Vau-akustiikkaa

1.9.2011 · Aihe: _ 

Avajaiskonsertti

Kun CD-levyt tulivat markkinoille, en oikein ymmärtänyt, miksi pitäisi käydä konsertissa (ellei arvosta väliaikojen seurustelua), kun hyvillä kuulokkeilla musiikki kuuluu levyltä parempana. Olen kaksikymmentä vuotta ollut väärässä – tai siis antanut Finlandiatalon harhauttaa itseäni.

Avajaiskonsertissaan Helsingin musiikkitalo osoitti, kuinka hienosti konserttisali voi soida, kun arkkitehti myöntää talon olevan musiikin kuuntelua eikä arkkitehtuurin ihailua varten rakennettu. Se oli hätkähdyttävä kokemus. Jokainen soitin oli kuultavissa erikseen.

Aplodit olivat äänekkäät, kun musiikki loppui ja pauhuksi ne ylsivät, kun kapellimestari Sakari Oramo kävi syleilemässä akustiikasta vastannutta Yasuhisa Toyotaa.

Konserttilipuista tulee olemaan pulaa. Avajaiskonsertin yleisöstä moni vannoi, että nyt aletaan käydä konserteissa. Niin minäkin. Joku lupasi vaihtaa HIFK:n kausikortin sinfoniaorkesterin kausikorttiin. Joudutaan päättämään, miten niukkuutta jaetaan, Jonottomalla, eliittiä suosien vai hinnalla tai jollain näiden yhdistelmässä.

En tiedä paljonkaan koripallosta, mutta sen on oltava todella hieno urheilulaji, kun tämä kannatti vaihtaa koripallo-otteluun.

Kommentit

76 Vastausta artikkeliin “Vau-akustiikkaa”

  1. AP kirjoitti 1.9.2011 kello 21:08

    Ainakin HKO on lisännyt kausikorttisarjojen määrää kolmesta neljään. Finkkulassa on normaalisti ollut satoja vapaita paikkoja. Toivottavasti konserttien suosio kasvaa, sillä kaupungillamme on upea orkesteri.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Lautapallo kirjoitti 1.9.2011 kello 21:39

    Kyllä, koripallo on todella hieno laji. Jos nyt aletaan vertaamaan kulttuurinaloja, niin se on 53 prosenttia konserttimusiikkia parempi. Ehkä sitten kahdenkymmenen vuoden päästä…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Mara kirjoitti 1.9.2011 kello 21:40

    Osmo havaitsi asian, joka maakunnissa (esim. Turussa, Tampereella ja Lahdessa) on ollut arkista: hyvällä akustiikalla varustettu konserttisali. Onnittelut uudesta salista, odotan itsekin sen kuulemista!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Petteri Järvinen kirjoitti 1.9.2011 kello 22:08

    Kuuntelepa joskus digitaalista 5.1 tai 7.1-tilaääntä kotiteatterista konsertti- tai ooppera-levyllä (DVD tai Blu-ray). On ihan toista kuin cd-levy kuulokkeista. Akustiikka siirtyy omaan huoneeseen ja bonuksena tulevat vielä maailman huippuesiintyjät. Eikä tarvitse kurkkia edellä istuvan hiuspehkon takaa eikä kuunnella yskimistä tai karkkipaperien rapinaa 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Jarkko Tontti kirjoitti 1.9.2011 kello 22:13

    Hienoa, että Ode tunnustaa musiikin ja taiteen arvon. Siitä kiitos.

    Joku voisi ehkä toivoa, että tämä näkyisi muussakin politiikassa. Jos en ihan väärin muista, niin Osmo oli yhdessä muiden vihreiden kanssa vastustamassa yksityisen kopioinnin hyvitysmaksua. Hienosti onnistuitte, laitevalmistaja Nokia kiittää vihreitä.

    Sen sijaan ne sadat muusikot, ehkä olit heitä äsken kuulemassa, ja muut taiteentekijät joiden toimeentuloa ja koko kulttuurin perustaa vihreiden politiikka on rapauttanut eivät kiitä. Ja he muistavat vihreiden puolen valinnan hyvitysmaksun suhteen kyllä, ja pitkään muistavatkin. Kuten he myös muistavat koko puolueen yleisen tekijänoikeusvastaisuuden.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Evert The NeveRest kirjoitti 1.9.2011 kello 22:14

    Tarvittiinko tähän soivuuteen liki 190 miljoonan euron musiikkitalo (Alkuperäinen kustannusarvio oli 94 miljoonaa.)

    Filandia-talon akustiset viat ovat tiedossa (reiät katossa, kalusteet, orkesterin lattia). Finlandia-talon akustiikka olisi aivan hyvin voitu pienellä vaivalla ja rahalla korjata.

    Helsingin musiikkitalo on vain 1/4 Helsingin. Valtio ja Yleisradio on maksanut ja maksaa loput viulut – ylläpitokustannusviulut maksetaan samassa suhteessa.

    Musiikkitalon nautintaoikeus menee niin, että talon omistavat suurimmaksi osaksi ulkohelsinkiläiset, mutta taloa käyttävät suurimmaksi osaksi helsinkiläiset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Elmo Allén kirjoitti 1.9.2011 kello 22:53

    Yksi vastaus niukkuuden säätelyyn: soitetaan enemmän nykymusiikkia. Sitten jää enemmän tilaa meille, jotka mielellämme kuuntelemme sitäkin. 😀

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Artturi B kirjoitti 1.9.2011 kello 23:25

    Osmo: Tosi hienoa kuulla, että konserttisali on onnistunut!

    En tiedä paljonkaan koripallosta, mutta sen on oltava todella hieno urheilulaji, kun tämä kannatti vaihtaa koripallo-otteluun.

    hihihihihi… tai sit se on vaan valmis maksaan ihan jonkun verran sopivan signaalin lähettämisestä kannattajille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Daniel Federley kirjoitti 1.9.2011 kello 23:38

    Klassinen musa nyt vaan ei kaikkia nappaa ja se on ihan okei. Mielestäni oli rohkea veto Arhinmäeltä mennä reilusti sinne, mikä itseä kiinnostaa eikä pönöttää pakosta Musiikkitalossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Tuomas S. kirjoitti 2.9.2011 kello 0:38

    Everest the Neverest:

    Filandia-talon akustiset viat ovat tiedossa (reiät katossa, kalusteet, orkesterin lattia). Finlandia-talon akustiikka olisi aivan hyvin voitu pienellä vaivalla ja rahalla korjata.

    Olisit sanonu aikasemmin! Voi hitsi. Turhaan rakennettiin sekin talo.

    Helsingin musiikkitalo on vain 1/4 Helsingin. Valtio ja Yleisradio on maksanut ja maksaa loput viulut – ylläpitokustannusviulut maksetaan samassa suhteessa.

    ellen nyt ihan väärin muista, niin pääkäyttäjät ovat Sibelius-Akatemia, RSO ja HKO. edustukset menee hallintayhtiöissä tasan. Prosessia aika läheltä katsoneena mua jäi ihan kiinnostamaan, että minne nyt hävisi 25% musiikkitalosta?

    Daniel Fedreley:

    Klassinen musa nyt vaan ei kaikkia nappaa ja se on ihan okei. Mielestäni oli rohkea veto Arhinmäeltä mennä reilusti sinne, mikä itseä kiinnostaa eikä pönöttää pakosta Musiikkitalossa.

    Joku sitä mietti että tilanne olisi sama jos suomessa vihittäisiin käyttöön olympiastadion ja urheiluministeri olisi varsovassa kuuntelemassa suomalaista nykymusiikkia. Urheiluväkeä saattaisi syystä hiukan harmittaa. Ko. kinkerit on kulttuuriministerille työtä, eikä varsinkaan lasienkilistelyä vaan viisituntinen konsertti. Mutta kukin tyylillään. Viestihän se tämäkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. kse kirjoitti 2.9.2011 kello 3:26

    OS:

    …kun hyvillä kuulokkeilla musiikki kuuluu levyltä parempana…

    No, Finlandialadon akustiikka on toki jostain sieltä minne aurinko ei välttämättä kovinkaan usein paista. On kuitenkin aika rohkeaa väittää, etteikö mikä tahansa live-esitys olisi parempi kuin normaaleilla – olkoon kuinka high-end hifiä – kuulokkeilla kuunneltu toisinto. Stereokuulokkeet näet tappavat tilailluusion totaalisesti ja edes vähänkin kelvollisilla vähänkin järkevästi sijoitetuilla kaiuttimilla saavutetaan helposti merkittävästi parempi äänentoisto.

    Ainoastaan kuulokejärjestelmissä, joissa pystytään huomioimaan “ylävartalon siirtofunktio” (eli siis se, että oikea ja vasen korva kuulevat molemmat kanavat, mutta eroina on aikaeron lisäksi etupäässä olkapäiden, pään ja korvalehtien aiheuttama vaimennus) voidaan päästä edes 2-kanavaisen stereojärjestelmän tasolle. Dolbylabs on itse kehitellyt jotain tällaista, mutta kommentien perusteella tulokset eivät ole kuulema lisähinnan arvoisia.

    Joku pikkuputiikki tekee myös vastaavia järjestelmiä hieman eri vaatimistasolle – edes kultakorvaiset kuulijat eivät juttujen mukaan ole pystyneet erottamaan ko. järjestelmän stereokuulokkeisiin syöttämää signaalia hifilaatuisesta 7.1 -järjestelmästä. Haittapuolena on se, että ko. firman nämä temput tekevä kuuloke-esivahvistin maksaa luokkaa tuhansia euroja.

    Sitten voitaisiin toki puhua myös siitä, miten levy-yhtiöt nykyään raiskaavat CD-levyjen toiston laadun – ei pelkästään nuorison jumpsuti-jumpsuti -mökässä vaan yhäuseammin ihan oikean musiikinkin puolella… mutta olkoon nyt sitten… kivahan sitä on maksaa tekijänoikeuksien suojiin piiloutuvalle viihdeteollisuusmafialle parikymppiä mukamas hyvästä levystä, joka on kuitenkin kompressoitu paskaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. kse kirjoitti 2.9.2011 kello 3:45

    Jarkko Tontti:

    Sen sijaan ne sadat muusikot, ehkä olit heitä äsken kuulemassa, ja muut taiteentekijät joiden toimeentuloa ja koko kulttuurin perustaa vihreiden politiikka on rapauttanut eivät kiitä.

    Jarkko – toi alkaa olemaan jo aika väsynyttä. Ei kellekään ole ollut aikoihin epäselvää, että nykyinen tekijänoikeusmafia edustaa käytännössä vain ja ainoastaan suurten viihdefirmojen taloudellisia etuja. Jotenkin niinkuin yllättäin tekijänoikeuksien kestoa ollaan aina juuri silloin jatkamassa kun Mikki Hiiri, Rollarit tai Beatless olisivat vapautumassa.

    Pornointa tässä asiassa on se, että kaikkein pahiten mafian alistamat ja riistämät ihmiset – so. taiteilijat itse – ovat eturintamassa vaatimassa oman maaorjuutensa jatkoa ja omien feodaaliruhtinaittensa vallan pyhittämistä. Helpointa olisi toki väittää, että näillä viihdeteollisuusfasistien maaorjilla ei lanttu välttämättä leikaisi ihan normitasolla, mutta ehkä kysymys on monimutkaisempi.

    Toisaalta voidaan toki esittää kysymys, että miksi viihdeteollisuuden voittojen pitäisi kasvaa eksponentiaalisesti? Käytännössähän viihteen tuottaminen on jatkuvasti tehostunut ja halventunut sekä ennen kaikkea jakelu on tullut käytännössä ilmaiseksi. Viihdefasistimafian pöyristyttävät vaatimukset ovatkin vähän samaa tasoa kuin jos paperitehtaat vaatisivat ultramoderneilla paperikoneilla tuotetusta painopaperista saman hinnan kuin keskiajan käsintehdystä paperista maksettiin ja jos kirjapainot haluaisivat saman hinnan kuin keskiajan kirjankopioijamunkki kustansi.

    Moneenkohan kirjaan keskiverolla suomalaisperheellä tällöin olisi varaa – ehkä yhteen (siis jos 20 vuotta säästäisi)?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Henri Weijo kirjoitti 2.9.2011 kello 8:46

    Näin synnyiltäni lahtelaisena on hieman happamana todettava että ihmeen helposti Suomessa ja ennenkaikkea Helsingissä on unohtunut Sibeliustalon olemassaolo. Sibeliustalo on kuitenkin viimeiset kymmenen vuotta saanut nauttia maailmalla kovaakin arvostusta nimenomaan akustiikkansa puolesta yhtenä maailman parhaimpana konserttitaloina. Onkin vähän hassua ollut lukea lehdistä kuinka Musiikkitalon myötä “viimein Suomeen saadaan riittävät puitteet konserteille.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Mika M. kirjoitti 2.9.2011 kello 8:53

    Hauska kuulla, että talossa voi kokea noin hienoja elämyksiä! Nyt varmaan lippujen hinnat voidaan nostaa vastaamaan kustannuksia niinkuin niissä vähemmän hienoissa populaalikulttuurin riennoissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Marko V kirjoitti 2.9.2011 kello 9:20

    Kuten kse tuolla jo kirjoittaa niin kuulokkeet tappavat tilailluusion. Suomesta löytyy huomattavan paljon osaamista hyvien kaiuttimien suunnitteluun ja valmistamiseen. Itseltäni löytyy kotoa Genelecin ja Gradientin valmistamat kaiuttimet. Varsinkin jälkimmäisten sointi on jotain, mikä pitää vain kokea. Sen kun yhdistää laadukkaaseen musiikki DVD:n ja lasilliseen punaviiniä, on akut ladattu seuraavaa päivää varten.

    Julkisten tilojen äänimaailma on järjestään ollut pettymys häiriöäänien/akustiikan takia. Helsingin musiikkitalo pitää kyllä käydä kuuntelemassa, jos kerran niin hyvä on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. tpyyluoma kirjoitti 2.9.2011 kello 10:24

    kse, 3D äänestä on ihan jänniä kehitelmiä, http://www.princeton.edu/3D3A/index.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Jari Huhtala kirjoitti 2.9.2011 kello 10:28

    Olisi hienoa, jos uusi musiikkitalo uusisi myös ohjelmistopolitiikan. Avajaiset ainakaan eivät lupaa hyvää. Finlandia? Voi jumalauta sentään. Olisi Sibeliuksella ollut paljon parempaakin. Luvassa lienee jatkossakin tuttua brahms- ja beethoven-pöhötystä, siis yleisön kosiskelua, kassavirran edessä pokkurointia. Ohjelmiston pitäisi painottua meidän aikamme musiikkiin, nykysäveltäjiin ja uusiin tilausteoksiin. Vanhat pierut olisivat sitten tilkkeenä siellä jossain ohjelmalokosessa. Toinen huomattava seikka on se, että närää on jo nyt herättänyt kovin elitistiset avajaiset. Olikohan Nalle Wahlroos paikalla kilistelemässä? Tällainen on omiaan vieraannuttamaan kansalaisia. Sanoipa joku paremman väen edustaja hesarissa, ettei musiikkitalon konsertteihin olisi oikein suotavaa tulla farkuissa. Sillä lailla. Musiikkihan onkin siellä muun oleellisemman ohessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. JTS kirjoitti 2.9.2011 kello 11:24

    Muusikoiden tuloista ja piratismista keskutellessani näen aina mielessäni kuvan Michael Jacksonin omasta NeverNeverland huvipuistosta ja Paul McCartneyn tilukset Skotlannissa.

    Jos piraattlevyjä myydään kannattavasti viidellä eurolla, tuskinpa se extra 20 euroa ihan muusikollekaan menee.

    Piratismi, mp3 ja netti pelastivat musiikin levy-yhtöiltä ja maksetuilta soittolistoilta. Muusikot viitivät taas heittää keikkoja livenä kuulijoille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Tuomas S. kirjoitti 2.9.2011 kello 11:28

    Jari, avajaisissa soitetaan sibeliukselta myös Tapiola. Se on musiikillisesti ehkä haastavinta sibeliusta. Lisäksi siellä on myös Stravinskin Kevätuhri, joten ihan kevyestä iltapäiväklassisest ei ollut kysymys.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. OP kirjoitti 2.9.2011 kello 11:42

    kse kirjoitti: “Jarkko – toi alkaa olemaan jo aika väsynyttä. Ei kellekään ole ollut aikoihin epäselvää, että nykyinen tekijänoikeusmafia edustaa käytännössä vain ja ainoastaan suurten viihdefirmojen taloudellisia etuja. ”

    Kovia väitteitä, joten – kuten täällä näyttää olevan usein tapana vaatia – todisteet tiskiin!

    Oletko koskaan kysynyt esimerkiksi jonkin paljon radiosoittoa saaneen bändin biisintekijältä tuosta hänen oletetusti kokemastaan tekijänoikeusmafian sorrosta, vai onko hän myös mielestäsi osa viihdefasistimafiaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. AM kirjoitti 2.9.2011 kello 11:52

    “Nyt varmaan lippujen hinnat voidaan nostaa vastaamaan kustannuksia niinkuin niissä vähemmän hienoissa populaalikulttuurin riennoissa.”

    Nimenomaan lippujen hinnat täytyisi pitää sillä tasolla, että tavallisellakin kansalla on varaa käydä konserteissa.

    Mielestäni on kummallista, että monesti samoissakin puheenvuoroissa syytetään klassista musiikkia “elitismistä” ja sitten vaaditaan lippujen hintoja ylös – jotta varmasti tulevaisuudessakaan tähän “eliittiin” ei pääsisi uusia ihmisiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Jasso kirjoitti 2.9.2011 kello 13:08

    Evert The NeveRest:

    “Filandia-talon akustiset viat ovat tiedossa (reiät katossa, kalusteet, orkesterin lattia). Finlandia-talon akustiikka olisi aivan hyvin voitu pienellä vaivalla ja rahalla korjata.”

    Jotta saataisiin jotain viitettä mitä tuo “pieni vaiva” olisi tarkoittanut niin lainaan tähän lauseen erään huomattavan suomalaisen akustiikkasuunnitteluyrityksen johtavalta akustiikkakonsultilta: “Minun ehdotukseni Finlandia-talon korjauksesta hylättiin, koska suunnitelmiin sisältyi dynamiittia ja Bobcat.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Markku kirjoitti 2.9.2011 kello 13:19

    OS: “Konserttilipuista tulee olemaan pulaa… Joudutaan päättämään, miten niukkuutta jaetaan, Jonottomalla, eliittiä suosien vai hinnalla tai jollain näiden yhdistelmällä.”

    Tästä asiasta voisi tehdä tutkimuksen. Oletettavasti Helsingin hulppean musiikkitalon todennäköisin käyttäjä on pääkaupunkiseudulla asuva, varttunut ja eliittiin tai ylempään keskiluokkaan kuuluva hifistelijä, joka hankkii yhteiskunnan subventoimat tikettinsä netistä eikä jonottamalla. Niukkuutta jaetaan siis alueellisesti ja sosiaaliryhmittäin eriarvoisesti.

    Onneksi ohjelmistoon tulevat viihde- ja rock-konsertit tuovat yleisöön vähän säätykiertoa. Jos konsertit välitettäisiin Yleisradion kautta, siitä hyötyisivät syvemmätkin kansankerrokset radioidensa äärellä. Huippuakustiikalla ei ole heille kovinkaan suurta merkitystä. Eihän heillä ole toimivia sosiaali- ja terveyspalvelujakaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Mika M. kirjoitti 2.9.2011 kello 13:56

    “Nimenomaan lippujen hinnat täytyisi pitää sillä tasolla, että tavallisellakin kansalla on varaa käydä konserteissa.”

    Jos halutaan, että pienituloisillakin on mahdollisuus käyttää näitä palveluita, niin annettakoon heille sitten suoraan rahaa tätä tarkoitusta varten. Voivat sitten miettiä, että käyttäisivätkö he rahat mieluummin kovatasoiseen Blu-ray-laitteeseen tehostettuine kaiuttimineen vai kävisikö niillä rahoilla mielummin esim. Milanon oopperassa. Muutama tonni vuodessa kai riittäisi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Veli-Markus Tapio kirjoitti 2.9.2011 kello 14:04

    “Oletko koskaan kysynyt esimerkiksi jonkin paljon radiosoittoa saaneen bändin biisintekijältä tuosta hänen oletetusti kokemastaan tekijänoikeusmafian sorrosta, vai onko hän myös mielestäsi osa viihdefasistimafiaa?”

    Juuri näin. Olen itse toiminut koko ikäni klassien musiikin alalla. Levytyksiä on vajaat kolmekymmentä – sekä omia että muiden hommissa – useissa eri Euroopan maissa. Jokaisesta levytyksestä olen saanut rahaa levy-yhtiöltä, ja jokaisessa näistä produktioista levy-yhtiö on ottanut taloudellisen riskin.

    Ilman levy-yhtiöitä urani ei olisi ollut mahdollinen. Ei minulla ole ollut aikaa eikä kykyä luoda itselleni maailmalaajuista jakeluverkkoa. On yleisen tehokkuuden näkökulmasta järkevää, etä soittajat soittavat ja liikealan ammattilaiset hoitavat myynnit. Tähän tarvitaan levy-yhtiöitä.

    Musiikin jakaminen internetin kautta on toki teknisesti mahdollista ja ajatuksena kaunis. Valitettavasti kukaan ei ole vielä keksinyt hyvää ratkaisua siihen, mistä se raha tällöin tulee. Harrastustoiminta on asia erikseen.

    Levy-yhtiöiden syyttäminen musiikin kurjistamisesta on osa rock-mytologiaa ja amatöörien keskuudessa yleistä. Ammattilaiset eivät kuitenkaan soita pelkästä soittamisen ilosta. Työssä on oltava jokin ansaintalogiikka.

    On muistettava, että tekijänoikeudesta ei suoraan voida johtaa tiettyä hyvää tai huonoa jakelutapaa. Koko laki sisältää hyvin vähän pakottavaa oikeutta. Lähes kaikesta voidaan sopia toisin. Mikään ei estä oikeudenhaltijaa tekemästä oikeuden kokonaisluovutusta tai esim. yksityisen kopioinnin sallimista. Mikään ei pakota tekijää luovuttamaan oikeuksiensa hallinnointia Teostolle. Allalla on monia markkinavääristymiä, joiden taustalla ovat muut syyt kuin lain nykyinen sanamuoto – jota luonnollisesti on syytä pohtia kriittisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Timo kirjoitti 2.9.2011 kello 14:18

    Arhinmäki oli rehellinen itselleen. Sama ominaisuus jota olen aina arvostanut Odessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. tpyyluoma kirjoitti 2.9.2011 kello 15:27

    Veli-Markus Tapio:

    On muistettava, että tekijänoikeudesta ei suoraan voida johtaa tiettyä hyvää tai huonoa jakelutapaa. Koko laki sisältää hyvin vähän pakottavaa oikeutta. Lähes kaikesta voidaan sopia toisin.

    Olettaen että sopijaosapuolilla on lakimiehet.

    Tekijänoikeuslaki on ennen säännellyt lähinnä yritysten ja ammattilaisten välistä toimintaa. Nyt siitä on tullut kuluttajalainsäädäntöä, tuo asettaa laille aivan erillaisia vaatimuksia. Tämä on yksi ongelmien lähde.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Vesa Laine kirjoitti 2.9.2011 kello 16:06

    Danielille: Tótesit, että “klassinen musiikki ei kaikkia nappaa…” Se on totta, eikä siinä mitään, ei tarvitse napata. On kuitenkin vaikea ihan hiljaa seurata vierästä, kun kasvava joukko ihmisiä ylpeilee kansanomaisuudellaan ja mm. sillä, ettei ymmärrä esim. klassista musiikkia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. AM kirjoitti 2.9.2011 kello 16:09

    “Jos halutaan, että pienituloisillakin on mahdollisuus käyttää näitä palveluita, niin annettakoon heille sitten suoraan rahaa tätä tarkoitusta varten. Voivat sitten miettiä, että käyttäisivätkö he rahat mieluummin kovatasoiseen Blu-ray-laitteeseen tehostettuine kaiuttimineen vai kävisikö niillä rahoilla mielummin esim. Milanon oopperassa. Muutama tonni vuodessa kai riittäisi?”

    Ja tätä linjaa sitten sovellettaisiin myös muihin julkisiin palveluihin? Ei se terveyskeskuskaan nimittäin maksujensa varassa toimi.

    Sitä minä vain ihmettelen, mikä se mystinen eliitti on, jota nykyään niin kovin vihataan. Se nyt ainakin on käynyt selväksi, että kulttuuripalveluiden suuri(n?) käyttäyttäjäryhmä, akateemisesti koulutetut naiset, ei kuulu siihen kansaan, jonka etuja kovin kärkkäästi ajetaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Markku kirjoitti 2.9.2011 kello 16:24

    Jari Huhtala: “Ohjelmiston pitäisi painottua meidän aikamme musiikkiin, nykysäveltäjiin ja uusiin tilausteoksiin. Vanhat pierut olisivat sitten tilkkeenä siellä jossain ohjelmalokosessa.”

    Takaisiko tämä sen, että talo täyttyisi vähemmän elitistisestä kuulijajoukosta? Enpä usko. Voisi pahimmillaan käydä niinkin, että siellä istuisi sen jälkeen musiikin pieni “tiedostava etujoukko” ja heidän lisukkeenaan kausikortteja ostaneet firmojen pomot bisnesvieraineen. Jälkimmäiset lähinnä asujaan esittelemässä ja väliaikatarjoilujen vuoksi.

    Uusi pieru haisee monen mielestä monesti vielä pahemmalta kuin vanha pieru. Uudet tilausteokset vahvistavat kyllä lyhyellä tähtäimellä nykysäveltäjien kassavirtaa, mutta pidemmällä aikavälillä uuden musiikin tyhjentämät takapenkkirivit eivät ole heidänkään kannaltaan eduksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Mikko H kirjoitti 2.9.2011 kello 16:34

    Jari Huhtala

    Toinen huomattava seikka on se, että närää on jo nyt herättänyt kovin elitistiset avajaiset.

    Mikä niissä nyt sitten oli niin kamalan elitististä? Kutsuvierastilaisuus, johon oli kutsuttu talon rakentamisen kanssa tekemisissä olleita ihmisiä tai ainakin instituutioiden edustajia (paitsi Helsingin kulttuurilautakunta oli vissiin unohdettu epähuomiossa). Eikö tämä nyt ole ihan normaali juhlatilaisuus rakennushankkeen päätteeksi? Sama konsertti oli tarjolla suurelle yleisölle eilen ja tänään. Sali on tietysti rajallisen kokoinen, joten ihan koko kansaa sinne ei saa mahtumaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Jussi kirjoitti 2.9.2011 kello 16:45

    Petteri Järvinen: kuuntelen jos hankit minulle laitteet? Et ilmeisesti arvosta juurinkaan live-esiintymisiä, et yhteisöllistä toimintaa.
    Kaiken voi hoitaa kotona, omilla laitteilla. Yksin.

    Mutta meitä on toisenlaisiakin ihmisiä. Joille konsertti on hauska ilta ystävien seurassa musiikin parissa ja tapahtumana mennä ja osallistua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Juanito kirjoitti 2.9.2011 kello 17:16

    Helsinkilais eliitilla on rahaa kunnon musiikkielamykseen. Savossa tyydytaan CD:hin, laittomiin ja ilman tekijanoikeuksia, kuuluu ja tuntuu paremmalta kun ei ole muuta mahdollisuutta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Antti Panula kirjoitti 2.9.2011 kello 17:19

    Varmasti oli kiva käydä paikan päällä.

    Mutta entäs nettikatsojat ja -kuuntelijat? Tavalliseen tapaansa YLE ei ollut huomioinut heitä, vaan kaista loppui kesken kättelyssä.

    5-10 sekunnin välein pätkäisi poikki ja sitten taas jossain kohtaa “kurottiin” vähän kiinni.

    Eilen oli muuten sama homma, mutta telkkarin puolella kun maikkarilla oli 30-vuotisbileet uutisissa. Ensimmäiset 10 minuuttia jäi näkemättä ja muutenkin koko hoito oli kuin juosten kustu. Välillä jäi jopa mainokset näkemättä, tuli vain mustaa ruutua…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Viherinssi kirjoitti 2.9.2011 kello 17:21

    Koko laki sisältää hyvin vähän pakottavaa oikeutta. Lähes kaikesta voidaan sopia toisin.

    Kenen kanssa kuka on tehnyt minkä sopimuksen, kun joudun tyhjää CD-levyä ostaessani maksamaan hyvitysmaksua? Olenko minä sopimusosapuoli?

    Ja mistä tulevat suoja-ajat? Ovatko nekin kahden henkilön (luonnollisen tahi oikeussellaisen) välisiä sopimuksia vai lainsäädäntöä?

    Ymmärtääkseni tekijänoikeuksia kohtaan osoitettu jotenkin asiallinen kritiikki on kohdistunut nimenomaan näihin kahteen asiaan. Asiaton kritiikki on tietysti kohdistunut ihan mihin sattuu.

    Mikään ei pakota tekijää luovuttamaan oikeuksiensa hallinnointia Teostolle. Allalla on monia markkinavääristymiä, joiden taustalla ovat muut syyt kuin lain nykyinen sanamuoto – jota luonnollisesti on syytä pohtia kriittisesti.

    Yksi näistä markkinavääristymistä lienee Opetusministeriön Teosto ry:lle myöntämä asiallinen veronkanto-oikeus. Tämä tekee kilpailevan putiikin perustamisen vähän hankalaksi, kun yhdelle toimijalle on annettu varma rahoitus omaan edunvalvontaansa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Antti Panula kirjoitti 2.9.2011 kello 17:30

    Muista myös Osmo, että kun puhut eliitistä, niin puhut samalla myös itsestäsi.

    Ei kai ole ihan oikein aina irrottautua siitä eliitistä käymällä parhailla paikoilla ja sitten raportoida, ja pohtia kuka ne kausikortit oikein lunastaa.

    Todennäköisesti saisit sen kortin jos niitä on niukasti jaossa. Muille tulee ei-oota helposti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Jari Huhtala kirjoitti 2.9.2011 kello 18:26

    Markku: “Takaisiko tämä sen, että talo täyttyisi vähemmän elitistisestä kuulijajoukosta? Enpä usko. Voisi pahimmillaan käydä niinkin, että siellä istuisi sen jälkeen musiikin pieni “tiedostava etujoukko””

    Eihän se näin mene. Jengi vaan on tottunut kuuntelemaan vanhaa klassista, kun on totutettu. Jos aloitetaan terhakka modernisaatio, se alkaa kyllä kiinnostaa. Moderni maalaustaide on ihan eri asetelmissa kuin moderni sinfoniamusiikki juuri siitä syystä, että sitä tarjotaan enemmän.
    Mutta eipä mitään: Kuunnelkoot brahmsiaan ja hörppikööt kuohariaan, minä pysyn himassa. Siellä on uutta musaa plattoina ihan riittävästi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Nähty on kirjoitti 2.9.2011 kello 18:31

    Odotan, että pääsen itsekin maistelemaan musiikkia tässä monen todella hyväksi arvioimassa akustiikassa.

    Mitä tulee Finlandiatalon akustiikkaan, niin se oli susi syntyessään, ja sille on tehty kaikki mitä on voitu. Viimeksi siihen asennettiin sähköakustiikka, joka on vihon viimeinen keino, kun muuta ei enää voida. Eikä sekään paljoa petrannut.

    On hienoa, että Suomessa on nyt olemassa suuri ja hyvä-ääninen konserttitila. Uskon, että se inspiroi omia muusikoitamme ja tuo kuultavaksi uusia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Ari T kirjoitti 2.9.2011 kello 18:57

    Kiinnostaisipa tietää vuoden päästä minkä tuloluokan edustajia asiakkaat ovat olleet (jakauma).

    Kyllä on veronmaksajien rahoilla hyvä poliitikkojen rakennella musiikkisaleja ja kilistellä shamppanjaa.

    Ei sillä, kuuntelen klassista musiikkia, mutta olen aina pitänyt kulttuuritukia tulonsiirtona köyhiltä rikkaille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Mika kirjoitti 2.9.2011 kello 20:05

    “Muusikoiden tuloista ja piratismista keskutellessani näen aina mielessäni kuvan Michael Jacksonin omasta NeverNeverland huvipuistosta ja Paul McCartneyn tilukset Skotlannissa.”

    Niin aika moni muukin näkee. Sen verran tehokasta piraattien propaganda on ollut. Minä taas näen piraattien apologioita kuunnellessani luvun 22.000. Se on muusikoiden keskipalkka Suomessa. Ilman pääasiallisen tulonsa opetustyöstä kunnallisissa musiikkioppilaitoksessa saavia muusikoita luku olisi vielä paljon pienempi.

    Mutta onhan se selvää, että lievästi peruspäivärahaa enemmän tienaavan musiikintekijän on kustannettava tanssimusa itseään tuplasti ja triplasti rikkaammille keskituloisille. Katos kun Michael Jackson ja Paul McCartney.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Tuomas S. kirjoitti 2.9.2011 kello 20:15

    OS: “Konserttilipuista tulee olemaan pulaa… Joudutaan päättämään, miten niukkuutta jaetaan, Jonottomalla, eliittiä suosien vai hinnalla tai jollain näiden yhdistelmällä.”

    Tästä asiasta voisi tehdä tutkimuksen. Oletettavasti Helsingin hulppean musiikkitalon todennäköisin käyttäjä on pääkaupunkiseudulla asuva, varttunut ja eliittiin tai ylempään keskiluokkaan kuuluva hifistelijä, joka hankkii yhteiskunnan subventoimat tikettinsä netistä eikä jonottamalla. Niukkuutta jaetaan siis alueellisesti ja sosiaaliryhmittäin eriarvoisesti.

    Ode ja Markku, mikä ihmeen eliitti? Jos musiikkitalon isossa salissa on vajaat 2000 paikkaa ja konsertteja on HKO:lla, RSO:lla Siballa ja muilla yhteensä keskimäärin reilu neljä viikossa, niin ihmettelen että mistä Suomeen löytyy niin paljon sitä kuuluisaa eliittiä? Että viikottain melkein 12 000 eliittiin kuuluvaa ihmistä kävisi konserteissa?

    Jos nyt miettii ihan wikipedia- määritelmää eliitistä, niin siihen ei kuulu se että eliittiä on jotenkin suunnattoman paljon. Jotenkin tuntuu siltä, että keskiluokan on tässä arhinmäkeläis-perussuomalaisessa diskurssissa korvannut eliitti.

    Saman nyt voi tietysti todeta käymällä vaikka konsertissa. Ei siellä aulassa väliajalla käy Kivekäs, Walden, Wihuri, Helleberg, Rosenlew eikä Frenckell. Siellä on ne kirjastontädit, ylemmät toimihenkilöt, kulttuuriammattilaiset ja musiikkin ystävät, opiskelijat ja vaikka ketkä.

    Huolestuttavaa on tosiaan jos jo Odenkin kielenkäyttöön alkaa luikertamaan tämä epämääräinen ‘eliitti’.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Evert The NeveRest kirjoitti 2.9.2011 kello 21:14

    ■Tuomas S. kirjoitti 2.9.2011 kello 0:38

    “ellen nyt ihan väärin muista, niin pääkäyttäjät ovat Sibelius-Akatemia, RSO ja HKO. edustukset menee hallintayhtiöissä tasan. Prosessia aika läheltä katsoneena mua jäi ihan kiinnostamaan, että minne nyt hävisi 25% musiikkitalosta?”

    Helsingin Musiikkitalon omistajat ovat Suomen
    valtio/Senaatti-kiinteistöt (48 %), Helsingin kaupunki (26 %)ja Yleisradio Oy (26 %).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Pekka Taipale kirjoitti 3.9.2011 kello 0:56

    Mika:
    >Minä taas näen piraattien apologioita
    >kuunnellessani luvun 22.000. Se on muusikoiden
    >keskipalkka Suomessa.

    Ja “piraatteja” jahtaamalla se palkka ei nouse yhtään, koska koko teollisuuden toimintamalli on voimakkaasti varallisuutta keskittävä.

    Muusikot ovat tätä nykyä lottoajia: todella monet pyrkivät pinnalle, muutama harva saa jättipotin. Suurin osa kituuttaa.

    Tasaisempi tulonjako, joka antaisi kohtuullisen leivän useammalle muusikolle, syntyisi siitä, että muusikot saavat rahansa livesoittamisesta, eivät levybisneslottoon osallistumisesta.

    nimim. Gramexin jäseneksi pallo jalkaan jäänyt

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Johannes kirjoitti 3.9.2011 kello 11:24

    Piratismista: Käyn ahkerasti kirjastossa ja keikoilla sekä elokuvissa eli maksan kuukausittain tuloja taiteentekijöille pääsylippujen muodossa. Ostan myös elokuvia, kirjoja sekä cd-levyjä, mutta vain 1-3 tuotetta kuukaudessa, koska olen tippunut pysyvästi perustulon varaan. Vielä töissä ollessa tein hankintoja useammin.

    Käytän lisäksi vertaisverkkoja eli haen sieltä toisinaan sekä musiikkia, elokuvia että kirjoja.

    Huom. En ostaisi kuitenkaan ainuttakaan hakemaani teosta, koska minulla ei olisi siihen kuitenkaan varaa.

    Tämä oleellinen seikka unohtuu useimmista keskusteluista. Osa piratismista aiheuttaa tulojen menetyksiä, mutta osa ei, koska kaikkia vertaisverkoista haetuista tuotteista ei ostettaisi kuitenkaan. Ihmisten varallisuus on rajallista.

    Vertaisverkko toimii minulle siten kirjastona, jonka valikoima on maakuntakirjastoa monta kertaluokkaa laajempi.

    Esim. James Burken Connections-sarjoja ei löydy, mutta vertaisverkoista löytyy. Houkutus on yksinkertaisesti liian suuri kun vaihtoehdot ovat joko jättää sarja näkemättä tai maksaa siitä ulkolaiselle nettikaupalle, mutta jättää rahavarojen rajallisuuden vuoksi 3-5 elokuvaa & keikkaa väliin.

    Ymmärtääkseni muiden kuin musiikkiteollisuuden tilaamissa tutkimuksissa on todettu useaan kertaan sama asia. Ahkerimmat piraatit ovat myös ahkerimpia taiteen kuluttajia. He käyvät keskivertoa useammin keikoilla/konserteissa sekä ostavat keskivertoa useammin musiikkia ja elokuvia. Heidänkin rahavaransa ovat rajalliset, joten vertaisverkkojen kautta jaettuja tuotteita ei voi laske yksi yhteen menetetyksi tuloksi.

    On silti aiheellista kysyä onko siltikään oikein varastaa. Mutta toisaalta on täysin järjetöntä taistella teknistä edistymistä vastaan pitäytymällä pelkästään vanhentuneeseen ansaintalogiikkaan & jakelutapaan. Kun vertaisverkosta saa ilman kiinnijäämisen riskiä saman tuotteen nopeammin ja vaivattomammin kuin laillisesti netistä ostamalla tahi kaupasta/kirjastosta hakemalla, niin on selvää, että ihmiset käyttävät sitä oli se lakiteknisesti tahi moraalisesti kuinka väärin tahansa. Musiikin puolella esim. Spotify on oiva esimerkki oikeansuuntaisesta kehityksestä.

    Uskon, että kaikki digisoitavissa olevat kulttuurimme tuotteet siirtyvät pikkuhiljaa nettiavaruuteen, josta asiakkaat voivat lainata/ostaa niitä jonkinlaista korvausta vastaan omille päätteilleen. Hifistelijät & elävästä musiikista tykkäävät yms. ylläpitänevät silti edelleen jonkinmuotoista vanhaa jakelutapaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Kimmo kirjoitti 3.9.2011 kello 11:59

    Kansanedustaja on kansan edustaja tässäkin asiassa. Ei meidän äänestäjien tarvitse joka paikkaan ängetä, tätä varten olemme äänestäneet itsellemme edustajat. Tulee paljon halvemmaksi ja säästetään samalla luontoa, kun Osmo käy meidän kaikkien puolesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Jaakko Kuusisto kirjoitti 3.9.2011 kello 12:45

    Jos nyt joku vielä on siinä harhaluulossa että Finlandia-talon akustiikka olisi jotenkin voitu korjata sellaiseksi että akustinen musiikki toimii siellä, niin herätys! Salin toimimattomuus ei johdu mistään pintamateriaaleista tai muista yksityiskohdista, vaan siitä että koko huoneen perusmuoto on akustisesti mahdoton. Maailmassa ei ole yhtään tuon muotoista viuhkamallista salia joka toimisi hyvin. Akustiikan asiantuntijat kyllä kertoivat tämän Aallolle, ja sitten he saivatkin potkut. Finlandia-talon akustiikkaan ei tepsi muu kuin salin repiminen alas ja kokonaan uuden rakentaminen tilalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Mika M. kirjoitti 3.9.2011 kello 13:24

    AM kirjoitti:
    “Ja tätä linjaa sitten sovellettaisiin myös muihin julkisiin palveluihin? Ei se terveyskeskuskaan nimittäin maksujensa varassa toimi.”

    Aletaan pikku hiljaa päästä asian ytimeen: onko uuden muusiikkitalon palvelut todellakin sitä toimintaa, jotka kuuluvat subventoitujen julkisten palveluiden piiriin, ja millä ihmeen perusteilla? Ja vielä näinä aikoina? Mielestäni niitä ei ainakaan voi verrata esimerkiksi terveydenhuoltoon, joukkoliikenteeseen, peruskoulutukseen tai liikuntaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Viherinssi kirjoitti 3.9.2011 kello 14:09

    Jengi vaan on tottunut kuuntelemaan vanhaa klassista, kun on totutettu. Jos aloitetaan terhakka modernisaatio, se alkaa kyllä kiinnostaa. Moderni maalaustaide on ihan eri asetelmissa kuin moderni sinfoniamusiikki juuri siitä syystä, että sitä tarjotaan enemmän.

    Jos sallit, olen vahvasti eri mieltä. Se ei ole ihan sattumaa, että musiikki on tonaalista. Tonaalisuuden tyyppi (12-, 5-, 17- säveljärjestelmä tai jokin muu) on enemmän tuurista kiinni. Sekin on osin sattumaa, minkälaisia moodeja käytetään, ja mitä affekteja niihin liitetään. Kuitenkin kaiken pohjalla olevat intervallit tulevat suoraan pienten kokonaislukujen taajuussuhteista, ja ne näkyvät myös muiden maailmankolkkien musiikillisessa perinteessä.

    Sen sijaan uudemman taidemusiikin muodot ovat usein tietoisesti toisin konstruoituja. Tulee atonalisuus sitten sarjallisuutena, aleatorisuutena tai vaikka hurjempien mikrointervallien muodossa, se on aika kaukana meitä ympäröivän musiikin tutusta tonaalisuudesta.

    En yritä tällä sanoa sitä, että uusi musiikki olisi huonoa, tai että nykysäveltäjät olisivat jotenkin degenerantteja verrattuna edeltäjiinsä. Väittäisin jopa, että koskaan aikaisemmin säveltäjät eivät ole olleet yhtä koulutettuja ja tiedollisesti osaavia kuin nykyään. Nykysäveltäjien toiminta kuitenkin perustuu hyvin pitkälti siihen, että he tuntevat aikaisempaa musiikkia, viittaavat siihen ja rikkovat sen rajoja.

    Tämä tekee nykymusiikista kyllä alaa tuntevalle kiehtovaa, mutta satunnaiselle ohikulkijalle se on useimmiten kovin vierasta. On aika vaikea kuvitella, että suuri yleisö hyppäisi sankoin joukoin kuuntelemaan Stockhausenia tai ehkä edes Saariahoa. Jos halutaan tarjota suuremmille joukoille “taidemusiikkia” korvaansopivalla tavalla, niin sitten lienee fiksumpaa aloittaa jostain lähempänä tuttua olevasta.

    Niitä yhteisiä juuria populaarimusiikilla (joka toivoisi tulevansa taiteeksi luokitelluksi) ja taidemusiikilla (joka toivoisi tulevansa populaariksi) kuitenkin löytyy juuri siitä vanhemmasta klassisesta. Ja vaikka poppareille on kiva irviä I-IV-V-I:stä, niin se juontaa juurensa renessanssin kontrapunktisatsista. (Ja siitä aiheesta MuT V-M Tapio osaa varmasti kertoa paljon lisää.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Ville kirjoitti 3.9.2011 kello 18:15

    Jaakko Kuusisto: “Akustiikan asiantuntijat kyllä kertoivat tämän Aallolle, ja sitten he saivatkin potkut. ”

    Tästä on myös toinen versio. Suomessa oli yksi varteenotettava akustiikan asiantuntija, jonka kanssa Alvar Aalto meni palaveriin. Palaverin jälkeen hän totesi, että miestä, jolla on nahkakravatti ei voi ottaa vakavasti, ja teki suunnitelmat välittämättä akustikon ohjeista… 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. AM kirjoitti 3.9.2011 kello 18:16

    “Aletaan pikku hiljaa päästä asian ytimeen: onko uuden muusiikkitalon palvelut todellakin sitä toimintaa, jotka kuuluvat subventoitujen julkisten palveluiden piiriin, ja millä ihmeen perusteilla?”

    Ehdottomasti ne kuuluvat. Ei ihminen elä pelkästä leivästä. Jos kulttuuripalvelut ja niiden mukana eurooppalainen kulttuuriperintö hinnoitellaan pois tavallisen kansan ulottuvilta, sepä vasta synnyttääkin epätasa-arvoa ja elitismiä.

    Klassinen musiikki eroaa populaarimusiikista, koska sitä ei ole olemassa ilman rahaa ja asiallisia tiloja. Sinfoniaorkesteria ei harjoiteta autotallissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Kalle kirjoitti 3.9.2011 kello 18:44

    Mikä vanhoista saleista puretaan? Helsingissä on tunnetusti ollut riittävästi kapasiteettia, joten nyt uuden, kalliin ja akustiikaltaan erinomaisen salin valmistuttua on mahdollisuus purkaa joku vanhoista ja käyttää tontti hyödyllisemmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. newyorkista kirjoitti 3.9.2011 kello 19:32

    Eihän musiikkitalon katsojakunnassa ole kyse eliitistä vaan elitismistä. Osa kansakunnasta haluaa välttää populismia ja hakeutuu “parempien ihmisten” harrastusten pariin, johon kuuluu mm. klassinen musiikki ja muu korkeakulttuuri. Jako parempiin ja huonoihin harrastuksiin on satoja vuosia vanha.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Evert The NeveRest kirjoitti 3.9.2011 kello 22:35

    Finlandia-talo voidaan muttaa reumasairaalaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Karla kirjoitti 4.9.2011 kello 0:15

    Kuvitellaanpa, että piraattijoukkoa edustaa 3500 euroa kuussa tienaava koodari, joka mielellään käyttää rahansa kaukoidässä valmistettuun teknologiaan ja että “eliittiä” edustaa 2200 kuussa tienaava kirjastonhoitaja, joka käyttää rahansa mielellään suomalaisiin kulttuuripalveluihin – mikä ihme tekee tuosta kirjastonhoitajasta “eliittiä” ja mikä tekee piraatista jotenkin sankarillisemman?

    Keski-ikäiset naiset kansoittavat kulttuurilaitosten katsomot. Ei tarvitse kuin joskus nostaa persus ylös tietokoneen vierestä ja mennä katsomaan mitä tahansa taidekulttuuritapahtumaa. Ei siellä olla turkikset päällä, vaan pikemminkin aika monesta osallistujasta näkee, ettei rahaa ole kauhalla jaeltu.

    Jos ei koskaan käy itse tapahtumissa, elää oman hieman harhaisen vertaisverkkonsa muodostamien ja vahvistamien mielikuvien varassa. Eliitti? Mikä tekee eliitistä eliitin? Mikä tekisi eliitistä niin voimakkaasti halveksuttavan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Jorma kirjoitti 4.9.2011 kello 3:37

    “Aletaan pikku hiljaa päästä asian ytimeen: onko uuden muusiikkitalon palvelut todellakin sitä toimintaa, jotka kuuluvat subventoitujen julkisten palveluiden piiriin, ja millä ihmeen perusteilla?”
    Eli samalla logiikalla esimerkiksi Kansallismuseon voisi varmaankin purkaa ja tilalle vaikkapa MacDonalds?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. nos kirjoitti 4.9.2011 kello 9:17

    Kiitos musiikkitalon ylellä ei ole nyt varaa lähettää tv:stä muuta kuin realitysarjoja, uusintoja ja viihdeuutisia. Se siitä kulttuurin nettoedistämisestä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Mika M. kirjoitti 4.9.2011 kello 9:38

    Jorma kirjoitti:
    “Eli samalla logiikalla esimerkiksi Kansallismuseon voisi varmaankin purkaa ja tilalle vaikkapa MacDonalds?”

    Ensiksi on pakko myöntää, että tuo oli hyvä ja hyvin kiteytetty vasta-argumentti!

    On paljon sellaista kulttuuria, jonka tukeminen julkisin varoin on hyvin perusteltua. Näin siksi, että vaikutukset ovat laajemmat (ja museoiden tapauksessa myös pidemmät) mitä yksittäiset markkinatoimijat haluavat (tai osaavat) ottaa huomioon. Kulttuuri pitää kuitenkin tässä ymmärtää hyvin laajasti. Musiikkitalon tarjoama kulttuuritarjonta on vain olematon osa siitä, vaikka se kuitenkin vie merkittävän osan niukoista voimavaroista. Toisin sanottuna musiikkitaloon uhratut ja jatkossa jatkuvasti uhrattavat varat olisi voitu suunnata paitsi “demokraattisemmin” myös siten, että myönteiset vaikutukset olisivat suuremmat ja ennenkaikkea laajemmat.

    Esimerkiksi monipuolinen kulttuuritalo olisi minusta sopinut tuohon paljon paremmin. Nyt koko Töölön-lahden kulttuuritarjonta kohdistuu sangen tarkasti yhdelle ja samalla kohderyhmälle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Poju Antsalo kirjoitti 4.9.2011 kello 11:59

    Klassisesta musiikista:

    Vielä reilu 15 vuotta sitten en piitannut klassisesta musiikista ollenkaan. Ajattelin sen olevan jotain pölyistä viulunvingutusta jota sähkön keksimisen jälkeen ei voi ottaa vakavasti. No, onneksi kuitenkin tutustumaan avoimin mielin tuohon musiikin alueeseen ja löysin jotain aivan uskomatonta. Nykyään tuntuu uskomattomalta että sitä on elänyt 25-vuotiaaksi ilman vaikkapa J.S. Bachin musiikkia.

    Klassista musiikkia on aivan valtavasti. Eri tyylistä eri aikakausilta, eri säveltäjiltä ja eri soitinkokoonpanoin pianomusiikista aina valtaviin oratorioihin. Klassisen musiikin suunnaton aarreaitta tarjoaa taatusti jokaiselle jotain jos vaan sen itse haluaa löytää. Klassisen musiikin CD-levyt eivät kärsi loudness war-taudista ja SACD-levyjäkin julkaistaan edelleen.

    Omien suosikkien löytäminen klassisen musiikin valtavasta kirjosta ei ole kyllä triviaalia joten vaivaa kyllä saa nähdä mutta onpahan sitten harrastamista.

    Äänentoistosta:

    Täällä mainittu crosstalk cancellation-tekniikkaan perustuva “3D-ääni” toimii kivasti kaiuttomassa huoneessa siinä pisteessä johon suodatus on optimoitu. Siirryttäessä pois tuosta pisteestä tai ollessamme kaikuisammassa tilassa homma alkaa kaatumaan.

    Äänikenttäsynteesissä luodaan haluttu äänikenttä huonetilaan suurella määrällä äänilähteitä huoneen seinillä. Tällöin saadaan tietyn kaltainen akustiikka jäljiteltyä koko huoneeseen. Kuitenkin, tavallisessa olohuoneessa joudumme käytännössä turvautumaan 2-7 kaiuttimeen. Jos on niin onnellisesti että sisustaminen alkaa kaiuttimien optimaalisesta sijoittamisesta, voi tällainen kaiutinmäärä antaa akustisesti järjellisessä huoneessa hyvän tuloksen. Tämäkään ei korvaa konsertissa käymistä vaan on sille vaihtoehtoinen tapa nauttia musiikista.

    Finlandia-talosta:

    Henkilökohtaisesti minua ärsyttää Finlandia-talon vähättely. Minusta kyseessä on yksi maamme upeimpia rakennuksia erään kaikkien aikojen suurimman arkkitehdin piirtämänä. Siihen aikaan kun Finlandia-taloa tehtiin, akustinen suunnittelu oli eri kantimissa kuin nykyään. Ei ollut tietokoneita apuna. Akustiikan onnistuminen oli enemmän “jumalan käsissä”. Finlandia-talon akustiikan huonous johtuu lateraali-energian puutteesta, eli salissa on liian vähän sivusuuntaisia heijastuksia. Lateraali-energian tärkeys musiikkisaleissa alkoi vasta selvitä akustikoille samoihin aikoihin kun taloa tehtiin.

    Nyt kun akustiikaltaan erinomainen sali on saatu rakennettua viereen niin Finlandia-talon arvostelun soisi vaimenevan. Annetaan sille arvo arkkitehtoonisesti upeana rakennuksena. Minä ainakin annan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Veli-Markus Tapio kirjoitti 4.9.2011 kello 16:08

    “”…Lähes kaikesta voidaan sopia toisin.””
    “Kenen kanssa kuka on tehnyt minkä sopimuksen, kun joudun tyhjää CD-levyä ostaessani maksamaan hyvitysmaksua? Olenko minä sopimusosapuoli?”

    Et ole sopijapuoli, koska asia on hoidettu ns. sopimuslisenssillä. Ts. julkinen valta on tehnyt sopimuksen oikeudestasi suorittaa yksityistä kopiointia. Ilman tällaista järjestelyä hyvitysmaksu tuskin olisi käytännössä mahdollinen. On vaikea kuvitella tilannetta, jossa jokainen suomalainen kävisi sopimsta asiasta erikseen oikeudenhaltiojoita edustavan organisaation kansa tai että yksityinen kopiointi kiellettäisiin. Muita vaihtoehtoja olisivat a) hyvityksen tilittämättä jättäminen tai b) vastaava kompensaatio verotuksellisin keinoin. Kaikissa näissä on omat ongelmansa.

    “Ja mistä tulevat suoja-ajat? Ovatko nekin kahden henkilön (luonnollisen tahi oikeussellaisen) välisiä sopimuksia vai lainsäädäntöä?”

    Suoja-ajat ovat pakottavaa (indispositiivista) lainsäädäntöä. Useimpien mielestä 70 ja 50 v. suoja-ajat ovat liian pitkät. Valitettavasti EU:n tekijänoikeuslainsäädäntöä yhdenmukaistettaessa valituksi tulivat sen valtion suoja-ajat, jossa ne olivat pisimmät – muistaakseni Saksan. Asian merkitystä ei kuitenkaan tule liioitella. Esim. musiikin alla merkittävimmät markkinatintressit kohdistuvat elävien tekijöiden musiikkiin. Uskoisin myös, että esim. tietokonepelialalla harva on kiinnostunut kymmeniä vuosia vanhoista ohjelmista.

    “Ymmärtääkseni tekijänoikeuksia kohtaan osoitettu jotenkin asiallinen kritiikki on kohdistunut nimenomaan näihin kahteen asiaan.”

    Molempia asioita voidaan syystä kritisoida ja myös kehittää. Suoja-aikoja lienee perusteltua pohtia uudelleen ja sopimuslisenssijärjestelmää kehittää (tai korvata toisella). Kummankaan muuttaminen ei kajoa tekijänoikeuden ytimeen.

    “Yksi näistä markkinavääristymistä lienee Opetusministeriön Teosto ry:lle myöntämä asiallinen veronkanto-oikeus.”

    Tämä on totta. Hyvitysmaksuinstituutioon liittyvän faktisen veronkato-oikeuden ohessa markkinoita potentiaalisesti vääristää Teoston määräävä markkina-asema oikeuksen hallinnoitsijana. Huomattakoon, että näitä kahta Teoston tehtävää ei tule sekoittaa keskenään. Molempiin ongelmiin on vaikea löytää käytännössä toimivaa korvaava ratkaisua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Timo kirjoitti 4.9.2011 kello 17:18

    “Mikä vanhoista saleista puretaan? Helsingissä on tunnetusti ollut riittävästi kapasiteettia, joten nyt uuden, kalliin ja akustiikaltaan erinomaisen salin valmistuttua on mahdollisuus purkaa joku vanhoista ja käyttää tontti hyödyllisemmin.”

    Finlandia-talon salin voisi nyt akustoida kaiuttomaksi ja varustaa genelecin kaapeilla, siitä saataisiin maailmanluokan sähköisen musiikin sali.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Ville kirjoitti 4.9.2011 kello 20:09

    Yksi Musiikkitalon tahaton sivuvaikutus voi olla, että yli 40 konserttisalia ympäri Suomen menettävät asiakkaitaan Musiikkitalolle.

    Tietenkin voi käydä myös niin, että kokonaisuutena kysyntä kasvaa (osin lisääntyneen julkisuuden myötä) ja kun Helsingin Musiikkitalo on loppuunmyyty, muut salit saavatkin lisää asiakkaita… Oikeastaan voisi toivoa, että syntyisi kilpailua ja sen myötä profiloitumista erilaiseen musiikkiin – olisin iloisempi siitä, että meillä on 45 salia, joilla on erilainen profiili, kuin että meillä on 45 salia (mukaan lukien Musiikkitalon salit), joissa soitetaan ihan mitä vain…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Evert The NeveRest kirjoitti 4.9.2011 kello 22:18

    Kun musiikkitalo kustannetaan kokonaisuudessaan julkisista varoista, voidaan edelyttää sen palveluiden kuuluvan suomalaisten perusoikeuksiin. Tällä perusteella yhteiskunnan pitää korvata lippumaksut osana sosiaaliturvaa.

    Musiikkitalon ja Kansallisoopperan tarjonta on antisosiaalista tulonsiirtoa palveluiden pääasiallisille käyttäjille eli varsin hyväosaiselle ja -tuloiselle väestöosalle.

    Yhteiskunta kompensoi jokaista kansallisoopperan lippua 160 eurolla. Musiikkitalon vastaavasta kustannuksesta onko jo tietoa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. Polakka kirjoitti 5.9.2011 kello 8:54

    “Kuuntelepa joskus digitaalista 5.1 tai 7.1-tilaääntä kotiteatterista konsertti- tai ooppera-levyllä (DVD tai Blu-ray). On ihan toista kuin cd-levy kuulokkeista.”

    Mitä oopperassa tai konsertissa kuuluu takaa? Kaikua, yleisöä? Hyvät kuulokkeet pieksevät kuitenkin 95% kotiteattereiden 5.1 virityksistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. Veli-Markus Tapio kirjoitti 5.9.2011 kello 9:03

    Kulttuuri on perusoikeus, myös korkeakulttuuri (ks. PL 16.2 §). Korkeakulttuuria ei ole missään länsimaassa olemassa ilman jonkunsorttista julkista tukea. Tuen tarkoituksena on mahdollistaa taide-elämykset mahdollisimman laajalle joukolle. Puhe “eliitistä” tässä yhteydessä on kovin heppoista. Huippuluokan esittävän taiteen äärellä pääsee kahden kaljatuopin hinnalla lähes kaikkialla maassamme. On oma valinta jättää tämä mahdollisus käyttämättä. “Eliitin” ovi on auki kaikille.

    Subventoinnin osuutta voidaan tietysti vähentää lisäämällä yhteiskunnallista eriarvoisuutta siten, että muodostuu luokka, jolla on varaa maksaa enemmän omasta pussistaan. Tätäkö haluamme?

    On periaatteessa mahdollista leikitellä ajatuksella, että Suomi ryhtyisi korkeakulttuurivapaaksi valtioksi. Tällaisia kokeilujahan on tehty esim. Kiinassa ja Pol Poltin Kamputseassa. Toistaiseksi jokaisen viiteryhmäämme kuuluvan valtion pääkaupungissa on ooppera ja toimiva konserttisali.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. AM kirjoitti 5.9.2011 kello 10:51

    “Keski-ikäiset naiset kansoittavat kulttuurilaitosten katsomot. Ei tarvitse kuin joskus nostaa persus ylös tietokoneen vierestä ja mennä katsomaan mitä tahansa taidekulttuuritapahtumaa. Ei siellä olla turkikset päällä, vaan pikemminkin aika monesta osallistujasta näkee, ettei rahaa ole kauhalla jaeltu.”

    Kommentoija osuu suoraan asian ytimeen. Itse kävin viime viikolla peräti kahdessa konsertissa. Olen imarreltu, jos minut luetaan johonkin eliittiin esimerkiksi älyn puolesta, mutta 1700 euron kuukausituloilla (yliopistolla opettaminen ei lyö leiville) tuskin kuulun ainakaan mihinkään suurituloisten eliittiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. Juha-M kirjoitti 5.9.2011 kello 20:25

    Asun sadan kilometrin päässä pääkaupungista. Jo ennen musiikkitalon valmistumista olisin mielelläni tullut kuulemaan RSOn konsertteja, mutta ne tuntuivat olevan keskellä viikkoa, lähes virka-aikaan.
    Ei ole kovin iso nautinto ajaa edestakaisin tuota matkaa – keskellä viikkoa. Varsinkin pimeässä paluumatka nostaa musiikinkuuntelukynnyksen ihan omaan luokkaansa. Kausikorttia en ainakaan ajatellut hankkia. En musiikkitaloon, HIFKin matseihin tai koripalloon Helsingissä.
    Ymmärtääkseni kuitenkin minäkin osaltani tuota musiikkitaloa (ja RSOta) rahoitan? No, ehkä YLE Areena tarjoaa lohdun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. Leena kirjoitti 5.9.2011 kello 21:51

    Juhalle: Kaikki RSO:n konsertit voit kuunnella suorina lähetyksinä Ylen Radio 1:ltä.

    Eikö Sibelius-Akatemia muka tarvitse omaa rakennusta kuten Teatterikorkeakoulu tai Eläintieteellinen? Siltä tuntuu näitä kommentteja lukiessa. Musiikkitalo on siis yhtä kuin Sibelius-Akatemia täydennettynä suurella salilla ja harjoittelutiloina Helsingin kaupunginorkesterin ja RSO:n käyttöön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. Sulevi kirjoitti 6.9.2011 kello 12:35

    Onnittelut uuden asian löytämisestä! Toinen kuulemisen arvoinen sali suomessa sijaitsee Kuhmossa, jonne kannattaa poiketa ainakin heinäkuussa kamarimusiikkijuhlien aikaan. Lisäksi sali on myös kaunis ja sijainti on erinomainen hiljaisen järven rannalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. Paula S. kirjoitti 8.9.2011 kello 10:40

    Kannan korteni kekoon tähän eliitti-vääntöön. Varasin äskettäin ensimmäisen konserttilippuni uuteen Musiikkitaloon. Väitöskirjaa tekevänä jatko-opiskelijana sain lipun vielä opiskelijahintaan, joka oli kokonaiset 7€. Ostin puolisolle kanssa. Eniten jäi harmittamaan se, että tästä 14€ ostoksesta lippupalvelu peri 4,50€ “toimitusmaksua” (eli maksua siitä, että sain lipun tiedostona sähköpostiini, josta jouduin sen itse tulostamaan). Myönnän, että toimitusmaksu jäi kirvelemään, mutta lipun hinta ei ollenkaan.

    Kaikki eivät ole opiskelija-alennukseen oikeutettuja, mutta myös eläkeläiset, koululaiset, työttömät ja asevelvollisuuttaan suorittavat saavat alennusta ainakin RSO:n lipuista. Itse kävin RSO:n konserteissa Finlandia-talossa vielä ollessani köyhä ja kipeä perusopiskelija, eikä lipun hinta mielestäni silloinkaan ollut pienelle budjetilleni kohtuuton.

    Olen myös toiminut kahden eri konserttisalin ovivahtimestarina pääkaupunkiseudulla. Kokemusteni perusteella sanoisin, että etenkin klassisen musiikin konserteissa käy paljon naisia, eläkeläisiä ja opiskelijoita. Jos kyse on eliitistä, niin ei siinä tapauksessa ainakaan talouseliitistä tai yhteiskunnan valtaa pitävistä. Toki yhteiskuntaluokka ja monet muut ihmisryhmien erot näkyvät kuulijakunnassa: esimerkiksi maahanmuuttajat, vammaiset ja selkeästi köyhän / syrjäytyneen oloiset ihmiset ovat suhteellisen harvinainen näky klassisen musiikin konserteissa. Siinä mielessä on väärin väittää, että klassinen musiikki olisi yhtä lailla kaikkien saavutettavissa, esim. koulutuksesta ja tulotasosta riippumatta.

    Joka tapauksessa: aina kun joku kommentoi, että siellä se eliitti nyt pönöttää kalliissa kulttuuritapahtumissa, niin tulee kyllä itselleni mieleen, että ovatko nämä kommentoijat useinkin käyneet itse konsertissa.

    Ja pienenä vinkkinä vielä: jos tekee vaikkapa osa-aikaistakin työtä jossain konserttisalissa, esimerkiksi vahtimestarina tai naulakolla, saa usein ilmaislippuja konsertteihin. Aivan kaikkiin ei vapaita paikkoja ole saatavilla, mutta käytännössä olen ainakin itse ovimiehenä saanut ilmaisliput kaikkiin pyytämiini klassisen musiikin konsertteihin. Puhumattakaan siitä, että osa ovimiehistä istuu sisällä salissa konserttien aikana, jolloin musiikkia pääsee kuuntelemaan työnkin puolesta. Suosittelen!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. Karl kirjoitti 8.9.2011 kello 18:24

    Nyt tarvitaan hiukan soraääniä! RSO:n kaudenaloituskonsertin jälkeen on sanottava, että akustiikka on pettymys. Sitä hehkutettiin liikaa, sillä täydellinen se huonolla paikalla istuvalle ei todellakaan ole. Edessä RSO:n viulujen sointi ei useinkaan korvia hivele, eikä “taivaallista kimmellystä” (jonkalainen on esim. Concertgebouw’ssa on) tässä salissa kuullut, ainakaan huonolla paikalla. Joko RSO viulujen pitää soittaa aivan toisin, korvani ovat homeessa tai asia on näin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. Evert The NeveRest kirjoitti 8.9.2011 kello 21:26

    Tänään on uutisoitu, että Tampere-talon akustiikka on saanut salin soimaan. Kattoon ja seiniin on asennettu liikuteltavia heijastinlevyjä. Aamulehden artikkelissa muutosta kuvataan Musiikkitalon kaltaiseksi.

    Filnadiatalon akuustiikka voitanee korjata samalla metodilla ja akustiikka-elemennien ohjattavuus mahdollistaisi vielä optimaalisten ääniolosuhteiden luomisen erilaisia tilanteitä ja äänimaailmoja varten.

    Tässä olisi myös lupaava voice how -vientituote.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.9.2011 kello 9:17

    Evert,
    Finlandiatalossa ei tarvbiotsisi kuin siirtää seiniä niin, että viuhkan muotoisesta salista tulaa suorakulmainen…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. Veli-Markus Tapio kirjoitti 9.9.2011 kello 0:05

    Yhden konsertin kokemuksella oma mielikuvani oli myös, että viulujen sointi on OK, muttei erityisen taianomainen. Sen sijaan vasket ja matalat jouset toimivat loistavasti. Tarvitaan enemmän aikaa totutteluun. Finlandia-talossa soittanut jousisto on oppinut pusertamaan liikaa. Kun luottamus tilaan kasvaa, avautuu myös sointi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. spottu kirjoitti 9.9.2011 kello 11:14

    Leena: “Kaikki RSO:n konsertit voit kuunnella suorina lähetyksinä Ylen Radio 1:ltä.”

    Ihan kiva, mutta vielä kun saisi FLACit saman tien jonnekin noudettavaksi. Jos veronmaksajalle ei jää talosta ja esityksistä käteen kuin lasku ja ei-oota lipputiskillä, on hyöty-hintasuhde turhan huono.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. Anna-Liisa kirjoitti 7.10.2011 kello 8:37

    Lohdullista, että Töölönlahden länsirannan laatikkokylän sisällöt sentään hurmaavat. HS 7.10.2011 Kulttuuri: Kuin istuisi paratiisissa – ulkomaiden mediat hehkuttavat Musiikkitalon musiikkia (ja antavat arkkitehtuurin anteeksi nimiteltyään sitä “autioksi autokaupaksi” – toden totta, kuvan uskoisi helposti olevan Herttoniemen autokauppa-alueelta). Pannaan tähän laatikkokylälle vertailuksi linkki Sevillan parasolliin (johon puuosat toimitti ja valmisti Suomen Metsäliitto Saksan tehtailla, josta kertoi Uusi Suomi 5.10.2011).

    Osmo, mitä arvelet, onko Helsingissä ylipäätään mahdollista rakentaa muita kuin laatikoita? Istuuko kaupungin tyrmäyselimissä virkamiehiä tyrmäämässä kaiken muun? Muualla Suomessahan on sentään jotain: Tampereella Metso-kirjasto ja Kotkassa Merikeskus Vellamo. Helsingissä on yksi, Kiasma, ja sitäkin haukutaan olan takaa koko ajan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  76. tietoa kirjoitti 15.9.2013 kello 21:48

    Ei finlandia-talon matalakattoista viuhkamaista pitkää luolaa voitaisi korjata akustisesti kuin massiivisesti betonirakenteita purkamalla. Samalla mitä ilmeisimmin muuttuisi koko Finlandia-talon ulkonäkö.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus