ja tuleeko mitään valmista ennen vuotta 2020?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. stupidusATmailDOTcom kirjoitti 25.1.2012 kello 19:53

    Kalle: Pieni auto on aina vaarallinen. Vanha auto on aina vaarallinen. Pieni ja vanha auto on hengenvaarallinen. Ei henkilöauton pito ole kallista. Kansanedustajamme vain ovat halunneet tehdä siitä kallista. Mieti ketä äänestät.

    Ps. Joukkoliikenne on vaihtoehto vain kaupunkimaisessa ympäristössä. Helsinkiin pitää ensin rakentaa se kaupunki.

    Ei ole olemassa vaarallisia autoja. On vain huonoja, välinpitämättömiä, kuskeja (tilannenopeus ehkä keskeisimpänä muuttujana) ja autoja joita ei lain mukaan edes voi liikenteessä kuljettaa koskapa eivät ole päässeet katsastuksesta läpi (tai kun niitä ei olla sinne saakka edes vaivauduttu toimittamaan).

    Ymmärrän, että tarkoituksesi on demonisoida pienikokoiset autot, en vain näe sille mitään järkiperäisiä perusteluja.

    Liikenne on aina sitä “turvallisempaa” mitä pienemmillä kulkuvälineillä siellä liikutaan koska niillä lähtökohtaisesti liikutaan hitaammin.

    Isolla, raskaalla, bemarimersulla voi huoleti antaa hanaa melkeinpä tiellä kuin tiellä. Pikkukopperolla 80km:n tuntinopeus Suomen saloilla tuntuu jo enemmän urheilusuoritukselta… siksi myös keskittyminen ajamiseen edustaa aivan eri tasoa mitä se on huolettomalla automaattiaudikuskilla.

    Ja usko jo, ei auton pitäminen ole Suomessa kallista, vaan edullista. Jokainen autoilla kaupungeissa ajeleva on tästä elävä testamentti.

    ***

    Kaupungin määritelmä on arbitraarinen.

    Mutta jos voit laskea Los Angelesin autohelvetin kaupungiksi, niin muistuttaisin, että Helsingin nykyinen asukastiheys (siis ilman Sipoosta lohkaistua maaseutukaistaletta) ohittaa jo sen. Nipin napin, mutta kuitenkin.

    Ja kun suunnitteilla olevat isot uudiskohteet Helsingissä (ei Sipoon metsissä) on 30-luvulla rakennettu (lasken mukaan myös Santahaminan ja Malmin lentokentän), olemme jo ohittaneet Washington, D.C.:n nykyisen asukastiheyden.

    Kehtaisitko jo silloin kuvitella kutsuvasi Helsinkiä kaupungiksi?

    PS. Ei minun tarvitse miettiä ketä äänestän, molemmat ääneni menivät Haavistolle. Automiehelle, kuten joku tällä palstalla niin iloisen yllättyneesti ehti jo miestä kommentoimaan.

    Terveisin, onnellinen autoton

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus