Keinottelua Hitas-asunnoilla

Ara­bi­an­ran­nas­sa on tar­jot­tu Hitas-asun­to­ja vuokralle jo ennen kohteen valmis­tu­mista. Mitä ilmeisim­min arvon­taan on osal­lis­tunut onnekkai­ta sijoit­ta­jia, jot­ka keräävät näin helpon tuo­ton itselleen. Tämä ei ollut tarkoi­tus.

Helsingis­sä on har­joitet­tu asun­to­jen Hitas-sään­te­lyä noin kolmekym­men­tä vuot­ta. Ajatuk­se­na on tar­jo­ta myös keski­t­u­loisille mah­dol­lisu­us asua Helsingis­sä. Muu­toin Helsinki­in olisi pääsy vain köy­him­mil­lä (sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to) ja rikkaim­mil­la (kovan rahan omis­tusasun­not). Tämä on kaupun­gin asukas­jakau­maa ajatellen toimin­ut oikein hyvin, vaik­ka rikkoo kaikkia talous­teo­ri­an tärkeimpiä oppe­ja. Ne opit ovatkin peräisin aika yksinker­tais­es­ta maailmasta.

Ideaa­li­nen Hitas-asukas olisi kaupun­gin kannal­ta vas­tavalmis­tunut opiske­li­japariskun­ta, joka siinä vai­heessa ei ilman tukea pysty­isi aset­tumaan Helsinki­in, vaan jou­tu­isi aloit­ta­maan asum­isuransa jostain kehyskun­nista. Hei­dän aset­tumis­taan Helsinki­in kan­nat­taa vähän panos­taakin. Jonkun­han pitää mak­saa vero­ja. Rikkaat eivät mak­sa kun­nal­lisveroa eivätkä paljon köyhätkään.

Omis­tusasun­to­jen osalta jär­jestelmä on toimin­ut niin, että kaupun­ki vuokraa ton­tin alle markki­nahin­to­ja. Viral­lis­es­ti alen­nus on 20 %, mut­ta sil­lä sadan pros­entin vuokral­la ei kyl­lä kukaan pysty tont­tia saa­maan. Hin­ta on hatus­ta vedet­ty ja vah­vasti sub­ven­toitu ainakin hyvil­lä alueilla.

Jot­ta ei tulisi tavak­si jonot­taa itselleen Hitas-asun­to myy­däk­seen sen suurel­la voitol­la seu­raa­vana päivänä, myös asun­to­jen myyn­ti­hin­taa sään­nöstel­lään. Käytet­tyä hin­tain­dek­siä on joudut­tu aika-ajoin kor­jaa­maan. Nyt kai käytetään vapaiden markki­noiden asun­to­hin­tain­dek­siä. Tämä myyn­ti­hin­nan sään­te­ly on aiheut­tanut närää Hitas-omis­ta­jien kesku­udessa. Mielel­lään pitäisi itsel­lään edun, jon­ka on ker­ran saanut. Poli­it­tises­sa paineessa kaupun­ki päät­tikin, että Hitas-talot vapau­tu­vat sään­nöstelystä 30 vuo­den kulut­tua talon valmis­tu­mis­es­ta. Kaik­ki eivät halua, kos­ka ton­tin­vuokra nousee, jos vapau­tus­ta anotaan.

Hitas-jär­jestelmässä on piirteitä, joi­ta hin­tasään­nöstelyssä aina on. Esimerkik­si Kata­janokan asun­tokan­ta on kovin epä­tarkoituk­sen­mukaises­sa käytössä. Van­han lesken ei kan­na­ta myy­dä isoa per­hea­sun­toaan, kos­ka siitä saa vain sen sään­nöstel­lyn hin­nan, jol­loin pienem­pään muut­tavalle ei jää välistä rahaa. Niin­pä lap­siper­heet asu­vat kol­men lapsen­sa kanssa yhä siinä kak­sios­sa, jon­ka nuori­pari ensi­a­sun­nok­seen osti, kos­ka iso­ja asun­to­ja ei saa rahal­lakaan. Kukaan ei var­masti myy mitään, kun se 30 vuo­den rajapyyk­ki lähenee.

Minäkin olen aloit­tanut asun­tove­lal­lisen urani Hitas-asun­nos­ta, itse asi­as­sa kolmes­ta sel­l­ais­es­ta peräkkäin. Olen kiltisti myynyt ne kaik­ki säädel­tyyn hin­taan, vaik­ka unes­sa kaveri hiil­i­hanko kädessä kuis­tasikin kor­vaan, että älä myy, pane vuokralle. Moni muu on pan­nut vuokralle muut­taes­saan itse pois. Siitä saa korkean ja var­man reaal­i­tuo­ton. Jotkut ovat ostelleen Hitas-asun­to­ja oikein urakalla sijoi­tusasun­noik­si. Nyky­isin se ei käy. Uut­ta Hitas-asun­toa ei saa, jos jo omis­taa Hitas-asunnon.

Mut­ta nyt on siis kek­sit­ty, että kenen tahansa luot­tokelpoisen kan­nat­taa osal­lis­tua Hitas-arpa­jaisi­in. Jos voit­taa, tien­aa itselleen use­an sadan euron kansalais­palkan kuus­sa. Asun­non voi ostaa kokon­aan velak­si, kos­ka vuokratuot­to ylit­tää korkomenot selvästi.

Tietysti tämäkin voidaan kieltää. Asun­to on otet­ta­va omaan käyt­töön tai annet­ta­va kaupun­gin myytäväk­si, jos muut­taa pois kovin pian. Poikkeuk­sen voi sal­lia, jos saa määräaikaisen työkomen­nuk­sen jon­nekin kauas. Mut­ta mitä mon­imutkaisem­mat sään­nöt, sitä enem­män rajat­a­pauk­sia, sil­lä elämä on monimutkaista.

Sen 30 vuo­den sään­nön tek­isin aivan toisin. On ilmeisen selvää, ettei Hitas-etua pysty siirtämään seu­raavalle osta­jalle, kos­ka aina kek­sitään jokin käytän­tö vält­tää se. Pahin­ta on jäädä asumaan asun­toon, joka sijait­see väärin ja on väärässä paikas­sa suh­teessa työ­paikkaan. Hin­tasään­nöste­lyn ongelmi­in kuu­luu, ettei asun­toa pysty vai­h­ta­maan. Kos­ka etua ei pysty siirtämään eteen­päin, ote­taan se takaisin kaupungille. Tek­isin edus­ta määräaikaisen, tuke­maan asum­ista vaikka­pa 20 vuot­ta talon valmis­tu­misen jäl­keen. Sen jäl­keen vuokra nousisi markki­nahin­taisek­si. En tarkoi­ta, että se nousisi 80 pros­en­tista 100 pros­ent­ti­in, vaan että se nousisi tasolle, joka painaisi asun­non vapaan hin­nan sen sään­nel­lyn hin­nan tasolle. Jos Hitas-hin­ta on tuhat euroa neliöltä alle markki­nahin­nan ja pidämme reaa­liko­rkokan­tana kolmea pros­ent­tia, vuokra nousisi 30 euroa neliöltä vuodessa eli 2,5 euroa kuussa.

Tarvi­taanko Hitas-jär­jestelmää ylipään­sä enää, vai voim­meko ajatel­la, että aikana, jol­loin korot ovat mata­lat ja laina-ajat pitkät, keskilu­ok­ka pystyy kyl­lä selviämään asum­is­menois­taan ilman sub­ven­tio­ta? Eiväthän ne korkeam­mat maan­myyn­ti­t­u­lot tai vuokrat­u­lot mitenkään haitak­si olisi myöskään kaupun­gin taloudelle. Itse kovan rahan asun­nos­sa asu­va voi aiheel­lis­es­ti kysyä, mik­si yhteistä omaisu­ut­ta käytetään joidenkin asumisen tukeen mut­ta ei kaikkien.

Alku­peräi­nen päämäärä oli hyvä ja on tarpeen edelleen. Raa­ka markki­namekanis­mi ei joh­da tas­apain­oiseen asukas­va­likoimaan. Jos olisi mah­dol­lista mak­saa kun­nal­lista asum­is­tukea, asia olisi help­po jär­jestää paljon fik­sum­min, mut­ta kun­nalli­nen asum­is­tu­ki olisi verotet­tavaa tuloa, kun taas ale­hin­tainen tont­ti ei sitä ole.

Van­taa näyt­tää haali­van hyviä veron­mak­sajia anta­mal­la suu­rit­u­loisille puoli-ilmaisia omakoti­tont­te­ja tiskin alta. Kaupun­gin kannal­ta hyvin kan­nat­tavaa toim­intaa. Tämä on sitä kun­tien välistä kilpailua.

91 vastausta artikkeliin “Keinottelua Hitas-asunnoilla”

  1. Osmo:

    Jos olisi mah­dol­lista mak­saa kun­nal­lista asum­is­tukea, asia olisi help­po jär­jestää paljon fik­sum­min, mut­ta kun­nalli­nen asum­is­tu­ki olisi verotet­tavaa tuloa, kun taas ale­hin­tainen tont­ti ei sitä ole. 

    Olen tul­lut yhä vaku­ut­tuneem­mak­si siitä, että yhteiskun­nas­sa sol­i­daari­nen tukem­i­nen kan­nat­taa hoitaa suo­raan rahal­la eikä yrit­tää miet­tiä, mil­lainen keskilu­okkainen (tai muun­lainen) rahankäyt­tö olisi hyvää rahankäyt­töä (hait­taverot toki erik­seen). Miet­timisel­lä ja sen perus­teel­la tuk­i­jär­jestelmiä tekemäl­lä saadaan vain aikaan vääristymiä (kuten nyt vaik­ka tämä HITAS-jär­jestelmä, jos­sa kuitenkin arpa­jaisil­la siir­retään etu­ja monil­ta har­vo­jen käyttöön).

    Perus­tu­lo olisi tuo­hon aika hyvä alku.

  2. Aina kun jotakin hyödyket­tä myy­dään alle markki­nahin­to­jen, syn­tyy epäter­veitä ilmiöitä: keplot­telua, jono­ja, epä­tasa-arvoa, ties mitä. AINA.

    Kan­natan Hita­sista luopumista.

  3. Vero­tuskin toimisi oikein mikäli tos­ta yli­hal­van asun­non hin­tae­dus­ta mak­set­taisi­in vero, mikä olisi oikein. Eli jos kun­ta mak­saisi tos­ta arpa­jaisvero tai sit­ten saa­ja tuloveron, pois­tu­isi tuo verokikkailu syy.

  4. Kepu­lan­di­as­sa maan hin­ta on pidet­ty aisois­sa tont­tien ylitarjonnalla.
    Keskus­ta-ja ranta­tont­te­ja ei siel­läkään ole rajat­tomasti, mut­ta muuten kevol­li­sai yli tarpeen.
    Ton­tin saa muu­tamn kuuku­den pal­ka­lla, monin paikoin riit­tää kuukau­den palkka.

    Tun­tuu ihmeel­liseltä ettei sama sys­teemiä voi­da toteut­taa pääkaupunkiseudulla
    Nyt talo­ja raken­netaan 5–10 talon ryp­päis­sä keskelle ei-mitään kär­ry­polku­jen varrelle .

  5. Aikaisem­min jos­sain ketjus­sa syn­tyi, jos nyt ei ihan avoin kon­sen­sus, niin ainakin näkymätön nyökyt­te­ly sille tosi­asialle että 5–6k€/m2 myyn­ti­hin­nat eivät vas­taa raken­nuskus­tanuk­sia + kohtu­ullista voit­toa. Eli rak­en­ta­jil­la on Stadis­sa kartel­li, hyvin jem­mat­tu, mut­ta on. 

    Uusia ker­rostalokämp­piä myy­dään Suomes­sa 2000€/m2. Ton­tit ei mak­sa nii-in paljon enem­män Helsingis­säkään. Jos kartel­lista päästään, HITASTA ei tarvi­ta. Slum­mit­tumisen estoon sosi­aalisen asun­to­tuotan­non sekasijoittelu.

  6. OS:

    Tämä ei ollut tarkoitus. 

    Niin­pä. Näin­hän ne kaik­ki poli­itikot aina totea­vat kun markki­noi­hin sekaa­tu­mi­nen pis­sii reisille ja pahim­mil­laan kään­tyy tarkoi­tus­taan vas­taan. Mut­ta eipä hätää — aina löy­de­tään syyl­lisik­si ahneet ja itsekkäät markkinat/yksilöt — ja ratkaisuk­si tietysti lisää entistä mon­imutkaisem­paa sääte­lyä ja markki­noiden sotkemista. Saavute­tu­ista eduista tai “peri­aat­tes­sa täysin toimivista” mekanis­meis­ta­han ei tietenkään voi­da luopua.

  7. Osmo:

    Ajatuk­se­na on tar­jo­ta myös keski­t­u­loisille mah­dol­lisu­us asua Helsingis­sä. Muu­toin Helsinki­in olisi pääsy vain köy­him­mil­lä (sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to) ja rikkaim­mil­la (kovan rahan omistusasunnot)

    Mika muuten varsi­nais­es­ti on perus­teena sille, et koy­himpi­en halu­taan asu­van Helsingis­sa? Koy­him­math­an lie­nee suurelta osin sel­l­a­sia, jot­ka syys­ta tai tois­es­ta on pysy­vasti pois tyoe­la­mas­ta. Eiks noin lah­toko­htases­ti olis parem­pi, et Helsingis­sa tyopaikko­jen aarel­la asu­is voit­top­uolis­es­ti niita, jot­ka toi­ta tekee? 

