Pitäisikö Helsinkiin rakentaa Guggenheim-museo?

13.1.2012 · Aihe: _ 

Vastaukseni HS-raadin kysymykseen

3) En ota kantaa, vielä

Kyse on isosta ratkaisusta, josta pitää tietää enemmän.

Mitä saamme rahojemme vastineeksi? Pelkän brändin, vai voimmeko luottaa siihen, että seinien sisään tulee myös hyviä näyttelyjä. Taloa ei tulla katsomaan. Vain merkittävät näyttelyt tuovat yleisöä.
Suomalaiset taitelijat ovat oikeutetusti nyreissään. Olisi melkoinen piristysruiske kotimaiselle taiteelle, jos samat rahat annettaisiin sille. En tiedä, olisiko tämän merkitys jopa Guggenheimia suurempi, vaikka taitelijat näin väittävätkin.

Katajanokka on hyvä paikka museolle, mutta toisaalta paikka on arkkitehtonisesti erittäin herkkä. Guggenheim haluaisi näyttävän rakennuksen. Tässä on ristiriidan siemen, mutta se on ratkaistavissa. Olisi se ollut hyvä paikka hotellillekin, mutta liian räikeä arkkitehtuuri ratkaisi kielteisen kannan.

Kenen rahoitettavaksi tämä kuuluu? Kyse on enemmän investoinnista Suomen matkailuun kuin kulttuuriin. Jos olisi kyse vain kulttuurista, tuolle rahalla olisi parempaakin käyttöä. Suomen aseman koheneminen matkailumaana tuottaa hyötyä koko maalle, sekä valtiolle, yrityksille että monille kunnille. Ei ole oikein, jos helsinkiläiset yksin joutuvat rahoittamaan tämän ja muut osapuolet odottavat vain rahojen virtaamista itselleen.

Keskuskirjaston toteutumista tämä ei saa vaarantaa.

Kommentit

183 Vastausta artikkeliin “Pitäisikö Helsinkiin rakentaa Guggenheim-museo?”

  1. Jari Mustonen kirjoitti 13.1.2012 kello 7:22

    Jos kyse on matkailun piristämisestä, niin matkailualan yrittäjille voidaan lätkäistä erillinen Guggenheim-vero, jolla mörskä rahoitetaan. Mikäli siitä olisi todella niin paljon hyötyä matkailulle kun Kokoomus väittää, yrittäjät maksavat veron mielellään.

    Vakavasti puhuen, joku roti tähän verorahojen haaskaamiseen. Nyt pitäisi leikata menoja, ei keksiä uusia rahareikiä. Vai onko tämäkin sitä elvyttämistä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Juho Laatu kirjoitti 13.1.2012 kello 7:29

    Jos kyse on yksittäisen kaupungin matkailunedistämishankkeesta, en pidä ongelmana sitä, että tuo kaupunki hankkeen myös rahoittaa.

    Tampereeen Lenin-museossa kävijät käyvät todennäköisemmin Heslingissä (jo Seutulan lentokentän vuoksi) kuin Helsingin Guggenheim-museon vieraat Tampereella. Ehkä Helsingin rahoitusosuutta muiden kuntien kyläfestivaaleissa voisi nostaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Tuomas kirjoitti 13.1.2012 kello 8:10

    Osa helsinkiläispäättäjistä tuntuu olevan helposti huijattavissa. Jenkit osaavat markkinoida, mutta kyllä aikuisen koulutetun ihmisen pitäisi osata nähdä sen taakse. 2-3 miljoonaa amerikkalaisille lisenssimaksuina joka vuosi. Kuka haluaa maksaa? En minä ainakaan. Todella vastuuton rahankäyttöehdotus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. KKK kirjoitti 13.1.2012 kello 9:00

    Itse olen vähän skeptinen tämän Guggenheimin suhteen. Ihan hieno rakennus, mutta ei vaan sovi Helsingin kaupunkikuvaan. Jos haluamme tänne lisää turisteja, meidän täytyy keksiä jotain omaa eikä vain plagioida muita. Ihan sama kuin jos joku ehdottaisi Eiffel -tornin rakentamista Helsinkiin, koska se tuo turisteja Pariisiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.1.2012 kello 9:03

    KKK
    Mistä tiedät, miltä se näyttää? Eihän sitä ole vielä piirretty.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. TL kirjoitti 13.1.2012 kello 9:23

    Ehdottomasti ei. Pauli Vahtera kiteyttää hyvin asian:

    http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2012/01/12/ja-rahaa-on-takaan-sen-guggenheimille/

    Jos on pakko saada joku museo, niin rakennetaan mieluummin ihan oma skandinaavisen ja slaavilaisen taiteen museo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Tiedemies kirjoitti 13.1.2012 kello 9:42

    Miksi Guggenheimia ei voisi rakentaa joku muu kuin veronmaksajat? Jos ei muilta löydy rahaa, niin miksi sitä pitäisi verorahoilla pyörittää?

    Kaupunkikuvaan sopiminen taas on sivuseikka. Rakentakoot jos saavat hankittua tontin. Toistan kysymyksen: Miksi veronmaksajien pitäisi osallistua?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Einsten kirjoitti 13.1.2012 kello 9:42

    Samoilla linjoilla Osmon kanssa, hankkeesta ja sen vaikutuksista pitäisi tietää enemmän. Itse en ole ikinä matkustellut Guggenheimin, tai minkään muunkaan taiteen perässä, mutta onhan näitä.

    Hesarin mukaan:

    “Rakennuksen kustannuksiksi arvioidaan 130–140 miljoonaa euroa. Tästä rakennuskustannusten osuus olisi noin 100 miljoonaa, ja suunnitteluun kuluisi 30–40 miljoonaa.”

    En tiedä mitä tällaisten suunnittelu maksaa, mutta 30-40 miljoonaa suunnitteluun on minusta aivan helv… tai siis todella paljon rahaa! Olis kiva nähän mistä tämä hintalappu muodostuu? Myös 100 milliä maksava tönö on hintavahko, mutta sen nyt vielä jotenkin ymmärrän.

    Voisin kuvitella, että näistä on myös mahdoton tinkiä: “No hei, GUGGENHEIM, kamoon hei. Kai sen nyt pitääkin maksaa. Gugggenheim.”

    “Mikä se on? Emmä tiiä. Guggenheim.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Syltty kirjoitti 13.1.2012 kello 9:48

    Helsinkiläiset kustantakoot itse omat hömpötyksensä ja investointinsa (vain aika näyttää kumpaa Gugge tulisi olemaan).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Tiedemies kirjoitti 13.1.2012 kello 9:49

    Lisäys vielä edelliseen: Jos uskotaan, että matkailuelinkeino hyötyisi siitä, niin hommahan on helppo toteuttaa näin: Matkailu- yms. halukkaat yritykset perustavat yhtiön, joka rahoittaa Guggenheimin rakentamisen ja pyörittämisen. Tämän yrityksen kuluja nämä osakkaat saavat vähentää suoraan verosta, jota ne maksavat yli sen, mitä niiden liikevaihto on ennen museon valmistumista.

    Tämä on vain esimerkki, eikä varmaan toteutuskelpoinen. Mutta pointti on, että jos yksityistä hyötyä pidetään perusteluna, niin yksityinen rahakin löytyy, ja verokiilaa siinä välissä voidaan kyllä hioa pois.

    En vain kylläkään ymmärrä, miksi pelkästä brändistä pitäisi maksaa 30 miljoonaa vai mitä se summa nyt olikaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. tpyyluoma kirjoitti 13.1.2012 kello 9:53

    Kulttuuripiireissä on niin lupaavaa vastakkainasettelua, intoa ja inhoa, ettei tuollaista luovaa energia saa hukata. Samalla tulee perustaa anti-Guggenheim laitos UnderG Etelärannnan puolelle vastaavalla rahoituksella. Väliin uusi Pitkäsilta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Liian vanha kirjoitti 13.1.2012 kello 9:59

    Jos se on niin kannattava kuin annetaan ymmärtää niin yksityiset rahoittajat tulevat kilpaileman osallitumisesta yhtiöön.

    Nythän sijoittajat antavat jo lainaa negatiivisella tuotolla joten kyllä positiivisen tuoton kohteeseen rahaa riittää

    Elleivät yksityiset sijoittajat ole kiinnostuneita niin unohda koko juttu

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Markku af Heurlin kirjoitti 13.1.2012 kello 10:04

    Kuka palstan seuraajista koskaan käynyt Arkadian kirjakaupan klubissa? Tapaamisia lähes joka arki-ilta. Mielenkiintoinen paikka. Marraskuun alussa Janne Gallen-Kallela-Sirén esitteli kaupungin taidemuseohanketta ja siihen liittyvää mahdollista yhteistyösuhdetta Guggenheim-museoon. Esitti näkökohtansa hyvin taitavasti ja perustellusti. – Oleellista on, että Guggenheim-kontekstia vasta selvitetään, ja hyvin perusteellisesti.

    Selvitys valmistui viime vuoden lopussa. – Nyt julkistamisen jälkeen siihen onkin syytä perehtyä ajan kanssa, so lukea kuin piru raamattua.

    Sen vuoksi olen täysin hämmentynyt ja suuttunutkin siitä, että näin suuresta asiasta pitäisi päättää näin nopeasti. Kaupunginhallituksen jo tämän kuun lopussa ja valtuuston ensi kuussa. Se, jos mikä pisti minut epäilemään ajatusta, johon periaatteessa saatoin suhtautua myönteisesti. – Itse raporttia en ole käynyt läpi, mutta kaupungin julkistama suomenkielinen tiivistelmä oli lattea.

    Jan Vapaavuori tahtomattaan esitti vahvan argumentin hanketta vastaan (muistinvarainen lainaus): “Puolet maailman valtioista kuolaisi tästä mahdollisuudesta.” Eikös juuri joukossa tyhmyys tiivisty. Janne Gallen-Kallela-Siren – liian pitkä nimi, sanotaan Hallin Janneksi – kertoi pohjoismaista löytyvän heti kiinnostusta. Hyvä. Pohjoismaalaisena olisin ihastunut, jos museo sijoittuisi vaikkapa Kalmariin, niin minulla olisi hyvä syy käydä Kalmarissa ja samaan matkaan talonpoikaisten esi-isieni maalla Bergassa Smoolannissa.

    Guggenheim-yhteys voitaiisiin myös hyvin liittää Kiasmaan. Voitaisin toetuttaa huomealla, eikä Arhinmeän tarvitse etisä valtion rahoja hankkeeseen. Berliinissä 350 m2:n Guggenheim-museo on Deutsche Bankin konttorirakennuksen alakerrassa Unter den Lindenillä.

    Olemme vähän liikaa juuttuneet sijoituspaikkana Katajanokkaan, joka mm. on logistisesti hankala ja ahdas. Ja arkkitehtonisesti vaativa sekä myös rajoittava. Arkkitehtuurin on oltava linjassa Senaatintorin kanssa ja sen vuoksi kaiken wau-arkkitehtuurin voi unohtaa.

    Minä olen ehkä vähän liikaakin ihastunut ajatukseen muuntaa Hanasaaren B-voimala museoksi, jolloin sinne mahtuisivat samalla valokuva- ja rakennustaiteen museot. (Ajatus muuten ei ole minun; sen esitti eräs tuttavani puhuessamme Postitalon absurdeista suojelumääräyksistä.)

    Paikan edut:

    – logistisesti hyvä, mm. maakunnista saapuville kulttuuribusseille,

    – maantieteellisesti ja sosiaalisesti lähempänä itäisiä kaupunginosia.

    – ei turhaan kilpaile Emman kanssa n.s. satunnaisista museokävijöistä.

    – vieressä on Teatterikorkeakoulu ja lähellä Arabian taidekeskittymä

    Onko sitten uusi taidemuseorakennus tarpeellinen ja onko siihen varaa se on toinen kysymys. Välillä tuntuu, että museoita on maassa tarpeeksi.

    Joka tapauksessa hankkeen toteuttaminen vaatii vuosia.

    Guggenheim Suomessa ei ole uutta. 1957 Ateneumissa oli Guggenheimin kokoelman (Frank LLoyd Wrightin suunnittelema rakennus valmistui 1959) näyttely, ja varsinkin Kandinskyn työt tekivät erääseen nuoreen ylioppilaaseen, nykyiseen professoriin suuren vaikutuksen.

    Tiistaina, raportin julkistamispäivänä olin SFY:n seminaarissa Tieteiden talolla. Kävelin asemalle kevyen lumen peittämän kaupungin läpi. Katselin leikkiviä lapsia Säätytalon puistossa ja ihailin Senaatintoria. Mihin minä museoita tarvitsen, kun tämä kaupunki itsessään on taide-elämys.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Mikko Heimola kirjoitti 13.1.2012 kello 10:11

    Tämä sos. mediassa kiertävä postaus oli minulle valaiseva sen suhteen, miten ainutlaatuisesta tarjouksesta on kyse ja kuinka Guggeihin on maailmalla ennen meitä suhtauduttu:
    http://alastonkriitikko.blogspot.com/2011/10/guggenheim-osa-n-toteutumattomien.html . Sieltä näkee myös pari esimerkkiä siitä, millaisia rakennuksia näihin toteutumatta jääneisiin museoihin on ollut suunnitteilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Ege H. kirjoitti 13.1.2012 kello 11:09

    Minusta Helsingin kansainvälisen profiilin kannalta, sekä myös kaupungin kehittämiseksi luovan luokan toiminnalle sopivammaksi, on erinomainen idea rakentaa
    (a) tasokas ja näyttävä museo, joka
    (b) painottaa nimenomaan arkkitehtuuria ja designia (eikä näin sisällöllisestikään kilpaile suoran esim. Kiasman ja EMMAn kanssa).
    Lisäksi tällaiset hankkeet olisivat sopiva irtiotto suomalaiseta kyvyttömyydestä ottaa perusteltuja riskejä.

    Sen sijaan hankalina kysmyksinä pidän sitä, että onko
    (a’) Katajanokan Kauppatorin puoleinen ranta oikea paikka museolle (niin vaativa paikka ei ehkä anna mahdollisuutta tehdä rakennusta, joka itsessään olisi nähtävyys) ja
    (b’) onko kansainvälisen ketjun McMuseo sittenkään Helsingin ja Suomen arkkitehtuurin ja designin omaleimaisen ja tasokkaan historian esilletuomiseksi paras vaihtoehto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Ville_ kirjoitti 13.1.2012 kello 11:16

    Koko projekti pitäis haudata heti. Jos pistetään kunnan tarjomat palvelut tärkeysjärjestykseen, niin tämä jää selkeästi sen viivan alle, mihin on rahaa.

    Esimerkiksi tämän rahan käyttäminen kaupunginvuokra-asuntoihin ja asunnottomuuden poistamiseen olisi paljon järkevämpää, kuin rakentaa taas varakkaille teemapuistoa.

    Jos hankkeen puuhamiehet haluavat museon Helsinkiin, ei muuta kuin lompakko auki ja rahat sieltä. Jos ei taas ole rahaa, niin parempi unohtaa koko juttu, kunnan taskusta näitä rahoja ei tarvitse ottaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Pasi kirjoitti 13.1.2012 kello 11:19

    Jotain kummallista siinä on että tähän hienoon mahdollisuuteen suhtaudutaan niin ylettömän negatiivisesti. Ajatelkaa ihmiset vähän avoimemmin:
    -Arvopaikassa on slotti vapaana. Mikä sopisi siihen paremmin kuin tämä rakennus (arkkitehtuurin pitää tietenkin olla kohdallaan)?
    -Tuon lisenssimaksun tuominen esiin merkittävänä tekijänä ei ole tästä maailmasta. Milloin globaalisti tunnetun brändin saa muka ilmaiseksi?
    -Sisällöt ja design (ja niiden myyminen) on se juttu jolla suomi vois ehkä pärjätä post-teollisessa tulevaisuudessaan. Tää profiloi meitä hienosti oikeaan suuntaan.

    Olennaista on hoitaa arkkitehtuurikilpailu hyvin ja katsoa että kaupunki ja valtio kantaa osansa kustannuksista, hanketta ei voi tarkastella normaalina kulttuurihankkeena ja se pitää ottaa myös kustannusten jakamisessa huomioon. Jos tämä mahdollisuus mokataan niin sitä itketään vielä pitkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. KariS kirjoitti 13.1.2012 kello 11:24

    Kun matkailu hyödyttää Osmon mukaan monia kuntia, niin hoidetaan rahoitus niiden kuntien toimesta jotka siitä hyötyvät. Siis ei valtion rahaa, vaan vapaaehtoiset kunnat saavat osallistua rahoitukseen. Ja ne yksityiset yritykset, esim hotellit, ravintolat jne, jotka hyötyvät hankkeesta ja sen tuomasta matkailun kasvusta pitää saada myös rahoittajiksi

    Annetaan valtion rahaa sitten niille suomalaisille taiteilijoille, mutta ei näihin seiniin

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.1.2012 kello 16:38

    Suurin hyötyjä verotulojen mukana on valtio, koska turistit eivät maksa kunnalle turistiveroa, vaan arvonlisäveroa valtiolle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. TimoT kirjoitti 13.1.2012 kello 11:39

    Jos joku Guggenheim haluaa rakentaa bisnestä Helsinkiin, niin toki olisi asiallista osoittaa heille tontti ja kunnallistekniikka samoilla ehdoilla kuin muillekin yrityksille. Siihen Helsingin veronmaksajien osuus jääköön. Valtio ja EU voivat osallistua samanlaisten yritystukien muodossa kuin muillekin yrityksille on tarjolla. Muuten yrittäjä itse hoitakoon rahoituksen.
    Kaikki liiketoiminta sinänsä on aina tervetullutta!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Risto kirjoitti 13.1.2012 kello 11:43

    Juho Laatu:
    Jos kyse on yksittäisen kaupungin matkailunedistämishankkeesta, en pidä ongelmana sitä, että tuo kaupunki hankkeen myös rahoittaa.

    Siinä melko hypoteettiseltä tuntuvassa tapauksessa, että tuo olisi niin siunauksellinen, kuin hankkeen puuhamiehet haluavat esittää, menisiväthän ne lisääntyvät veroeurot toki hyvin suurelta osin valtion kassaan.

    Muutoin olisin kyllä kovin, kovin, yllättynyt jos toteutuessaan tuon rakennusbudjetissa pysyttäisiin ja ne toivotut puoli miljoonaa vuosittaista kävijää (kun aikuisten lippu arvioitujen lipputulojen perusteella ilmeisesti maksaisi ~20€) ilmaantuisivat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. sunimh kirjoitti 13.1.2012 kello 11:47

    “Suomen aseman koheneminen matkailumaana tuottaa hyötyä koko maalle, sekä valtiolle, yrityksille että monille kunnille. Ei ole oikein, jos helsinkiläiset yksin joutuvat rahoittamaan tämän ja muut osapuolet odottavat vain rahojen virtaamista itselleen.”

    Uskallan kyllä väittää, että yksi museo Helsingissä muiden joukossa nyt tuskin “kohentaa Suomen asemaa matkailumaana” niin paljon, että tälle tyypilliselle “Helsinki maksaa kaiken” -valitukselle olisi mitään muuta perusteita kuin nurkkakuntaisuus ja naljailu.

    Matkailumaana Suomen attribuutit ovat kyllä muutenkin enemmän sillä puhdasta luontoa ja poroja -linjalla, joten ehkäpä helsingin tulisi ennemmin osallistua poronhoitoon kuin poronhoitajien Helsingin museoprojekteihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.1.2012 kello 16:36

    Tiedeän ihmisiä, jotka ovat tehneet Helsingistä matkan Tukholmaan vain käydäkseen Moderna Museetissa. Tietysti matkan aikana tehtiin muutakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Rolling Heurlin kirjoitti 13.1.2012 kello 11:51

    OS sanooo “Katajanokka on hyvä paikka museolle, mutta toisaalta paikka on arkkitehtonisesti erittäin herkkä”
    Se on totta. Pitää olla tarkkana, ettei tulee mitään, joka veisi katseen kohdistumisen Aallon Gutzeit-talosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Erotuomari kirjoitti 13.1.2012 kello 12:03

    Jos museo rahoitetaan yksityisin varoin, siitä vaan.

    Julkisin varoin tämän rahoitusta on vaikea perustella varsinkin kun esimerkiksi Museovirastolle asetettiin juuri merkittäviä leikkauspaineita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Country boy kirjoitti 13.1.2012 kello 12:03

    Kannattaa lukeo Otso Kantokorven blogikirjoitus totetumattomista Guggenheim hankkeista.

    http://alastonkriitikko.blogspot.com/

    Meitä lähimpänä niitä löytyy mm. Vilnasta ja Bukarestista. Näilläkö Gallen-Kallela-Siren meitä uhkailee, jos emme lähde mukaan.

    Aivan käsittämätön kusetusyritys Guggenheim säätiöltä. Helsinki/valtio maksaisi kaikki kulut ja vielä lisenssimaksutkin päälle. Asia oli toinen, jos museo=näyttelyhalli rakennettaisiin Guggenheim säätiön varoilla.

    Myöskin aika on ajunut hieman Guggenheimin ohi, sen näyttely politiikkaa pidetään hieman vanhentuneena. Myöskään kaikki Guggenheim museot, toisin kuin New York ja Bilbao eivät vedä yleisöä kovin paljoa. Esim. Berliinissä se on vain yksi muiden joukossa, esim. Neue National Galerie on suositumpi ja parempi. Bilbao on tietysti poikkeus. Mutta en usko, että sama konsepti toimii jos sitä monistetaan liikaa.

    Itse ehdottaisin, että suomalaiset käyttäisivät ko. rahan oman hienon Design- ja arkkitehtuurimuseon rakentamiseen. Jos Guggenheim museolle näytetään vihreää valoa Helsingin toimesta, siihen ei saisi käyttää mielestäni verovaroja. Toki helsinkäläiset saavat sen itse maksaa, jos haluavat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Evert The NeveRest kirjoitti 13.1.2012 kello 12:37

    Paljon kertoo se, että selvitykseen käytettiin miljoona euroa. Valtava määrä rahaa siksi, että se toisi hankeelle painoarvoa ja vakuuttavuutta.

    Miljoonasta eurosta huolimatta selvitys ei saanut selville, että museolain mukaan Guggenheim-museo ei saisi valtion museotukea. Valtion tuki edellyttää, että museolla on omia kokoelmia, joita Guggenheim-museoilla ei ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Petri kirjoitti 13.1.2012 kello 13:06

    Guggenheimia parempi matkailuinvestointi Helsinkiin olisi se, että tehtäisiin kunnon kävelykeskusta ja katettaisiin Ateneumin ja Pohjoisespan väliset kadut lasikatoilla. Päätyihin lisäksi lasiseinät ja meillä olisi säältä suojattu kävelykeskusta. Suomen sääolosuhteissa tämä olisi tarpeellista ja hyödyttäisi turismia yhtä Guggenheimia paremmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Esko Vesikansa kirjoitti 13.1.2012 kello 13:14

    Tässä ensikommentteja. Tarttee sulattaa kun ei tunnu helposti menevän läpi, vaikka selvitys onkin sujuvaa markkinointitekstiä kauniine kuvineen ja kaavioineen.

    GH:n vuotuiset käyttömenot olisivat 14,5 m€, Valtion taidemuseo (Kiasma, Ateneum, Sinebrychoff 19 m€). G-selvityksen mukainen Hgin lisäkäyttörahoitus (3,7 m€) G:hen on optimistinen: kävijämäärä taitaa jäädä saavuttamatta, 100.000 kävijän vahennys on 1 m€ lisäkulu kaupungille, valtionavun puuttuminen vähentää 0,7 m€. Tukholman Moderna Museet kerää 540.000 kävijällä 2,3 m€ lipputulot. Helsigin muut kuvataidemuseomentkin (mm. kokoelma) vaativat osansa. Olisiko rehellistä arvailla vuotuiseksi kaupungin käyttörahoituslisäykseksi taidemuseotoimintaansa ainakin 5-6 m€.

    Taiteen keskustoimikunta käyttää kuvataiteeseen alle 6 m€ vuodessa (vuosiapurahat, näyttökorvaukset, näyttely- ja projektirahat jne). Kaupungin G-lisäys tuplaisi kerralla tämän kuvataiteen rahoituspotin. Joka vuosi. Tosin raha ei taitaisi juurikaan mennä suomalaistaiteilijoiden hyväksi, meidän taideturistien ja -yleisön iloksi toki.

    Gn ohjelmaa kommentoin kenties myöhemmin – jos siitä saa jotain selkoa. G-Bilbaossa on 10 viime vuonna ollut 70 näyttelyä, josta 10% espanjalaistaidetta. Tarjolla on ollut “maailman huipputaidetta” huippunimiltä, joita ainakin minä menisin Stadissakin katsomaan. Niinkuin olen oppinut käymään Tukholmassakin katsomassa. G Bilbaossa tai NYKissä onkin minulta vielä näkemättä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Markku af Heurlin kirjoitti 13.1.2012 kello 13:27

    Ei riitä, että asiaa puivat valtuuetut ja taideväki. Kyllä asiasta pitää voida myös taidetta harrastavan ja muiden kansalaisten voida keskustella ja omalta osaltaan selvittää hankkeen mielekkyys. Vasta sen jälkeen valtuutetut voivat päättää. Muuten kaikki puhe osallistuvuudesta ja interaktiivisesta museosta – en ole varma, löysinkö juuri näitä ilmaisuja raportista – ovat tyhjää sananhelinää.

    Tate Modern –galleria Lontoossa rakennettiin entiseen voimalaitosrakennukseen. Tate Liverpool -galleria on rakenenttu sataman entiseen varastorakennukseen.

    Tämä Guggenheimin globaali verkosto käsittää tällä haavaa neljä museota New Yorkin ja Bilbaon museot, Berliinin näyttelytilan ja Peggy Guggenheimin museoksi muutetun kodin Venetsiassa. Adu Dhabiin on rakenteilla G-museo. Siellä onmyös Louvren ”antenni”, ´josta emiraatti muuten maksaa Louvren taidemuseolle 30 miljoonan vuotuisen käyttökorvauksen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. aleksis salusjärvi kirjoitti 13.1.2012 kello 13:31

    Jo G-selvityksen heikkotasoisuuden pitäisi nostaa tervettä epäluuloa päättäjissä. Lapsikin käsittää, että kävijäennusteet ovat silkkaa optimistista spekulaatiota. Turismi on suhdanneherkkä bisnes, ja eurokriisin ytimessä siihen satsaaminen on vähintäänkin kyseenalaista maassa, jonka hintataso on kova.

    Museoiden suhteen taas yleensäkin on jo pitkään ollut selvää, että rakenteet, eli tilat ja henkilöstökulut, eivät enää ole kynnys sisältöjen kehittymiselle. Päin vastoin, ruohonjuuritason ja instituutioiden välimatka on kasvanut alati, mikä on tuottanut kulttuurialalle lähinnä hierarkioita.

    Pajusen, Kataisen ja Vapaavuoren maali ja haaveet ovat oikeita. He edustavat vanhaa kunnon sivistyporvaristoa. Ongelma on vain siinä, että he eivät tunne nykykulttuuria riittävästi oikokakseen sen kipupisteitä, vaan ovat viemässä maailmankartalle pelkkää unelmahöttöä.

    Viinistä ei tule sen parempaa etikettiä vaihtamalla, maksoi se mitä hyvänsä. Myynti voi nousta, mutta mikään sadan vuoden investointi se ei ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Seppo S kirjoitti 13.1.2012 kello 13:48

    Museo olisi hyvä markkinointijippo. Helsingin kaupungin taidemuseo kuullostaa Guggenheimin rinnalla tunkkaiselta paikalta.

    Se vaan on niin, että suuret sopulimassat toimivat näiden markkinoinnin temppujen mukaan, vaikka usein se tuntuu aika järjettömältä. Matkailun lisäksi myös suomalainen taide, muotoilu ja jossain määrin myös vientiteollisuus hyötyisivät hankkeesta.

    Verkottumalla kansainvälisesti, päästäisiin taas yksi askel poispäin impivaaralaisuudesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Elmo Allén kirjoitti 13.1.2012 kello 14:44

    Tuomas: Jenkit osaavat markkinoida, mutta kyllä aikuisen koulutetun ihmisen pitäisi osata nähdä sen taakse. 2-3 miljoonaa amerikkalaisille lisenssimaksuina joka vuosi. Kuka haluaa maksaa? En minä ainakaan.

    Kuka haluaisi ostaa Coca-Colaa, kun tarjolla on Pirkka-Colaakin? Kyllä brändilläkin on todellinen arvo. Tuleekin punnita, että mitä sillä saadaan.

    2-3 miljoonaa on 500 000 vieraalle jaettuna 4-6 euroa per lippu. On erittäin helppo uskoa, että Guggenheim-vieras ihan mielellään maksaa tuon vitosen enemmän, että pääsee G-museoon. Brändi on laadunkin tae.

    Kuinka moni kuvittelee, että 500 000 ihmistä hihkuu innoissaan, että pääsee suomalaiseen huipputaidemuseoon 5 euroa halvemmalla sen sijaan että pääsee Gukkeliin?

    En toki silti itsekään varauksetta asiaa kannata. Guggenheim-nimi vain nyt tulee pohtia taloudellisena brändikysymyksenä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Matti Kinnunen kirjoitti 13.1.2012 kello 14:45

    Itse olen laskeskellut jotenkin seuraavasti tätä G-matkailuinvestointia. Helsingin eli maksajan kannalta.

    Normaalin kannattavuuslaskennan mukaan 140 Meuron investoinnin olisi hyvä tuottaa vähintään 10 Meuroa vuodessa . G-investoinnissa siis 17 Meuroa/v, jotta käyttökatekin olisi mukana. Siis pitää saada Helsinkiin noin 20Meuron verran lisää kunnallisverotuloja, jotta homma kannattaa. Arvonlisätulothan menevät valtiolle.

    Tämä 20Meuroa tarkoittaa siis palkkasummana noin 100Meuroa eli jokaiselta 550000 kävijältä (suomalainen tai turisti) pitäisi jäädä jäädä palkkaan käytettyä rahaa noin 200 euroa.

    Eli jokaista kävijää pitäisi jonkun asiakaspalvella/tukka leikata/thaihieroa noin 10 tunnin verran. Ja vielä niin, että näihin hommiin pitäisi palkata lisää porukkaa töihin.

    Joko minä lasken väärin tai sitten tämä homma ei ainakan Helsingin kannalta ole kovin kannattavaa liiketoimintaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Timo H kirjoitti 13.1.2012 kello 15:34

    Yksityisellä rahalla, kyllä. Rakennetaan vaan. Verorahoilla? Ei. Käytetään rahat terveydenhuoltoon ja työpaikkojen luontiin.
    Oikeasti jos vähänkään rehellisesti ajattelee, kukaan ei tule Hesaan pelkän Guggismuseon takia. Ihan oikeasti. Jos joku muuten tulee Suomeen, saattaa hyvinkin käydä G:ssä. Tämä on ainoa rehellinen lähtökohta laskelmille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. KKK kirjoitti 13.1.2012 kello 16:12

    Mielikuvani tulevan Guggenheim -museon ulkonäöstä perustuvat siihen miltä aikaisemmat Guggenheim -museot näyttävät http://www.guggenheim.org/guggenheim-foundation
    . Niissä on toki eroja. Esim. Berliinin Guggenheim on melko huomaamaton rakennus. Pääpointtina oli enemmän se, että jonkun muualla menestyneen konseptin kopioiminen tänne suoraan ei välttämättä toimi täällä. Varsinkin kuin moni muu kaupunki on kiinnostunut samasta konseptista. Epäilen että tuo Guggenheim -konsepti on vähän kuin pörssikupla: ensimmäisinä mukaan tulleet hyötyvät ja peesajat menettävät rahansa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Beta kirjoitti 13.1.2012 kello 16:18

    Sijainti on hyvä ja rakennuksesta voisi tulla Helsingin kiitelty maamerkki, mutta haluaako kaupunkilaiset maksaa kovan hinnan siitä?

    140 miljoonaa, todellisuudessa varmaan lähemmäksi 200 miljoonaa Euroa ja tähän korkoineen 15 mijoonaa Euroa vuodessa kuluja?

    Laskennallinen keskivertokävijämäärä 500 tuhatta ihmistä, kun New York vetää 1.6 mijoonaa vuodessa? Todellisuus on lähempänä Kiasman lukuja noin 200 – 300 tuhatta. Lipun hinnat tuplat kiasmaan ja vain 10% on laskettu olevan ilmaiskävijöitä. Ei todellakaan mairittelevia lukuja ja ei kata kustannuksia edes pitkällä aikavälillä.

    Lisäksi kilpailija jo hyvälle Kiasmalle ja ehkä vähentäisi sen kävijä määriä.

    Taide on suhteellista. Kukkenheim keskittyy nykytaisteeseen ja se ei eroa Kiasman tarjonnasta, paitsi että kaikki tulevat näyttelyinä mistä joutuu maksaa 2 miljoonaa Euroa vuodessa. Museo itsessään ei omistaisi mitään.

    Eli summarum, haluaako ihmiset maksaa 15 – 20 miljoonaa Euroa vuodessa mahdollisesti näyttävästä rakennuksesta, mikä toisi ehkä noin 10 tuhatta uutta turistia Helsinkiin vuodessa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Oikeistodemari kirjoitti 13.1.2012 kello 16:39

    Ei pidä rakentaa. Tai jos rakennetaan, tehtäköön muilla kuin veronmaksajien rahoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Joonas kirjoitti 13.1.2012 kello 16:41

    Eiköhän jätetä suosiolla Guggenheimit sellaisille kaupungeille, joilla on ylimääräistä rahaa. Äärimmäisen optimististen kävijätavotteiden mukaankin talo tulisi tuomaan miljoonatappiot vuosittain, alimitoitetuista rakennuskustannuksista nyt puhumattakaan. Kaupunki velkaantuu muutenkin jo satoja miljoonia vuodessa.

    Kulttuuria voi varmasti tuottaa kustannustehokkaamminkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. teekkari kirjoitti 13.1.2012 kello 16:42

    Ihan vain sivukomenttina että guggenheim painottaa modernia-, ei nykytaidetta. Eli siinä mielessä se ei olisi suora kilpailija Kiasmalle, vaan ehkä enemmänkin Ateneumin huippusuosituille vierailunäyttelyille.

    Sinänsä Helsingin eteläsatamaan ehdotetulle paikalle sopisi oikein hyvin joku vähän räväkämmällä ulkomuodolla ja voimakkaammalla brändillä varustettu kulttuurilaitos, mutta onko juuri Guggenheim enää nykyään sellainen brändi (kun niitä tunnutaan rakennettavan vähän joka kylään), ei välttämättä.

    Voisiko guggenheimin sijaan Helsinkiin rakentaa ihan vain modernin taiteen museon jonka yhteyteen saisi sitten aikaisemmin samalle paikalle suunnitellun Armi-keskuksen sisältöjä? Vai tuoko juuri guggenheim täysin ylivoimaisia synergiaetuja näyttelyiden muodossa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Tavallinen Teknikko kirjoitti 13.1.2012 kello 16:43

    New Yorkissa käy vuosittain n. 47 miljoonaa turistia ja vuonna 2009 NY:n Guggenheim-museossa kävi 1,3 miljoonaa turistia ja näin museossa vierailijoita heistä oli n. 3%. Jos Helsingissä kävisi edes 1 miljoona turistia vuodessa, niin em. perusteella Helsingin Guggenheim-museossa kävisi n. 30 000 vierailijaa. Vuorokautta kohden vuodessa n. 83 vierailijaa. Eli talvella pitäisi laittaa museon ovet kiinni, kun turismi keskittyy kesäkuukausiin.

    Tai sitten turismi kääntyisi kasvuun Guggenheim-museon siivittämänä.

    Lähteet :
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Solomon_R._Guggenheim_-museo

    http://en.wikipedia.org/wiki/Tourism_in_New_York_City

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. tpyyluoma kirjoitti 13.1.2012 kello 16:47

    Tiedemies: Lisäys vielä edelliseen: Jos uskotaan, että matkailuelinkeino hyötyisi siitä, niin hommahan on helppo toteuttaa näin: Matkailu- yms. halukkaat yritykset perustavat yhtiön, joka rahoittaa Guggenheimin rakentamisen ja pyörittämisen.

    Matkailutulot valuu hotelleille, kaupoille, ravintoloille, kiertoajeluja ja muita vastaavia palveluja tarjoaville, sekä tietenkin verotuloina sekä kaupungille että valtiolle. Eli periaatteessa ehkä ihan oikein, muttei käytännössä toteuttamiskelpoista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. MIVa kirjoitti 13.1.2012 kello 17:00

    Jos hesalaiset haluaa pistää rahansa tohon, niin siitä vaan. Muualta ei senttiäkään. Yksityiset tietty laittakoon rahansa mihin haluavat. Jos tämä on hyvä bisnes, niin varmaan yksityistä rahaa tulee liian kanssa. Saas nähdä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. OP kirjoitti 13.1.2012 kello 17:11

    Osmo Soininvaara:
    Tiedeän ihmisiä, jotka ovat tehneet Helsingistä matkan Tukholmaan vain käydäkseen Moderna Museetissa. Tietysti matkan aikana tehtiin muutakin.

    Sattumoisin kuukausi sitten tulin vaimoni kanssa tehneeksi juuri noin, ihan vain siellä olevan kiinnostavan näyttelyn takia. Näytti siellä olevan muitakin suomalaisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Vesa Laine kirjoitti 13.1.2012 kello 17:13

    Suhtauduin aluksi ajatukseen myönteisesti, mutta julkisuudessa olleet tiedot ovat sammuttaneet myötämielisyyden. Suht suuret kulut, mutta vastineeksi ei omaa pysyvää kiinnostavaa näyttelyä, pelkkä tila, brändi ja kenties suhteet. Selkeästi yläkanttiin arvioidut kävijämäärät. Ehkä neuvotteluja voisi jatkaa. Pystyykö Guggenheim tekemään parempaa tarjousta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Ohikulkija kirjoitti 13.1.2012 kello 17:13

    Sattumalta kävin juuri viime viikonloppuna Bilbaossa, ja Guggenheim oli yksi suurimpia tekijöitä reissua suunnitellessani. Eikä se pettänyt. Itse rakennus on vaikuttava nykyarkkitehtuurin mestariteos, mutta hieman yllättäen myös näyttelyt olivat todella hyviä. Guggenheimin säätiöllä on erinomainen modernin taiteen kokoelma.

    Bilbaon Guggenheim kerää noin miljoona kävijää vuodessa, mikä on lähes täysin talon ansiota. Gehryn luomuksesta tuli wow-arkkitehtuurin kuuluisin edustaja ja ikoni, joka nosti Bilbaon maailmankartalle. Näin se kerää paljon matkailijoita jotka tavallisesti eivät modernin taiteen näyttelyssä poikkeaisi. Tästä on hyötyä koko kaupungille: ihmiset tulevat Guggenheimin vuoksi mutta yöpyvät hotelleissa, käyvät muissa nähtävyyksissä ja kokeilevat Baskimaan ruokakulttuuria (kyllä, pintxot olivat hyviä).

    Ehdotetulle paikalle Katajanokalle Helsinkiin ei voi rakentaa yhtä monumentaalista rakennusta. Ympäristö on herkkä ja tekee museon suunnittelusta vaikeampaa kuin Bilbaossa joka oli lähinnä rapistunut teollisuuskaupunki museohankkeen aikaan. Toisaalta uusi Guggenheim-museo Helsinkiin olisi arkkitehtuurikilpailu joka kiinnostaisi varmasti maailman huippuarkkitehteja ja näin ehdotukset olisivat vähintään mielenkiintoisia.

    Jos mukaan saadaan yksityistä rahoitusta ja rakennuksesta onnistutaan piirtämään yhtä aikaa näyttävä ja ympäristöönsä sopeutuva, kannatan hanketta ehdottomasti. Guggenheimin säätiön kokoelmat ovat erinomaiset ja museo toisi varmasti uusia matkailijoita Helsinkiin. Kuten kirjoitit, kyse on selvästi enemmän investoinnista matkailuun kuin kulttuuriin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. anonyymi kirjoitti 13.1.2012 kello 17:14

    Syltty:
    Helsinkiläiset poliitikot kustantakoot itse omat hömpötyksensä ja investointinsa (vain aika näyttää kumpaa Gugge tulisi olemaan).

    FTFY

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. pekka kirjoitti 13.1.2012 kello 17:41

    Selvityksissä mainittu kustannusarvio (130-140 miljoonaa) on valheellinen, koska siitä puuttuu kokonaan tonttikustannus. (Joskin tontin arvo on vähän epämääräinen, koska Helsingin kaupunginvaltuusto ei ilmeisesti halua antaa kyseistä tonttia mihinkään hyötykäyttöön, kuten viimevuotisessa hotellisotkussa nähtiin).

    On käsittämätöntä, että Helsingin valtuustoryhmät laidasta laitaan ovat ilmeisen valmiita sitomaan pari sataa miljoonaa veronmaksajien rahoja hankkeeseen, jonka ei missään tapauksessa pitäisi kunnan rahoittama.

    Ja sitten vielä ihmetellään, että naapurikunnat eivät ole suin päin valmiita kuntaliitoksiin Suomen pahimman tuhlarikunnan kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. anonyymi kirjoitti 13.1.2012 kello 18:00

    Markku af Heurlin:
    Sen vuoksi olen täysin hämmentynyt ja suuttunutkin siitä, että näin suuresta asiasta pitäisi päättää näin nopeasti.

    Asiat joilla on kiire ovat melkein aina kusetusta. Tämän näkee vaikkapa kiireellisissä perustuslainmuutoksissa. Ei niillä mikään kiire ole. Ei vain haluta, että kansa pääsisi sanomaan mielipiteensä ja seuraava hallitus niitä kaatamaan.

    Tässä hankkeessa on nyt kaksi tai kolme selvää vikaa. Ensinnäkin koko rahoituspuoli on auki, mikä tarkoittaa sitä että suomalaiset tai ainakin helsinkiläiset pääsevät kustantamaan koko lystin paitsi investointeina myös lisenssimaksuina ja tontin ja kunnallistekniikan tukiaisina.
    Voittoa tuo ei koskaan tuota – ainakaan suomalaisille. Tappion tekeminen saattaa silti olla hyvä bisnes Guggenheimille. Verotkin varmaan menevät ulkomaille.

    Toisekseen sen tietää, että siihen halutaan “hienoa” arkkitehtuuria eli betoni-lasi-linjalle mennään. WOW ei onnistune, joten joku kylmä ja ruma kolossi siihen tulee. Jos WOW onnistuu, rakennus vuotaa ja homehtuu jne. Niissä on kaikissa pahoja ongelmia.
    Pahinta on se, että tietää tuollaisen menevän heti suojeluun niin, ettei siitä edes koskaan päästä eroon.

    Sijaintihan on tuollaiselle surkea. Paikkaan sopisi joku perinteisen näköinen jugend tai kansallisromanttinen kivitalo. Kyllä niistäkin näyttäviä saadaan, kun laitetaan tarpeeksi pieniä yksityiskohtia ja vaikkapa torneja.
    Pitää vain lähteä siitä, ettei nyt rakenneta laatikkoa, mikä on nykyään aika ylivoimaista. Nykyarkkitehdit eivät kuitenkaan osaa talon näköisiä taloja tehdä eivätkä rakentajat rakentaa. Kaikki ovat betonia, lasia ja elementtejä – kylmää ja ylenkatseellista.
    Arkkitehtikilpailu menee semmoiseksi, että vaikka joku tuollaista tarjoaisi, menee voitto a) tietenkin jollekin ulkomaalaiselle ja b) semmoiselle ehdotukselle, joka on riittävän halpa. Tapahtuu taas sama kuin hotellin kanssa: Valitaan A-sarjan toimiston D-sarjan suunnittelijoiden ylihintainen mutta huono ehdotus.

    Minä olen ehkä vähän liikaakin ihastunut ajatukseen muuntaa Hanasaaren B-voimala museoksi, jolloin sinne mahtuisivat samalla valokuva- ja rakennustaiteen museot.

    Samalla vaivalla laittaa rakennuksen siihen Suvilahden teollisrappiollisen betonimurskan tilalle ja siirtää konsertit ja tapahtumat takaisin Kaisaniemeen.

    Rolling Heurlin:
    OS sanooo “Katajanokka on hyvä paikka museolle, mutta toisaalta paikka on arkkitehtonisesti erittäin herkkä”
    Se on totta. Pitää olla tarkkana, ettei tulee mitään, joka veisi katseen kohdistumisen Aallon Gutzeit-talosta.

    Eli kun on yksi töppäys, jota arkkitehdit eivät enää anna purkaa, niin pitää saada toinen sitä tasapainottamaan?
    Ei se nyt ihan niin voi mennä. Siirretään vaikka Makkaratalo sinne, jos sinne jotain rumaa pitää ihan väkisin saada.

    Country boy: Toki helsinkäläiset saavat sen itse maksaa, jos haluavat.

    No, tämä helsinkiläinen ei ainakaan halua maksaa eikä katsella. Minuakin saisi joskus joku edustaa.

    Elmo Allén:Kuka haluaisi ostaa Coca-Colaa, kun tarjolla on Pirkka-Colaakin? Kyllä brändilläkin on todellinen arvo.

    Tämän kommentin voisi ottaa tosissaan, jos nuo nyt edes maistuisivat lähimainkaan samalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. jouni lundqvist kirjoitti 13.1.2012 kello 18:20

    Guggenheim ei poikkea kuntapäättäjän maailmassa yhtään niistä turistipyydyksistä, joita Suomi on pullollaan. Kunta tarvitsee verovaroja pystyäkseen turvaamaan valtion määräämät tehtävät. Sitä varten tehdään tien varteen tai tunturin juureen pyydys, jotta ohikulkevat pysähtyisivät ja jattäisivät muutaman euron kuntaan. Tämä on myös Helsingin kaupungin päämotiivi saada uusi taidekeskus kaupunkiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Markku af Heurlin kirjoitti 13.1.2012 kello 18:42

    Bilbaon museon johtajan arvion mukaan Hgin Guggenheim-mueo toisi vuodessa n. 65.000 museoturistia eli lisäisi n 3 %:lla kävijöitä. Ei mitätöm määrä, mutta ei myöskään mikään suuri. Ei ole peruste museon taloudelliselle kannattavuudelle.

    Tuosta Helsinki brändi-hommasta en ole järin innostunut. Guggenehimilal voi vaikuttaa kaupungin brändiin, mutta vaikutus voi olla myös negatiivinen, pidemmän päälle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Juhani Salovaara kirjoitti 13.1.2012 kello 19:04

    Jos valtion rahaa ei saa Helsingissä käyttää rakentamiseen, niin vaadin että valtio luovuttaa heti kaupungille ilmaiseksi omistamansa tonttimaan Helsingin alueelta. Kai se pitäisi näinkin päin sitten toimia.

    Kuulostaahan se Guggenheim vähän Mannerheimilta, mutta silti ihmettelen Kokoomuksen intoa rakentaa 140 millillä pelkkä näyttelytila ja vielä verorahoilla. Jos elinkeinoelämä on tämän takana, niin sitten vaan lompsat auki. Jokseenkin surkeaa, että Apuset ja muut ovat nyt yllytetty lobbareiksi tähän ja sitten koko rahoitus perustuukin yhteiskunnalta pummaamiseen. Ei siinä mitään jos kyseessä olisi julkinen tila, mutta tämä on yksityinen bisnes ja silloin yleensä marssitaan ITSE pankkiin.

    Turismia tämä kasvattaisi siinä tapauksessa, jos sattuisi se ihme, että joku tekisi aivan käsittämättömän arkkitehtuuri-ihmeen. Pelkkä hieno rakennus ei ketään houkuttaisi, koska niitä rakentuu satoja joka vuosi ympäri maailmaa. Moni timantti maksaa paljon, mutta ei niitä erota toisistaan.

    Taiteenkaan vetovoimaan en luottaisi massaturismia luodessa. Mitä tämä annettujen lukujen perusteella haluttaisiin olevan. Ei puolta miljoonaa turistia tule katsomaan mitään arkkitehtuurinäyttelyä tai desingia. Desingia löytää jo putiikeista ympäri kivijalkakeskustaa.

    Enemmän tulisi turisteja, jos kaupunki ostaisi Titanicista nostettua tavaraa ja laittaisi ne näytteille johonkin nykyiseen rakennukseen. Yhtälailla väärässä paikassa ne täällä olisivat, mutta se brandi ei ole enää keikkumassa laineilla. G tuskin uppoaa, mutta laineet lyövät maalia kyljistä.

    Miksi ei sitten laajenneta Kiasmaa, jos halutaan panostaa taidemuseoon. Ei muuta kuin soitto jenkkeihin Hollille ja suunnitelkoon laajennuksen Sanomatalon puolelle. Samalla menisi tuo nykyinen ikävän näköinen moka, minkä takia nyt näyttää siltä että Kiasma kääntää selkänsä Finlandiapuistoon. Sitten vaan kaupungin taidemuseo Tennispalatsista ja Meilahdesta sinne laajennukseen.

    Terveellä itsetunnolla varustettu kaupunki tekisi itse oman maailmankuulun museonsa vähitellen, eikä alentuisi ostamaan vierasta brandia ja maksamaan kiinteitä kuluja siitä. Voisi tuon Kiasmankin kanssa hullutella, jos ollaan valmiita ostamaan kalliilla arkkitehtuuria parhailta. Missä kunnianhimo? Ei helsinkiläisten itsetunto siitä nouse, että muut tulevat hoitamaan omaa sivugalleriaa tänne.

    Tuo tontti kyllä saisi saada jotain, turismi on suurempi osa Helsingin taloutta jatkossa, taide on kivaa…,mutta ei tämä ole terveellisellä tavalla mitään noista. Jos rahat löytyisivät siltä elinkeinoelämältä, jonka väitetään tästä hyötyvän, niin kokeilkoon, mutta ei tällä mallilla. Ja silloinkin mieluummin neutraalimmalla tontilla, vaikka Kokoomuksella onkin hinku lyödä länkkärileima itämaiseen ympäristöön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Jussi Airaksinen kirjoitti 13.1.2012 kello 19:30

    Varmasti museo voisi tuoda jokusen matkailijan, mutta yllätyin jopa hieman lopussa esitetystä ajatuksesta, että museon hyödyn jakautuessa osin valtiolle pitäisi myös valtion osallistua kustannuksiin. Toistaiseksi kuitenkaan valtio ei ole osallistunut sen enempää Helsingin, Lapin, Kolin, kuin minkään muunkaan turistikohteen investointeihin. Varmasti Rovaniemen joulupukin maakin tuo lukuisia matkailijoita Suomeen, mutta valtion osuus taitaa olla huomattavasti pienempi kuin Guggenheimille kaavailtu. Mikä muodostaa tässä tapauksessa poikkeusperusteen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. pekka kirjoitti 13.1.2012 kello 19:32

    Juhani Salovaara:

    ihmettelen Kokoomuksen intoa rakentaa 140 millillä pelkkä näyttelytila ja vielä verorahoilla.

    Jos tiedotusvälineet eilen puhuivat totta, niin kyse ei ole yksin kokoomuksen hankkeesta. Mukana olivat lähes kaikki muutkin valtuustoryhmät (toki kaikissa ryhmissä oli erimielisyyttä ja kannattajien osuus oli suurin kokoomuksessa).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Samuli Kaisis kirjoitti 13.1.2012 kello 19:45

    Rakennuskustannukset on todennäköisesti arvioitu alakanttiin.

    Kannatan G-museon pystyttämistä.
    Wau-rakennuksen arvo on kaupunkikuvan virkistämisessä.

    Kävin vuosi sitten Sydneyssä. Siellä on näyttävä oopperatalo. Joka hetki sadat ihmiset ottamassa kuvia toisistaan rakennuksen kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. a_l kirjoitti 13.1.2012 kello 19:52

    Eikö meidän rikkain prosentti voisi näyttää mallia ja rahoittaa hankkeen?

    Tai elinkeinoelämä. Nehän tuhlaavat varojaan paljon älyttömämpiinkiin kohteisiin, kuten millenium-palkintoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Risto kirjoitti 13.1.2012 kello 19:59

    Elmo Allén:
    2-3 miljoonaa on 500 000 vieraalle jaettuna 4-6 euroa per lippu. On erittäin helppo uskoa, että Guggenheim-vieras ihan mielellään maksaa tuon vitosen enemmän, että pääsee G-museoon. Brändi on laadunkin tae.

    G-museon esitetään keräävän runsaat puoli miljoonaa asiakasta ja 6.2 miljoonaa lipputulona. Kiasma pääsee (Lähde: Guggenheim-selvitys) keskimäärin vajaaseen 200 000 asiakkaaseen ja noin puolen miljoonan lipputuloihin. G-museon pitäisi siis kerätä yli 2.5 kertainen asiakasmäärä keskimäärin miltei viisinkertaisella lippuhinnalla (Pääosa Kiasman asiakkaista siis ei maksa sisäänpääsystään mitään tai hyvin vähän alaikäisyyden, ilmaisillan tai vuosikortin takia) Jos joku tietää Ateneumin vertailuluvut lippumyynnin osalta, tämä olisi kiva. Oletan, että näyttelyt olisivat Kiasmaa selvästi houkuttelevampia, mutta kyllä tuossa tulostavoitetta on.

    Näillä budjetin mukaisilla luvuillahan museo vielä tuottaisi nykytilaan verrattuna 3,5 miljoonaa lisäkustannuksia, jos esitetyn budjetin muihin osiin voisi luottaa (en olisi varma).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Jaakko Hirvonen kirjoitti 13.1.2012 kello 20:47

    Tuli mieleen, että jos Arhinmäellä ei ole rahaa heittää, ja siihen G:iin katsotaan tarvittavan julkista rahoitusta, jolle pitäisi tulla jossain vaiheessa myös vastinetta, niin mitäpä jos menisi ruinaamaan työ- ja elinkeinoministeriöstä? Turistikohteenahan tätä hanketta on markkinoitu ainakin yhtä paljon kuin museona, ja matkailun edistäminen on TEM:n alaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. kse kirjoitti 13.1.2012 kello 21:19

    Tämä tolkuton järjettömyys ja sen varaukseton kannatus poliittisen kentän laidasta laitaan on jälleen aivan erinomainen osoitus siitä, ettei julkiselle vallalle pitäisi sälyttää kuin aivan minimaaliset velvollisuudet, olemattomat oikeudet ja äärimmäisen niukasti rahaa niiden täyttämiseen.

    Jos rahaa pitää ihan välttämättä johonkin pöyhistelyyn tuhlata, niin nostetaan enemmin Frouw Maria pinnalle ja museoidaan se Katajanokalle. Bonuksena olisi se, että venäläiset oligarkit olisivat ilmeisesti valmiita maksamaan suurimman osan koko lystistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Juho Laatu kirjoitti 13.1.2012 kello 21:25

    Risto kirjoitti: “Siinä melko hypoteettiseltä tuntuvassa tapauksessa, että tuo olisi niin siunauksellinen, kuin hankkeen puuhamiehet haluavat esittää, menisiväthän ne lisääntyvät veroeurot toki hyvin suurelta osin valtion kassaan.”

    Museon menestys on tosiaan suuri oletus tässä vaiheessa.

    Jos valtio tukee tällaisia koko valtiollekin (mahdollisesti) voittoa tuottavia hankkeita, pitäisi tietenkin olla tasapuolinen. Helsinki edustaa kymmenesosaa väestöstä, joten rakennetaan lopuilla rahoilla vaikkapa yhdeksän “joulupukinmaata” ympäri Suomea. Mikä lienee matkailunedistämiskeskuksen budjetti nykyään?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Wau kirjoitti 13.1.2012 kello 22:23

    Samuli Kaisis:

    Kannatan G-museon pystyttämistä.
    Wau-rakennuksen arvo on kaupunkikuvan virkistämisessä.

    Mikä ihmeen wau-rakennus? Ton hintaisia taloja on maailma pullollaan ja ihmettelen kovasti, että miksi kukaan menisi Helsingin köyhälistön Guggenheimiin, jos voisi mennä parempaan jossain maailman metropolissa, missä on useampikin vastaava tönö.

    Ei muuta kuin Katainen ottaa vain hiukan lainaa ja rakennetaan Helsinkiin maailman kallein ja korkein rakennus. Siinä on sitten hieno muistomerkki Suomelle, jota turistit tulevat katsomaan kauempaakin kuten Egyptin pyramideja. Täytyy vain olla tarkkana valittaessa rakennusmateriaaleja ettei se talo lahoa pois parissa vuodessa. Korjaukseenhan rahoja ei enää riitäkään.

    Ihmisiähän kiinnostaa suuresti romahtaneet sivilisaatiot ja kyseisessä rakennuksessa voisi sitten esitellä Suomea. Hiukan pitää värittää historiaa ja saavutuksia, että meidän kadonneesta sivilisaatiosta tulisi kunnon kilpailija Mayoille ja Atlantikselle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Liian vanha kirjoitti 13.1.2012 kello 23:15

    Kiasmassa kävi 182 000 näyttelyvierasta. Ateneum sen sijaan sai yleisömääräksi tuli 179 000 vuonna 2011.

    Tuntuu ihmeelliseltä, että Guggenheim saisi 500000 kävijää ??

    Ja niistäkin on varmaan suuri osa ilmaisvieraita kuten Tukholman Moderna Museessa

    G on varmaan negatiivinen vaikutus Kiasmaan ja Ateneumiin, harva viitsii juosta kaisissa kolmessa

    Selvitys on pääosin Guggenheimin itsensä tekemä,joten sen intresseissä on saada hanke näyttämään houkuttelevalta

    G näyttelyistäkin vastaa G itse, ei suomalaiset, joten se lanseeraa todennäköisesti omia suosikkejaan

    Samalla se vie rahat suomalaiselta kultuurilta

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. Risto kirjoitti 13.1.2012 kello 23:57

    Liian vanha: Ja niistäkin on varmaan suuri osa ilmaisvieraita kuten Tukholman Moderna Museessa

    Kuten tuossa yllä mainitsin, Guggenheim-selvityksen liitteden mukaan keskimääräinen Kiasman vierailija maksaa runsaan 2,5€ sisäänpääsystään, eli vähän runsaan neljänneksen aikuisen “listahinnasta”.

    Guggiksessa käyvien puolen miljoonan uskotaan pulittavan keskimäärin miltei viisinkertaisen hinnan.

    Tai toisin ilmaistuna, jos maksavan aikuisen lipun hinta olisi Kiasmaan nähden kaksinkertainen, Guggikseen niitä pitäisi lisäksi myydä kuusinkertainen määrä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. kse kirjoitti 14.1.2012 kello 0:05

    Talouseläin:

    ”Esimerkiksi Helsinki-Espoon kaupunkiradan jatkaminen Leppävaarasta Espoon keskukseen hakkaa kansantalouden hyötyinä moninkertaisesti vaikka Guggenheimin museon rakentamisen”, vertaa rakennuttajaliitto Raklin johtaja Matti Kuronen.

    http://www.talouselama.fi/uutiset/quotespoon+kaupunkirata+hakkaa+guggenheimin+hyodyt+moninkertaisestiquot/a755844

    …ai joo mutku eihän kulttuurihankkeita saa missään nimessä verrata mihinkään arkipäiväiseen (vaikka kulttuurihanketta perusteltaisiinkin etupäässä talousluvuilla…) – jos tällaisen typerän vetailun menee tekemään, niin on vähintäänkin jonkin verran jälkeenjäänyt tai peräti vakavassa tapauksessa persu. Rahahan ei oikeasti ole ikinä mikään ongelma, koska sitä saa aina lisää suoraan seinästä tai oikein suurissa tarpeissa suoraan painokoneesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. Liian vanha kirjoitti 14.1.2012 kello 0:34

    Vuonna 2011 valtion taidemuseon kolmessa Helsinginn museossa vieraili yhteensä 390 000 kävijää. Vastaava luku oli 2010 423 000

    Näistäkin puolet on ilmaiskävijöitä eli alle 18-vuotiaita eli n 210000 ei maksanut mitään

    Eli maksavien kävijöiden määrän pitäisi 5-kertaistua ,jotta ennuste saavutetaan

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. Ville Nummela kirjoitti 14.1.2012 kello 0:38

    Yksityisin varoin G lienee mahdoton toteuttaa, koska pääosa hyödystä valuu muualle kuin museon lippukassaan. Joku riskinjakoviritelmä voisi kuitenkin olla ihan paikallaan uskon mittaamiseksi. Esimerkiksi näin:

    G-säätiö saakoon lisenssimaksunsa, jos puolen miljoonan kävijän tavoite toteutuun. Ja vielä enemmän, mikäli tavoite ylitetään. Mutta jos kävijöitä on vain 300k, maksu olkoon nolla ja tämän alle G-säätiö joutukoon itse nettomaksajaksi.

    Yksityisille sijoittajille voisi myydä arvopapereita samalla idealla; voittoa tulee jos kävijämäärä on > N. N voisi jopa määräytyä avoimen tarjouskilpailun perusteella. Rahaa ei välttämättä ihan hirveästi laariin ropisisi, mutta ainakin kuntapäättäjät saisivat mitattua hankkeen todellisen uskottavuuden.

    Sinänsä olen kyllä sitä mieltä että kaikenlaisella kulttuurilla itseään matkailijoille mainostava kaupunki nyt vain yksinkertaisesti tarvitsee jotain vetävää ja näyttävää. Aika sama mitä, kunhan jotain on.

    Vetovoimaisuus ei tosin välttämättä edellytä futuristisen pömpelin pykäämistä. Esimerkiksi Temppeliaukion kirkko on ulkoapäin varsin vaatimaton, mutta turistibusseja riittää riesaksi asti.

    Mitäs jos upotettaisiin se G Töölönlahteen, kuten Hesarin Ari Pusa ehdotti. Puhdistetaan lahden vesi ja laitetaan rakennukselle lasikatto, semmoinen puolisen metriä veden pinnan alapuolelle. Siinä sitä olisi, karua luontoa WOW-paketoituna. Ja taideteoksille liplattavaa luonnonvaloa. Talvella/pimeällä museon valaistus sitten suodattuisi pehmeästi ulospäin.

    Rannalla voisi sitten joku vuokrata pieniä soutuveneitä. Voisivat siinä turistit pällistellä toisiaan. Veneen pohjaan vielä teeman mukainen taideteos.

    Ympäröivä puisto on jo nyt kohtalaisen värikäs ja varsinkin kesäaikaan täynnä väkeä. Sijoitetaan sinne jokunen lisäkahvila ja muutama isompi ylijäämäpysti, niin museon sisäänkäynnistä saadaan hieno eläväinen puistobulevardi.

    Jne jne. Ylläolevaa älköön otettako turhan vakavasti, mutta pieni vaihtoehtoisten ajatusmallien tarkastelu lienee aina hyödyllistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. ARI kirjoitti 14.1.2012 kello 2:10

    Tähän minäkin osaan ottaa kantaa: ei kukkikselle. Perusteluna hankkeen kustannukset. Esitetyt rakentamiskulut tulevat käytännössä kaksin tai kolminkertaistumaan. Näin käy useimmiten julkisen rakentamisen kohdalla, aiempina varoittavina esimerkkeinä mm. Mäntyniemi ja musiikkitalo. Toiseksi Kukkenheimi ei vedä 500 000 vierasta, hyvä jos puolet siitä.
    Lisäksi olen ymmärtänyt, että Helsingin kaupunki ja Suomen valtio kamppailevat sen ongelman kanssa, miten rahat saavat riittämään eivätkä aktiivisesti hae uusia menokohteita. Laitettakoon löysä raha – jos sitä on – vaikka koulujen ryhmäkokojen pienentämiseen tai nuorten mielenterveyspalveluihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. Liian vanha kirjoitti 14.1.2012 kello 5:17

    Vuonna 2011 valtion taidemuseon kolmessa Helsingin museossa vieraili yhteensä 390 000 kävijää. Vastaava luku oli 2010 423 000 eli kävijämäärä on laskussa

    Näistäkin puolet on ilmaiskävijöitä eli alle 18-vuotiaita eli maksavia a asiakkaita oli n 210000

    Eli maksavien kävijöiden määrän pitäisi n 4-kertaistua ,jotta ennuste 500000 saavutetaan.

    Enpä usko, että toteutuu

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.1.2012 kello 10:07

    Riippuu vähän siitä, mitä museossa esitetään. Pelkästään Picassonäyttely keräsi Ateneumiin lyhyen ajan sisällä yli 300 000 kävijää. Enemmänkin olisi tullut, mutta kaikki eivät jaksaneet jonottaa tuntikausia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. Tiedemies kirjoitti 14.1.2012 kello 7:00

    Pasi:
    -Tuon lisenssimaksun tuominen esiin merkittävänä tekijänä ei ole tästä maailmasta. Milloin globaalisti tunnetun brändin saa muka ilmaiseksi?

    Ei varmaan saa, mutta yleensä brändi on tae jostain. Tässä se on pelkkä nimi, kaiken muun panostuksen pitäisi muka tulla veronmaksajilta.

    Jos kerran Bilbaon Guggenheim todistaa, että tämä on niin hieno juttu, miksi ihmeessä tässä nyt ollaan käsi syvällä veronmaksajan taskussa? Mihin sitä veronmaksajien rahaa tarvitaan, jos kerran menestys on niin taattu? Ja mistä tämä kiire?

    Olen samaa mieltä, haiskahtaa huijaukselta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. Kimmo kirjoitti 14.1.2012 kello 9:12

    Minkälainen investointi 200 miljoonaa infraan/kalustoon ja 20 miljoonaa lisää kuluihin vuodessa olisi joukkoliikenteeseen?

    Montako käyttäjää sillä saisi ja miten tämä vaikuttaisi Helsinkiin turistin silmissä?

    Kun ei ole enää varaa huolehtia omista kansalaisistaan, niin rakennetaan eliitille monumentteja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. Kimmo kirjoitti 14.1.2012 kello 10:58

    Tuleva Guggenheim-museo lienee myös museoviraston suojeluksessa ennen sen suunnittelun aloittamista. On täysin utopistinen ajatus, että kallista ja keskeistä rakennusta voisi koskaan käyttää tehokkaasti mihinkään muuhun. Uusi postitalo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. Totte kirjoitti 14.1.2012 kello 11:36

    Osmo Soininvaara:
    Riippuu vähän siitä, mitä museossa esitetään. Pelkästään Picassonäyttely keräsi Ateneumiin lyhyen ajan sisällä yli 300 000 kävijää. Enemmänkin olisi tullut, mutta kaikki eivät jaksaneet jonottaa tuntikausia.

    Tämä on varmaan totta, mutta “Picasso” on sellainen nimi jonka normaali ihminen on kuullut. En tiedä mitä näyttelyitä olisi tulossa Guggenheimiin, mutta epäilen että siellä ei jatkuvalla syötöllä voi olla yhtä kovia nimiä.

    Sitten pitää vielä ottaa huomioon että kaksi kovaa näyttelyä vuodessa ei tuo kaksi kertaa niin monta kävijää kuin yksi kova näyttely vuodessa. Eli vaikka niitä kovia nimiä löytyykin, niin jossain vaiheessa ihmisten kiinnostus loppuu.

    Onko sinulla tietoa miten tähän puolen miljoonaan kävijämäärään on päädytty, ja onko laskelmissa otettu huomioon negatiivista vaikutusta esim. Kiasmaan. Tämähän olisi aika oleellinen tieto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. Liian vanha kirjoitti 14.1.2012 kello 11:49

    Picasso on hetken huumaa, niin tunnettuja taiteilijoita, jotka houkuttavat suurta yleisöä, on vähän

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. Anna-Liisa kirjoitti 14.1.2012 kello 12:05

    Tuskinpa enää pystyn esittämään mitään uutta näkökulmaa, joten tyydyn linkittämään sivulle, joka osoittaa että meillä kyllä löytyisi luovaa kykyä omastakin takaa: Life on a Leaf.

    Arkkitehti olisi Erkki Pitkäranta: Arkkitehtiryhmä Pitkäranta Oy.

    (Esikatselussa nuo linkit eivät avaa oikeita sivuja, mutta suoraan osoiteriville kopioitaessa osoitteet kyllä tekevät sen mitä pitääkin. Olisiko linkkitoiminto esikatselussa vaillinainen?)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  76. a_l kirjoitti 14.1.2012 kello 13:19

    Guggenheim-museota tulisi ajatella eräänlaisena post-industrialistisen ajan infrastruktuuri-investointina. Suoranaisten hyötyjen eli turistien lisäksi siitä saadaan aineetonta hyötyä imago- ja brändiarvojen muodossa. Toisin kuin meillä usein kuvitellaan, näillä asioilla on aivan mielettömän suuri merkitys.

    Kävijämäärien vertailu johonkin Ateneumiin on älytöntä, koska potentiaalinen kohderyhmä ja kansainvälinen näkvyys on niin paljon laajempi.

    Kysymys kuuluukin, kannattaako tästä maksaa moinen summa? Omasta mielestä varauksella kyllä, mutta asia vaatii lisäselvitystä kuten Osmo kirjoittaa.

    Toinen asia on, onko meillä tähän varaa. Siitä en ole lainkaan varma.

    Keskustelua on kyllä hupaisa seurata. Parhaita ovat vertaukset amerikkalaisten markkinamiesten huijauksiin. Kun tätä näin kiihkeän tunteellisesti vastustetaan, niin varmaan siinä on oltava jotain hyvää 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  77. aleksis salusjärvi kirjoitti 14.1.2012 kello 13:53

    Osmo Soininvaara:
    Pelkästään Picassonäyttely keräsi Ateneumiin lyhyen ajan sisällä yli 300 000 kävijää.

    “Pelkästään” on väärä sanavalinta. Picasso on telluksen kuuluisin moderni taiteilija, jonka brändiarvo ylittää heittämällä Guggenheimin.

    G-säätiöllä on toki timantinkovat kokoelmat, ja se että saataisiin Mark Rothkoja Helsinkiin on itsestään selvästi herkullinen ajatus. Tällaisen boostin liittäminen suomalaiseen taide-elämään on kuitenkin virhepäätelmä. On korostettava sitä, että G-hanke kohdistuu turismiin. Kulttuurin suhteen se on katseen siirtämistä taakse- eikä eteenpäin.

    Pääkaupunkiseudulla on noin 60 taidegalleriaa. Niille yhteistä on se, että niissä ei juuri käydä (vaikka ne ovat ilmaisia), ja niiden sisältöjä puidaan mediassa yhä vähenevässä määrin. Gallerianäyttelyt vaihtuvat parin viikon välein, ja yhdessä näyttelyssä on karkeasti arvioiden taiteilijan vuoden työ. Hyvin pienellä kiinnostuksella saisi jokainen pk-seudun asukas siis aika hyvän yleiskuvan nykykuvataiteesta. Ei vaan nappaa.

    G-hanke sijoittuu kulttuurikaaressa viime vuosisadalle. Kuvataiteen starat ovat modernisteja, vähän samalla tavalla kuin sävellystaiteen starat ovat ajalta ennen modernismia.

    Kysymys kuuluu, että kannattaako meidän juutata ankkuri tähän eurooppalaisen kulttuurikertomuksen kaanoniin, vai olisiko meillä munaa katsoa tulevaisuuteenkin?

    Isommassa mittakaavassa en pidä ajatuksesta, että maailma rakennetaan valmiiksi ja jyvitetään kertomuksiksi ja suljetaan rakennuksiin, joiden kävijöiltä herutetaan lipputuloja, jotta koko elämä saadaan annoskokoon. Juuri tämä on syy, miksi Pariisista on tullut rahastusautomaatti ja klisee koko keskusta-alueellaan.

    Jos olisin tämän maan keisari, satsaisin mieluummin gallerioihin, vaatisin niiltä enemmän ja antaisin niille suuremmat mahdollisuudet. Ensi kesänä Ateneumissa on taas supernäyttely, kun Schjerfbeck valtaa rakennuksen. Kyllä tää kaanonin ylläpito onnistuu siis vanhoillakin paukuilla.

    Iso haaste on sen sijaan nuorten yhä syvemmälle marginaaliin juuttuneiden taiteilijoiden, eli ruohonjuuritason, kytkeminen näihin meidän näivettyviin rakenteisiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  78. Markku af Heurlin kirjoitti 14.1.2012 kello 13:59

    Osmo Soininvaara:
    Riippuu vähän siitä, mitä museossa esitetään. Pelkästään Picassonäyttely keräsi Ateneumiin lyhyen ajan sisällä yli 300 000 kävijää. Enemmänkin olisi tullut, mutta kaikki eivät jaksaneet jonottaa tuntikausia.

    Oikea huomio. Pitää kyllä lisätä, että valitettavasti sinänsä hieno Picasso-näyttely – pääsin katsomaan ns. kyökin kautta – myös sitten söi kävijöitä muilta museoilta. Ihmisen aika on rajallinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  79. Kalevi Kämäräinen kirjoitti 14.1.2012 kello 14:36

    Projektista tulee mieleen elokuva Kun Hunttalan Matti Suomen osti. Maailman mitassahan Helsinki on kuin Hukansalmen kunta.

    Terveisin Kalevi Kämäräinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  80. ARI kirjoitti 14.1.2012 kello 17:05

    Osmo Soininvaara:
    Riippuu vähän siitä, mitä museossa esitetään. Pelkästään Picassonäyttely keräsi Ateneumiin lyhyen ajan sisällä yli 300 000 kävijää. Enemmänkin olisi tullut, mutta kaikki eivät jaksaneet jonottaa tuntikausia.

    Picasso-näyttely oli auki rapiat 4 kuukautta, ei ihan lyhyen ajan. Ja jos malttoi odottaa pari kolme viikkoa avajaisista, pääsi sisään jonottamatta.
    Picasso kyllä vetäisi väkeä vaikka
    näyttely olisi Lammin kansakoululla.
    “Antakaa minulle museo, niin minä täytän sen.” Guggenheimista en ole yhtä varma.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  81. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.1.2012 kello 18:35

    Nelöjässä kuukaudessa 300 000 kävijää. Kunnon näyttelyillä 1,2 miljoonaa/vuosi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  82. Mikko Laaksonen kirjoitti 14.1.2012 kello 17:17

    Eniten minua hämmästyttää tässä helsinkiläisten olematon itsetunto. Eikö Ateneumista ja Kiasmasta pystytä kehittämään kunnollista käyntikohdetta? Tukholman Moderna Museet on ihan tukholmalaisten oma kehitelmä alunperin, ja sillä on oikeasti ollut iso merkitys modernin taiteen kehityksessä. Ollaanko Helsingin taidemaailmassa niin heikoilla, että rahoja ei pystytä käyttämään tehokkaammin? 150 miljoonalla eurolla saa 3000 korkeakoulutetun humanistin tai taiteilijan työvuotta. Sillä voisi saada aikaan suuremman kehityksen Helsingin jo toimiviin taidemuseoihin kuin Guggenheimilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  83. spottu kirjoitti 14.1.2012 kello 17:33

    aleksis salusjärvi: Kysymys kuuluu, että kannattaako meidän juutata ankkuri tähän eurooppalaisen kulttuurikertomuksen kaanoniin, vai olisiko meillä munaa katsoa tulevaisuuteenkin?

    Hyvin tiivistetty. Modernismi on kaluttu luu, eikä kuvataide “elä” samalla tavoin kuin esittävä taide eli staattiset ja vaatimattomammatkin puitteet riittävät. Monumenttien sijaan rakennetaan mielummin wow-pisara-asemia tyyliin Louvre ja muutetaan julkinen liikenne yhdeksi suureksi taideteokseksi.

    Guggenheim-juna on mennyt, Suomella ei ole rahkeita rakentaa tähän tarkoitukseen ikoniksi kelpaavaa rakennusta, ja näyttelytilaa on muutenkin riittävästi. Jos kaikki eivät mahdu Ateneumiin suosituimpia näyttelyjä katsomaan, pidennetään siksi aikaa aukioloaikoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  84. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 14.1.2012 kello 17:50

    Eihän Helsingissä ole vielä edes Starbuckseja. Kannattaisi aloittaa helpoista kohteista jos haluaa että maastamme jää vähemmän itäeurooppalainen vaikutelma. Ehkä kauppatorille saisi halvalla edes jonkinlaisen trailer-park-tilaelementtikahvilan kertomaan ulkomaalaisille turisteille että kuljemme mekin kansainvälisen kulttuurin aallossa mukana (eli olemme ihan samanlaista massaa kuin kaikki muutkin).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  85. Konsta Pylkkänen kirjoitti 14.1.2012 kello 18:48

    koskeeko laki julkista hankinnoista G-hanketta? Laki velvoittaa julkishalllinnon viranomaisia kilpailuttamaan aika pienet palveluiden ja tavaroiden hankinnat. Helsingin sosiaalijohtajan muutaman kympppitonnin huonekaluhankinnat ilman kilpailutusta nostettiin suuren paheksunnan aiheeksi.Tällaisia taiteen piirissä toimivia hyvän (?) brändin omistavia amerikkalaisia tai muita säätiöitä on kai Guggenheimin lisäksi muitakin. Siksi pitäisi julkisten varojen tehokkaan käytön nimissä vertailla, miten paljon hyvää ja millä hinnalla kukin näistä säätiöistä tarjoaa. Hieman epäselvää tosin on, mikä on se “palvelu” tai joku selkeästi mitattava hyöty, mitä Guggenheim tarjoaa. Ehkä näin suuria eliitin hankkeita eivät koske moiset rajoitteet. kun on tarkoitus pistää kaupungin ja valtion verorahoja haisemaan ja maksaa osuuksia säätiölle, rajana on vain taivas!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  86. Evert The NeveRest kirjoitti 14.1.2012 kello 19:10

    Missä voi tutustua julkisella rahalla tehdyn Guggenheim-selvityksen kirjapitoon? On yleinen intressi saada tietää, mihin ja miten selvitysrahat on käytetty.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  87. Tavallinen Teknikko kirjoitti 14.1.2012 kello 19:54

    Aikoinaan kävin Hong Kongissa ja kyllä Tsim Sha Tsui-alueen hyvin ilmaistoidut kerrostalokaupat rihkamakauppoineen tekivät vaikutuksen. Ja useinhan turistit kaipaavatkin uusia ostoelämyksiä. Että pitäisiköhän Guggenheim-museon paikalle perustaa esim. DealExtreme-verkkokaupan kaltainen suomalaisella tavalla toimiva kerrostalomyymälä. Siellä myytäisiin tällaista ja kenties vielä Nokian tukemana :

    http://www.dealextreme.com/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  88. Markku af Heurlin kirjoitti 14.1.2012 kello 23:38

    Evert The NeveRest:
    Missä voi tutustua julkisella rahalla tehdyn Guggenheim-selvityksen kirjapitoon? On yleinen intressi saada tietää, mihin ja miten selvitysrahat on käytetty.

    Vielä: Kts http://www.hel.fi/guggenheim-study

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  89. Markku af Heurlin kirjoitti 14.1.2012 kello 23:39

    Osmo Soininvaara:
    Nelöjässä kuukaudessa 300 000 kävijää. Kunnon näyttelyillä 1,2 miljoonaa/vuosi?

    ?????

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  90. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.1.2012 kello 12:22

    Sorry. 900 000

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  91. Liian vanha kirjoitti 15.1.2012 kello 2:22

    “Nelöjässä kuukaudessa 300 000 kävijää. Kunnon näyttelyillä 1,2 miljoonaa/vuosi?”

    Hetken huumaa ja puolet noista Picasso näyttelyjen kävijöistä oli varmaan ilmaiskävijöitä kuten on muissakin

    Picasso on sen verran tunnettu, että näyttelyyn tulevat muutkin kuin asian harrastajat.Useimmat kuvataitelijat ,kun ovat suurelle yleisölle tuntemattomia eivätkä vedä samalla tavalla suurta yleisöä

    Ja jollei Guggenheim -kuume muuten lähde niin siitä paranee kun hieroo Helsingin kaupungin ja valtion tyhjällä kukkarolla otsaa…

    Jotenkin alkanut tuntua, ettei Suomen eliitillä ole tervettä järkeä vaan aivot ovat pilaantuneet

    Guggenheim on samanlainen projekti kun ilman osto Saksasta

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  92. Liian vanha kirjoitti 15.1.2012 kello 2:41

    Museon toimintakertomuksen mukaan Picasson nettovaikutus jäi vain 165000 ja kun lasketaan vain maksavat asiakkaat niin nettovaikutus oli vain alle 100000 asiakasta lisää

    Eli kun tarjolla oli erikoista niin se vähensi muiden museoiden ja näyttelyiden kävijämääriä

    Ja kulujakin näytti Picasso-näyttelystä tulevan lisää niin paljon,että huolimatta lipputulojen kasvusta museoiden tulos ei parantunut

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  93. Liian vanha kirjoitti 15.1.2012 kello 12:31

    Katselin tuota Guggenheim selvitystä ja 2 miljoonaa euroa moisesta paperista on todella pöyristyttävä.

    Suurin osa on vain yleisesti netistä saatavaa yleisinfoa eri museoiden toiminnasta.

    Mutta puuttuu oleellisia kohtia esim moniko kävijöistä on ns ilmainen kävijä eli kuluttaa vain lattiaa.

    Niidne pohjalta on tehty 1:1 arvioita kononaismääristä eikä ole oletettu vähenemiä uuden toimijan vuoksi muihin laitoksiin

    Hanke on tyypillinen julkisen sektorin hanke , jossa hankekustannukset alimoitetaan tarkoituksella, jotta hankkeelle saadaan hyväksyntä

    Sen jälkeen ei ole väliä paljonko se todellisuudessa maksaa, koska ei esim Musiikkitaloakaan kukaan uskalla jättää keskeneräisenä töröttämään keskelle kaupunkia

    Ei edes poliittinen oppositio uskalla tehdä sellaista.
    Liian suuri poliittisen päätännän heikkouden muistomerkki

    Niinpä Musiikkitalokin esiteltiin alle 100 miljoonan hankkeena mutta toteutuneet ovat 170-180 miljoonaa ja piilokulujakin varmaan löytyy jos etsitään
    Inflaantion vuoksi kustannukset ovat nousseet vain alle 10 % eli n 10 miljoonaa, 70-80-miljoonaa on alkuperäisen laskelman sisältämän huojauksen osuus

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  94. Marko Hamilo kirjoitti 15.1.2012 kello 12:34

    Guggenheim pitäisi rakentaa lentokentälle, kävelyputki suoraan terminaalista tai max. yhden pysäkin junamatkan päähän. Arkkitehdille ei olisi mitään rajoituksia tyylin suhteen ja matkustajavirtaa tulisi riittävästi Aasian liikenteestä. Museossa pitäisi olla helppo käydä lentoa odotellessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  95. Seppo Korppoo kirjoitti 15.1.2012 kello 13:19

    Jos välttämättä tarvitaan jokin lisä-museo, niin sen pitäisi olla suomalais-ugrilaiseten kansojen “1. vuosituhannen” museo.

    Tässä museossa esiteltäisiin tämän unohdetun aikakauden merkittävä ja upea historia seuraavilla teemmoilla:

    1) Suomen kieli, joka on baskin kielen ohella Euroopan vanhin kieli, ja kulttuurimme perusta.
    Suomen kirjakieli on maan merkittävimmän heimon, hämäläisten murre. Hämäläisiin merkkimiehiin kuuluvat Jean Sibelius, Aleksis Kivi, J. K. Paasikivi, jne.

    2) Kansainvälisesti merkittävin suomalais-ugrilainen oli 800-luvulla Venäjän perustanut varangi, Rurik.

    Varangit olivat merkittävä fenno-ugrien venekansa, joka asui Itämeren rannoilla, alueella joka ulottui hämeestä nykyisen Tukholman alueelle saakka.

    Varangit hallitsivat pitkään Itämereltä Kaspialle ja Mustalle Merelle johtavia merkittäviä kauppateitä, ja pakotti slaavikansat maksamaan heille veroja.

    3) Varangit tekivät myös merkittäviä sota-operaatioita:

    He ryöstelivät ja hyökkäsivät jatkuvasti Bysantin ruhtinaita vastaan, joskus isollakin laivastolla ja suurellakin joukolla.

    Viikinki-ajalla Varangit olivat koko Välimeren alueella pelättyjä valiosotilaita ja muodostivat alkuperäisen Varangikaartin, kuuluisian Konstantinopolin Keisarin henkivartioston.

    Kesällä 1944 Varangien jälkeläiset sensaatiomaisesti pysäytivät Neuvostoliiton strategisen suurhyökkäyksen Karjalan Kannaksella.

    4) Nykyisin Suomi on suomalais-ugrien pää-asuinalue, ja eräs maailman kulttuurillisesti, taloudellisesti ja teknoloogisesti kehittyneimpiä maita.

    5) Alkuperältään suomalaiset ovat Euroopan vanhinta kansaa.

    Tämän todistaa viimeaikainen geenitutukimus, jonka mukaan suurella osalla eurooppalisia on suomalaisilta peräisin olevia geenejä, mutta sen sijaan suomalaisilla ei ole kaikkien eurooppalaisten geenejä. Siispä olimme täällä ensin!

    6) Poliittisesti Suomi on vasta nyt vähitellen pääsemässä ulos kylmän sodan ajan traumaattisesta, ja koko kansan psyykkeen vieläkin vahvasti vaikuttavasta suomettumis-kaudestaan.

    Suomessa ei vieläkään ole perustettu tämän ajan totuus-komissiota ja onkin ilmeistä, että jopa maan poliittisessa eliitissä vieläkin vaikuttaa useita vieraan maan vaikuttaja-agentteja, Leninin mainitsemia “hyödyllisiä idiootteja”.

    Olisikohan jo aika uudelleenkirjoittaa Suomen historia väliltä 0 – 1100?

    Seppo Korppoo
    Amatööri-historia-intoilija ja hämäläinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  96. Mikko H kirjoitti 15.1.2012 kello 14:25

    Suurin osa on vain yleisesti netistä saatavaa yleisinfoa eri museoiden toiminnasta.

    Olen samaa mieltä siitä, että tuon tasoinen selvitys olisi pitänyt voida tehdä muutamalla tonnilla. Paperi on tarkoitettu kai lähinnä Guggenheimin amerikkalaisille johtohenkilöille, joille pitää selvittää perusasioita Suomesta ja pohjoismaisista museoista.

    Niinpä Musiikkitalokin esiteltiin alle 100 miljoonan hankkeena mutta toteutuneet ovat 170-180 miljoonaa ja piilokulujakin varmaan löytyy jos etsitään

    Tässä kohtaa pitää vähän puolustaa Musiikkitalohanketta. Rakennelma oli suunnitteilla 12 vuotta, jona aikana mm. valuutta vaihdettiin euroon, inflaatio laukkasi ja talon tilaohjelma venyi, kutistui ja paukkui. Yksi pääkäyttäjistä eli Yleisradion RSO oli jossain vaiheessa jäämässä pois, mutta tuli kumminkin mukaan. Näissä oloissa olisi ollut mahdoton tehdä pitävää budjettia suunnittelukilpailun aikoihin 1999-2000.

    Rakentamista aloittettaessa vuonna 2008 budjetti oli käsittääkseni luokkaa 140 miljoonaa. Ylitys on siis korkeintaan luokkaa 30 %, ei kaksinkertainen, ja tästäkin ylityksestä ilmeisesti osa johtuu tilaohjelmaan ja tekniikkaan myöhään tehdyistä muutoksista (eli talon käyttäjille oli sallittu soutamista ja huopaamista tilauksen suhteen).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  97. Jari Huhtala kirjoitti 15.1.2012 kello 14:50

    Miksi maksaisimme kalliita lisenssejä tästä amerikkalaisbrändistä? Kuinkahan suuri osa kansalaisista nykyäänkään kiertää modernin taiteen näyttelyissä ja gallerioissa? Veikkaisin että enintään pari prosenttia. Vierailen itse gallerioissa jonkin verran ja voin vakuuttaa, että ruuhkaa ei ole. Guggenheimin perustelu kansan pohjattomalla kiinnostuksella taiteesta on pelkkää teeskentelyä. Minulla on tarkoitukseen paljon parempi idea: rakennetaan, ei Guggen- vaan turkkilaisella lisenssinkiertotyylillä GÖggenheim. Pelkkä pramea rakennus vain, jota vieraskoreat ja alemmuudentuntoiset suomalaiset voivat sitten esitellä turistikierroksella vierailleen ja napsia kivoja fotoja rakennuksen edessä. Sisälle ei tarvita nykytaidetta, joka ei kiinnosta ketään vaan – kaljabaari. Siellä voi käydä nappaamassa huurteiset ja jatkaa matkaa rihkamakauppoihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  98. anonyymi kirjoitti 15.1.2012 kello 17:03

    Liian vanha:
    Niinpä Musiikkitalokin esiteltiin alle 100 miljoonan hankkeena mutta toteutuneet ovat 170-180 miljoonaa ja piilokulujakin varmaan löytyy jos etsitään
    Inflaantion vuoksi kustannukset ovat nousseet vain alle 10 % eli n 10 miljoonaa, 70-80-miljoonaa on alkuperäisen laskelman sisältämän huojauksen osuus

    Koska saadaan laki muutettua niin, ettei tilaaja maksa tämmöisistä huijauksista vaan että ylimenevä osuus on rakennuttajan ongelma ja tarpeen tullen jopa siltä ulosotettavissa? (Ja sama mahdollisuus sitten keskeneräisen rakennuksen/projektin aiheuttamille kustannuksille, ettei sillä pääse kiristämään tilaajaa.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  99. Touko Mettinen kirjoitti 15.1.2012 kello 17:37

    Kustannusarvion tekminen on vaikeaa. Silti ihmetyttää, että käytännössä KAIKKI isot rakennushankkeet ylittävät roimasti budjettinsa. Osasyy on varmasti tuo Liian vanhan kertoma syy: hanke lanseerataan liian pienellä budjetilla ja sitten kun se on vauhdissa, kukaan ei sitä keskeytä.

    Pari populistista ajatusta tulee mieleen:

    1. Maksaisiko Guggenheim loput, jos heidän arvionsa ei ptäisikään paikkaansa?

    2. Voitaisiinko edes se lisenssimaksu sitoa Guggenheimin itsensä tekemään suunnitelmaan – eli jos maksavat asiakkaat jäisivätkin puoleen siitä, mitä selvityksessä luvattiin, niin myös maksut puolittuisivat.

    No ei – tämähän olisi sitä, että joku laitettaisiin vastuuseen tekmästään suunnitelmasta.

    Touko Mettinen
    Guggenheim Pirkkalaan
    (siellä on lentokenttäkin, ja 170 km etäisyydellä on käytännössä 80% suomalaisista)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  100. Liian vanha kirjoitti 15.1.2012 kello 17:38

    Valtion museoiden alijäämät
    2008 -13 233 354
    2009 -14 040 672
    2010 -13 409 598

    Eli numeroiden valossa Picasso näyttely tuotti vain lisää alijäämää

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  101. MIVa kirjoitti 15.1.2012 kello 17:45

    Voisiko Helsinki järjestää kunnallisen äänestyksen asiasta? Aikaa kai liian vähän nyt siihen ensimmäiseen kohtaan, mutta viimeiseen kohtaan kyllä. En tiedä. onko tämä nyt niin tärkeä juttu, mutta kallis ainakin. Valtio joutuu kohta kiristämään kaikkea, lisäämän veroja jne, niin luulen, että sieltä ei apua juuri tule. Sääli tämä ajankohta. Jos puolustajien mukaan tämä on todellinen kultakaivos, niin sijoittakoon ne sitten siihen. Minusta tätä nyt ei voi verrata sairaaloihin, kouluihin tmsiin. Selvisikö koskaan sen Picasson näyttelystä, ketkä kävivät työn takia, ketkä opettajan takia, ketkä hesalaisia, ketkä muita suomalaisia ja ketkä ulkomailta?
    Vinkkinä, hommatkaa Mona Lisa Louvresta tänne, niin luvut paukkuu. Tavikset (minä) eivät kyllä juokse taidenäyttelyissä, ellei ihan jotain erikoista ole. Olen niin vanha, että moderni taide jne ei pure. Olen pahoillani, mutta niin se vaan on. Mäntyharjun Salmelassa kävin kerran katsomassa näyttelyä ja totesin, että olen liian sivistymätön saadakseni niistä mitään. Olen jo aiemmin todennut hesalaisten voivan rakentaa ihan mitä haluavat, kunhan siihen ei käytetä muiden verorahoja. Tietääkö joku, mikä julkinen iso rakennus on pysynyt budjetissa? Toivotan hesalaisille kaikkea hyvää ja onnea tässä tärkeässä asiassa. Jos Vantaata aletaan itkeä mukaan, vastustan viimeiseen asti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  102. Pentti (Pena) kirjoitti 15.1.2012 kello 19:05
  103. J kirjoitti 15.1.2012 kello 19:20

    “Nelöjässä kuukaudessa 300 000 kävijää. Kunnon näyttelyillä 1,2 miljoonaa/vuosi? (Sorry. 900 000)”

    Et nyt voi olla millään tosissasi, tilastotieteilijä, että sen voisi laskea noin.

    Mutta sinänsähän tämä on ihan osuva vertaus. Jos Guggenheim vetäisi yhtä paljon kävijöitä kuin luultavasti onnistunein näyttely Suomessa koskaan, jatkuvasti, kolme kertaa vuodessa, vuosi toisensa jälkeen parinkymmenen vuoden ajan, niin meillä olisi oikeasti kannattava pulju, kun ottaa huomioon että rakennuskustannukset on varmasti alakanttiin ainakin kertoimella 2 (vai mikä iso rakennusprojekti on viime vuosina jäänyt alkuperäisiin rajoihin?), ja tuskin muutkaan kulut tulevat laskemaan. Joten kyse on vain siitä kuinka uskottava tuollainen tai lähes tuollainen vetovoima on. Itse en pitäisi riskin arvoisena, julkisilla rahoilla.

    Ja tuo kiire on naurettava – mitä perusteluja sille on? Vaatikaa lisää harkinta-aikaa ja tutkikaa kunnolla (laajemmin kuin pelkästään puolueellisilta tahoilta), ja jos ei tipu, niin sitten saa jäädä. Ei mitään tuon hintaista saa päättää tuollaisella kiireellä ilman äärimmäisen jykeviä perusteluja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  104. Evert The NeveRest kirjoitti 15.1.2012 kello 20:10

    Tulkholman Vasa-laivan museossa kävi edellisvuonna 1,2 miljoonaa vierailijaa. Vain 20 prosenttia oli Ruotsista. Eniten tuli Saksasta ja Yhdysvalloista (á 13 %). Espanjasta tuli kuusi prosenttia.

    Tulisiko Helsingin Guggenheim museoon Saksasta, Yhdysvalloista ja Espanjasta ketään, kun samat näyttelyt on nähtävissä heidän kotimaissaan? En sitten, kun Guggeheimeja alkaa tupsahdella sinne sun tänne, seuraavaksi Vilnaan ja seuraavaksi…

    Vaasa-museon kaltaiset museot ovat uniikkeja eikä niitä ei voi monistaa eikä kierrättää, kuten Guggenheimeja. Miljoonaselvityksessä ei tätäkään näkökohtaa saatu selville.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  105. tcrown kirjoitti 15.1.2012 kello 21:01

    Harvoinpa näkee tämän palstan kommentaattorit näin liikuttavan yksimielisinä. Enkä poikkea minäkään linjasta, rakentakaa vaikka viisi guggenheimia, kunhan ette minun verorahoihini koske.

    Eikö suomessa ole mitään lakia, minkä perusteella voisi vaatia selvityksen siitä mihin tuo kaksi miljoonaa on mennyt?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  106. Liian vanha kirjoitti 15.1.2012 kello 21:41

    Carl Gustaf Ehrnrooth pääsi 2008 Guggenheimin hallitukseen, mutta tuskinpa hän sinne ilmaiseksi pääsi

    G:llä on mennyt heikosti näissä konseptikaupoissa, 2000-luvulla 10 suurta hanketta on peruuntunut kun vastaanottava osapuoli on huomannut vedätyksen.
    Kohteet ovat olleet monissa maailman metropoleissa ja kun niissä ei onnistuta niin tuppukylätkin jo kelpaavat
    Ja niinpä hallitusjakkarat ovat alkaneet heilua.
    Ehnroothin edeltäjä joutui lähtemään juuri epäonnistumisten takia

    Ehnroothin ainoa mahdollisuus onnistua on Suomessa ja suvun poliittisilla suhteilla mukaan on saatu Kokoomus , Vihreät, RKP ja vähän muitakin

    G on lähinnä rikkaan porvariperheen vesan uran pönkittämistä, ei tässä Suomen varonamksajan etu paina mitään.Onhan isä itse Casimir Ehnrooth, joten suhteita löytyy vieläkin vaikka suvun valta on vähentynyt

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  107. Entinen vihreiden äänestäjä kirjoitti 15.1.2012 kello 22:11

    Ihmettelen, että miksi etenkin Kokoomus tuntuu ajavan Guggenheim-hanketta niin kovalla innolla, vaikka riskit raskaista taloudellisista tappioista veronmaksajille ovat suuria. Lisäksi suurten kustannusten takia jouduttaisiin mitä ilmeisemmin karsimaan hyvin paljon muista kohteista, mitä asiaa ei seikkaa ei pitäisi ohittaa olankohautuksella, asia kiistämällä ja tällaisella kiireellä. Lisäksi minusta lisenssimaksun jatkuva makselu ulkomaille on hyödyltään kyseenalaista rahanmenoa.

    Lisäksi suhtaudun erittäin skeptisesti arvioihin rakennuskustannuksista, kävijämääristä ja kävijöiden tuomista tuloista. Perinteisestihän tuppaa käymään niin, että rakennuskustannukset ylitetään roimasti ja silti hienojen arkkitehtuurikuvien sijaan saadaan sen sijaan joku pahasti karsittu halpisversio. Ja tietenkin tuotto-odotukset ovat pahasti ylioptimistisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  108. Markku af Heurlin kirjoitti 15.1.2012 kello 22:31

    Tämä on hyödyllistä lukea, vuodelta 2005. Kovaa tekstiä. Ja Guardian on sentään Britannian arvostetuimpia lehtiä:

    http://www.guardian.co.uk/artanddesign/2005/jan/23/art.museums?fb=optOut

    Olisi muuten kiva tietää, mitä eurooppalaiset laatulehdet, Le Monde, El Pais, Neue Zurcher Zeitung, The Observer jne. ovat tästä hankkeesta kirjoittaneet vai ovatko kirjoittaneet mitään. Le Monden nettisivuilta en löytänyt mainintaa asiasta, mutta en erityisemmin etsinyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  109. Liian vanha kirjoitti 15.1.2012 kello 22:31

    “Koska saadaan laki muutettua niin, ettei tilaaja maksa tämmöisistä huijauksista v”

    Ei kyseessä ole urakoitisjan tekemä huijaus, paitsi tuo G:n tekemä 2 miljoonan euron ylihinnoiteltu selvitys.

    Kyseessä on ikivanha julksien ahllinnon kikka eli kun jotain hanketta ei saada budjettiraamiin tai kun halutaan harhauttaa äänestäjiä niin kulut arvioidaan liian pieniksi.

    Sen jälkene lisäbudjeteilla vedätetään todellinen budjetti kohdalleen

    Musiikkitalo on kouluesimerkki vedätyksestä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  110. timo kirjoitti 15.1.2012 kello 22:34

    Ei pidä. Miljoonien vuosittaiset korvaukset pelkästä ulkomaisen säätiön nimestä?. Sen rahan voisi käyttää kotimaisen taide-elämämme tukemiseen, jotta meillä olisi jotakin omaakin esiteltävää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  111. Liian vanha kirjoitti 15.1.2012 kello 23:06

    “En sitten, kun Guggeheimeja alkaa tupsahdella sinne sun tänne, seuraavaksi Vilnaan ja seuraavaksi…”

    Tuo Vilnan hanke kuivui kasaan ja G lähti rahastamaan tyhmempiä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  112. Ville kirjoitti 15.1.2012 kello 23:54

    Janne G:n selitys kannattaa kuunnella ennen kuin muodostaa hankkeesta lopullisen käsityksensä 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  113. Evert The NeveRest kirjoitti 15.1.2012 kello 23:56

    Kuten tämäkin case osoittaa, kuntatalous saataisiin kuntoon, jos kuntien tarkastuslautakunnat tekisivät tehtävänsä eivätkä olisi korruptoituneita ja kollegiaalisia, puoluetovereita, involved jne.

    Tarkastuslautakunta on muuten ainoa lautakunta, jonka kuntalaki edellyttää. Olisi paikallaan tehdä tarkastus koskien tarkastuslautakuntia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  114. Liian vanha kirjoitti 16.1.2012 kello 0:49

    Ehrnrooth on näköjään varmistanut Guggenheimin rahoituksen palkkaamalla Helsingin kaupungin pääneuvottelijan palkkalistoilleen

    Suomi on korruptoitumaton vain sen vuoksi, etteivät suomalaiset tunnsiat korruptiota

    “HS kertoi sunnuntaina 15. tammikuuta, että Solomon R. Guggenheimin säätiön suomalaisjäsen Carl Gustaf Ehrnrooth on kutsunut Ekoport-nimisen osakkuusyhtiönsä hallitukseen Helsingin taidemuseon johtajan Janne Gallen-Kallela-Sirénin.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  115. Jouko Ollila kirjoitti 16.1.2012 kello 6:36

    Guggenheim toisi Helsingille lisää tunnettavuutta ja seksikyyttä. Helsinkiä käsittelevät positiivishenkiset artikkelit lisääntyisivät maailman tiedotusvälineissä ja sitä kautta kiinnostavuus matkailukohteena kasvaisi. Guggenheim lisäisi myös sellaisten turistien määrää, jotka eivät ole kiinnostuneet taiteista ja arkkitehtuurista. Matkailun harrastajat kaipaavat uusia kiinnostavia kaupunkikohteita moneen kertaan koluttujen Pariisin, Lontoon, Berliinin, New Yorkin jne lisäksi. Itse olen käynyt Bilbaossa pelkästään Guggenheimin vuoksi. Rakennus oli niin mykistävä, etten muista itse näyttelystä mitään.

    Vaikka arvioitu kävijämäärä tuntuu optimistiselta ja kustannusarvio alimitoitetulta, uskon, että kokonaisuutena Suomen kannalta tulot olisivat menoja suuremmat ja siksi hanke kannatettava. Yksityistä rahaa pitäisi kyllä saada hankkeeseen mukaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  116. Nähty on kirjoitti 16.1.2012 kello 8:35

    Guggenheim luo ja vahvistaa kansainvälisiä yhteyksiä ja kannattavasti, erinomainen hanke koko Suomelle.

    Parasa paikka museolle, niin innovatiivisesti kuin logistisestikin, on Keski-Pasilan torneissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  117. Jouni Juntunen kirjoitti 16.1.2012 kello 9:39

    Viimeisessä virkkeessä oli tärkeä vaatimus joka voisi olla avain myös uuteen ratkaisuun.

    Voisiko museo ja keskustakirjasto toimia samassa rakennuksessa? Tällä tavalla saataisiin nostettua kävijävirtaa rakennukseen ja myös museon puolelle ja elävöitettyä rakennusta. Väittäisin että jotain tällaista on tehtävä, jos kaavailtuihin kävijämääriin halutaan päästä.

    Se on muuten keskustakirjasto, ei keskuskirjasto. Keskuskirjasto on jo olemassa:-)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  118. Einsten kirjoitti 16.1.2012 kello 10:00

    Ville: Janne G:n selitys kannattaa kuunnella ennen kuin muodostaa hankkeesta lopullisen käsityksensä

    Joo, kyllä kannatti. Sain kantani selville. Ei yhteisiä rahoja Guggenheimille. Janne G:n peruste museon rakentamiselle on Gutenberg-hegemonian rikkominen (kaverin analyysi oli sitäpaitsi aivan väärä: sanan merkitys on vahvistunut, vaikka sitä ei painetakaan enää paperille niin paljon) ja jotain muuta korkealentoista, mitä en ymmärtänyt.

    Siis voi itku.

    Olen yrittänyt avoimin mielin lukea museota puoltavia kommentteja, mutta kun ne ovat luokkaa seksikkyyden lisääminen ja kansainvälisten yhteyksien luominen ja vahvistaminen, niin eipä tässä jää paljon vaihtoehtoja. Ei tällaista projektia voi ajaa läpi pelkällä hyvällä fiiliksellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  119. Einsten kirjoitti 16.1.2012 kello 10:15

    Piti vielä lisäämäni, että käykää tosiaan kuuntelemassa toi Janne G.n pätkä Gutenberg-Galaksista sun muista.

    Ennen sitä, katsokaa tästä linkistä vielä Guggenheim-tiimin hymyilevät naamat (heti klikkauksen jälkeen):

    http://www.hel.fi/guggenheim-study

    Käsi pystyyn, kenelle tuli fiilis, että tästä ei tule mitään muuta kuin jääkkäristä (jäätynyt lumipallo) naamaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  120. TL kirjoitti 16.1.2012 kello 10:20

    Moni mainitsee WOW-arkkitehtuurin painavaksi syyksi rakentaa museo. Jos kuoret ovat tärkeämmät kuin sisältö niin tuossa olisi valmis suunnitelma:

    http://www.tampereenkeskusareena.fi/

    Mutta eiköhän tuokin typisty museoviraston ja valppaiden kansalaisten vuosikymmenten valituskierteeseen, jonka jälkeen saadaan lopulta tehtyä pari harmaata betonikuutiota.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  121. TimoT kirjoitti 16.1.2012 kello 12:43

    Guggenheimilla näkyy jo aikaisemmin olleen yhteistyötä Ateneumin ja Kiasman kanssa näyttelyissä. Eikö tätä yhteistyötä voisi jatkaa myös markkinointiin ilman uusien seinien rakentamista? Eli, että meidän museoita markkinoitaisiin ulkomailla Guggenheimin sivutoimipisteinä. Tilaa kyllä varmasti olisi, sillä en todellakaan usko niin suureen turistiryntäykseen uuteenkaan museoon. Jakamalla näyttelyt kahteen paikkaan saatasiin turistit vielä pysymään pidempään kaupungissa (esim. risteilyjen asiakkaat).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  122. Entinen vihreiden äänestäjä kirjoitti 16.1.2012 kello 13:40

    Tuo Nelosen uutisten “Näin 18.1.2011: Tämä selitys on täyttä guggenheimia!”-juttu, jossa Guggenheim-museota perusteella 500 vuoden sodalla yms, panee kyllä väitteen esittäjän arvostelukyvyn vakavasti kyseenalaiseksi. Minusta jopa satojen miljoonien veroeurojen käyttöä ei pitäisi olla noin kummallisella hurmoshenkisyydellä päättämässä. Pistäköön verovarojen sijaan oman omaisuutensa likoon, jos ovat niin varmoja asiastaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  123. anonyymi kirjoitti 16.1.2012 kello 15:17

    Liian vanha:
    “Koska saadaan laki muutettua niin, ettei tilaaja maksa tämmöisistä huijauksista v”

    Ei kyseessä ole urakoitisjan tekemä huijaus, paitsi tuo G:n tekemä 2 miljoonan euron ylihinnoiteltu selvitys.

    Voisiko blogi-isäntä tehdä tästä poliisille tutkintapyynnön? Jos semmoisen tekee tavallinen tallaaja, asia haudataan vähin äänin.

    Kyseessä on ikivanha julksien ahllinnon kikka eli kun jotain hanketta ei saada budjettiraamiin tai kun halutaan harhauttaa äänestäjiä niin kulut arvioidaan liian pieniksi.

    Sen jälkene lisäbudjeteilla vedätetään todellinen budjetti kohdalleen

    Tuollainen kunnon sitoumuksen vaatiminen antaisi vaihtoehdon lisäbudjeteille ja rakennuttajille sälytetty riski pistäisi heidät vaatimaan kunnollisia budjetteja tai sellaisia sitovia sopimuksia, jotka olisivat poliitikoille ongelmallisia ja virkamiesten osalta todiste irtisanomiskelpoisesta korruptiosta tai virkavirheestä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  124. anonyymi kirjoitti 16.1.2012 kello 15:32

    Country boy:
    Kannattaa lukeo Otso Kantokorven blogikirjoitus totetumattomista Guggenheim hankkeista.

    http://alastonkriitikko.blogspot.com/

    Minusta oleellisempaa asiaa oli blogin kirjoituksen Tuhannen taalan paikat ja ruohonjuuritaso virke “Helsingin taidemuseon johtaja Janne Gallen-Kallela-Sirén on todennut, että Helsingin taidemuseo saa mennä.”
    Tietääkö joku tälle lähdettä ja olettaen sellaisen löytyvän keksiikö joku, miksi tämä henkilö on kaupungin ja museon palkkalistoilla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  125. J. M. Korhonen kirjoitti 16.1.2012 kello 15:33

    kse:llä loistava idea! Vrouw Marian museointi maksaisi tiettävästi noin 70 miljoonaa, eli about puolet Guggenheimista. Vasa-museo on Pohjoismaiden suosituin museo, vaikkei ihan keskellä kaupunkia taidakaan olla: yli miljoona kävijää vuodessa on todella hyvä tulos. Vaikka Vrouw ei ihan linjalaivan kaltainen yleisömagneetti olisikaan, jos hinta on puolet, niin neljännes eli 250 000 kävijää olisi vähintään yhtä kustannustehokasta kuin 500 000 kävijää Guggenheimissä.

    Sitten on vielä se pienehkö mutta olemassaoleva mahdollisuus, että hylystä paljastuu jättipotti säilyneitä tai restauroitavissa olevia taideaarteita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  126. anonyymi kirjoitti 16.1.2012 kello 15:38

    pekka:
    Juhani Salovaara:

    Jos tiedotusvälineet eilen puhuivat totta, niin kyse ei ole yksin kokoomuksen hankkeesta. Mukana olivat lähes kaikki muutkin valtuustoryhmät (toki kaikissa ryhmissä oli erimielisyyttä ja kannattajien osuus oli suurin kokoomuksessa).

    Onko kellään laittaa tähän linkkiä, että tietää ketä ei jatkossa tarvitse äänestää?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  127. Entinen vihreiden äänestäjä kirjoitti 16.1.2012 kello 16:55

    Täällä on tietoa siitä, että mitkä puolueet vastustavat ja mitkä kannattavat tätä älyttömän kallista Guggenheim-hanketta:

    http://www.mtv3.fi/uutiset/kulttuuri.shtml/2012/01/1475697/helsingin-kaupunginvaltuusto-nayttanee-guggenheimille-vihreaa-valoa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  128. Entinen vihreiden äänestäjä kirjoitti 16.1.2012 kello 17:02

    Ilmeisesti on kuitenkin vielä toivoa estää tämän Guggenheim-hankkeen toteutus seuraavissa kunnallisvaaleissa oikein äänestämällä, koska MTV3:n uutisen (Helsingin kaupunginvaltuusto näyttänee Guggenheimille vihreää valoa, 12.1.2012) mukaan:

    “Investointipäätös menee kuitenkin seuraavan kaupunginvaltuuston tehtäväksi. Guggenheim-museosta saattaa tulla yksi ensi syksyn kunnallisvaaliaiheista.”

    Minusta olisi ainakin yllätys, jos näin kallis hanke ei nousisi yhdeksi kunnallisvaaliaiheista Helsingissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  129. ARI kirjoitti 16.1.2012 kello 19:37

    Guggenheim-projekti on osoitus eliitin nurinkurisesta arvomaailmasta. Guggenheimiin ollaan valmiita laittamaan vähintään se 140 miljoonaa, mutta samaa aikaan säästötoimien takia poliisien määrä vähenee 200:lla vuodessa. Poliisiylijohtaja Paateron mukaan säästöjen takia ihmisten perusturvallisuutta ei enää kyetä takaamaan entiseen malliin.
    Kumpi on tärkeämpää: se että poliittinen ja taidemaailman eliitti pääsee patsastelemaan Kukkiksen avajaisiin vai sen takaaminen, ettei rivikansalainen saa puukkoa lapaluiden väliin?

    ps. tämä on pölhöpopulismia parhaimmillaan, mutta minua…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  130. Juhani Salovaara kirjoitti 16.1.2012 kello 20:05

    Mitä enemmän asiaan tutustuu, sitä enemmän ihmettelee mitä ihmettä on tapahtunut suomalaiselle kulttuurielämälle.

    Olen tähän asti vierastanut elitismillä syyttelyä, mutta en enää näe tätä hanketta muuna kuin yrityksenä kilpailla statuskisassa. Guggenheim sattuu olemaan taiteen kohdalla statushierarkiassa ylinnä ja eliitti yrittää kurkottaa siihen nostaakseen itseään muiden nousukkaiden silmissä. Nousukkaiden siksi, että Guggenheimia halunneet maat näyttävät olleen juurikin niitä epätasa-arvoisia maita, joissa nousukkaiden luokka on irronnut muista ja keräilevät statusmerkkejä korostaakseen tätä eroa ja kärttääkseen ulkomaista hyväksyntää.

    Helsingin kauneimmat talot 1900-luvun vaihteen molemmilta puolilta on toki syntynyt samaa kaavaa käyttäen. Rikastunut porvari on halunnut näyttää arvonsa muille ja rakentanut mahtailevan talon itselleen. Rahvas on purjannut ja syytellyt elitismistä, kuten minä nyt tätä G-väkeä. Samalla kaupunki on toki hyötynyt profiilin noustessa ja nyt meillä on perintönä paljon kauniita taloja.

    Se mikä nyt kuitenkin erottaa tämän tuosta entisestä on se, että tämä ei ole asuintalo. Hienossakin asuintalossa asuu vain joku toinen helsinkiläinen, eikä se vaikuta koko kaupungin identiteettiin. Ei vaikka se olisikin massasta erottuva. Kaunis asuintalo olisi lahja kaupunkilaisille.

    Nyt ollaan kuitenkin tuomassa omalla identiteetillä varustettua kulttuurilaitosta toisesta kulttuurista. Ei siksi, että helsinkiläisten sydämmistä puuttuisi juuri Guggenheimin muotoinen pala tai että taide-elämä tarvitsisi uutta näyttelytilaa. Väitän, että nyt äänessä on epäterveellä itsetunnolla varustetut kaverit, joilta puuttuu omat ideat ja kyvyt. Nyt etsitään helppoa ja nopeaa keinoa ostaa statusta ja vieläpä muiden rahoilla.

    Kiasman tukisäätiön takaa näyttää löytyvän paljon samaa porukkaa, joten ilmeisesti nyt syytellään Kiasman vaatimatonta arkkitehtuuria siitä ettei saada taidemuseota lentoon. Uudet seinät eivät kuitenkaan tuo menestystä, jos talon isännällä ei ole homma hallussa.

    Tänään vielä Stubb ilmoitti Helsingin tarvitsevan oman Eiffel-tornin. Olen ihan samaa mieltä, että Helsingillä ei ole mitään syytä olla vaatimaton, mutta Eiffel-tornin takana oli ranskalaisten halu näyttää omat taitonsa maailmannäyttelyssä. Guggenheim Helsinki ei olisi näyte helsinkiläisiltä muille, vaan kaupunkilaisten identiteetistä irtioleva vieras kappale paraatipaikalla.

    Tämän tuloksena olisi vain itsetunnon laskua, kun oman kaupungin kulttuurielämän ylintä edustaisi ulkopuolinen instituutio ja vielä paraatipaikalla. Toki silloin tulisi varmasti jonkinlainen vastajytky ja eloa kulttuuriin, mutta viesti kaupunkilaisille olisi jo annettu. Nyt tässä tulee olo, että helsinkiläisiä laitetaan enempiä kyselemättä kakkoseen. Mieluiten jätettäisiin ne kakkosen laittamiset sinne vaaliuurnille.

    Uskokaa jo, ettei Helsingistä puutu pöhinää siksi, että puuttuisi Guggenheim tai joku muu rakennus, vaan siksi että tekijöiltä puuttuu pöhinää. Ei kaikilta, mutta ainakin näiltä korkeamman kulttuurin edustajilta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  131. Tavallinen Teknikko kirjoitti 16.1.2012 kello 22:23

    Ottaisin mielelläni USAsta vastaan tällaista kulttuuria kuin pelkästään kuvataidetta. Tässä NYTimesin videossa valmistetaan leipää ja sillä tavalla, että täälläkin vastaavan leivän teko onnistuu hyvin. Eli mielummin ottaisin vastaan
    Guggeinheim-aatteen tilalle leipomotalon kanavatalon paikalle.

    Leivän taikinointia ja paistoa New Yorkissa :
    http://www.youtube.com/watch?v=13Ah9ES2yTU

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  132. Entinen vihreiden äänestäjä kirjoitti 16.1.2012 kello 22:35

    Itse pelkään, että Guggenheim-museo tietäisi myös suomalaisen taiteen alasajoa ja korvautumista pitkälti ulkomaisella. Sekä mahdollisesti myös taiteen politisoitumista, kun Kokoomusväki huomaa tilaisuutensa tulleen ja pistää vaivihkaa taidemaailma oikeistolaisen ohjauksen alle.

    Samalla kun Guggenheimiin syydettäisiin rahaa, niin ilmeisesti muuta toimintaa ajettaisiin pitkälti alas. Ja missä määrin Guggenheimia ohjattaisiin Yhdysvalloista käsin? Minusta myös merkillepantavaa on se, että hankkeessa on niin paljon taustalla nimenomaan oikeistolaisia tai jollain tavalla Israeliin sidonnaisuuksia olevia henkilöitä. Janne Gallen-Kallela-Sirénkin on ollut useamman vuoden Jerusalemissa töissä. Tarkoittaisiko tämä jatkossa sitä, että vasemmistolaisten tai Israeliin kriittisesti suhtautuvien taiteilijoiden työt saattaisivat joutua boikottiin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  133. Entinen vihreiden äänestäjä kirjoitti 16.1.2012 kello 23:15

    Löysin täältä listan Guggenheim-museon kannattajiksi ilmoittautuneista. Kannattaa pistää korvan taakse kunnallisvaaleja ajatellen:

    http://fi-lib.blogspot.com/2012/01/alkaa-aanestako-guggenheim-museon.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  134. SW kirjoitti 17.1.2012 kello 8:55

    “Ei ole oikein, jos helsinkiläiset yksin joutuvat rahoittamaan tämän ja muut osapuolet odottavat vain rahojen virtaamista itselleen”

    Olen tästä asiasta täysin eri mieltä. Muu suomi rahoittaa jo muutenkin pääkaupungin toimintoja ja välillisesti myös pääkaupunkiseudun palveluelinkeinoja vähintäänkin riittävästi. Jos Helsinki päättää museon rakentaa, niin tehköön sen ihan omin rahoin.Verorahoja siihen ei saa sijoittaa. On lisäksi hyvin vaikea nähdä miten sieltä rupeaisikaan rahaa suorastaan virtaamaan muualle suomeen!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  135. tcrown kirjoitti 17.1.2012 kello 9:04

    Minä en normaalisti harrasta kovin aktiivisesti mielenosoituksia enkä sosiaalista mediaa, mutta jos joku perustaa Facebookkiin ” Ei Guggenheimille, tavataan torilla 15.2.2012″-ryhmän, niin saattaisinpa jopa vaivautua paikalle. Harvoin näkee näin härskiä veronmaksajien rahojen puhallusta.

    http://www.hs.fi/kulttuuri/Guggenheim-sopimuksesta+vet%C3%A4ytyminen+maksaisi+miljoonia+euroja/a1305553512459

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  136. anonyymi kirjoitti 17.1.2012 kello 9:06

    ARI:
    Guggenheim-projekti on osoitus eliitin nurinkurisesta arvomaailmasta. Guggenheimiin ollaan valmiita laittamaan vähintään se 140 miljoonaa, mutta samaa aikaan säästötoimien takia poliisien määrä vähenee 200:lla vuodessa. Poliisiylijohtaja Paateron mukaan säästöjen takia ihmisten perusturvallisuutta ei enää kyetä takaamaan entiseen malliin.

    Toisaalta Paaterolla on tunnetusti suuri suu ja 200 poliisia kyllä joutaakin mennä, jos heitä riittää Internetin sensurointiin asti ja mielenosoittajien ympäröimiseen 10-kertaisella ylivoimalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  137. stupidusATmailDOTcom kirjoitti 17.1.2012 kello 10:48

    Osmo Soininvaara:
    Tiedeän ihmisiä, jotka ovat tehneet Helsingistä matkan Tukholmaan vain käydäkseen Moderna Museetissa. Tietysti matkan aikana tehtiin muutakin.

    Ei tällaisia argumentteja, pliis.

    Keskivertoturisti viipyy Helsingissä kaksi (2) päivää. Ne turistit jotka ylipäätään käyvät kylttyyriä kuluttamassa, visiteeraavat nyt Kiasmassa.

    Jos Gugge tulee kaupunkiin, he käyvät siellä ja Kiasma (tai Ateneum, tai Luonnontieteellinen museo, tai Heureka(?), tai…) jää väliin. Ei siksi ettei olisi rahaa käydä molemmissa/kaikissa, vaan siksi, ettei tähän ole sen enempää aikaa kuin “jaksamistakaan”. Oden logiikkaa myötäillen: matkalla halutaan usein/yleensä/aina(?) tehdä muutakin kuin “vain” katsella taidetta seinillä.

    Tämä on se oletus josta on lähdettävä liikkeelle kun ao. hankkeen järkevyyttä pohditaan.

    Ei Kiasmassakaan varsinaisesti ruuhkaa ole (paitsi kun sisäänpääsy on ilmaista). Ainakin toistaiseksi “taidetta harrastamattomien” massat kaikkien näiden satojen/tuhansien(?) taidebändäreiden viulut aina lopulta maksaa. Tietysti itkien, mutta kuitenkin.

    Kohtuuden nimissä parempi väki tietysti maksaa monin tavoin alaluokan mundaanista oman itsetuhonsa jouduttamisesta että heidän eeppisemmistä ja usein kohtalokkaistakin juoppuhulluusepisodeista.

    Kyllähän sitä mielellään välttää julkisia käyttämästä kun siellä haisee kuitenkin se pieru ja rantojen miehiä koristavat pissi-oksennus-cocktailit. Muuten kyllä, tietysti. Tai no, jotenkin nuo uupperafiilikset vähän latistuu rahvaan eloa seuratessa. Tai siis jos joutuisi seuraamaan.

    Allekirjoittaneelta riittää kyllä ymmärrystä pienen ihmisen tuohtumukseen kun mikään määrä taidetta ei ole “eliitille”/nirisijöille riittävästi.

    Varsinkin näin ikilaman alla – neljäskö vuosi tässä jo on meneillään? Kukapa näitä laskee…

    Aina kun rahasta maristaan joku kiiruhtaa toteamaan, että taide on kuulkaas investointi. Tämän jälkeen kaikkien tulee ymmärtää, että asiasta ei ole enää syytä keskustella ellei halua tulla leimatuksi sivistymättömäksi, kuolaavaksi puoli-ihmiseksi.

    Miksi sitten on niin kertakaikkisen vastenmielinen ajatus, että puuhamiehet ottaisivat kerrankin lakin kauniisti kouraan ja lähtisivät reilusti ja pää pystyssä kerjuulle? Kyseessähän on investointi. Kaikki voittavat eikä kukaan koskaan häviä näissä investoinneissa.

    Vihreätkään eivät turismin lisäämispyrkimyksissään suinkaan edistä saastuttamista, vaan uusien, tajunnanräjäyttävien kulttuurikokemuksien laajentumista ihan kaikille kansanosille ja -tasoille. Vaikka Pertti-poromies Petsamosta ei edelleenkään haluaisi edes pieraista Helsinkiin päin, mutta kun tuo vaimu prkl uhkaa erota jos ei kukkenheimiin naistaan vie taiteilemaan.

    Eiku miten se nyt taas menikään…

    Ihan kuriositeettina olisi piristävää nyt nähdä saisiko “eliitti” – jos oikein yrittäisi – itse kolehdin kasaan jolla tätä mystistä G-pistettä ja vautsivau-arkkitehtuurin tykintä helmeä voitaisiin ihastella alkuinnostuksen jälkeen sivistyneen arvaukseni mukaan turvallisen etäisyyden päästä, ulkoapäin, kaffeplörön ja munkin mutustamisen oheisnautintona Kauppatorilta käsin.

    Oikeastaan ainoa hyvä argumentti G:n puolesta löytyi hesarin sunnuntain kulttuurisivuilta. Siellä rikas perijä, anteeksi, self-made man ja Solomon R. Guggenheimin säätiön hallituksen jäsen, Carl Gustaf “Kisu” Ehrnrooth sanoo näin: “Jos Helsinkiin rakennettaisiin oma Guggenheim, isojen näyttelyiden pystyttäminen olisi verkoston jäsenelle huomattavasti halvempaa kuin ulkopuoliselle.”

    Minä luen tämän niin, että G päin vastoin säästäisi tulevia taidemenoja… eikusiis investointeja (siis olettaen, että tällaisia isoja näyttelyitä on Helsinkiin tulossa jollain aikajänteellä joka tapauksessa).

    Jos se menisi näin, kyllä hanketta voisi kerrankin kutsua rehellisesti investoinniksi – ja vieläpä hyväksi sellaiseksi. Usko siirtää tunnetusti vuoriakin. Niin varmasti tälläkin kertaa. Huolimatta mitä kansa tästä kaikesta onkaan mieltä.

    Allekirjoittanutkin näkee enemmän järkeä eräiden muiden kommentoijien tavoin siinä, että tuotaisiin nykyistä paremmin esille kaunista pääkaupunkiamme.

    Esimerkiksi muutamina kesinä järjestetyt sisäpihojen arkkitehtuuria esittelevät kierrokset ovat olleet paitsi tavattoman suosittuja myös uskomattoman edullisia järjestää. Suurin yksittäinen investointikulu tulevalle kesälle olisi joukkojen jakaminen pienempiin ryhmiin ja kuuluvampien megafonien ostaminen/lainaaminen.

    En tiedä mikä taho näistä järjestelyistä on vastannut, mutta en olisi yllättynyt jos paljastuisi, että kierrosta johtanut arkkitehti hoitelisi hommaa ihan omaksi ja muiden iloksi/sivistämiseksi. Muutamat muut joukkoja ohjanneet lienevät olleen arkkitehtuurin tms. opiskelijoita. Ainakin kuulijoille tilaisuudet ovat olleet (tähän asti) ilmaisia. Joten luonnollisesti se potentiaalinen riski on olemassa, että lasoli-Lassekin voi innostua kulttuurista kuulemaan raittiissa kesäillassa…

    Helsingissä asuvien ongelma on juuri tässä, että he eivät edes itse tunne kotinurkkiaan. Helsingistä löytyy uskomattoman moni-ilmeistä asuinaluetta ja asumista johon jokaisen soisi tutustuvan paremmin ja jota todella kehtaisi ulukomaan ihmeillekin näyttää.

    Mutta ostetaan vaan lisää seiniä ja vuoroin lämmitellään ja sitten taas jäähdytetään näitä tyhjiä tiloja. Planeettamme kiittää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  138. Liian vanha kirjoitti 17.1.2012 kello 12:07

    Mielenkiintoinen on Gallen-Kallelan rooli viestien välittäjänä.
    On vaikea uskoa, että hän vain forwardaa viestejä osapuolten välillä, siihen hän on aivan liian korkeassa asemassa.
    Eli hän on neuvottelujen aktiivinen osapuoli ainakin jossain määrin ja vaikuttaa asioihin

    Päätöksenteon suhteen hän voi olla jäävi, mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että hän toimii asemansa vuoksi asiantuntijana , jolla on vaikutusvaltaa lopputulemaan

    Silloin täyttyvät monet korruption tunnusmerkit

    1. Eturistiriita

    GK ja hänen puolisonsa on tämän liiketoimen ansiosta palkattu toisen osapuolen edustajan firmaan töihin.
    Vaikka GK vakuuttaa palkattomuutta ja pyyteettömyyttä niin se voidaan piilottaa esim puolison palkkaan tai maksaa ulkomailla eli epäilys on syntynyt.
    Jos GK olisi pysäköinnin valvonnan esimies niin silloin epäilyä ei syntyisi

    2.Korruptio

    Optulan selvityksen mukan toimivallan vastaisella korruptiolla tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilö tarjoaa lahjusta vastaan palvelua, joka ei kuulu hänen toimivaltaansa.

    Eli ei tarvitse olla edes toimivaltainen asiassa, jotta syyllistyy korruptioon

    Eli Helsingin kaupungin kannattaisi miettiä muustakin kuin jääviysnäkökulmasta neuvottelijan asemaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  139. Jari Peltoranta kirjoitti 17.1.2012 kello 12:20

    Guggenheimin rakennuskustannukset noussevat vielä

    HS 16.1. esitteli Guggenheimin markkinointiryhmän laskelmaa realistisemman arvion Guggenheim-museon kuluista. Jutusta puuttuu vielä yksi oleellinen lisäkustannus. Tällaiset rakennusprojektit tulevat säännönmukaisesti aina kalliimmiksi kuin ennakkolaskelmissa arvioidaan.

    Otetaan vertailukohta tuoreesta päästä – Musiikkitalo. Hankkeen kokonaiskustannusarvioksi esitettiin 95 miljoonaa euroa, kun Kaupunginvaltuusto antoi siunauksensa rakentamiselle helmikuussa 2004. Ja kuinkas kävikään? Talo maksoi valmistuttuaan 166 miljoonaa euroa, jonka päälle tulivat vielä 23 miljoonan laitteistokustannukset, eli yhteensä 189 miljoonaa euroa. Käytännössä rakennuskustannusarvio kaksinkertaistui.

    Jos Guggenheimin rakentamiselle kävisi samalla tavoin, olisi rakennuksen lopullinen hinta noin 280 miljoonaa euroa.

    Kun tämä lisäkustannusmahdollisuus ja Bergholmin esittämä 150 miljoonan euron kulurealismilaskelma ynnätään yhteen, voi Guggenheimin lopullinen hintalappu olla 290 miljoonaa euroa suurempi kuin Guggenheimin markkinointitoimikunnan esittämä laskelma.

    Tosin hintalapulla ei hanketta ajavien puolella näytä olevan kovin suurta merkitystä. Henkeä voisi kuvata takavuosien menestysiskelmää siteeraten: “Rahaa on, takaan sen!”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  140. uusvanha vihreä kirjoitti 17.1.2012 kello 12:32

    Gallen-Kallela-Sirenin esteellisyyden kohdalla pätee nähdäkseni vanha sanonta: niin on, jos siltä näyttää. Siis on.
    Muutoin ihmettelen, miten Guggenheim-hanketta edes yritetään perustella “investointina”. Jos se on todellinen investointi, sataprosenttinen yksityinen rahoitus löytyy varmasti, myös käyttökustannuksiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  141. Henri Weijo kirjoitti 17.1.2012 kello 13:25

    Jari Peltoranta,

    Jonkin verran erinäisiä verkkokeskusteluja seuranneena olen saanut käsityksen, että tuossa Guggenheim-esityksessä yleisesti positiivista on ollut se, että sen rakennuskustannusarviota pidetään suhteellisen realistisena. Musiikkitalo budjetointiin aikoinaan tietoisesti selvästi alle, koska sitä vastustettiin niin vahvasti (ennen kaikkea Makasiinien puolustajat). Kun projekti oli saatu käyntiin niin lisäkulut oli helppo saada kiristettyä levittelemällä käsiä että “nyt kävi näin.”

    Pitää myös muistaa, että Musiikkitalo on pinta-alaltaan noin kolminkertainen suhteessa ehdotettuun Guggenheimiin (12 000m2 vs. 36 000m2) ja Musiikkitalon jokainen konserttisali vaati akustista tuunausta (itse Musiikkitalon tonttikin oli haastava tässä suhteessa), tosin kuin Guggenheimin näyttelysalit. Guggenheimin kustannuksia suhteessa Musiikkitaloon nostanee näyttävä julkisivu, jos siitä siis tulee kunnon wau-arkkitehtuuria. Mutta ymmärtääkseni arkkitehtikilpailun briefissä on jo teroitettu Helsingin politiikkaa, että tuo maisema on “herkkä” joten Bilbaon Guggenheimin tai Sydneyn Oopperatalon veroista kompleksia ulkoasua tuskin nähdään. Tämä toisaalta tarkoittanee myös sitä, että Guggenheim-projekti ei tuolla tontilla kannata koska siihen ei voi oikein hyväksyä sellaista Stubbin kaipaamaa “Suomen Eifel-tornia.”

    Mutta siis yleisesti ottaen sanoisin että se ehdotettu budjetti kuulostaa melko realistiselta. Eniten siinä pelottaa vain suomalainen rakentaminen, joka on kerta toisensa jälkeen onnistunut vesittämään “kustannussyistä” paperilla upeilta näyttäneitä projekteja (Hartwall Areena, Kampin keskus ja jopa Musiikkitalo).

    Se olisi kyllä melkoinen skandaali jos vaikka jostain Frank Genryn designistä tehtäisiin harmaa Ideapark aaltopeltilaatikko. Siinä olis Suomibrandiä kerrakseen!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  142. Chapelo kirjoitti 17.1.2012 kello 14:03

    Guggenheim-hanke on tyypillinen “Day-light robbery” amerikkalaiseen tyyliin. Säätiö on kolunnut Euroopan takapihoja ja todennut, että Suomi on muihin Itä-Euroopan maihin verrattuna kyllin vakaa ja varakas yhteiskunta, jolta voi lypsää fyffeä seuraavat 20 vuotta. Kireä aikataulu on täysin harkittu ja laskelmoitu: hypen vallassa olevien päättäjien halutaan tekevän ratkaisu ennen kuin he heräävät hurmiostaan. Helsingin kaupunginvaltuutettujen on syytä muistaa, että he ovat tekemässä päätöstä myös meidän ulko-helsinkiläisten puolesta, sillä tuskin Helsinki pystyy yksin kantamaan moisia kustannuksia. Ei ainakaan sulkematta Kaupungin taidemuseon lisäksi taas muutamaa terveyskeskusta ja päiväkotia. – Mihin Helsinki ylipäänsä tarvitsee Guggenheim-museota? Suomi ylpeilee olevansa arkkitehtuurin ja muotoilun huippumaa, mutta tähän päivään mennessä ei ole saatu aikaan kunnollisia pysyviä näyttelytiloja tai museota, jossa näitä aloja esiteltäisiin. Nyt kun Helsinki on muotoilupääkaupunki, olisi luullut, että kaupunki (ja valtio) olisi tehnyt aloitteen tällaisen museon rakentamisesta. Joku sivutila ja vaihtuvat näyttelyt kaavaillussa Guggessa ei todellakaan ole riittävä eikä varsinkaan statukseltaa suomalainen arkkitehtuuri- ja muotoilumuseo. Outi Berghäll esitti Helsingin Sanomissa 3.12.11 hyvin perustellun ehdotuksen taidemuseon sijoittamisesta Hanasaaren voimalan tyhjiksi jääviin tiloihin. Vielä paremmin sinne sopisi arkkitehtuuri- ja muotoilumuseo. Etuina hieno arkkitehtuuri, upea sijainti meren rannalla ja huomattavasti helpommat liikenneolosuhteet kuin Katajanokalla. Olen vakuuttunut siitä, että museosta saataisiin taitavalla näyttelypolitiikalla ja markkinoinnilla (ja kotimaisin voimin!) vähintään yhtä vetävä turistirysä kuin jostakin Katajanokan rannalla liihottelevasta titanium-hökkelistä (sillä huolestuttavan moni hanketta puoltava näyttää vain automaattisesti ajattelevan bilbaomaista rakennusta Katajanokan ahtaalla laiturilla). – Mikäli Helsingin Vihreät valtuutetut nyt puoltavat G-hanketta, Vihreät osoittavat lopullisesti kuuluvansa konservatiiviseen ääriporvaristoon ja minustakin tulee entinen vihreiden äänestäjä ensi kunnallisvaaleissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  143. Jari Peltoranta kirjoitti 17.1.2012 kello 15:30

    Henri Weijo,

    Juuri tuollaista Musiikkitalon kaltaista vedätystä pelkään tässäkin hankkeessa. Toivottavasti niin pitkälle ei päästä.

    Toisaalta, jos Katajanokalla ei nähdä Bilbaon kaltaista Wau-museota, ei luultavasti nähdä mainoksissa täkyiksi heitettyjä yleisömääriäkään.

    Vertailukohdaksi voidaan ottaa Berliinin vaatimattomammalla ulkoasulla toteutettu Guggenheim-museo. Siellä käy vuodessa 140 000 kävijää, vaikka Berliinissä on 7 kertaa enemmän asukkaita kuin Suomessa. Kaupunki on myös huippusuosittu matkailukaupunki.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  144. Tuomas S. kirjoitti 17.1.2012 kello 17:11

    Osmokin voisi vähän kommentoida tätä selvitystä. 2,5 miljoonalla eurolla saatiin lista Helsingin ympäristössä toimivista museoista (joista tosin oli unohdettu esim. Kumu), ilmakuvia alueesta ja huonosti jäsennelty lista erilaisista hankkeista ja projekteista, joista osa on OKM:n visioita, osa omia projekteja, osa Guggenheimin New Yorkin toimiston juttuja.

    Missään kohtaa raportissa ei ole mitään järkevää kustannuslaskemaosiota eikä oikein edes perusteluja sille, miten noihin kolmeen skenaarioon on päädytty.

    Kaiken huippuna on raportin ymmärtäminen jotenkin… raportiksi. Kysymyksessä on Guggenheim- säätiön itsensä kirjoittama mainos siitä pitäisikö Guggenheim rakentaa helsinkiin. No Guggenheimin mielestä totta hitossa pitäis, aika yllättävästi.

    Seuraavaksi Helsingin kaupunki varmasti tilaa VW-autolta joukkoliikenneselvityksen tai Bombardierilta vision ratikkaverkoston mahdollisista kehitystarpeista.

    Jonkin verran olen kuntapolitiikkaa katsellut enkä ole kuuna päivänä kuullut että yksittäinen raportti maksaisi 2 500 000 euroa- puhumattakaan että sen kirjoittaisi taho josta päätös pitäisi tehdä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  145. stupidusATmailDOTcom kirjoitti 17.1.2012 kello 17:21

    Vielä jäi jotain hampaankoloon…

    Juhani Salovaara:

    Terveellä itsetunnolla varustettu kaupunki tekisi itse oman maailmankuulun museonsa vähitellen, eikä alentuisi ostamaan vierasta brandia ja maksamaan kiinteitä kuluja siitä. Voisi tuon Kiasmankin kanssa hullutella, jos ollaan valmiita ostamaan kalliilla arkkitehtuuria parhailta. Missä kunnianhimo? Ei helsinkiläisten itsetunto siitä nouse, että muut tulevat hoitamaan omaa sivugalleriaa tänne.

    Salovaara on mietteissään oikeilla jäljillä.

    Terveempää itsetuntoa osoittava kaupunki varmaankin pärjäisi mainiosti näillä nykyisilläkin museoilla.

    Käsi ylös kuinka moni osaa luetella kaikki Helsingissä sijaitsevat museot?

    Aivan, en minäkään osaa. Mutta 57 niitä on. Ja lisää löytyy Espoosta ja Vantaalta.

    Minusta eri osa-alueet on jo riittävän hyvin edustettuina. Kännykkämuseo olisi ehkä kannattanut aikoinaan perustaa jonkin museon nurkkaan niin olisi useampi turisti saattanut reissuiltaan muistaa edes sen ketkä ovat suunnitelleet heidänkin kännykkänsä. Siinä sitä olisi ollut paljon puhuttua käyttödisainia.

    Nyt kun aika on jo ajanut tällaisen yhden kansallisen monoliitin ohi, tuskin “tarvetta” moiseen säilömiseen enää edes on. Eiku.. sittenhän se nimenomaan jo joutaisikin museoon?

    Kännykkäosion voisi varmaan liittää luontevaksi jatkoksi Suomen Tietojenkäsittelymuseon kokoelmiin? Ai niin, ei voikaan kun se sijaitsee jossain maakunnissa, missä lie Jyväskylässä. Varmaan vielä kahdessa(!) erillisessä rakennuksessa. Ja varmaan nuo rakennukset toimivat samaan aikaan myös muussa käytössä. Vaikkapa.. mmm… yliopistona ja ammattikorkeakouluna. Just j.t.n. tollast tyypillist landehölmöilyy, tietsä?

    Ei, kyllä se olisi parempi, että tuokin museo olisi stadissa. Ja jossain uudessa, tai ainakin hemmetin kalliissa, monumentissa.

    ***

    Eikö taiteen puutteen sijasta kyse olekin todellisuudessa kroonisesta taideähkystä? Ja kenties pitkälle edenneestä, ehkä jo parantumattomastakin, idiot… elitismistä?

    Siis, 57 museota. Onhan se, miten tämän kauniisti muotoilisi, aika paljon. Nuorisokielellä ilmaisten käsittääkseni: ihan v—sti!

    Mutta tiedättekö kullannuput missä museossa jokainen taide-elitisti haluaisi edes kerran elämässään vierailla?

    Tietysti sellaisessa joka voi väittää pitävänsä sisällään 56 museota – in yer face Bilbao!! (Sillä Seurasaaren siirtäminen saattaisi osoittautua turhan hankalaksi, monellakin tavalla. Muistaako joku vielä seuriksen? Siellä on niitä vanhoja tönöjä ja oravia. Löytyykö Bilbaosta? Entä Lontoosta, tai Nykistä? Ei, ei ja vielä kerran ei. Tukholmalla tietysti on. Yhyy, uniikkiuuden asteemme on siis ihan säälittävää.).

    Vaikka se sitten sijaitsisikin Vantaan teollisuusalueella. Ja käytöstä poistetuissa peltihalleissa. Logistiikkakin olisi jo kätevästi mietittynä ja mikä tärkeintä: valmiina. Maakunnista pääsee bussijunayhdistelmillä ja tilausbusseilla. Ulkomaanelävätkin voisivat ottaa taksin suoraan Vanda SuperDuper Museum Extravanganza Komplexiin, ja lentää heti takas himaan. Sillä mitäpä sitä enää mitään tuomiokirkkoja ja pressanpalatseja katselemaan jonnekin kakkos-, kolmosluokan perifeeriseen pääkaupunkiin. Onhan nuita nähty.

    Mission accomplished.

    ***

    Oikeammin kyse onkin siitä, että kylttyyrinystävä haluaa todellisuudessa poimia vain rusinat pullasta. Ateneumin Picasso -näyttelyyn suorastaan rynnittiin koska ukon nimi on tuttu ala-asteikäisellekin.

    Ja Odelle ihan tiedoksi, että jos 300 000 oli kävijämäärä, niin kyllä se vastaa ihan “todellista” kiinnostuksenkin määrää – vaikka epäilemättä järjetön etukäteishypettäminen jokseenkin kaikissa medioissa myös saattoi lisätä niidenkin mielenkiintoa jotka eivät normaalisti/milloinkaan käy taidenäyttelyissä. Varsinkin jos ja kun ko. näyttely kesti neljä (4!) kuukautta ja sinne pääsi halutessaan ihan jok’ikisenä päivänä 6-10 tunniksi patsastelemaan. Jos joku väittää tosissaan ettei ollut mahdollisuutta päästä näyttelyyn, niin vikaa on lääkityksessä ja/tai ajanhallinnassa, ei käytännön järjestelyissä.

    Siksi Guernican äärellekin pikakävellään koska se “nyt vaan kuuluu nähdä” – aivan kuten, Louvresta voidaan lähteä vapautunein mielin jahka ollaan olkapäätaisteltu kelmeässä valossa uivan pikkuruisen normimuotokuvan äärelle.

    Emme me ainakaan Suomessa keskustele taiteesta – puhumattakaan taiteen laadusta – koska täällä sekä taiteen tekeminen että taiteen tekijät on mystifioitu ja siksi myös yliglorifioitu.

    Meillä kyllä koulutetaan taiteen maistereita, mutta missä se näkyy? Osaatko nimetä viisi “nuorta” suomalaista kuvataiteilijaa nimeltä? Tai edes kaksi? Allekirjoittaneellekin tulee mieleen vain Jani Leinonen enemmän tai vähemmän infantiilien mediatempausten “ansiosta”. Töistä en muista mitään. Toinen joka sentään on töistään jäänyt mieleen on Kim Simonsson (vaikka en itse veistäjää perinteisenä kuvataitelijana pidäkään). Miksi emme esimerkiksi panostaisi enemmän sarjakuvataiteeseen kun sillä saralla menestystä ja tunnettavuutta on faktisesti saavutettu? Ai niin, kun se on sitä arhinmäkeläistä/soinilaista alakulttuuria. Niinhän se olikin.

    Ei esimerkiksi Guernica ole vaikuttava siksi, että niin pitää ajatella.

    Se on vaikuttava siksi, että siinä välittyy tunnetasolla sodan järjettömyys ja mielivaltainen väkivalta ylipäätään, siitäkin huolimatta, että elostelija-taiteilija ei itse suvainnut nähdä ko. maalauksessa tällaista ja tuskin muunkaanlaista tulkintaa.

    Siis, tekijän intentioista huolimatta maalaus onnistui sanomaan elävästä elämästä jotain olennaista ja pysyvää.

    Vielä ei ole kävellyt vastaan taiteilijaa joka olisi tullut itse kertomaan mitä on taiteellaan halunnut sanoa. Silloin allekirjoittaneen olisi edes mahdollista esittää taiteilijalle sellainenkin väite, ettei hän ole tässä onnistunut kovinkaan hyvin, jos ylipäätään. Kas, tässä sitä olisi tätä myyttistä taiteen vuoropuhelua. Se, miten keskustelu tästä jatkuisi, olisi erittäin mielenkiintoista, suorastaan nautinnollista, koettavaa.

    ***

    Ken todella haluaa yrittää ymmärtää miksi Guggenheim Bilbaossa paitsi onnistui myös ylitti odotukset, ja miksi Helsingin G todennäköisesti vastaavasti epäonnistuisi (kuten toistaiseksi kaikille muille Bilbaon jälkeisille G-hankkeille on käynyt – ellei G-aatteen kannattaja sitten pidä onnistumisena sitä, että päätetään yksinkertaisesti kutsua pinta-alan suhteen alle 20×20 metrin näyttelytilaa Saksan Guggenheimiksi. Se, että Abu Dhabin öljysheikit rakentavat par’aikaa länkkäreille ja muille rikkaille mautonta kulttuurin disneyworldiä keinomaalle johon tulee luonnollisesti sekä Gugge että uusi Louvre ja allah tietää mitä muuta, ei ainakaan allekirjoittanut yhtäältä yllätä yhtään eikä toisaalta vakuuta hankkeen järkevyydestä yhtään missään jo olemassa olevassa kaupungissa joka ei kärsi samansuuntaisista ongelmista joista Bilbao ennen Gugge-aikakautta tunnetusti kärsi), ja mitä vaihtoehtoiskustannuksia näistä hankkeista kuitenkin aina väistämättä seuraa, tekee viisasti lukemalla seuraavat vanhat, mutta edelleen ajankohtaiset, perehdytykset kimuranttiin aiheeseen.

    Lue ensin:“Bilbaon” yliopiston taloudellinen selvitys.

    Lue seuraavaksi:Yale:n yliopiston globalisaation tutkimuskeskuksen edellistä laajempi näkökulma.

    Ohikulkijalle (13.1.2012 kello 17:13):
    “—yhtä aikaa näyttävä ja ympäristöönsä sopeutuva—” on oksymoron. Molempia ei voi saada. Bilbaon Guggenheim ei istu ympäristöönsä, vaan huutaa sieltä omaa ainutlaatuisuuttaa niin ettei kukaan myöhemmin muista kaupungissa muita rakennuksia olleenkaan. Case: Sydney.

    Odelle ja muille jotka ovat todistetusti joskus käyneet ulkomailla museoissa, jopa ihan varta vasten, ja niistä kovasti viehättyneet:
    Tietysti Gugge pitää rakentaa jos joku sitä oikein kovasti tahtoo ja vaatii. Ihan huvikseen jengi täällä vain änkyröi ja kitisee turhasta.

    Markku af Heurlinilla on validi pointti siinä, että G:n brändi voi vaikuttaa positiivisen sijaan negatiivisesti. Puretaanko rakennus siinä vaiheessa kun negatiiviset vibesit ottavat kunnolla tuulta alleen vaarantaen koko Helsingin imagon? Ei liene pelättävissä, että vuosikymmenen tai muutaman päästä näitä Guggenheimeja aletaan kutsua taiteen McDonaldseiksi?

    Toki designslummailustakin voi tulla (ja epäilemättä tuleekin) jossain vaiheessa trendikästä, tyyliin: “LOL! Guggenheim! Kiaasma! Musiikitallo! Suomalaista megaurpoutta! Helsinskyyn on ihan jokaisen pakko päästä vetään once-in-a-lifetime taideöverit! Ihan parhautta!”

    -allekirjoittanut

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  146. Beta kirjoitti 17.1.2012 kello 19:17

    Miksi Museo pitäisi sijoittaa kiistämättä Suomen parhaalle paikalle? Kun se on näinkin kova yleisömagneetti niin eikö Töölö tai Pasila olisi parempi että Turistit näkisivät enemmän Helsinkiä ja näin vältyttäisiin keskustan ruuhkauttamiselta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  147. aleksis salusjärvi kirjoitti 17.1.2012 kello 19:59

    Tää tarina alkaa menettää viimeistäkin tolkullisuutta. Janne GKS messuaa televisiossa, että kysesssä on analfabeettisen kulttuurin vastavallankumous.

    Hän on myös hankkeen hoitajana tehnyt tässä suhteessa esimerkillistä työtä: monumentti rakennetaan jonkun jostain hankkimilla rahoilla syrjäyttämään kaupungin taidemuseotoiminta, jota sitten joku muu ehkä jatkaa jossain toisaalla, ja yksityisen rahoituksen hoitamista joku alkaa joskus järjestämään jossain yhteydessä, minkä lisäksi valtio on jossain suhteessa hankkeen takana, josta jollain tavoin päätetään kuntatasolla.

    Aika selvä kuvio vai mitä? Ja näistä faktoista on nyt sitten maksettu pari milliä, minkä jälkeen lyödään leima velvoittavaan paperiin. Tähän kaikkeen on kaksi viikkoa aikaa.

    Ja kuntapäättäjistä suurin osa seisoo GKS:n takana.

    Jumalauta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  148. Liian vanha kirjoitti 17.1.2012 kello 21:06

    G kulutkin ovat 20 vuoden laskennassa mahatvat

    Selvityksessä n 315 miljoonaa euroa ja kun siihen lisätään tontin arvo n 50 miljoonaa ja rakennuksen todellinen budjetti eli n 140 miljoonaa ylitys niin kulut ovat n 500 miljoonaa euroa eli 25 miljoonaa per vuosi

    Jotta summa voitaisiin haalia kasaan niin lipun hinna pitäisi olla 50 euroa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  149. Liian vanha kirjoitti 17.1.2012 kello 21:06

    Todellisuudessa nuo rahat saadan leikkaamalla terveys-ja sosiaalipalveluista

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  150. ARI kirjoitti 17.1.2012 kello 21:11

    Kommentti presidenttiehdokkaalta:

    “Kun aina sanotaan, että Guggenheim on niin hyvä bisnes, niin annetaan se sitten bisnekselle. Ei käytetä veronmaksajien varoja”. Pekka Haavisto (vihr).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  151. anonyymi kirjoitti 18.1.2012 kello 1:05

    Liian vanha:
    Eli Helsingin kaupungin kannattaisi miettiä muustakin kuin jääviysnäkökulmasta neuvottelijan asemaa.

    Jos nyt edes siltä kannalta oikeasti tutkittaisiin!
    Päätöksentekijä saa vastapuolen neuvottelijalta palkkiotehtävän. Tältähän se kovasti ainakin näyttää. Ja jos se siltä edes yhtään näyttää niin jääviysvaatimukset täyttyvät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  152. Hanna kirjoitti 18.1.2012 kello 1:41
  153. Tiedemies kirjoitti 18.1.2012 kello 8:02

    Kaikesta päätellen, mitä tässä on nyt nähty, niin GKS kuuluisi lähinnä leivättömän pöydän ääreen monen muun tämän hankkeen puuhamiehen kanssa. Selvitystyö on ollut kahdella dekadilla ylihintainen, eli nyt jo on varastettu miljoonia.

    Nyt sitten pitäisi muka antaa lisää pari dekadia, että muutama dekadentti “taiteen ystävä” voisi täyttää taskujaan veronmaksajien rahoilla?

    Ja tätä myydään “investointina”.

    Ja se on pakko antaa se raha, koska muuten on analfabeetti ja kulttuurin vihollinen? Tai vielä pahempaa, populisti. Mitä jos nyt joku jota vielä arvostetaan, uskaltaisi sanoa, ettei keisarilla ole vaatteita. Presidenttiehdokkaille iso peukku kyllä tämän vastustamisesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  154. Risto kirjoitti 18.1.2012 kello 10:17

    Muutejn, onko vika hakumenetelmässäni, vai jossakin merkityksellisemmässä, kun “wow architecture” haku Googlessa antaa esimäiseksi tulokseksi World of Warcraftia ja sen jälkeen valtaosa ensimmäisestä tulossivusta käsitteleekin Helsinkiä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  155. Markku af Heurlin kirjoitti 18.1.2012 kello 11:30

    Uutinen päivän HS:

    Helsinki joutuu aluksi maksamaan Guggenheimin museon lisenssimaksut kaupungin varoista, vaikka ne on tarkoitus kerätä myöhemmin yksityisilta rahoittajilta. Kaupunki tarvitsee lisenssimaksuihin lähes kaksi miljoonaa euroa.

    “Jos päätöksentekoelimet hyväksyvät sopimukset, kaupunki voi tilapäisesti rahoittaa lisenssimaksun. Sitten kun yksityisrahoitusta on saatu, raha palautuu kaupungille”, kaupunginjohtaja Jussi Pajunen sanoo.

    Outoa: Kuvittelisi JGKS:n ja Kisu Ehrnroothin uskoneen tähän hankkeeseen niin paljon, että olivat jo valmiiksi laittaneet hatun kiertämään ja keränneet ainakin kahden ensimmäisen vuoden lisenssimaksut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  156. Jouko Ollila kirjoitti 18.1.2012 kello 17:46

    Risto:
    Muutejn, onko vika hakumenetelmässäni, vai jossakin merkityksellisemmässä, kun “wow architecture” haku Googlessa antaa esimäiseksi tulokseksi World of Warcraftia ja sen jälkeen valtaosa ensimmäisestä tulossivusta käsitteleekin Helsinkiä?

    Googlen ominaisuus. Antaa Suomessa suomalaisia kiinnostavia tuloksia. Esimerkiksi Englannissa hakutulokset olisivat ihan toisen näköiset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  157. Ville kirjoitti 18.1.2012 kello 18:37

    Risto:
    Muuten, onko vika hakumenetelmässäni, vai jossakin merkityksellisemmässä, kun “wow architecture” haku Googlessa antaa esimäiseksi tulokseksi World of Warcraftia ja sen jälkeen valtaosa ensimmäisestä tulossivusta käsitteleekin Helsinkiä?

    Google antaa hakutulokset sijainnin mukaan ja ovat tehneet parhaansa, että millään keinoin tätä ei voi kiertää. Ennen saattoi tehdä haun google.cn ja google.fi -sivuilla, jotka antoivat erilaisia tuloksia esim. haulle Tiananmen…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  158. Janne H kirjoitti 18.1.2012 kello 19:09

    eihän meidän kunnallispoliitikot oo niin naiveja/lahjottavissa että ottavat kiinni tähän G-koukkuun, eihän?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  159. Saara kirjoitti 18.1.2012 kello 21:05

    Onpa visaista tämä Guggenheim-mielipiteen muodostus.

    Guggenheim-konsepti ei ole unelmieni täyttymys. Jos saisin ihan itse päättää, Helsinkiin tulisi jokin elegantimpi, syvällisempi, kiehtovampi ja tuoreemmalta tuntuva, mutta silti kaliiberiltaan ja kansainväliseltä vetovoimaltaan Guggenheimia vastaava taidehanke. Mutta realistisia jos ollaan, niin meidän kulttuurimme ei ole vielä kehittynyt pisteeseen, jossa voisimme saada jotakin sellaista aikaiseksi. Ruohonjuuritason toimijoissa on kyllä jo yksittäisiä kansainvälisen tason huipputekijöitäkin, mutta organisaatioiden ja poliittisen toiminnan tasolla meno on niin takapajuista ja monin paikoin asiantuntematonta, että en ole varma saataisiinko tänne Guggenheimiakaan pystytettyä kunnialla.

    Kaikki kuvitteelliset Guggenheimia hienommat hankkeet voi siis unohtaa saman tien, jolloin vaihtoehdoiksi jäävät kai lähinnä nykytilanne tai sitten nykytilanne + Guggenheim, tai nykytilanne – jotain + Guggenheim. Näissäkin on niin paljon liikkumavaraa, että pitäisi tietää aika paljon tarkemmin ennen kuin voi sanoa, kannattaako vai ei.

    Lähtökohtaisesti toki toivoisin, että Suomen/Helsingin kulttuurielämä etenisi seuraavalle kehitysasteelle omana elinaikanani. Merkittävissä kulttuurikaupungeissa tapaa syystä tai toisesta olla myös tällaisia maailman mittakaavassa huomattavia kohteita, jollaisia ei oikein saa laittamatta niihin suuria määriä rahaa kiinni. Mutta jos tällainen tuodaan meille liian varhain, emmekä osaa sitä 1. suunnitella ja rakentaa, 2. sisällöllisesti konseptoida, kuratoida ja johtaa, 3. kansakuntana kollektiivisesti arvostaa, sijoitukselle saatava tuotto voi olla negatiivinen, mikä taannuttaisi kulttuurielämäämme entisestään kääntämällä kansalaiset entistä kulttuurivihamielisempään suuntaan. Osaamista tarvittaisiin jo nyt, kun hankkeen käynnistämisestä tai hautaamisesta päätetään. Voi olla, että Guggenheim ei ole meille kannattava hanke, ja voi olla että on. Säätiön asiamiehiltä emme kuitenkaan totuutta kuule, vaan meidän tulisi olla kykeneviä itse arvioimaan asiaa.

    Mielipiteeni siis on: tehdään vaan museo, jos se osataan toteuttaa siten, että hanketta pidetään kulttuurisesti arvokkaana vielä 20 vuoden kuluttua sen valmistumisesta, ja rahoittaa nykyistä kulttuuribudjettia tai köyhien ja kipeiden avustuksia leikkaamatta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  160. Risto kirjoitti 19.1.2012 kello 7:28

    Ville: Google antaa hakutulokset sijainnin mukaan ja ovat tehneet parhaansa, että millään keinoin tätä ei voi kiertää. Ennen saattoi tehdä haun google.cn ja google.fi -sivuilla, jotka antoivat erilaisia tuloksia esim. haulle Tiananmen…

    Juu,”Haaga” sana antaa aikalailla erilaiset tulokset normaaliasetuksillani ja käytettäessä google.de:tä saksaksi, mutta tähän sillä ei ollut mainittavaa vaikutusta.

    Oikeakin selitys löytyi: “Vau arkkitehtuuri” on Suomessa kätytetty termi (“wow architecture” Hesarin englannin kielisillä sivuilla), varsinaisessa englanninkielisessä mediassa puhutaan “wow factor”ista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  161. Rolling Heurlin kirjoitti 19.1.2012 kello 9:48

    Brändeissa on jonkin verran eroa. Aika pitkään aikaan ei ole ollut kaupassa Siff Colaa, King Colaa, Elo Colaa jne.
    Sen sijaan Laitilan Rio Cola ja Lidlin omaa myydään, koska ne eroavat markkinointinsa puolesta. Eivät ne silti mitenkään uhkaa Coca Colan ja Pepsin myyntiä. Coca Colaa valmistaa Suomessa Sinebrychoff, joka siis näkee paremmaksi maksaa lisenssimaksua kuin yrittää myydä Siff Colaa, vaikka “nasta juoma on”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  162. TL kirjoitti 19.1.2012 kello 14:24

    http://www.demari.fi/uutispaiva-demari/uutiset/uusimmat/4959-helsingin-taidemuseossa-alkavat-yt-neuvottelut

    Projekti haisee ja pahasti. Vaikka haisi se jo aiemminkin, mutta nyt se suorastaan löyhkää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  163. arvostus kirjoitti 20.1.2012 kello 8:37

    Saara: Mutta jos tällainen tuodaan meille liian varhain, emmekä osaa sitä 1. suunnitella ja rakentaa, 2. sisällöllisesti konseptoida, kuratoida ja johtaa, 3. kansakuntana kollektiivisesti arvostaa, sijoitukselle saatava tuotto voi olla negatiivinen, mikä taannuttaisi kulttuurielämäämme entisestään kääntämällä kansalaiset entistä kulttuurivihamielisempään suuntaan

    Missäs vaiheessa Suomessa tavallinen kansa ja kulttuuriväki on ajautunut eri leireihin? Kulttuuriväelle muut ovat tyhmiä juntteja ja kansalle taiteilijat ovat hyödyttömiä elättejä, jotka tekevät käsittämätöntä p*skaa.

    Jossain vaiheessahan Suomen historiaa taiteilijoita arvostettiin ja ne olivat osa kansallista projektia, jossa näytettiin ulkomaille, että kyllä mekin osataan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  164. tcrown kirjoitti 20.1.2012 kello 10:22

    arvostus: Missäs vaiheessa Suomessa tavallinen kansa ja kulttuuriväki on ajautunut eri leireihin? Kulttuuriväelle muut ovat tyhmiä juntteja ja kansalle taiteilijat ovat hyödyttömiä elättejä, jotka tekevät käsittämätöntä p*skaa.

    Jossain vaiheessahan Suomen historiaa taiteilijoita arvostettiin ja ne olivat osa kansallista projektia, jossa näytettiin ulkomaille, että kyllä mekin osataan.

    Luulisin, että tuo erkaantuminen alkoi samoihin aikoihin, kuin kulttuuriväki alkoi vaatimaan/saamaan itselleen oikeutta määritellä, mikä on niin hyvää ja tarpeellista kulttuuria, että ei-kulttuuriväen pitää sen tuottaminen maksaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  165. Liian vanha kirjoitti 20.1.2012 kello 10:32

    Guggenheim on usalainen brändi mäkkärin ja coca colan tapaan, ei siinä ole mitään suomalaista.

    Jos Suomi haluaa olla usalaisen kulttuurin ja busineksen edustaja ja häpeää omaa kulttuuriaan niin se kyllä onnistuu G kautta.

    Mutta G hankkeita on menossa moenssa paikassa ja kun G museoita on kuin mäkkäreitä joka nurkassa niin kukapa tulsi Suomen katoman näyttelyä, jonka on jo nähnyt kotona ?

    Sopparissa pitäisi olla rajoitsu uusille kohteille esim jos Vilna , Riika tai Tallinna pistää omansa pystyyn niin silloin ne syövät Suomen vierilijoita

    Itse asiassa Bilbaokin on espanjalaisten omalle väelle tarkoitettu. Kävijöistä puolet on espanjalaisia ja kun lasketaan mukaan vieressä oleva Ranska niin peräti 70 % on lähialueilta

    Vain n 30 % on ns turisteja joita Suomi yrittää houkutella ja niistäkin vain osa maksukyisiä risteily/lentoturisteja

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  166. Pekka Taipale kirjoitti 20.1.2012 kello 12:19

    Koff maksaa lisenssimaksua Coca-Colasta ja saa maksaa. Se on yksityinen firma, jonka omistajat ottavat riskiä omilla rahoillaan.

    Jos Helsingin Kaupungin Virvoitusjuomalaitos, joka tähän mennessä on valmistanut lähinnä Metro-Colaa, haluaisi nyt sitoa veronmaksajien kädet useamman miljoonan vuosittaisiin lisenssimaksuihin Coca-Colan valmistamista varten, olisin vastaan. Ei siksi, että vastustaisin Coca-Colaa, tai siksi että olisin kommunisti, tai siksi että colajuomat ovat mielestäni jotenkin pahaksi. Vaan siksi, että veronmaksajien rahoilla yritetään tehdä bisnestä, jota ei osata. Eventually, you run out of other people’s money.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  167. Country boy kirjoitti 20.1.2012 kello 12:26

    Aamulla TV:ssä Kalle Isokallio väitti, että suuri kuntakoko johtaa “moraalikatoon” rahojen käytössä. Etkö itsekin todennut, että “kaikki raha mikä tulee käytetään”.

    Tästä esimerkkinä hän mainitsi jonkun helsinkiläisen kuntapoliitikon maininnan siitä, että Guggenheimin säätiön mahdolliset sopimussakot “eivät ole keneltäkään pois”. Kyllä kai ne nyt ovat poissa Helsingin kaupungin kassasta ja helsinkiläisiltä veronmaksajilta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  168. anonyymi kirjoitti 20.1.2012 kello 13:49

    Saara:
    Kaikki kuvitteelliset Guggenheimia hienommat hankkeet voi siis unohtaa saman tien, jolloin vaihtoehdoiksi jäävät kai lähinnä nykytilanne tai sitten nykytilanne + Guggenheim, tai nykytilanne – jotain + Guggenheim. Näissäkin on niin paljon liikkumavaraa, että pitäisi tietää aika paljon tarkemmin ennen kuin voi sanoa, kannattaako vai ei.

    Vaihtoehdoiksi jäävät nykytilanne ja Guggenheim + jotain. Guggenheim syö niin paljon resursseja, ettei nykytilanne + Guggenheim ole realistinen vaikka nykytilanteesta vähän nipistettäisiinkin (=nykytilanne – jotain).

    Kun huomioidaan, että tässä nyt ajetaan kovalla kiireellä päätöstä riittämättömien tietojen perusteella asiasta, joka näyttää älyttömän epäedulliselta ja johon tuntuu liittyvän järjettömästi kaikenlaista suhmurointia ja korruptiota ja jonka selvityksestä vieläpä maksettiin(!) vastapuolelle(!!!) “puolueettoman” selvityksen (=markkinointimateriaalin) tekemisestä vähintään satakertaista ylihintaa, pitäisi päätöksen olla yksiselitteinen ja yksimielinen “EI” ja pistää hankkeen suomalaiset puuhamiehet linnaan tai vähintäänkin erottaa tehtävistään julkishallinnossa ja maksamaan tähän asti aiheutuneet kulut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  169. antti kirjoitti 20.1.2012 kello 14:06

    Vähän väliä tehdään päätöksiä toimeentulotuesta yms., mitkä käytännössä tarkoittavat kymmenien tai satojen miljoonien tulosiirtoja ulkomaisille alkoholin valmistajille ja -välitysketjuille. Näitähän ei voi arvostella, tai tulee heti leimatuksi sydämettömäksi oikeistoilaiseksi. Niinpä ehdotan Guggenheimin tilalle ja paikalle Kanavaterminaaliin Spuggenheim-keskusta, missä voidaan demota ulkomaalaisille miten asumis- ja toimeentulotuetut voivat käyttää tukensa. Tehdään hyvinvointivaltiosta vientituote!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  170. stupidusATmailDOTcom kirjoitti 20.1.2012 kello 17:11

    Antille:

    Enpä tiedä, “spuget” voivat olla kovastikin isänmaallista porukkaa? Onko sinulla parempaa/omakohtaista tietoa minkämaalaista viinaa yleensä tuppaavat juomaan?

    Asiasta viidenteen, oliko sulla ihan joku kommenttikin tähän varsinaiseen aiheeseen liittyen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  171. stupidusATmailDOTcom kirjoitti 20.1.2012 kello 17:16

    arvostus: Missäs vaiheessa Suomessa tavallinen kansa ja kulttuuriväki on ajautunut eri leireihin? Kulttuuriväelle muut ovat tyhmiä juntteja ja kansalle taiteilijat ovat hyödyttömiä elättejä, jotka tekevät käsittämätöntä p*skaa.

    Jossain vaiheessahan Suomen historiaa taiteilijoita arvostettiin ja ne olivat osa kansallista projektia, jossa näytettiin ulkomaille, että kyllä mekin osataan.

    Olisko tuo alkanna jotakuinnii siinä vaeheesa ko muut äijät läks savannille ravinnonhakuun ja hipit jäi lepertelemään akoille?

    Sori, mutta en just nyt muista tämän tarkemmin. Voin kyllä katsoa päiväkirjasta…?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  172. stupidusATmailDOTcom kirjoitti 20.1.2012 kello 17:19

    Saara:

    Mielipiteeni siis on: tehdään vaan museo, jos se osataan toteuttaa siten, että hanketta pidetään kulttuurisesti arvokkaana vielä 20 vuoden kuluttua sen valmistumisesta, ja rahoittaa nykyistä kulttuuribudjettia tai köyhien ja kipeiden avustuksia leikkaamatta.

    Tällaisen periaatteen mukaan ei varmaan ryhdyttäisi koskaan tekemään yhtään mitään? Ekologista sinällään, joten pakkohan tuota on kannattaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  173. DingDong kirjoitti 20.1.2012 kello 17:55

    Liian vanha:

    Itse asiassa Bilbaokin on espanjalaisten omalle väelle tarkoitettu. Kävijöistä puolet on espanjalaisia ja kun lasketaan mukaan vieressä oleva Ranska niin peräti 70 % on lähialueilta

    Vain n 30 % on ns turisteja joita Suomi yrittää houkutella ja niistäkin vain osa maksukyisiä risteily/lentoturisteja

    Sitten ihan turismin kannalta, aika moni halpalentoyhtiö, kuten EasyJet, Aer Lingus ja Air Berlin, lentää Bilbaoon, joten sekin pitää kaupungin houkuttelevana matkailukohteena.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  174. Seppo Korppoo kirjoitti 21.1.2012 kello 12:19

    Guggenheim-museo vai Rurik-museo?

    Luin läpi tämän palstan kommentit ja jäin ihmettelemään suomalaisen nyky-kulttuuriväen sielunmaisemaa.

    Uskottavin ja paras mitä voimme antaa toisille ihmisille kulttuurin alalla voi lähteä vain siitä, mikä meissä on ainutlaatuista ja kiinnostavaa.

    Tällä tavalla voidaan saada museot täyteen omaa ja vierailevaa väkeä.

    Ei voi olla niin, että luulemme osaavamme muita paremmin apinoida jotain Guggenheimia, tai muutakaan ylikansallista brändi-tuotetta.

    Tiedämme, että kansainvälisesti menestyneimmät taiteilijamme ovat ammentaneet inspiraationsa ja voimansa ennen kaikkea suomaisista juuristaan.

    Tämä kiinnostaa Suomessa vierailevia, ja mielestäni pitäisi kiinnostaa myös Suomen omaakin kulttuuriväkeä.

    Vai onko niin, että Suomen kulttuuriväki on menettänyt luomisvoimansa, ja olemme nyt traagisesti ajautumassa kansainvälisen / anglosaksisen hömpän surkeaksi takamaaksi?

    Jotta menestymme, meidän pitää nyt panostaa omaan kulttuuriimme!

    Suomalainen historiankirjoitus, ja sen mukana koko kulttuuriväkemme näyttää jostakin kummallisesta syystä hylänneen omat upeat juurensa.

    Historiamme kannalta keskeinen ajanjakso vuosivälillä 0 – 1100, on jäänyt lähes kokonaan tutkimatta ja unholaan!

    Viimeaikaisten geenitutkimusten ja arkeologisten löytöjen valossa tuo ajanjakso oli kuitenkin suomalaisuuden todellista kulta-aikaa.

    Silloin suomalaiset heimot asuttivat laajaa aluetta nykyisen Pohjois- ja Keski-Venäjän alueella, samoin kuin Itämeren itä- ja länsirantoja.

    Tuolloin nämä heimot kontrolloivat jokien kauppa-reittejä Itämereltä Bysanttiin, ja keräsivät veroja slaavikansoilta.

    Nykyslaavien geeneistä 20% on suomalais-ugrilaista alkuperää!

    Vuonna 862 suomainen varangi-ruhtinas Rurik perusti Venäjän, ja hänen jälkeläisensä perustivat kuuluisan, Konstantinopolin Keisarin varangi-henkivartiokaartin.

    Suomalaisissa juurissa on siis vielä paljonkin uutta ja inspiroivaa ammennettavaa.

    Moderni Rurik-museo, jossa yhdistyisivät nykytaide ja suomalaiset juuret vetäisi salit täyteen paljon suuremmalla todennäköisyydellä, kuin Guggenheim.

    Seppo Korppoo
    Juuristaan ylpeä suomalainen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  175. Juhani Salovaara kirjoitti 21.1.2012 kello 12:39

    Antillahan on pointti. Tosin johtopäätös on eri kuin minulla.

    Koska Guggenheim olisi pois julkisesta kassasta, niin tasa-arvoisen yhteiskunnan ylläpidosta olisi rahaa pois. Jos halutaan pitää yhteiskuntaa kasassa, onko fiksua rakentaa temppeliä sellaiselle kulttuurille, jolla ei ole laajaa yhteiskunnallista tarvetta. Uskoakseni epäily hankkeen tuomaa yleistä rahallista hyötyä kohtaan on jo tässä ketjussa tuotu perustellusti esiin.

    Kuka uskoo, että alemman tulotason ihmisen ahdistus katoaa sillä että eliitti saa suuren gallerian, jossa pääsylipun hinnan takana esitellään turhuuksia? Onko designattu turhake kannanotto yhteiskunnan eriarvoisuudelle? Minkälaista viestiä Guggenheim antaa koululuokille, joita siellä käytettäisiin luokkaretkillä? Hei pikku-Pekka, tästä vinkurasta maksettiin 2 miljoonaa, sullakin on mahdollisuus siihen? Jos joku ei ole huomannut, niin amerikkalaisen unelman ylläpito on huijausta.

    Jos eliitillä on halu näyttää kaltaisilleen, niin sitten kaupungin on käytettävä sitä halua hyväkseen. Tällöin kysymykseen tulee hyödyn kerääminen veroin, ei se että kaupunki kustantaa elostelun. Sivistynyt porvari tajuaa, että omat ilot kustannetaan itse, ei julkisesta kassasta. Tästä syystä ihmettelenkin ja olen pettynyt Kokoomuksen intoiluun. Samoin vihreisiin porvareihin.

    Jos Guggenheim rakennetaan julkisista varoista, niin tämä tarkoittanee Keskustakirjastohankkeen rapautumista. Kirjasto olisi kaikkien oma ja ymmärtääkseni myös kaikille avoin ilman pääsymaksuja. Tällainen tarjoaisi jotain myös niille, joilla ei ole halua tai varaa käydä Guggenheimissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  176. Beta kirjoitti 21.1.2012 kello 13:16

    http://www.nurmijarvenuutiset.fi/blogit/rahan-perassa/89675-guggenheimista-on-aloitettava-rikostutkinta

    Aikaisemminkin tullut mediassa esille. Selvää korruptiota Suomen tapaan eli raha ei liiku, mutta hyvä veli toiminta jyllää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  177. TimoT kirjoitti 7.2.2012 kello 11:41

    Olemmekohan me täällä Suomessa ajastaan jäljessä, Saksassa museota juuri näytetään lakkautettavan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  178. stupidusATmailDOTcom kirjoitti 7.2.2012 kello 14:58

    TimoT:

    Jepo. Ja tässä tapauksessa Gugge siis mahtui alle 20×20 metrin näyttelytilaan… Ei siis ihan vastanne mielikuvia Bilbaon wautsiwau-arkkitehtuurista, tai G. museosta ylipäätään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  179. Erkki Nieminen kirjoitti 24.2.2012 kello 14:33

    Hjallis puolusti A-studiossa hanketta sanoen että Areena olisi jäänyt rakentamatta jos olisi kuunneltu vastuistajia, että nyt ollaan kuintenkin tyytyväisiä Areenaan. Minäkin alan kannattaa tätä museohanketta, jos yksityinen rahoitus saadaan järjestymään, jos rakennetaan museo Pasilaan Areenan viereen.

    Mutta ei helsinkiläisten rahoilla eikä Kauppatorin viereen.

    t. ninim. Kunnallisvaaleissa-tavataan

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  180. Anna-Liisa kirjoitti 28.3.2012 kello 7:52

    Helsingin Sanomat on kysynyt Helsingin kaupunginvaltuutetuilta kantaa Guggenheimiin. Kokoomuksen Romakkaniemi esittää jälleen kerran usein esitetyn perustelun minkä tahansa hankkeen oikeutukselle:

    Kokoomuksen Juho Romakkaniemi taas kannattaa Guggenheimia, ja pitää teennäisenä vastakkainasettelua. “Sentin senttiä enempää ei laiteta muuhun, jos tätä hanketta ei tule”, hän sanoo.

    Tämä on se kuuluisa se ei ole mistään pois -perustelu.

    Osmo, lainallako Guggis ajateltiin rahoittaa? Siinä tapauksessa voidaan sanoa että sitä rahaa ei muuhun laiteta. Yksityisiä rahoittajatahoja on esitetty vasta sen jälkeen kun julkisen rahan käyttö tähän ei saanutkaan innostunutta kannatusta.

    Jos mikään ei ole mistään muualta pois, eikö rahaa silloin ole äärettömästi vai onko aina kyse lainarahasta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  181. Jussi Salonranta kirjoitti 21.4.2012 kello 22:43

    Ohessa kaksi todella kattavaa taustatietopakettia itse selvityksestä ja taidemuseon nykytilanteesta.

    Guggenheim Helsinki FAQ
    http://www.facebook.com/note.php?note_id=10150642422621066

    Miksi Guggenheim Helsinki
    http://www.facebook.com/note.php?note_id=10150784155751066

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  182. Risto kirjoitti 22.4.2012 kello 21:47

    Jussi Salonranta:
    Ohessa kaksi todella kattavaa taustatietopakettia itse selvityksestä ja taidemuseon nykytilanteesta.

    12€ pääsymaksu Pohjoismaiden kiinnostavimpaan museoon vuonna 2018 ei ole epärealistinen.

    Varmaan Vasa-museo on tuohon mennessä jopa vähän nostanut hintojaan – en tosin ymmärrä mitä tällä on tekemistä Geggenheim Helsingin kanssa.

    Pääsylippu aikuisilta on Vasa-laivaa katsomaan toisaan on jopa noin 12,5€ nykyisin – aikuisilta. Opiskelijat ja ryhmät saavat alennusta ja alaikäiset pääsevät ilmaiseksi.

    Ateneumin ja Kiasman pääsylippu on jo nykyisin 10€

    Mainostamasi Guggenheimselvityksen numeroista niitä jotka luultavasti pitävät parhaiten paikkanssa lienee, että Kiasmassa käy vuosittain noin vajaa kaksisataatuhatta asiakasta, ja että se kerää lipputuloja noin puoli miljoon euroa. Laskepa siitä *keskimäärinen* lipunhinta, jossa siis on otettu huomioon lapset ja muut ilmaiskävijät ja alennukset.

    Guggenheim siis tavoittelee *keskimääräistä* 12€ lipun hintaa. Olisiko tarkoitus karkoittaa kaikki lapsiperheet vaatimalla täysi pääsymaksu myös imeväisiltäkin, ja jos ei, niin mikä sitten on oikea suunniteltu hinta maksavalle aikuiselle?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  183. Anna-Liisa kirjoitti 23.4.2012 kello 7:15

    Ateneumin lipun alentamaton hinta on 12 e. Asian voi tarkistaa Atskin sivulta kohdasta Museovierailu.

    Kun nyt tämä kommenttiketju nousi taas esiin, esitän Osmolle uudestaan edellisen kommenttini kysymyksen:

    Helsingin Sanomat on kysynyt Helsingin kaupunginvaltuutetuilta kantaa Guggenheimiin. Kokoomuksen Romakkaniemi esittää jälleen kerran usein esitetyn perustelun minkä tahansa hankkeen oikeutukselle:

    Kokoomuksen Juho Romakkaniemi taas kannattaa Guggenheimia, ja pitää teennäisenä vastakkainasettelua. “Sentin senttiä enempää ei laiteta muuhun, jos tätä hanketta ei tule”, hän sanoo.

    Tämä on se kuuluisa se ei ole mistään pois -perustelu.

    Osmo, lainallako Guggis ajateltiin rahoittaa? Siinä tapauksessa voidaan sanoa että sitä rahaa ei muuhun laiteta. Yksityisiä rahoittajatahoja on esitetty vasta sen jälkeen kun julkisen rahan käyttö tähän ei saanutkaan innostunutta kannatusta.

    Jos mikään ei ole mistään muualta pois, eikö rahaa silloin ole äärettömästi vai onko aina kyse lainarahasta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus