Pitäisikö Helsinkiin rakentaa Guggenheim-museo?

Vas­tauk­seni HS-raadin kysymykseen

3) En ota kan­taa, vielä

Kyse on isos­ta ratkais­us­ta, jos­ta pitää tietää enemmän.

Mitä saamme raho­jemme vasti­neek­si? Pelkän brändin, vai voim­meko luot­taa siihen, että seinien sisään tulee myös hyviä näyt­te­lyjä. Taloa ei tul­la kat­so­maan. Vain merkit­tävät näyt­te­lyt tuo­vat yleisöä.
Suo­ma­laiset taiteli­jat ovat oikeutetusti nyreis­sään. Olisi melkoinen piristys­ruiske koti­maiselle taiteelle, jos samat rahat annet­taisi­in sille. En tiedä, olisiko tämän merk­i­tys jopa Guggen­heimia suurem­pi, vaik­ka taiteli­jat näin väittävätkin.

Kata­janok­ka on hyvä paik­ka muse­olle, mut­ta toisaal­ta paik­ka on arkkite­htonis­es­ti erit­täin herkkä. Guggen­heim halu­aisi näyt­tävän raken­nuk­sen. Tässä on ris­tiri­idan siemen, mut­ta se on ratkaistavis­sa. Olisi se ollut hyvä paik­ka hotellillekin, mut­ta liian räikeä arkkite­htu­uri ratkaisi kiel­teisen kannan.

Kenen rahoitet­tavak­si tämä kuu­luu? Kyse on enem­män investoin­nista Suomen matkailu­un kuin kult­tuuri­in. Jos olisi kyse vain kult­tuurista, tuolle rahal­la olisi parem­paakin käyt­töä. Suomen ase­man kohen­e­m­i­nen matkailumaana tuot­taa hyö­tyä koko maalle, sekä val­ti­olle, yri­tyk­sille että monille kun­nille. Ei ole oikein, jos helsinkiläiset yksin joutu­vat rahoit­ta­maan tämän ja muut osa­puo­let odot­ta­vat vain raho­jen vir­taamista itselleen.

Keskuskir­jas­ton toteu­tu­mista tämä ei saa vaarantaa.

183 vastausta artikkeliin “Pitäisikö Helsinkiin rakentaa Guggenheim-museo?”

  1. Jos kyse on matkailun piristämis­es­tä, niin matkailu­alan yrit­täjille voidaan lätkäistä erilli­nen Guggen­heim-vero, jol­la mörskä rahoite­taan. Mikäli siitä olisi todel­la niin paljon hyö­tyä matkailulle kun Kokoomus väit­tää, yrit­täjät mak­sa­vat veron mielellään.

    Vakavasti puhuen, joku roti tähän verora­ho­jen haaskaamiseen. Nyt pitäisi leika­ta meno­ja, ei kek­siä uusia rahareik­iä. Vai onko tämäkin sitä elvyttämistä?

  2. Jos kyse on yksit­täisen kaupun­gin matkailunedis­tämis­hankkeesta, en pidä ongel­mana sitä, että tuo kaupun­ki han­kkeen myös rahoittaa.

    Tam­pereeen Lenin-museossa kävi­jät käyvät toden­näköisem­min Hes­lingis­sä (jo Seu­tu­lan lento­ken­tän vuok­si) kuin Helsin­gin Guggen­heim-museon vier­aat Tam­pereel­la. Ehkä Helsin­gin rahoi­tu­so­su­ut­ta muiden kun­tien kyläfes­ti­vaaleis­sa voisi nostaa.

  3. Osa helsinkiläis­päät­täjistä tun­tuu ole­van hel­posti hui­jat­tavis­sa. Jenkit osaa­vat markki­noi­da, mut­ta kyl­lä aikuisen koulute­tun ihmisen pitäisi osa­ta nähdä sen taakse. 2–3 miljoon­aa amerikkalaisille lisenssi­mak­suina joka vuosi. Kuka halu­aa mak­saa? En minä ainakaan. Todel­la vas­tu­u­ton rahankäyttöehdotus.

  4. Itse olen vähän skepti­nen tämän Guggen­heimin suh­teen. Ihan hieno raken­nus, mut­ta ei vaan sovi Helsin­gin kaupunkiku­vaan. Jos halu­amme tänne lisää tur­is­te­ja, mei­dän täy­tyy kek­siä jotain omaa eikä vain pla­gioi­da mui­ta. Ihan sama kuin jos joku ehdot­taisi Eif­fel ‑tornin rak­en­tamista Helsinki­in, kos­ka se tuo tur­is­te­ja Pariisiin.

  5. Mik­si Guggen­heimia ei voisi rak­en­taa joku muu kuin veron­mak­sa­jat? Jos ei muil­ta löy­dy rahaa, niin mik­si sitä pitäisi verora­hoil­la pyörittää? 

    Kaupunkiku­vaan sopimi­nen taas on sivu­seik­ka. Rak­en­takoot jos saa­vat han­kit­tua ton­tin. Tois­tan kysymyk­sen: Mik­si veron­mak­sajien pitäisi osallistua?

  6. Samoil­la lin­joil­la Osmon kanssa, han­kkeesta ja sen vaiku­tuk­sista pitäisi tietää enem­män. Itse en ole ikinä matkustel­lut Guggen­heimin, tai minkään muunkaan taiteen perässä, mut­ta onhan näitä. 

    Hesarin mukaan:

    “Raken­nuk­sen kus­tan­nuk­sik­si arvioidaan 130–140 miljoon­aa euroa. Tästä raken­nuskus­tan­nusten osu­us olisi noin 100 miljoon­aa, ja suun­nit­telu­un kuluisi 30–40 miljoonaa.”

    En tiedä mitä täl­lais­ten suun­nit­telu mak­saa, mut­ta 30–40 miljoon­aa suun­nit­telu­un on minus­ta aivan helv… tai siis todel­la paljon rahaa! Olis kiva nähän mis­tä tämä hin­ta­lap­pu muo­dos­tuu? Myös 100 mil­liä mak­sa­va tönö on hin­tavahko, mut­ta sen nyt vielä jotenkin ymmärrän. 

    Voisin kuvitel­la, että näistä on myös mah­do­ton tin­kiä: “No hei, GUGGENHEIM, kamoon hei. Kai sen nyt pitääkin mak­saa. Gugggenheim.” 

    “Mikä se on? Emmä tiiä. Guggenheim.”

  7. Helsinkiläiset kus­tan­ta­koot itse omat höm­pö­tyk­sen­sä ja investointin­sa (vain aika näyt­tää kumpaa Gugge tulisi olemaan).

  8. Lisäys vielä edel­liseen: Jos usko­taan, että matkailuelinkeino hyö­ty­isi siitä, niin homma­han on help­po toteut­taa näin: Matkailu- yms. halukkaat yri­tyk­set perus­ta­vat yhtiön, joka rahoit­taa Guggen­heimin rak­en­tamisen ja pyörit­tämisen. Tämän yri­tyk­sen kulu­ja nämä osakkaat saa­vat vähen­tää suo­raan veros­ta, jota ne mak­sa­vat yli sen, mitä niiden liike­vai­h­to on ennen museon valmistumista. 

    Tämä on vain esimerk­ki, eikä var­maan toteu­tuskelpoinen. Mut­ta point­ti on, että jos yksi­ty­istä hyö­tyä pide­tään perustelu­na, niin yksi­tyi­nen rahakin löy­tyy, ja veroki­ilaa siinä välis­sä voidaan kyl­lä hioa pois.

    En vain kyl­läkään ymmär­rä, mik­si pelkästä brändis­tä pitäisi mak­saa 30 miljoon­aa vai mitä se sum­ma nyt olikaan.

  9. Kult­tuuripi­ireis­sä on niin lupaavaa vas­takkainaset­telua, intoa ja inhoa, ettei tuol­laista luo­vaa ener­gia saa huka­ta. Samal­la tulee perus­taa anti-Guggen­heim laitos UnderG Etelärannnan puolelle vas­taaval­la rahoituk­sel­la. Väli­in uusi Pitkäsilta.

  10. Jos se on niin kan­nat­ta­va kuin annetaan ymmärtää niin yksi­tyiset rahoit­ta­jat tule­vat kil­paile­man osal­li­tu­mis­es­ta yhtiöön.

    Nythän sijoit­ta­jat anta­vat jo lainaa negati­ivisel­la tuo­tol­la joten kyl­lä posi­ti­ivisen tuo­ton kohteeseen rahaa riittää

    Elleivät yksi­tyiset sijoit­ta­jat ole kiin­nos­tunei­ta niin uno­h­da koko juttu

  11. Kuka pal­stan seu­raa­jista koskaan käynyt Arka­di­an kir­jakau­pan klu­bis­sa? Tapaamisia läh­es joka arki-ilta. Mie­lenki­in­toinen paik­ka. Mar­rasku­un alus­sa Janne Gallen-Kallela-Sirén esit­teli kaupun­gin taide­museo­hanket­ta ja siihen liit­tyvää mah­dol­lista yhteistyö­suhdet­ta Guggen­heim-museoon. Esit­ti näköko­htansa hyvin taitavasti ja perustel­lusti. – Oleel­lista on, että Guggen­heim-kon­tek­s­tia vas­ta selvitetään, ja hyvin perusteellisesti. 

    Selvi­tys valmis­tui viime vuo­den lopus­sa. – Nyt julk­istamisen jäl­keen siihen onkin syytä pere­htyä ajan kanssa, so lukea kuin piru raamattua.

    Sen vuok­si olen täysin häm­men­tynyt ja suut­tunutkin siitä, että näin suures­ta asi­as­ta pitäisi päät­tää näin nopeasti. Kaupung­in­hal­li­tuk­sen jo tämän kuun lopus­sa ja val­tu­us­ton ensi kuus­sa. Se, jos mikä pisti min­ut epäilemään aja­tus­ta, johon peri­aat­teessa saa­toin suh­tau­tua myön­teis­es­ti. – Itse raport­tia en ole käynyt läpi, mut­ta kaupun­gin julk­ista­ma suomenkieli­nen tiivis­telmä oli lattea.

    Jan Vapaavuori tah­tomat­taan esit­ti vah­van argu­mentin han­ket­ta vas­taan (muistin­varainen lain­aus): “Puo­let maail­man val­tioista kuo­laisi tästä mah­dol­lisu­ud­es­ta.” Eikös juuri joukos­sa tyh­myys tiivisty. Janne Gallen-Kallela-Siren – liian pitkä nimi, san­o­taan Hallin Jan­nek­si — ker­toi pohjo­is­maista löy­tyvän heti kiin­nos­tus­ta. Hyvä. Pohjo­is­maalaise­na olisin ihas­tunut, jos museo sijoit­tuisi vaikka­pa Kalmari­in, niin min­ul­la olisi hyvä syy käy­dä Kalmaris­sa ja samaan matkaan talon­poikaisten esi-isieni maal­la Bergas­sa Smoolannissa.

    Guggen­heim-yhteys voitai­isi­in myös hyvin liit­tää Kias­maan. Voitaisin toe­tut­taa huomeal­la, eikä Arhin­meän tarvitse etisä val­tion raho­ja han­kkeeseen. Berli­inis­sä 350 m²:n Guggen­heim-museo on Deutsche Bankin kont­tori­raken­nuk­sen alak­er­ras­sa Unter den Lindenillä.

    Olemme vähän liikaa juut­tuneet sijoi­tu­s­paikkana Kata­janokkaan, joka mm. on logis­tis­es­ti han­kala ja ahdas. Ja arkkite­htonis­es­ti vaa­ti­va sekä myös rajoit­ta­va. Arkkite­htu­urin on olta­va lin­jas­sa Senaat­in­torin kanssa ja sen vuok­si kaiken wau-arkkite­htu­urin voi unohtaa.

    Minä olen ehkä vähän liikaakin ihas­tunut ajatuk­seen muun­taa Hanasaaren B‑voimala museok­si, jol­loin sinne mah­tu­isi­vat samal­la val­oku­va- ja raken­nus­taiteen museot. (Aja­tus muuten ei ole min­un; sen esit­ti eräs tut­ta­vani puhues­samme Pos­ti­talon absur­deista suojelumääräyksistä.)

    Paikan edut:

    - logis­tis­es­ti hyvä, mm. maakun­nista saa­puville kulttuuribusseille, 

    - maanti­eteel­lis­es­ti ja sosi­aalis­es­ti lähempänä itäisiä kaupunginosia. 

    - ei turhaan kil­paile Emman kanssa n.s. sat­un­nai­sista museokävijöistä.

    - vier­essä on Teat­teriko­rkeak­oulu ja lähel­lä Ara­bi­an taidekeskittymä

    Onko sit­ten uusi taide­muse­o­raken­nus tarpeelli­nen ja onko siihen varaa se on toinen kysymys. Välil­lä tun­tuu, että museoita on maas­sa tarpeeksi.

    Joka tapauk­ses­sa han­kkeen toteut­ta­mi­nen vaatii vuosia.

    Guggen­heim Suomes­sa ei ole uut­ta. 1957 Ateneu­mis­sa oli Guggen­heimin kokoel­man (Frank LLoyd Wright­in suun­nit­tele­ma raken­nus valmis­tui 1959) näyt­te­ly, ja varsinkin Kandin­skyn työt tekivät erääseen nuoreen yliop­pi­laaseen, nykyiseen pro­fes­sori­in suuren vaikutuksen.

    Tiis­taina, raportin julk­istamis­päivänä olin SFY:n sem­i­naaris­sa Tietei­den talol­la. Kävelin ase­malle kevyen lumen peit­tämän kaupun­gin läpi. Kat­selin leikkiviä lap­sia Sää­ty­talon puis­tossa ja ihailin Senaat­in­to­ria. Mihin minä museoita tarvit­sen, kun tämä kaupun­ki itsessään on taide-elämys.

  12. Minus­ta Helsin­gin kan­sain­välisen profi­ilin kannal­ta, sekä myös kaupun­gin kehit­tämisek­si luo­van luokan toimin­nalle sopi­vam­mak­si, on eri­no­mainen idea rakentaa
    (a) tasokas ja näyt­tävä museo, joka
    (b) pain­ot­taa nimeno­maan arkkite­htu­uria ja desig­nia (eikä näin sisäl­löl­lis­es­tikään kil­paile suo­ran esim. Kias­man ja EMMAn kanssa).
    Lisäk­si täl­laiset han­kkeet oli­si­vat sopi­va irtiot­to suo­ma­laise­ta kyvyt­tömyy­destä ottaa perustel­tu­ja riskejä.

    Sen sijaan han­kali­na kys­myksinä pidän sitä, että onko
    (a’) Kata­janokan Kaup­pa­torin puoleinen ranta oikea paik­ka muse­olle (niin vaa­ti­va paik­ka ei ehkä anna mah­dol­lisu­ut­ta tehdä raken­nus­ta, joka itsessään olisi nähtävyys) ja
    (b’) onko kan­sain­välisen ketjun McMuseo sit­tenkään Helsin­gin ja Suomen arkkite­htu­urin ja designin oma­leimaisen ja tasokkaan his­to­ri­an esil­letuomisek­si paras vaihtoehto.

  13. Koko pro­jek­ti pitäis hau­da­ta heti. Jos pis­tetään kun­nan tar­jo­mat palve­lut tärkeysjärjestyk­seen, niin tämä jää selkeästi sen viivan alle, mihin on rahaa.

    Esimerkik­si tämän rahan käyt­tämi­nen kaupung­in­vuokra-asun­toi­hin ja asun­not­to­muu­den pois­tamiseen olisi paljon järkeväm­pää, kuin rak­en­taa taas varakkaille teemapuistoa.

    Jos han­kkeen puuhamiehet halu­a­vat museon Helsinki­in, ei muu­ta kuin lom­pakko auki ja rahat sieltä. Jos ei taas ole rahaa, niin parem­pi uno­htaa koko jut­tu, kun­nan taskus­ta näitä raho­ja ei tarvitse ottaa.

  14. Jotain kum­mallista siinä on että tähän hienoon mah­dol­lisu­u­teen suh­taudu­taan niin ylet­tömän negati­ivis­es­ti. Ajatelkaa ihmiset vähän avoimemmin:
    ‑Arvopaikas­sa on slot­ti vapaana. Mikä sopisi siihen parem­min kuin tämä raken­nus (arkkite­htu­urin pitää tietenkin olla kohdallaan)?
    ‑Tuon lisenssi­mak­sun tuomi­nen esi­in merkit­tävänä tek­i­jänä ei ole tästä maail­mas­ta. Mil­loin globaal­isti tun­netun brändin saa muka ilmaiseksi?
    ‑Sisäl­löt ja design (ja niiden myymi­nen) on se jut­tu jol­la suo­mi vois ehkä pär­jätä post-teol­lises­sa tule­vaisu­udessaan. Tää pro­filoi meitä hienos­ti oikeaan suuntaan.

    Olen­naista on hoitaa arkkite­htu­urik­il­pailu hyvin ja kat­soa että kaupun­ki ja val­tio kan­taa osansa kus­tan­nuk­sista, han­ket­ta ei voi tarkastel­la nor­maali­na kult­tuuri­hankkeena ja se pitää ottaa myös kus­tan­nusten jakamises­sa huomioon. Jos tämä mah­dol­lisu­us mokataan niin sitä itketään vielä pitkään.

  15. Kun matkailu hyödyt­tää Osmon mukaan monia kun­tia, niin hoide­taan rahoi­tus niiden kun­tien toimes­ta jot­ka siitä hyö­tyvät. Siis ei val­tion rahaa, vaan vapaae­htoiset kun­nat saa­vat osal­lis­tua rahoituk­seen. Ja ne yksi­tyiset yri­tyk­set, esim hotel­lit, rav­in­to­lat jne, jot­ka hyö­tyvät han­kkeesta ja sen tuo­mas­ta matkailun kasvus­ta pitää saa­da myös rahoittajiksi

    Annetaan val­tion rahaa sit­ten niille suo­ma­laisille taiteil­i­joille, mut­ta ei näi­hin seiniin

    1. Suurin hyö­tyjä vero­tu­lo­jen mukana on val­tio, kos­ka tur­is­tit eivät mak­sa kun­nalle tur­is­tiveroa, vaan arvon­lisäveroa valtiolle.

  16. Jos joku Guggen­heim halu­aa rak­en­taa bisnestä Helsinki­in, niin toki olisi asial­lista osoit­taa heille tont­ti ja kun­nal­lis­tekni­ik­ka samoil­la ehdoil­la kuin muillekin yri­tyk­sille. Siihen Helsin­gin veron­mak­sajien osu­us jääköön. Val­tio ja EU voivat osal­lis­tua saman­lais­ten yri­tys­tukien muo­dos­sa kuin muillekin yri­tyk­sille on tar­jol­la. Muuten yrit­täjä itse hoitakoon rahoituksen.
    Kaik­ki liike­toim­inta sinän­sä on aina tervetullutta!

  17. Juho Laatu:
    Jos kyse on yksit­täisen kaupun­gin matkailunedis­tämis­hankkeesta, en pidä ongel­mana sitä, että tuo kaupun­ki han­kkeen myös rahoittaa. 

    Siinä melko hypo­teet­tiseltä tun­tu­vas­sa tapauk­ses­sa, että tuo olisi niin siu­nauk­selli­nen, kuin han­kkeen puuhamiehet halu­a­vat esit­tää, meni­siväthän ne lisään­tyvät veroeu­rot toki hyvin suurelta osin val­tion kassaan.

    Muu­toin olisin kyl­lä kovin, kovin, yllät­tynyt jos toteutues­saan tuon raken­nus­bud­jetis­sa pysyt­täisi­in ja ne toiv­o­tut puoli miljoon­aa vuosit­taista kävi­jää (kun aikuis­ten lip­pu arvioitu­jen lip­putu­lo­jen perus­teel­la ilmeis­es­ti mak­saisi ~20€) ilmaantuisivat.

  18. “Suomen ase­man kohen­e­m­i­nen matkailumaana tuot­taa hyö­tyä koko maalle, sekä val­ti­olle, yri­tyk­sille että monille kun­nille. Ei ole oikein, jos helsinkiläiset yksin joutu­vat rahoit­ta­maan tämän ja muut osa­puo­let odot­ta­vat vain raho­jen vir­taamista itselleen.”

    Uskallan kyl­lä väit­tää, että yksi museo Helsingis­sä muiden joukos­sa nyt tuskin “kohen­taa Suomen ase­maa matkailumaana” niin paljon, että tälle tyyp­il­liselle “Helsin­ki mak­saa kaiken” ‑val­i­tuk­selle olisi mitään muu­ta perustei­ta kuin nurkkakun­taisu­us ja naljailu.

    Matkailumaana Suomen attribuu­tit ovat kyl­lä muutenkin enem­män sil­lä puh­das­ta luon­toa ja poro­ja ‑lin­jal­la, joten ehkäpä helsin­gin tulisi ennem­min osal­lis­tua poron­hoitoon kuin poron­hoita­jien Helsin­gin museoprojekteihin.

    1. Tiedeän ihmisiä, jot­ka ovat tehneet Helsingistä matkan Tukhol­maan vain käy­däk­seen Mod­er­na Museetis­sa. Tietysti matkan aikana tehti­in muutakin.

  19. OS sanooo “Kata­janok­ka on hyvä paik­ka muse­olle, mut­ta toisaal­ta paik­ka on arkkite­htonis­es­ti erit­täin herkkä”
    Se on tot­ta. Pitää olla tarkkana, ettei tulee mitään, joka veisi kat­seen kohdis­tu­misen Aal­lon Gutzeit-talosta.

  20. Jos museo rahoite­taan yksi­ty­isin varoin, siitä vaan. 

    Julk­isin varoin tämän rahoi­tus­ta on vaikea perustel­la varsinkin kun esimerkik­si Museovi­ras­tolle asetet­ti­in juuri merkit­täviä leikkauspaineita.

  21. Kan­nat­taa lukeo Otso Kan­toko­r­ven blogikir­joi­tus tote­tu­mat­tomista Guggen­heim hankkeista.

    http://alastonkriitikko.blogspot.com/

    Meitä lähim­pänä niitä löy­tyy mm. Vil­nas­ta ja Bukarestista. Näil­läkö Gallen-Kallela-Siren meitä uhkailee, jos emme lähde mukaan.

    Aivan käsit­tämätön kuse­tusyri­tys Guggen­heim säätiöltä. Helsinki/valtio mak­saisi kaik­ki kulut ja vielä lisenssi­mak­sutkin päälle. Asia oli toinen, jos museo=näyttelyhalli raken­net­taisi­in Guggen­heim säätiön varoilla.

    Myöskin aika on ajunut hie­man Guggen­heimin ohi, sen näyt­te­ly poli­ti­ikkaa pide­tään hie­man van­hen­tuneena. Myöskään kaik­ki Guggen­heim museot, toisin kuin New York ja Bil­bao eivät vedä yleisöä kovin paljoa. Esim. Berli­inis­sä se on vain yksi muiden joukos­sa, esim. Neue Nation­al Galerie on suosi­tumpi ja parem­pi. Bil­bao on tietysti poikkeus. Mut­ta en usko, että sama kon­sep­ti toimii jos sitä monis­te­taan liikaa.

    Itse ehdot­taisin, että suo­ma­laiset käyt­täi­sivät ko. rahan oman hienon Design- ja arkkite­htu­urimuseon rak­en­tamiseen. Jos Guggen­heim muse­olle näytetään vihreää val­oa Helsin­gin toimes­ta, siihen ei saisi käyt­tää mielestäni verovaro­ja. Toki helsinkäläiset saa­vat sen itse mak­saa, jos haluavat.

  22. Paljon ker­too se, että selvi­tyk­seen käytet­ti­in miljoona euroa. Val­ta­va määrä rahaa sik­si, että se toisi han­keelle pain­oar­voa ja vakuuttavuutta. 

    Miljoonas­ta eurosta huoli­mat­ta selvi­tys ei saanut selville, että muse­o­lain mukaan Guggen­heim-museo ei saisi val­tion museo­tukea. Val­tion tuki edel­lyt­tää, että muse­ol­la on omia kokoelmia, joi­ta Guggen­heim-museoil­la ei ole.

  23. Guggen­heimia parem­pi matkailuin­vestoin­ti Helsinki­in olisi se, että tehtäisi­in kun­non käve­lykeskus­ta ja katet­taisi­in Ateneu­min ja Pohjois­es­pan väliset kadut lasika­toil­la. Pää­ty­i­hin lisäk­si lasi­seinät ja meil­lä olisi säältä suo­jat­tu käve­lykeskus­ta. Suomen sääolo­suhteis­sa tämä olisi tarpeel­lista ja hyödyt­täisi tur­is­mia yhtä Guggen­heimia paremmin.

  24. Tässä ensikom­ment­te­ja. Tart­tee sulat­taa kun ei tun­nu hel­posti menevän läpi, vaik­ka selvi­tys onkin suju­vaa markki­noin­titek­stiä kau­ni­ine kuvi­neen ja kaavioineen. 

    GH:n vuo­tuiset käyt­tö­menot oli­si­vat 14,5 m€, Val­tion taide­museo (Kias­ma, Ateneum, Sine­brychoff 19 m€). G‑selvityksen mukainen Hgin lisäkäyt­töra­hoi­tus (3,7 m€) G:hen on opti­misti­nen: kävi­jämäärä taitaa jäädä saavut­ta­mat­ta, 100.000 kävi­jän vahen­nys on 1 m€ lisäku­lu kaupungille, val­tion­avun puut­tumi­nen vähen­tää 0,7 m€. Tukhol­man Mod­er­na Museet kerää 540.000 kävi­jäl­lä 2,3 m€ lip­putu­lot. Hel­si­gin muut kuvataide­museo­men­tkin (mm. kokoel­ma) vaa­ti­vat osansa. Olisiko rehellistä arvail­la vuo­tuisek­si kaupun­gin käyt­töra­hoi­tus­lisäyk­sek­si taide­museotoim­intaansa ainakin 5–6 m€.

    Taiteen keskus­toimikun­ta käyt­tää kuvataiteeseen alle 6 m€ vuodessa (vuosi­a­pu­ra­hat, näyt­töko­r­vauk­set, näyt­te­ly- ja pro­jek­ti­ra­hat jne). Kaupun­gin G‑lisäys tuplaisi ker­ral­la tämän kuvataiteen rahoi­tus­potin. Joka vuosi. Tosin raha ei taitaisi juurikaan men­nä suo­ma­lais­taiteil­i­joiden hyväk­si, mei­dän taide­tur­istien ja ‑yleisön ilok­si toki.

    Gn ohjel­maa kom­men­toin ken­ties myöhem­min — jos siitä saa jotain selkoa. G‑Bilbaossa on 10 viime vuon­na ollut 70 näyt­te­lyä, jos­ta 10% espan­jalais­taidet­ta. Tar­jol­la on ollut “maail­man huip­putaidet­ta” huip­punim­iltä, joi­ta ainakin minä menisin Stadis­sakin kat­so­maan. Niinkuin olen oppin­ut käymään Tukhol­mas­sakin kat­so­mas­sa. G Bil­baos­sa tai NYKissä onkin min­ul­ta vielä näkemättä.

  25. Ei riitä, että asi­aa pui­v­at val­tu­ue­tut ja taide­vä­ki. Kyl­lä asi­as­ta pitää voi­da myös taidet­ta har­ras­ta­van ja muiden kansalais­ten voi­da keskustel­la ja oma­l­ta osaltaan selvit­tää han­kkeen mielekkyys. Vas­ta sen jäl­keen val­tu­ute­tut voivat päät­tää. Muuten kaik­ki puhe osal­lis­tu­vu­ud­es­ta ja inter­ak­ti­ivis­es­ta museosta — en ole var­ma, löysinkö juuri näitä ilmaisu­ja raportista – ovat tyhjää sananhelinää.

    Tate Mod­ern –gal­le­ria Lon­toos­sa raken­net­ti­in entiseen voimalaitosraken­nuk­seen. Tate Liv­er­pool ‑gal­le­ria on rak­e­nent­tu sata­man entiseen varastorakennukseen.

    Tämä Guggen­heimin globaali verkos­to käsit­tää täl­lä haavaa neljä museo­ta New Yorkin ja Bil­baon museot, Berli­inin näyt­te­lyti­lan ja Peg­gy Guggen­heimin museok­si muute­tun kodin Venet­si­as­sa. Adu Dhabi­in on rak­en­teil­la G‑museo. Siel­lä onmyös Lou­vren ”anten­ni”, ´jos­ta emi­raat­ti muuten mak­saa Lou­vren taide­muse­olle 30 miljoo­nan vuo­tuisen käyttökorvauksen.

  26. Jo G‑selvityksen heikko­ta­soisu­u­den pitäisi nos­taa ter­vet­tä epälu­u­loa päät­täjis­sä. Lap­sikin käsit­tää, että kävi­jäen­nus­teet ovat silkkaa opti­mistista speku­laa­tio­ta. Tur­is­mi on suh­dan­neherkkä bisnes, ja eurokri­isin ytimessä siihen sat­saami­nen on vähin­täänkin kyseenalaista maas­sa, jon­ka hin­tata­so on kova.

    Museoiden suh­teen taas yleen­säkin on jo pitkään ollut selvää, että rak­en­teet, eli tilat ja henkilöstöku­lut, eivät enää ole kyn­nys sisältö­jen kehit­tymiselle. Päin vas­toin, ruo­hon­ju­u­ri­ta­son ja insti­tuu­tioiden väli­mat­ka on kas­vanut alati, mikä on tuot­tanut kult­tuuri­alalle lähin­nä hierarkioita.

    Pajusen, Kataisen ja Vapaavuoren maali ja haaveet ovat oikei­ta. He edus­ta­vat van­haa kun­non sivisty­por­varis­toa. Ongel­ma on vain siinä, että he eivät tunne nykykult­tuuria riit­tävästi oikokak­seen sen kipupis­teitä, vaan ovat viemässä maail­mankar­talle pelkkää unelmahöttöä. 

    Viin­istä ei tule sen parem­paa etiket­tiä vai­h­ta­mal­la, mak­soi se mitä hyvän­sä. Myyn­ti voi nous­ta, mut­ta mikään sadan vuo­den investoin­ti se ei ole.

  27. Museo olisi hyvä markki­noin­ti­jip­po. Helsin­gin kaupun­gin taide­museo kuul­lostaa Guggen­heimin rin­nal­la tunkkaiselta paikalta.

    Se vaan on niin, että suuret sop­uli­mas­sat toimi­vat näi­den markki­noin­nin temp­pu­jen mukaan, vaik­ka usein se tun­tuu aika jär­jet­tömältä. Matkailun lisäk­si myös suo­ma­lainen taide, muo­toilu ja jos­sain määrin myös vien­ti­te­ol­lisu­us hyö­ty­i­sivät hankkeesta. 

    Verkot­tumal­la kan­sain­välis­es­ti, päästäisi­in taas yksi askel pois­päin impivaaralaisuudesta.

  28. Tuo­mas: Jenkit osaa­vat markki­noi­da, mut­ta kyl­lä aikuisen koulute­tun ihmisen pitäisi osa­ta nähdä sen taakse. 2–3 miljoon­aa amerikkalaisille lisenssi­mak­suina joka vuosi. Kuka halu­aa mak­saa? En minä ainakaan. 

    Kuka halu­aisi ostaa Coca-Colaa, kun tar­jol­la on Pirk­ka-Colaakin? Kyl­lä brändil­läkin on todel­li­nen arvo. Tuleekin pun­ni­ta, että mitä sil­lä saadaan.

    2–3 miljoon­aa on 500 000 vier­aalle jaet­tuna 4–6 euroa per lip­pu. On erit­täin help­po uskoa, että Guggen­heim-vieras ihan mielel­lään mak­saa tuon vitosen enem­män, että pääsee G‑museoon. Brän­di on laadunkin tae.

    Kuin­ka moni kuvit­telee, että 500 000 ihmistä hihkuu innois­saan, että pääsee suo­ma­laiseen huip­putaide­museoon 5 euroa halvem­mal­la sen sijaan että pääsee Gukkeliin?

    En toki silti itsekään varauk­set­ta asi­aa kan­na­ta. Guggen­heim-nimi vain nyt tulee pohtia taloudel­lise­na brändikysymyksenä.

  29. Itse olen laskeskel­lut jotenkin seu­raavasti tätä G‑matkailuinvestointia. Helsin­gin eli mak­sa­jan kannalta. 

    Nor­maalin kan­nat­tavu­us­lasken­nan mukaan 140 Meu­ron investoin­nin olisi hyvä tuot­taa vähin­tään 10 Meu­roa vuodessa . G‑investoinnissa siis 17 Meuroa/v, jot­ta käyt­tökatekin olisi mukana. Siis pitää saa­da Helsinki­in noin 20Meuron ver­ran lisää kun­nal­lisvero­tu­lo­ja, jot­ta hom­ma kan­nat­taa. Arvon­lisä­tu­lothan menevät valtiolle. 

    Tämä 20Meuroa tarkoit­taa siis palkka­sum­mana noin 100Meuroa eli jokaiselta 550000 kävi­jältä (suo­ma­lainen tai tur­isti) pitäisi jäädä jäädä palkkaan käytet­tyä rahaa noin 200 euroa. 

    Eli jokaista kävi­jää pitäisi jonkun asiakaspalvella/tukka leikata/thaihieroa noin 10 tun­nin ver­ran. Ja vielä niin, että näi­hin hom­mi­in pitäisi palkata lisää porukkaa töihin. 

    Joko minä lasken väärin tai sit­ten tämä hom­ma ei ainakan Helsin­gin kannal­ta ole kovin kan­nat­tavaa liiketoimintaa.

  30. Yksi­tyisel­lä rahal­la, kyl­lä. Raken­netaan vaan. Verora­hoil­la? Ei. Käytetään rahat ter­vey­den­huoltoon ja työ­paikko­jen luontiin.
    Oikeasti jos vähänkään rehellis­es­ti ajat­telee, kukaan ei tule Hesaan pelkän Gug­gis­museon takia. Ihan oikeasti. Jos joku muuten tulee Suomeen, saat­taa hyvinkin käy­dä G:ssä. Tämä on ain­oa rehelli­nen lähtöko­h­ta laskelmille.

  31. Mieliku­vani tule­van Guggen­heim ‑museon ulkonäöstä perus­tu­vat siihen miltä aikaisem­mat Guggen­heim ‑museot näyt­tävät http://www.guggenheim.org/guggenheim-foundation
    . Niis­sä on toki ero­ja. Esim. Berli­inin Guggen­heim on melko huo­maam­a­ton raken­nus. Pää­point­ti­na oli enem­män se, että jonkun muual­la men­estyneen kon­septin kopi­oimi­nen tänne suo­raan ei vält­tämät­tä toi­mi tääl­lä. Varsinkin kuin moni muu kaupun­ki on kiin­nos­tunut samas­ta kon­sep­tista. Epäilen että tuo Guggen­heim ‑kon­sep­ti on vähän kuin pörssiku­pla: ensim­mäis­inä mukaan tulleet hyö­tyvät ja peesa­jat menet­tävät rahansa.

  32. Sijain­ti on hyvä ja raken­nuk­ses­ta voisi tul­la Helsin­gin kiitel­ty maamerk­ki, mut­ta halu­aako kaupunki­laiset mak­saa kovan hin­nan siitä?

    140 miljoon­aa, todel­lisu­udessa var­maan lähem­mäk­si 200 miljoon­aa Euroa ja tähän korkoi­neen 15 mijoon­aa Euroa vuodessa kuluja?

    Lasken­nalli­nen keskiver­tokävi­jämäärä 500 tuhat­ta ihmistä, kun New York vetää 1.6 mijoon­aa vuodessa? Todel­lisu­us on lähempänä Kias­man luku­ja noin 200 — 300 tuhat­ta. Lipun hin­nat tuplat kias­maan ja vain 10% on las­ket­tu ole­van ilmaiskävi­jöitä. Ei todel­lakaan mairit­tele­via luku­ja ja ei kata kus­tan­nuk­sia edes pitkäl­lä aikavälillä.

    Lisäk­si kil­pail­i­ja jo hyvälle Kias­malle ja ehkä vähen­täisi sen kävi­jä määriä.

    Taide on suh­teel­lista. Kukken­heim keskit­tyy nyky­tais­teeseen ja se ei eroa Kias­man tar­jon­nas­ta, pait­si että kaik­ki tule­vat näyt­te­ly­inä mis­tä joutuu mak­saa 2 miljoon­aa Euroa vuodessa. Museo itsessään ei omis­taisi mitään.

    Eli sum­marum, halu­aako ihmiset mak­saa 15 — 20 miljoon­aa Euroa vuodessa mah­dol­lis­es­ti näyt­tävästä raken­nuk­ses­ta, mikä toisi ehkä noin 10 tuhat­ta uut­ta tur­is­tia Helsinki­in vuodessa?

  33. Ei pidä rak­en­taa. Tai jos raken­netaan, tehtäköön muil­la kuin veron­mak­sajien rahoilla.

  34. Eiköhän jätetä suo­si­ol­la Guggen­heim­it sel­l­aisille kaupungeille, joil­la on ylimääräistä rahaa. Äärim­mäisen opti­mistis­ten kävi­jä­tavot­tei­den mukaankin talo tulisi tuo­maan miljoonat­ap­pi­ot vuosit­tain, alim­i­toite­tu­ista raken­nuskus­tan­nuk­sista nyt puhu­mat­takaan. Kaupun­ki velka­an­tuu muutenkin jo sato­ja miljoo­nia vuodessa.

    Kult­tuuria voi var­masti tuot­taa kustannustehokkaamminkin.

  35. Ihan vain sivuko­ment­ti­na että guggen­heim pain­ot­taa modernia‑, ei nyky­taidet­ta. Eli siinä mielessä se ei olisi suo­ra kil­pail­i­ja Kias­malle, vaan ehkä enem­mänkin Ateneu­min huip­pusu­osi­tu­ille vierailunäyttelyille.

    Sinän­sä Helsin­gin eteläsa­ta­maan ehdote­tulle paikalle sopisi oikein hyvin joku vähän räväkäm­mäl­lä ulko­muodol­la ja voimakkaam­mal­la brändil­lä varustet­tu kult­tuuri­laitos, mut­ta onko juuri Guggen­heim enää nykyään sel­l­ainen brän­di (kun niitä tun­nu­taan raken­net­ta­van vähän joka kylään), ei välttämättä.

    Voisiko guggen­heimin sijaan Helsinki­in rak­en­taa ihan vain mod­ernin taiteen museon jon­ka yhtey­teen saisi sit­ten aikaisem­min samalle paikalle suun­nitel­lun Armi-keskuk­sen sisältöjä? Vai tuoko juuri guggen­heim täysin ylivoimaisia syn­er­giae­tu­ja näyt­te­lyi­den muodossa?

  36. New Yorkissa käy vuosit­tain n. 47 miljoon­aa tur­is­tia ja vuon­na 2009 NY:n Guggen­heim-museossa kävi 1,3 miljoon­aa tur­is­tia ja näin museossa vierail­i­joi­ta heistä oli n. 3%. Jos Helsingis­sä kävisi edes 1 miljoona tur­is­tia vuodessa, niin em. perus­teel­la Helsin­gin Guggen­heim-museossa kävisi n. 30 000 vierail­i­jaa. Vuorokaut­ta kohden vuodessa n. 83 vierail­i­jaa. Eli talvel­la pitäisi lait­taa museon ovet kiin­ni, kun tur­is­mi keskit­tyy kesäkuukausiin.

    Tai sit­ten tur­is­mi kään­ty­isi kasvu­un Guggen­heim-museon siivittämänä.

    Läh­teet :
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Solomon_R._Guggenheim_-museo

    http://en.wikipedia.org/wiki/Tourism_in_New_York_City

  37. Tiedemies: Lisäys vielä edel­liseen: Jos usko­taan, että matkailuelinkeino hyö­ty­isi siitä, niin homma­han on help­po toteut­taa näin: Matkailu- yms. halukkaat yri­tyk­set perus­ta­vat yhtiön, joka rahoit­taa Guggen­heimin rak­en­tamisen ja pyörittämisen.

    Matkailu­tu­lot val­uu hotelleille, kaupoille, rav­in­toloille, kier­toa­jelu­ja ja mui­ta vas­taavia palvelu­ja tar­joav­ille, sekä tietenkin vero­tu­loina sekä kaupungille että val­ti­olle. Eli peri­aat­teessa ehkä ihan oikein, mut­tei käytän­nössä toteuttamiskelpoista.

  38. Jos hesalaiset halu­aa pistää rahansa tohon, niin siitä vaan. Muual­ta ei sent­tiäkään. Yksi­tyiset tiet­ty lait­takoon rahansa mihin halu­a­vat. Jos tämä on hyvä bisnes, niin var­maan yksi­ty­istä rahaa tulee liian kanssa. Saas nähdä.

  39. Osmo Soin­in­vaara:
    Tiedeän ihmisiä, jot­ka ovat tehneet Helsingistä matkan Tukhol­maan vain käy­däk­seen Mod­er­na Museetis­sa. Tietysti matkan aikana tehti­in muutakin.

    Sat­tumoisin kuukausi sit­ten tulin vai­moni kanssa tehneek­si juuri noin, ihan vain siel­lä ole­van kiin­nos­ta­van näyt­te­lyn takia. Näyt­ti siel­lä ole­van muitakin suomalaisia.

  40. Suh­tauduin aluk­si ajatuk­seen myön­teis­es­ti, mut­ta julk­isu­udessa olleet tiedot ovat sam­mut­ta­neet myötämielisyy­den. Suht suuret kulut, mut­ta vasti­neek­si ei omaa pysyvää kiin­nos­tavaa näyt­te­lyä, pelkkä tila, brän­di ja ken­ties suh­teet. Selkeästi yläkant­ti­in arvioidut kävi­jämäärät. Ehkä neu­vot­telu­ja voisi jatkaa. Pystyykö Guggen­heim tekemään parem­paa tarjousta?

  41. Sat­tumal­ta kävin juuri viime viikon­lop­puna Bil­baos­sa, ja Guggen­heim oli yksi suurimpia tek­i­jöitä reis­sua suun­nitel­lessani. Eikä se pet­tänyt. Itse raken­nus on vaikut­ta­va nyk­yarkkite­htu­urin mes­tari­teos, mut­ta hie­man yllät­täen myös näyt­te­lyt oli­vat todel­la hyviä. Guggen­heimin säätiöl­lä on eri­no­mainen mod­ernin taiteen kokoelma. 

    Bil­baon Guggen­heim kerää noin miljoona kävi­jää vuodessa, mikä on läh­es täysin talon ansio­ta. Gehryn luo­muk­ses­ta tuli wow-arkkite­htu­urin kuu­luisin edus­ta­ja ja ikoni, joka nos­ti Bil­baon maail­mankar­talle. Näin se kerää paljon matkail­i­joi­ta jot­ka taval­lis­es­ti eivät mod­ernin taiteen näyt­telyssä poikkeaisi. Tästä on hyö­tyä koko kaupungille: ihmiset tule­vat Guggen­heimin vuok­si mut­ta yöpyvät hotelleis­sa, käyvät muis­sa nähtävyyk­sis­sä ja kokeil­e­vat Baski­maan ruokakult­tuuria (kyl­lä, pin­tx­ot oli­vat hyviä).

    Ehdote­tulle paikalle Kata­janokalle Helsinki­in ei voi rak­en­taa yhtä mon­u­men­taal­ista raken­nus­ta. Ympäristö on herkkä ja tekee museon suun­nit­telus­ta vaikeam­paa kuin Bil­baos­sa joka oli lähin­nä rapis­tunut teol­lisu­uskaupun­ki museo­hankkeen aikaan. Toisaal­ta uusi Guggen­heim-museo Helsinki­in olisi arkkite­htu­urik­il­pailu joka kiin­nos­taisi var­masti maail­man huip­puarkkite­hte­ja ja näin ehdo­tuk­set oli­si­vat vähin­tään mielenkiintoisia. 

    Jos mukaan saadaan yksi­ty­istä rahoi­tus­ta ja raken­nuk­ses­ta onnis­tu­taan piirtämään yhtä aikaa näyt­tävä ja ympäristöön­sä sopeu­tu­va, kan­natan han­ket­ta ehdot­tomasti. Guggen­heimin säätiön kokoel­mat ovat eri­no­maiset ja museo toisi var­masti uusia matkail­i­joi­ta Helsinki­in. Kuten kir­joitit, kyse on selvästi enem­män investoin­nista matkailu­un kuin kulttuuriin.

  42. Sylt­ty:
    Helsinkiläiset poli­itikot kus­tan­ta­koot itse omat höm­pö­tyk­sen­sä ja investointin­sa (vain aika näyt­tää kumpaa Gugge tulisi olemaan).

    FTFY

  43. Selvi­tyk­sis­sä mainit­tu kus­tan­nusarvio (130–140 miljoon­aa) on val­heelli­nen, kos­ka siitä puut­tuu kokon­aan tont­tikus­tan­nus. (Joskin ton­tin arvo on vähän epämääräi­nen, kos­ka Helsin­gin kaupung­in­val­tu­us­to ei ilmeis­es­ti halua antaa kyseistä tont­tia mihinkään hyö­tykäyt­töön, kuten viime­vuo­tises­sa hotel­lisotkus­sa nähtiin).

    On käsit­tämätön­tä, että Helsin­gin val­tu­us­to­ryh­mät laidas­ta laitaan ovat ilmeisen valmi­ita sit­o­maan pari sataa miljoon­aa veron­mak­sajien raho­ja han­kkeeseen, jon­ka ei mis­sään tapauk­ses­sa pitäisi kun­nan rahoittama.

    Ja sit­ten vielä ihme­tel­lään, että naa­purikun­nat eivät ole suin päin valmi­ita kun­tali­itok­si­in Suomen pahim­man tuh­larikun­nan kanssa.

  44. Markku af Heurlin:
    Sen vuok­si olen täysin häm­men­tynyt ja suut­tunutkin siitä, että näin suures­ta asi­as­ta pitäisi päät­tää näin nopeasti.

    Asi­at joil­la on kiire ovat melkein aina kuse­tus­ta. Tämän näkee vaikka­pa kiireel­li­sis­sä perus­tus­lain­muu­tok­sis­sa. Ei niil­lä mikään kiire ole. Ei vain halu­ta, että kansa pää­sisi sanomaan mielip­i­teen­sä ja seu­raa­va hal­li­tus niitä kaatamaan.

    Tässä han­kkeessa on nyt kak­si tai kolme selvää vikaa. Ensin­näkin koko rahoi­tus­puoli on auki, mikä tarkoit­taa sitä että suo­ma­laiset tai ainakin helsinkiläiset pää­sevät kus­tan­ta­maan koko lystin pait­si investoin­teina myös lisenssi­mak­suina ja ton­tin ja kun­nal­lis­tekni­ikan tukiaisina.
    Voit­toa tuo ei koskaan tuo­ta — ainakaan suo­ma­laisille. Tap­pi­on tekem­i­nen saat­taa silti olla hyvä bisnes Guggen­heimille. Verotkin var­maan menevät ulkomaille.

    Toisek­seen sen tietää, että siihen halu­taan “hienoa” arkkite­htu­uria eli betoni-lasi-lin­jalle men­nään. WOW ei onnis­tune, joten joku kylmä ja ruma kolos­si siihen tulee. Jos WOW onnis­tuu, raken­nus vuo­taa ja home­htuu jne. Niis­sä on kaikissa paho­ja ongelmia.
    Pahin­ta on se, että tietää tuol­laisen menevän heti suo­jelu­un niin, ettei siitä edes koskaan päästä eroon.

    Sijain­ti­han on tuol­laiselle surkea. Paikkaan sopisi joku per­in­teisen näköi­nen jugend tai kansal­lis­ro­mant­ti­nen kiv­i­ta­lo. Kyl­lä niistäkin näyt­täviä saadaan, kun laite­taan tarpeek­si pieniä yksi­tyisko­htia ja vaikka­pa torneja.
    Pitää vain lähteä siitä, ettei nyt raken­neta laatikkoa, mikä on nykyään aika ylivoimaista. Nyk­yarkkite­hdit eivät kuitenkaan osaa talon näköisiä talo­ja tehdä eivätkä rak­en­ta­jat rak­en­taa. Kaik­ki ovat beto­nia, lasia ja ele­ment­te­jä — kylmää ja ylenkatseellista.
    Arkkite­htik­il­pailu menee sem­moi­sek­si, että vaik­ka joku tuol­laista tar­joaisi, menee voit­to a) tietenkin jollekin ulko­maalaiselle ja b) sem­moi­selle ehdo­tuk­selle, joka on riit­tävän hal­pa. Tapah­tuu taas sama kuin hotellin kanssa: Val­i­taan A‑sarjan toimis­ton D‑sarjan suun­nit­telijoiden yli­hin­tainen mut­ta huono ehdotus.

    Minä olen ehkä vähän liikaakin ihas­tunut ajatuk­seen muun­taa Hanasaaren B‑voimala museok­si, jol­loin sinne mah­tu­isi­vat samal­la val­oku­va- ja raken­nus­taiteen museot.

    Samal­la vaival­la lait­taa raken­nuk­sen siihen Suvi­lah­den teol­lis­rap­pi­ol­lisen beton­imurskan tilalle ja siirtää kon­ser­tit ja tapah­tu­mat takaisin Kaisaniemeen.

    Rolling Heurlin:
    OS sanooo “Kata­janok­ka on hyvä paik­ka muse­olle, mut­ta toisaal­ta paik­ka on arkkite­htonis­es­ti erit­täin herkkä”
    Se on tot­ta. Pitää olla tarkkana, ettei tulee mitään, joka veisi kat­seen kohdis­tu­misen Aal­lon Gutzeit-talosta.

    Eli kun on yksi töp­päys, jota arkkite­hdit eivät enää anna purkaa, niin pitää saa­da toinen sitä tasapainottamaan?
    Ei se nyt ihan niin voi men­nä. Siir­retään vaik­ka Makkarat­a­lo sinne, jos sinne jotain rumaa pitää ihan väk­isin saada.

    Coun­try boy: Toki helsinkäläiset saa­vat sen itse mak­saa, jos haluavat.

    No, tämä helsinkiläi­nen ei ainakaan halua mak­saa eikä kat­sel­la. Min­u­akin saisi joskus joku edustaa.

    Elmo Allén:Kuka halu­aisi ostaa Coca-Colaa, kun tar­jol­la on Pirk­ka-Colaakin? Kyl­lä brändil­läkin on todel­li­nen arvo.

    Tämän kom­mentin voisi ottaa tosis­saan, jos nuo nyt edes mais­tu­isi­vat lähi­mainkaan samalta.

  45. Guggen­heim ei poikkea kun­tapäät­täjän maail­mas­sa yhtään niistä tur­is­tipyy­dyk­sistä, joi­ta Suo­mi on pul­lol­laan. Kun­ta tarvit­see verovaro­ja pystyäk­seen tur­vaa­maan val­tion määräämät tehtävät. Sitä varten tehdään tien var­teen tai tun­turin juureen pyy­dys, jot­ta ohikulke­vat pysähty­i­sivät ja jat­täi­sivät muu­ta­man euron kun­taan. Tämä on myös Helsin­gin kaupun­gin pää­moti­ivi saa­da uusi taidekeskus kaupunkiin.

  46. Bil­baon museon johta­jan arvion mukaan Hgin Guggen­heim-mueo toisi vuodessa n. 65.000 museo­tur­is­tia eli lisäisi n 3 %:lla kävi­jöitä. Ei mitätöm määrä, mut­ta ei myöskään mikään suuri. Ei ole peruste museon taloudel­liselle kannattavuudelle.

    Tuos­ta Helsin­ki brän­di-hom­mas­ta en ole järin innos­tunut. Guggene­him­i­lal voi vaikut­taa kaupun­gin brändi­in, mut­ta vaiku­tus voi olla myös negati­ivi­nen, pidem­män päälle.

  47. Jos val­tion rahaa ei saa Helsingis­sä käyt­tää rak­en­tamiseen, niin vaadin että val­tio luovut­taa heti kaupungille ilmaisek­si omis­ta­mansa tont­ti­maan Helsin­gin alueelta. Kai se pitäisi näinkin päin sit­ten toimia.

    Kuu­lostaa­han se Guggen­heim vähän Man­ner­heim­il­ta, mut­ta silti ihmette­len Kokoomuk­sen intoa rak­en­taa 140 millil­lä pelkkä näyt­te­lyti­la ja vielä verora­hoil­la. Jos elinkei­noelämä on tämän takana, niin sit­ten vaan lomp­sat auki. Jok­seenkin surkeaa, että Apuset ja muut ovat nyt yllytet­ty lob­bareik­si tähän ja sit­ten koko rahoi­tus perus­tuukin yhteiskunnal­ta pum­maamiseen. Ei siinä mitään jos kyseessä olisi julki­nen tila, mut­ta tämä on yksi­tyi­nen bisnes ja sil­loin yleen­sä marssi­taan ITSE pankkiin.

    Tur­is­mia tämä kas­vat­taisi siinä tapauk­ses­sa, jos sat­tuisi se ihme, että joku tek­isi aivan käsit­tämät­tömän arkkite­htu­uri-ihmeen. Pelkkä hieno raken­nus ei ketään houkut­taisi, kos­ka niitä rak­en­tuu sato­ja joka vuosi ympäri maail­maa. Moni timant­ti mak­saa paljon, mut­ta ei niitä ero­ta toisistaan.

    Taiteenkaan vetovoimaan en luot­taisi mas­sa­t­ur­is­mia luodessa. Mitä tämä annet­tu­jen luku­jen perus­teel­la halut­taisi­in ole­van. Ei puol­ta miljoon­aa tur­is­tia tule kat­so­maan mitään arkkite­htu­ur­inäyt­te­lyä tai desin­gia. Desin­gia löytää jo puti­ikeista ympäri kivijalkakeskustaa. 

    Enem­män tulisi tur­is­te­ja, jos kaupun­ki ostaisi Titanicista nos­tet­tua tavaraa ja lait­taisi ne näyt­teille johonkin nykyiseen raken­nuk­seen. Yhtälail­la väärässä paikas­sa ne tääl­lä oli­si­vat, mut­ta se bran­di ei ole enää keikku­mas­sa laineil­la. G tuskin uppoaa, mut­ta laineet lyövät maalia kyljistä. 

    Mik­si ei sit­ten laa­jen­neta Kias­maa, jos halu­taan panos­taa taide­museoon. Ei muu­ta kuin soit­to jenkkei­hin Hollille ja suun­nitelkoon laa­jen­nuk­sen Sanomat­alon puolelle. Samal­la menisi tuo nykyi­nen ikävän näköi­nen moka, minkä takia nyt näyt­tää siltä että Kias­ma kään­tää selkän­sä Fin­lan­di­a­puis­toon. Sit­ten vaan kaupun­gin taide­museo Ten­nis­palat­sista ja Meilahdes­ta sinne laajennukseen. 

    Ter­veel­lä itse­tun­nol­la varustet­tu kaupun­ki tek­isi itse oman maail­manku­u­lun museon­sa vähitellen, eikä alen­tu­isi osta­maan vieras­ta bran­dia ja mak­samaan kiin­teitä kulu­ja siitä. Voisi tuon Kias­man­kin kanssa hul­lutel­la, jos ollaan valmi­ita osta­maan kalli­il­la arkkite­htu­uria parhail­ta. Mis­sä kun­ni­an­hi­mo? Ei helsinkiläis­ten itse­tun­to siitä nouse, että muut tule­vat hoita­maan omaa sivu­gal­le­ri­aa tänne.

    Tuo tont­ti kyl­lä saisi saa­da jotain, tur­is­mi on suurem­pi osa Helsin­gin talout­ta jatkos­sa, taide on kivaa…,mutta ei tämä ole ter­veel­lisel­lä taval­la mitään noista. Jos rahat löy­ty­i­sivät siltä elinkei­noelämältä, jon­ka väitetään tästä hyö­tyvän, niin kokeilkoon, mut­ta ei täl­lä mallil­la. Ja sil­loinkin mielu­um­min neu­traal­im­mal­la ton­til­la, vaik­ka Kokoomuk­sel­la onkin hinku lyödä länkkärileima itä­maiseen ympäristöön.

  48. Var­masti museo voisi tuo­da jokusen matkail­i­jan, mut­ta yllä­tyin jopa hie­man lopus­sa esite­tys­tä ajatuk­ses­ta, että museon hyö­dyn jakautues­sa osin val­ti­olle pitäisi myös val­tion osal­lis­tua kus­tan­nuk­si­in. Tois­taisek­si kuitenkaan val­tio ei ole osal­lis­tunut sen enem­pää Helsin­gin, Lapin, Kolin, kuin minkään muunkaan tur­is­tiko­hteen investoin­tei­hin. Var­masti Rovaniemen joulupukin maakin tuo lukuisia matkail­i­joi­ta Suomeen, mut­ta val­tion osu­us taitaa olla huo­mat­tavasti pienem­pi kuin Guggen­heimille kaavail­tu. Mikä muo­dostaa tässä tapauk­ses­sa poikkeusperusteen?

  49. Juhani Salo­vaara:

    ihmette­len Kokoomuk­sen intoa rak­en­taa 140 millil­lä pelkkä näyt­te­lyti­la ja vielä verorahoilla.

    Jos tiedo­tusvä­li­neet eilen puhui­v­at tot­ta, niin kyse ei ole yksin kokoomuk­sen han­kkeesta. Mukana oli­vat läh­es kaik­ki muutkin val­tu­us­to­ryh­mät (toki kaikissa ryh­mis­sä oli erim­ielisyyt­tä ja kan­nat­ta­jien osu­us oli suurin kokoomuksessa).

  50. Raken­nuskus­tan­nuk­set on toden­näköis­es­ti arvioitu alakanttiin.

    Kan­natan G‑museon pystyttämistä.
    Wau-raken­nuk­sen arvo on kaupunkiku­van virkistämisessä.

    Kävin vuosi sit­ten Syd­neyssä. Siel­lä on näyt­tävä oop­per­at­a­lo. Joka het­ki sadat ihmiset otta­mas­sa kuvia toi­sis­taan raken­nuk­sen kanssa.

  51. Eikö mei­dän rikkain pros­ent­ti voisi näyt­tää mallia ja rahoit­taa hankkeen?

    Tai elinkei­noelämä. Nehän tuh­laa­vat varo­jaan paljon älyt­tömämpi­inki­in kohteisi­in, kuten millenium-palkintoon.

  52. Elmo Allén:
    2–3 miljoon­aa on 500 000 vier­aalle jaet­tuna 4–6 euroa per lip­pu. On erit­täin help­po uskoa, että Guggen­heim-vieras ihan mielel­lään mak­saa tuon vitosen enem­män, että pääsee G‑museoon. Brän­di on laadunkin tae. 

    G‑museon esitetään keräävän run­saat puoli miljoon­aa asi­akas­ta ja 6.2 miljoon­aa lip­putu­lona. Kias­ma pääsee (Lähde: Guggen­heim-selvi­tys) keskimäärin vajaaseen 200 000 asi­akkaaseen ja noin puolen miljoo­nan lip­putu­loi­hin. G‑museon pitäisi siis kerätä yli 2.5 ker­tainen asi­akas­määrä keskimäärin mil­tei viisinker­taisel­la lip­puhin­nal­la (Pääosa Kias­man asi­akkaista siis ei mak­sa sisään­pääsys­tään mitään tai hyvin vähän alaikäisyy­den, ilmaisil­lan tai vuosiko­rtin takia) Jos joku tietää Ateneu­min ver­tailu­lu­vut lip­pumyyn­nin osalta, tämä olisi kiva. Ole­tan, että näyt­te­lyt oli­si­vat Kias­maa selvästi houkut­tel­e­vampia, mut­ta kyl­lä tuos­sa tulostavoitet­ta on.

    Näil­lä bud­jetin mukaisil­la luvuil­la­han museo vielä tuot­taisi nykyti­laan ver­rat­tuna 3,5 miljoon­aa lisäkus­tan­nuk­sia, jos esite­tyn bud­jetin mui­hin osi­in voisi luot­taa (en olisi varma).

  53. Tuli mieleen, että jos Arhin­mäel­lä ei ole rahaa heit­tää, ja siihen G:iin kat­so­taan tarvit­ta­van julk­ista rahoi­tus­ta, jolle pitäisi tul­la jos­sain vai­heessa myös vastinet­ta, niin mitäpä jos menisi ruinaa­maan työ- ja elinkeino­min­is­ter­iöstä? Tur­is­tiko­hteena­han tätä han­ket­ta on markki­noitu ainakin yhtä paljon kuin museona, ja matkailun edis­tämi­nen on TEM:n alaa.

  54. Tämä tolku­ton jär­jet­tömyys ja sen varauk­se­ton kan­na­tus poli­it­tisen ken­tän laidas­ta laitaan on jälleen aivan eri­no­mainen osoi­tus siitä, ettei julkiselle val­lalle pitäisi sälyt­tää kuin aivan min­i­maaliset velvol­lisu­udet, olemat­tomat oikeudet ja äärim­mäisen niukasti rahaa niiden täyttämiseen.

    Jos rahaa pitää ihan vält­tämät­tä johonkin pöy­his­te­lyyn tuh­la­ta, niin nos­te­taan enem­min Frouw Maria pin­nalle ja museoidaan se Kata­janokalle. Bonuk­se­na olisi se, että venäläiset oli­gark­it oli­si­vat ilmeis­es­ti valmi­ita mak­samaan suurim­man osan koko lystistä.

  55. Ris­to kir­joit­ti: “Siinä melko hypo­teet­tiseltä tun­tu­vas­sa tapauk­ses­sa, että tuo olisi niin siu­nauk­selli­nen, kuin han­kkeen puuhamiehet halu­a­vat esit­tää, meni­siväthän ne lisään­tyvät veroeu­rot toki hyvin suurelta osin val­tion kassaan.”

    Museon men­estys on tosi­aan suuri ole­tus tässä vaiheessa.

    Jos val­tio tukee täl­laisia koko val­ti­ollekin (mah­dol­lis­es­ti) voit­toa tuot­tavia han­kkei­ta, pitäisi tietenkin olla tas­a­puo­li­nen. Helsin­ki edus­taa kymme­ne­sosaa väestöstä, joten raken­netaan lopuil­la rahoil­la vaikka­pa yhdek­sän “joulupuk­in­maa­ta” ympäri Suomea. Mikä lie­nee matkailunedis­tämiskeskuk­sen bud­jet­ti nykyään?

  56. Samuli Kai­sis:

    Kan­natan G‑museon pystyttämistä.
    Wau-raken­nuk­sen arvo on kaupunkiku­van virkistämisessä.

    Mikä ihmeen wau-raken­nus? Ton hin­taisia talo­ja on maail­ma pul­lol­laan ja ihmette­len kovasti, että mik­si kukaan menisi Helsin­gin köy­hälistön Guggen­heimi­in, jos voisi men­nä parem­paan jos­sain maail­man metrop­o­lis­sa, mis­sä on use­ampikin vas­taa­va tönö.

    Ei muu­ta kuin Katainen ottaa vain hiukan lainaa ja raken­netaan Helsinki­in maail­man kallein ja korkein raken­nus. Siinä on sit­ten hieno muis­tomerk­ki Suomelle, jota tur­is­tit tule­vat kat­so­maan kauem­paakin kuten Egyptin pyra­mide­ja. Täy­tyy vain olla tarkkana valit­taes­sa raken­nus­ma­te­ri­aale­ja ettei se talo lahoa pois paris­sa vuodessa. Kor­jauk­seen­han raho­ja ei enää riitäkään.

    Ihmisiähän kiin­nos­taa suuresti rom­ah­ta­neet sivil­isaa­tiot ja kyseisessä raken­nuk­ses­sa voisi sit­ten esitel­lä Suomea. Hiukan pitää värit­tää his­to­ri­aa ja saavu­tuk­sia, että mei­dän kadon­neesta sivil­isaa­tios­ta tulisi kun­non kil­pail­i­ja May­oille ja Atlantikselle.

  57. Kias­mas­sa kävi 182 000 näyt­te­lyvieras­ta. Ateneum sen sijaan sai yleisömääräk­si tuli 179 000 vuon­na 2011.

    Tun­tuu ihmeel­liseltä, että Guggen­heim saisi 500000 kävijää ??

    Ja niistäkin on var­maan suuri osa ilmaisvierai­ta kuten Tukhol­man Mod­er­na Museessa

    G on var­maan negati­ivi­nen vaiku­tus Kias­maan ja Ateneu­mi­in, har­va viit­sii juos­ta kai­sis­sa kolmessa

    Selvi­tys on pääosin Guggen­heimin itsen­sä tekemä,joten sen intres­seis­sä on saa­da han­ke näyt­tämään houkuttelevalta

    G näyt­te­ly­istäkin vas­taa G itse, ei suo­ma­laiset, joten se lanseer­aa toden­näköis­es­ti omia suosikkejaan

    Samal­la se vie rahat suo­ma­laiselta kultuurilta

  58. Liian van­ha: Ja niistäkin on var­maan suuri osa ilmaisvierai­ta kuten Tukhol­man Mod­er­na Museessa

    Kuten tuos­sa yllä mainitsin, Guggen­heim-selvi­tyk­sen liit­te­den mukaan keskimääräi­nen Kias­man vierail­i­ja mak­saa run­saan 2,5€ sisään­pääsys­tään, eli vähän run­saan neljän­nek­sen aikuisen “lis­tahin­nas­ta”.

    Gug­gik­ses­sa käyvien puolen miljoo­nan usko­taan pulit­ta­van keskimäärin mil­tei viisinker­taisen hinnan. 

    Tai toisin ilmais­tu­na, jos mak­sa­van aikuisen lipun hin­ta olisi Kias­maan näh­den kaksinker­tainen, Gug­gik­seen niitä pitäisi lisäk­si myy­dä kuusinker­tainen määrä.

  59. Talouseläin:

    ”Esimerkik­si Helsin­ki-Espoon kaupunki­radan jatkami­nen Lep­pä­vaaras­ta Espoon keskuk­seen hakkaa kansan­talouden hyö­ty­inä moninker­tais­es­ti vaik­ka Guggen­heimin museon rak­en­tamisen”, ver­taa raken­nut­ta­jali­it­to Rak­lin johta­ja Mat­ti Kuronen. 

    http://www.talouselama.fi/uutiset/quotespoon+kaupunkirata+hakkaa+guggenheimin+hyodyt+moninkertaisestiquot/a755844

    …ai joo mutku eihän kult­tuuri­hankkei­ta saa mis­sään nimessä ver­ra­ta mihinkään arkipäiväiseen (vaik­ka kult­tuuri­hanket­ta perusteltaisi­inkin etupäässä talous­lu­vuil­la…) — jos täl­laisen type­r­än vetailun menee tekemään, niin on vähin­täänkin jonkin ver­ran jäl­keen­jäänyt tai peräti vakavas­sa tapauk­ses­sa per­su. Raha­han ei oikeasti ole ikinä mikään ongel­ma, kos­ka sitä saa aina lisää suo­raan seinästä tai oikein suuris­sa tarpeis­sa suo­raan painokoneesta.

  60. Vuon­na 2011 val­tion taide­museon kolmes­sa Helsinginn museossa vieraili yhteen­sä 390 000 kävi­jää. Vas­taa­va luku oli 2010 423 000

    Näistäkin puo­let on ilmaiskävi­jöitä eli alle 18-vuo­ti­ai­ta eli n 210000 ei mak­sanut mitään

    Eli mak­savien kävi­jöi­den määrän pitäisi 5‑kertaistua ‚jot­ta ennuste saavutetaan

  61. Yksi­ty­isin varoin G lie­nee mah­do­ton toteut­taa, kos­ka pääosa hyödys­tä val­uu muualle kuin museon lip­pukas­saan. Joku riskin­jakoviritelmä voisi kuitenkin olla ihan paikallaan uskon mit­taamisek­si. Esimerkik­si näin:

    G‑säätiö saakoon lisenssi­mak­sun­sa, jos puolen miljoo­nan kävi­jän tavoite toteu­tu­un. Ja vielä enem­män, mikäli tavoite ylitetään. Mut­ta jos kävi­jöitä on vain 300k, mak­su olkoon nol­la ja tämän alle G‑säätiö joutukoon itse nettomaksajaksi.

    Yksi­ty­isille sijoit­ta­jille voisi myy­dä arvopa­pere­i­ta samal­la ide­al­la; voit­toa tulee jos kävi­jämäärä on > N. N voisi jopa määräy­tyä avoimen tar­jouskil­pailun perus­teel­la. Rahaa ei vält­tämät­tä ihan hirveästi laari­in ropi­sisi, mut­ta ainakin kun­tapäät­täjät saisi­vat mitat­tua han­kkeen todel­lisen uskottavuuden.

    Sinän­sä olen kyl­lä sitä mieltä että kaiken­laisel­la kult­tuuril­la itseään matkail­i­joille main­os­ta­va kaupun­ki nyt vain yksinker­tais­es­ti tarvit­see jotain vetävää ja näyt­tävää. Aika sama mitä, kun­han jotain on.

    Vetovoimaisu­us ei tosin vält­tämät­tä edel­lytä futur­is­tisen pöm­pelin pykäämistä. Esimerkik­si Temp­peli­aukion kirkko on ulkoapäin varsin vaa­ti­ma­ton, mut­ta tur­istibusse­ja riit­tää riesak­si asti.

    Mitäs jos upotet­taisi­in se G Töölön­lah­teen, kuten Hesarin Ari Pusa ehdot­ti. Puhdis­te­taan lah­den vesi ja laite­taan raken­nuk­selle lasikat­to, sem­moinen puolisen metriä veden pin­nan ala­puolelle. Siinä sitä olisi, karua luon­toa WOW-pake­toitu­na. Ja taide­teok­sille liplat­tavaa luon­non­va­l­oa. Talvella/pimeällä museon valais­tus sit­ten suo­dat­tuisi pehmeästi ulospäin.

    Ran­nal­la voisi sit­ten joku vuokra­ta pieniä soutu­veneitä. Voisi­vat siinä tur­is­tit päl­lis­tel­lä toisi­aan. Veneen poh­jaan vielä tee­man mukainen taideteos.

    Ympäröivä puis­to on jo nyt kohta­laisen värikäs ja varsinkin kesäaikaan täyn­nä väkeä. Sijoite­taan sinne jokunen lisäkahvi­la ja muu­ta­ma isom­pi yli­jäämäpysti, niin museon sisäänkäyn­nistä saadaan hieno eläväi­nen puistobulevardi.

    Jne jne. Ylläol­e­vaa älköön otet­tako turhan vakavasti, mut­ta pieni vai­h­toe­htois­t­en aja­tus­mall­ien tarkastelu lie­nee aina hyödyllistä.

  62. Tähän minäkin osaan ottaa kan­taa: ei kukkik­selle. Perustelu­na han­kkeen kus­tan­nuk­set. Esite­tyt rak­en­tamisku­lut tule­vat käytän­nössä kaksin tai kolminker­tais­tu­maan. Näin käy useim­miten julkisen rak­en­tamisen kohdal­la, aiemp­ina varoit­tavina esimerkkeinä mm. Män­tynie­mi ja musi­ikki­ta­lo. Toisek­si Kukken­hei­mi ei vedä 500 000 vieras­ta, hyvä jos puo­let siitä.
    Lisäk­si olen ymmärtänyt, että Helsin­gin kaupun­ki ja Suomen val­tio kamp­pail­e­vat sen ongel­man kanssa, miten rahat saa­vat riit­tämään eivätkä akti­ivis­es­ti hae uusia menoko­htei­ta. Laitet­takoon löysä raha — jos sitä on — vaik­ka koulu­jen ryh­mäkoko­jen pienen­tämiseen tai nuorten mielenterveyspalveluihin.

  63. Vuon­na 2011 val­tion taide­museon kolmes­sa Helsin­gin museossa vieraili yhteen­sä 390 000 kävi­jää. Vas­taa­va luku oli 2010 423 000 eli kävi­jämäärä on laskussa

    Näistäkin puo­let on ilmaiskävi­jöitä eli alle 18-vuo­ti­ai­ta eli mak­savia a asi­akkai­ta oli n 210000 

    Eli mak­savien kävi­jöi­den määrän pitäisi n 4‑kertaistua ‚jot­ta ennuste 500000 saavutetaan.

    Enpä usko, että toteutuu

    1. Riip­puu vähän siitä, mitä museossa esitetään. Pelkästään Picas­sonäyt­te­ly keräsi Ateneu­mi­in lyhyen ajan sisäl­lä yli 300 000 kävi­jää. Enem­mänkin olisi tul­lut, mut­ta kaik­ki eivät jak­sa­neet jonot­taa tuntikausia.

  64. Pasi:
    ‑Tuon lisenssi­mak­sun tuomi­nen esi­in merkit­tävänä tek­i­jänä ei ole tästä maail­mas­ta. Mil­loin globaal­isti tun­netun brändin saa muka ilmaiseksi?

    Ei var­maan saa, mut­ta yleen­sä brän­di on tae jostain. Tässä se on pelkkä nimi, kaiken muun panos­tuk­sen pitäisi muka tul­la veronmaksajilta. 

    Jos ker­ran Bil­baon Guggen­heim todis­taa, että tämä on niin hieno jut­tu, mik­si ihmeessä tässä nyt ollaan käsi syväl­lä veron­mak­sa­jan taskus­sa? Mihin sitä veron­mak­sajien rahaa tarvi­taan, jos ker­ran men­estys on niin taat­tu? Ja mis­tä tämä kiire? 

    Olen samaa mieltä, haiskah­taa huijaukselta.

  65. Minkälainen investoin­ti 200 miljoon­aa infraan/kalustoon ja 20 miljoon­aa lisää kului­hin vuodessa olisi joukkoliikenteeseen? 

    Mon­tako käyt­täjää sil­lä saisi ja miten tämä vaikut­taisi Helsinki­in tur­istin silmissä?

    Kun ei ole enää varaa huole­htia omista kansalai­sis­taan, niin raken­netaan eli­it­ille monumentteja.

  66. Tule­va Guggen­heim-museo lie­nee myös museovi­ras­ton suo­jeluk­ses­sa ennen sen suun­nit­telun aloit­tamista. On täysin utopisti­nen aja­tus, että kallista ja keskeistä raken­nus­ta voisi koskaan käyt­tää tehokkaasti mihinkään muuhun. Uusi postitalo.

  67. Osmo Soin­in­vaara:
    Riip­puu vähän siitä, mitä museossa esitetään. Pelkästään Picas­sonäyt­te­ly keräsi Ateneu­mi­in lyhyen ajan sisäl­lä yli 300 000 kävi­jää. Enem­mänkin olisi tul­lut, mut­ta kaik­ki eivät jak­sa­neet jonot­taa tuntikausia. 

    Tämä on var­maan tot­ta, mut­ta “Picas­so” on sel­l­ainen nimi jon­ka nor­maali ihmi­nen on kuul­lut. En tiedä mitä näyt­te­ly­itä olisi tulos­sa Guggen­heimi­in, mut­ta epäilen että siel­lä ei jatku­val­la syötöl­lä voi olla yhtä kovia nimiä.

    Sit­ten pitää vielä ottaa huomioon että kak­si kovaa näyt­te­lyä vuodessa ei tuo kak­si ker­taa niin mon­ta kävi­jää kuin yksi kova näyt­te­ly vuodessa. Eli vaik­ka niitä kovia nim­iä löy­tyykin, niin jos­sain vai­heessa ihmis­ten kiin­nos­tus loppuu.

    Onko sin­ul­la tietoa miten tähän puolen miljoon­aan kävi­jämäärään on päädyt­ty, ja onko laskelmis­sa otet­tu huomioon negati­ivista vaiku­tus­ta esim. Kias­maan. Tämähän olisi aika oleelli­nen tieto.

  68. Picas­so on het­ken huumaa, niin tun­net­tu­ja taiteil­i­joi­ta, jot­ka houkut­ta­vat suur­ta yleisöä, on vähän

  69. Tuskin­pa enää pystyn esit­tämään mitään uut­ta näkökul­maa, joten tyy­dyn linkit­tämään sivulle, joka osoit­taa että meil­lä kyl­lä löy­ty­isi luo­vaa kykyä omas­takin takaa: Life on a Leaf.

    Arkkite­hti olisi Erk­ki Pitkäran­ta: Arkkite­htiryh­mä Pitkäran­ta Oy.

    (Esikat­selus­sa nuo linkit eivät avaa oikei­ta sivu­ja, mut­ta suo­raan osoi­teriv­ille kopi­oitaes­sa osoit­teet kyl­lä tekevät sen mitä pitääkin. Olisiko linkki­toim­into esikat­selus­sa vaillinainen?)

  70. Guggen­heim-museo­ta tulisi ajatel­la erään­laise­na post-indus­tri­al­is­tisen ajan infra­struk­tu­uri-investointi­na. Suo­ranais­ten hyö­ty­jen eli tur­istien lisäk­si siitä saadaan ainee­ton­ta hyö­tyä ima­go- ja brän­di­ar­vo­jen muo­dos­sa. Toisin kuin meil­lä usein kuvitel­laan, näil­lä asioil­la on aivan mielet­tömän suuri merkitys.

    Kävi­jämäärien ver­tailu johonkin Ateneu­mi­in on älytön­tä, kos­ka poten­ti­aa­li­nen kohderyh­mä ja kan­sain­vä­li­nen näkvyys on niin paljon laajempi. 

    Kysymys kuu­luukin, kan­nat­taako tästä mak­saa moinen sum­ma? Omas­ta mielestä varauk­sel­la kyl­lä, mut­ta asia vaatii lisä­selvi­tys­tä kuten Osmo kirjoittaa.

    Toinen asia on, onko meil­lä tähän varaa. Siitä en ole lainkaan varma.

    Keskustelua on kyl­lä hupaisa seu­ra­ta. Parhai­ta ovat ver­tauk­set amerikkalais­ten markki­nami­esten hui­jauk­si­in. Kun tätä näin kiihkeän tun­teel­lis­es­ti vas­tuste­taan, niin var­maan siinä on olta­va jotain hyvää 🙂

  71. Osmo Soin­in­vaara:
    Pelkästään Picas­sonäyt­te­ly keräsi Ateneu­mi­in lyhyen ajan sisäl­lä yli 300 000 kävijää. 

    “Pelkästään” on väärä sanaval­in­ta. Picas­so on tel­luk­sen kuu­luisin mod­erni taiteil­i­ja, jon­ka brän­di­ar­vo ylit­tää heit­tämäl­lä Guggenheimin. 

    G‑säätiöllä on toki timan­tinko­vat kokoel­mat, ja se että saataisi­in Mark Rothko­ja Helsinki­in on itses­tään selvästi herkulli­nen aja­tus. Täl­laisen boost­in liit­tämi­nen suo­ma­laiseen taide-elämään on kuitenkin virhep­äätelmä. On korostet­ta­va sitä, että G‑hanke kohdis­tuu tur­is­mi­in. Kult­tuurin suh­teen se on kat­seen siirtämistä taakse- eikä eteenpäin. 

    Pääkaupunkiseudul­la on noin 60 taide­gal­le­ri­aa. Niille yhteistä on se, että niis­sä ei juuri käy­dä (vaik­ka ne ovat ilmaisia), ja niiden sisältöjä puidaan medi­as­sa yhä vähenevässä määrin. Gal­le­ri­anäyt­te­lyt vai­h­tu­vat parin viikon välein, ja yhdessä näyt­telyssä on karkeasti arvioiden taiteil­i­jan vuo­den työ. Hyvin pienel­lä kiin­nos­tuk­sel­la saisi jokainen pk-seudun asukas siis aika hyvän yleisku­van nykyku­vataiteesta. Ei vaan nappaa.

    G‑hanke sijoit­tuu kult­tuurikaa­res­sa viime vuo­sisadalle. Kuvataiteen starat ovat mod­erniste­ja, vähän samal­la taval­la kuin sävellystaiteen starat ovat ajal­ta ennen modernismia.

    Kysymys kuu­luu, että kan­nat­taako mei­dän juu­ta­ta ankkuri tähän euroop­palaisen kult­tuurik­er­to­muk­sen kaanon­i­in, vai olisiko meil­lä munaa kat­soa tulevaisuuteenkin?

    Isom­mas­sa mit­takaavas­sa en pidä ajatuk­ses­ta, että maail­ma raken­netaan valmi­ik­si ja jyvitetään ker­to­muk­sik­si ja sul­je­taan raken­nuk­si­in, joiden kävi­jöiltä herute­taan lip­putu­lo­ja, jot­ta koko elämä saadaan annoskokoon. Juuri tämä on syy, mik­si Pari­i­sista on tul­lut rahas­tusautomaat­ti ja klisee koko keskusta-alueellaan.

    Jos olisin tämän maan keis­ari, sat­saisin mielu­um­min gal­le­ri­oi­hin, vaatisin niiltä enem­män ja antaisin niille suurem­mat mah­dol­lisu­udet. Ensi kesänä Ateneu­mis­sa on taas supernäyt­te­ly, kun Schjerf­beck val­taa raken­nuk­sen. Kyl­lä tää kaanon­in ylläpi­to onnis­tuu siis van­hoil­lakin paukuilla. 

    Iso haaste on sen sijaan nuorten yhä syvem­mälle mar­gin­aali­in juut­tunei­den taiteil­i­joiden, eli ruo­hon­ju­u­ri­ta­son, kytkem­i­nen näi­hin mei­dän näivet­tyvi­in rakenteisiin.

  72. Osmo Soin­in­vaara:
    Riip­puu vähän siitä, mitä museossa esitetään. Pelkästään Picas­sonäyt­te­ly keräsi Ateneu­mi­in lyhyen ajan sisäl­lä yli 300 000 kävi­jää. Enem­mänkin olisi tul­lut, mut­ta kaik­ki eivät jak­sa­neet jonot­taa tuntikausia.

    Oikea huomio. Pitää kyl­lä lisätä, että valitet­tavasti sinän­sä hieno Picas­so-näyt­te­ly — pääsin kat­so­maan ns. kyökin kaut­ta — myös sit­ten söi kävi­jöitä muil­ta museoil­ta. Ihmisen aika on rajallinen

  73. Pro­jek­tista tulee mieleen eloku­va Kun Hunt­ta­lan Mat­ti Suomen osti. Maail­man mitas­sa­han Helsin­ki on kuin Hukansalmen kunta.

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen

  74. Osmo Soin­in­vaara:
    Riip­puu vähän siitä, mitä museossa esitetään. Pelkästään Picas­sonäyt­te­ly keräsi Ateneu­mi­in lyhyen ajan sisäl­lä yli 300 000 kävi­jää. Enem­mänkin olisi tul­lut, mut­ta kaik­ki eivät jak­sa­neet jonot­taa tuntikausia.

    Picas­so-näyt­te­ly oli auki rapi­at 4 kuukaut­ta, ei ihan lyhyen ajan. Ja jos malt­toi odot­taa pari kolme viikkoa ava­jai­sista, pääsi sisään jonottamatta.
    Picas­so kyl­lä vetäisi väkeä vaikka
    näyt­te­ly olisi Lam­min kansakoululla.
    “Antakaa min­ulle museo, niin minä täytän sen.” Guggen­heimista en ole yhtä varma.

  75. Eniten min­ua häm­mästyt­tää tässä helsinkiläis­ten olema­ton itse­tun­to. Eikö Ateneu­mista ja Kias­mas­ta pystytä kehit­tämään kun­nol­lista käyn­tiko­hdet­ta? Tukhol­man Mod­er­na Museet on ihan tukhol­malais­ten oma kehitelmä alun­perin, ja sil­lä on oikeasti ollut iso merk­i­tys mod­ernin taiteen kehi­tyk­sessä. Ollaanko Helsin­gin taide­maail­mas­sa niin heikoil­la, että raho­ja ei pystytä käyt­tämään tehokkaam­min? 150 miljoon­al­la eurol­la saa 3000 korkeak­oulute­tun human­istin tai taiteil­i­jan työvuot­ta. Sil­lä voisi saa­da aikaan suurem­man kehi­tyk­sen Helsin­gin jo toimivi­in taide­museoihin kuin Guggenheimilla.

  76. alek­sis salusjärvi: Kysymys kuu­luu, että kan­nat­taako mei­dän juu­ta­ta ankkuri tähän euroop­palaisen kult­tuurik­er­to­muk­sen kaanon­i­in, vai olisiko meil­lä munaa kat­soa tulevaisuuteenkin?

    Hyvin tiivis­tet­ty. Mod­ernis­mi on kalut­tu luu, eikä kuvataide “elä” samal­la tavoin kuin esit­tävä taide eli staat­tiset ja vaa­ti­mat­tomam­matkin puit­teet riit­tävät. Mon­u­ment­tien sijaan raken­netaan mielum­min wow-pis­ara-asemia tyyli­in Lou­vre ja muute­taan julki­nen liikenne yhdek­si suurek­si taideteokseksi.

    Guggen­heim-juna on men­nyt, Suomel­la ei ole rahkei­ta rak­en­taa tähän tarkoituk­seen ikoniksi kel­paavaa raken­nus­ta, ja näyt­te­lyti­laa on muutenkin riit­tävästi. Jos kaik­ki eivät mah­du Ateneu­mi­in suosi­tu­impia näyt­te­lyjä kat­so­maan, piden­netään sik­si aikaa aukioloaikoja.

  77. Eihän Helsingis­sä ole vielä edes Star­buck­se­ja. Kan­nat­taisi aloit­taa helpoista kohteista jos halu­aa että maas­tamme jää vähem­män itäeu­roop­palainen vaikutel­ma. Ehkä kaup­pa­to­rille saisi hal­val­la edes jonkin­laisen trail­er-park-tilaele­ment­tikahvi­lan ker­tomaan ulko­maalaisille tur­is­teille että kul­jemme mekin kan­sain­välisen kult­tuurin aal­los­sa mukana (eli olemme ihan saman­laista mas­saa kuin kaik­ki muutkin).

  78. kos­keeko laki julk­ista han­k­in­noista G‑hanketta? Laki velvoit­taa julk­ishal­llinnon vira­nomaisia kil­pailut­ta­maan aika pienet palvelu­iden ja tavaroiden han­k­in­nat. Helsin­gin sosi­aal­i­jo­hta­jan muu­ta­man kympp­pi­ton­nin huonekaluhank­in­nat ilman kil­pailu­tus­ta nos­tet­ti­in suuren pahek­sun­nan aiheeksi.Tällaisia taiteen piiris­sä toimivia hyvän (?) brändin omis­tavia amerikkalaisia tai mui­ta säätiöitä on kai Guggen­heimin lisäk­si muitakin. Sik­si pitäisi julk­isten varo­jen tehokkaan käytön nimis­sä ver­tail­la, miten paljon hyvää ja mil­lä hin­nal­la kukin näistä säätiöistä tar­joaa. Hie­man epä­selvää tosin on, mikä on se “palvelu” tai joku selkeästi mitat­ta­va hyö­ty, mitä Guggen­heim tar­joaa. Ehkä näin suuria eli­itin han­kkei­ta eivät koske moi­set rajoit­teet. kun on tarkoi­tus pistää kaupun­gin ja val­tion verora­ho­ja haise­maan ja mak­saa osuuk­sia säätiölle, rajana on vain taivas!

  79. Mis­sä voi tutus­tua julkisel­la rahal­la teh­dyn Guggen­heim-selvi­tyk­sen kir­japi­toon? On yleinen intres­si saa­da tietää, mihin ja miten selvi­tys­ra­hat on käytetty.

  80. Aikoinaan kävin Hong Kongis­sa ja kyl­lä Tsim Sha Tsui-alueen hyvin ilmais­toidut ker­rostalokau­pat rihka­makaup­poi­neen tekivät vaiku­tuk­sen. Ja usein­han tur­is­tit kaipaa­vatkin uusia ostoelämyk­siä. Että pitäisiköhän Guggen­heim-museon paikalle perus­taa esim. DealEx­treme-verkkokau­pan kaltainen suo­ma­laisel­la taval­la toimi­va ker­rostalomyymälä. Siel­lä myytäisi­in täl­laista ja ken­ties vielä Nokian tukemana :

    http://www.dealextreme.com/

  81. “Nelöjässä kuukaudessa 300 000 kävi­jää. Kun­non näyt­te­ly­il­lä 1,2 miljoonaa/vuosi?”

    Het­ken huumaa ja puo­let noista Picas­so näyt­te­ly­jen kävi­jöistä oli var­maan ilmaiskävi­jöitä kuten on muissakin

    Picas­so on sen ver­ran tun­net­tu, että näyt­te­lyyn tule­vat muutkin kuin asian harrastajat.Useimmat kuvataiteli­jat ‚kun ovat suurelle yleisölle tun­tem­at­to­mia eivätkä vedä samal­la taval­la suur­ta yleisöä

    Ja jollei Guggen­heim ‑kuume muuten lähde niin siitä para­nee kun hieroo Helsin­gin kaupun­gin ja val­tion tyhjäl­lä kukkarol­la otsaa…

    Jotenkin alka­nut tun­tua, ettei Suomen eli­it­il­lä ole ter­vet­tä järkeä vaan aiv­ot ovat pilaantuneet

    Guggen­heim on saman­lainen pro­jek­ti kun ilman osto Saksasta

  82. Museon toim­intak­er­to­muk­sen mukaan Picas­son net­to­vaiku­tus jäi vain 165000 ja kun las­ke­taan vain mak­sa­vat asi­akkaat niin net­to­vaiku­tus oli vain alle 100000 asi­akas­ta lisää

    Eli kun tar­jol­la oli erikoista niin se vähen­si muiden museoiden ja näyt­te­lyi­den kävijämääriä

    Ja kulu­jakin näyt­ti Picas­so-näyt­telystä tule­van lisää niin paljon,että huoli­mat­ta lip­putu­lo­jen kasvus­ta museoiden tulos ei parantunut

  83. Kat­selin tuo­ta Guggen­heim selvi­tys­tä ja 2 miljoon­aa euroa moi­ses­ta paperi­sta on todel­la pöyristyttävä.

    Suurin osa on vain yleis­es­ti netistä saatavaa yleis­in­foa eri museoiden toiminnasta.

    Mut­ta puut­tuu oleel­lisia kohtia esim moniko kävi­jöistä on ns ilmainen kävi­jä eli kulut­taa vain lattiaa.

    Niidne poh­jal­ta on tehty 1:1 arvioi­ta konon­ais­määristä eikä ole oletet­tu vähen­e­miä uuden toim­i­jan vuok­si mui­hin laitoksiin

    Han­ke on tyyp­illi­nen julkisen sek­torin han­ke , jos­sa han­kekus­tan­nuk­set alimoite­taan tarkoituk­sel­la, jot­ta han­kkeelle saadaan hyväksyntä

    Sen jäl­keen ei ole väliä paljonko se todel­lisu­udessa mak­saa, kos­ka ei esim Musi­ikki­taloakaan kukaan uskalla jät­tää kesken­eräisenä töröt­tämään keskelle kaupunkia

    Ei edes poli­it­ti­nen oppo­si­tio uskalla tehdä sellaista.
    Liian suuri poli­it­tisen päätän­nän heikkouden muistomerkki

    Niin­pä Musi­ikki­talokin esitelti­in alle 100 miljoo­nan han­kkeena mut­ta toteu­tuneet ovat 170–180 miljoon­aa ja piiloku­lu­jakin var­maan löy­tyy jos etsitään
    Inflaan­tion vuok­si kus­tan­nuk­set ovat nousseet vain alle 10 % eli n 10 miljoon­aa, 70–80-miljoonaa on alku­peräisen laskel­man sisältämän huo­jauk­sen osuus

  84. Guggen­heim pitäisi rak­en­taa lento­ken­tälle, käve­ly­put­ki suo­raan ter­mi­naal­ista tai max. yhden pysäkin juna­matkan päähän. Arkkite­hdille ei olisi mitään rajoituk­sia tyylin suh­teen ja matkus­ta­javir­taa tulisi riit­tävästi Aasian liiken­teestä. Museossa pitäisi olla help­po käy­dä lentoa odotellessa.

  85. Jos vält­tämät­tä tarvi­taan jokin lisä-museo, niin sen pitäisi olla suo­ma­lais-ugri­laiseten kan­so­jen “1. vuosi­tuhan­nen” museo.

    Tässä museossa esiteltäisi­in tämän uno­hde­tun aikakau­den merkit­tävä ja upea his­to­ria seu­raav­il­la teemmoilla:

    1) Suomen kieli, joka on baskin kie­len ohel­la Euroopan van­hin kieli, ja kult­tuurimme perusta.
    Suomen kir­jakieli on maan merkit­tävim­män hei­mon, hämäläis­ten murre. Hämäläisi­in merkkimiehi­in kuu­lu­vat Jean Sibelius, Alek­sis Kivi, J. K. Paasikivi, jne.

    2) Kan­sain­välis­es­ti merkit­tävin suo­ma­lais-ugri­lainen oli 800-luvul­la Venäjän perus­tanut varan­gi, Rurik.

    Varan­git oli­vat merkit­tävä fen­no-ugrien venekansa, joka asui Itämeren ran­noil­la, alueel­la joka ulot­tui hämeestä nykyisen Tukhol­man alueelle saakka.

    Varan­git hal­lit­si­vat pitkään Itämereltä Kaspi­alle ja Mustalle Merelle johtavia merkit­täviä kaup­pateitä, ja pakot­ti slaavikansat mak­samaan heille veroja.

    3) Varan­git tekivät myös merkit­täviä sota-operaatioita:

    He ryöste­liv­ät ja hyökkä­sivät jatku­vasti Bysan­tin ruhti­nai­ta vas­taan, joskus isol­lakin laivas­tol­la ja suurel­lakin joukolla.

    Viikin­ki-ajal­la Varan­git oli­vat koko Välimeren alueel­la pelät­tyjä valiosoti­lai­ta ja muo­dos­ti­vat alku­peräisen Varangikaartin, kuu­luisian Kon­stan­ti­nop­o­lin Keis­arin henkivartioston.

    Kesäl­lä 1944 Varang­ien jälkeläiset sen­saa­tiomais­es­ti pysäy­tivät Neu­vos­toli­iton strate­gisen suurhyökkäyk­sen Kar­jalan Kannaksella.

    4) Nyky­isin Suo­mi on suo­ma­lais-ugrien pää-asuinalue, ja eräs maail­man kult­tuuril­lis­es­ti, taloudel­lis­es­ti ja teknolo­ogis­es­ti kehit­tyneimpiä maita.

    5) Alku­perältään suo­ma­laiset ovat Euroopan van­hin­ta kansaa. 

    Tämän todis­taa viimeaikainen geen­i­tu­tukimus, jon­ka mukaan suurel­la osal­la euroop­pal­isia on suo­ma­laisil­ta peräisin ole­via geene­jä, mut­ta sen sijaan suo­ma­laisil­la ei ole kaikkien euroop­palais­ten geene­jä. Siis­pä olimme tääl­lä ensin!

    6) Poli­it­tis­es­ti Suo­mi on vas­ta nyt vähitellen pääsemässä ulos kylmän sodan ajan trau­maat­tis­es­ta, ja koko kansan psyyk­keen vieläkin vah­vasti vaikut­tavas­ta suomettumis-kaudestaan.

    Suomes­sa ei vieläkään ole perustet­tu tämän ajan totu­us-komis­sio­ta ja onkin ilmeistä, että jopa maan poli­it­tises­sa eli­itis­sä vieläkin vaikut­taa usei­ta vier­aan maan vaikut­ta­ja-agent­te­ja, Leninin mainit­semia “hyödyl­lisiä idiootteja”.

    Olisiko­han jo aika uudelleenkir­joit­taa Suomen his­to­ria väliltä 0 — 1100?

    Sep­po Korppoo
    Amatööri-his­to­ria-intoil­i­ja ja hämäläinen

  86. Suurin osa on vain yleis­es­ti netistä saatavaa yleis­in­foa eri museoiden toiminnasta. 

    Olen samaa mieltä siitä, että tuon tasoinen selvi­tys olisi pitänyt voi­da tehdä muu­ta­mal­la ton­nil­la. Paperi on tarkoitet­tu kai lähin­nä Guggen­heimin amerikkalaisille johto­henkilöille, joille pitää selvit­tää perusasioi­ta Suomes­ta ja pohjo­is­mai­sista museoista.

    Niin­pä Musi­ikki­talokin esitelti­in alle 100 miljoo­nan han­kkeena mut­ta toteu­tuneet ovat 170–180 miljoon­aa ja piiloku­lu­jakin var­maan löy­tyy jos etsitään 

    Tässä kohtaa pitää vähän puo­lus­taa Musi­ikki­talo­hanket­ta. Raken­nel­ma oli suun­nit­teil­la 12 vuot­ta, jona aikana mm. val­u­ut­ta vai­hdet­ti­in euroon, inflaa­tio laukkasi ja talon tilao­hjel­ma venyi, kutis­tui ja paukkui. Yksi pääkäyt­täjistä eli Yleis­ra­dion RSO oli jos­sain vai­heessa jäämässä pois, mut­ta tuli kum­minkin mukaan. Näis­sä olois­sa olisi ollut mah­do­ton tehdä pitävää bud­jet­tia suun­nit­teluk­il­pailun aikoi­hin 1999–2000.

    Rak­en­tamista aloit­tet­taes­sa vuon­na 2008 bud­jet­ti oli käsit­tääk­seni luokkaa 140 miljoon­aa. Yli­tys on siis korkein­taan luokkaa 30 %, ei kaksinker­tainen, ja tästäkin yli­tyk­ses­tä ilmeis­es­ti osa johtuu tilao­hjel­maan ja tekni­ikkaan myöhään tehdy­istä muu­tok­sista (eli talon käyt­täjille oli sal­lit­tu soutamista ja huopaamista tilauk­sen suhteen).

  87. Mik­si mak­saisimme kalli­ita lisensse­jä tästä amerikkalais­brändis­tä? Kuinka­han suuri osa kansalai­sista nykyäänkään kiertää mod­ernin taiteen näyt­te­lyis­sä ja gal­le­ri­ois­sa? Veikkaisin että enin­tään pari pros­ent­tia. Vierailen itse gal­le­ri­ois­sa jonkin ver­ran ja voin vaku­ut­taa, että ruuhkaa ei ole. Guggen­heimin perustelu kansan poh­jat­toma­l­la kiin­nos­tuk­sel­la taiteesta on pelkkää teesken­te­lyä. Min­ul­la on tarkoituk­seen paljon parem­pi idea: raken­netaan, ei Guggen- vaan turkki­laisel­la lisenssinkier­to­tyylil­lä GÖggen­heim. Pelkkä pramea raken­nus vain, jota vierasko­re­at ja alem­muu­den­tun­toiset suo­ma­laiset voivat sit­ten esitel­lä tur­is­tikier­roksel­la vierailleen ja nap­sia kivo­ja foto­ja raken­nuk­sen edessä. Sisälle ei tarvi­ta nyky­taidet­ta, joka ei kiin­nos­ta ketään vaan — kal­jabaari. Siel­lä voi käy­dä nap­paa­mas­sa huurteiset ja jatkaa matkaa rihkamakauppoihin.

  88. Liian van­ha:
    Niin­pä Musi­ikki­talokin esitelti­in alle 100 miljoo­nan han­kkeena mut­ta toteu­tuneet ovat 170–180 miljoon­aa ja piiloku­lu­jakin var­maan löy­tyy jos etsitään
    Inflaan­tion vuok­si kus­tan­nuk­set ovat nousseet vain alle 10 % eli n 10 miljoon­aa, 70–80-miljoonaa on alku­peräisen laskel­man sisältämän huo­jauk­sen osuus

    Kos­ka saadaan laki muutet­tua niin, ettei tilaa­ja mak­sa täm­möi­sistä hui­jauk­sista vaan että ylimenevä osu­us on raken­nut­ta­jan ongel­ma ja tarpeen tullen jopa siltä ulosotet­tavis­sa? (Ja sama mah­dol­lisu­us sit­ten kesken­eräisen rakennuksen/projektin aiheut­tamille kus­tan­nuk­sille, ettei sil­lä pääse kiristämään tilaajaa.)

  89. Kus­tan­nusarvion tek­mi­nen on vaikeaa. Silti ihme­tyt­tää, että käytän­nössä KAIKKI isot raken­nushankkeet ylit­tävät roimasti bud­jet­tin­sa. Osasyy on var­masti tuo Liian van­han ker­toma syy: han­ke lanseer­ataan liian pienel­lä bud­jetil­la ja sit­ten kun se on vauhdis­sa, kukaan ei sitä keskeytä.

    Pari pop­ulis­tista aja­tus­ta tulee mieleen:

    1. Mak­saisiko Guggen­heim lop­ut, jos hei­dän arvion­sa ei ptäisikään paikkaansa?

    2. Voitaisi­inko edes se lisenssi­mak­su sitoa Guggen­heimin itsen­sä tekemään suun­nitel­maan — eli jos mak­sa­vat asi­akkaat jäi­sivätkin puoleen siitä, mitä selvi­tyk­sessä luvat­ti­in, niin myös mak­sut puolittuisivat.

    No ei — tämähän olisi sitä, että joku laitet­taisi­in vas­tu­useen tek­mästään suunnitelmasta.

    Touko Met­ti­nen
    Guggen­heim Pirkkalaan
    (siel­lä on lento­kent­täkin, ja 170 km etäisyy­del­lä on käytän­nössä 80% suomalaisista)

  90. Val­tion museoiden alijäämät
    2008 ‑13 233 354
    2009 ‑14 040 672
    2010 ‑13 409 598

    Eli numeroiden val­os­sa Picas­so näyt­te­ly tuot­ti vain lisää alijäämää

  91. Voisiko Helsin­ki jär­jestää kun­nal­lisen äänestyk­sen asi­as­ta? Aikaa kai liian vähän nyt siihen ensim­mäiseen kohtaan, mut­ta viimeiseen kohtaan kyl­lä. En tiedä. onko tämä nyt niin tärkeä jut­tu, mut­ta kallis ainakin. Val­tio joutuu koh­ta kiristämään kaikkea, lisäämän vero­ja jne, niin luulen, että sieltä ei apua juuri tule. Sääli tämä ajanko­h­ta. Jos puo­lus­ta­jien mukaan tämä on todel­li­nen kul­takaivos, niin sijoit­takoon ne sit­ten siihen. Minus­ta tätä nyt ei voi ver­ra­ta sairaaloi­hin, koului­hin tmsi­in. Selvisikö koskaan sen Picas­son näyt­telystä, ketkä kävivät työn takia, ketkä opet­ta­jan takia, ketkä hesalaisia, ketkä mui­ta suo­ma­laisia ja ketkä ulkomailta?
    Vinkkinä, hom­matkaa Mona Lisa Lou­vres­ta tänne, niin luvut paukkuu. Tavikset (minä) eivät kyl­lä juokse taidenäyt­te­lyis­sä, ellei ihan jotain erikoista ole. Olen niin van­ha, että mod­erni taide jne ei pure. Olen pahoil­lani, mut­ta niin se vaan on. Män­ty­har­jun Salme­las­sa kävin ker­ran kat­so­mas­sa näyt­te­lyä ja totesin, että olen liian sivistymätön saadak­seni niistä mitään. Olen jo aiem­min toden­nut hesalais­ten voivan rak­en­taa ihan mitä halu­a­vat, kun­han siihen ei käytetä muiden verora­ho­ja. Tietääkö joku, mikä julki­nen iso raken­nus on pysynyt bud­jetis­sa? Toiv­otan hesalaisille kaikkea hyvää ja onnea tässä tärkeässä asi­as­sa. Jos Van­taa­ta ale­taan itkeä mukaan, vas­tus­tan viimeiseen asti.

  92. “Nelöjässä kuukaudessa 300 000 kävi­jää. Kun­non näyt­te­ly­il­lä 1,2 miljoonaa/vuosi? (Sor­ry. 900 000)”

    Et nyt voi olla mil­lään tosis­sasi, tilas­toti­eteil­i­jä, että sen voisi laskea noin.

    Mut­ta sinän­sähän tämä on ihan osu­va ver­taus. Jos Guggen­heim vetäisi yhtä paljon kävi­jöitä kuin luul­tavasti onnis­tunein näyt­te­ly Suomes­sa koskaan, jatku­vasti, kolme ker­taa vuodessa, vuosi toisen­sa jäl­keen parinkymme­nen vuo­den ajan, niin meil­lä olisi oikeasti kan­nat­ta­va pulju, kun ottaa huomioon että raken­nuskus­tan­nuk­set on var­masti alakant­ti­in ainakin ker­toimel­la 2 (vai mikä iso raken­nus­pro­jek­ti on viime vuosi­na jäänyt alku­peräisi­in rajoi­hin?), ja tuskin muutkaan kulut tule­vat laske­maan. Joten kyse on vain siitä kuin­ka uskot­ta­va tuol­lainen tai läh­es tuol­lainen vetovoima on. Itse en pitäisi riskin arvoise­na, julk­isil­la rahoilla.

    Ja tuo kiire on nau­ret­ta­va — mitä perustelu­ja sille on? Vaatikaa lisää hark­in­ta-aikaa ja tutkikaa kun­nol­la (laa­jem­min kuin pelkästään puolueel­lisil­ta tahoil­ta), ja jos ei tipu, niin sit­ten saa jäädä. Ei mitään tuon hin­taista saa päät­tää tuol­laisel­la kiireel­lä ilman äärim­mäisen jyke­viä perusteluja.

  93. Tulkhol­man Vasa-laivan museossa kävi edel­lisvuon­na 1,2 miljoon­aa vierail­i­jaa. Vain 20 pros­ent­tia oli Ruot­sista. Eniten tuli Sak­sas­ta ja Yhdys­val­loista (á 13 %). Espan­jas­ta tuli kuusi prosenttia.

    Tulisiko Helsin­gin Guggen­heim museoon Sak­sas­ta, Yhdys­val­loista ja Espan­jas­ta ketään, kun samat näyt­te­lyt on nähtävis­sä hei­dän koti­mais­saan? En sit­ten, kun Gugge­heime­ja alkaa tup­sahdel­la sinne sun tänne, seu­raavak­si Vil­naan ja seuraavaksi…

    Vaasa-museon kaltaiset museot ovat uni­ikke­ja eikä niitä ei voi monistaa eikä kier­rät­tää, kuten Guggen­heime­ja. Miljoona­selvi­tyk­sessä ei tätäkään näköko­htaa saatu selville.

  94. Har­voin­pa näkee tämän pal­stan kom­men­taat­torit näin liikut­ta­van yksimielis­inä. Enkä poikkea minäkään lin­jas­ta, rak­en­takaa vaik­ka viisi guggen­heimia, kun­han ette min­un verora­hoi­hi­ni koske.

    Eikö suomes­sa ole mitään lakia, minkä perus­teel­la voisi vaa­tia selvi­tyk­sen siitä mihin tuo kak­si miljoon­aa on mennyt?

  95. Carl Gustaf Ehrn­rooth pääsi 2008 Guggen­heimin hal­li­tuk­seen, mut­ta tuskin­pa hän sinne ilmaisek­si pääsi

    G:llä on men­nyt heikosti näis­sä kon­sep­tikaupois­sa, 2000-luvul­la 10 suur­ta han­ket­ta on peru­un­tunut kun vas­taan­ot­ta­va osa­puoli on huo­man­nut vedätyksen.
    Kohteet ovat olleet monis­sa maail­man metropoleis­sa ja kun niis­sä ei onnis­tu­ta niin tup­pukylätkin jo kelpaavat
    Ja niin­pä hal­li­tus­jakkarat ovat alka­neet heilua.
    Ehn­rooth­in edeltäjä jou­tui lähtemään juuri epäon­nis­tu­mis­ten takia

    Ehn­rooth­in ain­oa mah­dol­lisu­us onnis­tua on Suomes­sa ja suvun poli­it­tisil­la suhteil­la mukaan on saatu Kokoomus , Vihreät, RKP ja vähän muitakin

    G on lähin­nä rikkaan por­variper­heen vesan uran pönkit­tämistä, ei tässä Suomen varon­amk­sa­jan etu paina mitään.Onhan isä itse Casimir Ehn­rooth, joten suhtei­ta löy­tyy vieläkin vaik­ka suvun val­ta on vähentynyt

  96. Ihmette­len, että mik­si etenkin Kokoomus tun­tuu aja­van Guggen­heim-han­ket­ta niin koval­la innol­la, vaik­ka riskit raskaista taloudel­li­sista tap­pi­oista veron­mak­sajille ovat suuria. Lisäk­si suurten kus­tan­nusten takia joudut­taisi­in mitä ilmeisem­min kar­si­maan hyvin paljon muista kohteista, mitä asi­aa ei seikkaa ei pitäisi ohit­taa olanko­hau­tuk­sel­la, asia kiistämäl­lä ja täl­laisel­la kiireel­lä. Lisäk­si minus­ta lisenssi­mak­sun jatku­va mak­selu ulko­maille on hyödyltään kyseenalaista rahanmenoa.

    Lisäk­si suh­taudun erit­täin skep­tis­es­ti arvioi­hin raken­nuskus­tan­nuk­sista, kävi­jämääristä ja kävi­jöi­den tuomista tuloista. Per­in­teis­es­ti­hän tup­paa käymään niin, että raken­nuskus­tan­nuk­set ylitetään roimasti ja silti hieno­jen arkkite­htu­uriku­vien sijaan saadaan sen sijaan joku pahasti kar­sit­tu halpisver­sio. Ja tietenkin tuot­to-odotuk­set ovat pahasti ylioptimistisia.

  97. Tämä on hyödyl­listä lukea, vuodelta 2005. Kovaa tek­stiä. Ja Guardian on sen­tään Bri­tann­ian arvoste­tu­impia lehtiä:

    http://www.guardian.co.uk/artanddesign/2005/jan/23/art.museums?fb=optOut

    Olisi muuten kiva tietää, mitä euroop­palaiset laat­ule­hdet, Le Monde, El Pais, Neue Zurcher Zeitung, The Observ­er jne. ovat tästä han­kkeesta kir­joit­ta­neet vai ovatko kir­joit­ta­neet mitään. Le Mon­den net­ti­sivuil­ta en löytänyt main­in­taa asi­as­ta, mut­ta en eri­tyisem­min etsinyt.

  98. “Kos­ka saadaan laki muutet­tua niin, ettei tilaa­ja mak­sa täm­möi­sistä hui­jauk­sista v”

    Ei kyseessä ole urakoitis­jan tekemä hui­jaus, pait­si tuo G:n tekemä 2 miljoo­nan euron yli­hin­noitel­tu selvitys.

    Kyseessä on iki­van­ha julk­sien ahllinnon kik­ka eli kun jotain han­ket­ta ei saa­da bud­jet­ti­raami­in tai kun halu­taan harhaut­taa äänestäjiä niin kulut arvioidaan liian pieniksi.

    Sen jälkene lisäbud­jeteil­la vedätetään todel­li­nen bud­jet­ti kohdalleen

    Musi­ikki­ta­lo on koulues­imerk­ki vedätyksestä

  99. Ei pidä. Miljoonien vuosit­taiset kor­vauk­set pelkästä ulko­maisen säätiön nimestä?. Sen rahan voisi käyt­tää koti­maisen taide-elämämme tukemiseen, jot­ta meil­lä olisi jotakin omaakin esiteltävää.

  100. “En sit­ten, kun Gugge­heime­ja alkaa tup­sahdel­la sinne sun tänne, seu­raavak­si Vil­naan ja seuraavaksi…”

    Tuo Vil­nan han­ke kuiv­ui kasaan ja G lähti rahas­ta­maan tyhmempiä

  101. Kuten tämäkin case osoit­taa, kun­tat­alous saataisi­in kun­toon, jos kun­tien tarkas­tus­lau­takun­nat tek­i­sivät tehtävän­sä eivätkä olisi kor­rup­toitunei­ta ja kol­le­giaal­isia, puolue­tovere­i­ta, involved jne. 

    Tarkas­tus­lau­takun­ta on muuten ain­oa lau­takun­ta, jon­ka kun­ta­la­ki edel­lyt­tää. Olisi paikallaan tehdä tarkas­tus koskien tarkastuslautakuntia?

  102. Ehrn­rooth on näköjään varmis­tanut Guggen­heimin rahoituk­sen palkkaa­mal­la Helsin­gin kaupun­gin pääneu­vot­teli­jan palkkalistoilleen

    Suo­mi on kor­rup­toi­tu­ma­ton vain sen vuok­si, etteivät suo­ma­laiset tunnsi­at korruptiota

    “HS ker­toi sun­nun­taina 15. tam­miku­u­ta, että Solomon R. Guggen­heimin säätiön suo­ma­laisjäsen Carl Gustaf Ehrn­rooth on kut­sunut Eko­port-nimisen osakku­usy­htiön­sä hal­li­tuk­seen Helsin­gin taide­museon johta­jan Janne Gallen-Kallela-Sirénin.”

  103. Guggen­heim toisi Helsingille lisää tun­net­tavu­ut­ta ja sek­sikyyt­tä. Helsinkiä käsit­televät posi­ti­ivishenkiset artikke­lit lisään­ty­i­sivät maail­man tiedo­tusvä­lineis­sä ja sitä kaut­ta kiin­nos­tavu­us matkailuko­hteena kas­vaisi. Guggen­heim lisäisi myös sel­l­ais­ten tur­istien määrää, jot­ka eivät ole kiin­nos­tuneet taiteista ja arkkite­htu­urista. Matkailun har­ras­ta­jat kaipaa­vat uusia kiin­nos­tavia kaupunkiko­htei­ta mon­een ker­taan kolut­tu­jen Pari­isin, Lon­toon, Berli­inin, New Yorkin jne lisäk­si. Itse olen käynyt Bil­baos­sa pelkästään Guggen­heimin vuok­si. Raken­nus oli niin myk­istävä, etten muista itse näyt­telystä mitään. 

    Vaik­ka arvioitu kävi­jämäärä tun­tuu opti­mistiselta ja kus­tan­nusarvio alim­i­toite­tul­ta, uskon, että kokon­aisuute­na Suomen kannal­ta tulot oli­si­vat meno­ja suurem­mat ja sik­si han­ke kan­natet­ta­va. Yksi­ty­istä rahaa pitäisi kyl­lä saa­da han­kkeeseen mukaan.

  104. Guggen­heim luo ja vahvis­taa kan­sain­välisiä yhteyk­siä ja kan­nat­tavasti, eri­no­mainen han­ke koko Suomelle.

    Parasa paik­ka muse­olle, niin inno­vati­ivis­es­ti kuin logis­tis­es­tikin, on Kes­ki-Pasi­lan torneissa.

  105. Viimeisessä virk­keessä oli tärkeä vaa­timus joka voisi olla avain myös uuteen ratkaisuun.

    Voisiko museo ja keskus­takir­jas­to toimia samas­sa raken­nuk­ses­sa? Täl­lä taval­la saataisi­in nos­tet­tua kävi­jävir­taa raken­nuk­seen ja myös museon puolelle ja elävöitet­tyä raken­nus­ta. Väit­täisin että jotain täl­laista on tehtävä, jos kaavail­tu­i­hin kävi­jämääri­in halu­taan päästä. 

    Se on muuten keskus­takir­jas­to, ei keskuskir­jas­to. Keskuskir­jas­to on jo olemassa:-)

  106. Ville: Janne G:n seli­tys kan­nat­taa kuun­nel­la ennen kuin muo­dostaa han­kkeesta lop­ullisen käsityksensä 

    Joo, kyl­lä kan­nat­ti. Sain kan­tani selville. Ei yhteisiä raho­ja Guggen­heimille. Janne G:n peruste museon rak­en­tamiselle on Guten­berg-hege­mon­ian rikkomi­nen (kaverin ana­lyysi oli sitä­pait­si aivan väärä: sanan merk­i­tys on vahvis­tunut, vaik­ka sitä ei paine­takaan enää paper­ille niin paljon) ja jotain muu­ta korkealen­toista, mitä en ymmärtänyt. 

    Siis voi itku. 

    Olen yrit­tänyt avoimin mielin lukea museo­ta puoltavia kom­ment­te­ja, mut­ta kun ne ovat luokkaa sek­sikkyy­den lisäämi­nen ja kan­sain­välis­ten yhteyk­sien luomi­nen ja vahvis­t­a­mi­nen, niin eipä tässä jää paljon vai­h­toe­hto­ja. Ei täl­laista pro­jek­tia voi ajaa läpi pelkäl­lä hyväl­lä fiiliksellä.

  107. Piti vielä lisäämäni, että käykää tosi­aan kuun­tele­mas­sa toi Janne G.n pätkä Guten­berg-Galak­sista sun muista. 

    Ennen sitä, kat­sokaa tästä linkistä vielä Guggen­heim-tiimin hymy­ilevät naa­mat (heti klikkauk­sen jälkeen):

    http://www.hel.fi/guggenheim-study

    Käsi pystyyn, kenelle tuli fiilis, että tästä ei tule mitään muu­ta kuin jääkkäristä (jää­tynyt lumi­pal­lo) naamaan?

  108. Moni mainit­see WOW-arkkite­htu­urin painavak­si syyk­si rak­en­taa museo. Jos kuoret ovat tärkeäm­mät kuin sisältö niin tuos­sa olisi valmis suunnitelma:

    http://www.tampereenkeskusareena.fi/

    Mut­ta eiköhän tuokin typ­isty museovi­ras­ton ja valp­paiden kansalais­ten vuosikym­menten val­i­tuskier­teeseen, jon­ka jäl­keen saadaan lop­ul­ta tehtyä pari har­maa­ta betonikuutiota.

  109. Guggen­heimil­la näkyy jo aikaisem­min olleen yhteistyötä Ateneu­min ja Kias­man kanssa näyt­te­lyis­sä. Eikö tätä yhteistyötä voisi jatkaa myös markki­noin­ti­in ilman uusien seinien rak­en­tamista? Eli, että mei­dän museoita markki­noitaisi­in ulko­mail­la Guggen­heimin sivu­toimip­is­teinä. Tilaa kyl­lä var­masti olisi, sil­lä en todel­lakaan usko niin suureen tur­i­s­tiryn­täyk­seen uuteenkaan museoon. Jaka­mal­la näyt­te­lyt kah­teen paikkaan saatasi­in tur­is­tit vielä pysymään pidem­pään kaupungis­sa (esim. ris­teily­jen asiakkaat).

  110. Tuo Nelosen uutis­ten “Näin 18.1.2011: Tämä seli­tys on täyt­tä guggenheimia!”-juttu, jos­sa Guggen­heim-museo­ta perus­teel­la 500 vuo­den sodal­la yms, panee kyl­lä väit­teen esit­täjän arvostelukyvyn vakavasti kyseenalaisek­si. Minus­ta jopa sato­jen miljoonien veroeu­ro­jen käyt­töä ei pitäisi olla noin kum­mallisel­la hur­moshenkisyy­del­lä päät­tämässä. Pistäköön verovaro­jen sijaan oman omaisuuten­sa likoon, jos ovat niin var­mo­ja asiastaan.

  111. Liian van­ha:
    “Kos­ka saadaan laki muutet­tua niin, ettei tilaa­ja mak­sa täm­möi­sistä hui­jauk­sista v”

    Ei kyseessä ole urakoitis­jan tekemä hui­jaus, pait­si tuo G:n tekemä 2 miljoo­nan euron yli­hin­noitel­tu selvitys.

    Voisiko blo­gi-isän­tä tehdä tästä poli­isille tutk­in­tapyyn­nön? Jos sem­moi­sen tekee tavalli­nen tal­laa­ja, asia hau­dataan vähin äänin.

    Kyseessä on iki­van­ha julk­sien ahllinnon kik­ka eli kun jotain han­ket­ta ei saa­da bud­jet­ti­raami­in tai kun halu­taan harhaut­taa äänestäjiä niin kulut arvioidaan liian pieniksi.

    Sen jälkene lisäbud­jeteil­la vedätetään todel­li­nen bud­jet­ti kohdalleen

    Tuol­lainen kun­non sitoumuk­sen vaa­timi­nen antaisi vai­h­toe­hdon lisäbud­jeteille ja raken­nut­ta­jille sälytet­ty ris­ki pistäisi hei­dät vaa­ti­maan kun­nol­lisia bud­jet­te­ja tai sel­l­aisia sitovia sopimuk­sia, jot­ka oli­si­vat poli­itikoille ongel­mallisia ja virkami­esten osalta todiste irti­sanomiskelpois­es­ta kor­rup­tios­ta tai virkavirheestä.

  112. Coun­try boy:
    Kan­nat­taa lukeo Otso Kan­toko­r­ven blogikir­joi­tus tote­tu­mat­tomista Guggen­heim hankkeista.

    http://alastonkriitikko.blogspot.com/

    Minus­ta oleel­lisem­paa asi­aa oli blo­gin kir­joituk­sen Tuhan­nen taalan paikat ja ruo­hon­ju­u­ri­ta­so virke “Helsin­gin taide­museon johta­ja Janne Gallen-Kallela-Sirén on toden­nut, että Helsin­gin taide­museo saa men­nä.”
    Tietääkö joku tälle lähdet­tä ja olet­taen sel­l­aisen löy­tyvän kek­si­ikö joku, mik­si tämä henkilö on kaupun­gin ja museon palkkalistoilla?

  113. kse:llä lois­ta­va idea! Vrouw Mar­i­an museoin­ti mak­saisi tiet­tävästi noin 70 miljoon­aa, eli about puo­let Guggen­heimista. Vasa-museo on Pohjo­is­maid­en suosi­tu­in museo, vaikkei ihan keskel­lä kaupunkia taidakaan olla: yli miljoona kävi­jää vuodessa on todel­la hyvä tulos. Vaik­ka Vrouw ei ihan lin­jalaivan kaltainen yleisö­mag­neet­ti olisikaan, jos hin­ta on puo­let, niin neljännes eli 250 000 kävi­jää olisi vähin­tään yhtä kus­tan­nuste­hokas­ta kuin 500 000 kävi­jää Guggenheimissä. 

    Sit­ten on vielä se pienehkö mut­ta ole­mas­saol­e­va mah­dol­lisu­us, että hylystä pal­jas­tuu jät­tipot­ti säi­lyneitä tai restau­roitavis­sa ole­via taideaarteita.

  114. pekka:
    Juhani Salovaara:

    Jos tiedo­tusvä­li­neet eilen puhui­v­at tot­ta, niin kyse ei ole yksin kokoomuk­sen han­kkeesta. Mukana oli­vat läh­es kaik­ki muutkin val­tu­us­to­ryh­mät (toki kaikissa ryh­mis­sä oli erim­ielisyyt­tä ja kan­nat­ta­jien osu­us oli suurin kokoomuksessa).

    Onko kel­lään lait­taa tähän linkkiä, että tietää ketä ei jatkos­sa tarvitse äänestää?

  115. Ilmeis­es­ti on kuitenkin vielä toivoa estää tämän Guggen­heim-han­kkeen toteu­tus seu­raavis­sa kun­nal­lis­vaaleis­sa oikein äänestämäl­lä, kos­ka MTV3:n uutisen (Helsin­gin kaupung­in­val­tu­us­to näyt­tänee Guggen­heimille vihreää val­oa, 12.1.2012) mukaan:

    “Investoin­tipäätös menee kuitenkin seu­raa­van kaupung­in­val­tu­us­ton tehtäväk­si. Guggen­heim-museosta saat­taa tul­la yksi ensi syksyn kunnallisvaaliaiheista.”

    Minus­ta olisi ainakin yllä­tys, jos näin kallis han­ke ei nousisi yhdek­si kun­nal­lis­vaali­ai­heista Helsingissä.

  116. Guggen­heim-pro­jek­ti on osoi­tus eli­itin nurinkuris­es­ta arvo­maail­mas­ta. Guggen­heimi­in ollaan valmi­ita lait­ta­maan vähin­tään se 140 miljoon­aa, mut­ta samaa aikaan säästö­toimien takia poli­isien määrä vähe­nee 200:lla vuodessa. Poli­isiyli­jo­hta­ja Paateron mukaan säästö­jen takia ihmis­ten perus­tur­val­lisu­ut­ta ei enää kyetä takaa­maan entiseen malliin.
    Kumpi on tärkeäm­pää: se että poli­it­ti­nen ja taide­maail­man eli­it­ti pääsee pat­sastele­maan Kukkik­sen ava­jaisi­in vai sen takaami­nen, ettei rivikansalainen saa puukkoa lapalu­iden väliin?

    ps. tämä on pöl­höpop­ulis­mia parhaim­mil­laan, mut­ta minua…

  117. Mitä enem­män asi­aan tutus­tuu, sitä enem­män ihmettelee mitä ihmettä on tapah­tunut suo­ma­laiselle kulttuurielämälle. 

    Olen tähän asti vieras­tanut elit­ismil­lä syyt­te­lyä, mut­ta en enää näe tätä han­ket­ta muu­na kuin yri­tyk­senä kil­pail­la sta­tuskisas­sa. Guggen­heim sat­tuu ole­maan taiteen kohdal­la sta­tushier­arki­as­sa ylin­nä ja eli­it­ti yrit­tää kurkot­taa siihen nos­taak­seen itseään muiden nousukkaiden silmis­sä. Nousukkaiden sik­si, että Guggen­heimia halun­neet maat näyt­tävät olleen juurikin niitä epä­tasa-arvoisia mai­ta, jois­sa nousukkaiden luok­ka on irronnut muista ja keräilevät sta­tus­merkke­jä korostaak­seen tätä eroa ja kärt­tääk­seen ulko­maista hyväksyntää. 

    Helsin­gin kauneim­mat talot 1900-luvun vai­h­teen molem­mil­ta puo­lil­ta on toki syn­tynyt samaa kaavaa käyt­täen. Rikas­tunut por­vari on halun­nut näyt­tää arvon­sa muille ja rak­en­tanut mah­tail­e­van talon itselleen. Rah­vas on pur­jan­nut ja syytel­lyt elit­ismistä, kuten minä nyt tätä G‑väkeä. Samal­la kaupun­ki on toki hyö­tynyt profi­ilin noustes­sa ja nyt meil­lä on per­in­tönä paljon kau­ni­ita taloja.

    Se mikä nyt kuitenkin erot­taa tämän tuos­ta entis­es­tä on se, että tämä ei ole asuin­ta­lo. Hienos­sakin asuin­talos­sa asuu vain joku toinen helsinkiläi­nen, eikä se vaiku­ta koko kaupun­gin iden­ti­teet­ti­in. Ei vaik­ka se olisikin mas­sas­ta erot­tu­va. Kau­nis asuin­ta­lo olisi lah­ja kaupunkilaisille. 

    Nyt ollaan kuitenkin tuo­mas­sa oma­l­la iden­ti­teetil­lä varustet­tua kult­tuuri­laitos­ta tois­es­ta kult­tuurista. Ei sik­si, että helsinkiläis­ten sydäm­mistä puut­tuisi juuri Guggen­heimin muo­toinen pala tai että taide-elämä tarvit­sisi uut­ta näyt­te­lyti­laa. Väitän, että nyt äänessä on epäter­veel­lä itse­tun­nol­la varuste­tut kaver­it, joil­ta puut­tuu omat ideat ja kyvyt. Nyt etsitään help­poa ja nopeaa keinoa ostaa sta­tus­ta ja vieläpä muiden rahoilla.

    Kias­man tuk­isäätiön takaa näyt­tää löy­tyvän paljon samaa porukkaa, joten ilmeis­es­ti nyt syytel­lään Kias­man vaa­ti­ma­ton­ta arkkite­htu­uria siitä ettei saa­da taide­museo­ta lentoon. Uudet seinät eivät kuitenkaan tuo men­estys­tä, jos talon isän­näl­lä ei ole hom­ma hallussa.

    Tänään vielä Stubb ilmoit­ti Helsin­gin tarvit­se­van oman Eif­fel-tornin. Olen ihan samaa mieltä, että Helsingillä ei ole mitään syytä olla vaa­ti­ma­ton, mut­ta Eif­fel-tornin takana oli ran­skalais­ten halu näyt­tää omat taiton­sa maail­man­näyt­telyssä. Guggen­heim Helsin­ki ei olisi näyte helsinkiläisiltä muille, vaan kaupunki­lais­ten iden­ti­teetistä irti­ol­e­va vieras kap­pale paraatipaikalla. 

    Tämän tulok­se­na olisi vain itse­tun­non laskua, kun oman kaupun­gin kult­tuurielämän ylin­tä edus­taisi ulkop­uo­li­nen insti­tuu­tio ja vielä paraati­paikalla. Toki sil­loin tulisi var­masti jonkin­lainen vas­ta­jytky ja eloa kult­tuuri­in, mut­ta viesti kaupunki­laisille olisi jo annet­tu. Nyt tässä tulee olo, että helsinkiläisiä laite­taan enem­piä kyse­lemät­tä kakkoseen. Mieluiten jätet­täisi­in ne kakkosen lait­tamiset sinne vaaliuurnille.

    Uskokaa jo, ettei Helsingistä puu­tu pöhinää sik­si, että puut­tuisi Guggen­heim tai joku muu raken­nus, vaan sik­si että tek­i­jöiltä puut­tuu pöhinää. Ei kaik­il­ta, mut­ta ainakin näiltä korkeam­man kult­tuurin edustajilta.

  118. Ottaisin mielel­läni USAs­ta vas­taan täl­laista kult­tuuria kuin pelkästään kuvataidet­ta. Tässä NYTimesin videossa valmis­te­taan leipää ja sil­lä taval­la, että tääl­läkin vas­taa­van leivän teko onnis­tuu hyvin. Eli mielum­min ottaisin vastaan
    Guggein­heim-aat­teen tilalle leipo­mo­talon kana­vat­alon paikalle.

    Leivän taiki­noin­tia ja pais­toa New Yorkissa :
    http://www.youtube.com/watch?v=13Ah9ES2yTU

  119. Itse pelkään, että Guggen­heim-museo tietäisi myös suo­ma­laisen taiteen alasajoa ja kor­vau­tu­mista pitkälti ulko­maisel­la. Sekä mah­dol­lis­es­ti myös taiteen poli­ti­soi­tu­mista, kun Kokoomusvä­ki huo­maa tilaisuuten­sa tulleen ja pistää vaivihkaa taide­maail­ma oikeis­to­laisen ohjauk­sen alle.

    Samal­la kun Guggen­heimi­in syy­det­täisi­in rahaa, niin ilmeis­es­ti muu­ta toim­intaa ajet­taisi­in pitkälti alas. Ja mis­sä määrin Guggen­heimia ohjat­taisi­in Yhdys­val­loista käsin? Minus­ta myös merkillepan­tavaa on se, että han­kkeessa on niin paljon taustal­la nimeno­maan oikeis­to­laisia tai jol­lain taval­la Israeli­in sidon­naisuuk­sia ole­via henkilöitä. Janne Gallen-Kallela-Sirénkin on ollut use­am­man vuo­den Jerusale­mis­sa töis­sä. Tarkoit­taisiko tämä jatkos­sa sitä, että vasem­mis­to­lais­ten tai Israeli­in kri­it­tis­es­ti suh­tau­tu­vien taiteil­i­joiden työt saat­taisi­vat joutua boikottiin?

  120. “Ei ole oikein, jos helsinkiläiset yksin joutu­vat rahoit­ta­maan tämän ja muut osa­puo­let odot­ta­vat vain raho­jen vir­taamista itselleen”

    Olen tästä asi­as­ta täysin eri mieltä. Muu suo­mi rahoit­taa jo muutenkin pääkaupun­gin toim­into­ja ja välil­lis­es­ti myös pääkaupunkiseudun palveluelinkeino­ja vähin­täänkin riit­tävästi. Jos Helsin­ki päät­tää museon rak­en­taa, niin tehköön sen ihan omin rahoin.Verorahoja siihen ei saa sijoit­taa. On lisäk­si hyvin vaikea nähdä miten sieltä rupeaisikaan rahaa suo­ras­taan vir­taa­maan muualle suomeen!

  121. ARI:
    Guggen­heim-pro­jek­ti on osoi­tus eli­itin nurinkuris­es­ta arvo­maail­mas­ta. Guggen­heimi­in ollaan valmi­ita lait­ta­maan vähin­tään se 140 miljoon­aa, mut­ta samaa aikaan säästö­toimien takia poli­isien määrä vähe­nee 200:lla vuodessa. Poli­isiyli­jo­hta­ja Paateron mukaan säästö­jen takia ihmis­ten perus­tur­val­lisu­ut­ta ei enää kyetä takaa­maan entiseen malliin.

    Toisaal­ta Paaterol­la on tun­netusti suuri suu ja 200 poli­isia kyl­lä joutaakin men­nä, jos heitä riit­tää Inter­netin sen­suroin­ti­in asti ja mie­lenosoit­ta­jien ympäröimiseen 10-ker­taisel­la ylivoimalla.

  122. Osmo Soin­in­vaara:
    Tiedeän ihmisiä, jot­ka ovat tehneet Helsingistä matkan Tukhol­maan vain käy­däk­seen Mod­er­na Museetis­sa. Tietysti matkan aikana tehti­in muutakin.

    Ei täl­laisia argu­ment­te­ja, pliis.

    Keskiver­to­tur­isti viipyy Helsingis­sä kak­si (2) päivää. Ne tur­is­tit jot­ka ylipäätään käyvät kylt­tyyriä kulut­ta­mas­sa, vis­i­teer­aa­vat nyt Kiasmassa.

    Jos Gugge tulee kaupunki­in, he käyvät siel­lä ja Kias­ma (tai Ateneum, tai Luon­non­ti­eteelli­nen museo, tai Heure­ka(?), tai…) jää väli­in. Ei sik­si ettei olisi rahaa käy­dä molemmissa/kaikissa, vaan sik­si, ettei tähän ole sen enem­pää aikaa kuin “jak­samis­takaan”. Oden logi­ikkaa myötäillen: matkalla halu­taan usein/yleensä/aina(?) tehdä muu­takin kuin “vain” kat­sel­la taidet­ta seinillä.

    Tämä on se ole­tus jos­ta on lähdet­tävä liik­keelle kun ao. han­kkeen järkevyyt­tä pohditaan.

    Ei Kias­mas­sakaan varsi­nais­es­ti ruuhkaa ole (pait­si kun sisään­pääsy on ilmaista). Ainakin tois­taisek­si “taidet­ta har­ras­ta­mat­tomien” mas­sat kaikkien näi­den satojen/tuhansien(?) taide­bändärei­den viu­lut aina lop­ul­ta mak­saa. Tietysti itkien, mut­ta kuitenkin.

    Kohtu­u­den nimis­sä parem­pi väki tietysti mak­saa monin tavoin alalu­okan mundaanista oman itse­tuhon­sa joudut­tamis­es­ta että hei­dän eep­pisem­mistä ja usein kohtalokkaistakin juoppuhulluusepisodeista.

    Kyl­lähän sitä mielel­lään vält­tää julk­isia käyt­tämästä kun siel­lä haisee kuitenkin se pieru ja ranto­jen miehiä koris­ta­vat pis­si-oksen­nus-cock­tailit. Muuten kyl­lä, tietysti. Tai no, jotenkin nuo uup­per­afi­ilik­set vähän latis­tuu rah­vaan eloa seu­rates­sa. Tai siis jos jou­tu­isi seuraamaan.

    Allekir­joit­ta­neelta riit­tää kyl­lä ymmär­rystä pienen ihmisen tuo­h­tu­muk­seen kun mikään määrä taidet­ta ei ole “eliitille”/nirisijöille riittävästi.

    Varsinkin näin ikil­a­man alla — neljäskö vuosi tässä jo on meneil­lään? Kuka­pa näitä laskee…

    Aina kun rahas­ta maris­taan joku kiiruh­taa totea­maan, että taide on kuulkaas investoin­ti. Tämän jäl­keen kaikkien tulee ymmärtää, että asi­as­ta ei ole enää syytä keskustel­la ellei halua tul­la leimatuk­si sivistymät­tömäk­si, kuo­laavak­si puoli-ihmiseksi.

    Mik­si sit­ten on niin ker­takaikkisen vas­ten­mieli­nen aja­tus, että puuhamiehet ottaisi­vat ker­rankin lakin kau­ni­isti kouraan ja lähti­sivät reilusti ja pää pystyssä ker­ju­ulle? Kyseessähän on investoin­ti. Kaik­ki voit­ta­vat eikä kukaan koskaan häviä näis­sä investoinneissa.

    Vihreätkään eivät tur­is­min lisäämispyrkimyk­sis­sään suinkaan edis­tä saas­tut­tamista, vaan uusien, tajun­nan­räjäyt­tävien kult­tuurikoke­muk­sien laa­jen­tu­mista ihan kaikille kansanosille ja ‑tasoille. Vaik­ka Pert­ti-poromies Pet­samos­ta ei edelleenkään halu­aisi edes pieraista Helsinki­in päin, mut­ta kun tuo vaimu prkl uhkaa ero­ta jos ei kukken­heimi­in nais­taan vie taiteilemaan. 

    Eiku miten se nyt taas menikään…

    Ihan kuriosi­teet­ti­na olisi piristävää nyt nähdä saisiko “eli­it­ti” — jos oikein yrit­täisi — itse kole­hdin kasaan jol­la tätä mys­tistä G‑pistettä ja vaut­si­vau-arkkite­htu­urin tyk­in­tä helmeä voitaisi­in ihastel­la alkuin­nos­tuk­sen jäl­keen sivistyneen arvauk­seni mukaan tur­val­lisen etäisyy­den päästä, ulkoapäin, kaf­fe­plörön ja munkin mutus­tamisen oheis­nautin­tona Kaup­pa­to­ril­ta käsin.

    Oikeas­t­aan ain­oa hyvä argu­ment­ti G:n puoles­ta löy­tyi hesarin sun­nun­tain kult­tuuri­sivuil­ta. Siel­lä rikas per­i­jä, anteek­si, self-made man ja Solomon R. Guggen­heimin säätiön hal­li­tuk­sen jäsen, Carl Gustaf “Kisu” Ehrn­rooth sanoo näin: “Jos Helsinki­in raken­net­taisi­in oma Guggen­heim, iso­jen näyt­te­lyi­den pystyt­tämi­nen olisi verkos­ton jäsenelle huo­mat­tavasti halvem­paa kuin ulkopuoliselle.”

    Minä luen tämän niin, että G päin vas­toin säästäisi tule­via taide­meno­ja… eikusi­is investoin­te­ja (siis olet­taen, että täl­laisia iso­ja näyt­te­ly­itä on Helsinki­in tulos­sa jol­lain aika­jän­teel­lä joka tapauksessa).

    Jos se menisi näin, kyl­lä han­ket­ta voisi ker­rankin kut­sua rehellis­es­ti investoin­niksi — ja vieläpä hyväk­si sel­l­aisek­si. Usko siirtää tun­netusti vuo­ri­akin. Niin var­masti täl­läkin ker­taa. Huoli­mat­ta mitä kansa tästä kaikesta onkaan mieltä.

    Allekir­joit­tanutkin näkee enem­män järkeä eräi­den muiden kom­men­toi­jien tavoin siinä, että tuo­taisi­in nyky­istä parem­min esille kau­nista pääkaupunkiamme.

    Esimerkik­si muu­t­a­m­i­na kesinä jär­jeste­tyt sisäpi­ho­jen arkkite­htu­uria esit­televät kier­rokset ovat olleet pait­si tavat­toman suosit­tu­ja myös usko­mat­toman edullisia jär­jestää. Suurin yksit­täi­nen investoin­tiku­lu tule­valle kesälle olisi joukko­jen jakami­nen pienem­pi­in ryh­mi­in ja kuu­lu­vampi­en mega­fonien ostaminen/lainaaminen.

    En tiedä mikä taho näistä jär­jeste­ly­istä on vas­tan­nut, mut­ta en olisi yllät­tynyt jos pal­jas­tu­isi, että kier­rosta johtanut arkkite­hti hoitelisi hom­maa ihan omak­si ja muiden iloksi/sivistämiseksi. Muu­ta­mat muut joukko­ja ohjan­neet lienevät olleen arkkite­htu­urin tms. opiske­li­joi­ta. Ainakin kuuli­joille tilaisu­udet ovat olleet (tähän asti) ilmaisia. Joten luon­nol­lis­es­ti se poten­ti­aa­li­nen ris­ki on ole­mas­sa, että lasoli-Lassekin voi innos­tua kult­tuurista kuule­maan rait­ti­is­sa kesäillassa…

    Helsingis­sä asu­vien ongel­ma on juuri tässä, että he eivät edes itse tunne kot­in­urkki­aan. Helsingistä löy­tyy usko­mat­toman moni-ilmeistä asuinaluet­ta ja asum­ista johon jokaisen soisi tutus­tu­van parem­min ja jota todel­la kehtaisi uluko­maan ihmeillekin näyttää.

    Mut­ta oste­taan vaan lisää seiniä ja vuoroin läm­mitel­lään ja sit­ten taas jäähdytetään näitä tyhjiä tilo­ja. Pla­neet­tamme kiittää.

  123. Mie­lenki­in­toinen on Gallen-Kalle­lan rooli viestien välittäjänä.
    On vaikea uskoa, että hän vain for­war­daa vieste­jä osa­puolten välil­lä, siihen hän on aivan liian korke­as­sa asemassa.
    Eli hän on neu­vot­telu­jen akti­ivi­nen osa­puoli ainakin jos­sain määrin ja vaikut­taa asioihin

    Päätök­sen­teon suh­teen hän voi olla jäävi, mut­ta se ei poista sitä tosi­asi­aa, että hän toimii ase­mansa vuok­si asiantun­ti­jana , jol­la on vaiku­tus­val­taa lopputulemaan

    Sil­loin täyt­tyvät mon­et kor­rup­tion tunnusmerkit

    1. Etur­i­s­tiri­ita

    GK ja hänen puolison­sa on tämän liike­toimen ansios­ta palkat­tu toisen osa­puolen edus­ta­jan fir­maan töihin.
    Vaik­ka GK vaku­ut­taa palkat­to­muut­ta ja pyy­teet­tömyyt­tä niin se voidaan piilot­taa esim puoli­son palkkaan tai mak­saa ulko­mail­la eli epäilys on syntynyt.
    Jos GK olisi pysäköin­nin valvon­nan esimies niin sil­loin epäi­lyä ei syntyisi

    2.Korruptio

    Optu­lan selvi­tyk­sen mukan toimi­val­lan vas­taisel­la kor­rup­ti­ol­la tarkoite­taan tilan­net­ta, jos­sa henkilö tar­joaa lahjus­ta vas­taan palvelua, joka ei kuu­lu hänen toimivaltaansa.

    Eli ei tarvitse olla edes toimi­val­tainen asi­as­sa, jot­ta syyl­listyy korruptioon

    Eli Helsin­gin kaupun­gin kan­nat­taisi miet­tiä muus­takin kuin jääviys­näkökul­mas­ta neu­vot­teli­jan asemaa.

  124. Guggen­heimin raken­nuskus­tan­nuk­set nous­se­vat vielä

    HS 16.1. esit­teli Guggen­heimin markki­noin­tiryh­män laskel­maa real­is­tisem­man arvion Guggen­heim-museon kuluista. Jutus­ta puut­tuu vielä yksi oleelli­nen lisäkus­tan­nus. Täl­laiset raken­nus­pro­jek­tit tule­vat sään­nön­mukaises­ti aina kalli­im­mik­si kuin ennakko­laskelmis­sa arvioidaan.

    Ote­taan ver­tailuko­h­ta tuoreesta päästä — Musi­ikki­ta­lo. Han­kkeen kokon­aiskus­tan­nusarviok­si esitet­ti­in 95 miljoon­aa euroa, kun Kaupung­in­val­tu­us­to antoi siu­nauk­sen­sa rak­en­tamiselle helmiku­us­sa 2004. Ja kuinkas kävikään? Talo mak­soi valmis­tut­tuaan 166 miljoon­aa euroa, jon­ka päälle tuli­vat vielä 23 miljoo­nan lait­teis­tokus­tan­nuk­set, eli yhteen­sä 189 miljoon­aa euroa. Käytän­nössä raken­nuskus­tan­nusarvio kaksinkertaistui.

    Jos Guggen­heimin rak­en­tamiselle kävisi samal­la tavoin, olisi raken­nuk­sen lop­ulli­nen hin­ta noin 280 miljoon­aa euroa.

    Kun tämä lisäkus­tan­nus­mah­dol­lisu­us ja Bergholmin esit­tämä 150 miljoo­nan euron kulure­al­is­mi­laskel­ma ynnätään yhteen, voi Guggen­heimin lop­ulli­nen hin­ta­lap­pu olla 290 miljoon­aa euroa suurem­pi kuin Guggen­heimin markki­noin­ti­toimikun­nan esit­tämä laskelma.

    Tosin hin­ta­la­pul­la ei han­ket­ta ajavien puolel­la näytä ole­van kovin suur­ta merk­i­tys­tä. Henkeä voisi kuva­ta takavu­osien men­est­y­siskelmää siteer­at­en: “Rahaa on, takaan sen!”

  125. Gallen-Kallela-Sirenin esteel­lisyy­den kohdal­la pätee nähdäk­seni van­ha sanon­ta: niin on, jos siltä näyt­tää. Siis on.
    Muu­toin ihmette­len, miten Guggen­heim-han­ket­ta edes yritetään perustel­la “investointi­na”. Jos se on todel­li­nen investoin­ti, sat­apros­ent­ti­nen yksi­tyi­nen rahoi­tus löy­tyy var­masti, myös käyttökustannuksiin.

  126. Jari Pel­toran­ta,

    Jonkin ver­ran erinäisiä verkkokeskustelu­ja seu­ran­neena olen saanut käsi­tyk­sen, että tuos­sa Guggen­heim-esi­tyk­sessä yleis­es­ti posi­ti­ivista on ollut se, että sen raken­nuskus­tan­nusarvio­ta pide­tään suh­teel­lisen real­is­tise­na. Musi­ikki­ta­lo bud­je­toin­ti­in aikoinaan tietois­es­ti selvästi alle, kos­ka sitä vas­tustet­ti­in niin vah­vasti (ennen kaikkea Makasi­inien puo­lus­ta­jat). Kun pro­jek­ti oli saatu käyn­ti­in niin lisäku­lut oli help­po saa­da kiris­tet­tyä levit­telemäl­lä käsiä että “nyt kävi näin.”

    Pitää myös muis­taa, että Musi­ikki­ta­lo on pin­ta-alal­taan noin kolminker­tainen suh­teessa ehdotet­tuun Guggen­heimi­in (12 000 m² vs. 36 000 m²) ja Musi­ikki­talon jokainen kon­sert­ti­sali vaati akustista tuu­naus­ta (itse Musi­ikki­talon tont­tikin oli haas­ta­va tässä suh­teessa), tosin kuin Guggen­heimin näyt­telysalit. Guggen­heimin kus­tan­nuk­sia suh­teessa Musi­ikki­taloon nos­ta­nee näyt­tävä julk­i­sivu, jos siitä siis tulee kun­non wau-arkkite­htu­uria. Mut­ta ymmärtääk­seni arkkite­htik­il­pailun briefis­sä on jo teroitet­tu Helsin­gin poli­ti­ikkaa, että tuo maise­ma on “herkkä” joten Bil­baon Guggen­heimin tai Syd­neyn Oop­per­at­alon veroista kom­plek­sia ulkoa­sua tuskin nähdään. Tämä toisaal­ta tarkoit­ta­nee myös sitä, että Guggen­heim-pro­jek­ti ei tuol­la ton­til­la kan­na­ta kos­ka siihen ei voi oikein hyväksyä sel­l­aista Stub­bin kaipaa­maa “Suomen Eifel-tornia.” 

    Mut­ta siis yleis­es­ti ottaen sanois­in että se ehdotet­tu bud­jet­ti kuu­lostaa melko real­is­tiselta. Eniten siinä pelot­taa vain suo­ma­lainen rak­en­t­a­mi­nen, joka on ker­ta toisen­sa jäl­keen onnis­tunut vesit­tämään “kus­tan­nussy­istä” paper­il­la upeil­ta näyt­täneitä pro­jek­te­ja (Hart­wall Areena, Kampin keskus ja jopa Musiikkitalo). 

    Se olisi kyl­lä melkoinen skan­daali jos vaik­ka jostain Frank Gen­ryn desig­nistä tehtäisi­in har­maa Idea­park aal­topelti­laatikko. Siinä olis Suomi­brandiä kerrakseen!

  127. Guggen­heim-han­ke on tyyp­illi­nen “Day-light rob­bery” amerikkalaiseen tyyli­in. Säätiö on kol­un­nut Euroopan takapi­ho­ja ja toden­nut, että Suo­mi on mui­hin Itä-Euroopan mai­hin ver­rat­tuna kyllin vakaa ja varakas yhteiskun­ta, jol­ta voi lyp­sää fyf­feä seu­raa­vat 20 vuot­ta. Kireä aikataulu on täysin harkit­tu ja laskel­moitu: hypen val­las­sa ole­vien päät­täjien halu­taan tekevän ratkaisu ennen kuin he heräävät hurmiostaan. Helsin­gin kaupung­in­val­tu­utet­tu­jen on syytä muis­taa, että he ovat tekemässä päätöstä myös mei­dän ulko-helsinkiläis­ten puoles­ta, sil­lä tuskin Helsin­ki pystyy yksin kan­ta­maan moisia kus­tan­nuk­sia. Ei ainakaan sulke­mat­ta Kaupun­gin taide­museon lisäk­si taas muu­ta­maa ter­veyskeskus­ta ja päiväko­tia. — Mihin Helsin­ki ylipään­sä tarvit­see Guggen­heim-museo­ta? Suo­mi ylpeilee ole­vansa arkkite­htu­urin ja muo­toilun huip­pumaa, mut­ta tähän päivään men­nessä ei ole saatu aikaan kun­nol­lisia pysyviä näyt­te­lytilo­ja tai museo­ta, jos­sa näitä alo­ja esiteltäisi­in. Nyt kun Helsin­ki on muo­toilupääkaupun­ki, olisi luul­lut, että kaupun­ki (ja val­tio) olisi tehnyt aloit­teen täl­laisen museon rak­en­tamis­es­ta. Joku sivu­ti­la ja vai­h­tu­vat näyt­te­lyt kaavail­lus­sa Gugges­sa ei todel­lakaan ole riit­tävä eikä varsinkaan statuk­seltaa suo­ma­lainen arkkite­htu­uri- ja muo­toilu­museo. Outi Berghäll esit­ti Helsin­gin Sanomis­sa 3.12.11 hyvin perustel­lun ehdo­tuk­sen taide­museon sijoit­tamis­es­ta Hanasaaren voimalan tyhjik­si jäävi­in tiloi­hin. Vielä parem­min sinne sopisi arkkite­htu­uri- ja muo­toilu­museo. Etu­ina hieno arkkite­htu­uri, upea sijain­ti meren ran­nal­la ja huo­mat­tavasti helpom­mat liiken­neolo­suh­teet kuin Kata­janokalla. Olen vaku­ut­tunut siitä, että museosta saataisi­in taitaval­la näyt­te­ly­poli­ti­ikalla ja markki­noin­nil­la (ja koti­maisin voimin!) vähin­tään yhtä vetävä tur­i­s­tirysä kuin jostakin Kata­janokan ran­nal­la liihot­tel­ev­as­ta tita­ni­um-hökke­listä (sil­lä huolestut­ta­van moni han­ket­ta puolta­va näyt­tää vain automaat­tis­es­ti ajat­tel­e­van bil­bao­maista raken­nus­ta Kata­janokan ahtaal­la lai­turil­la). — Mikäli Helsin­gin Vihreät val­tu­ute­tut nyt puolta­vat G‑hanketta, Vihreät osoit­ta­vat lop­ullis­es­ti kuu­lu­vansa kon­ser­vati­iviseen ääri­por­varis­toon ja minus­takin tulee enti­nen vihrei­den äänestäjä ensi kunnallisvaaleissa.

  128. Hen­ri Weijo,

    Juuri tuol­laista Musi­ikki­talon kaltaista vedä­tys­tä pelkään tässäkin han­kkeessa. Toiv­ot­tavasti niin pitkälle ei päästä.

    Toisaal­ta, jos Kata­janokalla ei nähdä Bil­baon kaltaista Wau-museo­ta, ei luul­tavasti nähdä main­ok­sis­sa täkyik­si heit­et­tyjä yleisömääriäkään.

    Ver­tailuko­hdak­si voidaan ottaa Berli­inin vaa­ti­mat­tomam­mal­la ulkoa­sul­la toteutet­tu Guggen­heim-museo. Siel­lä käy vuodessa 140 000 kävi­jää, vaik­ka Berli­inis­sä on 7 ker­taa enem­män asukkai­ta kuin Suomes­sa. Kaupun­ki on myös huip­pusu­osit­tu matkailukaupunki.

  129. Osmokin voisi vähän kom­men­toi­da tätä selvi­tys­tä. 2,5 miljoon­al­la eurol­la saati­in lista Helsin­gin ympäristössä toimivista museoista (joista tosin oli uno­hdet­tu esim. Kumu), ilmaku­via alueesta ja huonos­ti jäsen­nel­ty lista eri­lai­sista han­kkeista ja pro­jek­teista, joista osa on OKM:n visioi­ta, osa omia pro­jek­te­ja, osa Guggen­heimin New Yorkin toimis­ton juttuja. 

    Mis­sään kohtaa rapor­tis­sa ei ole mitään järkevää kus­tan­nus­laske­mao­sio­ta eikä oikein edes perustelu­ja sille, miten noi­hin kolmeen ske­naar­i­oon on päädytty. 

    Kaiken huip­puna on raportin ymmärtämi­nen jotenkin… rapor­tik­si. Kysymyk­sessä on Guggen­heim- säätiön itsen­sä kir­joit­ta­ma main­os siitä pitäisikö Guggen­heim rak­en­taa helsinki­in. No Guggen­heimin mielestä tot­ta hitossa pitäis, aika yllättävästi. 

    Seu­raavak­si Helsin­gin kaupun­ki var­masti tilaa VW-autol­ta joukkoli­iken­ne­selvi­tyk­sen tai Bom­bardier­il­ta vision ratikkaverkos­ton mah­dol­li­sista kehitystarpeista. 

    Jonkin ver­ran olen kun­tapoli­ti­ikkaa kat­sel­lut enkä ole kuu­na päivänä kuul­lut että yksit­täi­nen raport­ti mak­saisi 2 500 000 euroa- puhu­mat­takaan että sen kir­joit­taisi taho jos­ta päätös pitäisi tehdä.

  130. Vielä jäi jotain hampaankoloon…

    Juhani Salo­vaara:

    Ter­veel­lä itse­tun­nol­la varustet­tu kaupun­ki tek­isi itse oman maail­manku­u­lun museon­sa vähitellen, eikä alen­tu­isi osta­maan vieras­ta bran­dia ja mak­samaan kiin­teitä kulu­ja siitä. Voisi tuon Kias­man­kin kanssa hul­lutel­la, jos ollaan valmi­ita osta­maan kalli­il­la arkkite­htu­uria parhail­ta. Mis­sä kun­ni­an­hi­mo? Ei helsinkiläis­ten itse­tun­to siitä nouse, että muut tule­vat hoita­maan omaa sivu­gal­le­ri­aa tänne.

    Salo­vaara on miet­teis­sään oikeil­la jäljillä.

    Ter­veem­pää itse­tun­toa osoit­ta­va kaupun­ki var­maankin pär­jäisi main­iosti näil­lä nyky­isil­läkin museoilla.

    Käsi ylös kuin­ka moni osaa luetel­la kaik­ki Helsingis­sä sijait­se­vat museot?

    Aivan, en minäkään osaa. Mut­ta 57 niitä on. Ja lisää löy­tyy Espoos­ta ja Vantaalta.

    Minus­ta eri osa-alueet on jo riit­tävän hyvin edustet­tuina. Kän­nykkä­museo olisi ehkä kan­nat­tanut aikoinaan perus­taa jonkin museon nurkkaan niin olisi use­ampi tur­isti saat­tanut reis­suil­taan muis­taa edes sen ketkä ovat suun­nitelleet hei­dänkin kän­nykkän­sä. Siinä sitä olisi ollut paljon puhut­tua käyttödisainia.

    Nyt kun aika on jo ajanut täl­laisen yhden kansal­lisen mono­li­itin ohi, tuskin “tarvet­ta” moi­seen säilömiseen enää edes on. Eiku.. sit­ten­hän se nimeno­maan jo joutaisikin museoon?

    Kän­nykkäo­sion voisi var­maan liit­tää luon­te­vak­si jatkok­si Suomen Tieto­jenkäsit­te­ly­museon kokoelmi­in? Ai niin, ei voikaan kun se sijait­see jos­sain maakun­nis­sa, mis­sä lie Jyväskylässä. Var­maan vielä kahdessa(!) eril­lisessä raken­nuk­ses­sa. Ja var­maan nuo raken­nuk­set toimi­vat samaan aikaan myös muus­sa käytössä. Vaikka­pa.. mmm… yliopis­tona ja ammat­tiko­rkeak­oulu­na. Just j.t.n. tol­last tyyp­il­list lan­de­hölmöi­lyy, tietsä?

    Ei, kyl­lä se olisi parem­pi, että tuokin museo olisi stadis­sa. Ja jos­sain uudessa, tai ainakin hem­metin kalli­is­sa, monumentissa.

    ***

    Eikö taiteen puut­teen sijas­ta kyse olekin todel­lisu­udessa kroonis­es­ta taideähkys­tä? Ja ken­ties pitkälle eden­neestä, ehkä jo paran­tu­mat­tomas­takin, idiot… elitismistä?

    Siis, 57 museo­ta. Onhan se, miten tämän kau­ni­isti muo­toil­isi, aika paljon. Nuorisok­ielel­lä ilmais­ten käsit­tääk­seni: ihan v—sti!

    Mut­ta tiedät­tekö kul­lan­nuput mis­sä museossa jokainen taide-elit­isti halu­aisi edes ker­ran elämässään vierailla?

    Tietysti sel­l­aises­sa joka voi väit­tää pitävän­sä sisäl­lään 56 museo­ta — in yer face Bil­bao!! (Sil­lä Seurasaaren siirtämi­nen saat­taisi osoit­tau­tua turhan han­kalak­si, monel­lakin taval­la. Muis­taako joku vielä seurik­sen? Siel­lä on niitä van­ho­ja tönöjä ja oravia. Löy­tyykö Bil­baos­ta? Entä Lon­toos­ta, tai Nyk­istä? Ei, ei ja vielä ker­ran ei. Tukhol­mal­la tietysti on. Yhyy, uni­ikki­u­u­den asteemme on siis ihan säälit­tävää.).

    Vaik­ka se sit­ten sijait­sisikin Van­taan teol­lisu­usalueel­la. Ja käytöstä pois­te­tuis­sa pelti­halleis­sa. Logis­ti­ikkakin olisi jo kätevästi mietit­tynä ja mikä tärkein­tä: valmi­ina. Maakun­nista pääsee bus­si­ju­nay­hdis­telmil­lä ja tilaus­bus­seil­la. Ulko­maanelävätkin voisi­vat ottaa taksin suo­raan Van­da SuperDuper Muse­um Extra­van­gan­za Kom­plexi­in, ja lentää heti takas himaan. Sil­lä mitäpä sitä enää mitään tuomiokirkko­ja ja pres­san­palat­se­ja kat­se­le­maan jon­nekin kakkos‑, kol­moslu­okan per­ifeeriseen pääkaupunki­in. Onhan nui­ta nähty.

    Mis­sion accomplished.

    ***

    Oikeam­min kyse onkin siitä, että kylt­tyyrinys­tävä halu­aa todel­lisu­udessa poimia vain rusi­nat pul­las­ta. Ateneu­min Picas­so ‑näyt­te­lyyn suo­ras­taan ryn­nit­ti­in kos­ka ukon nimi on tut­tu ala-asteikäisellekin.

    Ja Odelle ihan tiedok­si, että jos 300 000 oli kävi­jämäärä, niin kyl­lä se vas­taa ihan “todel­lista” kiin­nos­tuk­senkin määrää — vaik­ka epäilemät­tä jär­jetön etukäteishy­pet­tämi­nen jok­seenkin kaikissa mediois­sa myös saat­toi lisätä niidenkin mie­lenki­in­toa jot­ka eivät normaalisti/milloinkaan käy taidenäyt­te­lyis­sä. Varsinkin jos ja kun ko. näyt­te­ly kesti neljä (4!) kuukaut­ta ja sinne pääsi halutes­saan ihan jok’ikisenä päivänä 6–10 tun­niksi pat­sastele­maan. Jos joku väit­tää tosis­saan ettei ollut mah­dol­lisu­ut­ta päästä näyt­te­lyyn, niin vikaa on lääk­i­tyk­sessä ja/tai ajan­hallinnas­sa, ei käytän­nön järjestelyissä.

    Sik­si Guer­ni­can äärellekin pikakävel­lään kos­ka se “nyt vaan kuu­luu nähdä” — aivan kuten, Lou­vres­ta voidaan lähteä vapau­tunein mielin jah­ka ollaan olka­pää­tais­tel­tu kelmeässä val­os­sa uiv­an pikku­ruisen normimuo­toku­van äärelle.

    Emme me ainakaan Suomes­sa keskustele taiteesta — puhu­mat­takaan taiteen laadus­ta — kos­ka tääl­lä sekä taiteen tekem­i­nen että taiteen tek­i­jät on mys­ti­fioitu ja sik­si myös yliglorifioitu.

    Meil­lä kyl­lä koulute­taan taiteen mais­tere­i­ta, mut­ta mis­sä se näkyy? Osaatko nimetä viisi “nuor­ta” suo­ma­laista kuvataiteil­i­jaa nimeltä? Tai edes kak­si? Allekir­joit­ta­neellekin tulee mieleen vain Jani Leinonen enem­män tai vähem­män infan­ti­ilien medi­atem­pausten “ansios­ta”. Töistä en muista mitään. Toinen joka sen­tään on töistään jäänyt mieleen on Kim Simon­s­son (vaik­ka en itse veistäjää per­in­teisenä kuvataiteli­jana pidäkään). Mik­si emme esimerkik­si panos­taisi enem­män sar­jaku­vataiteeseen kun sil­lä sar­al­la men­estys­tä ja tun­net­tavu­ut­ta on fak­tis­es­ti saavutet­tu? Ai niin, kun se on sitä arhinmäkeläistä/soinilaista alakult­tuuria. Niin­hän se olikin.

    Ei esimerkik­si Guer­ni­ca ole vaikut­ta­va sik­si, että niin pitää ajatella.

    Se on vaikut­ta­va sik­si, että siinä välit­tyy tun­neta­sol­la sodan jär­jet­tömyys ja mieli­v­al­tainen väki­val­ta ylipäätään, siitäkin huoli­mat­ta, että elosteli­ja-taiteil­i­ja ei itse suvain­nut nähdä ko. maalauk­ses­sa täl­laista ja tuskin muunkaan­laista tulkintaa.

    Siis, tek­i­jän inten­tioista huoli­mat­ta maalaus onnis­tui sanomaan elävästä elämästä jotain olen­naista ja pysyvää.

    Vielä ei ole kävel­lyt vas­taan taiteil­i­jaa joka olisi tul­lut itse ker­tomaan mitä on taiteel­laan halun­nut sanoa. Sil­loin allekir­joit­ta­neen olisi edes mah­dol­lista esit­tää taiteil­i­jalle sel­l­ainenkin väite, ettei hän ole tässä onnis­tunut kovinkaan hyvin, jos ylipäätään. Kas, tässä sitä olisi tätä myyt­tistä taiteen vuorop­uhelua. Se, miten keskustelu tästä jatkuisi, olisi erit­täin mie­lenki­in­toista, suo­ras­taan nautin­nol­lista, koettavaa.

    ***

    Ken todel­la halu­aa yrit­tää ymmärtää mik­si Guggen­heim Bil­baos­sa pait­si onnis­tui myös ylit­ti odotuk­set, ja mik­si Helsin­gin G toden­näköis­es­ti vas­taavasti epäon­nis­tu­isi (kuten tois­taisek­si kaikille muille Bil­baon jälkeisille G‑hankkeille on käynyt — ellei G‑aatteen kan­nat­ta­ja sit­ten pidä onnis­tu­mise­na sitä, että päätetään yksinker­tais­es­ti kut­sua pin­ta-alan suh­teen alle 20x20 metrin näyt­te­lyti­laa Sak­san Guggen­heimik­si. Se, että Abu Dhabin öljysheik­it rak­en­ta­vat par’aikaa länkkäreille ja muille rikkaille mau­ton­ta kult­tuurin dis­ney­worldiä keino­maalle johon tulee luon­nol­lis­es­ti sekä Gugge että uusi Lou­vre ja allah tietää mitä muu­ta, ei ainakaan allekir­joit­tanut yhtäältä yllätä yhtään eikä toisaal­ta vaku­u­ta han­kkeen järkevyy­destä yhtään mis­sään jo ole­mas­sa olevas­sa kaupungis­sa joka ei kär­si saman­su­un­tai­sista ongelmista joista Bil­bao ennen Gugge-aikakaut­ta tun­netusti kär­si), ja mitä vai­h­toe­htoiskus­tan­nuk­sia näistä han­kkeista kuitenkin aina väistämät­tä seu­raa, tekee viisas­ti luke­mal­la seu­raa­vat van­hat, mut­ta edelleen ajanko­htaiset, pere­hdy­tyk­set kimu­rant­ti­in aiheeseen.

    Lue ensin:“Bil­baon” yliopis­ton taloudelli­nen selvitys.

    Lue seu­raavak­si:Yale:n yliopis­ton glob­al­isaa­tion tutkimuskeskuk­sen edel­listä laa­jem­pi näkökulma.

    Ohikulk­i­jalle (13.1.2012 kel­lo 17:13):
    “—yhtä aikaa näyt­tävä ja ympäristöön­sä sopeu­tu­va—” on oksy­moron. Molem­pia ei voi saa­da. Bil­baon Guggen­heim ei istu ympäristöön­sä, vaan huu­taa sieltä omaa ain­ut­laa­tu­isu­ut­taa niin ettei kukaan myöhem­min muista kaupungis­sa mui­ta raken­nuk­sia olleenkaan. Case: Sydney.

    Odelle ja muille jot­ka ovat todis­te­tusti joskus käyneet ulko­mail­la museois­sa, jopa ihan var­ta vas­ten, ja niistä kovasti viehät­tyneet:
    Tietysti Gugge pitää rak­en­taa jos joku sitä oikein kovasti tah­too ja vaatii. Ihan huvikseen jen­gi tääl­lä vain änkyröi ja kitisee turhasta.

    Markku af Heurlin­il­la on vali­di point­ti siinä, että G:n brän­di voi vaikut­taa posi­ti­ivisen sijaan negati­ivis­es­ti. Pure­taanko raken­nus siinä vai­heessa kun negati­iviset vibesit otta­vat kun­nol­la tuul­ta alleen vaaran­taen koko Helsin­gin imagon? Ei liene pelät­tävis­sä, että vuosikymme­nen tai muu­ta­man päästä näitä Guggen­heime­ja ale­taan kut­sua taiteen McDonaldseiksi?

    Toki designslum­mailus­takin voi tul­la (ja epäilemät­tä tuleekin) jos­sain vai­heessa trendikästä, tyyli­in: “LOL! Guggen­heim! Kiaas­ma! Musi­ik­i­tal­lo! Suo­ma­laista megau­r­pout­ta! Helsin­skyyn on ihan jokaisen pakko päästä vetään once-in-a-life­time taideöver­it! Ihan parhautta!”

    -allekir­joit­tanut

  131. Mik­si Museo pitäisi sijoit­taa kiistämät­tä Suomen parhaalle paikalle? Kun se on näinkin kova yleisö­mag­neet­ti niin eikö Töölö tai Pasi­la olisi parem­pi että Tur­is­tit näk­i­sivät enem­män Helsinkiä ja näin väl­tyt­täisi­in keskus­tan ruuhkauttamiselta.

  132. Tää tari­na alkaa menet­tää viimeistäkin tolkullisu­ut­ta. Janne GKS mes­suaa tele­vi­sios­sa, että kysesssä on anal­fabeet­tisen kult­tuurin vastavallankumous. 

    Hän on myös han­kkeen hoita­jana tehnyt tässä suh­teessa esimerkil­listä työtä: mon­u­ment­ti raken­netaan jonkun jostain han­kkimil­la rahoil­la syr­jäyt­tämään kaupun­gin taide­museotoim­inta, jota sit­ten joku muu ehkä jatkaa jos­sain toisaal­la, ja yksi­tyisen rahoituk­sen hoita­mista joku alkaa joskus jär­jestämään jos­sain yhtey­dessä, minkä lisäk­si val­tio on jos­sain suh­teessa han­kkeen takana, jos­ta jol­lain tavoin päätetään kuntatasolla. 

    Aika selvä kuvio vai mitä? Ja näistä fak­toista on nyt sit­ten mak­set­tu pari mil­liä, minkä jäl­keen lyödään leima velvoit­tavaan paperi­in. Tähän kaik­keen on kak­si viikkoa aikaa.

    Ja kun­tapäät­täjistä suurin osa seisoo GKS:n takana.

    Jumalau­ta.

  133. G kulutkin ovat 20 vuo­den lasken­nas­sa mahatvat

    Selvi­tyk­sessä n 315 miljoon­aa euroa ja kun siihen lisätään ton­tin arvo n 50 miljoon­aa ja raken­nuk­sen todel­li­nen bud­jet­ti eli n 140 miljoon­aa yli­tys niin kulut ovat n 500 miljoon­aa euroa eli 25 miljoon­aa per vuosi

    Jot­ta sum­ma voitaisi­in haalia kasaan niin lipun hin­na pitäisi olla 50 euroa

  134. Todel­lisu­udessa nuo rahat saadan leikkaa­mal­la ter­veys-ja sosiaalipalveluista

  135. Kom­ment­ti presidenttiehdokkaalta:

    “Kun aina san­o­taan, että Guggen­heim on niin hyvä bisnes, niin annetaan se sit­ten bis­nek­selle. Ei käytetä veron­mak­sajien varo­ja”. Pekka Haav­is­to (vihr).

  136. Liian van­ha:
    Eli Helsin­gin kaupun­gin kan­nat­taisi miet­tiä muus­takin kuin jääviys­näkökul­mas­ta neu­vot­teli­jan asemaa.

    Jos nyt edes siltä kannal­ta oikeasti tutkittaisiin!
    Päätök­sen­tek­i­jä saa vastapuolen neu­vot­teli­jal­ta palkkiote­htävän. Tältähän se kovasti ainakin näyt­tää. Ja jos se siltä edes yhtään näyt­tää niin jääviys­vaa­timuk­set täyttyvät.

  137. Kaikesta päätellen, mitä tässä on nyt nähty, niin GKS kuu­luisi lähin­nä leivät­tömän pöy­dän ääreen mon­en muun tämän han­kkeen puuhamiehen kanssa. Selvi­tystyö on ollut kahdel­la dekadil­la yli­hin­tainen, eli nyt jo on varastet­tu miljoonia.

    Nyt sit­ten pitäisi muka antaa lisää pari deka­dia, että muu­ta­ma dekadent­ti “taiteen ystävä” voisi täyt­tää tasku­jaan veron­mak­sajien rahoilla? 

    Ja tätä myy­dään “investointi­na”.

    Ja se on pakko antaa se raha, kos­ka muuten on anal­fabeet­ti ja kult­tuurin viholli­nen? Tai vielä pahempaa, pop­ulisti. Mitä jos nyt joku jota vielä arvoste­taan, uskaltaisi sanoa, ettei keis­ar­il­la ole vaat­tei­ta. Pres­i­dent­tiehdokkaille iso peukku kyl­lä tämän vastustamisesta.

  138. Muute­jn, onko vika hakumenetelmässäni, vai jos­sakin merk­i­tyk­sel­lisem­mässä, kun “wow archi­tec­ture” haku Goog­lessa antaa esimäisek­si tulok­sek­si World of War­craftia ja sen jäl­keen val­taosa ensim­mäis­es­tä tulos­sivus­ta käsit­teleekin Helsinkiä?

  139. Uuti­nen päivän HS:

    Helsin­ki joutuu aluk­si mak­samaan Guggen­heimin museon lisenssi­mak­sut kaupun­gin varoista, vaik­ka ne on tarkoi­tus kerätä myöhem­min yksi­ty­isil­ta rahoit­ta­jil­ta. Kaupun­ki tarvit­see lisenssi­mak­sui­hin läh­es kak­si miljoon­aa euroa.

    “Jos päätök­sen­tekoe­limet hyväksyvät sopimuk­set, kaupun­ki voi tilapäis­es­ti rahoit­taa lisenssi­mak­sun. Sit­ten kun yksi­ty­is­ra­hoi­tus­ta on saatu, raha palau­tuu kaupungille”, kaupung­in­jo­hta­ja Jus­si Pajunen sanoo.

    Outoa: Kuvit­telisi JGKS:n ja Kisu Ehrn­rooth­in uskoneen tähän han­kkeeseen niin paljon, että oli­vat jo valmi­ik­si lait­ta­neet hatun kiertämään ja kerän­neet ainakin kah­den ensim­mäisen vuo­den lisenssimaksut.

  140. Ris­to:
    Muute­jn, onko vika hakumenetelmässäni, vai jos­sakin merk­i­tyk­sel­lisem­mässä, kun “wow archi­tec­ture” haku Goog­lessa antaa esimäisek­si tulok­sek­si World of War­craftia ja sen jäl­keen val­taosa ensim­mäis­es­tä tulos­sivus­ta käsit­teleekin Helsinkiä?

    Googlen omi­naisu­us. Antaa Suomes­sa suo­ma­laisia kiin­nos­tavia tulok­sia. Esimerkik­si Englan­nis­sa haku­tu­lok­set oli­si­vat ihan toisen näköiset.

  141. Ris­to:
    Muuten, onko vika hakumenetelmässäni, vai jos­sakin merk­i­tyk­sel­lisem­mässä, kun “wow archi­tec­ture” haku Goog­lessa antaa esimäisek­si tulok­sek­si World of War­craftia ja sen jäl­keen val­taosa ensim­mäis­es­tä tulos­sivus­ta käsit­teleekin Helsinkiä?

    Google antaa haku­tu­lok­set sijain­nin mukaan ja ovat tehneet parhaansa, että mil­lään keinoin tätä ei voi kiertää. Ennen saat­toi tehdä haun google.cn ja google.fi ‑sivuil­la, jot­ka antoi­vat eri­laisia tulok­sia esim. haulle Tiananmen…

  142. eihän mei­dän kun­nal­lispoli­itikot oo niin naiveja/lahjottavissa että otta­vat kiin­ni tähän G‑koukkuun, eihän?

  143. Onpa visaista tämä Guggen­heim-mielip­i­teen muodostus.

    Guggen­heim-kon­sep­ti ei ole unelmieni täyt­tymys. Jos saisin ihan itse päät­tää, Helsinki­in tulisi jokin ele­gantimpi, syväl­lisem­pi, kiehto­vampi ja tuoreem­mal­ta tun­tu­va, mut­ta silti kali­iber­il­taan ja kan­sain­väliseltä vetovoimal­taan Guggen­heimia vas­taa­va taide­hanke. Mut­ta real­is­tisia jos ollaan, niin mei­dän kult­tuurimme ei ole vielä kehit­tynyt pis­teeseen, jos­sa voisimme saa­da jotakin sel­l­aista aikaisek­si. Ruo­hon­ju­u­ri­ta­son toim­i­jois­sa on kyl­lä jo yksit­täisiä kan­sain­välisen tason huip­putek­i­jöitäkin, mut­ta organ­isaa­tioiden ja poli­it­tisen toimin­nan tasol­la meno on niin taka­pa­juista ja monin paikoin asiantun­tem­aton­ta, että en ole var­ma saataisi­inko tänne Guggen­heimi­akaan pystytet­tyä kunnialla.

    Kaik­ki kuvit­teel­liset Guggen­heimia hienom­mat han­kkeet voi siis uno­htaa saman tien, jol­loin vai­h­toe­hdoik­si jäävät kai lähin­nä nykyti­lanne tai sit­ten nykyti­lanne + Guggen­heim, tai nykyti­lanne — jotain + Guggen­heim. Näis­säkin on niin paljon liikku­mavaraa, että pitäisi tietää aika paljon tarkem­min ennen kuin voi sanoa, kan­nat­taako vai ei.

    Lähtöko­htais­es­ti toki toivoisin, että Suomen/Helsingin kult­tuurielämä etenisi seu­raavalle kehi­tysas­teelle omana eli­naikanani. Merkit­tävis­sä kult­tuurikaupungeis­sa tapaa syys­tä tai tois­es­ta olla myös täl­laisia maail­man mit­takaavas­sa huo­mat­tavia kohtei­ta, jol­laisia ei oikein saa lait­ta­mat­ta niihin suuria määriä rahaa kiin­ni. Mut­ta jos täl­lainen tuo­daan meille liian varhain, emmekä osaa sitä 1. suun­nitel­la ja rak­en­taa, 2. sisäl­löl­lis­es­ti kon­sep­toi­da, kura­toi­da ja johtaa, 3. kansakun­tana kollek­ti­ivis­es­ti arvostaa, sijoituk­selle saata­va tuot­to voi olla negati­ivi­nen, mikä taan­nut­taisi kult­tuurielämäämme entis­es­tään kään­tämäl­lä kansalaiset entistä kult­tuuriv­i­hamielisem­pään suun­taan. Osaamista tarvit­taisi­in jo nyt, kun han­kkeen käyn­nistämis­es­tä tai hau­taamis­es­ta päätetään. Voi olla, että Guggen­heim ei ole meille kan­nat­ta­va han­ke, ja voi olla että on. Säätiön asi­amiehiltä emme kuitenkaan totu­ut­ta kuule, vaan mei­dän tulisi olla kykeneviä itse arvioimaan asiaa.

    Mielip­i­teeni siis on: tehdään vaan museo, jos se osa­taan toteut­taa siten, että han­ket­ta pide­tään kult­tuuris­es­ti arvokkaana vielä 20 vuo­den kulut­tua sen valmis­tu­mis­es­ta, ja rahoit­taa nyky­istä kult­tuuribud­jet­tia tai köy­hien ja kipei­den avus­tuk­sia leikkaamatta.

  144. Ville: Google antaa haku­tu­lok­set sijain­nin mukaan ja ovat tehneet parhaansa, että mil­lään keinoin tätä ei voi kiertää. Ennen saat­toi tehdä haun google.cn ja google.fi ‑sivuil­la, jot­ka antoi­vat eri­laisia tulok­sia esim. haulle Tiananmen… 

    Juu,“Haaga” sana antaa aikalail­la eri­laiset tulok­set nor­maaliase­tuk­sil­lani ja käytet­täessä google.de:tä sak­sak­si, mut­ta tähän sil­lä ei ollut mainit­tavaa vaikutusta.

    Oikeakin seli­tys löy­tyi: “Vau arkkite­htu­uri” on Suomes­sa kätytet­ty ter­mi (“wow archi­tec­ture” Hesarin englan­nin kielisil­lä sivuil­la), varsi­naises­sa englan­ninkielisessä medi­as­sa puhutaan “wow factor“ista.

  145. Brän­deis­sa on jonkin ver­ran eroa. Aika pitkään aikaan ei ole ollut kau­pas­sa Siff Colaa, King Colaa, Elo Colaa jne.
    Sen sijaan Laiti­lan Rio Cola ja Lidlin omaa myy­dään, kos­ka ne eroa­vat markki­nointin­sa puoles­ta. Eivät ne silti mitenkään uhkaa Coca Colan ja Pepsin myyn­tiä. Coca Colaa valmis­taa Suomes­sa Sine­brychoff, joka siis näkee parem­mak­si mak­saa lisenssi­mak­sua kuin yrit­tää myy­dä Siff Colaa, vaik­ka “nas­ta juo­ma on”.

  146. Saara: Mut­ta jos täl­lainen tuo­daan meille liian varhain, emmekä osaa sitä 1. suun­nitel­la ja rak­en­taa, 2. sisäl­löl­lis­es­ti kon­sep­toi­da, kura­toi­da ja johtaa, 3. kansakun­tana kollek­ti­ivis­es­ti arvostaa, sijoituk­selle saata­va tuot­to voi olla negati­ivi­nen, mikä taan­nut­taisi kult­tuurielämäämme entis­es­tään kään­tämäl­lä kansalaiset entistä kult­tuuriv­i­hamielisem­pään suuntaan

    Mis­säs vai­heessa Suomes­sa tavalli­nen kansa ja kult­tuurivä­ki on ajau­tunut eri leirei­hin? Kult­tuuriväelle muut ovat tyh­miä junt­te­ja ja kansalle taiteil­i­jat ovat hyödyt­tömiä elät­te­jä, jot­ka tekevät käsit­tämätön­tä p*skaa.

    Jos­sain vai­heessa­han Suomen his­to­ri­aa taiteil­i­joi­ta arvostet­ti­in ja ne oli­vat osa kansal­lista pro­jek­tia, jos­sa näytet­ti­in ulko­maille, että kyl­lä mekin osataan.

  147. arvos­tus: Mis­säs vai­heessa Suomes­sa tavalli­nen kansa ja kult­tuurivä­ki on ajau­tunut eri leirei­hin? Kult­tuuriväelle muut ovat tyh­miä junt­te­ja ja kansalle taiteil­i­jat ovat hyödyt­tömiä elät­te­jä, jot­ka tekevät käsit­tämätön­tä p*skaa.

    Jos­sain vai­heessa­han Suomen his­to­ri­aa taiteil­i­joi­ta arvostet­ti­in ja ne oli­vat osa kansal­lista pro­jek­tia, jos­sa näytet­ti­in ulko­maille, että kyl­lä mekin osataan.

    Luulisin, että tuo erkaan­tu­mi­nen alkoi samoi­hin aikoi­hin, kuin kult­tuurivä­ki alkoi vaatimaan/saamaan itselleen oikeut­ta määritel­lä, mikä on niin hyvää ja tarpeel­lista kult­tuuria, että ei-kult­tuuriväen pitää sen tuot­ta­mi­nen maksaa.

  148. Guggen­heim on usalainen brän­di mäkkärin ja coca colan tapaan, ei siinä ole mitään suomalaista.

    Jos Suo­mi halu­aa olla usalaisen kult­tuurin ja businek­sen edus­ta­ja ja häpeää omaa kult­tuuri­aan niin se kyl­lä onnis­tuu G kautta.

    Mut­ta G han­kkei­ta on menos­sa moenssa paikas­sa ja kun G museoita on kuin mäkkäre­itä joka nurkas­sa niin kuka­pa tul­si Suomen katoman näyt­te­lyä, jon­ka on jo näh­nyt kotona ?

    Sop­paris­sa pitäisi olla rajoit­su uusille kohteille esim jos Vil­na , Riika tai Tallinna pistää omansa pystyyn niin sil­loin ne syövät Suomen vierilijoita

    Itse asi­as­sa Bil­baokin on espan­jalais­ten oma­lle väelle tarkoitet­tu. Kävi­jöistä puo­let on espan­jalaisia ja kun las­ke­taan mukaan vier­essä ole­va Ran­s­ka niin peräti 70 % on lähialueilta

    Vain n 30 % on ns tur­is­te­ja joi­ta Suo­mi yrit­tää houkutel­la ja niistäkin vain osa mak­suky­isiä risteily/lentoturisteja

  149. Koff mak­saa lisenssi­mak­sua Coca-Colas­ta ja saa mak­saa. Se on yksi­tyi­nen fir­ma, jon­ka omis­ta­jat otta­vat riskiä omil­la rahoillaan.

    Jos Helsin­gin Kaupun­gin Vir­voitusjuo­ma­laitos, joka tähän men­nessä on valmis­tanut lähin­nä Metro-Colaa, halu­aisi nyt sitoa veron­mak­sajien kädet use­am­man miljoo­nan vuosit­taisi­in lisenssi­mak­sui­hin Coca-Colan valmis­tamista varten, olisin vas­taan. Ei sik­si, että vas­tus­taisin Coca-Colaa, tai sik­si että olisin kom­mu­nisti, tai sik­si että cola­juo­mat ovat mielestäni jotenkin pahak­si. Vaan sik­si, että veron­mak­sajien rahoil­la yritetään tehdä bisnestä, jota ei osa­ta. Even­tu­al­ly, you run out of oth­er peo­ple’s money.

  150. Aamul­la TV:ssä Kalle Isokallio väit­ti, että suuri kun­takoko johtaa “moraa­lika­toon” raho­jen käytössä. Etkö itsekin toden­nut, että “kaik­ki raha mikä tulee käytetään”. 

    Tästä esimerkkinä hän mainit­si jonkun helsinkiläisen kun­tapoli­itikon main­in­nan siitä, että Guggen­heimin säätiön mah­dol­liset sopimus­sakot “eivät ole keneltäkään pois”. Kyl­lä kai ne nyt ovat pois­sa Helsin­gin kaupun­gin kas­sas­ta ja helsinkiläisiltä veronmaksajilta.

  151. Saara:
    Kaik­ki kuvit­teel­liset Guggen­heimia hienom­mat han­kkeet voi siis uno­htaa saman tien, jol­loin vai­h­toe­hdoik­si jäävät kai lähin­nä nykyti­lanne tai sit­ten nykyti­lanne + Guggen­heim, tai nykyti­lanne – jotain + Guggen­heim. Näis­säkin on niin paljon liikku­mavaraa, että pitäisi tietää aika paljon tarkem­min ennen kuin voi sanoa, kan­nat­taako vai ei.

    Vai­h­toe­hdoik­si jäävät nykyti­lanne ja Guggen­heim + jotain. Guggen­heim syö niin paljon resursse­ja, ettei nykyti­lanne + Guggen­heim ole real­isti­nen vaik­ka nykyti­lanteesta vähän nip­is­tet­täisi­inkin (=nykyti­lanne — jotain).

    Kun huomioidaan, että tässä nyt aje­taan koval­la kiireel­lä päätöstä riit­tämät­tömien tieto­jen perus­teel­la asi­as­ta, joka näyt­tää älyt­tömän epäedulliselta ja johon tun­tuu liit­tyvän jär­jet­tömästi kaiken­laista suh­muroin­tia ja kor­rup­tio­ta ja jon­ka selvi­tyk­ses­tä vieläpä mak­set­ti­in(!) vastapuolelle(!!!) “puolueet­toman” selvi­tyk­sen (=markki­noin­ti­ma­te­ri­aalin) tekemis­es­tä vähin­tään satak­er­taista yli­hin­taa, pitäisi päätök­sen olla yksiselit­teinen ja yksimieli­nen “EI” ja pistää han­kkeen suo­ma­laiset puuhamiehet lin­naan tai vähin­täänkin erot­taa tehtävistään julk­ishallinnos­sa ja mak­samaan tähän asti aiheutuneet kulut.

  152. Vähän väliä tehdään päätök­siä toimeen­tu­lotues­ta yms., mitkä käytän­nössä tarkoit­ta­vat kym­me­nien tai sato­jen miljoonien tulosi­ir­to­ja ulko­maisille alko­holin valmis­ta­jille ja ‑väl­i­tys­ketjuille. Näitähän ei voi arvostel­la, tai tulee heti leimatuk­si sydämet­tömäk­si oikeis­toilaisek­si. Niin­pä ehdotan Guggen­heimin tilalle ja paikalle Kana­vater­mi­naali­in Spuggen­heim-keskus­ta, mis­sä voidaan demo­ta ulko­maalaisille miten asum­is- ja toimeen­tu­lotue­tut voivat käyt­tää tuken­sa. Tehdään hyv­in­voin­ti­val­tios­ta vientituote!

  153. Antille:

    Enpä tiedä, “spuget” voivat olla kovastikin isän­maal­lista porukkaa? Onko sin­ul­la parempaa/omakohtaista tietoa minkä­maalaista viinaa yleen­sä tup­paa­vat juomaan?

    Asi­as­ta viiden­teen, oliko sul­la ihan joku kom­ment­tikin tähän varsi­naiseen aiheeseen liittyen?

  154. arvos­tus: Mis­säs vai­heessa Suomes­sa tavalli­nen kansa ja kult­tuurivä­ki on ajau­tunut eri leirei­hin? Kult­tuuriväelle muut ovat tyh­miä junt­te­ja ja kansalle taiteil­i­jat ovat hyödyt­tömiä elät­te­jä, jot­ka tekevät käsit­tämätön­tä p*skaa.

    Jos­sain vai­heessa­han Suomen his­to­ri­aa taiteil­i­joi­ta arvostet­ti­in ja ne oli­vat osa kansal­lista pro­jek­tia, jos­sa näytet­ti­in ulko­maille, että kyl­lä mekin osataan.

    Olisko tuo alkan­na jotakuin­nii siinä vae­heesa ko muut äijät läks savan­nille ravin­non­haku­un ja hip­it jäi lep­ertelemään akoille?

    Sori, mut­ta en just nyt muista tämän tarkem­min. Voin kyl­lä kat­soa päiväkirjasta…?

  155. Saara:

    Mielip­i­teeni siis on: tehdään vaan museo, jos se osa­taan toteut­taa siten, että han­ket­ta pide­tään kult­tuuris­es­ti arvokkaana vielä 20 vuo­den kulut­tua sen valmis­tu­mis­es­ta, ja rahoit­taa nyky­istä kult­tuuribud­jet­tia tai köy­hien ja kipei­den avus­tuk­sia leikkaamatta.

    Täl­laisen peri­aat­teen mukaan ei var­maan ryhdyt­täisi koskaan tekemään yhtään mitään? Ekol­o­gista sinäl­lään, joten pakko­han tuo­ta on kannattaa.

  156. Liian van­ha:

    Itse asi­as­sa Bil­baokin on espan­jalais­ten oma­lle väelle tarkoitet­tu. Kävi­jöistä puo­let on espan­jalaisia ja kun las­ke­taan mukaan vier­essä ole­va Ran­s­ka niin peräti 70 % on lähialueilta

    Vain n 30 % on ns tur­is­te­ja joi­ta Suo­mi yrit­tää houkutel­la ja niistäkin vain osa mak­suky­isiä risteily/lentoturisteja

    Sit­ten ihan tur­is­min kannal­ta, aika moni hal­pa­len­toy­htiö, kuten Easy­Jet, Aer Lin­gus ja Air Berlin, lentää Bil­baoon, joten sekin pitää kaupun­gin houkut­tel­e­vana matkailukohteena.

  157. Guggen­heim-museo vai Rurik-museo?

    Luin läpi tämän pal­stan kom­men­tit ja jäin ihmettelemään suo­ma­laisen nyky-kult­tuuriväen sielunmaisemaa.

    Uskot­tavin ja paras mitä voimme antaa toisille ihmisille kult­tuurin alal­la voi lähteä vain siitä, mikä meis­sä on ain­ut­laa­tu­ista ja kiinnostavaa.

    Täl­lä taval­la voidaan saa­da museot täy­teen omaa ja vierail­e­vaa väkeä.

    Ei voi olla niin, että luulemme osaavamme mui­ta parem­min apinoi­da jotain Guggen­heimia, tai muu­takaan ylikansal­lista brändi-tuotetta. 

    Tiedämme, että kan­sain­välis­es­ti men­estyneim­mät taiteil­i­jamme ovat ammen­ta­neet inspi­raa­tion­sa ja voimansa ennen kaikkea suo­mai­sista juuristaan.

    Tämä kiin­nos­taa Suomes­sa vieraile­via, ja mielestäni pitäisi kiin­nos­taa myös Suomen omaakin kulttuuriväkeä.

    Vai onko niin, että Suomen kult­tuurivä­ki on menet­tänyt luomisvoimansa, ja olemme nyt traagis­es­ti ajau­tu­mas­sa kan­sain­välisen / anglosak­sisen höm­pän surkeak­si takamaaksi?

    Jot­ta men­estymme, mei­dän pitää nyt panos­taa omaan kulttuuriimme!

    Suo­ma­lainen his­to­ri­ankir­joi­tus, ja sen mukana koko kult­tuuriväkemme näyt­tää jostakin kum­mallis­es­ta syys­tä hylän­neen omat upeat juurensa. 

    His­to­ri­amme kannal­ta keskeinen ajan­jak­so vuo­sivälil­lä 0 — 1100, on jäänyt läh­es kokon­aan tutki­mat­ta ja unholaan!

    Viimeaikaisten geen­i­tutkimusten ja arke­ol­o­gis­ten löytö­jen val­os­sa tuo ajan­jak­so oli kuitenkin suo­ma­laisu­u­den todel­lista kulta-aikaa.

    Sil­loin suo­ma­laiset heimot asut­ti­vat laa­jaa aluet­ta nykyisen Pohjois- ja Kes­ki-Venäjän alueel­la, samoin kuin Itämeren itä- ja länsirantoja.

    Tuol­loin nämä heimot kon­trol­loi­vat jok­ien kaup­pa-reit­te­jä Itämereltä Bysant­ti­in, ja kerä­sivät vero­ja slaavikansoilta.

    Nykys­laavien geeneistä 20% on suo­ma­lais-ugri­laista alkuperää!

    Vuon­na 862 suo­mainen varan­gi-ruhti­nas Rurik perusti Venäjän, ja hänen jälkeläisen­sä perus­ti­vat kuu­luisan, Kon­stan­ti­nop­o­lin Keis­arin varangi-henkivartiokaartin.

    Suo­ma­lai­sis­sa juuris­sa on siis vielä paljonkin uut­ta ja inspiroivaa ammennettavaa.

    Mod­erni Rurik-museo, jos­sa yhdis­ty­i­sivät nyky­taide ja suo­ma­laiset juuret vetäisi salit täy­teen paljon suurem­mal­la toden­näköisyy­del­lä, kuin Guggenheim.

    Sep­po Korppoo
    Juuris­taan ylpeä suomalainen

  158. Antil­la­han on point­ti. Tosin johtopäätös on eri kuin minulla. 

    Kos­ka Guggen­heim olisi pois julkises­ta kas­sas­ta, niin tasa-arvoisen yhteiskun­nan ylläpi­dos­ta olisi rahaa pois. Jos halu­taan pitää yhteiskun­taa kasas­sa, onko fik­sua rak­en­taa temp­peliä sel­l­aiselle kult­tuurille, jol­la ei ole laa­jaa yhteiskun­nal­lista tarvet­ta. Uskoak­seni epäi­ly han­kkeen tuo­maa yleistä rahal­lista hyö­tyä kohtaan on jo tässä ketjus­sa tuo­tu perustel­lusti esiin.

    Kuka uskoo, että alem­man tulota­son ihmisen ahdis­tus katoaa sil­lä että eli­it­ti saa suuren gal­ler­ian, jos­sa pää­sylipun hin­nan takana esitel­lään turhuuk­sia? Onko des­ig­nat­tu turhake kan­nan­ot­to yhteiskun­nan eri­ar­voisu­udelle? Minkälaista viestiä Guggen­heim antaa koul­u­lu­okille, joi­ta siel­lä käytet­täisi­in luokkaretkil­lä? Hei pikku-Pekka, tästä vinkuras­ta mak­set­ti­in 2 miljoon­aa, sul­lakin on mah­dol­lisu­us siihen? Jos joku ei ole huo­man­nut, niin amerikkalaisen unel­man ylläpi­to on huijausta.

    Jos eli­it­il­lä on halu näyt­tää kaltaisilleen, niin sit­ten kaupun­gin on käytet­tävä sitä halua hyväk­seen. Täl­löin kysymyk­seen tulee hyö­dyn keräämi­nen veroin, ei se että kaupun­ki kus­tan­taa elostelun. Sivistynyt por­vari tajuaa, että omat ilot kus­tan­netaan itse, ei julkises­ta kas­sas­ta. Tästä syys­tä ihmette­lenkin ja olen pet­tynyt Kokoomuk­sen intoilu­un. Samoin vihreisi­in porvareihin.

    Jos Guggen­heim raken­netaan julk­i­sista varoista, niin tämä tarkoit­ta­nee Keskus­takir­jas­to­hankkeen rapau­tu­mista. Kir­jas­to olisi kaikkien oma ja ymmärtääk­seni myös kaikille avoin ilman pääsy­mak­su­ja. Täl­lainen tar­joaisi jotain myös niille, joil­la ei ole halua tai varaa käy­dä Guggenheimissa.

  159. Olem­meko­han me tääl­lä Suomes­sa ajas­taan jäl­jessä, Sak­sas­sa museo­ta juuri näytetään lakkautettavan?

  160. Tim­oT:

    Jepo. Ja tässä tapauk­ses­sa Gugge siis mah­tui alle 20x20 metrin näyt­te­lyti­laan… Ei siis ihan vas­tanne mieliku­via Bil­baon waut­si­wau-arkkite­htu­urista, tai G. museosta ylipäätään.

  161. Hjal­lis puo­lusti A‑studiossa han­ket­ta sanoen että Areena olisi jäänyt rak­en­ta­mat­ta jos olisi kuun­nel­tu vas­tu­is­ta­jia, että nyt ollaan kuin­tenkin tyy­tyväisiä Areenaan. Minäkin alan kan­nat­taa tätä museo­hanket­ta, jos yksi­tyi­nen rahoi­tus saadaan järjestymään, jos raken­netaan museo Pasi­laan Areenan viereen.

    Mut­ta ei helsinkiläis­ten rahoil­la eikä Kaup­pa­torin viereen.

    t. nin­im. Kunnallisvaaleissa-tavataan

  162. Helsin­gin Sanomat on kysynyt Helsin­gin kaupung­in­val­tu­ute­tu­il­ta kan­taa Guggen­heimi­in. Kokoomuk­sen Romakkanie­mi esit­tää jälleen ker­ran usein esite­tyn perustelun minkä tahansa han­kkeen oikeutukselle:

    Kokoomuk­sen Juho Romakkanie­mi taas kan­nat­taa Guggen­heimia, ja pitää teen­näisenä vas­takkainaset­telua. “Sentin sent­tiä enem­pää ei laite­ta muuhun, jos tätä han­ket­ta ei tule”, hän sanoo.

    Tämä on se kuu­luisa se ei ole mis­tään pois ‑perustelu.

    Osmo, lainal­lako Gug­gis ajatelti­in rahoit­taa? Siinä tapauk­ses­sa voidaan sanoa että sitä rahaa ei muuhun laite­ta. Yksi­ty­isiä rahoit­ta­jata­ho­ja on esitet­ty vas­ta sen jäl­keen kun julkisen rahan käyt­tö tähän ei saanutkaan innos­tunut­ta kannatusta.

    Jos mikään ei ole mis­tään muual­ta pois, eikö rahaa sil­loin ole ääret­tömästi vai onko aina kyse lainarahasta?

  163. Jus­si Salon­ran­ta:
    Ohes­sa kak­si todel­la kat­tavaa taus­ta­ti­etopaket­tia itse selvi­tyk­ses­tä ja taide­museon nykytilanteesta. 

    12€ pääsy­mak­su Pohjo­is­maid­en kiin­nos­tavim­paan museoon vuon­na 2018 ei ole epärealistinen.

    Var­maan Vasa-museo on tuo­hon men­nessä jopa vähän nos­tanut hin­to­jaan — en tosin ymmär­rä mitä täl­lä on tekemistä Geggen­heim Helsin­gin kanssa.

    Pää­sylip­pu aikuisil­ta on Vasa-laivaa kat­so­maan toisaan on jopa noin 12,5€ nyky­isin — aikuisil­ta. Opiske­li­jat ja ryh­mät saa­vat alen­nus­ta ja alaikäiset pää­sevät ilmaiseksi.

    Ateneu­min ja Kias­man pää­sylip­pu on jo nyky­isin 10€

    Main­os­ta­masi Guggen­heim­selvi­tyk­sen numeroista niitä jot­ka luul­tavasti pitävät parhait­en paikkanssa lie­nee, että Kias­mas­sa käy vuosit­tain noin vajaa kak­sisa­taatuhat­ta asi­akas­ta, ja että se kerää lip­putu­lo­ja noin puoli miljoon euroa. Laskepa siitä *keskimääri­nen* lipun­hin­ta, jos­sa siis on otet­tu huomioon lapset ja muut ilmaiskävi­jät ja alennukset.

    Guggen­heim siis tavoit­telee *keskimääräistä* 12€ lipun hin­taa. Olisiko tarkoi­tus karkoit­taa kaik­ki lap­siper­heet vaa­ti­mal­la täysi pääsy­mak­su myös imeväisiltäkin, ja jos ei, niin mikä sit­ten on oikea suun­nitel­tu hin­ta mak­savalle aikuiselle?

  164. Ateneu­min lipun alen­tam­a­ton hin­ta on 12 e. Asian voi tark­istaa Atskin sivul­ta kohdas­ta Museovierailu.

    Kun nyt tämä kom­ment­tiketju nousi taas esi­in, esitän Osmolle uud­estaan edel­lisen kom­ment­ti­ni kysymyksen:

    Helsin­gin Sanomat on kysynyt Helsin­gin kaupung­in­val­tu­ute­tu­il­ta kan­taa Guggen­heimi­in. Kokoomuk­sen Romakkanie­mi esit­tää jälleen ker­ran usein esite­tyn perustelun minkä tahansa han­kkeen oikeutukselle:

    Kokoomuk­sen Juho Romakkanie­mi taas kan­nat­taa Guggen­heimia, ja pitää teen­näisenä vas­takkainaset­telua. “Sentin sent­tiä enem­pää ei laite­ta muuhun, jos tätä han­ket­ta ei tule”, hän sanoo.

    Tämä on se kuu­luisa se ei ole mis­tään pois ‑perustelu.

    Osmo, lainal­lako Gug­gis ajatelti­in rahoit­taa? Siinä tapauk­ses­sa voidaan sanoa että sitä rahaa ei muuhun laite­ta. Yksi­ty­isiä rahoit­ta­jata­ho­ja on esitet­ty vas­ta sen jäl­keen kun julkisen rahan käyt­tö tähän ei saanutkaan innos­tunut­ta kannatusta.

    Jos mikään ei ole mis­tään muual­ta pois, eikö rahaa sil­loin ole ääret­tömästi vai onko aina kyse lainarahasta?

Vastaa käyttäjälle Ville Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.