HSL:n hallitus 24.1.2012

En osal­lis­tu matkani takia tähänkään, vaan tilal­lani on Erk­ki Perälä

Lip­pu ja infor­maa­tio­jär­jestelmä  2014 vai­heen 2 toimit­ta­jan valinta
Tämä päätös on tärkeä. Pidän itseäni aivan epäpätevänä ratkaise­maan täl­laista asi­aa. Täl­lais­es­ta asioiden päätät­tämis­es­tä vääris­sä paikois­sa syn­tyvät nämä julkisen hallinnon ATK-ongel­mat. Ja siitä, että nämä pitää ratkoa kil­pailut­ta­mal­la pieniä (toisi­in­sa sopi­mat­tom­i­na) palasina.

Kaari­mallin vyöhyk­er­a­jat ja lip­pu­jen hinnoitteluperiaatteet
Mallis­sa min­im­ilip­pu oikeut­taa kah­teen vyöhyk­keeseen. Voisiko HS nyt ymmärtää tämän? Vaik­ka Vuosaari kuu­luu B‑vyöhykkeeseen, sieltä pääsee keskus­taan (A‑vyöhyke) alim­mal­la tar­if­fil­la. Öster­sun­dom kuitenkin sijoite­taan C‑vyöhykkeeseen, jol­loin se joutuu ”seu­tulipun” taakse  matkalla keskus­taan, mut­ta ei matkalla Itäkeskukseen.
Ehdo­tuk­ses­sa on vai­h­toe­hto­ja, jot­ka poikkea­vat toi­sis­taan Espoos­sa ja Van­taal­la. Kuin­ka kauas B- ja C‑vyöhykkeen raja kuro­taan. Helsinkiläisenä en puut­tuisi tähän, kos­ka asia kos­kee espoolaisia ja van­taalaisia ja nämä sen mak­sa­vatkin. Pait­si sit­ten älähdän, jos aiko­vat selvitä anteliaam­mista rajoista tar­if­fia nos­ta­mal­la. Pyy­de­tään lausun­not jäsenkun­nil­ta, niin kuin asial­lista onkin.

Etelä- ja Län­si-Helsin­gin linjastosuunnitelma
Tästä on tul­lut porua. 16 ajaisi Krunikan läpi Rautatiease­malle, kun se on men­nyt ennen Her­ne­saa­reen. 18 ei ajaisi Krunikkaan pait­si iltayöstä, vaan menisi van­haa 14 reit­tiä Eiraan. 14 taas jatkaisi Her­ne­saa­reen.  Nelosen liikenne päät­ty­isi 22:30, jol­loin se kor­vau­tu­isi bus­sil­la 18N, joka ajaisi Munkkiniemen Puis­to­tien kaut­ta, jatkaisikin Krunikkaan ja sieltä Skattalle.

Asukkaat eivät ole pitäneet. Tosin krunikkalaiset eivät pidä mis­tään, joten hei­dän vas­tus­tuk­sen­sa ei anna infor­maa­tio­ta.  On tässä toteu­tu­mas­sa se, mitä HSL:ää perustet­taes­sa pelät­ti­in. Helsingis­sä on totut­tu parem­paan joukkoli­iken­teeseen. Nyt palve­lu­ta­soa nor­mal­isoidaan alen­ta­mal­la sitä Helsingis­sä. HSL:ssä ei eri­tyis­es­ti taide­ta ymmärtää, miten spåra poikkeaa bus­sista. Lin­jaa 18 N ei tul­la juurikaan käyt­tämään, ei ainakaan Skattalla.

Viime het­kel­lä on tuo­tu jokin kom­pro­mis­si, jos­sa kruikkalaisia hyvitetään bus­sil­la 17, joka paran­taisi hei­dän yhteyk­siään. Bus­sil­la, jon­ka vuoroväli on 20 min­u­ut­tia, ei kan­na­ta kan­takaupungis­sa liikennöidä.

34 vastausta artikkeliin “HSL:n hallitus 24.1.2012”

  1. Olin hätäi­nen ja kir­joitin tämän tuonne kslk:n puolelle. Laite­taan­pa nyt tähänkin postiin:

    Hmph, nyt ei tai­da olla ketään HSL:n hal­li­tuk­sen kok­ouk­ses­sakaan puo­lus­ta­mas­sa nelosen ratikan yöliikennettä.

    HSL on näköjään myös sinetöimässä taas raide-Jok­erin kohtalon seu­raavak­si seit­semäk­si vuodek­si, kun 550:n liiken­nöin­ti­sopimus tehdään vähin­tään sik­si ajak­si. Raide-Jok­e­ria tulisi kiire­htiä eikä nyt varsinkaan luki­ta, ettei siitä saa­da valmista ainakaan ennen vuot­ta 2020. Suun­nitel­mavalmius ei edel­lytä noin pitkää aikaa, ja rak­en­t­a­mi­nen ei kestä mon­takaan vuotta.

  2. Pääkaupunkiseudun julkisen liiken­teen todel­li­nen ongel­ma on sen kallis hinta.
    Hel­si­gin sisäl­lä vuosilip­pu on vielä edulli­nen mut­ta seu­tuliput ovat jo törky­hin­taisia, yli 1000.

    Kun meil­läkin olisi neljä käyt­täjää seu­tulipuille niin sum­ma alen­nuksi­neen olisi 3000 euroa.
    Ja kulkem­i­nen rajo­nen yli on han­klaa eri­tyis­es­ti ilta-aikaan ja osan matkoista jou­tu­isi tekemään taksilla

    Halvem­paa on pitää yllä paria-kolmea autoa ja sil­loin pääsee kulke­maan mihin halu­aa ja mil­loin vain

    Yleis­es­ti Pääkaupunkiseu­den liput ovat kalli­ta mui­hin EU-mai­hin ver­rat­tuna , ker­tal­ip­pu on n puo­let mui­hin mai­hin verrattuna.

    Suomes­sa myös eläkeläis­matkailu­un pitää olla eläk­keelä, työtön 60-vuo­tias mak­saa täy­den hinnan

    Monis­sa mais­sa +60-vuo­tias matkus­taa ilmaiseksi

  3. Toiv­ot­tavasti HSL kyke­nee vih­doin lopet­ta­maan kan­takaupun­gin turhat bus­sil­in­jat. Ei ole itään järkeä ajat­taa bus­sia kadul­la, kun kort­telin tai parin päässä kul­kee raitio­vaunu. Bus­sit ovat vain ihmis­ten tiellä.

  4. Liian van­ha:
    Pääkaupunkiseudun julkisen liiken­teen todel­li­nen ongel­ma on sen kallis hinta.
    Hel­si­gin sisäl­lä vuosilip­pu on vielä edulli­nen mut­ta seu­tuliput ovat jo törky­hin­taisia, yli 1000.

    Kun meil­läkin olisi neljä käyt­täjää seu­tulipuille niin sum­ma alen­nuksi­neen olisi 3000 euroa.
    Ja kulkem­i­nen rajo­nen yli on han­klaa eri­tyis­es­ti ilta-aikaan ja osan matkoista jou­tu­isi tekemään taksilla

    Halvem­paa on pitää yllä paria-kolmea autoa ja sil­loin pääsee kulke­maan mihin halu­aa ja mil­loin vain

    Yleis­es­ti Pääkaupunkiseu­den liput ovat kalli­ta mui­hin EU-mai­hin ver­rat­tuna , ker­tal­ip­pu on n puo­let­mui­hin mai­hin verrattuna.

    Auton pelkät käyt­tö- ja vaku­u­tus­mak­sut ovat hel­posti 2–2500€/vuosi ja vielä ei ole matkat­tu yhtään kilo­metriä, mak­set­tu yhtään huoltoa saatik­ka kuo­letet­tu han­k­in­tahin­taa. Eli ajele nyt ihan rauhas­sa sil­lä yhteiskun­nan sub­ven­toimal­la joukkoliikennelipulla.

  5. On hyvä , että aje­taan muu­ta­man kaaren mallia eikä monia pieniä kehiä. Esimerkik­si Berli­inis­sä on 3 vyöhykerajaa. 

    Jotkut saat­ta­vat pitää mon­taa todel­la har­vaa kaar­ta jotenkin oikeu­den­mukaisem­pana. Pitää muis­taa , että pääkaupunkiseu­tu on har­vaan asut­tu ja hajaan­tunut. Jos­sain muual­la parin pienen kaaren sisään mah­tuu aika paljon enem­män ihmisiä ja kaupunkia kuin tääl­lä . Ongel­mak­si tulee sekavu­us. Ehkä jos­sain vai­heessa vai­h­toe­hdok­si tulisi sit­ten liuku­vat rajat ja lon­toon oys­ter cardin tapainen järjestelmä.

    “Kuin­ka kauas B- ja C‑vyöhykkeen raja kuro­taan. Helsinkiläisenä en puut­tuisi tähän, kos­ka asia kos­kee espoolaisia ja van­taalaisia ja nämä sen maksavatkin”

    Val­tavasti isom­pana ongel­mana pidän täy­den hin­nan vaa­timista jos menee rajo­jen yli. Arvol­la edestakaisin seu­tulip­pu­jen mak­sami­nen tulee kyl­lä aika kalli­ik­si. Nykyisen seu­tulipun mak­sami­nen johonkin Otaniemeen tai Lep­pä­vaaran tun­tuu itselle aika omi­tuiselta. Seu­tua tuo on vain kun­tara­jo­jen takia. Jää tut­tavia tapaa­mat­ta ja var­masti kaupois­sakin käymät­tä. Joukkoli­iken­nepuolueen kan­nataisi tutkia paljonko nyky­isin nämä liian teräviltä tun­tu­vat rajat vievät ihmisiä oman auton penkille.

  6. Kyl­lähän se on niin, että perusköy­häl­lä ei ole varaa matkus­taa edes lin­ja-autol­la — ihan aina sil­loin kun mieli tek­isi. Tämän joh­dos­ta han­kin hal­van polkupyörän kesäk­si hal­pamyymälästä 199 eurol­la ja Tikkuri­lan Kun­non Kau­pas­ta käyte­tyn Helka­ma Oiva-polkupyörän talvikeleille. Nyt on mat­ka hal­lus­saan kun mil­lä ilmal­la ja ilman läm­pöti­lal­la tahansa on polkupyörä käytössään matko­jaan varten.

    Tärkeä asia on myös huo­ma­ta, että n. vielä 60-vuo­tias pol­kee polkupyörää reip­paasti n. 20 km/h keskimääräisel­lä etenemällä. 

    “Monis­sa mais­sa +60-vuo­tias matkus­taa ilmaiseksi”
    No kun­han eläkeläi­nen saisi edes polkupyörän­sä ilmaisek­si Uuden­maan julk­i­sis­sa kulkuneu­vois­sa kulke­maan, niin olisi­pa help­po kylis­sä vierailla.

  7. “Auton pelkät käyt­tö- ja vaku­u­tus­mak­sut ovat hel­posti 2–2500€/vuosi ja vielä ei ole matkat­tu yhtään kilometriä,”

    Jos ei aja uudel­la katu­maas­turil­la niin kulutkin ovat kohtu­ulliset , sain laskureista vaku­u­tuk­selle hin­naksi 180 euroa, pikkukasko 109 euroa ja käyt­tö­mak­su 98 euroa.Päälle katas­tus 80 euroa Jos ei halua varkaus­suo­jaa eikä autopalvelua niin jo 400 eurol­la saa liikennöidä.

    Ja palve­lu­ta­so on parem­pi ja voi liikkua sil­loin kuin halu­aa eikä sil­loin kuin yhteiskun­ta sallii

    Tuo kallis julki­nen liikenne estää pieni­palkkaisen työnkin vas­taan­ot­toa, kotona voi olla ilman mitään lip­puakin, mut­ta jos läh­tee töi­hin niin pitäsi ostaa vähin­tään kuukau­den lippu.Silloin ei pikkuhom­mat kan­na­ta, kos­ka duu­nari ei saa laskut­taa kuten yrittäjä

  8. 18N on erit­täin ok. Kyl­lä se on kukkaro, jon­ka tulee ohja­ta suun­nit­telua ja päätök­sen­tekoa. Ajet­takoon ratikalla siel­lä, mis­sä on mas­so­ja kul­jetet­ta­vana. Niitä on päiväl­lä use­assakin paikas­sa, mut­ta kus­tan­nuk­si­in näh­den ei yöl­lä mis­sään. Uskon, että jär­ki voit­taa tässä asiassa.

    14/18/39 ‑muu­tos luo poh­jaa vah­valle runk­obus­sille. Erit­täin hyvä uud­is­tus, kun­han Krunikka hoide­taan kun­toon. Sitä vas­toin 55A/24 ‑muu­tos eri­tyis­es­ti Hietaniemen uimaran­nan ja Seurasaaren sesonkikausi­na tulee ole­maan kaikkien aiko­jen katas­trofi. Puli­nat kuul­ta­ne­en vas­ta liiken­teen alettua?

  9. OS: “Täl­lais­es­ta asioiden päätät­tämis­es­tä vääris­sä paikois­sa syn­tyvät nämä julkisen hallinnon ATK-ongel­mat. Ja siitä, että nämä pitää ratkoa kil­pailut­ta­mal­la pieniä (toisi­in­sa sopi­mat­tom­i­na) palasina.”

    Parhaat jär­jestelmät syn­tyvät kyl­lä pala ker­ral­laan, mut­ta se vaatii moti­vaa­tio­ta ja päätök­sen­tekokult­tuuria jota julk­isor­gan­isaa­tiois­sa ei vaan ole.

    Eri­laisia pala­sia kyl­lästymiseen asti inte­groi­neena väitän etteivät ongel­mat ole teknisiä vaan juridis-hallinnol­lisia. Jos päätök­sen­teon avoim­muus han­k­in­ta­laista huoli­mat­ta on tätä:

    LIPPU- JA INFORMAATIOJÄRJESTELMÄ 2014 VAIHEEN 2 TOIMITTAJAN VALINTA
    Esi­tys­lis­tatek­sti jae­taan hal­li­tuk­sen varsi­naisille jäse­nille eril­lisenä. Asia on salas­sa pidet­tävä ennen päätöksentekoa.

    ei kenellekään pitäisi tul­la yllä­tyk­senä että toimit­ta­jat vievät asi­akas­ta kuin litran mit­taa. Joil­lain toimit­ta­jil­la on tapana lätkäistä “luot­ta­muk­selli­nen” ‑leima tar­jouk­sen jokaiselle sivulle, ja on osta­jan hyväuskoisu­ut­ta jos tämä kuvit­telee salas­s­api­dolle ole­van jotain juridista perustet­ta ja ylipäätään muu­ta syytä kuin tar­jousten eval­u­oin­nin vaikeuttaminen.

  10. Elmo on täysin oike­as­sa, ja yleisem­min, ei tätä seudun joukkoli­iken­net­tä voi kehit­tää eli muut­taa, jos jokainen bus­sil­in­ja luk­i­taan kymmenek­si vuodek­si. Miten niistä sopimuk­sista pääsee irti?

    Vähän samaa asi­aa tuo Kru­u­nun­haka. Uud­is­tuk­ses­sa on kysymys siitä että paran­netaan Topeliuk­senkatu-Munkkivuori-Pitäjän­mä­ki akselin joukkoli­iken­net­tä. Täl­lä akselil­la 14/18 bus­sil­in­ja on pääkulku­välinne, matkus­ta­jia on yhteen­sä kai jotain 15 000 — 20 000 päivässä. Jos 18 ajaa Kai­vokadun kaut­ta se pysy aikataulus­saan, ei se tosin pysy kuitenkaan mut­ta on vähem­män ongelmissa.

    On suh­teel­lisu­u­den­ta­ju­ton vaa­timus että täl­laista paran­nus­ta ei saisi tehdä, kos­ka sit­ten jää väli­in yksi pysäk­ki Kru­u­nun­haas­sa jos­ta tulee keskimäärin yksi ihmi­nen kyyti­in. Mikään lin­jas­to­muu­tos ei ole täy­del­lisen Pare­to-opti­maa­li­nen, liiken­nesu­un­nit­telus­sa tuo on kohtu­u­ton vaatimus.

    Kru­u­nun­hakalaisil­la myös tar­jo­taan lin­jal­la 55 Liisankadul­ta nyky­istä tiheämpi yhteys Rauta­tien­to­ril­la. Kru­u­nun­haan jo nyt hyvien yhteyk­sien paran­tamiseen ratkaisu on rak­en­taa Liisankadulle ratikkakiskot osana Kalasa­ta­man ja Kru­unuvuoren raiti­oti­etä sekä toinen sisäänkäyn­ti Kaisaniemen metroase­mal­ta. Edis­tetään mielu­um­min näitä.

  11. Tosin krunikkalaiset eivät pidä mis­tään, joten hei­dän vas­tus­tuk­sen­sa ei anna informaatiota.

    Tarken­netaan nyt että Krunikkaseu­ra vas­tus­taa. Tun­te­mani krunikkalaiset eivät ole yleisvastaisia.

    Kru­u­nun­hakaseu­ra on kyl­lä siinä mielessä johdon­mukainen että se on (liikenne9poliittisista raja-aidoista välit­tämät­tä vas­tus­tanut ainakin Pitkäsil­lan sulkemista autoil­ta, keskus­tatun­nelia sekä Kru­unuvuoren ratikkaa. Siitä mitä he kan­nat­ta­vat en osaa sanoa mitään, kos­ka en ole huo­man­nut hei­dän mitään kannattavan.

  12. Lipun­hin­nat ei ole HSL:stä kiin­ni vaan kunnista.

    Yleisem­min, joukkoli­iken­net­tä käytetään siel­lä mis­sä se on hyvää. Käytän­nössä tarkoit­taa raiteita.

    Joukkoli­iken­teessä, varsinkin raiteil­la, on sel­l­ainen siu­nattu omi­naisu­us että sen kus­tan­nuk­set per matkus­ta­ja las­kee mitä enem­män matkus­ta­jia on. Mar­gin­aa­likus­tan­nuk­set ovat pienet. Ja täten voidaan tar­jo­ta halvem­pia lippuja.

  13. Kalle:
    Toiv­ot­tavasti HSL kyke­nee vih­doin lopet­ta­maan kan­takaupun­gin turhat bus­sil­in­jat. Ei ole itään järkeä ajat­taa bus­sia kadul­la, kun kort­telin tai parin päässä kul­kee raitio­vaunu. Bus­sit ovat vain ihmis­ten tiellä.
    Kalle: krunikkalaiset tun­tu­vat halu­a­van pitää bus­siy­hteyten­sä, vaik­ka “hei­dän bussin­sa” on keskinopeudeltaan Stadin hitain­ta luokkaa (8km/h!), se matelee, juut­tuu keskus­tan ruuhki­in ja sen aikataulu on kaik­ista bus­sil­in­joista epälu­otet­tavin. Lisäk­si jonkun tynkä-17 perus­t­a­mi­nen imaisee fyrkat kaik­il­ta muil­ta tarpeel­lisil­ta uud­is­tuk­sil­ta ja palve­lu­ta­son paran­nuk­sil­ta bus­sili­iken­teessä. Krunikkalaiset ovat todel­la nimen­sä veroisia.

  14. Juso:
    18N on erit­täin ok. Kyl­lä se on kukkaro, jon­ka tulee ohja­ta suun­nit­telua ja päätöksentekoa. 

    Ehkäpä, mut­ta kukkaron tule­vaisu­u­den suun­nit­telu ei ole ihan triv­i­aalia joukkoli­iken­teessä niin kuin muus­sakaan liike­toimin­nas­sa. Kukka­roon ei vaiku­ta ain­oas­taan kuin­ka paljon sieltä pitää mak­saa vaan kuin­ka paljon sinne tulee sisään. 

    Ratikat nyt vain näyt­tävät toimi­van val­ta­van hyvin sisään­heit­to­tuot­teina. 4:n yöli­iken­teen lopet­tamisel­la saat­taa olla seu­ran­nais­vaiku­tuk­sia, jot­ka vähen­tävät lip­putu­lo­ja enem­män kuin bus­sil­la säästetään. Tuo säästö kun on aika minimaalinen.

    Ne ratikat on jo ostet­tu ja niis­sä on paljon enem­män pääo­maa kiin­ni kuin bus­seis­sa. Yöli­iken­teessä kilo­metrikus­tan­nuskin pitäisi olla halvem­pi, kos­ka liikenne menee nopeam­min. Tätä vain tuskin on osat­tu laskea.

    Ja aina tulee ole­maan se ratikkavuoro, joka on vähiten kuor­mitet­tu. Pois­te­taanko se vähiten kuor­mitet­tu aina ja samal­la vähen­netään jäl­jelle jäävien houkut­tele­vu­ut­ta kunnes jäl­jel­lä on sel­l­ainen ykkösen ratikan kaltainen raa­to, joka voidaankin sit­ten turhana lopet­taa? Tämä ei ole slip­pery slope ‑argu­ment­tivirhe, vaan heiken­nys­ten noidanke­hä on ihan todel­li­nen riski.

    Melko var­masti 18N:ää ei kukaan oikeasti käytä, ja sit­ten lop­ul­ta sekin pois­te­taan turhana. Se näkyy sit­ten jo Skat­tan asun­to­jen hinnanlaskunakin.

    Kehot­taisin ennem­min tekemään yöli­iken­teestä kokon­ais­selvi­tyk­sen, jos­sa voitaisi­in tutkia, miten ratikoiden yöli­iken­net­tä ennem­min kehitet­täisi­in. Nyt vain eletään sel­l­aises­sa par­a­dig­mas­sa, että ratikoi­ta ei kan­na­ta ajaa yöl­lä ja hyvä jos lop­utkin voitaisi­in lakkaut­taa. Mut­ta onko se todel­la toiv­ot­ta­va strate­gia? Yöli­ikenne on nyt muutenkin menos­sa kokon­aan uusik­si, kun myöhäisyön ja aamuyön liikenne yhdistetään.

  15. Kim­mo: Auton pelkät käyt­tö- ja vaku­u­tus­mak­sut ovat hel­posti 2–2500€/vuosi ja vielä ei ole matkat­tu yhtään kilo­metriä, mak­set­tu yhtään huoltoa saatik­ka kuo­letet­tu hankintahintaa.

    Se nyt vaan on tyh­mää mak­saa liikaa…

    Jokin pieniruokainen käytet­ty Nis­san Micra läh­tee n. touhu­ton­nil­la. Vaku­u­tus­mak­sut kuit­taa about yhdel­lä Helsin­gin sisäisel­lä kuukausilipulla.

    Tässä nyt vaan yksi tosielämän esimerk­ki ystäväpiiristä.

    Jos käy 2–3 ker­taa vuodessa maakun­nis­sa van­ho­ja tuttuja/sukulaisia kat­so­mas­sa (kuten vaikka­pa allekir­joit­ta­neen tapauk­ses­sa) tai jos on kah­den hen­gen talous (kuten jälleen allekir­joit­ta­neen tapauk­ses­sa), niin tuol­lainen pikkuau­to tulee/tulisi aina ja joka ker­ta edullisim­mak­si kulkumuodoksi.

    Ja bonuk­se­na voi luon­nol­lis­es­ti liikkua minne huvit­taa, mil­loin huvit­taa (ellei sit­ten pidä ajamista negati­ivise­na asiana/hukkaan heit­et­tynä aikana — koke­muk­seni mukaan aika moni näyt­täisi pitävän itse ajo­suorituk­ses­takin, vaik­ka oma­l­la kohdal­lani näin ei olekaan).

    Joka vuosi voisi siis huo­let­ta ostaa vas­taa­van­laisen uuden käyte­tyn pirssin ilman, että ottaisi taloudel­lis­es­ti takki­in (ei rahaa huoltoi­hin, uusi­in renkaisi­in, jne).

    Järkevää, ekol­o­gista?

    Ainakin teiniä vart­tuneem­man yksi­ty­isautoil­i­jan liikku­mi­nen on aina tarkoituk­sen­mukaista. Hän menee pis­teestä A pis­teeseen B joka tapauk­ses­sa. Julki­nen liikenne liikkuu siitä huoli­mat­ta onko käyt­täjiä eli ei — ihan joka päivä.

    Se, että jen­gi _tekee_ tarpeet­toman huono­ja investoin­te­ja (= ostaa uusia auto­ja) vain osoit­taa, että pääpi­irteit­täin emme ole ratio­naal­isia kuluttajia.

    Mut­ta tämän­hän me kaik­ki jo ties­im­mekin — ken­ties Kim­moa lukuunottamatta.

  16. Elmo Allén:
    Kehot­taisin ennem­min tekemään yöli­iken­teestä kokon­ais­selvi­tyk­sen, jos­sa voitaisi­in tutkia, miten ratikoiden yöli­iken­net­tä ennem­min kehitet­täisi­in. Nyt vain eletään sel­l­aises­sa par­a­dig­mas­sa, että ratikoi­ta ei kan­na­ta ajaa yöl­lä ja hyvä jos lop­utkin voitaisi­in lakkaut­taa. Mut­ta onko se todel­la toiv­ot­ta­va strate­gia? Yöli­ikenne on nyt muutenkin menos­sa kokon­aan uusik­si, kun myöhäisyön ja aamuyön liikenne yhdistetään. 

    Yöli­iken­teen heikkout­ta on kyl­lä vaikea ymmärtää. Ensin­näkin pääo­maval­taista infraa kuten ratikkaa ja metroa pitäisi käyt­tää mah­dol­lisim­man korkeal­la käyt­töas­teel­la. Toisek­si yöl­lä ei kil­pail­la henkilöau­toa vas­taan vaan tak­sia ja taksijonoa.

    Tämän voi joko ottaa huomioon hin­noit­telus­sa tai sit­ten käyt­tää sitä joukkoli­iken­teen sisään­heit­to­tuot­teena. Jos käyt­tää kaut­ta öisin, käyt­tää sitä hyvin toden­näköis­es­ti myös päivisin. Arvol­la mak­sa­jat taas tuo­vat yöli­iken­teen rahat.

    Saama­puolel­la on lisäk­si pienem­mät häir­iöt ja paran­tunut tur­val­lisu­us kun väki siir­tyy näp­pärästi julk­isil­la kotei­hin­sa. Metroasemil­la ja junis­sa voi päivys­tää poli­isi ja vartijat.

    Jos puh­taan taloudel­lis­es­ti halu­aa ajatel­la, on otet­ta­va huomioon myös rav­in­to­la-alan työ­paikat ja veroeu­rot. Siinäpä onkin sel­l­ainen teol­lisu­u­de­nala jos­sa Helsin­gin keskus­taa ei Suomes­sa päi­hitä mikään. Siitä huoli­mat­ta moni ei lähde illal­la kaupunki­in, kos­ka sieltä on niin vaikea päästä kotiin.

  17. Juso, min­ul­la ei ole paljon lisät­tävää Elmo Allénin kom­ment­ti­in. Mut­ta sen voin kuitenkin sanoa, että 11 000 euron säästö vuosit­tain on aivan nau­ret­ta­va perustelu nelosen yöli­iken­teen lakkaut­tamisek­si. Kyl­lä, luitte oikein. Yksi­tois­tatuhat­ta euroa. Ihmette­len, että sel­l­aisen sum­man vuok­si kan­nat­taa pistää paukku­ja suun­nit­telu­un ja han­kkia asukas­vas­tar­in­taa Kata­janokalta, Kru­u­nun­haas­ta ja Munkkiniemestä.

    Raha­sum­man lähde: HSL: Etelä- ja Län­si-Helsin­gin lin­jas­to­su­un­nitel­ma 2012, sivu 35

  18. Bus­sil­in­ja 24:n jatkami­nen Merikadulle asti (kor­vaa­maan entistä 17:ää) ja toiv­ot­tavasti samal­la tihen­tämi­nen on tässä vai­heessa eri­no­maisen hyvä aja­tus. Näin saadaan 24:lle edes jokin mielekäs tarkoitus. 

    Olen jo vuosien ajan aina nähdessäni tuon puolen tun­nin välein kulke­van bussin vilkaissut, mon­tako matkus­ta­jaa on kyy­dis­sä. Mikäli juhan­nusaat­toa ja mah­dol­lis­es­ti mui­ta kesävi­ikon­lop­pu­ja ei ote­ta huomioon, matkus­ta­jamäärä on use­am­min kuin yhdek­sässä tapauk­ses­sa kymmen­estä ollut binääri­nen: joko yksi tai nolla.

    Kyl­lähän Seurasaa­reen täy­tyy päästä, mut­ta ainakaan entisen Heikinkadun osu­udel­la matkus­ta­jia ei siis ole. Silti 24:lle on tuol­la pätkäl­lä varat­tu kolme ikiomaa pysäkkiä, jot­ka olisi voitu kor­va­ta vaikka­pa polkupyöräte­lineil­lä, invatak­si­paikoil­la tai istutuksilla. 

    Olen tehnyt havain­to­ja vain Heikinkatu-osu­udel­la (= Erot­ta­ja-Pos­ti­ta­lo-väli) mut­ta en ymmär­rä, kuka ylipään­sä viit­sii odot­taa muual­lakaan reitin var­rel­la har­voin kulke­vaa bus­sia, kun kort­telin päässä vir­taa mui­ta joukkokulkimia kuin limupul­lo­ja liukuhihnalla. 

    Jos matkus­ta­jia on, ainakaan ne eivät matkus­ta Arka­di­ankat­ua pitem­mälle. Aiem­min olisin ehdot­tanut lin­jan päät­tämistä Ase­ma-auki­olle, Kamp­pi­in tai Töölön ratikka­hal­lien luokse. Viimek­si maini­tus­sa tapauk­ses­sa sama bus­si ehtisi var­maankin ajaa puol­ta tiheäm­min välein. Juhan­nusaat­to sit­ten erik­seen: lin­ja 24J.

    Mut­ta nyt siis tilanne ehkä muut­tuu. Järkevyy­den ehtona on kuitenkin lin­jan merkit­tävä tihen­tämi­nen. Ja sit­ten voi taas kysyä, miten matkus­ta­javir­rat aset­tuvat. Jos lin­jan pohjois­pää yhä pysyy hyvin vajaasti kuor­mitet­tuna, voi tul­la harkit­tavak­si (a) osan vuoroista — tai kaikkien — päät­tämi­nen Arka­di­ankadun-Hietaniemenkadun sil­mukkaan ja kesäl­lä Hiet­su­un tai (b) joka toisen vuoron ajami­nen Meikun klinikka-alueelle, mis­tä suun­nitel­man mukaan 14B poistuu.

    Tule­vaisu­udessa uskon ja toivon, että ratikkakiskot jatku­vat kuin jatku­vatkin Merikadulle asti. Sit­ten palataan bus­si 24:n osalta lähtöru­u­tu­un. Siitä jo esitinkin mielipiteeni.

  19. Toiv­ot­tavasti lip­pu- ja tar­if­fi­jär­jestelmän uud­is­t­a­mi­nen vih­doin nytkähtää eteen­päin. Han­kkeen vaikeusaste kas­vaa viivästymisen myötä. Nyt on olta­va päät­täjil­lä rohkeut­ta lyödä lukkoon myös vyöhyk­er­a­jat. Sout­a­mi­nen ja huopaami­nen tässä on turhaa.

  20. Kom­men­toin­pa vielä itse itseäni tuos­ta “sisään­heit­to­tuot­teesta”. Se ei ollut kovin ana­lyyt­ti­nen ilmaisu sinän­sä. Uskon kuitenkin, että raitio­vaunu­jen brän­di tukee koko joukkoli­iken­n­ev­erkos­toa, ja sik­si ratikoi­ta tulisi olla saatavil­la enem­mänkin kuin rajakus­tan­nuk­set näyt­täi­sivät tarpeen. Joukkoli­iken­teessä verkos­to­hyödyt ovat tärkeitä. 

    Ratikoiden brändiä entis­es­tään tuk­isi, jos niitä olisi aina saatavil­la, ehkä aamuyön liiken­net­tä luku­un otta­mat­ta. Keskus­tan vetovoima perus­tuu elävyy­teen, ja minus­ta ratikat ovat osa sitä, myös öisin. Mitenkäs ulko­mainen bench­mark? Voisin kuvitel­la, että ulko­mail­ta löy­ty­isi yöratikoita.

    Olisi kuitenkin mie­lenki­in­toista myös ihan oikeasti tutkia, onko joukkoli­iken­teessä sisään­heit­to­tuot­tei­ta, eli käyt­tääkö vaik­ka ratikan äärel­lä asunut myös myöhem­min herkem­min huonom­mak­sikin koke­maa bus­sia? Intu­iti­ivis­es­ti kyl­lä. Oikeaa dataakin olisi kiva kerätä, niin keskus­tan ylen­palt­tisen joukkoli­iken­teen verkos­to­hyödyt voisi jotenkin arvot­taa taas paremmin.

  21. Bussin 24 Seurasaa­res­sa voi kor­va­ta esimerkik­si aja­mal­la lin­jan 504 tai 505 Lehti­saaren suun­nas­ta Seurasaaren kaut­ta. Siitä joutuu sit­ten vai­h­ta­maan, mut­ta ehkä ne pari has­sua matkus­ta­jaa sen kestää kun tää on joukkoli­iken­net­tä eikä tak­si. Jos 24 lakkaut­taa niin rahaa säästyy noin 600 000 euroa vuodessa, mikä on 55 ker­taa enem­män kuin mitä tuo nelosen yöli­iken­teen lakkaut­ta­mi­nen säästää.

    Nää on vaikei­ta asioita.

  22. 18N:hän ei vain kor­vaa nelosta muu­ta­man tun­nin ajan, vaan tuo aamuyön liiken­nöin­nin kokon­aan uute­na palvelu­na mm. Kata­janokalle. Fed­er­leyn laskel­ma olikin tältä osin virheelli­nen, ja ilmeis­es­ti Allankin sor­tui samaan.

    Ei ole ole­mas­sa kukkaroa, jos­sa on vain meno­ja. Aina pitää olla tulo­jakin. Uno­htiko Allan tämänkin?

    Kun 18N on luo­tu, tulee samaa, ter­veisi­in liikepe­ri­aat­teisi­in nojaavaa kehi­tys­tä soveltaa jatkos­sa laajemminkin.

  23. Juso: 18N:hän ei vain kor­vaa nelosta muu­ta­man tun­nin ajan, vaan tuo aamuyön liiken­nöin­nin kokon­aan uute­na palvelu­na mm. Kata­janokalle. Fed­er­leyn laskel­ma olikin tältä osin virheelli­nen, ja ilmeis­es­ti Allankin sor­tui samaan.Ei ole ole­mas­sa kukkaroa, jos­sa on vain meno­ja. Aina pitää olla tulo­jakin. Uno­htiko Allan tämänkin?Kun 18N on luo­tu, tulee samaa, ter­veisi­in liikepe­ri­aat­teisi­in nojaavaa kehi­tys­tä soveltaa jatkos­sa laajemminkin.

    Mie­lenki­in­toinen aja­tus tuo liike­taloudelli­nen peri­aate, häm­men­tävää tässä on se että joka iki­nen ker­ta kun HSL tekee leikkaus­lis­tan niin kohteena on nimeno­maan ne lin­jat joil­la on paljon matkus­ta­jia eli ne ovat kan­nat­tavia. Ratikkalin­jat ja muu­ta­ma suosi­tu­in bus­sil­in­ja. Ja näin sik­si että lähtöko­h­ta on että joka seurasaaren­nurkkaan pitää tar­jo­ta julk­ista palvelua, mak­saa mitä mak­saa, eli siitä ei voi ainakaan tin­kiä. Nelo­nen, pitää leika­ta kos­ka se kan­nat­taa ja ei-kannata.

    Peri­aat­teessa joukkoli­iken­net­tä kan­nat­taisi liiken­nöidä useil­la lin­joil­la 15 min­u­ut­tia metrol­la, 14 tun­tia ratikalla, 4 tun­tia bus­sil­la ja 2 tun­tia tilatak­sil­la. Käytän­nössä matkus­ta­jat, jot­ka tämän puuhastelun kuitenkin mak­saa, ei tajua tom­moista liiken­nehi­fis­te­lyä. Eli ei matkusta.

  24. On has­sua jos Seurasaa­reen _ulkoilemaan_ men­e­m­i­nen kaatuu siihen että ei jak­sa kävel­lä ulkoilu­alueen por­tille sitä kuut­tasa­taa metriä Ramsaynrannasta.

  25. Ja nyt kävi näin:

    Tieto valit­ti­in lip­pu- ja infor­maa­tio­jär­jestelmän toimit­ta­jak­si. Mikä siinä on että kil­pailut­taa ei osa­ta. Sut­ta ja sekun­daa tulee. Toiv­ot­tavasti menee markki­naoikeu­teen ja kil­pailu­tus menee uusiksi.

  26. Niin muuten: bus­sit kuulem­ma halu­taan pois Kai­vokadul­ta, kun se on tukkoinen ja hidas­taa menoa. Onko kysymys (a) län­tisim­mästä eli Sokok­sen pätkästä? Vai onko kysymys (b) kaisto­jen väl­i­tyskyvys­tä Atskin edessä? Vai onko kysymys © risteysten väl­i­tyskyvys­tä? (Välikysymys: onko mitenkään mah­dol­lista saa­da aikaan merkki­jonoa ( c ) ilman noi­ta väle­jä? Ainakin tääl­lä päässä se tuot­taa aina copyright-merkin.)

    Kun sekä Keskuskatu että Mikonkatu (Rauta­tien­to­ril­ta etelään) on jo sul­jet­tu autoil­ta ja kun rautatiease­man itäre­unal­ta tule­vat bus­sit (23:a luku­un otta­mat­ta) kään­tyvät oikealle eli eivät ylitä ajokaistaa, tukkoisek­si risteyk­sek­si jää Postikadun vir­ta Ase­ma-auki­ol­la. Vai kol­mosratikkako selit­tää viipeet Mikonkadun luona?

    Jos Atskin edessä ahdis­taa, johtuuko se Rauta­tien­to­ril­ta lähte­vistä bus­seista? Suuri osa noista bus­seista toiv­ot­tavasti tule­vaisu­udessa kor­vataan nyky­istä pitem­mälle kulkevil­la raitio­vaunuil­la. Tai junaa syöt­tävil­lä ratikoil­la siel­lä latvapäässä.

    Jos kyse on Sokok­sen pätkästä, onko kukaan esit­tänyt suun­nitel­maa tai laskel­maa siitä, kuin­ka kävisi, jos muu moot­to­rili­ikenne pois­tet­taisi­in? Ongel­mak­si jäisi Postikadun vir­ta, mut­ta tuk­i­taan min­un puolestani sekin. Kapea kaistapari ja kiel­let­ty muil­ta kuin häly­tysajoneu­voil­ta ja takseilta.

    Näin tehtäisi­in auto­ton­ta keskus­taa. Nimeno­maan näin, eikä mil­lään tun­nelil­la, joka syöt­täisi auto­ja keskus­taan kuin sprin­kler­put­ki vettä.

  27. Juso, kuka Skat­tal­la käyt­täisi aamuyöbus­sia? No, HSL:n hal­li­tus teki fik­sun päätök­sen. Nelosen yöli­ikenne säi­lyy nykyisellään.

  28. Tapio Pel­to­nen: Mikä siinä on että kil­pailut­taa ei osata.

    Tun­tuu menevän vakiokaa­van mukaises­ti. Samaan kaavaan kuu­luu että sinän­sä julkisen HILMAn tar­jous­pyyn­nön liit­teet katoa­vat omia aiko­jaan (kokeilka­a­pa huviksenne liit­tei­den linkke­jä), eli jäl­keen­päin on ulkop­uolisen mah­do­ton­ta tark­istaa vas­tasiko toimitet­tu jär­jestelmä määrityksiä.

    Hyväksymis­pöytäkir­jat aikanaan vas­ta ovatkin salaisia kos­ka niistä käy ilmi tilatun ja toimite­tun jär­jestelmän erot eli käytän­nössä usein ettei toimitet­tu jär­jestelmä ole sopimuk­sen saati tar­jous­pyyn­nön mukainen.

  29. Juso:
    Ei ole ole­mas­sa kukkaroa, jos­sa on vain meno­ja. Aina pitää olla tulo­jakin. Uno­htiko Allan tämänkin? 

    José, en uno­htanut. Huo­m­a­sit kai että aloitin oman vies­ti­ni täs­mälleen saman asian totea­muk­sel­la. Nyt kun 4:n yöli­ikenne säi­lyy, säi­lyy myös sen brändiä paran­ta­va vaiku­tus. Se lisän­nee koko seudun mit­takaavas­sa lipputuloja.

    Kuten Danielkin tote­si, aamuyöstä har­va käyt­täisi bus­sia Skat­talle siitä yksinker­tais­es­ta syys­tä, että hin­ta on niin korkea ver­rat­tuna käve­ly­matkaan. Tuskin olisi kan­nat­tavaa. Jos halu­taan, 18N voi edelleen aloit­taa liiken­teen kun 4 lopet­taa vähän ennen klo kah­ta. Mikään ei estä sitä.

    Ja Skat­ta on toki vain puo­let asi­as­ta. Nyt ratikoiden yöli­ikenne säi­lyy myös Man­ner­heim­intiel­lä. On erit­täin kan­natet­tavaa, että seudun joukkoli­iken­teen näkyvin ilmen­tymä palvelee kaupun­gin pääkadul­la myös klo 00–02.

  30. stu­pidusAT­mail­DOT­com: … niin tuol­lainen pikkuau­to tulee/tulisi aina ja joka ker­ta edullisim­mak­si kulkumuodoksi…

    Pieni auto on aina vaar­alli­nen. Van­ha auto on aina vaar­alli­nen. Pieni ja van­ha auto on hen­gen­vaar­alli­nen. Ei henkilöau­ton pito ole kallista. Kansane­dus­ta­jamme vain ovat halun­neet tehdä siitä kallista. 😉 Mieti ketä äänestät.

    Ps. Joukkoli­ikenne on vai­h­toe­hto vain kaupunki­maises­sa ympäristössä. Helsinki­in pitää ensin rak­en­taa se kaupunki. 😀

  31. spot­tu: Tun­tuu menevän vakiokaa­van mukaisesti. 

    Jep. Mitäs luul­lette — kaksin- vai kolminker­tais­tu­vatko kus­tan­nuk­set ja tuleeko mitään valmista ennen vuot­ta 2020?

  32. Kalle: Pieni auto on aina vaar­alli­nen. Van­ha auto on aina vaar­alli­nen. Pieni ja van­ha auto on hen­gen­vaar­alli­nen. Ei henkilöau­ton pito ole kallista. Kansane­dus­ta­jamme vain ovat halun­neet tehdä siitä kallista. Mieti ketä äänestät.

    Ps. Joukkoli­ikenne on vai­h­toe­hto vain kaupunki­maises­sa ympäristössä. Helsinki­in pitää ensin rak­en­taa se kaupunki. 

    Ei ole ole­mas­sa vaar­al­lisia auto­ja. On vain huono­ja, välin­pitämät­tömiä, kuske­ja (tilan­nenopeus ehkä keskeisim­pänä muut­tu­jana) ja auto­ja joi­ta ei lain mukaan edes voi liiken­teessä kul­jet­taa koska­pa eivät ole päässeet kat­sas­tuk­ses­ta läpi (tai kun niitä ei olla sinne saak­ka edes vaivaudut­tu toimittamaan).

    Ymmär­rän, että tarkoituk­sesi on demon­isoi­da pienikokoiset autot, en vain näe sille mitään järkiperäisiä perusteluja. 

    Liikenne on aina sitä “tur­val­lisem­paa” mitä pienem­mil­lä kulku­vä­lineil­lä siel­lä liiku­taan kos­ka niil­lä lähtöko­htais­es­ti liiku­taan hitaammin.

    Isol­la, raskaal­la, bemarimer­sul­la voi huo­leti antaa hanaa melkein­pä tiel­lä kuin tiel­lä. Pikkukop­per­ol­la 80km:n tuntinopeus Suomen saloil­la tun­tuu jo enem­män urheilusuorituk­selta… sik­si myös keskit­tymi­nen ajamiseen edus­taa aivan eri tasoa mitä se on huo­let­toma­l­la automaattiaudikuskilla.

    Ja usko jo, ei auton pitämi­nen ole Suomes­sa kallista, vaan edullista. Jokainen autoil­la kaupungeis­sa ajel­e­va on tästä elävä testamentti.

    ***

    Kaupun­gin määritelmä on arbitraarinen.

    Mut­ta jos voit laskea Los Ange­lesin auto­hel­vetin kaupungik­si, niin muis­tut­taisin, että Helsin­gin nykyi­nen asukasti­heys (siis ilman Sipoos­ta lohkaistua maaseu­tukaistalet­ta) ohit­taa jo sen. Nipin napin, mut­ta kuitenkin.

    Ja kun suun­nit­teil­la ole­vat isot uud­isko­hteet Helsingis­sä (ei Sipoon met­sis­sä) on 30-luvul­la raken­net­tu (lasken mukaan myös San­ta­ham­i­nan ja Malmin lento­ken­tän), olemme jo ohit­ta­neet Wash­ing­ton, D.C.:n nykyisen asukastiheyden.

    Kehtaisitko jo sil­loin kuvitel­la kut­su­vasi Helsinkiä kaupungiksi?

    PS. Ei min­un tarvitse miet­tiä ketä äänestän, molem­mat ääneni menivät Haav­is­tolle. Automiehelle, kuten joku täl­lä pal­stal­la niin iloisen yllät­tyneesti ehti jo miestä kommentoimaan.

    Ter­veisin, onnelli­nen autoton

Vastaa käyttäjälle tpyyluoma Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.