    Tämä on kaupun­gin asukas­jakau­maa ajatellen toimin­ut oikein hyvin, vaik­ka rikkoo kaikkia talous­teo­ri­an tärkeimpiä oppe­ja. Ne opit ovatkin peräisin aika yksinker­tais­es­ta maailmasta

    Noh ei kai mikaan talous­teo­ria vai­ta sel­l­as­ta, ettei val­tio pystyis pako­tus­val­lal­laan val­it­se­maan taloi­hin­sa just niita tyyppe­ja, joi­ta se haluu. Hitas-sys­tee­mi rikkoo kyl­la tiet­ty­ja tehokku­us­pe­ri­aat­tei­ta ja oikeu­den­mukaisu­us­pe­ri­aat­tei­ta, mut ei niiden rikkomi­nen oo mitenkaan ris­tiri­idas­sa sen kanssa, et Hitas-kamp­pi­in saadaan omis­ta­jiks keski­t­u­losia ja rikkai­ta. Talous­teo­ri­an “tarkeimpi­in oppei­hin” ei sisal­ly sel­l­as­ta tavotet­ta, jon­ka mukaan Helsingis­sa pitaa asua fik­sat­ut osu­udet koy­hia, keski­t­u­losia ja rikkaita.

  8. Kaik­ki markki­nahäir­iöt mak­saa lop­ul­ta asi­akas. Järkevää on lopet­taa niin HITAS, vuokra- kuin omis­tusasun­to­jen korkotuetkin. Samal­la pitää kieltää kun­tien maakeinot­telu ja purkaa ylen­määräi­nen rak­en­tamisen sääntely.

  9. Tehokkain keino estää asun­toku­plan syn­ty on lsiätä omasäästöo­su­us­vaa­timus esim 20–30 % ja raja­ta laina-aikaa

    Nyt löysä raha kap­i­tal­isoituu asun­to­jen hin­toi­hin ja lisää kansakun­nan yksi­ty­istä velkaantumista

    Ja pitkä laina-aika mak­saa pienel­läkin korol­la esim ero 300000 lainas­sa 15 vuo­den ja 30 mak­sua­jal­la on n 50000 euroa vähän 2 % korol­lakin ja 4 % korol­la ero on jo 80000 euroa

  10. Aka­teemisen talous­blo­gin empiri­an puutet­ta aikoinaan ihmettelin http://tolkku.blogspot.com/2010/06/miksi-sita-hitasia-jonotetaan.html

    Kun kysymys on siitä että HITAS-asun­not ovat suu­ru­us­lu­okkaa kol­man­nek­sen halvem­mat myyn­tikus­tan­nuk­seltaan. Siis vaik­ka kyse olisi kahdes­ta kaupun­gin vuokra­ton­til­ta olev­as­ta talosta, joista toinen vaan on HITAS, niin ero on ton­ne­ja neliöltä. Ton­tin myyn­ti­hin­naksi muutet­tuna muu­ta­man satasen ero neliöhin­nas­sa seli­tyk­senä ei seli­tyk­senä ynnää, vaan pikem­minkin näyt­tää siltä että raken­nuskus­tan­nusten sääte­ly toimii ja/tai raken­nusy­htiöille on hur­jat katteet.

    Toisaal­ta jos on niin kuin Ode sanoo, eli kaupun­ki ylipään­sä luovut­taa tont­te­ja ali­hin­taan ja HITAS-ton­tit vain 20% vielä pienem­mäl­lä hin­nal­la, niin vapaasti hin­noitel­tu­jen asun­to­jen kohdal­la tuo alen­nus kap­i­tal­isoituu asun­non myyn­ti­hin­taan ja hin­tasäädel­ty­jen kohdal­la ei. Nelinu­meroiset erot hin­nois­sa täten imp­likoisi suu­ru­us­lu­okkaa tuhat euroa neliö tap­pi­o­ta kaupungile eli kaupunki­laisille tont­tiale­na, esimerkik­si Jätkäsaa­res­sa tämä tekee noin mil­jar­di euroa.

    Minus­ta tämä pitäisi tehdä niin että kaupun­ki hakee ton­teista markki­nahin­nan, jos se koetaan liian suurek­si niin ratkaisu on lisätä tar­jon­taa eli kaavoit­taa lisää kaupunkia. Ja jos rakennnuskus­tan­nuk­sil­taan säädel­tyjä HITASe­ja ihmiset tah­too niin tehdään niitä enem­män ilman mitään rajoituk­sia tai ton­tin­vuo­ka-alen­nus­ta, kun ei se kaupungille mitään maksa.

  11. Jos se ei ker­ran ole tarkoi­tus, mik­si se on mahdollista?

    Hesaris­sa san­ot­ti­in että vuokra­tu­il­la asun­noil­la on “ökyvuokra”. Vaan mik­si ihmeessä joku hölmö menee sit­ten mak­samaan öky­hin­taa ihan taval­li­sista helsinkiläi­sistä lähiöperheasunnoista…?

    Van­taan ton­tin­lu­ovu­tus­toim­inta vaikut­taa kaikessa “eri­ar­voisu­udessaan” jopa ihan viksul­ta Helsin­gin sijoi­tusarpa­jaisi­in verrattuna.

  12. Niin ja vielä: mik­si sijoi­tus­toim­inta on uuti­sot­sikois­sa “keinot­telua” sil­loin kun perus­tarpei­den ja yhteiskun­nan sään­te­lyn ris­tiri­idas­ta syn­tyy kysyn­nän ja tar­jon­nan epä­suh­dan myötä ansain­tamah­dol­lisu­us ja asial­la on yksit­täi­nen ihminen. 

    Mut­ta sil­loin kun asial­la on kaavoit­ta­ja ja isot raken­nut­ta­jat, se ei olekaan.

  13. OS:
    Ideaa­li­nen Hitas-asukas olisi kaupun­gin kannal­ta vas­tavalmis­tunut opiske­li­japariskun­ta, joka siinä vai­heessa ei ilman tukea pysty­isi aset­tumaan Helsinki­in, vaan jou­tu­isi aloit­ta­maan asum­isuransa jostain kehyskun­nista. Hei­dän aset­tumis­taan Helsinki­in kan­nat­taa vähän panos­taakin. Jonkun­han pitää mak­saa vero­ja. Rikkaat eivät mak­sa kun­nal­lisveroa eivätkä paljon köyhätkään.

    Niin tuol­lainen vas­tavalmis­tunut pariskun­ta ei juurikaan kulu­ta yhteiskun­nan palvelu­ja, kun ei vielä tarvitse neu­vola-/päiväkoti­palvelu­ja. Toden­näköis­es­ti joku toinen kaupun­ki on vielä hoi­tanut hei­dän perusk­oulu­tuk­sen­sa. Ker­mankuor­in­taa tuokin.

  14. Kiitos hyvästä vinkistä ja kir­joituk­ses­ta. Nyt aion minäkin osal­lis­tua kyseisi­in arpa­jaiseen. Jos voitan, lai­tan hitasasun­non vuokralle ja kerään voitot.

    Veron­mak­sa­jana olen kuitenkin erit­täin vihainen siitä, että poli­itikot kehtaa­vat pitää yllä täl­laista jär­jetön­tä ilmaisen rahan jakoautomaattia.

    Jos jonkun väestöryh­män asum­ista pitää tukea, niin siihen pitää löytää järkevämpi ratkaisu vaikka­pa asum­istuen kaut­ta. Ei vero­tus voi olla ongel­ma, kos­ka se voidaan kom­pen­soi­da val­tion ja kun­tien välisessä rahali­iken­teessä, joka muutenkin näyt­tää ihan mielivaltaiselta.

  15. Nuo sijoit­ta­jien vuor­ka-asun­not ovat var­masti kokon­aisu­u­den kannal­ta paljon tehokkaam­mas­sa käytössä kuin “oikein toimi­vat” HITAS-käm­pät, joista pide­tään kiin­ni kynsin ham­pain, elämän­ti­lanteesta viis.

  16. Ikäv­in­tä tässä touhus­sa on, että Hitas suo­ras­taan opet­taa kor­rup­tio­ta niille ensi­a­sun­toa etsiville nuo­rille pareille. Muu­ta­ma vuosi sit­ten tut­tu pariskun­ta yrit­ti ostaa Hitas-asun­toa ja voi sitä vedä­tyk­sen määrää. Kau­pat­ti­in kym­me­nien tuhan­sien huonekalu­ja ja pelotelti­in asun­non lunas­tuk­sel­la jos asi­as­ta hiiskuu kenellekään. Parin täl­laisen jäl­keen siir­tyivät kat­se­le­maan kotia vapail­ta markki­noil­ta. Mut­ta joku nekin asun­not osti.

  17. Suuren­netaan Helsin­ki niin että Espoo ja Van­taa kuu­lu­vat siihen. Sil­loin valkokaulusköy­hälistöl­läkin on varaa asua Helsingissä.

  18. Osmo:

    Ideaa­li­nen Hitas-asukas olisi kaupun­gin kannal­ta vas­tavalmis­tunut opiske­li­japariskun­ta, joka siinä vai­heessa ei ilman tukea pysty­isi aset­tumaan Helsinki­in, vaan jou­tu­isi aloit­ta­maan asum­isuransa jostain kehyskunnista.

    Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa. Vas­tavalmis­tuneel­la opiske­li­japariskun­nal­la on kyl­lä pystyy asumaan Helsingis­sä. Voi tietysti olla, että ne asu­vat mielu­um­min jos­sain muual­la ottaen huomioon asumisen hinnan.

    tpyy­lu­o­ma:

    Kun kysymys on siitä että HITAS-asun­not ovat suu­ru­us­lu­okkaa kol­man­nek­sen halvem­mat myyntikustannukseltaan.

    Ja sin­un mielestä ain­oa mah­dolli­nen seli­tys on kartel­li!?!!? Saat­tasko olla mah­dol­lista, että asun­to­jen laatu­ta­sos­sa olis jotain eroa ja että HITAS-asun­to­jen myyn­ti­hin­nan rajoituk­sil­la ja halvem­mal­la tont­tivuokral­la olis mitään tekemistä asian kanssa?

    blockquote>Minusta tämä pitäisi tehdä niin että kaupun­ki hakee ton­teista markki­nahin­nan, jos se koetaan liian suurek­si niin ratkaisu on lisätä tar­jon­taa eli kaavoit­taa lisää kaupunkia. Ja jos rakennnuskus­tan­nuk­sil­taan säädel­tyjä HITASe­ja ihmiset tah­too niin tehdään niitä enem­män ilman mitään rajoituk­sia tai ton­tin­vuo­ka-alen­nus­ta, kun ei se kaupungille mitään maksa.

    word.

  19. ‘Eiks noin lah­toko­htases­ti olis parem­pi, et Helsingis­sa tyopaikko­jen aarel­la asu­is voit­top­uolis­es­ti niita, jot­ka toi­ta tekee?’ (Rogue)
    Helsin­gin hin­tata­sol­la huonopalkkaisem­man palvelu­am­matin työn­tek­i­jä on köyhä.

  20. [Y]hteiskunnassa sol­i­daari­nen tukem­i­nen kan­nat­taa hoitaa suo­raan rahalla.

    Tästä on eräs poikkeus: pienis­sä kun­nis­sa kun­nan on mah­dol­lista akti­ivisel­la tont­tipoli­ti­ikalla sään­nel­lä tont­ti­maan hin­taa alueel­laan. Jos laadukkai­ta, kun­nal­lis­tekni­ikalla varustet­tu­ja tont­te­ja on kaa­va-alueel­la niin paljon, ettei niistä ole niukku­ut­ta, mah­dol­liset yksi­tyiset kau­pat kaa­va-alueen ulkop­uolel­la tapah­tu­vat käytän­nössä kun­nan määrit­telemän hin­tata­son puitteissa. 

    Tämä näkyy kiin­teistö­jen kaup­pahin­tati­las­tos­ta hyvin esim. Vihdin ja Mäntsälän kohdal­la. Monis­sa muis­sa kun­nis­sa asia ei näy, mut­ta tämä lie­nee selitet­tävis­sä sil­lä, että yksi­tyiseltä oste­tut ranta­ton­tit vääristävät näis­sä tapauk­sis­sa hintatilastoa.

  21. [Sarkas­mi]
    Siis pöyristyt­tävää! Kun­ta antaa asun­to­ja myyn­ti­in ali­hin­taan ja joku hyö­dyn­tää tätä rahantekemiseen!? Miten tämä on mah­dol­lista, ei kai kukaan voin­ut mitenkään ennakoi­da tätä!?
    [/Sarkasmi]

    Vakavoidu­taan sit­ten. HITAS sään­nöstelee hin­to­ja alaspäin. Tämä syn­nyt­tää kan­nus­ti­men hyö­dyn­tää sitä ali­hin­taa, eli tehdä arbi­traa­sia. Arbi­traasin estämisek­si hin­to­ja vahdi­taan ja omaisu­u­den käyt­töä säädel­lään. Tämänkin seu­rauk­se­na sään­te­lyä toden­näköis­es­ti lisätään, tai ainakin niin Osmo tun­tuu vihjaavan.

    Mitä jos luopuisit­ten HITAS sään­nöstelystä ja vaik­ka teet­täisitte enem­män asun­to­ja. Jos ja kun tont­ti­maa­ta on tarpeek­si ja jos ja kun raken­nus­fir­mat vetelevät vapaara­hot­tei­sista törkeitä kartel­li­hin­to­ja joi­ta ei ilmeis­es­ti mitenkään saa­da kuri­in, niin tehdään sit­ten toisin: Palkataan espan­jalaiset raken­nus­fir­mat (ne ovat nyt halpo­ja) tekemään kaupungille asun­to­ja, jot­ka kaupun­ki sit­ten myy eniten tar­joavalle. Tätä jatke­taan niin kauan, että kaupun­ki ei enää pysty asun­to­ja myymäl­lä tekemään voittoa.

    Asun­top­u­la ratkeaa kertaheitolla. 

    Mut­ta ai niin, niin ei voi tehdä, kos­ka mitä? Onko poli­itikoil­la kädet liian syväl­lä raken­nus­fir­mo­jen taskus­sa vai?

  22. Rogue:
    Mika muuten varsi­nais­es­ti on perus­teena sille, et koy­himpi­en halu­taan asu­van Helsingis­sa? Koy­him­math­an lie­nee suurelta osin sel­l­a­sia, jot­ka syys­ta tai tois­es­ta on pysy­vasti pois tyoe­la­mas­ta. Eiks noin lah­toko­htases­ti olis parem­pi, et Helsingis­sa tyopaikko­jen aarel­la asu­is voit­top­uolis­es­ti niita, jot­ka toi­ta tekee? 

    Entäs sit­ten eläkeläiset? Vievät hyvät per­hea­sun­not lap­siper­heiltä, jot­ka joutu­vat päivit­täin aja­maan tänne työ­paik­ka-alueelle jostain Nurmijärveltä/Kirkkonummelta. Eikö olisi ekol­o­gisem­paa sijoit­taa eläkeläiset tuonne lan­delle kirkonkyli­in. Ter­veyskeskus ja S‑Market palveluik­si. Tarvi­iko ne paljon muuta?

  23. Hitas-jär­jestelmä tarkoit­taa käytän­nössä keskilu­okkaisten Helsinkiläis­ten tukemista yhteiskun­nan rahoil­la. Huono-osais­ten aut­ta­mi­nen on hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan perusasioi­ta, mut­ta en ymmär­rä mik­si Hitas asun­to­jen kohderyh­mää pitää tukea. 

    Helsingis­sä asum­i­nen ei ole mikään sub­jek­ti­ivi­nen oikeus.

  24. tpyy­lu­o­ma:
    Minus­ta tämä pitäisi tehdä niin että kaupun­ki hakee ton­teista markki­nahin­nan, jos se koetaan liian suurek­si niin ratkaisu on lisätä tar­jon­taa eli kaavoit­taa lisää kaupunkia.

    WORD.

  25. Rogue: Osmo:Mika muuten varsi­nais­es­ti on perus­teena sille, et koy­himpi­en halu­taan asu­van Helsingis­sa? Koy­him­math­an lie­nee suurelta osin sel­l­a­sia, jot­ka syys­ta tai tois­es­ta on pysy­vasti pois tyoe­la­mas­ta. Eiks noin lah­toko­htases­ti olis parem­pi, et Helsingis­sa tyopaikko­jen aarel­la asu­is voit­top­uolis­es­ti niita, jot­ka toi­ta tekee?

    No jos työt­tömyys on periy­tyvä omi­naisu­us niin noin.

    Toisaal­ta voi olla niinkin että on pariskun­ta Pekka ja Iri­na, joil­la on poi­ka Jamp­pa ja tytär Ali­na. Pekka juo, Iri­na ei puhu suomea, Jam­pal­la on paha luk­i­häir­iö ja Ali­nal­la syömishäir­iö. Tämän takia van­hem­mat ovat työt­tömiä ja lapset eivät pär­jää koulus­sa. Mut­ta Pekka voi raitis­tua, Iri­na opetel­la suomea, Jamp­pa saa­da eri­ty­isope­tus­ta ja Ali­na hoitoa. Lapset pää­sevät opiskele­maan ja koko per­he saa aikanaan töitä, olet­taen että töitä on tar­jol­la. Jos­sain kor­pi­en kätkössä harvem­min on.

    Asum­is­tu­ki on kol­man­nen pol­ven syr­jäy­tymisen kus­tan­nuk­si­in ver­rat­tuna hal­paa kuin saippua.

  26. Hitas jär­jestelmä hie­jastelee vain yleistä kaupunkisu­un­nit­telun surkeut­ta Helsingis­sä. Kun nyt kymme­nen vuot­ta peräjäl­keen on jää­ty kauas kaupun­gin itse itselleen aset­ta­mas­ta 5000 asun­non tavoit­teesta, ja kun edes vuokra tai Hitas tuotan­nolle asetet­tu­ja tavoit­tei­ta ei ole halut­tu täyt­tää, on asumisen hin­ta karan­nut käsistä. 

    Karan­neet hin­nat ja tolku­ton asun­top­u­la mah­dol­lis­ta­vat niin gryn­dereille kuin sijoit­ta­jille huip­putuo­tot, gryn­dereille jopa törkeän ker­mankuorin­nan. Ja siel­lä mis­sä huip­putuot­toa on tar­jol­la esi­in­tyy myös kaiken­laista keinot­telua. Ihmi­nen on sen­ver­ran kekseliäs. 

    Osmo pitäisikin yht­enä keskei­sistä helsinkiläis­poli­itikoista kat­soa peili­in ja koet­taa löytää keinot jo syn­tyneen asun­to­va­jeen kiin­nikuromiseen ja sen jäl­keen varmis­ta­maan, että asete­tuis­sa tuotan­to tavoit­teis­sa pysytään. Hitasin sään­tö­jen kanssa näperte­ly ei ongel­maa kor­jaa kun edes Hitas­tuotan­nolle asetet­tu­ja tavoit­tei­ta ei saavuteta. 

    Jos kapun­ki lopet­taisi gryn­derei­den pillin mukaan tanssimisen ja huole­htisi siitä, että tont­ti­tar­jon­ta ja asun­to­tuotan­to saavut­taa kysyn­nän, niin markki­nat kyl­lä kor­jaa nämä puut­teet. Nyt kun asun­tomarkki­noil­la on tulos­sa selkeä suvan­to­vai­he, olisi help­poa vähän kurit­taa gryn­dere­itä ja saa­da hin­tata­soa kohtu­ullis­tet­tua. Onko Osmol­la ja muil­la päät­täjil­lämme halua siihen, enpä usko. Mari­naa Hitasin heikkouk­sista sen sijaan saamme kuulla

  27. Kom­ment­ti katke­si kesken näp­pi­häir­iön vuok­si. Siis epäilen että pohjim­mil­taan kysymys on siitä että raken­nus­li­ike insti­tu­tiona on jotain mis­tä aika on ajanut ohi. Sil­loin joskus kun ruskeat kir­jekuoret vai­h­toi omis­ta­jaa raken­nus­li­ike lob­basi ton­tin, raken­nut­ti oma­l­la organ­isaa­ti­ol­la, myi itse asun­not ja jopa lain­oit­ti asukkaat. Nykyään kor­rup­tio­ta on vähem­män, raken­nut­ta­mi­nen on ulkois­tet­tu, kiin­teistövälit­täjät myy ja pankit rahoit­taa. Raken­nus­li­ike on täten lähin­nä kus­tan­nuk­sia aiheut­ta­va väli­por­ras, ja tämän takia kaupun­gin voit­toa tavoit­telema­ton ATT tuot­taa niin paljon halvem­pia asun­to­ja. Mut­ta tämä on ihan speku­laa­tio­ta, en tiedä miten tuon edes voisi osoit­taa toteen.

  28. Eli jos Hitas-asun­to­ja ei raken­neta, Jätkäsaari ja Kalasa­ta­ma täyt­tyvät kym­menistä tuhan­sista pääo­mat­u­loil­la elävistä rikkaista, jot­ka eivät mak­sa kun­nal­lisveroa? Ei Suomes­sa ihan niin paljon tai­da kuitenkaan rikkai­ta olla. Puhu­mat­takaan siitä, että ilman Hita­sia koko Helsingis­sä ei olisi mui­ta kuin rikkai­ta ja kaupun­gin vuokra-asun­nois­sa asu­via köyhiä.

  29. Kun on niukku­ut­ta jostain resurssista, kuten asun­noista järkeväl­lä paikalla Helsin­gin seudul­la, niin on valitet­ta­van vähän tapo­ja jakaa se haluajille/tarvitsijoille:

    1: Eniten maksaville.

    2: Arpa­jais­ten voittajille.

    3: Kauim­min jonottaville.

    4: Päät­täjien kavereille.

    5: Tarve­harkin­nal­la (käytän­nössä muut­tuu kor­rup­tion tasos­ta riip­puen joko 4:ksi, 3:ksi tai 2:ksi).

    Onko jotain tapaa, joka ei aiheut­taisi yhteiskun­nal­lisia tai taloudel­lisia ongelmia?

  30. Helsin­gin kaupun­gin Hitas-tont­tien vuokrien edullisu­us ja niihin sisäl­tyvä sub­ven­tio on mitä suurim­mas­sa määrin harhaa. Kun indek­si­in sidot­tu ton­tin­vuokra on 4,5 euroa/asuntoneliö, asun­non omis­ta­ja mak­saa 25 vuodessa ton­tin­vuokraa 100 m²:n asun­nos­ta yhteen­sä 135.000 euroa eli asun­toneliötä kohden 1.350 euroa.

    Ton­tin vuokra on määeit­el­ty 4%:ksi ton­tin käyvästä arvos­ta. Näin ollen osakkaat mak­sa­vat kaupungille ton­tin hin­nan 25 vuodessa. Tästä alka­en ton­tin­vuokra on seu­raa­vat 25 vuot­ta kaupungille pelkkää voit­toa. 50 vuo­den päästä “neu­votel­laan” uusi vuokra­sopimus, jol­loin ton­tin­vuokra määrätään taas uud­es­ta markkinahinnasta.

    Jos kysymys olisi raken­nuk­sen vuokras­ta, niin tämä olisi ihan ok, sil­lä raken­nus tarvit­see jo 25 vuo­den aikana mit­tavia perusko­r­jauk­sia ja 50 vuo­den päästä se on jo käyt­töikän­sä lopus­sa. Ton­tin arvo sen sijaan on mm. vuokralaisen tekemien paran­nusten (mm. paa­lu­tus, maan­vai­h­dot, salao­ji­tus, viemäröin­ti ja istu­tuk­set) noussut.

  31. Asun toises­sa hitas-asun­nos­sani aika keskeisel­lä paikalla Helsinkiä. Ostin ensim­mäisen opin­to­jeni lop­pu­vai­heessa yksin eläessäni. Myöhem­min naimisi­in men­nessä muu­timme isom­paan hitasi­in, johon vaimo otti lainan vielä väikkäriä tehdessään. Meil­lä on käynyt arpa­jaison­ni. Ilman hita­sia asu­isimme var­maankin jos­sakin Van­taan tai Espoon perukoil­la. Nyt ansait­sen hyvin mut­ta vaimo on kotona hoita­mas­sa lap­sia, joten yhteen­las­ke­tut tulomme ovat aika pienet, eikä meil­lä olisi mah­dol­lisu­ut­ta kalli­iseen asun­toon Helsingissä. 

    Henkilöko­htais­es­ti olen todel­la kiitolli­nen Hitas-jär­jestelmästä ja toivoisin että hitas-tuotan­toa tulisi paljon lisää. Mitä keinot­telijoi­hin tulee, en pysty hyväksymään ollenkaan. Jokainen keinot­teli­ja tai asun­tosi­joit­ta­ja joka pitää hita­sia vuokral­la estää jonkin kaltaisemme per­heen asumisen Helsingissä. 

    Eikö yksinker­tais­es­ti voisi tehdä sään­töä, että hitas-asun­to saa olla ain­oa asun­to jon­ka per­he voi omis­taa? Eikö tämä estäisi keinot­telun? Olisiko liian vaikea valvoa?

  32. Hitas on ollut har­vo­ja varas­tu­vaa keskilu­okkaa hyödyt­täviä tukia.

    Köy­hille on ole­mas­sa sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to, jonne päästäk­seen ei saa opiskel­la, pitää juopotel­la eikä ainakaan olla kokoaikatöis­sä tai kah­den aikuisen perhe.

    Rikaille on ole­mas­sa kovan rahan asun­not, jonne pääsee kun on rahaa — siis työelämässä pitkäl­lä, molem­mat puolisot keskipalkkai­sis­sa (= yli 4 0000 eur/kk.

    Muitakin tarvi­taan asukkaiksi.

    Pil­laakon — San Josen ja ympäristön koke­mus­ket USA:ssa ker­toi­vat, että asun­tioku­plan aikana alueesta kaikko­si­vat opet­ta­jat, sairaan­hoita­jat, postinkan­ta­jat… ihmiset, joi­ta tarvi­taan yhteiskunnassa.

    Suomes­sa todel­lis­ten tulo­ero­jen suu­ru­us­lu­ok­ka on n. 15 ker­taa, joka on maail­man mit­takaavas­sa vähän. Sosi­aalisen asumisen tulo­ra­ja on vain kovin mata­la ja muo­dostaa yhden tulo kyn­nyk­sen lisää.

    Hitak­sen tilal­la voisi olla tulo­rajoil­taan keski­t­u­loisille korotet­tu, mut­ta määräaikainen (max 5 vuoti­nen) vuokra-asum­i­nen hyvä ratkaisu.

  33. Tarvi­taanko Hitas-jär­jestelmää ylipään­sä enää, vai voim­meko ajatel­la, että aikana, jol­loin korot ovat mata­lat ja laina-ajat pitkät, keskilu­ok­ka pystyy kyl­lä selviämään asum­is­menois­taan ilman subventiota? 

    Mielestäni kyl­lä tarvi­taan, sil­lä se, että korot ovat mata­lat ja laina-ajat pitkät ei tarkoi­ta, että siitä vält­tämät­tä seu­raa järkevä varakku­u­den allokaa­tio noin kollek­ti­ivisel­la tasol­la. Ihmiset vain kil­pail­e­vat asun­noista entistä suurem­min lain­oin, kos­ka kaik­ki muutkin saa­vat suurem­pia ja suurem­pia luottoja.

    Ongel­ma on, että tämä kaik­ki asumiseen ohjau­tu­va raha on pois nyky­hetken kier­rosta, joka muuten näky­isi parem­min Helsin­gin alueen ja viimeistään Suomen sisäisessä paikallistaloudessa. Se, että raha jää Suomen Asun­to­var­al­lisu­u­teen™ „kas­va­maan“ ei sinäl­lään tuo­ta suo­raan mitään: kiin­teä omaisu­us yleen­sä miel­letäänkin kulueräk­si. Asun­to­var­al­lisu­us voi „tuot­taa“ välil­lis­es­ti asun­to­jen hin­taspeku­laa­tion kaut­ta ja vai­h­toe­htois­es­ti siten, että kun lainat on mak­set­tu, niin välit­tömistä asumiskus­tan­nuk­sista jää enem­män käteen sijoitet­tavak­si kuin vuokral­la asuessa.

    * * *

    Tässä kohtaa vapaan markki­na­t­alouden kan­nat­ta­jat voivat nil­lit­tää siitä, että ulkop­uo­li­nen taho ei voi muiden puoles­ta päät­tää, mikä on järkevin var­al­lisu­u­den allokaa­tio vaan että markki­nat lop­ul­ta kon­ver­goitu­vat johonkin opti­mi­in. Tämä heille sal­lit­takoon, olkaa hyvät: ______________________.

    Joskin sen ver­ran sanon, että kyseinen opti­mi voi olla myös paikalli­nen opti­mi ja asun­tomarkki­nat ovat samal­la tavoin irra­tionaal­isia kuin osakemarkkinatkin—ehkä jopa vieläkin syvem­min, sil­lä kyse on useim­miten omas­ta kodista.

    Tois­tu­vat asun­to­jen hin­taku­plat ympäri maail­maa osoit­ta­vat, että ei se hom­ma ihan han­skas­sa ole. Muu­ta­ma vuosikym­men sit­ten saat­toi yhden palka­nsaa­jan per­he ostaa riit­tävän ison asun­non itselleen ja mak­saa sen pois kohtu­ullises­sa ajas­sa. Nyt niihin tismall­een samoi­hin ele­ment­ti­laatikoi­hin samas­sa osoit­teessa ei vält­tämät­tä pääse kah­denkaan työssä käyvän perhe.

    * * *

    Kohtu­uhin­tainen asum­i­nen mah­dol­lisim­man suurelle joukolle ihmisiä on sikäli tärkeä pri­or­i­teet­ti, että sen vuok­si voidaan vähän sään­nel­läkin. Järkevin sääte­lyko­hde on hin­taspeku­laa­tio, joka nos­taa asumisen hin­taa sel­l­aise­naan, ilman reaal­ista pohjaa.

    Hitasin ja asum­isoikeussys­teemin voisi jotenkin yhdis­tää, että asun­toi­hin voisi ostaa vain asum­isoikeu­den, mut­ta asun­nos­ta voisi mak­saa 1/6—6/6 sen oikeas­ta hin­nas­ta ja mitä suurem­man osan ostaa, sitä enem­män kuukausit­tainen vastike alenisi. Jos mak­saisi koko asun­non, jäl­jelle jäisi pelkkä hoito­vastike niin kuin omis­tusasun­nos­sakin. Vuokraamise­hdot oli­si­vat saman­laiset kuin asos­sa, joten sijoit­ta­jille jäi­sivät vapaara­hoit­teis­ten asun­to­jen markkinat.

    Asun­nos­ta voisi luop­ua ja siitä saisi siihen sijoit­ta­mansa rahan jol­lain sopi­val­la indek­sil­lä tark­istet­tuna. Mut­ta hin­takeinot­telua ei voisi olla, sil­lä asun­not kuu­luisi­vat kaupungille ja toim­intaa pyöritet­täisi­in omakus­tan­nus­pe­ri­aat­teel­la vähän samaan tapaan kuin HASO:n aso-asun­to­ja. Se olisi vähän niin kuin osaomis­tusasun­to, mut­ta yleishyödyl­lisen kaupun­gin asun­toy­htiön muotin mukaan mekanisoituna.

    Vaik­ka asun­non hin­ta itsessään ei voisikaan nous­ta, asun­to olisi edelleen sijoi­tus asuinkus­tan­nusten osalta. Mitä pienem­pi vastike, sitä enem­män rahaa jää jäl­jelle vai­h­toe­htoisi­in sijoituk­si­in. Pitkäl­lä tähtäimel­lä edulliset asuinkus­tan­nuk­set kun lienevät mon­elle se syy han­kkia omis­tusasun­to. Samoin edullisi­in asuinkus­tan­nuk­si­in pää­sisi kiin­ni samas­sa suh­teessa, miten paljon rahaa niihin on mah­dol­lista sijoit­taa, ei vain joko—tai kuten vuokra- vs. omistusasunnoissa.

    Markki­na­t­alouden puris­teille vielä muis­tu­tuk­sek­si, että tuol­lainen sys­tee­mi, kuten Hitaskaan, ei vielä vapaara­hoit­teisia asun­to­ja mihinkään. Jos nimit­täin markki­nat halu­a­vat juuri niitä sään­telemät­tömiä, niin kyl­lä niistä mak­se­taan suuria sum­mia, vaik­ka sään­nel­tyjä asun­to­jakin on. Ja jos ei mak­se­ta, niin sit­ten­hän sään­te­ly on ilmeis­es­ti tuot­tanut hinta—laatu ‑suh­teeltaan riit­tävän hyviä asun­to­ja ja kaik­ki voit­ta­vat taas, eikös vain?

  34. Eiköhän Helsin­gin kaupungkin kan­nat­taisi palkata muu­ta­ma kpl jonk­in­sotin tarkas­ta­jia syynäämään HITAS-kaup­po­ja ja miet­timään sään­nöste­lyn lisäämistä. Kokon­aiskus­tan­nuk­set per virkamies 50 000e / vuosi ja tulee var­masti hyvään tarkoitukseen! 

    Rahat tähän voisi ottaa vaik­ka kouluruokailusta.

  35. Soin­in­vaara:
    Ideaa­li­nen Hitas-asukas olisi kaupun­gin kannal­ta vas­tavalmis­tunut opiske­li­japariskun­ta, joka siinä vai­heessa ei ilman tukea pysty­isi aset­tumaan Helsinki­in, vaan jou­tu­isi aloit­ta­maan asum­isuransa jostain kehyskunnista.

    Vas­tavalmis­tunut opiske­li­japariskun­ta pystyy var­masti osta­maan Helsingistä asun­non. Lähikun­nista saa toki halvem­mal­la isom­man asun­non. Ainakin min­ul­la ja jo valmis­tuneel­la puolisol­lani on ollut varaa asua vuokral­la kan­takaupungis­sa, vaik­ka minä olen vielä opiske­li­ja. Kun olemme ver­tailleet asun­non han­k­in­taan ja vuokraan meneviä kulu­ja, olemme tulleet siihen tulok­seen, että kuukausit­taiset asum­is­menomme eivät olisi paljoa nyky­istä vuokraa suurem­mat. Min­un tuloil­lani se on silti liikaa. Valmis­tut­tuani meille ei olisi mikään ongel­ma han­kkia asun­toa vapail­ta markki­noil­ta Helsingistä, mikäli päätämme Helsinki­in jäädä.

  36. Siir­tymäl­lä nyky­istä enem­män vuokra-asum­ista suo­si­vaan vero­tuk­seen mah­dol­lis­taa keskilu­okan asumisen Helsinkissä ilman keinotekoista ja epäoikeu­den­mukaista HITAS ‑jär­jestelmää. Eli vuokrat­u­lon vero­tus­ta pitää laskea.

  37. Kor­jaus­toimek­si on ehdotet­tu jotain rajoituk­sia mon­tako HITAS asun­toa saa omis­taa. Sit­ten menee pari vuot­ta ja taas huo­mataan että HITAS asun­to­ja omis­te­taan eri­lais­ten bul­vaanien ja pöytälaatikkoy­htiöi­den kaut­ta. Mut­ta mikäs siinä kun on niin vah­va ide­al­is­mi HITAk­sen takana, hyödyl­lisik­si idiooteik­si noi­ta voi myös joku määritellä.

  38. tpyy­lu­o­ma:

    Asum­is­tu­ki on kol­man­nen pol­ven syr­jäy­tymisen kus­tan­nuk­si­in ver­rat­tuna hal­paa kuin saippua

    Niin toi toimii argu­ment­ti­na koy­hien Helsinki­in asut­tamisen puoles­ta siina tapauk­ses­sa, et Helsinki­in asut­ta­mi­nen on paras ja kus­tan­nuste­hokkain tapa ehkaista syr­jay­tymista. En oo yhtaan var­ma mis­sa maarin asia on niin. Syr­jay­tyyks muual­la kuin paljon helpom­min ku Helsingissa(kaikki muu ei oo syr­jako­r­pee)? Mit­ka on kus­tan­nuk­set siita, et duu­nis­sa kay­vaa porukkaa potk­i­taan asumaan Helsin­gin ulkop­uolelle? Sita pait­si kaupun­gin vuokrakamp­is­sa asuu hirvee maara myos muu­ta jen­gia ku per­hei­ta: van­huk­sia, yksi­naisia alko­holis­te­ja yms. Niihin toi kol­man­nen pol­ven argu­ment­ti ei pade. 

    lurk­ki:

    Helsin­gin hin­tata­sol­la huonopalkkaisem­man palvelu­am­matin työn­tek­i­jä on köyhä

    Kelan mieles­ta ei oo, ellei se oo yyhoo. Ennen oli myos aika tiukat tulo­ra­jat stadin kamp­pi­in eika niita alit­tais taval­lisen palvelu­am­matin lik­sal­la. Nyt tulo­ra­jat on poistettu(niiden sijaan on var­al­lisu­us­ra­ja ja tukku mui­ta kri­teere­i­ta), mut kay­tan­nos­sa lapset­toma­l­la kuukausi­palkkasel­la duu­nar­il­la ei oo mitaan jakoo saa­da sel­l­as­ta uute­na hak­i­jana. Jos sen sijaan joskus on sat­tunu stadin kam­pan saa­maan tai asunu sel­l­ases­sa pen­skas­ta lah­tien, niin pois ei lenna vaik olis Wahlroos.

  39. tpyy­lu­o­ma:
    Raken­nus­li­ike on täten lähin­nä kus­tan­nuk­sia aiheut­ta­va väli­por­ras, ja tämän takia kaupun­gin voit­toa tavoit­telema­ton ATT tuot­taa niin paljon halvem­pia asun­to­ja. Mut­ta tämä on ihan speku­laa­tio­ta, en tiedä miten tuon edes voisi osoit­taa toteen.

    Ei mitenkään: raken­nus­li­ik­keet ne ATT:n kohteetkin rak­en­ta­vat. ATT:n kohteis­sa on yksi väli­por­ras enem­män kuin gryn­de­rien omis­sa kohteissa

  40. Jos ja kun asun­noista on pulaa, se tarkoit­taa että asun­to­ja on halvem­paa rak­en­taa kuin mitä ihmiset ovat valmi­ita mak­samaan. Rak­en­tamiselle on jotain esteitä, ja ain­oas­taan näi­den estei­den purkami­nen voi kor­ja­ta ongel­maa. Sen­si­jaan kor­jauk­set veroi­hin, sään­töi­hin, jne, jot­ka liit­tyvät asun­to­jen tuot­toon, omis­tus­suhteisi­in, hin­toi­hin, jne, eivät ratkaise itse ongel­maa. Vuokrien verova­paus ei auta, HITAS-sään­tö­jen rukaami­nen ei auta, jne, kos­ka ne eivät syn­nytä lisää asuntoja. 

    Sään­te­lyn purkami­nenkaan ei kyl­lä tee lisää asun­to­ja. Markki­noiden toim­inta todis­taa, että ne, joil­la on koneet ja työvoima, eivät raken­nuk­sia raken­na elleivät saa nyhdet­tyä törky­isiä raho­ja. Liekö kyse siitä, että tätä halu­taan käyt­tää suh­dan­ne­pusku­ri­na, vai onko kyse oikeas­ta kor­rup­tios­ta, mut­ta ei väliä. Ainakaan se ei kor­jaan­nu nopeasti.

    Sään­nöste­ly, eri­tyis­es­ti hin­ta-sel­l­ainen, tuot­taa taas arbi­traa­sia, kuten tässä. Se syn­nyt­tää lisää sään­te­lyä, lisää resursse­ja menee valvon­taan jne. Täysin turhaan.

    Helsingis­sä on paljon äänestäjiä ja lob­bausvoimaa, joiden etu­jen mukaista on, että asun­to­jen hin­nat ovat ja pysyvät kov­ina. Tämä on se todel­li­nen syy sille, että hin­nat ovat ja pysyvät kov­ina. Keinot löy­tyvät, ja niitä on kokon­ainen kavalka­a­di. HITAS jär­jestelmä on tässä pis­ara meressä.

    Olen itsekin kiin­teistön­o­mista, tosin eri paikkakun­nal­la. Ammun itseäni jalka­an täl­lä, mut­ta siis, kun­ta voi reagoi­da asun­top­u­laan kahdel­la taval­la, ja kum­mal­lakin se tien­aa. Ensim­mäi­nen on, että nos­te­taan kiin­teistöveroa ja tode­taan, että ei voi mitään. Toinen on, että raken­nute­taan asun­to­ja ja kaavoite­taan pien­talo­tont­te­ja ja myy­dään ne. Ton­tit velvoit­teel­la, että jos ei raken­neta n. vuo­den sisään m. neliömetriä, niin kiin­teistövero kym­menker­tais­te­taan tai kaupun­ki lunas­taa ton­tin. (Jälkim­mäi­nen sik­si, että avio­ero voi joskus tul­la jo ennen kuin talo on valmis)

  41. Mik­sei kaupun­ki perus­ta omaa rakennusyritystään?
    Sil­lä mur­taisi kartellin tai ainakin pää­sisi osal­lisek­si kartellihinnoittelusta.

  42. Asun­tomarkki­noiden idea­han on se, että tyhji­in taloi­hin saadaan ihmisiä sisään. Eikä Helsin­gin kokoises­sa kaupungis­sa ole ongel­maa, jos muu­ta­ma rikas ostaa 10 asun­toa, mut­ta mitä jos pari kiin­teistö­fir­maa romut­taa kap­i­tal­is­mia muo­dosta­mal­la oli­gop­o­lin kaap­paa­mal­la kym­meniä pros­ent­te­ja kaupun­gin kiinteistömarkkinoista?

    Kil­pailu­vi­ra­nomaiset voisi­vat säätää, että mikäli jokin kiinteistöfirma/taho saa 10% kaupun­gin asun­noista, niin se menet­tää oikeu­den lisäos­tok­si­in, kunnes omis­tus las­kee alle 10%.

    Hölmöin­tä on se, että talo­ja pide­tään tyhjil­lään joka pois­taa tar­jon­taa, ja täten entis­es­tään nos­taa hin­to­ja. Jos on tarpeek­si rahaa, voi ostaa vaik­ka 30% markki­noista, ja alkaa hin­noit­tele­maan markki­noi­ta kurit­ta­mal­la tarjontaa.

  43. tpyy­lu­o­ma: …raken­nus­li­ike lob­basi ton­tin, raken­nut­ti oma­l­la organ­isaa­ti­ol­la, myi itse asun­not ja jopa lain­oit­ti asukkaat. Nykyään kor­rup­tio­ta on vähem­män, raken­nut­ta­mi­nen on ulkois­tet­tu, kiin­teistövälit­täjät myy ja pankit rahoit­taa. Raken­nus­li­ike on kus­tan­nuk­sia aiheut­ta­va väli­por­ras, ja voit­toa tavoit­telema­ton ATT tuot­taa paljon halvem­pia asuntoja. 

    Raken­nut­ta­ja raken­nut­taa, raken­nus­li­ike rakentaa.

    ATT on raken­nut­ta­ja siinä mis­sä mikä tahansa gryn­deri, sil­lä ei ole raken­nus­miehiä ja työkalu­ja vaan tont­ti, rahoi­tus, suun­nitel­mat ja vastuu. 

    Mon­et tosi­aan haikail­e­vat van­ho­ja hyviä aiko­ja jol­loin raha oli sään­nöstel­tyä ja lainan sai ain­oas­taan niihin uud­isko­hteisi­in joiden kanssa sil­lä pankil­la oli diili. Sil­loin saat­toi jopa käy­dä niin että vuokraisän­tä pisti keskus­tas­sa van­han jugend­talon myyn­ti­in osakkeik­si täysin pilahin­taan kos­ka osta­jen ei ollut help­po saa­da rahoi­tus­ta. Pank­ki ei yksinker­tais­es­ti antanut lainaa kohteeseen joka kil­paili niiden tar­joamien hieno­jen asun­tosäästöele­ment­tilähiöi­den kanssa.

  44. Vuokrakiel­to ja asum­isvelvoite on ongel­malli­nen — joil­lakin kun on hyvä syy asua vuosi kak­si jos­sain muual­la aiko­muk­sel­la pala­ta sit­ten takaisin tai ei.
    Mah­dolli­nen mut­ta hie­man byrokra­ti­aa lisääväsä mallis­sa valvotaan, että hitas on ain­oa asun­to, ja että vuokraami­nen saa menä vain kaupun­gin hyväksymän tahon kaut­ta 0‑tuotto periaatteella.

    Omi­tu­inen peri­aate on, että jos joskus on saanut sosi­aalisen vuokra-asun­non, sen jäl­keen tulot saa­vat olla ihan mitä tahansa. Pikem­minkin niin, että jos tulot jon­ain vuon­na ylit­tävät xx xxx rajan niin asi­as­ta muis­tute­taan (sat­un­nasi­akin tulo­ja voi olla), mut­ta jos ylit­tää kaht­e­na vuon­na peräkkäin niin sosi­aa­li­nen asum­isoikeus jatkuu enää kak­si vuotta.

  45. Ero­tuo­mari: Jokainen keinot­teli­ja tai asun­tosi­joit­ta­ja joka pitää hita­sia vuokral­la estää jonkin kaltaisemme per­heen asumisen Helsingissä. 

    Mut­ta samal­la mah­dol­lis­taa toisaal­ta yhden vuokra-asun­toa etsivän per­heen asumisen Helsingis­sä. Vuokra-asun­nois­takin kun on kuulem­ma pulaa…

    Vaan kun kiel­letään hitas-asun­to­jen vuokraami­nen kokon­aan, päästään mie­lenki­in­toiseen tilanteeseen jos­sa ulko­mail­la töis­sä ole­va pitää asun­ton­sa omis­tuk­ses­saan koti­in­palu­un var­al­ta — mut­ta tyhjänä. 

    Tähän voisi taas olla ratkaisuna että kiel­let­täisi­in hitas-asun­to­jen vuokraami­nen oma­toimis­es­ti mut­ta pakotet­taisi­in anta­maan reservi­a­sun­to kaupun­gin sosi­aal­i­toimis­ton vuokrat­tavak­si tämän asi­akkaille. Siitä naa­pu­ritkin epäilemät­tä pitäisivät.

  46. HITAS-jär­jestelmä on tarpeen, jot­ta taval­liselle palka­nsaa­jalle saadaan asun­to­ja myös halu­tu­ille asuinalueille. Val­i­tun asun­topoli­ti­ikan mukaan Helsingis­sä har­joite­taan sosi­aal­ista sekoit­tamista. Mik­si sekoitet­taisi­in vain ara-asun­to­ja (lue köy­hiä ja pieni­palkkaisia) ja vapaara­hoit­teisia (lue rikkai­ta). Keski­t­u­loiset jätet­täisi­in pen­delöimään lähikunnista.

    HITAS-asun­to­jen suurin merk­i­tys on min­un mielestäni uud­is­tuotan­non hin­tasään­telyssä. Oikeasti asun­to­tuotan­non hin­ta määräy­tyy sen mukaan mikä on tuot­teen paikalli­nen markki­na-arvo. Raken­nuskus­tan­nuk­sien kanssa sil­lä ei ole juurikaan tekemistä. Näin kun menetel­lään ain­oas­taan sään­telemäl­lä saadaan halu­tu­ille paikoille kohtu­uhin­tas­ta tuotan­toa. Kaupun­gin tulisikin tehdä HITAS­ta ihan sikana, ja määritel­lä ton­tin­lu­ovu­tuk­si­in hin­takat­to­ja mah­dol­lisim­man paljon. Saataisi­in ko. hin­taa vas­taa­va mah­dol­lisim­man korkea laatu huoli­mat­ta huonos­ta kilpailutilanteesta.

    Ja jot­ta etu pysy­isi jatkos­sakin, tarvi­taan jälleen­myyn­ti­hin­nan sään­te­lyä. Han­kala jut­tu, sil­lä uud­is­tusten myötä joskus kalli­ina oste­tu­ista hitak­sista on tul­lut halpo­ja ja päin­vas­toin. VTT:n aikoinaan uud­is­tusten perusteluk­si teke­mis­sä selvi­tyk­sis­sä yritet­ti­in löytää oikeu­den­mukaisia tapo­ja jälleen­myyn­ti­hin­to­jen kor­jauk­si­in ja kun niitä ei löy­det­ty kek­sit­ti­in tämä 30 vuo­den jälkeinen vapau­tu­mi­nen. Minus­ta olisi ollut parem­pi jos olisi jätet­ty vapaut­ta­mat­ta. HITAS-jär­jestelmän tulisi muo­dostaa niin laa­ja kan­ta että sen sisäl­lä olisi mah­dol­lista vai­h­taa asun­nos­ta toiseen, eikä tarvi­ti­sisi kenenkään jäädä kököt­tämään itselle väärän kokoiseen asun­toon. Nythän käy niin että kan­ta piene­nee jos ei raken­neta yhtä paljon lisää kuin alkupäästä vapautuu. 

    Toisaal­ta itse en usko esim. Kata­janokan asun­to­jen vapau­tu­miseen. Aina löy­tyy talosta joku joka vain halu­aa asua, eikä hänen etun­sa mukaista ole sil­loin hakea ton­tin­vuokran nostoa.

    On myös hyvä muis­taa että kyseessä on yleen­sä omaisu­us, joka on mon­en tapauk­ses­sa han­kit­tu rehellisel­lä pankki­lainal­la. Kaik­ki ne jot­ka vielä muis­ta­vat 90-luvun laman ovat var­maankin kuulleet tilanteista jois­sa asun­non vaku­usaar­vot eivät ole kat­ta­neet niitä varten otet­tu­ja lain­o­ja. Aika kestämätön olisi sel­l­ainen jär­jestelmä, jos­sa ei voisi han­kkia omaisu­ut­taan vas­ten tulo­ja jälleenvuokrauksella. 

    Oikeu­den­mukaisu­u­den nimis­sä jär­jestelmässä voisi olla vuokrasään­nöste­ly. Ehkä täl­laisel­la mekanis­mil­la saataisi­in asun­to-omaisu­us mah­dol­lisim­man laa­jasti yhteiskun­taa hyödyt­tävään käyt­töön. Ja kohtu­uhin­tainen tuotan­to olisi joko omis­ta­jal­laan kohtu­uhin­taises­sa käytössä tai kohtu­uhin­nal­la vuokral­la, elämän­ti­lanteen sitä edellyttessä.

  47. IJ: Kun on niukku­ut­ta jostain resurssista, kuten asun­noista järkeväl­lä paikalla Helsin­gin seudul­la, niin on valitet­ta­van vähän tapo­ja jakaa se haluajille/tarvitsijoille:1: Eniten maksaville.2: Arpa­jais­ten voittajille.3: Kauim­min jonottaville.4: Päät­täjien kavereille.5: Tarve­harkin­nal­la (käytän­nössä muut­tuu kor­rup­tion tasos­ta riip­puen joko 4:ksi, 3:ksi tai 2:ksi).Onko jotain tapaa, joka ei aiheut­taisi yhteiskun­nal­lisia tai taloudel­lisia ongelmia?

    Yhteiskun­nal­liset ja taloudel­liset ongel­mat pois­tuu kun pois­te­taan niukku­us siitä tärkeim­mästä resurssista: tonteista!

    Ton­tit ovat kaavoituk­sen kaut­ta poli­itikko­jen käsis­sä ole­va monop­o­li. Halutes­saan he voisi­vat pois­taa nuikku­u­den myymäl­lä tont­te­ja enem­män kuin on kysyn­tää. Keinot­telun myy­dy­il­lä ton­teil­la voi pois­taa myymäl­lä ne rak­en­tamis­pakol­la esim. 2 vuo­den kulues­sa ostohetkestä. 

    Kär­jistt­ty esimerk­ki: Leik­itään, että Helsin­ki myy ensi viikol­la sekä Kalasa­ta­man että Jätkäsaaren KAIKKI ton­tit (yksit­täin) eniten tar­joavalle ehdol­la, että talot ovat lop­putarkastet­tu ja myyn­nis­sä tam­miku­us­sa 2014. Myyn­ti­ta­pana olisi huu­tokaup­pa (sovi­taan, että hin­ta ei voisi painua negati­ivisek­si eli ei yhteiskun­nan tukea). Samaan aikaan Helsin­ki nos­taisi kaiken rak­en­ta­mat­toman mut­ta kaavoite­tun maan kiin­teistöveron satakertaiseksi.

    Voisiko käy­dä niin, ettei Hitas-tukea tarvit­taisi? Voisiko opet­ta­ja-sairan­hoita­japariskun­nal­la olla varaa omaan asun­toon? Olisiko tar­jon­nas­ta pulaa? Voisiko syn­tyä kil­pailua asun­to­jen laadul­la, ener­gian kulutuksella, …

  48. Eikös HITAS-ehdois­sa lue jotain sel­l­aista, että asun­not tulee myy­dä “ensisi­jais­es­ti lap­siper­heille, jot­ka muut­ta­vat itse siihen asumaan?” Joskus aikoinaan tätä taidet­ti­in valvoakin?

  49. TM, kaiken­näköistä voi ja pitää tehdä. Olen­nais­in­ta lie­nee kuitenkin tuore tutkimus, mis­tä tääl­läkin jauhet­ti­in, jon­ka mukaan ker­rostalo­tuotan­to Helsingis­sä seu­raa kaavavaran­non kanssa. Kun se piene­nee, niin raken­netaan vähem­män, kun se kas­vaa niin raken­netaan enem­män. Huomionar­voista on se että tuol­la ei tun­nu ole­van mitään tekemistä talouske­hi­tyk­sen, hin­to­jen, tms. kanssa. Pien­talo­jen tuotan­to kyl­lä reagoi taloudel­lisi­in muu­tok­si­in, mut­ta ker­rostalo­jen ei.

    Pitää kaavoit­taa enem­män. Ja se mik­si ei kaavoiteia ei ole niin yksinker­taista etteikö poli­itikot tah­toisi, varsinkaan Ode, vaan aika mon­imutkainen vyy­hti. Lyhyesti san­ot­tuna, kaavoituk­ses­ta on tehty aivan liian mon­imutkaista ja säädeltyä.

    Esimerkik­si Saari­nen teki aikanaan nykynäkökul­mas­ta fiil­ispo­h­jal­ta tehtyä liiken­nesu­un­nit­telua, joka on parem­paa kuin mitään mitä tehdään nyt. Näin luul­tavasti sik­si että kukaan ei ollut kuul­lutkaan kadun väl­i­tyskyvys­tä, näkymäalueista, päästö- ja melu­ra­joituk­sista, ja muista huonon kaupunkiym­päristön aakko­sista. Se nyt vaan menee niin että liikenne ja varsinkin autot saa luvan sopeu­tua kaupunki­in eikä toisinpäin.

  50. Pääkaupunkiseudun asun­to­jen hin­tata­soa pide­tään tarkoituk­sel­la niin kalli­ina, että niitä osta­neet ihmiset ovat läh­es lop­puiäk­seen sidot­tu­ja betoniele­ment­tei­hin aivan samoin kuin torp­par­it aikoinaan turpeeseen. Mikäpä on sen nöyrem­pää työvoimaa ja vaa­likar­jaa kuin kym­me­nien vuosien asun­to­lainal­la ele­ment­tiko­ti­aan mak­sa­va, osamak­suau­tol­la aja­va, kulu­tus­lu­o­toil­la etelän­matko­ja tekevä keskilu­okkainen pääkaupunkilaisperhe.

    Tämä saadaan aikaan kun­tien poli­it­tis­ten kum­mise­tien, kartel­lisoitunei­den raken­nus­li­ikkei­den, raken­nus­te­ol­lisu­u­den ja pankkien yhteistoiminnalla.

    Koko Suomen väestö mah­tu­isi asumaan Espoon kaupunki­in eikä se vielä olisi asukasti­hey­deltään ja asukaslu­vul­taan maail­man metropolien joukos­sa kuin pikkukaupunki.

  51. Peruste­taan SUOMEN KAAVOITTAJA: Suomen pankin kaltainen elin, jon­ka tehtävänä on pitää huol­ta, että asun­to­jen hin­ta nousee alle 2 % vuodessa tms. 

    Elin jakaa Suomen palasi­in ja antaa niille lisäraken­nu­soikeustavoit­teet tätä silmäl­lä pitäen. 

    Kun­nalle val­tiono­su­us­sank­tioi­ta, jos se ei kaavoita raken­nu­soikeut­ta vaa­dit­tuun tahti­in, ja lievem­pi sank­tio, jos kaavoit­taa mut­ta hin­ta silti nousee liian nopeasti. Johan alka­isi­vat poli­itikot kaavoittaa.

    Paran­nuse­hdo­tuk­sia ote­taan vas­taan. En ole kuul­lut mis­tään muus­ta insti­tuu­tios­ta, joka oikeasti saisi sen aikaan, että isom­mis­sa kaupungeis­sa kaavoitet­taisi­in tarpeek­si raken­nu­soikeut­ta. Toisek­si paras kan­nustin olisi jokaiseen kaavaan liitet­tävä laskel­ma kun­nalle ja muulle yhteiskun­nalle koitu­vas­ta tap­pios­ta ver­rat­tuna siihen, että tehokku­us­luku olisi 0,5:n ver­ran korkeampi. Las­ke­taan suo­raan raken­nuskus­tan­nuk­sista ja neliöhinnoista.

  52. Timo H:
    … Eli rak­en­ta­jil­la on Stadis­sa kartel­li, hyvin jem­mat­tu, mut­ta on…

    Kun­tien kaavoitus­mo­nop­o­li nyky­muo­dos­saan mah­dol­lis­taa tilanteen. Kyse ei vält­tämät­tä ole edes kartel­lista, vaan kaik­ki bis­nek­sessä mukanaol­e­vat käyt­tävät hyväk­seen val­lit­se­vaa tilan­net­ta. Kun­tien vaiku­tus­mah­dol­lisuuk­sien oleelli­nen supis­t­a­mi­nen vaikut­taa ter­ve­hdyt­tävästi asun­to­jen hin­toi­hin juuri pääkaupunkiseudul­la. Kaiken­laisen kun­tien ja val­tion sekaan­tu­misen asun­to­bis­nek­seen mak­saa lop­ul­ta kuluttaja.

    Kaavoitus­mo­nop­o­lin lisäk­si raken­nus­lain­säädän­nössä on ongelmia, per­in­tövero vaikut­taa vuokria nos­tavasti ja kaik­ki tuet nos­ta­vat sekä vuokria että omis­tusasun­to­jen hin­to­ja. Olemme ihan itse aiheut­ta­neet tilanteen type­r­il­lä, hyvää tarkoit­tavil­la säädöksillä. 😀

  53. “Yhteiskun­nal­liset ja taloudel­liset ongel­mat pois­tuu kun pois­te­taan niukku­us siitä tärkeim­mästä resurssista: tonteista!”

    Näin­hän on suurim­mas­sa osas­sa maa­ta, Kepu­lan­di­as­sa kun­nan tar­joamia tont­te­ja on aina saatavilla

    Ja kun hin­tata­so on raaka­maan hin­ta+ kaavoitus+kunnalistekiniikka niin hin­takin on kohtuullinen 

    Mut­ta ei Kepu­lan­di­as­sakaan keskus­tan tai ranta­tont­te­ja ole kuin se rajalli­nen määrä , mut­ta niide hin­takaan ei nouse taivaisi­in kun vai­h­toe­hto­ja on saatavilla

    Ongel­ma on pääkaupunkiseudun ja liit­tyy paikalliseen korruptioon

  54. Mut­ta palataan tähän aku­ut­ti­in asi­aan, eli mitä pitäisi tehdä tuolle vuokraa­mal­la keinot­telulle. No, jos halu­aa pistää HITASin­sa vuokralle niin kaupun­ki vuokreaa sen enim­mäish­in­taan ja vastik­keeseen sido­tul­la vuokral­la. Kaupun­ki sit­ten edelleen vuokraa markkinahinnalla.

  55. tpyy­lu­o­ma:
    …, päästö- ja melu­ra­joituk­sista, ja muista huonon kaupunkiym­päristön aakkosista. 

    Maalisku­us­sa tulee renkaille EU:n laat­u­lu­ok­i­tus. Renkaat arvote­taan sil­loin kol­men kri­teerin mukaan: 1. vier­in­tä­vas­tus 2. pysähtymisnopeus sateel­la ja 3. ulkoinen melu. Ts. ren­gas­melun hait­to­ja ympäristöön halu­taan vähen­tää. Ren­gas­melu on yksi osa kokon­aisu­ud­es­ta. Poten­ti­aali kokon­aisu­udel­la (tei­den pin­noit­teet etc.) on muis­taak­seni noin ‑10 dB, mikä on todel­la huomattava. 

    Ts. kun EU:ssa tehdään näitä fik­su­ja päätök­siä ja insinöörit kehit­tävät uusia inno­vaa­tioi­ta voidaan ehkä Helsinkiäkin tule­vaisu­udessa parem­min täy­den­nys­rak­en­taa. Sääli ettemme ole pystyneet itse esim. kaavoituk­sel­la ratko­maan näitä ongelmia.

  56. Viestiketjuis­sa tois­tuu jatku­vasti väite, että Helsin­gin korkeat asun­to­jen hin­nat johtu­vat kartel­lista. Voisiko joku selit­tää seu­raa­vat asiat:

    1. Ketkä tässä kartel­lis­sa ovat mukana? Jot­ta näin laa­jamit­tainen kartel­li toimisi, mukana on pakko olla kaik­ki alan merkit­tävät toimijat.
    2. Jos ker­ran uusien asun­to­jen hin­nan määrää kartel­li, mik­si van­ho­jenkin asun­to­jen hin­nat ovat niin korkeat?
    3. Mik­si raken­nus­li­ik­keet väite­tys­tä kartel­lista huoli­mat­ta tekevät niin vaa­ti­ma­ton­ta tulosta tai menevät jopa nurin niin kuin Raken­nus­li­ike Hen­ry Kata­ja Oy vuon­na 2009?

    1. Kartel­liepäi­lyt ovat kohdis­tuneet toisaal­ta HITAS-kohtei­den kil­paulu­un ja toisaal­ta tont­tien kil­pailu­tusti­lanteisi­in. Kartelleista ei ole mitään näyt­töä, mut­ta siitä on, että kil­pailu toimii puutteellisesti.

  57. Osmo Soin­in­vaara: tpyy­lu­o­man ehdo­tus on mah­dol­lista vain ihan­ney­hteiskun­nas­sa, jos­sa ei ole juristeja.

    No ei tuol­laista ehtoa var­maan takau­tu­vasti voi lait­taa, mut­ta uusi­in HITASeihin?

  58. Onko muuten tietoa/arvioita siitä kuin­ka paljon HITAS-asun­to­ja edelleen­vuokrataan? Suurin osa lie­nee (?!?) kuitenkin asun­to­jen vuokraamista, kun muute­taan ulko­maille tai toiselle paikkakun­nalle määräa­jak­si. Ymmär­rän sen ärsyt­tävän, kun joku ostaa HITAS-kohteen vain vuokratak­seen sen eteen­päin, mut­ta jos tämä ei ole yleistä, ehkä asi­aa ei kan­na­ta säädel­lä vielä enem­män. Jos taas se on melko yleistä, voisi harki­ta jotain tpyy­lu­o­man ehdot­ta­maa ratkaisua (vuokraus tapah­tuu kaupun­gin kaut­ta). Jos se on todel­la yleistä, on tässä jälleen yksi syy harki­ta vielä koko jär­jestelmän alasajoa.

  59. Liian van­ha: ei Kepu­lan­di­as­sakaan keskus­ta­tont­te­ja ole kuin rajalli­nen määrä, niiden hin­ta ei nouse taivaisi­in kun vai­h­toe­hto­ja on saatavilla 

    Keskus­ta­tont­tien lisäämisek­si esitetään usein Helsingis­sä ratkaisuna kaavoitus­ta: tehdään lisää “keskus­taa” tai ainakin kan­takaupunkia joka tun­tuu ole­van halu­tu­in­ta. Mut­ta kun sel­l­ais­taei enää saa kaavoittaa.

    Jotain on pielessä kun Helsingistäkin löy­tyy “liian pieniä” lähiöitä jois­sa on asukkai­ta enem­män kuin pienis­sä kun­nis­sa mut­ta silti alueelta ei löy­dy kuin minimipalvelut. 

    Naa­purilähiön lisä­palve­lut tun­tu­vat ehkä ole­van lähel­lä mut­ta kun välil­lä on sekä todel­lise­na että men­taalise­na esteenä moot­tori­ti­etä ja metro­väylää, tulee saman tien men­tyä ostok­sille sinne hie­man kauem­mak­si mega­mar­ket­ti­in tai keskustaan.

    Kan­takaupunkia ei arvoste­ta vält­tämät­tä keskeisen sijain­nin vuok­si sinän­sä. Vaan sitä että sen sijain­nin myötä alueela liikkuu (kävellen) paljon ihmisiä jot­ka mah­dol­lis­ta­vat palvelut. 

    Helsingis­sä riit­täisi kyl­lä väkeä saa­maan aikaan “keskus­tatun­nel­maa” muuallekin kuin niihin muta­maan ydinkortteliin.

  60. Mitä hyö­tyä on byrokraat­tis­es­ta (=kalli­ista) jär­jestelmästä, jon­ka puit­teis­sa kaupun­ki arpoo rahaa yhden asukkaan taskus­ta toisen asukkaan taskuun? 

    Tähän lot­toon osal­lis­tu­vat kaik­ki helsinkiläiset – joko mak­sa­jan tai saa­jan roolis­sa. Nol­la­summapeli se ei kuitenkaan ole, vaan keskimäärin helsinkiläi­nen häviää, kos­ka lot­tokoneen pyörit­tämi­nen on kallista puuhaa. Hita­sis­sa kiis­tat­ta ei ole enää kysymys asumisen tukemis­es­ta, jos on koskaan ollutkaan (viitat­en Soin­in­vaaran alku­peräiseen tek­sti­in asun­to­jen vuokraamis­es­ta jo ennen niiden valmistumista).

  61. Samaan aikaan Helsingissä…

    “Vajaakäyt­tö on edelleenkin koroste­tusti toimis­tom­arkki­noiden ongel­ma, vaik­ka vajaakäyt­töaste on supis­tu­mas­sa. Tyhjää tilaa on run­saasti mm. Pitäjän­mäel­lä, Hert­toniemessä, Pasi­las­sa ja Vallilassa.

    Helsin­gin toimis­totiloista läh­es 12 pros­ent­tia eli 690 000 m² oli vajaakäytössä viime vuo­den [=2010] viimeisel­lä neljänneksellä.

    Pääkaupunkiseudul­la kiin­nos­tus uud­isko­htei­ta kohtaan ylläpitää kuitenkin myös uud­is­tuotan­toa. Nyt käyn­nis­sä ole­vat reilut 100 000 uut­ta toimi­s­toneliötä nou­se­vat hyville alueille ja hyvien liiken­ney­hteyk­sien päähän.” 

    http://www.hel.fi/hki/elinkeinopalvelu/fi/Helsinki+avainlukuina/Helsinki+ja+Helsingin+seutu

    “Helsin­gin kaupun­ki yrit­tää saa­da Pitäjän­mäen teol­lisu­usalueen tyhjät toim­i­ti­lat täyt­tymään. Alueel­la arvioidaan ole­van tyhjil­lään jopa 140000 toim­i­ti­lak­er­rosneliötä.

    http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/toimitilaa_ammottaa_tyhjillaan/

  62. Asun hitas-asun­nos­sa tyy­tyväisenä. Naa­puri­ni keräilee hitas-asun­to­ja ja vuokraa niitä. Mei­dän rapus­sa 30% asun­noista on vuokral­la. Ihmette­len suuresti miten lep­susti kaupun­ki on hoi­tanut hitas-asi­at kun täl­lainen bisnes on tehty mah­dol­lisek­si. Tämähän ei ollut tarkoitus.

  63. Kerettiläi­nen: Eikös HITAS-ehdois­sa lue jotain sel­l­aista, että asun­not tulee myy­dä “ensisi­jais­es­ti lap­siper­heille, jot­ka muut­ta­vat itse siihen asumaan?” Joskus aikoinaan tätä taidet­ti­in valvoakin?

    Van­han hitas-asun­non saa myy­dä kelle tahansa ja ostaa kuka tahansa, vain enim­mäish­in­ta on säännöstelty.

  64. Olen jak­sanut ihme­tel­lä porukan intoa rutista jois­tain ihmis­ten lain mukai­sista toimista. Mikäli hom­ma on pielessä, lakia pitää muut­taa. Eihän ihmi­nen, joka pyrkii tien­aa­maan lain mukaisil­la keinoil­la ole nui­ja, vaan hän, joka niin ei edes yritä. OS ei lot­toa, kos­ka tietää sen älyt­tömyy­den. Minä lot­toan yhden rivin/vko tietäen myös tilanteen. Eikös se HITAS-jut­tu ole arvontaa?

  65. 1) Nopein tapa laskea asumisen hin­taa on pois­taa per­in­tövero. 2) Toisek­si nopein tapa on kieltää kun­nil­ta raaka­maan ja asun­to­jen omis­t­a­mi­nen pl. työ­suhdea­sun­not. 3) Kol­man­nek­si nopein tapa on pois­taa tarpee­ton kun­tien ja val­tion sään­te­ly asuntorakentamisessa.

    Osmo, kil­pailu on puut­teel­lista, kos­ka kun­nil­la määräävä markki­na-ase­ma rak­en­tamises­sa, mitä ne halu­a­vat käyt­tää väärin.

  66. OS:

    Ideaa­li­nen Hitas-asukas olisi kaupun­gin kannal­ta vas­tavalmis­tunut opiske­li­japariskun­ta, joka siinä vai­heessa ei ilman tukea pysty­isi aset­tumaan Helsinkiin,

    Eikös se opiske­li­japariskun­ta tule tue­tuk­si sil­läkin että he tien­aa­vat Hitas-asun­ton­sa vuokra-arbi­traasil­la sen ver­ran ylimääräistä että rahat riit­tävät kovan rahan asun­toon muual­la Helsingis­sä? Siis sen sijaan että asu­isi­vat vaik­ka Keravalla?

    Sama kai se on tuleeko Hitas-tuki kaupungilta siinä muo­dos­sa että asumiskus­tan­nuk­sis­sa säästyy (opiske­li­japarin rahat riit­tävät juuri ja juuri Hgis­sä asumiseen, mut­ta keski­t­u­loisen parin tulosta jää Hitas-lainan­ly­hen­nys­ten jäl­keen lev­eään elämäänkin), tai siinä muo­dos­sa että vuokra-arbi­traasil­la saa lisä­tu­lo­ja (opiske­li­japaril­la raha riit­tää kovan rahan asun­toon, keski­t­u­loinen pari käyt­tää vuokrat­u­lon lev­eään elämään)? Pääa­sia on kai että nämä arpa­jaisvoitot kohdis­tu­isi­vat niihin ihmisi­in joi­ta halu­taan tukea, siis vaik­ka opiske­li­japarei­hin eikä keski­t­u­loisi­in perheisiin?

    Jos tukea halu­taan antaa, niin joku sen tuen saa. Pitäisi vain saa­ji­na olla ne toiv­o­tut henkilöt.

  67. Kalle: 1) Nopein tapa laskea asumisen hin­taa on pois­taa per­in­tövero. 2) Toisek­si nopein tapa on kieltää kun­nil­ta raaka­maan ja asun­to­jen omis­t­a­mi­nen pl. työ­suhdea­sun­not. 3) Kol­man­nek­si nopein tapa on pois­taa tarpee­ton kun­tien ja val­tion sään­te­ly asuntorakentamisessa.

    Keinot 1 ja 2 eivät auta mitään. Itseasi­as­sa, per­in­töveron pois­t­a­mi­nen nos­taa asun­to­jen hin­to­ja. Asun­to on yleen­sä perikun­nan isoin omaisu­userä, ja siitä syn­tyvien juok­se­vien kulu­jen (hoitokulut/vastikkeet) vuok­si asun­to real­isoidaan yleen­sä ensim­mäisenä. Per­in­töveron vuok­si asun­non hin­nas­ta joudu­taan lisäk­si mak­samaan vero myyti­in se tai ei. 

    Jos per­in­tövero pois­tet­taisi­in, asun­to olisi pidem­pään tyhjil­lään ja perikun­nal­la olisi aikaa riidel­lä siitä, kuka saa mitäkin. Väitän siis, että on täysin harhaista esit­tää, että per­in­tövero muka jotenkin nos­taa asumisen hintaa.

  68. Kalle: 1) Nopein tapa laskea asumisen hin­taa on pois­taa perintövero. 

    Häh? Ansioton omaisu­u­den siir­to jälkipolville­han vain vähen­tää kiin­nos­tus­ta pistää omaisu­ut­ta myyn­ti­in ja eteen­päin. Parem­min: per­in­töveroon koro­tus, mikä vähen­tää mah­dol­lisu­ut­ta pitää perit­tyä asun­toa hal­lus­sa ja asun­tokaup­paan liit­tyvä varain­si­ir­tovero pois.

  69. Sel­l­ainenkin nyanssi vielä että joku aika sit­ten Osmo miet­ti jos hänel­lä olisi muu­ta­ma miljoona ylimääräistä niin hän sijoit­taisi vuokra-asun­toi­hin. Nyt kun jotkut tekevät juuri niin, niin suun­nilleen ollaan lynkkaus­pos­sea kokoa­mas­sa. Toisek­seen, kaikille eri­laisille hienoille rajoi­tussys­teemeille; miten noi­ta oikeasti valvot­taisi­in? Entä mitkä olisi sank­tiot? Kuka touhun mak­saa? Omille ja muidenkin verora­hoille näen huo­mat­tavasti parem­pia käyttökohteita.

  70. Rolle_245: Häh? Ansioton omaisu­u­den siir­to jälkipolville­han vain vähen­tää kiin­nos­tus­ta pistää omaisu­ut­ta myyn­ti­in ja eteenpäin.

    Ja eikös Kokoomuk­ses­takin sään­nön­mukaises­ti kuu­lu että sosi­aal­i­tur­vaa pitäisi ruka­ta niin että ilmaista rahaa ei tipu, laiskistaa kuulem­ma liikaa. Per­in­tövero sataan pros­ent­ti­in niin johan notkeutuu!

  71. Kor­jaan; toki per­in­tövero nos­taa asumisen hin­taa sel­l­aisel­la, joka sat­tuu yksin per­imään asun­non. Väit­täisin, että täl­laiset tapauk­set ovat kyl­lä pieni vähemmistö.

  72. “Tiedemies” ja “Rolle” melkein ymmärtävät asumisen hin­nan­muo­dos­tuk­sen perustei­ta. 😉 Juuri tuol­laiset asi­aa ymmärtämät­tömät ja hyvää tarkoit­ta­vat sekä vähän kateel­liset ovat suure­na osasyynä tähän sotku­un. 😀 😀 😀 No sitä saadaan, mitä tilataan. Korkeat asumiskus­tan­nuk­set ovat ihan itse aiheutet­tu­ja vääräl­lä politiikalla.

  73. Noin usein käy kun ensin huseer­ataan ja pide­tään palop­uhei­ta jonkun asian puoles­ta. Sit­ten asia lop­ul­ta pul­pah­taa lain­laati­joil­ta ulos, ja huo­mataan huseer­aa­jien tahol­ta, että eihän tätä tarkoitet­tu näin noudatettavaksi.

    Tart­tis var­maan viedä asi­at lop­pu­un asti ja valvoa mitä lain­laati­jat laki­in kirjaavat.

  74. Kalle:
    “Tiedemies” ja “Rolle” melkein ymmärtävät asumisen hin­nan­muo­dos­tuk­sen perusteita. 

    Itse olet asumisen hin­to­jen muo­dos­tu­mis­es­ta pihal­la kuin lumiukko. Olisin kir­joit­tanut samaa mitä em kir­joit­ta­jat, mut­ta arvelin että hölmöt sekä talous­te­o­ri­oiden että kokeilu­jen vas­taiset ajatuk­sesi tyr­mätään viisaampi­en kir­joit­ta­jien tahol­ta hyvin vikkelään.

    Mik­si ihmeessä per­in­töveron pois­to lask­isi asun­to­jen hin­to­ja? Mis­tä asun­to­jen hin­to­jen nousu johtuu? Asun­to­jen puut­teesta,. No mon­tako asun­toa ja asuin­neliötä per­in­töveron pois­tu­mi­nen toisi lisää markki­noille? Ei yhtään, kos­ka asun­to­jen lulkumäärä ei nouse siitä, että niitä siir­rel­lään sukupolvelta toiselle. 

    Yritä nyt edes perustel­la omaa kan­taasi kun ker­ran tiedät paremmin.

    Korkeat asumiskus­tan­nuk­set ovat ihan itse aiheutet­tu­ja vääräl­lä politiikalla.

    Tot­ta, mut­ta siihen ovat syynä sin­un kaltais­esi poli­ti­ikan­laati­jat, jot­ka eivät ymmär­rä markki­noista mitään, mut­ta kuvit­tel­e­vat omaa­vansa jonkin viisas­ten kiv­en ja näke­myk­sen, jol­la hom­mat fik­sa­taan hel­posti. Sik­sipä nämä tietämät­tömän kehit­televät asun­to­jen hin­to­jen laskemisek­si kaiken­laisia höpöhöpö­toimen­piteitä, joiden merk­i­tys on +-0 (esim HITAS ja per­in­töveron lasku) mut­ta jot­ka aiheut­ta­vat ei-toiv­ot­tu­ja sivuvaikutuksia.

  75. Vero­muu­tok­set eivät muu­ta jäykän resurssin hin­taa, vaan siirtävät vain rahaa taskus­ta toiseen. Eri­tyisen vähän vero­muu­tok­set vaikut­ta­vat sil­loin, kun kyse on toisen käden jälki­markki­noista, kuten per­i­tyn asun­non kau­pas­ta. Per­in­tövero asun­nolle, jos­sa per­i­jä ei jo valmi­ik­si asu, on var­maan kaik­ista mah­dol­li­sista vero­muodoista kiis­tat­tomasti tehokkain. a) se ei vaiku­ta kysyn­tään mitenkään, b) se lisää tar­jon­taa: kukaan ei jätä kuolemat­ta sik­si, että asun­nos­ta menee vero, ja vero pakot­taa myymään joko ennen tai jäl­keen kuole­man. Pakkomyyn­ti alen­taa hin­taa c) se ei koskaan lankea sel­l­aiselle, jol­la ei ole maksukykyä. 

    Usko­mus­ta, jon­ka mukaan per­in­töveron pois­t­a­mi­nen alen­taisi asumiskus­tan­nuk­sia, pitäisi ehkä hoitaa lääkkeil­lä, ei argumenteilla.

    1. Per­in­täveron pois­t­a­mi­nen nos­taisi asun­to­jen hin­taan, kun Helsinki­in muut­ta­vat per­i­jät voisi­vat mak­saa asun­noista enemmän.

  76. Seu­raavas­sa KSL:n kok­ouk­ses­sa on esil­lä KSV:n toim­inta­su­un­nitel­ma, ja siinä on kir­jat­tu SITOVAKSI tavoit­teek­si viras­tolle kaavoit­taa 5000 asun­non määrää vas­taa­va määrä tontteja. 

    Pitäkää nyt hyvät päät­täjät huoli, että hyväksyessänne tuon tavoit­teen, teette myös selväk­si ettei siitä ole mah­dol­lista lip­sua ilman seu­raa­muk­sia. Sama tavoite on ollut jo use­ana vuon­na, aina siitä on jää­ty, ja aina päät­täjät ovat vai­en­neet asian. 

    Valvon­ta, esim niin, että tavoit­tei­den toteu­mast ara­por­toidaan lau­takun­nalle joka toinen kuukausi. Sank­tiot niin, että pääl­liköitä vai­hde­taan jos tavoit­teista jäädään. Osmo rapor­toi­nee tääl­lä minkälaiset pon­net tuon tavoit­teen varmis­tamisek­si lau­takun­ta sai aikaan

  77. Kalle: “Tiedemies” ja “Rolle” melkein ymmärtävät asumisen hin­nan­muo­dos­tuk­sen perustei­ta. Juuri tuol­laiset asi­aa ymmärtämät­tömät ja hyvää tarkoit­ta­vat sekä vähän kateel­liset ovat suure­na osasyynä tähän sotku­un. No sitä saadaan, mitä tilataan. Korkeat asumiskus­tan­nuk­set ovat ihan itse aiheutet­tu­ja vääräl­lä politiikalla.

    Menee Hitas-keskustelun ulkop­uolelle, mut­ta yritä nyt melkein selit­tää, miten muka per­in­töveron pois­t­a­mi­nen alen­taisi asumisen kus­tan­nuk­sia? Asumisen kus­tan­nuk­set määräy­tyvät kysyn­nän ja tar­jon­nan mukaan. Per­in­töveron pois­to nähdäk­seni hidas­taa per­in­tönä saata­van asun­to-omaisu­u­den reaal­isoin­tia tai tarvet­ta saa­da vuokrat­u­loa asun­nos­ta, ja siten vähen­täisi tar­jon­taa. Ymmär­rän point­tisi jos kat­sot tilan­net­ta asun­toon jäävien yksit­täis­ten perin­nön­saa­jien kapeas­ta näkökul­mas­ta ja näet asun­tomarkki­nan staattisena.

  78. Sel­l­ainen kytken­tä per­in­töveron ja asun­to­jen hin­nan välil­lä kyl­lä on, että uskot­tavampia seli­tyk­siä nuorten parien hur­jan suu­ruisille asun­to­lain­oille on se että ne aio­taan mak­saa perintörahoilla.

  79. Kalle: “Tiedemies” ja “Rolle” melkein ymmärtävät asumisen hin­nan­muo­dos­tuk­sen perustei­ta. Juuri tuol­laiset asi­aa ymmärtämät­tömät ja hyvää tarkoit­ta­vat sekä vähän kateel­liset ovat suure­na osasyynä tähän sotkuun.

    Minus­ta tämä on kyl­lä aika hal­pa­maista. Tiedemies ja Rolle esit­tivät hyvät perus­teet, mik­si heistä per­in­töveron pois­t­a­mi­nen ei lask­isi asun­to­jen hin­to­ja. Sinä taas et ole esit­tänyt mitään perustelu­ja alku­peräisen väit­teesi tuek­si, mut­ta ryhdyt silti solvaa­maan toisia ymmärtämät­tömik­si ja kateellisiksi. 

    Jospa nyt mei­dän ilok­si esit­täisit sen talous­te­o­reet­tisen perus­teen, mik­si per­in­töveron pois­t­a­mi­nen aiheut­taisi asun­to­jen hin­nan alenemisen. 

    Omas­ta mielestäni kiin­teistöveron koro­tus (ja saman ver­ran tuloveron alen­nus) kaiken­lais­ten HITAS-kikkailu­jen sijaan olisi se selkein tapa saa­da asun­to­jen hin­nat alas sille tasolle, että keski­t­u­loisel­la töis­sä käyväl­lä on varaa han­kkia omis­tusasun­to. Muis­te­len OS:n sitä tääl­lä joskus ehdottaneenkin.

  80. Suuri(n) osa perin­nöistä on sekin kiin­ni asun­nois­sa. Miten käy asun­to­jen arvolle, kun suuret ikälu­okat kuol­la kup­sah­ta­vat. Hirveästi neliöitä vapau­tuu. Osa toki kuolevil­la paikkakun­nil­la, mut­ta osa myös kaupunkiseuduilla.

  81. Tiedemies:
    Kor­jaan; toki per­in­tövero nos­taa asumisen hin­taa sel­l­aisel­la, joka sat­tuu yksin per­imään asun­non. Väit­täisin, että täl­laiset tapauk­set ovat kyl­lä pieni vähemmistö.

    Mietin tässä nyt toista päivää, enkä kyl­lä vieläkään ymmär­rä mitä tarkoi­tat. Tuo kuu­lostaa kovin siltä, että jos minä perin sadan ton­nin auton ja naa­puri sata ton­nia, jol­la ostaa auton, niin per­in­töveron koro­tus nos­taa min­un autoilu­ni hin­taa(?), mut­ta ei naapurini?

    Pyytäisin kyl­lä myös Kal­lea selit­tämään niitä asun­to­jen hin­nan­muo­dos­tuk­sen perustei­ta, etenkin per­in­tövero­tuk­seen liittyen.

  82. Tiedemies: Per­in­tövero asun­nolle, jos­sa per­i­jä ei jo valmi­ik­si asu, on var­maan kaik­ista mah­dol­li­sista vero­muodoista kiis­tat­tomasti tehokkain. 

    Har­voin­pa min­ul­ta mitään kysytään, mut­ta jos kysyt­täisi­in, niin minä kyl­lä mak­saisin veroni mielu­um­min vas­ta kuoltuani.

  83. Jos mum­moni jät­tää min­ulle asun­ton­sa, niin joudun mak­samaan asun­nos­ta per­in­töveroa. Jos ei jätä, niin en joudu. 

    Olete­taan, että mak­san vuokraa 500, johon min­ul­la on juuri ja juuri varaa, enem­pää en voi mak­saa. Olete­taan, että mum­mon asun­nos­ta mak­saisin hoito­vastiket­ta 300. Mum­mon asun­non hin­ta on kuitenkin miljoo­nan. Olete­taan koroksi nyt vaik­ka pros­ent­ti, ja että ei ole per­in­töveroa. Talousti­eteil­i­jä tiet­ty las­kee, että vai­h­toe­htoiskus­tan­nus tässä asumises­sa on 2 pros­entin korol­la 20 000 euroa vuodessa, mut­ta sivu­u­tan sen nyt. Moni asuu per­i­tyssä asun­nos­sa tun­nesy­istä miet­timät­tä vaihtoehtoiskustannusta.
    Asumal­la mum­mon käm­pässä, “säästän” 200.

    Jos per­in­tövero on vaik­ka 12 pros­ent­tia, joudun oikeasti otta­maan asun­to­lainaa 120 000 että voin mak­saa sen. Tässä tilanteessa korko+vastike on 500 euroa kuus­sa. Eli “asumiskus­tan­nus” on noussut. 

    Tiedän ainakin pari tapaus­ta, jos­sa on näin. Mar­gin­aalil­la en tosin tiedä, jos tässä per­in­tövero pudotet­taisi­in 10 pros­ent­ti­in, niin miten esimerkik­si markki­nahin­nat reago­isi­vat. Jos kämp­piä tulisi tämän vuok­si vähem­män myyn­ti­in, niiden hin­nat nousi­si­vat, mut­ta vetämäl­lä nol­laan, per­in­tövero kuitenkin menee nol­li­in, joten veikkaisin että tämä kus­tan­nus putoaa kun per­in­tövero putoaa.

  84. Tiedemies: Talousti­eteil­i­jä tiet­ty las­kee, että vai­h­toe­htoiskus­tan­nus tässä asumises­sa on 2 pros­entin korol­la 20 000 euroa vuodessa, mut­ta sivu­u­tan sen nyt.

    Mik­si tuo sivu­u­tus? Min­un mielestäni kun miljoo­nan käm­pässä asum­i­nen mak­saa saman ver­ran riip­pumat­ta siitä olenko voit­tanut loto­ssa, perinyt rikkaan amerikan­tädin vai raavinko rahat kasaan töitä tekemäl­lä. Kaik­ki muu on itselleen vale­htelemista (jota moni tietysti har­ras­taa). Ei nyt vain voi ajatel­la niin, että ostan per­in­töra­hoil­lani hienon mer­sun, ja jos per­in­töveroa kiris­tetään, joudun otta­maan mer­su­un enem­män velkaa, joten autoilun kus­tan­nuk­set nou­se­vat jos per­in­tövero kiristyy.

  85. tcrown: Ei nyt vain voi ajatel­la niin, että ostan per­in­töra­hoil­lani hienon mer­sun, ja jos per­in­töveroa kiris­tetään, joudun otta­maan mer­su­un enem­män velkaa, joten autoilun kus­tan­nuk­set nou­se­vat jos per­in­tövero kiristyy.

    En ole eri mieltä, tämä argu­ment­ti perus­tuu ajat­telu­un, jos­ta Yoran Bau­man toteaa that kind of slop­py think­ing will not get you a tenure track posi­tion.

    Mut­ta ihmiset nyt vaan ovat tyh­miä, ja ajat­tel­e­vat tavoil­la, joil­la ei vaan voin ajatel­la. Naa­purin lakimies vai­h­taa naa­purin sähkömiehen kanssa palveluk­sia tun­ti tun­nista. Tai parem­paa, moni muu­rari tekee kavereilleen ton­nin urakan viidel­lä sadal­la, jos saa viina­pul­lon päälle.

    Samaan tapaan, ihmiset eivät aina laske per­imän­sä kiin­teistön pääo­makus­tan­nuk­sia kus­tan­nuk­sik­si, jos ei ole velkaa. Minä lasken, mut­ta minä olenkin opiskel­lut taloustiedettä.

  86. Lisään vielä edel­liseen tilanteen ns. tosielämästä, jon­ka olen näh­nyt. Van­hus ja tämän aikuinen tytär asu­vat van­huk­sen omis­ta­mas­sa velat­tomas­sa omakoti­talos­sa. Tytär (itsekin jo eläkeiässä) on hoi­tanut van­hus­ta omaishoita­jana 15 vuot­ta, tulot ovat hyvin alhaiset (=taku­ueläke). Van­hus kuolee, ja tytär joutuu mak­samaan talosta perintöveron. 

    Tietenkin voidaan syyl­listää huonos­ta vero­su­un­nit­telus­ta jne, mut­ta kyl­lä se per­in­tövero sel­l­aises­sa tilanteessa tun­tuu koval­ta menol­ta ja vaikut­taa myös asum­is­päätök­seen ihan takuulla. 

    Tietenkään en täl­lä perustele mitään yleisem­pää ilmiötä tai sitä, että per­in­tövero nos­taisi yleis­es­tiot­taen asumisen hin­taa. Tapauk­sia, jois­sa se muut­taa asum­is­päätök­siä ja aiheut­taa asumiseen liit­tyviä kus­tan­nu­songelmia, kuitenkin on.

  87. HITAS:eja on muual­lakin kuin Katajannokalla.

    Osmo kir­joit­ti: “Poli­it­tises­sa paineessa kaupun­ki päät­tikin, että Hitas-talot vapau­tu­vat sään­nöstelystä 30 vuo­den kulut­tua talon valmis­tu­mis­es­ta. Kaik­ki eivät halua, kos­ka ton­tin­vuokra nousee, jos vapau­tus­ta anotaan.”

    Mut­ta ei hän se noin mene kuin kalleim­mil­la paikoil­la eli vain niis­sä talois­sa, joiden HITAS-rajahin­ta on edelleen alle ko. postinu­meroalueen markki­nahin­nan. Eli nouseeko ton­tin­vuokra HITAS-sään­nöste­lyn päät­tyessä, riip­puu siitä, mis­sä talo sijait­see ja oliko siinä ole­vat asun­not uute­na kalli­ita vai halpo­ja. Ja se riip­puu siitä valmis­tuiko ko. talo korkea­suh­dan­teen vai laman aikana. Esimerkik­si oma koti­ni Pitäjän­mäel­lä vapau­tui viime kesänä HITAS:ista ilman, että sitä käsitelti­in asun­to-osakey­htiömme hal­li­tuk­ses­sa ja ilman että se vaikut­ti ton­tin­vuokraan yhtään mitään.
    Osmo kir­joit­ti myös: “Sen 30 vuo­den sään­nön tek­isin aivan toisin. On ilmeisen selvää, ettei Hitas-etua pysty siirtämään seu­raavalle osta­jalle, kos­ka aina kek­sitään jokin käytän­tö vält­tää se. Pahin­ta on jäädä asumaan asun­toon, joka sijait­see väärin ja on väärässä paikas­sa suh­teessa työ­paikkaan. Hin­tasään­nöste­lyn ongelmi­in kuu­luu, ettei asun­toa pysty vai­h­ta­maan. Kos­ka etua ei pysty siirtämään eteen­päin, ote­taan se takaisin kaupungille. Tek­isin edus­ta määräaikaisen, tuke­maan asum­ista vaikka­pa 20 vuot­ta talon valmis­tu­misen jäl­keen. Sen jäl­keen vuokra nousisi markkinahintaiseksi”

    Mut­ta jos työ­paik­ka sijait­see hyvin (eli asun­to ostet­ti­in oikeas­ta paikas­ta) eikä työ­paikkaa vai­hde­ta sen takia, että sinne on niin lyhyt työ­mat­ka, niin mikäs sitä on asues­sa pitkänkin aikaa. Kun vai­moni ja minä muu­timme tähän, meil­lä oli yksi 2‑vuotias lap­si. Nyt meil­lä on 3 las­ta, joista nuorin 27 vuo­tias. Ja kun ollaan eläk­keel­lä, niin ei ole työ­matkaakaan. Mut­ta asun­to on edelleen yhtä hyvä kuin se on ollut koko ajan. Ja tun­tuu kodilta.
    Itse muut­taisin sys­teemiä niin, että
    — 30 vuo­den määräai­ka lyhen­net­täisi­in vaikka­pa 10, 15 tai 20 vuo­teen. Ja määräai­ka koskisi sitä, kauanko asun­to on ollut samal­la omis­ta­jal­la. Sään­nöste­ly päät­ty­isi siis eri aikaan eri asun­nois­sa riip­puen siitä, mon­tako omis­ta­jaa niil­lä on ollut
    — jos asun­to vuokrataan ulkop­uoliselle, vuokra saisi olla enin­tään yhtiö­vastik­keen suu­ru­inen (mukaan­lukien rahoitusvastike)
    — sään­nöste­lyn päät­tymi­nen ei vaikut­taisi tontinvuokraan
    — jälleen­myyn­nin hin­tasään­nöstelyssä poh­jahin­naksi otet­taisi­in se, hin­ta, jol­la asun­to edel­lisen ker­ran myyti­in, eikä sitä hin­taa, joka siitä mak­set­ti­in kauan sit­ten uutena.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *