Oikealla, vasemmalla vai edellä (2): Ostopalvelut

23.4.2011 · Aihe: _ 

Palvelujen tekeminen omana työnä tai ostaminen on selvä ideologinen kysymys – joillekin. Espoon kokoomus ulkoistaa kaiken vaikka tappiolla ja moni vasemmistolainen haluaa säilyttää palvelut kunnan toimintana hintaan mihin hyvänsä. Minulle kysymys on pragmaattinen, mutta olen hyvin useimmiten päätynyt siihen, ettei erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistaminen ole tarkoituksenmukaista.

Vihreiden ryhmässä oli aikanaan suurta erimielisyyttä siitä, voidaanko koulujen ruokailu kilpailuttaa, vai pitääkö se antaa monopolina Palmialle. Asia ratkaistiin niin, että kilpailutetaan vähän. Tässä kilpailussa Palmia on sinänsä menestynyt hyvin.

Mitä piilee vasemmistolaisen argumentin takana, kun ostopalveluja lähtökohtaisesti vastustetaan? Todennäköisesti kanta otetaan tunteella, joten asia ei muutu toiseksi, vaikka kannan perusteiksi otetut argumentit kumoaisi. Tunteella se Espoon kokoomuskin toimii. Tällaista on kuitenkin esitetty.

Kunnan tulee olla yksityisiä parempi työnantaja

Palveluja ei saa ulkoistaa, koska kunta on hyvä työntekijä ja ulkoistaminen altistaisi turvallisissa työsuhteissa olevat riistolle.

Argumentti on minusta jopa virheellinen.

a) Olisiko kuntatyöntekijlöiden rälssisääty oikeudenmukainen?

Maailma olisi paljon parempi, jos työsuhteet olisivat turvallisia ja työolot hyviä. Mutta muuttuuko se paremmaksi, jos kunnan työntekijöistä muodostetaan etuoikeutettu rälssisääty, jonka kulut nuo yksityissektorin riistetyt työntekijät maksavat?  Eikö olisi parempi asia hoitaa parantamalla työlainsäädäntöä. (kolmikanta siis ohittaen, koska kolmikanta ei huolehdi tästä asiasta). Julkisen sektorin työntekijöille on tämän mallin mukaan tehty muita selvästi paremmat olot Kreikassa, mutta vasemmistopoliitikot eivät silti tunne Kreikkaa kohtaan mitään ylitsevuotavaa solidaarisuutta,

b) Väite kuntien paremmista oloista on myytti.

Monella alalla työntekijät äänestävät jaloillaan ja siirtyvät kunnan hyvistä ja turvallisista työsuhteista yksityissektorille riistettäväksi. Näin ei tapahdu vain terveydenhuollossa, jossa sekä lääkärit että hoitajat ilmoittavat paremmat työolot – ei palkan – syyksi siihen, että he pyrkivät töihin yksityiselle. Nuoret kuljettajat eivät halua töihin Helsingin omistamaan bussifirmaan, koska ainakin nuorten kuljettajien työolot ovat yksityisissä yhtiöissä paremmat.

Hyvillä asioilla ei saa tehdä voittoa

Tämä on intuitiivisesti mielekäs argumentti, mutta kaatuu vastakysymykseen: onko parempi tehdä voittoa huonoilla asioilla? Jos voitontavoittelu ajaa ihmisiä ja organisaatioita eteenpäin, eikö se pitäisi valjastaa nimenomaisesti hyvien asioiden edistämiseen? Argumentissa on kuitenkin järkeä, kun sitä vähän kehitetään.  Jos terveydenhuollossa tavoitellaan voittoa eikä hyvää hoitoa, voitontavoittelu vääristää käyttäytymistä, jos maksetaan vääristä asioista – maksetaan esimerkiksi tehdyistä toimenpiteistä eikä siitä, paraneeko potilas.

Niinpä minun argumenttini ostopalveluja vastaan ovat toisenlaiset.

Kunnan vastuu työttömien työllistäjänä

Kunnan kannattaa palkata omiin organisaatioihinsa henkilöitä, joiden työpanos ei ole aivan sataprosenttinen, koska muuten kunta joutuisi maksamaan puolet tämän työmarkkinatuesta/toimeeentulotuesta. Työttömyysuhan alaisten työllistäminen kunnan palvelukseen on olennainen osa Ruotsin menestystä. Laki säädettiin tällaiseksi juuri kannustamaan kuntia palkkaamaan osatyökykyisiä ja maahanmuuttajia. Jos kunta ulkoistaa kaiken, se ei voi täyttää tätä tarvetta. Tämän ei teoriassa ole argumentti kilpailutusta vastaan, koska voidaanhan kilpailun sääntöihin pisteyttää tämäkin näkökohta, mutta käytännössä se on, koska ei osata pisteyttää. Sinänsä minulla on sellainen käsitys, että jäykistävistä johtosäännöistä johtuen vapaat yksityiset yrittäjät pystyisivät käyttämään vajaakuntoisten työpanosta paremmin hyväkseen kuin kunta, jonka kaikki toiminnot on normitettu.

Mutta ennen kuin joku kehittää tavan ottaa tämä sosiaalinen velvoite kilpailutuksen kriteereiksi, tämä argumentti kilpailutusta vastaan pätee.

Ostamisen vaikeus

Olen kirjoittanut hankintalain ongelmista oman artikkelin.

Kilpailutuksen hankalat säännöt tekevät esimerkiksi (nykytulkinnalla) mahdottomaksi turvata dementoituvan vanhuksen hoidon jatkuvuus. Jatkuvuus taas on niin tärkeä asia, että se melkein yksinään riittää syyksi tehdä asiat kunnan työnä sen sijaan, että vanhuksen hoitaja vaihtuu vuosittain. Ongelma on ratkaistavissa, mutta ennen kuin se ratkaistaan, olen vastaan.

Mistä maksetaan

On aito terveystaloustieteellinen ongelma selvittää, mistä terveydenhuollossa pitäisi maksaa. Vanhan kaupunkitarinan mukaan (Maon)  Kiinassa lääkärille maksettiin kapitaatioperiaatteen mukaan kaikista potilaista, jotka ovat terveitä, mutta lopetettiin maksaminen, jos potilas sairastui. Maksaminen alkoi uudestaan, kun /jos potilas parani. Tässä mallissa insentiivit olivat kunnossa. Ilmeisesti tarina ei ole totta, mutta pohjoismainen hyvinvointivaltio toimii näin. Terve kansalainen käytöissä ja maksaa veroja, sairas ei maksa, mutta tervehdyttyään maksaa taas.

Kun raha alkaa seurata potilasta, joudutaan terveystaloustieteellisiin ongelmiin. Jos potilaasta maksetaan tuon kiinalaisen periaatteen mukaan, asiat ovat suurin piirtein kunnossa, mutta jos jokaisesta tempusta maksetaan erikseen, kustannukset räjähtävät.  Ruotsissa, jossa kansalaiset saavat valita yksityisen ja julkisen terveydenhuollon väliltä, maksu on ratkaistu ainakin paremmin, jos ei hyvin, mutta suomalaiset mallit ovat toistaiseksi avuttomia. Ennen kuin tämä ohjausongelma ratkaistaan, terveyspalveluja ei kannata yksityistää.

Onko argumentilla väliä, jos joka tapauksessa vastustaa yksityistämistä? On, koska olosuhteet voivat muuttua ja jokin argumentti voi menettää tehonsa. Silloin järjissään oleva muuttaa mieltään.

 

Kommentit

84 Vastausta artikkeliin “Oikealla, vasemmalla vai edellä (2): Ostopalvelut”

  1. kse kirjoitti 24.4.2011 kello 0:16

    Eivätkö palvelusetelit ratkaisisi suoraan lähes kaikki kilpailutukseen liittyvät ongelmat?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Liian vanha kirjoitti 24.4.2011 kello 1:06

    “Eikö olisi parempi asia hoitaa parantamalla työlainsäädäntöä. (kolmikanta siis ohittaen, koska kolmikanta ei huolehdi tästä asiasta). ”

    Heh ,ei se työlainsäädäntö yksityistäkään sektoria sen viihtyisämmäksi tee.Lait ovat yleisiä eivätkä ne anna suoraan vastauksia miten asioita pitää hoitaa
    Kyllä työpaikan olosuhteet ovat siellä työskentelevien henkilöiden aikaansaannoksia.
    Minä olen joutunut purkmaan näitä hapantuneita ja korruptoituneita organisaatioita eikä ne millään yhdellä yksinkertaisella lailla ole olleet muutettavasissa vaa henkilöiden on pitänyt tehdä se muutos itse . Tai häipyä muualle.

    Jokainen työpaikka on erilainen ja ongelmat uniikkeja, lakikirjasta tulisi melkoine Raamattu, jos jokaisen työpaikan jokaiseen ongelmaan pitäsi löytyä vastaus .

    Suurin ongelma julkisella sektorilla on johtaminen, se keskityy aivan muuhun kuin organisaation keskeisten tavoitteiden toteuttamiseen.
    Jorma Ollila on joskus lohkaissut jotain viisastakin ja hän lausui, että organisatioosa pitää olel riittävä kauhun tasapaino yksityisen ja yhteisen edun välillä.

    Julkista sektoria ohjaavat liikaa yksityisten ihmisten, työntekijöiden tai päälliköiden , tarpeet ja reviiririidat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Jaska kirjoitti 24.4.2011 kello 1:22

    “Kunnan kannattaa palkata omiin organisaatioihinsa henkilöitä, joiden työpanos ei ole aivan sataprosenttinen, koska muuten kunta joutuisi maksamaan puolet tämän työmarkkinatuesta/toimeeentulotuesta.”

    Hyvä idea, siis kunnan talouden kannalta. Mutta seuraako siitä häiritsevää epätasa-arvoa työnhakijoiden välille? Normaalistihan työhön valitaan kai nimenomaan pätevin – riittääkö kunnan talous perusteeksi ajamaan tämän kultaisen periaatteen yli?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. tpyyluoma kirjoitti 24.4.2011 kello 8:34

    Minusta se että kannattaako jotain yksityistää riippuu siitä että onko siinä jotain potentiaalia ihan oikesti yksityiselle liiketoiminnalle eli muutenkin kuin verorahotteisesti. Esimerkiksi yksityinen bussifirma voi kierrättää kuljettajia myös tilausajoissa.

    Jotkut julkiset tilat ovat minusta potentiaalisti tällaisia. Esimerkiksi juna- ja metroasemat voisivat olla paremmassa hoidossa yksityisomistuksessa, ne on luontaisia solmupisteitä missä pitäisi olla kaupallista tilaa. Ja voi Kruunuvuoren siltakin ajatella vaakatasossa olevana rakennuksena jonka läpi kulkee ratikka, kävelyreitti ja pyörätie.

    Samoin tulee mieleen että jos on kaupunginnurkka missä ei ole tarpeeksi ihmisiä pitämään hengissä kiskaa, postia tai kirjastoa, niin äkkiseltään luonteva ratkaisu olisi kiskakirjastoposti.

    Mutta joka tapauksessa, jos ruvetaan sotkemaan yksityistä rahaa tai palvelutuotantoa julkiseen niin sitten sillä pitää olla ihan oikeita maksavia asiakkaita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Antti Karjalainen kirjoitti 24.4.2011 kello 9:10

    “Hyvillä asioilla ei saa tehdä voittoa
    Tämä on intuitiivisesti mielekäs argumentti, mutta kaatuu vastakysymykseen: onko parempi tehdä voittoa huonoilla asioilla? Jos voitontavoittelu ajaa ihmisiä ja organisaatioita eteenpäin, eikö se pitäisi valjastaa nimenomaisesti hyvien asioiden edistämiseen?”

    Olen samaa mieltä ja voitontavoittelusta hyvien asioiden edistämiseksi on julkisten palvelujen tuotannossa esimerkkejä muunmuassa ns. kolmannen sektorin palvelun tuottajien keskuudessa.

    “Argumentissa on kuitenkin järkeä, kun sitä vähän kehitetään. Jos terveydenhuollossa tavoitellaan voittoa eikä hyvää hoitoa, voitontavoittelu vääristää käyttäytymistä, jos maksetaan vääristä asioista – maksetaan esimerkiksi tehdyistä toimenpiteistä eikä siitä, paraneeko potilas.”

    Tässä argumenttisi kääntyy ei niinkään voitontavoittelulla vs ei-voitontavoittelulla vaan sillä miten palveluntuottaja palkitaan. Jos esimerkiksi kunta asettaa tavoitteeksi tehdyt toimenpiteet niin ihan sama päättely koskee silloin julkista sektoria.

    Minua kiinnostaisi näkemyksesi yhteiskunnallisiin yrityksiin – joiden mahdollisesti kasvavaa roolia TEM on selvittänyt (http://www.tem.fi/index.phtml?94319_m=97971&s=3144). Näetkö tässä mahdollisuuden tulevaisuuden palvelun tuotannolle?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. tpyyluoma kirjoitti 24.4.2011 kello 9:11

    Jaska:

    Hyvä idea, siis kunnan talouden kannalta. Mutta seuraako siitä häiritsevää epätasa-arvoa työnhakijoiden välille? Normaalistihan työhön valitaan kai nimenomaan pätevin – riittääkö kunnan talous perusteeksi ajamaan tämän kultaisen periaatteen yli?

    Tuo on ongelma. Periaatteessa tämän pitäisi minusta mennä niin että kun kaupunki tukityöllistää niin kaupunki luo samalla vastaavan määrän työpaikkoja jotka eivät olisi normaalipalkkakustannuksella kannattavia. Ja vielä niin että noita tukityöllistettyjä ei jyvitetä noihin hommiin. Jos työpaikkojen määrä kasvaa niin tuota ei ongelmaa ei ole, muihin hakeville on yhtä paljon paikkoja.

    Logiikka on helpointa selittää esimerkin kautta. Pitäisikö raitiovaunuihin saada rahastajat takaisin, tai nykymaailmassa pikemminkin konduktöörit? Puolesta puhuu että palvelu paranisi (turvallisuus, neuvonta) ja sitä myöten myös matkustaja määrät eli lipputulot, pummilla matkustaminen vähenisi mikä myös vähän nostaisi lipputuloja, ja samoin valvonnan myötä vähenisivät ilkivallan kustannukset. Toisaalta tuo tuskin kuitenkaan on palkkakustannuksen arvoista, näppituntumalta noin 15 miljoonaa vuodessa. Mutta jos palkkaa ajatellaan nettokustannuksena palkka miinus tuet joita ei tarvita, niin voisi kannattaakin. Parisataa ihmistä saisi töitä, katukokemus on minusta etu, ja olisihan tuo matkustajienkin kannalta kiva juttu. (Tukityöllistettyjä ei voi kuulemma muuten tuohon käyttää koska he eivät ole jotenkin virkamiehiä, eli eivät saa tarkastaa lippuja, kiitos byrokratia tästäkin…)

    Tai kuten Keynes sen sanoi: “It is curious how common sense, wriggling for an escape from absurd conclusions, has been apt to reach a preference for wholly “wasteful” forms of loan expenditure rather than for partly wasteful forms, which, because they are not wholly wasteful, tend to be judged on strict “business” principles. For example, unemployment relief financed by loans is more readily accepted than the financing of improvements at a charge below the current rate of interest..” 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Ässä kirjoitti 24.4.2011 kello 9:51

    “Jos esimerkiksi kunta asettaa tavoitteeksi tehdyt toimenpiteet niin ihan sama päättely koskee silloin julkista sektoria.”

    Nykyään julkisen sektorin terveydenhuollossa toiminnan tehokkuutta onkin (valitettavasti) alettu yhä enenevissä määrin mittaamaan näin, eli pelkästään tehtyjen toimenpiteiden määrää seuraamalla. Sillä paranevatko potilaat vai ei ei ole niin suurta merkitystä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Miro Reijonen kirjoitti 24.4.2011 kello 9:53

    Osmo, vastikään julkaistiin tutkimus jonka tarkasti lukemalla huomaat, että vanhukset voivat omasta mielestään paremmin yksityisissä palvelutaloissa. Jopa 50% paremmin. http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/THL+Yksityisten+ja+julkisten+palvelutalojen+laadussa+ei+eroja/1135265361585 – tuota kautta mä löysin.

    http://www.nhg.fi/ on tehnyt työtä parantaakseen hankintalain ongelmakohtia: palvelun hinta on vain pieni osa palvelua. Kuten itse sanoit, työntekijät siirtyvät parempiin oloihin. Julkiselle puolelle palkataan korkeampiin tehtäviin ihmisiä joilla on akateeminen loppututkinto, proseduurien mukaan, yksityisellä voidaan palkata kykyjen mukaan. Opitaanko johtajuus yliopistossa?

    Itseäni ei kiinnosta, onko palvelu julkinen vai yksityinen, mutta uskon faktoja. Vuosikymmenten sössiminen näkyy.

    Käytännössä olen siirtynyt täysin yksityisten terveyspalvelujen käyttäjäksi: lapseni saavat terveyspalveluja kun maksan vakuutusmaksuja, valtio subventoi vähän, itse saan terveyspalvelut työpaikan kautta, vaimolle otin vakuutuksen.

    Julkisella puolella ei ole varausjärjestelmää verkossa, järjettömät jonot, ei resursseja. Hoidon lopputulos on usein melko sama, tutkimuksista tosin tingitään.

    Julkisen puolen ongelma on toiminnan hitaus, mitään ei saada vuosienkaan saatossa aikaiseksi: voisiko toimintaa ja päätöksentekoa nopeuttaa, saada eri toimintamalleja aikaiseksi? Yksityistäminen ja kunnan liikelaitokset, onko tämä ainoa vastaus tähän?

    __miro

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Osmo Soininvaara kirjoitti 24.4.2011 kello 10:09

    Miro,
    Nuo yksityiset palvelutalot eivät ole ostopalvelua, vaan vanhus menee sinne omalla rahallaan. Niinpä häntä ei vuoden välein kilpailuteta ja heitellä paikasta toiseen. Se on aivan eri juttu.
    Nuo mainitsemasi puutteet julkisen puolen johtamisessa ovat aivan totta.
    Juuri tämän takia palveluseteli on minuysta paras yksityistämisen muoto. Asiakas/potilas valitsee itse ja päättää, mitä tekijöitä palvelun laadussa hän arvostaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Raimo K kirjoitti 24.4.2011 kello 10:13

    Pragmaattinen lähestymistapa on paras.
    Kunnan täytyy aina säilyttää sen verran omaa toimintaa, että vertailu on mahdollista.
    Yksityistäminen tilanteessa, jossa ei oikeasti ole kilpailua, johtaa monopoliin ja se on kallista.
    Kunnat eivät nykyisin ole turvallisia työnantajia, vaan pätkätöiden ketjuttamisen mestareita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. TL kirjoitti 24.4.2011 kello 10:26

    Minua on arveluttanut ulkoistamisissa lähinnä se jos lakisääteiset rahavirrat päätyvätkin ulkomaisten suurten ketjujen haltuun. Esim. Terveystalon omistaa Brittiläinen Bridgepoint. Kun kasvaa riittävän suureksi, voi pian tehdä liian halpoja tarjouksia ja tappaa kilpailun. Olen kokenut tuon itse monesti julkisen sektorin tarjouskilpailuissa.

    Vasemmistokin on ollut aivan liian hiljaa tästä “kansallisomaisuuden ryöstöstä”. Googlella löytyy em. Termillä lisää juttua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. eggo kirjoitti 24.4.2011 kello 10:32

    Tuon kiinalaisen periaatteen mukaan terveyskeskuslääkäri ei saisi palkkaa ollenkaan. Kansantaudeista ei parane vaan niiden kanssa eletään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. lp kirjoitti 24.4.2011 kello 11:05

    tpyyluoma:

    Tämä menee hiukan ohi aiheen, mutta Tukholmassa raitiovaunuissa on konduktöörit ja heihin ollaan kovasti tyytyväisiä. Konduktöörien tehtävänä on kulkea vaunussa ja myydä ja tarkastaa lippuja sekä toimia turistioppaana ja vartijana. Jos Tukholman tälle vuosikymmenelle suunnitellut raitiotielaajennokset toteutuvat, saattaa heitä ruuhkassa olla töissä pitkälti toistasataa samanaikaisesti.

    Konduktööreihin liittyy se ongelma, että heidän kulunsa pitäisi saada jollain tavalla erotettua raitiovaunujen muista liikennöintikustannuksista, koska kyse ei ole mistään pakollisesta liikennemuotoon liittyvästä kulusta. 30 metristä ratikkaa on muuten tuplamiehityksellä käytännössä mahdoton saada liikennointikustannuksiltaan kilpailukykyiseksi bussien kanssa, mikä voi aiheetta jarruttaa uusien raitiotiehankkeiden toteutumista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Timo kirjoitti 24.4.2011 kello 11:08

    “Kunnan kannattaa palkata omiin organisaatioihinsa henkilöitä, joiden työpanos ei ole aivan sataprosenttinen, koska muuten kunta joutuisi maksamaan puolet tämän työmarkkinatuesta/toimeeentulotuesta”

    Onko todella näin? Kannattaako kunnan tosiaan palkata työmarkkinoiden hylkiöitä, niitä joiden työpanokselle ei ole kysyntää?

    Tämä saattaa vaikuttaa loogiselta, jos tarkastellaan sosiaalipuolen työttömyysmenoja. Kunnilla on kuitenkin velvollisuus (ainakin veronmaksajia kohtaan) tuottaa palvelunsa mahdollisimman hyvin ja halvalla.

    Haluammeko me, että esimerkiksi sairaanhoitajiksi, opettajiksi ja päiväkoteihin palkataan erityisesti niitä, joiden työtoimintakyky on vajaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Osmo Soininvaara kirjoitti 24.4.2011 kello 11:54

    Sairaanhoitajaksi tai opettajaksi ei voi palkata henkilöä, joka ei selviä tehtävästään, mutta sairaalaan voi palkata ylimääräisen vahtimestarin ja kouluun kouluavustajan, vaikka se ei ihan kannattaisikaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. tpyyluoma kirjoitti 24.4.2011 kello 12:17

    lp, joo, olisi työllistämistoimi eikä liikennenöintiä.

    Ode:

    Sairaanhoitajaksi tai opettajaksi ei voi palkata henkilöä, joka ei selviä tehtävästään, mutta sairaalaan voi palkata ylimääräisen vahtimestarin ja kouluun kouluavustajan, vaikka se ei ihan kannattaisikaan.

    Joo, mutta minusta pitäisi tehdä yksi käsitteellinen ero tässä: on matalan tuottavuuden työvoimaa ja matalan tuottavuuden töitä, ja nämä eivät ole sama asia. Ylimääräinen vahtimestari on matalan tuottavuuden työ. Työntekijän matala tuottavuus taas voi johtua muustakin kuin siitä ettei hänellä ole tarvittavia kykyjä korkeamman tuottavuuden töihin. Esimerkiksi opettaja voi olla työssään erinomainen, mutta omata huonon terveyden minkä takia poissaoloja tulee erittäin paljon, ja tietenkin sijaisjärjestelyt maksaa koululle eli hänen tuottavuutensa on sen takia matala.

    Tämän takia en ole ihan varma onko esimerkiksi mielenterveyskuntoutujien työllistäminen jonneekin verstaalle mielekästä, kun enevä osa on hyvinkin osaavaa ja koulutettua, usein jopa loppuunpalaneita huipputyöntekijöitä.

    Ja tämän takia minusta tukityöllistämisrahoja ei tulisi suunnata matalan tuottavuuden töihin. Eikä näin ei kai Helsingissä onneksi tehdäkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Tavallinen Teknikko kirjoitti 24.4.2011 kello 12:37

    “Kunnan kannattaa palkata omiin organisaatioihinsa henkilöitä, joiden työpanos ei ole aivan sataprosenttinen, koska muuten kunta joutuisi maksamaan puolet tämän työmarkkinatuesta/toimeeentulotuesta”

    Sain työvoimatoimistosta käteeni dokumentin jossa ohjeistetaan työnantajia työharjoittelijoiden ja työelämävalmennettavien suhteen :

    – ei saa aiheuttaa muille työntekijöille työpaikan ja siihen liittyvien etuuksien menettämistä

    – valmennettava ei saa korvata vakituista henkilökuntaa, vaan on ylimääräinen apulainen

    – ei saa vääristää yritysten välistä kilpailua
    – valmennettavaa ei saa jättää yksin työpaikalle, hän ei saa ajaa autoa/kalliita ajoneuvoja

    – kyseessä ei ole työsuhde, järjestäjä ei maksa palkkaa eikä lomapäiviä kerry

    – paikkalla on oltava vastuuhenkilö/opastaja, joka neuvoo ja opastaa harjoittelijaa

    jne

    Ainakaa em. ehdoilla, palkattomien työntekijöiden avulla ei vanhusten elämän laatu parane hoitokodeissaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. juge kirjoitti 24.4.2011 kello 13:01

    Minä on suoraan sanottuna ymmärrä ollenkaan puheita ulkoistamisesta. Ei sitä kautta voida säästää oikeasti mitään, ja jos päädytään vielä monopolitilanteeseen niin alkaa maksamaan todennäköisesti enemmän.

    Oikeasti pitäisi puhua yksityistämisestä. Eli koko ketju tilauspäätöksestä ja maksamisesta ja tuottamisesta siirretään yksittäisille ihmisille.

    He voisivat sitten ihan itse valita minkätasoista sairaanhoitoa tai muuta palvelua haluavat ja maksavat siitä sitten itse.

    Nykymallin palveluita ei tällä yhteiskunnalla ole varaa tuottaa, mutta niitä ei voi kukaan oikein karsiakaan. Eduskunta keksii jatkuvasti lisää uusia oikeuksia ihmisille.

    Kaikki vaan yksityiseksi mikä voidaan järkevästi yksityistää ja pois julkisen talouden piiristä. Sitten tämä homma alkaa toimimaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Liian vanha kirjoitti 24.4.2011 kello 13:18

    Ulkoistamisessa epäonnsitutaan useimmiten sen vuoksi, että unohdetaan se tärkein eli ulkoistaa ei kannata ellei tiedä mistä ja miten ne säästöt syntyvät.
    Useimmat ulkoistukset epäonnistuvat sen vuoksi, että toimintaa ei tunneta riittävästi eikä säästön syntymekanismia.

    Esim ulkoistin aikoinaan 70-80-luvulla kaapeleiden kaivuutyöt, säästö syntyi pääosin siitä, että omat koneet pyörivät vuodessa 500 tuntia, yksityisen 2000 tuntia ja pääomakulut jakautuivat siten aivan eri tavalla laskutustunnille.
    Jotta oma koneliiketoimi olisi ollut kannattavaa ja kilpailukykyistä olisi pitänyt rönsytä laajalle maanarakentamiseen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. pekka kirjoitti 24.4.2011 kello 13:46

    Osmo:

    Miro,
    Nuo yksityiset palvelutalot eivät ole ostopalvelua, vaan vanhus menee sinne omalla rahallaan. Niinpä häntä ei vuoden välein kilpailuteta ja heitellä paikasta toiseen. Se on aivan eri juttu.

    Miron viittaamassa THL:n tutkimuksessa kyse ei ollut itse maksavista vanhuksista.

    Lainaus tutkimuksesta:
    “Asiakkaan kokonaan itse maksamien asumispalvelujen käyttö on kasvussa mutta toistaiseksi vähäistä,
    eikä niitä tarkastella tässä tutkimuksessa.”

    Valtaosa vanhuksista yksityisissäkin palvelutaloissa on kuntien maksusitoumuksella.

    Palvelutaloja, joissa kaikki asukkaat ovat kokonaan itse maksavia on jonkin verran. Ne ovat kuitenkin vanhuksen kannalta aikamoisia ansoja. Niihin muutetaan suhteellisen hyväkuntoisina, jolloin hoivat tarve on suhteellisen vähäistä. Monikaan ei ajattele, että jos kunto huononee ratkaisevasti, palvelumaksut voivat nousta useaan tuhanteen euroon kuussa. Maksuilla ei useinkaan ole mitään kattoa, vaan palvelutalo veloittaa hoivatyöstä tehtyjen tuntien mukaan.

    Linkki tutkimukseen THL:n sivuilla:
    http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/2103a9f7-1187-44d4-882d-c6a7de91b7e4

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Osmo Soininvaara kirjoitti 24.4.2011 kello 16:20

    Myös maksusitoumus on ymmärtääkseni käytäntö, jossa vanhus itse valitsee hoitopaikan ja tuo rahat mukanaan. Hän saa varmuuden siitä, että tämä on pysyvä paikka, eikä sitä kilpailuteta vuosittain. Ostopalvelu on palvelua, joka vastaa suoraan kunnan järjestämää, yksityinen vain järjestää sen kunnan puolesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Timo kirjoitti 24.4.2011 kello 13:54

    Loppujen lopuksi aika harva kunnan tehtävä on sentyyppinen, että siihen kannattaisi palkata joku muu kuin paras työnhakija. Lisäksi on hieman kyseenalaista, onko tällainen suosiminen edes moraalisesti oikein.

    Mitään ongelmaa ei tosin olisi, jos palkat joustaisivat näissä tapauksissa alaspäin vastaamaan työpanosta. Se ei kuitenkaan ole ammattijärjestöjen mieleen, jos työehtosopimusten yleissitovuudesta poiketaan. Suo siellä, vetelä täällä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Osmo Soininvaara kirjoitti 24.4.2011 kello 16:17

    Timo,
    Hyväksytkö vaikeasti työllistettävien palkkaamisen valtion maksamalla palkkatuella yksityisiin yrityksiin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Raimo K kirjoitti 24.4.2011 kello 17:47

    juge: “Kaikki vaan yksityiseksi mikä voidaan järkevästi yksityistää ja pois julkisen talouden piiristä. Sitten tämä homma alkaa toimimaan.”

    USAko tässä hyvä esimerkki? Toimiva?

    Osmo: “Myös maksusitoumus on ymmärtääkseni käytäntö, jossa vanhus itse valitsee hoitopaikan ja tuo rahat mukanaan.”

    Mahdollisesti, jos kunnassa on valinnanvaraa. Useimmiten kunta osoittaa paikan, joka voi vaihtua, jos halvempi löytyy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. newyorkista kirjoitti 24.4.2011 kello 17:56

    “Kaikki vaan yksityiseksi mikä voidaan järkevästi yksityistää ja pois julkisen talouden piiristä. Sitten tämä homma alkaa toimimaan.”

    Tarkoittaako tuo nyt sitä, että julkista rahaa ei sitten käytetä missään muodossa vaan kaikki maksavat omansa ilman subventiota? Joukkoliikenne, terveyspalvelut, päivähoito ja koulutus?

    Keskustelu yksityistämisestä on aivan kummallista, koska takana on aina kuitengin ajatus, että julkista rahoitusta käytetään hyväksi esimerkiksi palveluseteleinä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Shakeem kirjoitti 24.4.2011 kello 19:06

    Minun käsityksen mukaan perimmäinen palveluiden ulkoistamista vastustava argumentti vasemmistopuolueilla on nimenomaan tämä työehtojen erilainen tosiasiallinen tila yksityisen ja julkisen sektorin välillä. Toki muitakin argumentteja heitellään ilmaan, mutta ne ovat vain rekvisiittaa.

    Asia voitaisiin korjata nimenomaan työlainsäädäntöä korjaamalla. Ja se pitäisi tehdä nimenomaan kolmikanta ohittaen. Ja se pitäisi tehdä vieläpä niin, ettei niitä paranneltuja lainkohtia saisi sopia työehtosopimuksella heikommaksi.

    Myös työnantajayhdistyksillä ja ammattiyhdistyksillä on tämän neutraalin tilanteen saavuttamisessa oma hommansa. Julkisilla aloilla ja yksityisillä aloilla on historiallisista syistä omat liitot, jotka tekevät siis päällekkäisiä työehtosopimuksia. Tämä työehtojen erilaisuus on tullut ikäänkuin julki, kun julkinen sektori aloitti toimintojensa yksityistämisen. Syntyy kaksien työehtojen tilanteita ja alkaa ilmiö nimeltä työehtosopimusshoppailu.

    Samoista historiallisista syistä Helsingin bussiliikenne ajaa omilla työehdoillaan ja yksityisomisteiset bussifirmat omilla. Jos julkisten ja yksityisten alojen työntekijä- ja työnantajaliitot pääsivät sopuun työehtosopimuksiensa päällekkäisyyksien poistamisesta, olisi meillä yksi ulkoistamista vastustava argumentti vähemmän jäljellä.

    Minusta ulkoistamisessa ja kilpailuttamisessa ei sinänsä ole mitään pahaa, kunhan se voittajaksi ei tule se, joka onnistuu dumppaamaan työehtoja eniten. Minusta voittajaksi pitää tulla sen, joka tekee asiat fiksusti. Jos työehdot ovat helpoin säästökohde, koko toiminnan muun tuottavuuden kehittyminen pysähtyy (esim. Britit ja Yhdysvallat).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Markku J kirjoitti 24.4.2011 kello 19:07

    Taloudellisuus, kustannustehokkuus ja työllistäminen. Siinä on ollut ostopalvelukesksustelun ydin liian kauan.

    Koska aletaan miettiä innovaatioita ja muutosta? Kumpi malli luo tehokkaammin aivan uudenlaisia palveluinnovaatioita ja edistää tehokkaammin palvelutuotannon voimakasta muutosta?

    Innovaatioiden näkökulmasta tarvitaan vaihtoehtoja ja kilpailua. Vaihtoehtojen ja kilpailun merkitys palveluinnovaatioille ja palvelukehitykselle on todistettu riittävän moneen kertaan. Siksi itse haluaisin nähdä Suomessa molemmat mallit käytössä jatkossakin suunnilleen 50-50 osuuksilla. Näin voidaan varmistaa kilpailu paitsi eri palveluntarjoajien niin myös itse toimintamallien välillä. Kumma jos silloin ei alkaisi uusia palveluinnovaatioita syntyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Shakeem kirjoitti 24.4.2011 kello 19:12

    Osmolta myös erinomainen kannanotto vajaakuntoisten työllistämisestä. Se, että kunta työllistäisi vajaakuntoisia, olisi tavoiteltava asia. Harmillisesti juuri niitä tehtäviä vain tupataan ulkoistamaan eniten, joihin monia vajaakuntoisia voitaisiin kaikkein helpoiten palkata.

    Lieneekö kyseessä arvovalinta? Muistaakseni vihreiden eduskuntavaaliehdokas, Jukka Relander, kirjoitti kirjassaan, Ankkalinna ja lajien synty, että yleensä päättäjät päätyvät ulkoistamaan juuri niitä tehtäviä, joita ei voisi itse kuvitellakaan tekevän. Siltä se kyllä näyttää. Ja se on surullista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Mikko Särelä kirjoitti 24.4.2011 kello 20:00

    Shakeem: Jos olen oikein ymmärtänyt, ei esimerkiksi Helsingin omistaman bussitoiminnan ongelmana ole se, että työehdot kaupungilla olisivat parempia kuin yksityisellä (yleisesti kaikkia työntekijöitä koskien). Ongelmana on se, että kyseisessä firmassa on pitkäaikainen simputuskäytäntö, jossa pisimpään töissä olevat saavat valita ajamansa linjat ja ajat ensin ja uusille jää se, mitä jää käteen.

    Lopputuloksena on se, että uusilla ei ole lähes lainkaan vaikutusmahdollisuuksia omiin työaikoihinsa. Samasta syystähän lääkäritkin siirtyvät yksityiselle puolelle, kun kuntatyönantaja ei suostu sopimaan joustavasti perheellisten lääkärien työajoista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Touko Mettinen kirjoitti 24.4.2011 kello 20:08

    Niin – ja onhan ennen yksityistämistäkin mahdollista kunnassa keskittää. Minulla on kokemusta siitä, kun Turku keskitti a) hankintansa, b) tietohuoltonsa ja c) taloushallintonsa.

    Joka kerta on palvelun laatu romahtanut. Muutamassa vuodessa sitten ollaan saatettu saavuttaa lähes se taso, jolta alunperin lähdettiin, mutta oikeasti mitään parannusta ei ole näkynyt yhdessäkään tapauksessa.

    Seuraavaksi keskitetään ruokahuolto. Mikä tarkoittaa omia eväitä.

    Touko Mettinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. tpyyluoma kirjoitti 24.4.2011 kello 20:14

    Rupesi just mietityttään. Olisikohan niin että ns. yksityinen terveydenhuolto tulee jopa veronmaksajillekin kalliimmaksi? Näin siksi että sen lisäksi että tuo on raskaasti subventoitua niin yksityislääkärit kirjoittaa enemmän lähetteitä julkiseen erikoissairaanhoitoon ja enemmän KELA-korvattavia reseptilääkkeitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Osmo Soininvaara kirjoitti 24.4.2011 kello 20:33

    Yksityinen terveydenhuolto tulee veronmaksajille kalliimmaksi, jos katsotaan vain menoja. Jos panostus työikäisten erikoissairaanhoitoon tuottaa lisää työkykyä, tilanne voi tasoittua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Timo kirjoitti 24.4.2011 kello 20:31

    Osmo: Nämä ovat vaikeita kysymyksiä. Eri ratkaisuissa on sekä huonot että hyvät puolensa. Olen asiassa melko epävarma.

    Kuten SATA-komitea -kirjassasi toteat, yksi este erityyppisille ratkaisuille on se, että työkyvyn vajaavaisuutta on vaikea ellei mahdoton mitata tai arvioida. Vaikeasti työllistettävien palkkaustuen pitäisi olla juuri oikeassa suhteessa heidän työpanokseensa, sillä muuten markkinat ns. häiriöityvät.

    Mikäli työllistymiseste johtuu selvästä ja pysyvästä syystä (kuten näkövamma), työllistymistuet tuntuvat hyvältä ja toimivalta ratkaisulta. Muutoin palkkajoustot ovat ehkä järkevämpi tapa toimia (annetaan esim. yrityksille oikeus maksaa palkkaa alle työehtosopimuksen, jos he palkkaavat pitkäaikaistyöttömän).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. juge kirjoitti 24.4.2011 kello 21:12

    Ei yksityinen sairaanhoito maksa veronmaksajalle yhtään mitään koska sitä ei makseta veroista.

    Sen sijaan voisi ihan itse valita mitä ottaa ja mistä maksaa. Jos silloin sitten vaikkapa umpisuolen poisto maksaisi vaikkapa 4x mitä nyt niin mitäs sitten jos ei kuitenkaan maksaisi mitään niistä todella kalliista epätoivoisista hoidoista kuten maksasyövän tai keuhkosyövän hoidosta, vaan ottaisi niihin vain kipulääkityksen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Osmo Soininvaara kirjoitti 24.4.2011 kello 22:06

    Jos yksityislääkäri kirjoittaa lähetteen keskussairaalaan, veronmaksajat joutuvat maksamaan tämän. Yksityissektorin osuus HYKS:n lähetteistä ylittää roimasti potilaiden väestöosuuden.
    Yksityissektoriksi katsotaan tällöin myös työterveyslääkärit, joista valtio muutan maksaa 63 %.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Tavallinen Teknikko kirjoitti 24.4.2011 kello 21:32

    Noista palkattomista töistä.

    Palkattomuus sinällään ei ole ongelma, kun suomalaisesta työstä maksetaan työttömyyskorvauksen suuruinen korvaus esim. Kelan kautta.

    Mutta hei, tuohan ei ole normaalia palkkatyötä. Normaalista palkkatyöstä saa vastineeksi eläkekertymän.

    Mutta ongelma on se, että em. työstä ei kerry eläkettä. Kuinka moni Osmon palstalaisista on sitä mieltä, että millä tahansa syyllä pitkäaikaistyötön voidaan lähettää palkattomaan työhön. Siis työhön, mistä ei kerry eläkettä.

    No ok. Seuraava ilmaisten työntekijöiden keruussa on se, että maksetaan esim. 2 euron verran työeläkekertymää täydestä työpanoksestaan esim. 8 tunnilta 4 viikon ajalta.

    Minä vaan ihmettelen, että miten kummassa tällaiset työttömiä syrjivät pykälät ovat lainsääntöihimme päässeet.

    Kuka ihme ja kumma on tuollaiset eriarvoistavat pykälät päässyt lakeihimme KIRJOITTAMALLA kirjaamaa ja esittämään edeskunnalle – siis käytännössä kirjaamaan ja hyväksyttämään lait,
    että pitkäaikaistyöttömälle ei tule maksaa sellaista palkkaa, mistä työllistyvä saisi eläkertymää osalleen.

    Siis tarkoitan sitä, että kuka ja ken on tuon lain sananmukaisesti laiksi kirjoittanut, että pitkäaikaistyöttömien on TE-toimiston painostuksen alaisuudessa suostuttava tekemään työtä, mistä ei kerry eläkettä.

    Monkikohan työllinen on tietoinen siitä, että mitä hänen työnteon taustalla piilee mitä tulee veronmaksuunsa.

    Mutta sehän tässä on, että suomalaiset ovat iän ja olleet tiedottomia millainnen rahankeruu heidän työnsä tekemisen perusteella taustalleen on perustettu.

    Mutta kun suomalainen on niin tyhmä, että ovat jättäneet eläkemaksunsa nykyisten lottoperuleiden käsiin.

    No jollakin voisi olla sanottavaa siihen, että suomalaiset palkansaajat eivät ole olleet kykeneviä sijoittamaan säästyneitä veroista rahamääriä omilla avuillaan – oikeisiin eläkefirmoihin – sitten missä pitävätkään konttoreitaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. metallisti kirjoitti 24.4.2011 kello 21:35

    Mitenkään otsikon asiaan liittymättä, voisiko arvon bloginpitäjä selvittää
    a) kunnanvaltuutetun ominaisuudessa, miksi tämänvuotiselle Tuskalle ei myönnetty erikoislupaa omien alkoholijuomien viemiseksi festivaalialuelle, kun se aikaisemmin on aina myönnetty eikä mitään haittoja ole ollut, sekä
    b) entisen ja tulevan kansanedustajan ominaisuudessa, miksi alkoholilaki tuollaisen erikoisluvan yleensäkään vaatii ja mitä haittoja olisi siitä, että kyseistä pykälää ei laissa olisi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Ville kirjoitti 24.4.2011 kello 21:56

    tpyyluoma: “Rupesi just mietityttään. Olisikohan niin että ns. yksityinen terveydenhuolto tulee jopa veronmaksajillekin kalliimmaksi? Näin siksi että sen lisäksi että tuo on raskaasti subventoitua niin yksityislääkärit kirjoittaa enemmän lähetteitä julkiseen erikoissairaanhoitoon ja enemmän KELA-korvattavia reseptilääkkeitä.”

    Lisäksi käytännön kokemus osoittaa, että yksityislääkäriltä saa helpommin ja enemmän sairaslomaa kuin julkiselta tai työterveyslääkäriltä. Joissain yrityksissä ei siksi hyväksytäkään yksityislääkärin kirjoittamaa sairaslomaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Mikko Särelä kirjoitti 24.4.2011 kello 22:43

    Osmo: onko tietoa siitä onko syynä se, että yksityiset laittavat herkemmin lähetteitä keskussairaalaan vai onko kyse siitä, että jos ihmiset arvelevat että tarvitsevat leikkauksen, he menevät hakemaan sitä lähetettä yksityiseltä, koska eivät halua jonottaa moneen kertaan – ensin lääkäriin lähetettä hakemaan ja sitten leikkaukseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Liian vanha kirjoitti 24.4.2011 kello 22:47

    “Kuinka moni Osmon palstalaisista on sitä mieltä, että millä tahansa syyllä pitkäaikaistyötön voidaan lähettää palkattomaan työhön. Siis työhön, mistä ei kerry eläkettä.”

    Tällaisen duunarin oikeudet ovat samaa luokkaa kuin kiinalaisessa hikipajassa töitä tekevällä eli henkilöllä ei ole oikeutta neuvotella palkasta, ei oikeutta kieltäytyä työstä ilman rangaistusta, ei oikeutta työehtosopimuksen mukaiseen palkkaan, ei oikeutta työterveyshuoltoon, ei oikeutta työtapaturmavakuutukseen, ei oikeutta eläkkeeseen, ei oikeutta vapaaseen järjestäytymiseen etc.

    Vihreiden on turha arvostella Kiinan työoloja

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Liian vanha kirjoitti 24.4.2011 kello 22:50

    “Ei yksityinen sairaanhoito maksa veronmaksajalle yhtään mitään koska sitä ei makseta veroista.”

    Valtio maksaa näistäkin palveluista . Jos korvaus tulee vakuutuksesta niin vakuutusyhtiö perii korvauksen Kelasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Evert The NeveRest kirjoitti 24.4.2011 kello 22:57

    Osmo:
    a) Olisiko kuntatyöntekijlöiden rälssisääty oikeudenmukainen?

    Hyvä kysymys!

    Pitäisi myös kysyä, miksi palkkoja pitää sopimuksilla korottaa määräajoin. Jos pitää, pitää samaan neuvottelukierrokseen kytkeä myös kaikki muu tulonjako.

    Eikö riitä, että palkat nousevat normaalin urakehityksen mukaan. Miksi esimerkiksi kuntaliitoksen jälkeisen Hämeenlinnan kaikkien entisten kunnanjohtajien pitää saada palkankorotus? Miksi?

    Eikö voitaisi lopettaa palkankorotukset, niin ei tarvitse ihmetellä perusturvan, opintotukien ja muiden puolittumista näiden palkankorotusten takia.

    Jos haluaa lisää palkkaa, tekee enemmän töitä, hakee parempaa duunia tai kouluttautuu parempiin tehtäviin. Eläkeläinen ei voi tehdä samoin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Liian vanha kirjoitti 24.4.2011 kello 22:59

    “Joka kerta on palvelun laatu romahtanut. Muutamassa vuodessa sitten ollaan saatettu saavuttaa lähes se taso, jolta alunperin lähdettiin, mutta oikeasti mitään parannusta ei ole näkynyt yhdessäkään tapauksessa. ”

    Ei keskittämisellä välttämättä haluta parantaa palvelua, useimmiten sitä huononnetaan, koska palvelutaso on ollut liian korkea ja kallis.
    Mutta palvelu kyllä tehostuu ja palvelutason hajonta pienenee.

    Mutta useimmiten kyse on tunteesta, koska palvelutasoa on harvoin mitattu ennen muutosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Rebane kirjoitti 24.4.2011 kello 23:01

    “Nuoret kuljettajat eivät halua töihin Helsingin omistamaan bussifirmaan, koska ainakin nuorten kuljettajien työolot ovat yksityisissä yhtiöissä paremmat.”

    Tähän tuli itse asiassa parannus tämän vuoden alussa, kun kunnallinen liikennöitsijä vaihtoi työehtosopimuksesta toiseen. Kuohunta oli hetken hirmuinen, koska vanhat kuljettajat toki menettivät etulyöntiasemansa työvuorojen valinnassa.
    Eikä uudella systeemillä toimiminen ole kasvukivuitta onnistunut heti onnistunut työnantajan vuorosuunnittelijoiltakaan.

    Kuntatyönantajuus ei siis ole huonojen tai hyvien olojen automaatti – noudatettava työehtosopimus ja tietenkin esimiestaidot ratkaisevat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. NImetön Hemmo kirjoitti 25.4.2011 kello 2:36

    “Jaska kirjoitti 24.4.2011 kello 1:22”

    Jaska puhui ilmeisesti kokemuksesta, kuten minäkin.

    Nimittäin ainakin työ- ja elinkeinotoimistot palkkaavat niin paljon työntekijöit palkkatuella, että mikäli mielit luoda uran alalla, sinun tulee ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi ja jonkun ajan kuluttua ilmoittaa halukkuuttesi tuettuun työhän ed. mainittuihin toimistoihin. Käytännössä on mahdota saada ensimmäistä työkokemus alalta muulla tavoin (ihan vaan tiedoksi).

    Toimistoilla on tähän käytäntöön intensiivinä se, että palkkatuelle työllistetyt eivät vie toimistoille tarkoitetuista toimintamenoista rahaa, vaan ne tulee toiselta momentilta. Ja ainahan töissä lisäkäsiä tarvitaan.

    Erityisen härskiksi toiminnan tekee se, että tämän prässin käyneistä työllistyy pysyvästi tukipaikkaan, mutta julkisen sektorin kokemuksesta ei ole paljon iloa yksityisellä sektorilla.

    Käytäntö on kestänyt kauan ja on todella laajamittaista, ulottuen pohjalta ministeriön korkeimpiin virkamiehiin; on vaikeaa löytää virkamiestä joka ei olisi aloittanut uraansa työllistämismonentilla. Tämä tietenkin vaikeuttaa asian avointa ruotimista, koska kaikki ovat sekaantuneet siihen.

    Hölmökin ymmärtää, että käytännöllä on muuta työnhakijoita syrjäyttävä (syrjivä) vaikutus. Käytäntöä ylläpitää se, että samat työvoimaviranomaiset, jotka tekevät tukipäätökset ovat samalla sekä käytännöstä hyötyviä osapuolia että valvojia viranomaisia. Tiedän esimerkiksi tapauksen, jossa myöntävät viranomaiset palkkasivat työpaikalleen vuodesta toiseen tukityöllistetyn hierojan, josta henkilökunnan ei tarvinnut maksaa kuin muutaman euron per kerta. Loppujen lopuksi palvelua pidettiin itsestään selvänä saavutettuna etuna.

    Kun lukee tarkasti lain julkisista työvoimapalveluiden, on tulkittavissa, että kokonaisuuden huomioiden, toiminta on lain vastaista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. NImetön Hemmo kirjoitti 25.4.2011 kello 2:51

    Lisäys:
    Kirjoitukseni tietenkin kuvaili vain vääristyneitä käytäntöjä eikä tietenkään pyri olemaan periaatteellinen argumentti julkista työllistämistä vastaan.

    Kuntasektorilla tukityöllistäminen on laajamittaisempaa kuin valtiolla. En ole nähnyt toimintaa sisältä päin mutta pidän oletettavana, että vääristymiä löytyy sieltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. TomiA kirjoitti 25.4.2011 kello 9:00

    Leppoistamisen kannalta kunta on työnantajana yksityistä parempi. Lomia on vähä väliä, työpäivä ainakin konttorihommissa lyhyt ja Hullujen päivien aikoihin sattuu osumaan ties koska kivikaudella neuvoteltu ulkoilupäivä.

    Onnellisuuden kannalta varma työsuhde on tutkimusten mukaan erityisen tärkeä. Tosin kunnan hommissa varma työsuhde koskee vain tiettyjä hommia ja niitäkin vain silloin, kun pääsee pätkätyökurimuksesta. Ihan kuka vain ei pääse rälssiin, mutta on niitä päässeitäkin kymmeniä prosentteja työvoimasta.

    Kunnan leipä on siis pitkä ja makea, mutta onko se kapea, kuten tavataan väittää? Esimerkiksi opettajilla on kuulemma ihan surkea ansio. Äkkiä kun tilastoista tsekkaa, äidinkielen lehtorin kuukausipalkka ei ihan yllä edes neljään tonniin. No, onneksi työaika sentään on lyhyt. Sairaanhoitajan palkka on jossain 2 500 euron kieppeillä, terveyskeskuslääkärin kaksin–kolminkertainen. Koska naisen euro on 80 senttiä, palkankorotuspaineet ovat luonnollisesti kovat näillä naisvaltaisilla matalapalkka-aloilla. Kysykää vaikka Kataiselta.

    Miksei kaikille keksitä kunnan hommia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Artturi B kirjoitti 25.4.2011 kello 10:05

    Evert the NeveRest:

    Pitäisi myös kysyä, miksi palkkoja pitää sopimuksilla korottaa määräajoin.

    Onkohan tääkin nyt sarkasmia? Noh menen halpaan…

    Palkkoja pitää korottaa, koska jengin tuottavuus euroissa mitattuna nousee. (Reaalinen tuottavuus ei nouse välttämättä, mutta jos euron arvo laskee, niin euroissa maksettavaa palkkaa pitää korottaa, että se vastaa reaalista tuottavuutta.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Kalle kirjoitti 25.4.2011 kello 10:26

    Kaiketi kyse on ennen kaikkea siitä, mitä ulkoistetaan ja miten hyvin kilpailu toimii ulkoistamisen jälkeen. Suunta Suomessa ei välttämättä ole hyvä.

    Niissä maissa, joissa terveydenhuolto toimii, on perusterveydenhuolto yleensä yksityistä ja sairaalatasoinen hoito jonkinlainen hybridi. Varoittavia esimerkkejä, miten asiaa ei saa hoitaa, on Suomen lisäksi mm. USA ja Englanti.

    Nythän PARAS-hankkeessa terveyskeskusjärjestelmää ollaan ajamassa käytännössä alas, koska yksikköjä suurennetaan vähän brittiläisen mallin mukaisesti. Se tarkoittaa järjestelmän romahdusta muutamien vuosien päästä. Oikea suuntahan on taata perusterveydenhuollossa kilpailu. En usko DDR:stä kopioidun terveyskeskusjärjestelmän tulevaisuuteen.

    Sairaalaverkko on hyvin moniportainen Suomessa. Teoriassahan tänne riittäisi yksi sairaala johonkin Tampere – Jyväskylä akselille. Käytännössä niin suuri keskittäminen ei ole järkevää. Onko kuitenkaan tarvetta pitää yliopistosairaalatasoisia yksikköjä muualla kuin Helsingissä, Tampereella, Turussa ja Oulussa?

    Sen sijaan aluesairaaloille on kysyntää, kun terveuskeskusverkko tullaan nyt päätetysti hävittämään. Joten niihin kannattaa satsata lähitulevaisuudessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Liian vanha kirjoitti 25.4.2011 kello 10:55

    Toinen nyrkkisääntö on, että jos ulkoistaminen tapahtuu 1:1 periaatteella ei vain haalarin väri vaihtuu niin kulut nousevat ostokuluilla.
    Jos tulee säästöä niin johtaminen on ollut kelvotonta ja halvempaa olisi ollut vaihtaa johtoa.

    Kuntien yksi ongelma on, etteivät ne osaa kilpailuttaa eivätkä hallitse sapimustoimintaa.
    Ongelmaa on kierretty käyttämällä konsultteja, jotka taas eivät tunne kilpailutettavaa alaa ja/tai kunnan toimintaa.
    Lisäksi konsultit saavt rahaa kahdesta lähteestä:Kunnalta ja joltain toimittajalta, jonka palveluihin tarjouspyyntö sovitetaan

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. AP kirjoitti 25.4.2011 kello 13:37

    Ainakin meidän alueella Ruskeasuolla kunnan päiväkodeissa henkilökunta vaihtuu jatkuvasti ja yksityisissä ja ostopalvelupäiväkodeissa henkilökunta pysyy. Päivähoidossa henkilökunnan pysyvyys on myös tärkeää, erityisesti pienimmille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. TL kirjoitti 25.4.2011 kello 17:40

    http://tronic.puheenvuoro.uusisuomi.fi/71028-wikileaks-usan-politiikka-suomessa-halonen-saa-runtua-ja-hallitus-kiitosta

    Tuolla mainittiin kommenteissa että IMF on pyytänyt Suomea yksityistämään erikoissairaanhoidon. Yritin etsiä lähdettä, ja törmäsin dokumenttiin jossa todetaan että Suomen terveydenhuollon menot ovat alle EU:n keskiarvon. USA kritisoi myös halpoja rinnakkaislääkkeitä suosivaa lakia.

    Lääkepatentit ovat yksi maailman suurimmista vitsauksista. Harmi kun Vihreät ovat olleet turhan hiljaa tuostakin, toivottavasti suut ja silmät aukeavat nyt oppositiossa. http://www.vihrealanka.fi/node/260

    En todellakaan halua kuulla että homoliitot ja turkistarhaus ovat nyt maailman tärkeimmät asiat samalla kun Suomea vedetään velkavankeuteen ja suuryritysten talutusnuoraan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Raimo K kirjoitti 25.4.2011 kello 18:01

    juge: “Ei yksityinen sairaanhoito maksa veronmaksajalle yhtään mitään koska sitä ei makseta veroista.”
    – niin ettäkö yksityisten palvelujen käyttäjät eivät ole veronmaksajia?

    juge: “Sen sijaan voisi ihan itse valita mitä ottaa ja mistä maksaa. Jos silloin sitten vaikkapa umpisuolen poisto maksaisi vaikkapa 4x mitä nyt niin mitäs sitten .
    – umppareista en tiedä, mutta ohitusleikkaus keskussairaalassa maksaa potilaalle noin 300 euroa, yksityisellä puolella niitä ei enää juurikaan tehdä, mutta hinta lienee luokkaa 8000 euroa. Siis enemmän kuin 4x.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Raimo K kirjoitti 25.4.2011 kello 18:09

    TomiA: “Leppoistamisen kannalta kunta on työnantajana yksityistä parempi. Lomia on vähä väliä, työpäivä ainakin konttorihommissa lyhyt ja Hullujen päivien aikoihin sattuu osumaan ties koska kivikaudella neuvoteltu ulkoilupäivä. (jne.)”

    Missähän kunnassa olet töissä, kun on niin hyvät edut?
    Meillä sai just vakipaikan maisterismies 15 vuoden työsuhteiden jälkeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Paula kirjoitti 25.4.2011 kello 20:09

    Itse luulen, että jokin sekoitus julkisen ja yksityisen sektorin palveluntuotannosta on varmaan toimivin järjestelmä. Näin aina voidaan turvautua julkiseen palveluntuottajaan, jos jostain syystä yksityinen on kalliimpi kuin julkinen palvelu tai yksityiseltä sektorilta ei haluttua palvelua saa. Myöskään yksityistämisellä ei saisi vääristää markkinoita siten, että jotkut tulevat monopoliasemaan tai saavat epäreilun edun. Esim. koko kunnan jätehuollon antaminen yhdelle yritykselle olisi mielestäni kyseenalaista.
    Julkisella puolella on ongelmia, mutta niin on yksityiselläkin puolella. On ongelmallista, että yksityislääkärillä sinut määrätään kalliisiin ja turhiinkin tutkimuksiin. Tai että yksityiset klinikat “vakuuttavat itsensä” hoitovirheiden varalta sillä, että kyllä julkinen sektori korjaa jäljet jos mokataan.
    Julkisella puolella on välillä käsittämätöntä byrokratiaa.
    Ainakin terveyskeskuspäivystyksessä voisi kokeilla yksityistä sektoria julkisen palvelun tarjoajana. Helsingin päivystykset ovat kertakaikkisen kammottavia, menen yksityiselle, jos vain voin valita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Pentti Kangasharju kirjoitti 25.4.2011 kello 20:51

    Nimim.PenaK

    “Jos yksityislääkäri kirjoittaa lähetteen keskussairaalaan, veronmaksajat joutuvat maksamaan tämän. Yksityissektorin osuus HYKS:n lähetteistä ylittää roimasti potilaiden väestöosuuden.
    Yksityissektoriksi katsotaan tällöin myös työterveyslääkärit, joista valtio muutan maksaa 63 %.”

    Kannattaisi kokeilla ehdotettua mallia, jossa terveydenhuollon rahoitus tulisi yhdestä tuutista. Siinä olisi mahdollista ohjata paremmin yksityisen, työterveyshuollon ja kunnallisen hoidon välistä toimintaa ja lähetekäytäntöjä. Ja onko tarpeen tukea yksityistä terveydenhuoltoa verovaroilla siinä määrin kuin nykyään tehdään? Joka tapauksessa sekä yksityinen että työterveyshuolto ovat väestön kannalta hyvin eroarvoistavaa toimintaa. Ensimmäistä on tarjolla lähinnä asutuskeskuksissa ja toinen on suunnattu vain työikäiselle väestölle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Riitta kirjoitti 25.4.2011 kello 22:55

    UUSIKSI

    Sairaanhoitajaksi tai opettajaksi ei voi palkata henkilöä, joka ei selviä tehtävästään, mutta sairaalaan voi palkata ylimääräisen vahtimestarin ja kouluun kouluavustajan, vaikka se ei ihan kannattaisikaan.

    Ei noihinkaan hommiin voi ihan ketä tahansa palkata. Muistan omalta työuraltani erään työllistetyn vahtimestarin, jolla oli “negatiivinen tuottavuus”. Onnistui mm. hukkaamaan postit, kun ei hotsittanut jakaa niitä työhuoneisiin. Tuttu erityislastentarhanopettaja taas sanoi, että välillä avustajiksi palkataan pystymetsästä tyyppejä, joista on enemmän haittaa kuin hyötyä. Lapset nimittäin kyllä huomaavat, jos joku aikuisista ei ole hommassa täysillä mukana (ko. ryhmässä on juuri nyt erinomaisen hyvin työnsä hoitava avustaja) ja käytös on sitten sen mukaista.

    Eli siis, periaatteessa hyvä ja kannatettava idea palkata vajaakuntoisia, vaikkei ihan kannattaisi, mutta ei silti ihan ketä hyvänsä voi palkata avustaviin tehtäviin. Siinä käy äkkiä niin, että ne, joiden työtä avustajan piti helpottaa, saavatkin yhden paimennettavan lisää.

    Jos haluaisi olla nokkela, voisi tietenkin ehdottaa vajaakuntoisten palkkaamista kansanedustajien avustajiksi. 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Minerva Krohn kirjoitti 25.4.2011 kello 23:07

    Hoitotakuun yhteydessä määriteltiin myös yhtenäiset hoidon kriteerit, joiden perusteella varsin monet sairaudet/vaivat voidaan pisteyttää, ja vain tietyllä pistemäärällä erikoislääkärin konsultaatio on tarpeen. Jos näitä noudatetaan on ihan sama tuleekop lähete yksityiseltä vai julkiselta. Käytännössä yksityiset yleislääkärit ohjaavat herkemmin erikoislääkärille kuin terveyskeskuslääkärit. Suuri osa näistä konsultaatioista tapahtuu yksityispuolella. Aika monet taitavat myös hakea yksityispuolelta lähetteen käyden jo valmiiksi erikoislääkärille, jonka pitäisi kyllä tuntea yhtenäiset hoidon kriteerit.

    Terveyspalveluissa pitäisi osata mitata terveyshyötyä ja maksaa osa tulosta siitä. Suomen kannattaisi ottaa oppia Briteistä, jossa NHS on uudistanut terveydenhuollon 10 vuodessa. Painopistettä on siirretty yleislääkäreille, palkkiosta osa tulee seurattavien indikaattoreiden perusteella (hoidon taso) kehitystyötä tehdään jatkuvasti.

    Käyttäjien, veronmaksajien ja kunnan kannalta oleellista on että terveyspalvelut olisivat tasapuolisesti kaikkien saatavilla, laatu ja tuotettu terveyshyöty olisi hyvää ja hinta olisi sopiva. Jos joku yksityinen pystyy näillä krtiteereillä tuottamaan voittoa ei sitä kannattane kadehtia. Tuo Terveystalonkin paheksuttu brittiomistaja on tainnut toistaiseksi lähinnä investoida firmaan kohtuullisen paljon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Kansalainen kirjoitti 25.4.2011 kello 23:25

    Heitit monta kysymystä yhteen, enkä vasta kuin yhteen jonka yritän löytää ajattelustasti.

    Näin siksi, että nyt 80-vuotias lähi-ihmiseni joka on tehnyt koko elämänuransa lääkärinä sekä yksityisellä että kunnallisella puolella (60-luvulta lähtien) kertoi äänestäneensä sinua, koska hän seuraa ajatteluasi ja oli kuunnellut joillakin Lääkäripäivillä esitystäsi siitä kuinka terveydehuolto kannattaisi järjestää Suomessa.

    Hän ei kuitenkaan tarkalleen muistanut milloin olet tuon puheen pitänyt, mutta että se sisälsi oleellisia kysymyksiä siitä miten lääkäri voi toteuttaa ammattieettisesti hyvää työtä.

    Tosin, tässä on lääkärisukupolvet vaihtuneet (en ole itse lääkäri) ja tuo ammatieettisyys on myös vaihtunut joillakin silkaksi bisneksenteoksi. Tämä lisäksi maahamme on tullut toisista valtioista silkkaa bisnestä tekeviä, hyvin eritasoisella koulutuksella ammattiaan harjoittavia erialojen lääkäreitä (mm hammaslääkäreitä), jotka sekoittavat tätä pakkaa, ja valitettavasti myös potilaan vahingoksi.

    Kysynkin: miten sinun mielestäsi voidaan valvoa yksityistätoimintaa siten, että ensisijaisesti potilaan etu säilyy? Ja miten nämä kaksi: sekä kunnallinen peruspalvelu että yksityinen palvelutuotanto voivat säilyttää samanaikaisesti ammattieettisen tason ja potilaan oikeuden saada asianmukaista hoitoa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. nos kirjoitti 26.4.2011 kello 6:42

    Kuntapalvelujen suurin ongelma on, että varsinkin suuremmissa kunnissa, organisaatioilla ei ole johtoa. Johtajat mieltävät tehtäväkseen jonkinlaisen poliittisluonteisen organisaatiorallin ylläpitämisen sen sijasta, että pyrkisivät tekemään organisaatioistaan tehokkaita. Erikoisia toimitusjohtajia: kunniatehtävä ajaa oma organisaatio kuralle, jotta voidaan ulkoistaa. 2000-luvun oikeistotaistolaisuutta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. juge kirjoitti 26.4.2011 kello 9:27

    Raimo K ” umppareista en tiedä, mutta ohitusleikkaus keskussairaalassa maksaa potilaalle noin 300 euroa, yksityisellä puolella niitä ei enää juurikaan tehdä, mutta hinta lienee luokkaa 8000 euroa. Siis enemmän kuin 4x.”

    Kyllä tuo leikkaus keskussairaalassa maksaa helkkarin paljon enemmän kuin 300 euroa. Paljonkohan palkastani joka kuukausi maksetaankaan tuota sairaanhoidon maksua ja paljonkohan työnantajakin kyseisiä maksuja makselee?

    Kai tiesit, että tuo 300 euroa ei ole ohitusleikkauksen omakustannehinta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. spottu kirjoitti 26.4.2011 kello 9:48

    “Tuo Terveystalonkin paheksuttu brittiomistaja on tainnut toistaiseksi lähinnä investoida firmaan kohtuullisen paljon.”

    Jep, kuten kilpailijoiden poisostamiseen, seiniin hyvillä liikepaikoilla ja julkisen sektorin pyöröoviin. Jälkimmäistä seuraamme suurella mielenkiinnolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. Liian vanha kirjoitti 26.4.2011 kello 10:35

    Nykyinen julksisen vallan henkilöstöpolitiikka periytyy tsaarin Venäjältä eikä silloin mitään kolmikantaa tunnettu,

    Julkinen sektori on halunnut säilyttää autoritäärisen ja tarkkoihin sääntöihin perustuvan johtamistavan.
    Olen ollut purkamssa näitä julksien sektorin toimintamalleja ja suurimmat esteet purkamiselle ovat olleet Eduskunnan , hallituksen ja ministeriöiden säätämät lait, asetukset ja määräykset, ei siis mikään kolmikanta.

    Virkamieslainsäädäntö syntyy juuri Eduskunnan tahdon mukaan eikä virekemiehelle haluta myöntää työsopimusuhteiseen verrattavia oikeuksia.

    Samoin yksityiskohtaiseen menobudjetointiin perustuva taloushallinto estää liiketaloudellisen ajattelun hallinnosta ja johtaa järjettömiin päätöksiiin.

    Työsuhdeturvan vastineeksi ainakin suoritustehtävissä maksetaan huonoa palkkaa eli pitkä ja kapea leipä on edellen voimassa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. kse kirjoitti 26.4.2011 kello 13:42

    TL:

    Lääkepatentit ovat yksi maailman suurimmista vitsauksista.

    Joku lääkepatenttien vastustajista voisi joskus kertoa miten ihmeessä lääkkeiden kehitys jatkossa hoidettaisiin ilman lääkefirmojen panosta. Nimittäin siihen väliin, kun joku labratakkinen pellepeloton löytää lupaavan lääkemolekyylin ja lääke on lopulta apteekin hyllyllä, mahtuu jokusen monta vaihetta.

    Pentti Kangasharju:

    Joka tapauksessa sekä yksityinen että työterveyshuolto ovat väestön kannalta hyvin eroarvoistavaa toimintaa. Ensimmäistä on tarjolla lähinnä asutuskeskuksissa ja toinen on suunnattu vain työikäiselle väestölle.

    Olisiko erillisen työterveyshuollon lopettamisessa välttämättä mitään järkeä? Sehän pahimmillaan siirtäisi eriarvoistumisen vain työntekijöiden välille eli “korvattavissa olevat resurssit” saisivat tyytyä julkiseen terveydenhuoltoon avainasemassa olevien huippuosaajien päästessä jopa nykyistä korkeatasoisempaan hoitoon.

    On nimittäin aika varma, että työnantajat ovat valmiita maksamaan avainosaajille kunnollisen terveysvakuutuksen taataksen heidän nopean ja välittömän hoidon, kuin riskeeraavat projektien etenemisen “arvauskeskusten” varaan. Tietysti voi aina unelmoida siitä, että julkisen puolen terveydenhoito sujuvoitettaisiin sidettävälle tasolle, mutta en oikein usko, että siihen löytyisi kykyjä saati rahoitusta (nykyäänhän tahtinäyttää olevan: min. 6kk “ota buranaa ja tule kuukauden kuluttua uudestaan” -> lähete tutkimuksiin -> 6kk odotus -> lähete erikoissairaanhoitoon -> 6kk odotus -> lähete uusiin tutkimuksiin -> 6kk odotus -> “ei tälle enää voi tehdä mitään” -> sairaseläkehakemus vetämään).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. Sauli kirjoitti 26.4.2011 kello 14:12

    Olen nyt viikon vanha vihreä. Yritän koko ajan sisäistää sitä, mitä mieltä minun mistäkin asiasta pitäisi olla. 😉

    Ostopalvelu nyt sinänsä ei ymmärtääkseni voi olla kovin vasemmistolaista toimintaa, sillä duunareita kaiketi siellä palvelufirmassakin on töissä.

    Vaikeinta tässä ulkoistusasiassa lienee hinta/laatu-suhteen mittaaminen. Miten se käytännössä tehdään? En tiedä.

    Ja eikö niitä ostopalveluja ja ulkoistuksiakin pidä koko ajan hallinnoida ja tiliöidä ja seurata ja auditoida ja kilpailututtaa uudestaan? Rahaa siihen menee.

    Siinä mielessä palvelusetelit, joilla voi hankkia palveluja valitsemaltaan palveluntuottajalta, on ehkä kustannustehokkain ja “vihrein” vaihtoehto. Jonotkin lyhenevät, elleivät jopa häviä kokonaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. Tiedemies kirjoitti 26.4.2011 kello 18:05

    Joku lääkepatenttien vastustajista voisi joskus kertoa miten ihmeessä lääkkeiden kehitys jatkossa hoidettaisiin ilman lääkefirmojen panosta.

    Tämä on paraatiesimerkki siitä, mitä toisaalla esitin “oikeistolaisen” käsitteen ekstensiosta, ja kuinka nimimerkki kse:kin puolusti “oikeistolaisuutta”. Kauaa ei tarvinnut odottaa, että verikourapologetia tuli esiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. Eläkevaari kirjoitti 26.4.2011 kello 18:34

    “Minua on arveluttanut ulkoistamisissa lähinnä se jos lakisääteiset rahavirrat päätyvätkin ulkomaisten suurten ketjujen haltuun. Esim. Terveystalon omistaa Brittiläinen Bridgepoint. Kun kasvaa riittävän suureksi, voi pian tehdä liian halpoja tarjouksia ja tappaa kilpailun. Olen kokenut tuon itse monesti julkisen sektorin tarjouskilpailuissa.#

    Tässä keskustelussa on unohtunut asian ydin. Se on medikalisaatio. Terveyden huollosta ja ihmisiän keinotekoisesta pidentämisestä on tehty lääketehtaiden ja nyt myös terveys-/sairaanhoitopalveluja tuottavien globaalien yritysten bisnestä. Tästä seuraa hyvin monta kielteistä yhteiskunnallista asiaa, suurimpana kestävyysvaje. Hoidettakoon terveydenhuolto julkisten tai yksityisten organisaatioiden toimesta, niin sen pitäisi keskittyä lapsiin, nuoriin ja työikäiseen väestöön. Meidän eläkeläisten jäljellä olevaa elinikää on aivan turha pitkittää kalliilla yhteiskunnan maksamilla hoidoilla. Itselleni riittää tehokas kivunlievitys.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. Raimo K kirjoitti 26.4.2011 kello 19:19

    Miro Reijonen: “Osmo, vastikään julkaistiin tutkimus jonka tarkasti lukemalla huomaat, että vanhukset voivat omasta mielestään paremmin yksityisissä palvelutaloissa. Jopa 50% paremmin.”

    Ei kai se kenellekään ole uutinen, että huonokuntoisimmat ovat julkisen sektorin palveluissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. Raimo K kirjoitti 26.4.2011 kello 19:26

    juge: “Kai tiesit, että tuo 300 euroa ei ole ohitusleikkauksen omakustannehinta?”

    Toki. Mutta väitit, että maksamalla 4x enemmän voit ostaa palvelun yksityiseltä. Ehkä Intiassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. Liian vanha kirjoitti 26.4.2011 kello 22:02

    “Joku lääkepatenttien vastustajista voisi joskus kertoa miten ihmeessä lääkkeiden kehitys jatkossa hoidettaisiin ilman lääkefirmojen panosta.”

    Eivät lääketehtaat ole edes keskittyneet kehittämään niitä lääkkeitä, jotka auttaisivat suuria ihmisjoukkoa .
    Lääketehtaat ovat keskittyneet lähinnä hyvin maksavien ihmisten ongelmiin eli ikuisen nuoruuden, olkonäön parantamisen ym hömpän kehittelyyn

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. JV kirjoitti 26.4.2011 kello 23:06

    Väite, että lääketehtaat kehittelevät vain tehokaampaa Viagraa ja kauneuslääkkeitä on ihan täyttä propagandaa. Tuosta voi tsekata vaikkapa GSK:n tuotekehityksen
    http://www.gsk.com/investors/product_pipeline/docs/gsk-pipeline-2011.pdf

    Kuka muuten sanoo, että saman sairauden hoito maksaa julkisella sektorilla todellisilta kuluiltaan vähemmän kuin yksityisellä? En ole nähnyt yhtään tutkimusta, joka vahvistaisi tämän.
    Samoilla ehdoilla toimiessa tämä olisi ensimmäinen kerta, kun sosialistinen tuotantotapa voittaa markkinatalouden…
    “Musta tuntuu” ei riitä perusteeksi..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. Minerva Krohn kirjoitti 27.4.2011 kello 0:09

    Terveydenhuollossa palvelusetelien ongelma on ehkä se että ihmiset eivät osaa arvioida palvelun lääketieteellistä laatus. Ts. tyytyväisyysmittauksissa yms pärjää se jonka palvelun saatavuus on paras, ei se jonka tarjoama hoito on laadukkainta. Tämä tulee hyvin esille työterveyshuollosta ja terveyskeskuksista puhuttaessa. Tuossa ylläkin “kse” puhuu arvauskeskuksista, ja sen jälkeen kirjoittaa että työnantajien kannalta työterveyshuollon keskeinen valtti on nopea hoitoonpääsy. Juuri näin onkin. Terveyskeskusten ja työterveyshuollon hoidon tasoa ei ole verrattu

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. Sampo kirjoitti 27.4.2011 kello 0:17

    Oma kokemukseni tulee lastensuojeluun puolelta, missä olen työskennellyt kohta kaksikymmentä vuotta.

    Mieipiteeni on tietenkin suppea ja varsin omakohtainen. Pidän kuitenkin tärkeänä sen esille tuomista, sillä yksityistämistä vastutetaan niin paljon.

    Mielestäni lasten hoito on aivan eri vuosikymmenillä verrattaessa yksityistä ja julkista. Täällä yksityisellä porukka on paljon motivoituneempaa ja tavoitehakuisempaa kuin kunnan omassa laitoksessa. Lapset voivat hyvin (vaikka tuntuukin, että kunta sijoittaa vain ne kaikkein hankalimmat).

    Syy on mielestäni selkeä. Täällä saa hyvästä työstä hyvän palautteen ja ihmiset saavat kehittää osaamistaan. Huonolla asenteella olevat joutuvat pihalle. Ajatellaan oikeasti sitä lapsen parasta.

    Kunnalla työskennellessäni tuntui kun aina olisi kivirekeä vetänyt. Organisaatio oli kyllä turvallinen, mutta tekemisen tuntu puuttui.

    Palvelut ovat kuitenkin saman hintaisia ja niitä velvoittaa sama laki. Oli jatkossa tuottaja kumpi tahansa, niin kyllä tavoitteellisuuteen ja matalan organisaation johtoon kannattaa panostaa kunnassakin. Mielestäni virastakin pitäisi antaa potkut jos hommat kaatuvat aina toisten niskaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. Liian vanha kirjoitti 27.4.2011 kello 11:31

    “Tuosta voi tsekata vaikkapa GSK:n tuotekehityksen”

    Komea lista, mutta ei kerro mitään ,millä painolla mitäkin lääkettä kehitellään.
    Ja useimmat ovat suunnattu pitkään elävien varakkaiden länsimaisten ihmisten tervyden hoitoon.
    Ja useimmat listalla olevat taudit ovat harvinaisia, joten kohderyhmätkin ovat pieniä.

    Noin ihmiskunnan hyvinvoinnin näkökulmasta painotukset ovat vääriä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. kse kirjoitti 27.4.2011 kello 16:08

    Minerva:

    Tuossa ylläkin “kse” puhuu arvauskeskuksista, ja sen jälkeen kirjoittaa että työnantajien kannalta työterveyshuollon keskeinen valtti on nopea hoitoonpääsy. Juuri näin onkin. Terveyskeskusten ja työterveyshuollon hoidon tasoa ei ole verrattu

    Eivätkö hoidon saatavuus ja oikea-aikaisuus ole aika oleellisia tekijöitä hoidon tasoa arvioitaessa? Nimittäin aika moni sairaus, joka on “paranisi itsestäänkin” -tasoa vakavampi, tuppaa pahenemaan ja kroonistumaan hoidon viivästyessä. Siksipä on aika järjetöntä takastella pelkän hoitotapahtuman laatua koko prosessin sijasta.

    Itseäni muuten kummastuttaa se, että miksi hoitotakuun 6 kk:sta on yleensä tullut myös minimijonotusaika – eikö monen taudin ja muun vaivan suhteen olisi helpompi hoitaa homma mahdollisimman pian? Kyse taittaa olla julkiselle sektorille tyypillisestä osaoptimoinnista – sairaala saa aina rahansa operaatiosta teki se sen milloin tahansa ja odotusajan kustannukset maksaa aina se kuuluisa joku muu.

    Joku aika sitten eläkevakuutuslaitokset (-ko?) julkaisivat tutkimuksen, jonka mukaan vuosittain joku luokkaa tuhat-pari tuhatta suomalaista joutuu ennenaikaiselle sairaeläkkeelle tuki- ja liikuntaelinten sairauksien vuoksi, koska hoito julkisella sektorilla viivästyy jonotuksen vuoksi. Onko meillä ihan oikeasti varaa tähän?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  76. Juho Laatu kirjoitti 27.4.2011 kello 20:46

    Yksi vähälle keskustelulle jäänyt valintaperuste ostetuille ja itse tuotetuille palveluille on se millaisia palveluita asiakkaille halutaan tarjota.

    Jos halutaan perusturvallista asiakkaiden rutiininomaiseen palveluun keskittyvää järjestelmää, palvelut kannattaa ehkä toteuttaa itse. Jos palvelu ei kärsi (asiakkaiden kannalta) kulujen jatkuvasta optimoinnista, ja alan paremmin hallitsevat tahot osaavat toteuttaa palvelun omaa organisaaatiota paremmin tai tehokkaammin, osto kaupallisilta markkinoilta voi olla paras ratkaisu.

    Molemmissa malleissa on puolensa, ja välimuotojakin voidaan viritellä. Ostopuolelle voi kehitellä sopivia palvelun “leppoisuutta” ja asiakastyytyväisyyttä mittaavia mittareita. Itse tuotetuille palveluille voi viritellä sopivaa kilpailua ja tehokkuusvaatimuksia. Osto- ja itse tuotettuja palveluita voi myös pyörittää rinnakkain kirittämässä toisiaan (kumpikin omilla vahvuuksillaan).

    Pointtini tässä on enemmän itse tuotettujen palveluiden eduista muistuttamisen puolella, koska ostamisen edut ovat olleet esillä jo muutenkin.

    Esimerkiksi vanhusten hoidossa tavoite ja strategia voisi olla vaikkapa (asiakkaiden kannalta) sopiva määrä hoitajia per potilas, stressittömyys asiakkaille (ei pelkoa “säästökohteeksi” joutumisesta), ja riittävän fiksut ja motivoituneet hoitajat, joiden päätavoite on hoitaa vanhukset mahdollisimman hyvin (ei esim. talouden optimointi).

    Yksi vaihtoehtoinen aika erilainen strategia voisi olla vanhusten hoitaminen mahdollisimman pienin kustannuksin, ja siitä seuraava palvelun tason määrittäminen “halpuutena asiakkaille ja veronmaksajille”.

    Yksi tavoite voisi olla antaa asiakkaille monia vaihtoehtoja, joista jokainen voi valita itselleen sopivimman.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  77. kse kirjoitti 27.4.2011 kello 22:55

    Tiedemies:

    Tämä on paraatiesimerkki siitä, mitä toisaalla esitin “oikeistolaisen” käsitteen ekstensiosta, ja kuinka nimimerkki kse:kin puolusti “oikeistolaisuutta”. Kauaa ei tarvinnut odottaa, että verikourapologetia tuli esiin.

    Ei kun minua ihan oikeasti kiinnostaisi kuulla miten lääkemarkkinat tai markinnat yleensäkin toimisivat ilman patentteja, joita moni noheva uusvasemmistolainen ja piraatti niin kovasti vastustaa. On tietysti totta, että monilla aloilla patentit toimivat nykyään osoittain kilpailun rajoittajina ja että aivan päättömiäkin asioita pääsee pantenttisuojan piiriin, mutta ainakin jälkimmäinen tapaus lienee aivan hyvin ratkaistavissa patenttijärjestelmää korjaamalla.

    Usein esitetään, että lääkkeiden kehitys pitäisi siirttää julkisen sektorin huoleksi ja antaa markkinoiden hoitaa ainoastaan lääkkeiden valmistus. Mutta mikä esim. estäisi, että markkinoilla muodostuisi globaali duopoli esim. yksi amerikkalainen ja yksi saksalainen lääkejätti, jotka valmistaisivat lääkkeet parissa jättimmäisessä rahtivalmistusfirmassa Kiinassa ja Intiassa.

    Olisiko tällöin järkevää, että Suomessa valtio panostaisi satoja miljoonia jonkun lääkeaihion saamiseen markkinakuntoon, jos hyödyt menisivät ainoastaan näille jäteille? Toisaalta tuskinpa saksalaiset ja amerikkalaiset haluavat maksaa koko maailman lääkekehityksestä, jos minä tahansa päivänä kuka tahansa voi ruveta valmistamaan rinnakkaislääkettä takapihan vajassa.

    EU-tasolla? Entäpä, jos ne duopolin jätit ovatkin kiinasta ja intiasta?

    Kuulostaa vähän siltä, että maailma ilman patentteja ei kovinkaan helposti toimisi ilman maailmanhallitusta mustine helikoptereineen ja mielenhallintasädesatelliitteineen…

    Tietysti – jos joku on kerinnyt miettimään toimivan mallin, niin kuulisin siitä tosiaan mielelläni (huom. “kehitetään ne lääkkeet vähä niiku Linux” ei ole mielenkiintoinen vastaus).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  78. kse kirjoitti 28.4.2011 kello 0:19

    Itse itseään kommentoiden:

    Tietysti – jos joku on kerinnyt miettimään toimivan mallin, niin kuulisin siitä tosiaan mielelläni (huom. “kehitetään ne lääkkeet vähä niiku Linux” ei ole mielenkiintoinen vastaus).

    Ok. Tarkemmin ajatellen ei avoin kehitystyö lääkkeidenkään osalta tietysti ole mikään mahdottomuus. Voisihan sitä ajatella, että olisi olemassa suuri lääketieteen ympärille kehittynyt verkkoyhteisö, joka jakaisi kaikki tutkimustiedot jonkun valtavan (mutta hajautetun) verkkitietokannan kautta avoimesti. Rahoituskin voisi olla ainakin alkuvaiheen kehityksessä samaa kuin nykyisessä OSS kehityksessä eli jakautuneena yritysten maksaman palkkatyön, julkisen sektorin rahoituksen ja vapaaehtoistyön välillä.

    Ja voisihan jopa olla niin, että kliinisiin kokeisiin saataisiin rekrytoitua vapaaehtoisia verkkoyhteisöjen kautta, osa kustannuksista voitaisiin rahoittaa lahjoituksin (hyväntekijämiljonäärit, mikrolahjoitukset) jne.

    Vaatisiko tämä kuitenkaan patenttijärjestelmän romuttamista? Jos avoin lääkkeiden kehitys olisi tehokkaampaa, vastaisi paremmin ihmisten tarpeisiin ja tuottaisi halvempia lääkkeitä, niin eiköhän se kykenisi ihan omin voimin valtaamaan alaa ilman hallinnollisia päätöksiäkin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  79. Mantelimies kirjoitti 28.4.2011 kello 0:27

    Tuohon vajaakuntoisten työllistämiseen muutama kommentti:

    Kuten jo aikaisemmat täällä keskustelleet, on mielestäni suhteellisen älytöntä tehdä erillisiä tukitoimenpiteitä, sillä työkyvyttömyysprosentin arvioiminen ja subvention luominen juuri tämän mukaiseksi on käytännössä mahdotonta.

    Myös palkanalennus nykyisessä sosiaaliturvajärjestelmässä on melko hankala toteuttaa. Sen sijaan kombinaatio (riittävän matalaa) perustuloa ja minimipalkkasumman pienentämistä varmasti vaikuttasi positiivisesti kaikennäköiseen työllistymiseen.

    Tuosta kunnalle tukityöllistämisestähän voisi heittää ilmoille ajatuksen kansalaispalkasta – poistetaan vastikkeeton työttömyystuki ja tämän sijaan laitetaan työkykyiset ainakin osa-aikatöihin tekemään nimenomaan “yleishyödyllisiä” ja markkinataloudellisesti kannattamattomia töitä, esim. puistovahdin yms. muodossa. Tätäkään ei ole välttämätöntä tehdä pakolla, vaan asiahan voitaisiin hoitaa esimerkiksi leikkaamalla “mitääntekemättömyyden” työttömyyskorvausta ja korottamalla näitä “puhdetöiden” työttömyyskorvauksia. Efektiivisestihän on kyse samasta asiasta – työllistetään muuten työllistämättömät, ei tuhota markkinoita, mahdollisesti estetään syrjäytymistä ja luodaan vielä insentiivi “kilpailluille” työmarkkinoille hakeutumiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  80. kse kirjoitti 28.4.2011 kello 0:48

    Liian vanha:

    Ja useimmat ovat suunnattu pitkään elävien varakkaiden länsimaisten ihmisten tervyden hoitoon.
    Ja useimmat listalla olevat taudit ovat harvinaisia, joten kohderyhmätkin ovat pieniä.

    Noin ihmiskunnan hyvinvoinnin näkökulmasta painotukset ovat vääriä.

    Kävitköhän sinä ihan oikeasti lukemassa tuon listan ja jos kävit, niin ymmärsitköhän ihan asian – ja jos et ymmärtänyt, niin mahtoikohan aatteen vahva palo himmentää noin vakavasti näkökykyä, vai missä vika.

    Äkkiselailulla tuolta näytti löytyvän aika paljon tauteja, jotka ovat vähän jotain muuta kuin “länsimaisen ikääntyneen miljonäärin kasvojen kohotuksia” – kuten: I & II tyypin sokeritauti, melanooma, munasarjasyöpä, altzheimerin tauti, leukemia, luukato, hepatiiti-C, haimasyöpä, rintasyöpä, suolistosyöpä, Parkinsonin tauti, astma jne.

    Luulisi, että ihmiskunta voisi aika lailla paremmin, jos noihinkin olisi tehokas ja minimaalisesti haittavaikutuksia aiheuttava hoito.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  81. Liian vanha kirjoitti 28.4.2011 kello 10:13

    Kovinkaan montaa yleisintä kuolisyytä noilla ei poisteta. Lähinnä niillä parannetaan pitkään elävien eli varakkaiden hyvinvointia .
    Aikainen kuolema on suositeltava vaihtoehto , ihmise elävät jo liian pitkään

    “Työikäisten miesten yleisimmät kuolinsyyt 2007:

    1. Alkoholi 18,7 prosenttia
    2. Sepelvaltimotauti 15,9 prosenttia
    3. Tapaturmat 12,4 prosenttia
    4. Itsemurhat 8,1 prosenttia
    5. Keuhkosyöpä 5,2 prosenttia
    6. Aivoverenkierron sairaus 4,1 prosenttia

    Työikäisten naisten yleisimmät kuolinsyyt 2007:

    1. Alkoholi 11,5 prosenttia
    2. Rintasyöpä 10,3 prosenttia
    3. Tapaturmat 7,5 prosenttia
    4. Sepelvaltimotauti 6,4 prosenttia
    5. Itsemurhat 6,2 prosenttia
    6. Keuhkosyöpä 5,9 prosenttia”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  82. Liian vanha kirjoitti 28.4.2011 kello 10:27

    Ja vaikka otetaan mukaan vanhukset niin kuolleisuuslista ei paljon muutu, alkoholivaikutus poistuu eniten kuolleisuutta aiheuttavana tekijänä miehillä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  83. Syltty kirjoitti 28.4.2011 kello 14:39

    En ymmärrä liian vanhan itkua lääkekehittelyn vääristä suunnista.

    Tässä vähän listaa yleisimmistä tartuntataudeista:

    http://www.infoplease.com/ipa/A0903696.html

    Nopeasti vilkaistuna tuossa ei ole kuin denguekuume, johon ei ole rokotetta eikä minkäänlaista lääkettä olemassa.

    Toinen asia mikä minua ihmetyttää, niin kritisoit lääketehtaiden kehittävät lääkkeitä vain rikkaita länsimaita varten ja sitten heti perään laitat nimenomaan rikkaiden länsimaalaisten kuolinsyitä ja annat ymmärtää, että ilkeät lääketehtaat eivät ole ahneuttaan keksineet näihin lääkettä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  84. Terhi Hermanson kirjoitti 8.9.2011 kello 11:59

    Terveydenhuollossa hoidon ulkoistus on ongelma koska tempuista maksaminen räjäyttää kustannukset ja kilpailus on pulmallista. Kilpailutus tekee hoidosta katkonaista, sisältää byrokratiaa ja tuo yhtaikaa julkisella ja yksityisellä työskenteleville lääkäreille kaksoisrooleja. Ulkoistukseen liittyy myös kierre, kun ostopalvelut lisäävät yksityissektorin kysyntää ja virkalääkäreitä siirtyy entistä enemmän taloudellisesti houkuttelevampiin töihin.

    Noin olivat asiat eräällä terveydenhuollon alalla, jossa suuri osa hoidosta oli ulkoistettu ostopalveluin ja palvelusetelein. Työskenneltyäni tuolla alalla päädyin siihen että ulkoistuksen haitat ylittävät hyödyt, eikä johtopäätökseen liity minkään valtakunnan ideologioita. – Tosin, terveydenhuollon ulkoistuksia vasten voi vähän ihmetellä keskustelua, joka koskee pysäköinninvalvonnan antamista yksityisten hoidettavaksi. Sanotaan että pysäköinninvalvonta on merkittävä julkisen vallan käyttöä sisältävä tehtävä, jota ei saa antaa muulle kuin viranomaiselle. Terveyspalvelut ovat myös perustuslailla suojattu perusoikeus, joka on mittaluokaltaan, merkitykseltään ja monimutkaisuudeltaan ihan eri luokassa kuin parkkeeraus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus