Oikealla, vasemmalla vai edellä (2): Ostopalvelut

Pal­ve­lu­jen teke­mi­nen oma­na työ­nä tai osta­mi­nen on sel­vä ideo­lo­gi­nen kysy­mys – joil­le­kin. Espoon kokoo­mus ulkois­taa kai­ken vaik­ka tap­piol­la ja moni vasem­mis­to­lai­nen halu­aa säi­lyt­tää pal­ve­lut kun­nan toi­min­ta­na hin­taan mihin hyvän­sä. Minul­le kysy­mys on prag­maat­ti­nen, mut­ta olen hyvin useim­mi­ten pää­ty­nyt sii­hen, ettei eri­tyi­ses­ti sosi­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lu­jen ulkois­ta­mi­nen ole tarkoituksenmukaista.

Vih­rei­den ryh­mäs­sä oli aika­naan suur­ta eri­mie­li­syyt­tä sii­tä, voi­daan­ko kou­lu­jen ruo­kai­lu kil­pai­lut­taa, vai pitää­kö se antaa mono­po­li­na Pal­mial­le. Asia rat­kais­tiin niin, että kil­pai­lu­te­taan vähän. Täs­sä kil­pai­lus­sa Pal­mia on sinän­sä menes­ty­nyt hyvin.

Mitä pii­lee vasem­mis­to­lai­sen argu­men­tin taka­na, kun osto­pal­ve­lu­ja läh­tö­koh­tai­ses­ti vas­tus­te­taan? Toden­nä­köi­ses­ti kan­ta ote­taan tun­teel­la, joten asia ei muu­tu toi­sek­si, vaik­ka kan­nan perus­teik­si ote­tut argu­men­tit kumoai­si. Tun­teel­la se Espoon kokoo­mus­kin toi­mii. Täl­lais­ta on kui­ten­kin esitetty.

Kun­nan tulee olla yksi­tyi­siä parem­pi työnantaja

Pal­ve­lu­ja ei saa ulkois­taa, kos­ka kun­ta on hyvä työn­te­ki­jä ja ulkois­ta­mi­nen altis­tai­si tur­val­li­sis­sa työ­suh­teis­sa ole­vat riistolle.

Argu­ment­ti on minus­ta jopa virheellinen.

a) Oli­si­ko kun­ta­työn­te­kij­löi­den räls­si­sää­ty oikeudenmukainen?

Maa­il­ma oli­si pal­jon parem­pi, jos työ­suh­teet oli­si­vat tur­val­li­sia ja työ­olot hyviä. Mut­ta muut­tuu­ko se parem­mak­si, jos kun­nan työn­te­ki­jöis­tä muo­dos­te­taan etuoi­keu­tet­tu räls­si­sää­ty, jon­ka kulut nuo yksi­tyis­sek­to­rin riis­te­tyt työn­te­ki­jät mak­sa­vat?  Eikö oli­si parem­pi asia hoi­taa paran­ta­mal­la työ­lain­sää­dän­töä. (kol­mi­kan­ta siis ohit­taen, kos­ka kol­mi­kan­ta ei huo­leh­di täs­tä asias­ta). Jul­ki­sen sek­to­rin työn­te­ki­jöil­le on tämän mal­lin mukaan teh­ty mui­ta sel­väs­ti parem­mat olot Krei­kas­sa, mut­ta vasem­mis­to­po­lii­ti­kot eivät sil­ti tun­ne Kreik­kaa koh­taan mitään ylit­se­vuo­ta­vaa solidaarisuutta,

b) Väi­te kun­tien parem­mis­ta olois­ta on myytti.

Monel­la alal­la työn­te­ki­jät äänes­tä­vät jaloil­laan ja siir­ty­vät kun­nan hyvis­tä ja tur­val­li­sis­ta työ­suh­teis­ta yksi­tyis­sek­to­ril­le riis­tet­tä­väk­si. Näin ei tapah­du vain ter­vey­den­huol­los­sa, jos­sa sekä lää­kä­rit että hoi­ta­jat ilmoit­ta­vat parem­mat työ­olot – ei pal­kan – syyk­si sii­hen, että he pyr­ki­vät töi­hin yksi­tyi­sel­le. Nuo­ret kul­jet­ta­jat eivät halua töi­hin Hel­sin­gin omis­ta­maan bus­si­fir­maan, kos­ka aina­kin nuor­ten kul­jet­ta­jien työ­olot ovat yksi­tyi­sis­sä yhtiöis­sä paremmat.

Hyvil­lä asioil­la ei saa teh­dä voittoa

Tämä on intui­tii­vi­ses­ti mie­le­käs argu­ment­ti, mut­ta kaa­tuu vas­ta­ky­sy­myk­seen: onko parem­pi teh­dä voit­toa huo­noil­la asioil­la? Jos voi­ton­ta­voit­te­lu ajaa ihmi­siä ja orga­ni­saa­tioi­ta eteen­päin, eikö se pitäi­si val­jas­taa nimen­omai­ses­ti hyvien asioi­den edis­tä­mi­seen? Argu­men­tis­sa on kui­ten­kin jär­keä, kun sitä vähän kehi­te­tään.  Jos ter­vey­den­huol­los­sa tavoi­tel­laan voit­toa eikä hyvää hoi­toa, voi­ton­ta­voit­te­lu vää­ris­tää käyt­täy­ty­mis­tä, jos mak­se­taan vää­ris­tä asiois­ta – mak­se­taan esi­mer­kik­si teh­dyis­tä toi­men­pi­teis­tä eikä sii­tä, para­nee­ko potilas.

Niin­pä minun argu­ment­ti­ni osto­pal­ve­lu­ja vas­taan ovat toisenlaiset.

Kun­nan vas­tuu työt­tö­mien työllistäjänä

Kun­nan kan­nat­taa pal­ka­ta omiin orga­ni­saa­tioi­hin­sa hen­ki­löi­tä, joi­den työ­pa­nos ei ole aivan sata­pro­sent­ti­nen, kos­ka muu­ten kun­ta jou­tui­si mak­sa­maan puo­let tämän työmarkkinatuesta/toimeeentulotuesta. Työt­tö­myy­su­han alais­ten työl­lis­tä­mi­nen kun­nan pal­ve­luk­seen on olen­nai­nen osa Ruot­sin menes­tys­tä. Laki sää­det­tiin täl­lai­sek­si juu­ri kan­nus­ta­maan kun­tia palk­kaa­maan osa­työ­ky­kyi­siä ja maa­han­muut­ta­jia. Jos kun­ta ulkois­taa kai­ken, se ei voi täyt­tää tätä tar­vet­ta. Tämän ei teo­rias­sa ole argu­ment­ti kil­pai­lu­tus­ta vas­taan, kos­ka voi­daan­han kil­pai­lun sään­töi­hin pis­teyt­tää tämä­kin näkö­koh­ta, mut­ta käy­tän­nös­sä se on, kos­ka ei osa­ta pis­teyt­tää. Sinän­sä minul­la on sel­lai­nen käsi­tys, että jäy­kis­tä­vis­tä joh­to­sään­nöis­tä joh­tuen vapaat yksi­tyi­set yrit­tä­jät pys­tyi­si­vät käyt­tä­mään vajaa­kun­tois­ten työ­pa­nos­ta parem­min hyväk­seen kuin kun­ta, jon­ka kaik­ki toi­min­not on normitettu.

Mut­ta ennen kuin joku kehit­tää tavan ottaa tämä sosi­aa­li­nen vel­voi­te kil­pai­lu­tuk­sen kri­tee­reik­si, tämä argu­ment­ti kil­pai­lu­tus­ta vas­taan pätee.

Osta­mi­sen vaikeus

Olen kir­joit­ta­nut han­kin­ta­lain ongel­mis­ta oman artikkelin.

Kil­pai­lu­tuk­sen han­ka­lat sään­nöt teke­vät esi­mer­kik­si (nyky­tul­kin­nal­la) mah­dot­to­mak­si tur­va­ta demen­toi­tu­van van­huk­sen hoi­don jat­ku­vuus. Jat­ku­vuus taas on niin tär­keä asia, että se mel­kein yksi­nään riit­tää syyk­si teh­dä asiat kun­nan työ­nä sen sijaan, että van­huk­sen hoi­ta­ja vaih­tuu vuo­sit­tain. Ongel­ma on rat­kais­ta­vis­sa, mut­ta ennen kuin se rat­kais­taan, olen vastaan.

Mis­tä maksetaan

On aito ter­veys­ta­lous­tie­teel­li­nen ongel­ma sel­vit­tää, mis­tä ter­vey­den­huol­los­sa pitäi­si mak­saa. Van­han kau­pun­ki­ta­ri­nan mukaan (Maon)  Kii­nas­sa lää­kä­ril­le mak­set­tiin kapi­taa­tio­pe­ri­aat­teen mukaan kai­kis­ta poti­lais­ta, jot­ka ovat ter­vei­tä, mut­ta lope­tet­tiin mak­sa­mi­nen, jos poti­las sai­ras­tui. Mak­sa­mi­nen alkoi uudes­taan, kun /jos poti­las para­ni. Täs­sä mal­lis­sa insen­tii­vit oli­vat kun­nos­sa. Ilmei­ses­ti tari­na ei ole tot­ta, mut­ta poh­jois­mai­nen hyvin­voin­ti­val­tio toi­mii näin. Ter­ve kan­sa­lai­nen käy­töis­sä ja mak­saa vero­ja, sai­ras ei mak­sa, mut­ta ter­veh­dyt­ty­ään mak­saa taas.

Kun raha alkaa seu­ra­ta poti­las­ta, jou­du­taan ter­veys­ta­lous­tie­teel­li­siin ongel­miin. Jos poti­laas­ta mak­se­taan tuon kii­na­lai­sen peri­aat­teen mukaan, asiat ovat suu­rin piir­tein kun­nos­sa, mut­ta jos jokai­ses­ta tem­pus­ta mak­se­taan erik­seen, kus­tan­nuk­set räjäh­tä­vät.  Ruot­sis­sa, jos­sa kan­sa­lai­set saa­vat vali­ta yksi­tyi­sen ja jul­ki­sen ter­vey­den­huol­lon välil­tä, mak­su on rat­kais­tu aina­kin parem­min, jos ei hyvin, mut­ta suo­ma­lai­set mal­lit ovat tois­tai­sek­si avut­to­mia. Ennen kuin tämä ohjauson­gel­ma rat­kais­taan, ter­veys­pal­ve­lu­ja ei kan­na­ta yksityistää.

Onko argu­men­til­la väliä, jos joka tapauk­ses­sa vas­tus­taa yksi­tyis­tä­mis­tä? On, kos­ka olo­suh­teet voi­vat muut­tua ja jokin argu­ment­ti voi menet­tää tehon­sa. Sil­loin jär­jis­sään ole­va muut­taa mieltään.

 

84 vastausta artikkeliin “Oikealla, vasemmalla vai edellä (2): Ostopalvelut”

  1. Eivät­kö pal­ve­luse­te­lit rat­kai­si­si suo­raan lähes kaik­ki kil­pai­lu­tuk­seen liit­ty­vät ongelmat?

  2. Eikö oli­si parem­pi asia hoi­taa paran­ta­mal­la työ­lain­sää­dän­töä. (kol­mi­kan­ta siis ohit­taen, kos­ka kol­mi­kan­ta ei huo­leh­di täs­tä asiasta). ”

    Heh ‚ei se työ­lain­sää­dän­tö yksi­tyis­tä­kään sek­to­ria sen viih­tyi­säm­mäk­si tee.Lait ovat ylei­siä eivät­kä ne anna suo­raan vas­tauk­sia miten asioi­ta pitää hoitaa
    Kyl­lä työ­pai­kan olo­suh­teet ovat siel­lä työs­ken­te­le­vien hen­ki­löi­den aikaansaannoksia.
    Minä olen jou­tu­nut purk­maan näi­tä hapan­tu­nei­ta ja kor­rup­toi­tu­nei­ta orga­ni­saa­tioi­ta eikä ne mil­lään yhdel­lä yksin­ker­tai­sel­la lail­la ole olleet muu­tet­ta­va­sis­sa vaa hen­ki­löi­den on pitä­nyt teh­dä se muu­tos itse . Tai häi­pyä muualle.

    Jokai­nen työ­paik­ka on eri­lai­nen ja ongel­mat uniik­ke­ja, laki­kir­jas­ta tuli­si mel­koi­ne Raa­mat­tu, jos jokai­sen työ­pai­kan jokai­seen ongel­maan pitä­si löy­tyä vastaus .

    Suu­rin ongel­ma jul­ki­sel­la sek­to­ril­la on joh­ta­mi­nen, se kes­ki­tyy aivan muu­hun kuin orga­ni­saa­tion kes­keis­ten tavoit­tei­den toteuttamiseen.
    Jor­ma Olli­la on jos­kus loh­kais­sut jotain vii­sas­ta­kin ja hän lausui, että orga­ni­sa­tioo­sa pitää olel riit­tä­vä kau­hun tasa­pai­no yksi­tyi­sen ja yhtei­sen edun välillä.

    Jul­kis­ta sek­to­ria ohjaa­vat lii­kaa yksi­tyis­ten ihmis­ten, työn­te­ki­jöi­den tai pääl­li­köi­den , tar­peet ja reviiririidat.

  3. Kun­nan kan­nat­taa pal­ka­ta omiin orga­ni­saa­tioi­hin­sa hen­ki­löi­tä, joi­den työ­pa­nos ei ole aivan sata­pro­sent­ti­nen, kos­ka muu­ten kun­ta jou­tui­si mak­sa­maan puo­let tämän työmarkkinatuesta/toimeeentulotuesta.”

    Hyvä idea, siis kun­nan talou­den kan­nal­ta. Mut­ta seu­raa­ko sii­tä häi­rit­se­vää epä­ta­sa-arvoa työn­ha­ki­joi­den välil­le? Nor­maa­lis­ti­han työ­hön vali­taan kai nime­no­maan päte­vin — riit­tää­kö kun­nan talous perus­teek­si aja­maan tämän kul­tai­sen peri­aat­teen yli?

  4. Minus­ta se että kan­nat­taa­ko jotain yksi­tyis­tää riip­puu sii­tä että onko sii­nä jotain poten­ti­aa­lia ihan oikes­ti yksi­tyi­sel­le lii­ke­toi­min­nal­le eli muu­ten­kin kuin vero­ra­hot­tei­ses­ti. Esi­mer­kik­si yksi­tyi­nen bus­si­fir­ma voi kier­rät­tää kul­jet­ta­jia myös tilausajoissa.

    Jot­kut jul­ki­set tilat ovat minus­ta poten­ti­aa­lis­ti täl­lai­sia. Esi­mer­kik­si juna- ja met­roa­se­mat voi­si­vat olla parem­mas­sa hoi­dos­sa yksi­tyi­so­mis­tuk­ses­sa, ne on luon­tai­sia sol­mu­pis­tei­tä mis­sä pitäi­si olla kau­pal­lis­ta tilaa. Ja voi Kruu­nu­vuo­ren sil­ta­kin aja­tel­la vaa­ka­ta­sos­sa ole­va­na raken­nuk­se­na jon­ka läpi kul­kee ratik­ka, käve­ly­reit­ti ja pyörätie.

    Samoin tulee mie­leen että jos on kau­pun­gin­nurk­ka mis­sä ei ole tar­peek­si ihmi­siä pitä­mään hen­gis­sä kis­kaa, pos­tia tai kir­jas­toa, niin äkki­sel­tään luon­te­va rat­kai­su oli­si kiskakirjastoposti.

    Mut­ta joka tapauk­ses­sa, jos ruve­taan sot­ke­maan yksi­tyis­tä rahaa tai pal­ve­lu­tuo­tan­toa jul­ki­seen niin sit­ten sil­lä pitää olla ihan oikei­ta mak­sa­via asiakkaita.

  5. Hyvil­lä asioil­la ei saa teh­dä voittoa
    Tämä on intui­tii­vi­ses­ti mie­le­käs argu­ment­ti, mut­ta kaa­tuu vas­ta­ky­sy­myk­seen: onko parem­pi teh­dä voit­toa huo­noil­la asioil­la? Jos voi­ton­ta­voit­te­lu ajaa ihmi­siä ja orga­ni­saa­tioi­ta eteen­päin, eikö se pitäi­si val­jas­taa nimen­omai­ses­ti hyvien asioi­den edistämiseen?”

    Olen samaa miel­tä ja voi­ton­ta­voit­te­lus­ta hyvien asioi­den edis­tä­mi­sek­si on jul­kis­ten pal­ve­lu­jen tuo­tan­nos­sa esi­merk­ke­jä muun­muas­sa ns. kol­man­nen sek­to­rin pal­ve­lun tuot­ta­jien keskuudessa. 

    Argu­men­tis­sa on kui­ten­kin jär­keä, kun sitä vähän kehi­te­tään. Jos ter­vey­den­huol­los­sa tavoi­tel­laan voit­toa eikä hyvää hoi­toa, voi­ton­ta­voit­te­lu vää­ris­tää käyt­täy­ty­mis­tä, jos mak­se­taan vää­ris­tä asiois­ta – mak­se­taan esi­mer­kik­si teh­dyis­tä toi­men­pi­teis­tä eikä sii­tä, para­nee­ko potilas.”

    Täs­sä argu­ment­ti­si kään­tyy ei niin­kään voi­ton­ta­voit­te­lul­la vs ei-voi­ton­ta­voit­te­lul­la vaan sil­lä miten pal­ve­lun­tuot­ta­ja pal­ki­taan. Jos esi­mer­kik­si kun­ta aset­taa tavoit­teek­si teh­dyt toi­men­pi­teet niin ihan sama päät­te­ly kos­kee sil­loin jul­kis­ta sektoria. 

    Minua kiin­nos­tai­si näke­myk­se­si yhteis­kun­nal­li­siin yri­tyk­siin — joi­den mah­dol­li­ses­ti kas­va­vaa roo­lia TEM on sel­vit­tä­nyt (http://www.tem.fi/index.phtml?94319_m=97971&s=3144). Näet­kö täs­sä mah­dol­li­suu­den tule­vai­suu­den pal­ve­lun tuotannolle?

  6. Jas­ka:

    Hyvä idea, siis kun­nan talou­den kan­nal­ta. Mut­ta seu­raa­ko sii­tä häi­rit­se­vää epä­ta­sa-arvoa työn­ha­ki­joi­den välil­le? Nor­maa­lis­ti­han työ­hön vali­taan kai nime­no­maan päte­vin – riit­tää­kö kun­nan talous perus­teek­si aja­maan tämän kul­tai­sen peri­aat­teen yli?

    Tuo on ongel­ma. Peri­aat­tees­sa tämän pitäi­si minus­ta men­nä niin että kun kau­pun­ki tuki­työl­lis­tää niin kau­pun­ki luo samal­la vas­taa­van mää­rän työ­paik­ko­ja jot­ka eivät oli­si nor­maa­li­palk­ka­kus­tan­nuk­sel­la kan­nat­ta­via. Ja vie­lä niin että noi­ta tuki­työl­lis­tet­ty­jä ei jyvi­te­tä noi­hin hom­miin. Jos työ­paik­ko­jen mää­rä kas­vaa niin tuo­ta ei ongel­maa ei ole, mui­hin hake­vil­le on yhtä pal­jon paikkoja.

    Logiik­ka on hel­poin­ta selit­tää esi­mer­kin kaut­ta. Pitäi­si­kö rai­tio­vau­nui­hin saa­da rahas­ta­jat takai­sin, tai nyky­maa­il­mas­sa pikem­min­kin kon­duk­töö­rit? Puo­les­ta puhuu että pal­ve­lu para­ni­si (tur­val­li­suus, neu­von­ta) ja sitä myö­ten myös mat­kus­ta­ja mää­rät eli lip­pu­tu­lot, pum­mil­la mat­kus­ta­mi­nen vähe­ni­si mikä myös vähän nos­tai­si lip­pu­tu­lo­ja, ja samoin val­von­nan myö­tä vähe­ni­si­vät ilki­val­lan kus­tan­nuk­set. Toi­saal­ta tuo tus­kin kui­ten­kaan on palk­ka­kus­tan­nuk­sen arvois­ta, näp­pi­tun­tu­mal­ta noin 15 mil­joo­naa vuo­des­sa. Mut­ta jos palk­kaa aja­tel­laan net­to­kus­tan­nuk­se­na palk­ka mii­nus tuet joi­ta ei tar­vi­ta, niin voi­si kan­nat­taa­kin. Pari­sa­taa ihmis­tä sai­si töi­tä, katu­ko­ke­mus on minus­ta etu, ja oli­si­han tuo mat­kus­ta­jien­kin kan­nal­ta kiva jut­tu. (Tuki­työl­lis­tet­ty­jä ei voi kuu­lem­ma muu­ten tuo­hon käyt­tää kos­ka he eivät ole joten­kin vir­ka­mie­hiä, eli eivät saa tar­kas­taa lip­pu­ja, kii­tos byro­kra­tia tästäkin…)

    Tai kuten Key­nes sen sanoi: “It is curious how com­mon sen­se, wriggling for an esca­pe from absurd conclusions, has been apt to reach a pre­fe­rence for whol­ly “was­te­ful” forms of loan expen­di­tu­re rat­her than for part­ly was­te­ful forms, which, because they are not whol­ly was­te­ful, tend to be jud­ged on strict “busi­ness” principles. For example, unemplo­y­ment relief financed by loans is more rea­di­ly accep­ted than the financing of impro­ve­ments at a char­ge below the cur­rent rate of interest..” 🙂

  7. Jos esi­mer­kik­si kun­ta aset­taa tavoit­teek­si teh­dyt toi­men­pi­teet niin ihan sama päät­te­ly kos­kee sil­loin jul­kis­ta sektoria.”

    Nyky­ään jul­ki­sen sek­to­rin ter­vey­den­huol­los­sa toi­min­nan tehok­kuut­ta onkin (vali­tet­ta­vas­ti) alet­tu yhä ene­ne­vis­sä mää­rin mit­taa­maan näin, eli pel­käs­tään teh­ty­jen toi­men­pi­tei­den mää­rää seu­raa­mal­la. Sil­lä para­ne­vat­ko poti­laat vai ei ei ole niin suur­ta merkitystä.

  8. Osmo, vas­ti­kään jul­kais­tiin tut­ki­mus jon­ka tar­kas­ti luke­mal­la huo­maat, että van­huk­set voi­vat omas­ta mie­les­tään parem­min yksi­tyi­sis­sä pal­ve­lu­ta­lois­sa. Jopa 50% parem­min. http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/THL+Yksityisten+ja+julkisten+palvelutalojen+laadussa+ei+eroja/1135265361585 — tuo­ta kaut­ta mä löysin.

    http://www.nhg.fi/ on teh­nyt työ­tä paran­taak­seen han­kin­ta­lain ongel­ma­koh­tia: pal­ve­lun hin­ta on vain pie­ni osa pal­ve­lua. Kuten itse sanoit, työn­te­ki­jät siir­ty­vät parem­piin oloi­hin. Jul­ki­sel­le puo­lel­le pal­ka­taan kor­keam­piin teh­tä­viin ihmi­siä joil­la on aka­tee­mi­nen lop­pu­tut­kin­to, pro­se­duu­rien mukaan, yksi­tyi­sel­lä voi­daan pal­ka­ta kyky­jen mukaan. Opi­taan­ko joh­ta­juus yliopistossa?

    Itseä­ni ei kiin­nos­ta, onko pal­ve­lu jul­ki­nen vai yksi­tyi­nen, mut­ta uskon fak­to­ja. Vuo­si­kym­men­ten sös­si­mi­nen näkyy. 

    Käy­tän­nös­sä olen siir­ty­nyt täy­sin yksi­tyis­ten ter­veys­pal­ve­lu­jen käyt­tä­jäk­si: lap­se­ni saa­vat ter­veys­pal­ve­lu­ja kun mak­san vakuu­tus­mak­su­ja, val­tio sub­ven­toi vähän, itse saan ter­veys­pal­ve­lut työ­pai­kan kaut­ta, vai­mol­le otin vakuutuksen.

    Jul­ki­sel­la puo­lel­la ei ole varaus­jär­jes­tel­mää ver­kos­sa, jär­jet­tö­mät jonot, ei resurs­se­ja. Hoi­don lop­pu­tu­los on usein mel­ko sama, tut­ki­muk­sis­ta tosin tingitään.

    Jul­ki­sen puo­len ongel­ma on toi­min­nan hitaus, mitään ei saa­da vuo­sien­kaan saa­tos­sa aikai­sek­si: voi­si­ko toi­min­taa ja pää­tök­sen­te­koa nopeut­taa, saa­da eri toi­min­ta­mal­le­ja aikai­sek­si? Yksi­tyis­tä­mi­nen ja kun­nan lii­ke­lai­tok­set, onko tämä ainoa vas­taus tähän?

    __miro

    1. Miro,
      Nuo yksi­tyi­set pal­ve­lu­ta­lot eivät ole osto­pal­ve­lua, vaan van­hus menee sin­ne omal­la rahal­laan. Niin­pä hän­tä ei vuo­den välein kil­pai­lu­te­ta ja hei­tel­lä pai­kas­ta toi­seen. Se on aivan eri juttu.
      Nuo mai­nit­se­ma­si puut­teet jul­ki­sen puo­len joh­ta­mi­ses­sa ovat aivan totta.
      Juu­ri tämän takia pal­ve­luse­te­li on minu­ys­ta paras yksi­tyis­tä­mi­sen muo­to. Asiakas/potilas valit­see itse ja päät­tää, mitä teki­jöi­tä pal­ve­lun laa­dus­sa hän arvostaa.

  9. Prag­maat­ti­nen lähes­ty­mis­ta­pa on paras.
    Kun­nan täy­tyy aina säi­lyt­tää sen ver­ran omaa toi­min­taa, että ver­tai­lu on mahdollista.
    Yksi­tyis­tä­mi­nen tilan­tees­sa, jos­sa ei oikeas­ti ole kil­pai­lua, joh­taa mono­po­liin ja se on kallista.
    Kun­nat eivät nykyi­sin ole tur­val­li­sia työ­nan­ta­jia, vaan pät­kä­töi­den ket­jut­ta­mi­sen mestareita.

  10. Minua on arve­lut­ta­nut ulkois­ta­mi­sis­sa lähin­nä se jos laki­sää­tei­set raha­vir­rat pää­ty­vät­kin ulko­mais­ten suur­ten ket­ju­jen hal­tuun. Esim. Ter­veys­ta­lon omis­taa Brit­ti­läi­nen Brid­ge­point. Kun kas­vaa riit­tä­vän suu­rek­si, voi pian teh­dä lii­an hal­po­ja tar­jouk­sia ja tap­paa kil­pai­lun. Olen koke­nut tuon itse mones­ti jul­ki­sen sek­to­rin tarjouskilpailuissa.

    Vasem­mis­to­kin on ollut aivan lii­an hil­jaa täs­tä “kan­sal­li­so­mai­suu­den ryös­tös­tä”. Googlel­la löy­tyy em. Ter­mil­lä lisää juttua.

  11. Tuon kii­na­lai­sen peri­aat­teen mukaan ter­veys­kes­kus­lää­kä­ri ei sai­si palk­kaa ollen­kaan. Kan­san­tau­deis­ta ei para­ne vaan nii­den kans­sa eletään.

  12. tpyy­luo­ma:

    Tämä menee hiu­kan ohi aiheen, mut­ta Tuk­hol­mas­sa rai­tio­vau­nuis­sa on kon­duk­töö­rit ja hei­hin ollaan kovas­ti tyy­ty­väi­siä. Kon­duk­töö­rien teh­tä­vä­nä on kul­kea vau­nus­sa ja myy­dä ja tar­kas­taa lip­pu­ja sekä toi­mia turis­tiop­paa­na ja var­ti­ja­na. Jos Tuk­hol­man täl­le vuo­si­kym­me­nel­le suun­ni­tel­lut rai­tio­tie­laa­jen­nok­set toteu­tu­vat, saat­taa hei­tä ruuh­kas­sa olla töis­sä pit­käl­ti tois­ta­sa­taa samanaikaisesti. 

    Kon­duk­töö­rei­hin liit­tyy se ongel­ma, että hei­dän kulun­sa pitäi­si saa­da jol­lain taval­la ero­tet­tua rai­tio­vau­nu­jen muis­ta lii­ken­nöin­ti­kus­tan­nuk­sis­ta, kos­ka kyse ei ole mis­tään pakol­li­ses­ta lii­ken­ne­muo­toon liit­ty­väs­tä kulus­ta. 30 met­ris­tä ratik­kaa on muu­ten tupla­mie­hi­tyk­sel­lä käy­tän­nös­sä mah­do­ton saa­da lii­ken­noin­ti­kus­tan­nuk­sil­taan kil­pai­lu­ky­kyi­sek­si bus­sien kans­sa, mikä voi aiheet­ta jar­rut­taa uusien rai­tio­tie­hank­kei­den toteutumista.

  13. Kun­nan kan­nat­taa pal­ka­ta omiin orga­ni­saa­tioi­hin­sa hen­ki­löi­tä, joi­den työ­pa­nos ei ole aivan sata­pro­sent­ti­nen, kos­ka muu­ten kun­ta jou­tui­si mak­sa­maan puo­let tämän työmarkkinatuesta/toimeeentulotuesta”

    Onko todel­la näin? Kan­nat­taa­ko kun­nan tosi­aan pal­ka­ta työ­mark­ki­noi­den hyl­kiöi­tä, nii­tä joi­den työ­pa­nok­sel­le ei ole kysyntää?

    Tämä saat­taa vai­kut­taa loo­gi­sel­ta, jos tar­kas­tel­laan sosi­aa­li­puo­len työt­tö­myys­me­no­ja. Kun­nil­la on kui­ten­kin vel­vol­li­suus (aina­kin veron­mak­sa­jia koh­taan) tuot­taa pal­ve­lun­sa mah­dol­li­sim­man hyvin ja halvalla. 

    Haluam­me­ko me, että esi­mer­kik­si sai­raan­hoi­ta­jik­si, opet­ta­jik­si ja päi­vä­ko­tei­hin pal­ka­taan eri­tyi­ses­ti nii­tä, joi­den työ­toi­min­ta­ky­ky on vajaa?

    1. Sai­raan­hoi­ta­jak­si tai opet­ta­jak­si ei voi pal­ka­ta hen­ki­löä, joka ei sel­viä teh­tä­väs­tään, mut­ta sai­raa­laan voi pal­ka­ta yli­mää­räi­sen vah­ti­mes­ta­rin ja kou­luun kou­lua­vus­ta­jan, vaik­ka se ei ihan kannattaisikaan.

  14. lp, joo, oli­si työl­lis­tä­mis­toi­mi eikä liikennenöintiä.

    Ode:

    Sai­raan­hoi­ta­jak­si tai opet­ta­jak­si ei voi pal­ka­ta hen­ki­löä, joka ei sel­viä teh­tä­väs­tään, mut­ta sai­raa­laan voi pal­ka­ta yli­mää­räi­sen vah­ti­mes­ta­rin ja kou­luun kou­lua­vus­ta­jan, vaik­ka se ei ihan kannattaisikaan.

    Joo, mut­ta minus­ta pitäi­si teh­dä yksi käsit­teel­li­nen ero täs­sä: on mata­lan tuot­ta­vuu­den työ­voi­maa ja mata­lan tuot­ta­vuu­den töi­tä, ja nämä eivät ole sama asia. Yli­mää­räi­nen vah­ti­mes­ta­ri on mata­lan tuot­ta­vuu­den työ. Työn­te­ki­jän mata­la tuot­ta­vuus taas voi joh­tua muus­ta­kin kuin sii­tä ettei hänel­lä ole tar­vit­ta­via kyky­jä kor­keam­man tuot­ta­vuu­den töi­hin. Esi­mer­kik­si opet­ta­ja voi olla työs­sään erin­omai­nen, mut­ta oma­ta huo­non ter­vey­den min­kä takia pois­sao­lo­ja tulee erit­täin pal­jon, ja tie­ten­kin sijais­jär­jes­te­lyt mak­saa kou­lul­le eli hänen tuot­ta­vuu­ten­sa on sen takia matala.

    Tämän takia en ole ihan var­ma onko esi­mer­kik­si mie­len­ter­veys­kun­tou­tu­jien työl­lis­tä­mi­nen jon­nee­kin vers­taal­le mie­le­käs­tä, kun ene­vä osa on hyvin­kin osaa­vaa ja kou­lu­tet­tua, usein jopa lop­puun­pa­la­nei­ta huipputyöntekijöitä.

    Ja tämän takia minus­ta tuki­työl­lis­tä­mis­ra­ho­ja ei tuli­si suun­na­ta mata­lan tuot­ta­vuu­den töi­hin. Eikä näin ei kai Hel­sin­gis­sä onnek­si tehdäkään.

  15. Kun­nan kan­nat­taa pal­ka­ta omiin orga­ni­saa­tioi­hin­sa hen­ki­löi­tä, joi­den työ­pa­nos ei ole aivan sata­pro­sent­ti­nen, kos­ka muu­ten kun­ta jou­tui­si mak­sa­maan puo­let tämän työmarkkinatuesta/toimeeentulotuesta”

    Sain työ­voi­ma­toi­mis­tos­ta kätee­ni doku­men­tin jos­sa ohjeis­te­taan työ­nan­ta­jia työ­har­joit­te­li­joi­den ja työ­elä­mä­val­men­net­ta­vien suhteen :

    - ei saa aiheut­taa muil­le työn­te­ki­jöil­le työ­pai­kan ja sii­hen liit­ty­vien etuuk­sien menettämistä

    - val­men­net­ta­va ei saa kor­va­ta vaki­tuis­ta hen­ki­lö­kun­taa, vaan on yli­mää­räi­nen apulainen

    - ei saa vää­ris­tää yri­tys­ten välis­tä kilpailua
    — val­men­net­ta­vaa ei saa jät­tää yksin työ­pai­kal­le, hän ei saa ajaa autoa/kalliita ajoneuvoja

    - kysees­sä ei ole työ­suh­de, jär­jes­tä­jä ei mak­sa palk­kaa eikä loma­päi­viä kerry

    - paik­kal­la on olta­va vastuuhenkilö/opastaja, joka neu­voo ja opas­taa harjoittelijaa

    jne

    Aina­kaa em. ehdoil­la, pal­kat­to­mien työn­te­ki­jöi­den avul­la ei van­hus­ten elä­män laa­tu para­ne hoitokodeissaan.

  16. Minä on suo­raan sanot­tu­na ymmär­rä ollen­kaan puhei­ta ulkois­ta­mi­ses­ta. Ei sitä kaut­ta voi­da sääs­tää oikeas­ti mitään, ja jos pää­dy­tään vie­lä mono­po­li­ti­lan­tee­seen niin alkaa mak­sa­maan toden­nä­köi­ses­ti enemmän.

    Oikeas­ti pitäi­si puhua yksi­tyis­tä­mi­ses­tä. Eli koko ket­ju tilaus­pää­tök­ses­tä ja mak­sa­mi­ses­ta ja tuot­ta­mi­ses­ta siir­re­tään yksit­täi­sil­le ihmisille.

    He voi­si­vat sit­ten ihan itse vali­ta min­kä­ta­sois­ta sai­raan­hoi­toa tai muu­ta pal­ve­lua halua­vat ja mak­sa­vat sii­tä sit­ten itse.

    Nyky­mal­lin pal­ve­lui­ta ei täl­lä yhteis­kun­nal­la ole varaa tuot­taa, mut­ta nii­tä ei voi kukaan oikein kar­sia­kaan. Edus­kun­ta kek­sii jat­ku­vas­ti lisää uusia oikeuk­sia ihmisille.

    Kaik­ki vaan yksi­tyi­sek­si mikä voi­daan jär­ke­väs­ti yksi­tyis­tää ja pois jul­ki­sen talou­den pii­ris­tä. Sit­ten tämä hom­ma alkaa toimimaan.

  17. Ulkois­ta­mi­ses­sa epä­onn­si­tu­taan useim­mi­ten sen vuok­si, että unoh­de­taan se tär­kein eli ulkois­taa ei kan­na­ta ellei tie­dä mis­tä ja miten ne sääs­töt syntyvät.
    Useim­mat ulkois­tuk­set epä­on­nis­tu­vat sen vuok­si, että toi­min­taa ei tun­ne­ta riit­tä­väs­ti eikä sääs­tön syntymekanismia.

    Esim ulkois­tin aikoi­naan 70–80-luvulla kaa­pe­lei­den kai­vuu­työt, sääs­tö syn­tyi pää­osin sii­tä, että omat koneet pyö­ri­vät vuo­des­sa 500 tun­tia, yksi­tyi­sen 2000 tun­tia ja pää­oma­ku­lut jakau­tui­vat siten aivan eri taval­la laskutustunnille.
    Jot­ta oma kone­lii­ke­toi­mi oli­si ollut kan­nat­ta­vaa ja kil­pai­lu­ky­kyis­tä oli­si pitä­nyt rön­sy­tä laa­jal­le maanarakentamiseen

  18. Osmo:

    Miro,
    Nuo yksi­tyi­set pal­ve­lu­ta­lot eivät ole osto­pal­ve­lua, vaan van­hus menee sin­ne omal­la rahal­laan. Niin­pä hän­tä ei vuo­den välein kil­pai­lu­te­ta ja hei­tel­lä pai­kas­ta toi­seen. Se on aivan eri juttu. 

    Miron viit­taa­mas­sa THL:n tut­ki­muk­ses­sa kyse ei ollut itse mak­sa­vis­ta vanhuksista.

    Lai­naus tutkimuksesta:
    “Asiak­kaan koko­naan itse mak­sa­mien asu­mis­pal­ve­lu­jen käyt­tö on kas­vus­sa mut­ta tois­tai­sek­si vähäistä,
    eikä nii­tä tar­kas­tel­la täs­sä tutkimuksessa.”

    Val­tao­sa van­huk­sis­ta yksi­tyi­sis­sä­kin pal­ve­lu­ta­lois­sa on kun­tien maksusitoumuksella.

    Pal­ve­lu­ta­lo­ja, jois­sa kaik­ki asuk­kaat ovat koko­naan itse mak­sa­via on jon­kin ver­ran. Ne ovat kui­ten­kin van­huk­sen kan­nal­ta aika­moi­sia anso­ja. Nii­hin muu­te­taan suh­teel­li­sen hyvä­kun­toi­si­na, jol­loin hoi­vat tar­ve on suh­teel­li­sen vähäis­tä. Moni­kaan ei ajat­te­le, että jos kun­to huo­no­nee rat­kai­se­vas­ti, pal­ve­lu­mak­sut voi­vat nous­ta use­aan tuhan­teen euroon kuus­sa. Mak­suil­la ei usein­kaan ole mitään kat­toa, vaan pal­ve­lu­ta­lo veloit­taa hoi­va­työs­tä teh­ty­jen tun­tien mukaan.

    Link­ki tut­ki­muk­seen THL:n sivuilla:
    http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/2103a9f7-1187–44d4-882d-c6a7de91b7e4

    1. Myös mak­susi­tou­mus on ymmär­tääk­se­ni käy­tän­tö, jos­sa van­hus itse valit­see hoi­to­pai­kan ja tuo rahat muka­naan. Hän saa var­muu­den sii­tä, että tämä on pysy­vä paik­ka, eikä sitä kil­pai­lu­te­ta vuo­sit­tain. Osto­pal­ve­lu on pal­ve­lua, joka vas­taa suo­raan kun­nan jär­jes­tä­mää, yksi­tyi­nen vain jär­jes­tää sen kun­nan puolesta.

  19. Lop­pu­jen lopuk­si aika har­va kun­nan teh­tä­vä on sen­tyyp­pi­nen, että sii­hen kan­nat­tai­si pal­ka­ta joku muu kuin paras työn­ha­ki­ja. Lisäk­si on hie­man kysee­na­lais­ta, onko täl­lai­nen suo­si­mi­nen edes moraa­li­ses­ti oikein.

    Mitään ongel­maa ei tosin oli­si, jos pal­kat jous­tai­si­vat näis­sä tapauk­sis­sa alas­päin vas­taa­maan työ­pa­nos­ta. Se ei kui­ten­kaan ole ammat­ti­jär­jes­tö­jen mie­leen, jos työ­eh­to­so­pi­mus­ten yleis­si­to­vuu­des­ta poi­ke­taan. Suo siel­lä, vete­lä täällä.

    1. Timo,
      Hyväk­syt­kö vai­keas­ti työl­lis­tet­tä­vien palk­kaa­mi­sen val­tion mak­sa­mal­la palk­ka­tuel­la yksi­tyi­siin yrityksiin?

  20. juge: “Kaik­ki vaan yksi­tyi­sek­si mikä voi­daan jär­ke­väs­ti yksi­tyis­tää ja pois jul­ki­sen talou­den pii­ris­tä. Sit­ten tämä hom­ma alkaa toimimaan.”

    USA­ko täs­sä hyvä esi­merk­ki? Toimiva?

    Osmo: “Myös mak­susi­tou­mus on ymmär­tääk­se­ni käy­tän­tö, jos­sa van­hus itse valit­see hoi­to­pai­kan ja tuo rahat mukanaan.”

    Mah­dol­li­ses­ti, jos kun­nas­sa on valin­nan­va­raa. Useim­mi­ten kun­ta osoit­taa pai­kan, joka voi vaih­tua, jos hal­vem­pi löytyy.

  21. Kaik­ki vaan yksi­tyi­sek­si mikä voi­daan jär­ke­väs­ti yksi­tyis­tää ja pois jul­ki­sen talou­den pii­ris­tä. Sit­ten tämä hom­ma alkaa toimimaan.”

    Tar­koit­taa­ko tuo nyt sitä, että jul­kis­ta rahaa ei sit­ten käy­te­tä mis­sään muo­dos­sa vaan kaik­ki mak­sa­vat oman­sa ilman sub­ven­tio­ta? Jouk­ko­lii­ken­ne, ter­veys­pal­ve­lut, päi­vä­hoi­to ja koulutus? 

    Kes­kus­te­lu yksi­tyis­tä­mi­ses­tä on aivan kum­mal­lis­ta, kos­ka taka­na on aina kui­ten­gin aja­tus, että jul­kis­ta rahoi­tus­ta käy­te­tään hyväk­si esi­mer­kik­si palveluseteleinä.

  22. Minun käsi­tyk­sen mukaan perim­mäi­nen pal­ve­lui­den ulkois­ta­mis­ta vas­tus­ta­va argu­ment­ti vasem­mis­to­puo­lueil­la on nime­no­maan tämä työ­eh­to­jen eri­lai­nen tosia­sial­li­nen tila yksi­tyi­sen ja jul­ki­sen sek­to­rin välil­lä. Toki mui­ta­kin argu­ment­te­ja hei­tel­lään ilmaan, mut­ta ne ovat vain rekvisiittaa. 

    Asia voi­tai­siin kor­ja­ta nime­no­maan työ­lain­sää­dän­töä kor­jaa­mal­la. Ja se pitäi­si teh­dä nime­no­maan kol­mi­kan­ta ohit­taen. Ja se pitäi­si teh­dä vie­lä­pä niin, ettei nii­tä paran­nel­tu­ja lain­koh­tia sai­si sopia työ­eh­to­so­pi­muk­sel­la heikommaksi. 

    Myös työ­nan­ta­jayh­dis­tyk­sil­lä ja ammat­tiyh­dis­tyk­sil­lä on tämän neut­raa­lin tilan­teen saa­vut­ta­mi­ses­sa oma hom­man­sa. Jul­ki­sil­la aloil­la ja yksi­tyi­sil­lä aloil­la on his­to­rial­li­sis­ta syis­tä omat lii­tot, jot­ka teke­vät siis pääl­lek­käi­siä työ­eh­to­so­pi­muk­sia. Tämä työ­eh­to­jen eri­lai­suus on tul­lut ikään­kuin jul­ki, kun jul­ki­nen sek­to­ri aloit­ti toi­min­to­jen­sa yksi­tyis­tä­mi­sen. Syn­tyy kak­sien työ­eh­to­jen tilan­tei­ta ja alkaa ilmiö nimel­tä työehtosopimusshoppailu.

    Samois­ta his­to­rial­li­sis­ta syis­tä Hel­sin­gin bus­si­lii­ken­ne ajaa omil­la työ­eh­doil­laan ja yksi­tyi­so­mis­tei­set bus­si­fir­mat omil­la. Jos jul­kis­ten ja yksi­tyis­ten alo­jen työn­te­ki­jä- ja työ­nan­ta­ja­lii­tot pää­si­vät sopuun työ­eh­to­so­pi­muk­sien­sa pääl­lek­käi­syyk­sien pois­ta­mi­ses­ta, oli­si meil­lä yksi ulkois­ta­mis­ta vas­tus­ta­va argu­ment­ti vähem­män jäljellä. 

    Minus­ta ulkois­ta­mi­ses­sa ja kil­pai­lut­ta­mi­ses­sa ei sinän­sä ole mitään pahaa, kun­han se voit­ta­jak­si ei tule se, joka onnis­tuu dump­paa­maan työ­eh­to­ja eni­ten. Minus­ta voit­ta­jak­si pitää tul­la sen, joka tekee asiat fik­sus­ti. Jos työ­eh­dot ovat hel­poin sääs­tö­koh­de, koko toi­min­nan muun tuot­ta­vuu­den kehit­ty­mi­nen pysäh­tyy (esim. Bri­tit ja Yhdysvallat).

  23. Talou­del­li­suus, kus­tan­nus­te­hok­kuus ja työl­lis­tä­mi­nen. Sii­nä on ollut osto­pal­ve­lu­kesk­sus­te­lun ydin lii­an kauan.

    Kos­ka ale­taan miet­tiä inno­vaa­tioi­ta ja muu­tos­ta? Kum­pi mal­li luo tehok­kaam­min aivan uuden­lai­sia pal­ve­luin­no­vaa­tioi­ta ja edis­tää tehok­kaam­min pal­ve­lu­tuo­tan­non voi­ma­kas­ta muutosta?

    Inno­vaa­tioi­den näkö­kul­mas­ta tar­vi­taan vaih­toeh­to­ja ja kil­pai­lua. Vaih­toeh­to­jen ja kil­pai­lun mer­ki­tys pal­ve­luin­no­vaa­tioil­le ja pal­ve­lu­ke­hi­tyk­sel­le on todis­tet­tu riit­tä­vän moneen ker­taan. Sik­si itse haluai­sin näh­dä Suo­mes­sa molem­mat mal­lit käy­tös­sä jat­kos­sa­kin suun­nil­leen 50–50 osuuk­sil­la. Näin voi­daan var­mis­taa kil­pai­lu pait­si eri pal­ve­lun­tar­joa­jien niin myös itse toi­min­ta­mal­lien välil­lä. Kum­ma jos sil­loin ei alkai­si uusia pal­ve­luin­no­vaa­tioi­ta syntyä.

  24. Osmol­ta myös erin­omai­nen kan­nan­ot­to vajaa­kun­tois­ten työl­lis­tä­mi­ses­tä. Se, että kun­ta työl­lis­täi­si vajaa­kun­toi­sia, oli­si tavoi­tel­ta­va asia. Har­mil­li­ses­ti juu­ri nii­tä teh­tä­viä vain tupa­taan ulkois­ta­maan eni­ten, joi­hin monia vajaa­kun­toi­sia voi­tai­siin kaik­kein hel­poi­ten palkata. 

    Lie­nee­kö kysees­sä arvo­va­lin­ta? Muis­taak­se­ni vih­rei­den edus­kun­ta­vaa­lieh­do­kas, Juk­ka Relan­der, kir­joit­ti kir­jas­saan, Ank­ka­lin­na ja lajien syn­ty, että yleen­sä päät­tä­jät pää­ty­vät ulkois­ta­maan juu­ri nii­tä teh­tä­viä, joi­ta ei voi­si itse kuvi­tel­la­kaan teke­vän. Sil­tä se kyl­lä näyt­tää. Ja se on surullista.

  25. Sha­keem: Jos olen oikein ymmär­tä­nyt, ei esi­mer­kik­si Hel­sin­gin omis­ta­man bus­si­toi­min­nan ongel­ma­na ole se, että työ­eh­dot kau­pun­gil­la oli­si­vat parem­pia kuin yksi­tyi­sel­lä (ylei­ses­ti kaik­kia työn­te­ki­jöi­tä kos­kien). Ongel­ma­na on se, että kysei­ses­sä fir­mas­sa on pit­kä­ai­kai­nen sim­pu­tus­käy­tän­tö, jos­sa pisim­pään töis­sä ole­vat saa­vat vali­ta aja­man­sa lin­jat ja ajat ensin ja uusil­le jää se, mitä jää käteen. 

    Lop­pu­tu­lok­se­na on se, että uusil­la ei ole lähes lain­kaan vai­ku­tus­mah­dol­li­suuk­sia omiin työ­ai­koi­hin­sa. Samas­ta syys­tä­hän lää­kä­rit­kin siir­ty­vät yksi­tyi­sel­le puo­lel­le, kun kun­ta­työ­nan­ta­ja ei suos­tu sopi­maan jous­ta­vas­ti per­heel­lis­ten lää­kä­rien työajoista.

  26. Niin — ja onhan ennen yksi­tyis­tä­mis­tä­kin mah­dol­lis­ta kun­nas­sa kes­kit­tää. Minul­la on koke­mus­ta sii­tä, kun Tur­ku kes­kit­ti a) han­kin­tan­sa, b) tie­to­huol­ton­sa ja c) taloushallintonsa.

    Joka ker­ta on pal­ve­lun laa­tu romah­ta­nut. Muu­ta­mas­sa vuo­des­sa sit­ten ollaan saa­tet­tu saa­vut­taa lähes se taso, jol­ta alun­pe­rin läh­det­tiin, mut­ta oikeas­ti mitään paran­nus­ta ei ole näky­nyt yhdes­sä­kään tapauksessa. 

    Seu­raa­vak­si kes­ki­te­tään ruo­ka­huol­to. Mikä tar­koit­taa omia eväitä.

    Tou­ko Mettinen

  27. Rupe­si just mie­ti­tyt­tään. Oli­si­ko­han niin että ns. yksi­tyi­nen ter­vey­den­huol­to tulee jopa veron­mak­sa­jil­le­kin kal­liim­mak­si? Näin sik­si että sen lisäk­si että tuo on ras­kaas­ti sub­ven­toi­tua niin yksi­tyis­lää­kä­rit kir­joit­taa enem­män lähet­tei­tä jul­ki­seen eri­kois­sai­raan­hoi­toon ja enem­män KELA-kor­vat­ta­via reseptilääkkeitä.

    1. Yksi­tyi­nen ter­vey­den­huol­to tulee veron­mak­sa­jil­le kal­liim­mak­si, jos kat­so­taan vain meno­ja. Jos panos­tus työi­käis­ten eri­kois­sai­raan­hoi­toon tuot­taa lisää työ­ky­kyä, tilan­ne voi tasoittua.

  28. Osmo: Nämä ovat vai­kei­ta kysy­myk­siä. Eri rat­kai­suis­sa on sekä huo­not että hyvät puo­len­sa. Olen asias­sa mel­ko epävarma.

    Kuten SATA-komi­tea ‑kir­jas­sa­si toteat, yksi este eri­tyyp­pi­sil­le rat­kai­suil­le on se, että työ­ky­vyn vajaa­vai­suut­ta on vai­kea ellei mah­do­ton mita­ta tai arvioi­da. Vai­keas­ti työl­lis­tet­tä­vien palk­kaus­tuen pitäi­si olla juu­ri oikeas­sa suh­tees­sa hei­dän työ­pa­nok­seen­sa, sil­lä muu­ten mark­ki­nat ns. häiriöityvät.

    Mikä­li työl­lis­ty­mi­ses­te joh­tuu sel­väs­tä ja pysy­väs­tä syys­tä (kuten näkö­vam­ma), työl­lis­ty­mis­tuet tun­tu­vat hyväl­tä ja toi­mi­val­ta rat­kai­sul­ta. Muu­toin palk­ka­jous­tot ovat ehkä jär­ke­väm­pi tapa toi­mia (anne­taan esim. yri­tyk­sil­le oikeus mak­saa palk­kaa alle työ­eh­to­so­pi­muk­sen, jos he palk­kaa­vat pitkäaikaistyöttömän).

  29. Ei yksi­tyi­nen sai­raan­hoi­to mak­sa veron­mak­sa­jal­le yhtään mitään kos­ka sitä ei mak­se­ta veroista.

    Sen sijaan voi­si ihan itse vali­ta mitä ottaa ja mis­tä mak­saa. Jos sil­loin sit­ten vaik­ka­pa umpi­suo­len pois­to mak­sai­si vaik­ka­pa 4x mitä nyt niin mitäs sit­ten jos ei kui­ten­kaan mak­sai­si mitään niis­tä todel­la kal­liis­ta epä­toi­voi­sis­ta hoi­dois­ta kuten mak­sa­syö­vän tai keuh­ko­syö­vän hoi­dos­ta, vaan ottai­si nii­hin vain kipulääkityksen.

    1. Jos yksi­tyis­lää­kä­ri kir­joit­taa lähet­teen kes­kus­sai­raa­laan, veron­mak­sa­jat jou­tu­vat mak­sa­maan tämän. Yksi­tyis­sek­to­rin osuus HYKS:n lähet­teis­tä ylit­tää roi­mas­ti poti­lai­den väestöosuuden.
      Yksi­tyis­sek­to­rik­si kat­so­taan täl­löin myös työ­ter­veys­lää­kä­rit, jois­ta val­tio muu­tan mak­saa 63 %.

  30. Nois­ta pal­kat­to­mis­ta töistä.

    Pal­kat­to­muus sinäl­lään ei ole ongel­ma, kun suo­ma­lai­ses­ta työs­tä mak­se­taan työt­tö­myys­kor­vauk­sen suu­rui­nen kor­vaus esim. Kelan kautta. 

    Mut­ta hei, tuo­han ei ole nor­maa­lia palk­ka­työ­tä. Nor­maa­lis­ta palk­ka­työs­tä saa vas­ti­neek­si eläkekertymän.

    Mut­ta ongel­ma on se, että em. työs­tä ei ker­ry elä­ket­tä. Kuin­ka moni Osmon pals­ta­lai­sis­ta on sitä miel­tä, että mil­lä tahan­sa syyl­lä pit­kä­ai­kais­työ­tön voi­daan lähet­tää pal­kat­to­maan työ­hön. Siis työ­hön, mis­tä ei ker­ry eläkettä.

    No ok. Seu­raa­va ilmais­ten työn­te­ki­jöi­den keruus­sa on se, että mak­se­taan esim. 2 euron ver­ran työ­elä­ke­ker­ty­mää täy­des­tä työ­pa­nok­ses­taan esim. 8 tun­nil­ta 4 vii­kon ajalta.

    Minä vaan ihmet­te­len, että miten kum­mas­sa täl­lai­set työt­tö­miä syr­ji­vät pykä­lät ovat lain­sään­töi­him­me päässeet.

    Kuka ihme ja kum­ma on tuol­lai­set eriar­vois­ta­vat pykä­lät pääs­syt lakei­him­me KIRJOITTAMALLA kir­jaa­maa ja esit­tä­mään edes­kun­nal­le — siis käy­tän­nös­sä kir­jaa­maan ja hyväk­syt­tä­mään lait,
    että pit­kä­ai­kais­työt­tö­mäl­le ei tule mak­saa sel­lais­ta palk­kaa, mis­tä työl­lis­ty­vä sai­si elä­ker­ty­mää osalleen.

    Siis tar­koi­tan sitä, että kuka ja ken on tuon lain sanan­mu­kai­ses­ti laik­si kir­joit­ta­nut, että pit­kä­ai­kais­työt­tö­mien on TE-toi­mis­ton pai­nos­tuk­sen alai­suu­des­sa suos­tut­ta­va teke­mään työ­tä, mis­tä ei ker­ry eläkettä.

    Mon­ki­ko­han työl­li­nen on tie­toi­nen sii­tä, että mitä hänen työn­teon taus­tal­la pii­lee mitä tulee veronmaksuunsa.

    Mut­ta sehän täs­sä on, että suo­ma­lai­set ovat iän ja olleet tie­dot­to­mia mil­lain­nen rahan­ke­ruu hei­dän työn­sä teke­mi­sen perus­teel­la taus­tal­leen on perustettu.

    Mut­ta kun suo­ma­lai­nen on niin tyh­mä, että ovat jät­tä­neet elä­ke­mak­sun­sa nykyis­ten lot­to­pe­ru­lei­den käsiin.

    No jol­la­kin voi­si olla sanot­ta­vaa sii­hen, että suo­ma­lai­set pal­kan­saa­jat eivät ole olleet kyke­ne­viä sijoit­ta­maan sääs­ty­nei­tä verois­ta raha­mää­riä omil­la avuil­laan — oikei­siin elä­ke­fir­moi­hin — sit­ten mis­sä pitä­vät­kään konttoreitaan.

  31. Miten­kään otsi­kon asi­aan liit­ty­mät­tä, voi­si­ko arvon blo­gin­pi­tä­jä selvittää
    a) kun­nan­val­tuu­te­tun omi­nai­suu­des­sa, mik­si tämän­vuo­ti­sel­le Tus­kal­le ei myön­net­ty eri­kois­lu­paa omien alko­ho­li­juo­mien vie­mi­sek­si fes­ti­vaa­lia­luel­le, kun se aikai­sem­min on aina myön­net­ty eikä mitään hait­to­ja ole ollut, sekä
    b) enti­sen ja tule­van kan­san­edus­ta­jan omi­nai­suu­des­sa, mik­si alko­ho­li­la­ki tuol­lai­sen eri­kois­lu­van yleen­sä­kään vaa­tii ja mitä hait­to­ja oli­si sii­tä, että kyseis­tä pykä­lää ei lais­sa olisi?

  32. tpyy­luo­ma: “Rupe­si just mie­ti­tyt­tään. Oli­si­ko­han niin että ns. yksi­tyi­nen ter­vey­den­huol­to tulee jopa veron­mak­sa­jil­le­kin kal­liim­mak­si? Näin sik­si että sen lisäk­si että tuo on ras­kaas­ti sub­ven­toi­tua niin yksi­tyis­lää­kä­rit kir­joit­taa enem­män lähet­tei­tä jul­ki­seen eri­kois­sai­raan­hoi­toon ja enem­män KELA-kor­vat­ta­via reseptilääkkeitä.”

    Lisäk­si käy­tän­nön koke­mus osoit­taa, että yksi­tyis­lää­kä­ril­tä saa hel­pom­min ja enem­män sai­ras­lo­maa kuin jul­ki­sel­ta tai työ­ter­veys­lää­kä­ril­tä. Jois­sain yri­tyk­sis­sä ei sik­si hyväk­sy­tä­kään yksi­tyis­lää­kä­rin kir­joit­ta­maa sairaslomaa.

  33. Osmo: onko tie­toa sii­tä onko syy­nä se, että yksi­tyi­set lait­ta­vat her­kem­min lähet­tei­tä kes­kus­sai­raa­laan vai onko kyse sii­tä, että jos ihmi­set arve­le­vat että tar­vit­se­vat leik­kauk­sen, he mene­vät hake­maan sitä lähe­tet­tä yksi­tyi­sel­tä, kos­ka eivät halua jonot­taa moneen ker­taan — ensin lää­kä­riin lähe­tet­tä hake­maan ja sit­ten leikkaukseen.

  34. Kuin­ka moni Osmon pals­ta­lai­sis­ta on sitä miel­tä, että mil­lä tahan­sa syyl­lä pit­kä­ai­kais­työ­tön voi­daan lähet­tää pal­kat­to­maan työ­hön. Siis työ­hön, mis­tä ei ker­ry eläkettä.”

    Täl­lai­sen duu­na­rin oikeu­det ovat samaa luok­kaa kuin kii­na­lai­ses­sa hiki­pa­jas­sa töi­tä teke­väl­lä eli hen­ki­löl­lä ei ole oikeut­ta neu­vo­tel­la pal­kas­ta, ei oikeut­ta kiel­täy­tyä työs­tä ilman ran­gais­tus­ta, ei oikeut­ta työ­eh­to­so­pi­muk­sen mukai­seen palk­kaan, ei oikeut­ta työ­ter­veys­huol­toon, ei oikeut­ta työ­ta­pa­tur­ma­va­kuu­tuk­seen, ei oikeut­ta eläk­kee­seen, ei oikeut­ta vapaa­seen jär­jes­täy­ty­mi­seen etc.

    Vih­rei­den on tur­ha arvos­tel­la Kii­nan työoloja

  35. Ei yksi­tyi­nen sai­raan­hoi­to mak­sa veron­mak­sa­jal­le yhtään mitään kos­ka sitä ei mak­se­ta veroista.”

    Val­tio mak­saa näis­tä­kin pal­ve­luis­ta . Jos kor­vaus tulee vakuu­tuk­ses­ta niin vakuu­tus­yh­tiö perii kor­vauk­sen Kelasta.

  36. Osmo:
    a) Oli­si­ko kun­ta­työn­te­kij­löi­den räls­si­sää­ty oikeudenmukainen?

    Hyvä kysy­mys!

    Pitäi­si myös kysyä, mik­si palk­ko­ja pitää sopi­muk­sil­la korot­taa mää­rä­ajoin. Jos pitää, pitää samaan neu­vot­te­lu­kier­rok­seen kyt­keä myös kaik­ki muu tulonjako.

    Eikö rii­tä, että pal­kat nouse­vat nor­maa­lin ura­ke­hi­tyk­sen mukaan. Mik­si esi­mer­kik­si kun­ta­lii­tok­sen jäl­kei­sen Hämeen­lin­nan kaik­kien entis­ten kun­nan­joh­ta­jien pitää saa­da pal­kan­ko­ro­tus? Miksi?

    Eikö voi­tai­si lopet­taa pal­kan­ko­ro­tuk­set, niin ei tar­vit­se ihme­tel­lä perus­tur­van, opin­to­tu­kien ja mui­den puo­lit­tu­mis­ta näi­den pal­kan­ko­ro­tus­ten takia. 

    Jos halu­aa lisää palk­kaa, tekee enem­män töi­tä, hakee parem­paa duu­nia tai kou­lut­tau­tuu parem­piin teh­tä­viin. Elä­ke­läi­nen ei voi teh­dä samoin.

  37. Joka ker­ta on pal­ve­lun laa­tu romah­ta­nut. Muu­ta­mas­sa vuo­des­sa sit­ten ollaan saa­tet­tu saa­vut­taa lähes se taso, jol­ta alun­pe­rin läh­det­tiin, mut­ta oikeas­ti mitään paran­nus­ta ei ole näky­nyt yhdes­sä­kään tapauksessa. ”

    Ei kes­kit­tä­mi­sel­lä vält­tä­mät­tä halu­ta paran­taa pal­ve­lua, useim­mi­ten sitä huo­non­ne­taan, kos­ka pal­ve­lu­ta­so on ollut lii­an kor­kea ja kallis.
    Mut­ta pal­ve­lu kyl­lä tehos­tuu ja pal­ve­lu­ta­son hajon­ta pienenee.

    Mut­ta useim­mi­ten kyse on tun­tees­ta, kos­ka pal­ve­lu­ta­soa on har­voin mitat­tu ennen muutosta.

  38. Nuo­ret kul­jet­ta­jat eivät halua töi­hin Hel­sin­gin omis­ta­maan bus­si­fir­maan, kos­ka aina­kin nuor­ten kul­jet­ta­jien työ­olot ovat yksi­tyi­sis­sä yhtiöis­sä paremmat.”

    Tähän tuli itse asias­sa paran­nus tämän vuo­den alus­sa, kun kun­nal­li­nen lii­ken­nöit­si­jä vaih­toi työ­eh­to­so­pi­muk­ses­ta toi­seen. Kuo­hun­ta oli het­ken hir­mui­nen, kos­ka van­hat kul­jet­ta­jat toki menet­ti­vät etu­lyön­tia­se­man­sa työ­vuo­ro­jen valinnassa.
    Eikä uudel­la sys­tee­mil­lä toi­mi­mi­nen ole kas­vu­ki­vuit­ta onnis­tu­nut heti onnis­tu­nut työ­nan­ta­jan vuorosuunnittelijoiltakaan. 

    Kun­ta­työ­nan­ta­juus ei siis ole huo­no­jen tai hyvien olo­jen auto­maat­ti — nou­da­tet­ta­va työ­eh­to­so­pi­mus ja tie­ten­kin esi­mies­tai­dot ratkaisevat.

  39. Jas­ka kir­joit­ti 24.4.2011 kel­lo 1:22”

    Jas­ka puhui ilmei­ses­ti koke­muk­ses­ta, kuten minäkin.

    Nimit­täin aina­kin työ- ja elin­kei­no­toi­mis­tot palk­kaa­vat niin pal­jon työn­te­ki­jöit palk­ka­tuel­la, että mikä­li mie­lit luo­da uran alal­la, sinun tulee ilmoit­tau­tua työt­tö­mäk­si työn­ha­ki­jak­si ja jon­kun ajan kulut­tua ilmoit­taa haluk­kuut­te­si tuet­tuun työ­hän ed. mai­nit­tui­hin toi­mis­toi­hin. Käy­tän­nös­sä on mah­do­ta saa­da ensim­mäis­tä työ­ko­ke­mus alal­ta muul­la tavoin (ihan vaan tiedoksi). 

    Toi­mis­toil­la on tähän käy­tän­töön inten­sii­vi­nä se, että palk­ka­tuel­le työl­lis­te­tyt eivät vie toi­mis­toil­le tar­koi­te­tuis­ta toi­min­ta­me­nois­ta rahaa, vaan ne tulee toi­sel­ta momen­til­ta. Ja aina­han töis­sä lisä­kä­siä tarvitaan.

    Eri­tyi­sen härs­kik­si toi­min­nan tekee se, että tämän präs­sin käy­neis­tä työl­lis­tyy pysy­väs­ti tuki­paik­kaan, mut­ta jul­ki­sen sek­to­rin koke­muk­ses­ta ei ole pal­jon iloa yksi­tyi­sel­lä sektorilla.

    Käy­tän­tö on kes­tä­nyt kau­an ja on todel­la laa­ja­mit­tais­ta, ulot­tuen poh­jal­ta minis­te­riön kor­keim­piin vir­ka­mie­hiin; on vai­ke­aa löy­tää vir­ka­mies­tä joka ei oli­si aloit­ta­nut uraan­sa työl­lis­tä­mis­mo­nen­til­la. Tämä tie­ten­kin vai­keut­taa asian avoin­ta ruo­ti­mis­ta, kos­ka kaik­ki ovat sekaan­tu­neet siihen.

    Höl­mö­kin ymmär­tää, että käy­tän­nöl­lä on muu­ta työn­ha­ki­joi­ta syr­jäyt­tä­vä (syr­ji­vä) vai­ku­tus. Käy­tän­töä yllä­pi­tää se, että samat työ­voi­ma­vi­ran­omai­set, jot­ka teke­vät tuki­pää­tök­set ovat samal­la sekä käy­tän­nös­tä hyö­ty­viä osa­puo­lia että val­vo­jia viran­omai­sia. Tie­dän esi­mer­kik­si tapauk­sen, jos­sa myön­tä­vät viran­omai­set palk­ka­si­vat työ­pai­kal­leen vuo­des­ta toi­seen tuki­työl­lis­te­tyn hie­ro­jan, jos­ta hen­ki­lö­kun­nan ei tar­vin­nut mak­saa kuin muu­ta­man euron per ker­ta. Lop­pu­jen lopuk­si pal­ve­lua pidet­tiin itses­tään sel­vä­nä saa­vu­tet­tu­na etuna.

    Kun lukee tar­kas­ti lain jul­ki­sis­ta työ­voi­ma­pal­ve­lui­den, on tul­kit­ta­vis­sa, että koko­nai­suu­den huo­mioi­den, toi­min­ta on lain vastaista.

  40. Lisäys:
    Kir­joi­tuk­se­ni tie­ten­kin kuvai­li vain vää­ris­ty­nei­tä käy­tän­tö­jä eikä tie­ten­kään pyri ole­maan peri­aat­teel­li­nen argu­ment­ti jul­kis­ta työl­lis­tä­mis­tä vastaan.

    Kun­ta­sek­to­ril­la tuki­työl­lis­tä­mi­nen on laa­ja­mit­tai­sem­paa kuin val­tiol­la. En ole näh­nyt toi­min­taa sisäl­tä päin mut­ta pidän ole­tet­ta­va­na, että vää­ris­ty­miä löy­tyy sieltä.

  41. Lep­pois­ta­mi­sen kan­nal­ta kun­ta on työ­nan­ta­ja­na yksi­tyis­tä parem­pi. Lomia on vähä väliä, työ­päi­vä aina­kin kont­to­ri­hom­mis­sa lyhyt ja Hul­lu­jen päi­vien aikoi­hin sat­tuu osu­maan ties kos­ka kivi­kau­del­la neu­vo­tel­tu ulkoilupäivä. 

    Onnel­li­suu­den kan­nal­ta var­ma työ­suh­de on tut­ki­mus­ten mukaan eri­tyi­sen tär­keä. Tosin kun­nan hom­mis­sa var­ma työ­suh­de kos­kee vain tiet­ty­jä hom­mia ja nii­tä­kin vain sil­loin, kun pää­see pät­kä­työ­ku­ri­muk­ses­ta. Ihan kuka vain ei pää­se räls­siin, mut­ta on nii­tä pääs­sei­tä­kin kym­me­niä pro­sent­te­ja työvoimasta.

    Kun­nan lei­pä on siis pit­kä ja makea, mut­ta onko se kapea, kuten tava­taan väit­tää? Esi­mer­kik­si opet­ta­jil­la on kuu­lem­ma ihan sur­kea ansio. Äkkiä kun tilas­tois­ta tsek­kaa, äidin­kie­len leh­to­rin kuu­kausi­palk­ka ei ihan yllä edes nel­jään ton­niin. No, onnek­si työ­ai­ka sen­tään on lyhyt. Sai­raan­hoi­ta­jan palk­ka on jos­sain 2 500 euron kiep­peil­lä, ter­veys­kes­kus­lää­kä­rin kaksin–kolminkertainen. Kos­ka nai­sen euro on 80 sent­tiä, pal­kan­ko­ro­tus­pai­neet ovat luon­nol­li­ses­ti kovat näil­lä nais­val­tai­sil­la mata­la­palk­ka-aloil­la. Kysy­kää vaik­ka Kataiselta.

    Mik­sei kai­kil­le kek­si­tä kun­nan hommia?

  42. Evert the NeveRest:

    Pitäi­si myös kysyä, mik­si palk­ko­ja pitää sopi­muk­sil­la korot­taa määräajoin.

    Onko­han tää­kin nyt sar­kas­mia? Noh menen halpaan…

    Palk­ko­ja pitää korot­taa, kos­ka jen­gin tuot­ta­vuus eurois­sa mitat­tu­na nousee. (Reaa­li­nen tuot­ta­vuus ei nouse vält­tä­mät­tä, mut­ta jos euron arvo las­kee, niin eurois­sa mak­set­ta­vaa palk­kaa pitää korot­taa, että se vas­taa reaa­lis­ta tuottavuutta.)

  43. Kai­ke­ti kyse on ennen kaik­kea sii­tä, mitä ulkois­te­taan ja miten hyvin kil­pai­lu toi­mii ulkois­ta­mi­sen jäl­keen. Suun­ta Suo­mes­sa ei vält­tä­mät­tä ole hyvä.

    Niis­sä mais­sa, jois­sa ter­vey­den­huol­to toi­mii, on perus­ter­vey­den­huol­to yleen­sä yksi­tyis­tä ja sai­raa­la­ta­soi­nen hoi­to jon­kin­lai­nen hybri­di. Varoit­ta­via esi­merk­ke­jä, miten asi­aa ei saa hoi­taa, on Suo­men lisäk­si mm. USA ja Englanti.

    Nyt­hän PARAS-hank­kees­sa ter­veys­kes­kus­jär­jes­tel­mää ollaan aja­mas­sa käy­tän­nös­sä alas, kos­ka yksik­kö­jä suu­ren­ne­taan vähän brit­ti­läi­sen mal­lin mukai­ses­ti. Se tar­koit­taa jär­jes­tel­män romah­dus­ta muu­ta­mien vuo­sien pääs­tä. Oikea suun­ta­han on taa­ta perus­ter­vey­den­huol­los­sa kil­pai­lu. En usko DDR:stä kopioi­dun ter­veys­kes­kus­jär­jes­tel­män tulevaisuuteen.

    Sai­raa­la­verk­ko on hyvin moni­por­tai­nen Suo­mes­sa. Teo­rias­sa­han tän­ne riit­täi­si yksi sai­raa­la johon­kin Tam­pe­re — Jyväs­ky­lä akse­lil­le. Käy­tän­nös­sä niin suu­ri kes­kit­tä­mi­nen ei ole jär­ke­vää. Onko kui­ten­kaan tar­vet­ta pitää yli­opis­to­sai­raa­la­ta­soi­sia yksik­kö­jä muu­al­la kuin Hel­sin­gis­sä, Tam­pe­reel­la, Turus­sa ja Oulussa? 

    Sen sijaan alue­sai­raa­loil­le on kysyn­tää, kun ter­veus­kes­kus­verk­ko tul­laan nyt pää­te­tys­ti hävit­tä­mään. Joten nii­hin kan­nat­taa sat­sa­ta lähitulevaisuudessa.

  44. Toi­nen nyrk­ki­sään­tö on, että jos ulkois­ta­mi­nen tapah­tuu 1:1 peri­aat­teel­la ei vain haa­la­rin väri vaih­tuu niin kulut nouse­vat ostokuluilla.
    Jos tulee sääs­töä niin joh­ta­mi­nen on ollut kel­vo­ton­ta ja hal­vem­paa oli­si ollut vaih­taa johtoa.

    Kun­tien yksi ongel­ma on, ettei­vät ne osaa kil­pai­lut­taa eivät­kä hal­lit­se sapimustoimintaa.
    Ongel­maa on kier­ret­ty käyt­tä­mäl­lä kon­sult­te­ja, jot­ka taas eivät tun­ne kil­pai­lu­tet­ta­vaa alaa ja/tai kun­nan toimintaa.
    Lisäk­si kon­sul­tit saavt rahaa kah­des­ta lähteestä:Kunnalta ja jol­tain toi­mit­ta­jal­ta, jon­ka pal­ve­lui­hin tar­jous­pyyn­tö sovitetaan

  45. Aina­kin mei­dän alu­eel­la Rus­kea­suol­la kun­nan päi­vä­ko­deis­sa hen­ki­lö­kun­ta vaih­tuu jat­ku­vas­ti ja yksi­tyi­sis­sä ja osto­pal­ve­lu­päi­vä­ko­deis­sa hen­ki­lö­kun­ta pysyy. Päi­vä­hoi­dos­sa hen­ki­lö­kun­nan pysy­vyys on myös tär­ke­ää, eri­tyi­ses­ti pienimmille.

  46. http://tronic.puheenvuoro.uusisuomi.fi/71028-wikileaks-usan-politiikka-suomessa-halonen-saa-runtua-ja-hallitus-kiitosta

    Tuol­la mai­nit­tiin kom­men­teis­sa että IMF on pyy­tä­nyt Suo­mea yksi­tyis­tä­mään eri­kois­sai­raan­hoi­don. Yri­tin etsiä läh­det­tä, ja tör­mä­sin doku­ment­tiin jos­sa tode­taan että Suo­men ter­vey­den­huol­lon menot ovat alle EU:n kes­kiar­von. USA kri­ti­soi myös hal­po­ja rin­nak­kais­lääk­kei­tä suo­si­vaa lakia. 

    Lää­ke­pa­ten­tit ovat yksi maa­il­man suu­rim­mis­ta vit­sauk­sis­ta. Har­mi kun Vih­reät ovat olleet tur­han hil­jaa tuos­ta­kin, toi­vot­ta­vas­ti suut ja sil­mät aukea­vat nyt oppo­si­tios­sa. http://www.vihrealanka.fi/node/260

    En todel­la­kaan halua kuul­la että homo­lii­tot ja tur­kis­tar­haus ovat nyt maa­il­man tär­keim­mät asiat samal­la kun Suo­mea vede­tään vel­ka­van­keu­teen ja suu­ry­ri­tys­ten talutusnuoraan.

  47. juge: “Ei yksi­tyi­nen sai­raan­hoi­to mak­sa veron­mak­sa­jal­le yhtään mitään kos­ka sitä ei mak­se­ta veroista.”
    — niin että­kö yksi­tyis­ten pal­ve­lu­jen käyt­tä­jät eivät ole veronmaksajia?

    juge: “Sen sijaan voi­si ihan itse vali­ta mitä ottaa ja mis­tä mak­saa. Jos sil­loin sit­ten vaik­ka­pa umpi­suo­len pois­to mak­sai­si vaik­ka­pa 4x mitä nyt niin mitäs sitten .
    — ump­pa­reis­ta en tie­dä, mut­ta ohi­tus­leik­kaus kes­kus­sai­raa­las­sa mak­saa poti­laal­le noin 300 euroa, yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la nii­tä ei enää juu­ri­kaan teh­dä, mut­ta hin­ta lie­nee luok­kaa 8000 euroa. Siis enem­män kuin 4x.

  48. TomiA: “Lep­pois­ta­mi­sen kan­nal­ta kun­ta on työ­nan­ta­ja­na yksi­tyis­tä parem­pi. Lomia on vähä väliä, työ­päi­vä aina­kin kont­to­ri­hom­mis­sa lyhyt ja Hul­lu­jen päi­vien aikoi­hin sat­tuu osu­maan ties kos­ka kivi­kau­del­la neu­vo­tel­tu ulkoi­lu­päi­vä. (jne.)”

    Mis­sä­hän kun­nas­sa olet töis­sä, kun on niin hyvät edut?
    Meil­lä sai just vaki­pai­kan mais­te­ris­mies 15 vuo­den työ­suh­tei­den jälkeen.

  49. Itse luu­len, että jokin sekoi­tus jul­ki­sen ja yksi­tyi­sen sek­to­rin pal­ve­lun­tuo­tan­nos­ta on var­maan toi­mi­vin jär­jes­tel­mä. Näin aina voi­daan tur­vau­tua jul­ki­seen pal­ve­lun­tuot­ta­jaan, jos jos­tain syys­tä yksi­tyi­nen on kal­liim­pi kuin jul­ki­nen pal­ve­lu tai yksi­tyi­sel­tä sek­to­ril­ta ei halut­tua pal­ve­lua saa. Myös­kään yksi­tyis­tä­mi­sel­lä ei sai­si vää­ris­tää mark­ki­noi­ta siten, että jot­kut tule­vat mono­po­lia­se­maan tai saa­vat epä­rei­lun edun. Esim. koko kun­nan jäte­huol­lon anta­mi­nen yhdel­le yri­tyk­sel­le oli­si mie­les­tä­ni kyseenalaista.
    Jul­ki­sel­la puo­lel­la on ongel­mia, mut­ta niin on yksi­tyi­sel­lä­kin puo­lel­la. On ongel­mal­lis­ta, että yksi­tyis­lää­kä­ril­lä sinut mää­rä­tään kal­lii­siin ja tur­hiin­kin tut­ki­muk­siin. Tai että yksi­tyi­set kli­ni­kat “vakuut­ta­vat itsen­sä” hoi­to­vir­hei­den varal­ta sil­lä, että kyl­lä jul­ki­nen sek­to­ri kor­jaa jäl­jet jos mokataan.
    Jul­ki­sel­la puo­lel­la on välil­lä käsit­tä­mä­tön­tä byrokratiaa.
    Aina­kin ter­veys­kes­kus­päi­vys­tyk­ses­sä voi­si kokeil­la yksi­tyis­tä sek­to­ria jul­ki­sen pal­ve­lun tar­joa­ja­na. Hel­sin­gin päi­vys­tyk­set ovat ker­ta­kaik­ki­sen kam­mot­ta­via, menen yksi­tyi­sel­le, jos vain voin valita.

  50. Nimim.PenaK

    Jos yksi­tyis­lää­kä­ri kir­joit­taa lähet­teen kes­kus­sai­raa­laan, veron­mak­sa­jat jou­tu­vat mak­sa­maan tämän. Yksi­tyis­sek­to­rin osuus HYKS:n lähet­teis­tä ylit­tää roi­mas­ti poti­lai­den väestöosuuden.
    Yksi­tyis­sek­to­rik­si kat­so­taan täl­löin myös työ­ter­veys­lää­kä­rit, jois­ta val­tio muu­tan mak­saa 63 %.”

    Kan­nat­tai­si kokeil­la ehdo­tet­tua mal­lia, jos­sa ter­vey­den­huol­lon rahoi­tus tuli­si yhdes­tä tuu­tis­ta. Sii­nä oli­si mah­dol­lis­ta ohja­ta parem­min yksi­tyi­sen, työ­ter­veys­huol­lon ja kun­nal­li­sen hoi­don välis­tä toi­min­taa ja lähe­te­käy­tän­tö­jä. Ja onko tar­peen tukea yksi­tyis­tä ter­vey­den­huol­toa vero­va­roil­la sii­nä mää­rin kuin nyky­ään teh­dään? Joka tapauk­ses­sa sekä yksi­tyi­nen että työ­ter­veys­huol­to ovat väes­tön kan­nal­ta hyvin eroar­vois­ta­vaa toi­min­taa. Ensim­mäis­tä on tar­jol­la lähin­nä asu­tus­kes­kuk­sis­sa ja toi­nen on suun­nat­tu vain työi­käi­sel­le väestölle.

  51. UUSIKSI

    Sai­raan­hoi­ta­jak­si tai opet­ta­jak­si ei voi pal­ka­ta hen­ki­löä, joka ei sel­viä teh­tä­väs­tään, mut­ta sai­raa­laan voi pal­ka­ta yli­mää­räi­sen vah­ti­mes­ta­rin ja kou­luun kou­lua­vus­ta­jan, vaik­ka se ei ihan kannattaisikaan. 

    Ei noi­hin­kaan hom­miin voi ihan ketä tahan­sa pal­ka­ta. Muis­tan omal­ta työ­ural­ta­ni erään työl­lis­te­tyn vah­ti­mes­ta­rin, jol­la oli “nega­tii­vi­nen tuot­ta­vuus”. Onnis­tui mm. huk­kaa­maan pos­tit, kun ei hot­sit­ta­nut jakaa nii­tä työ­huo­nei­siin. Tut­tu eri­tyis­las­ten­tar­han­opet­ta­ja taas sanoi, että välil­lä avus­ta­jik­si pal­ka­taan pys­ty­met­säs­tä tyyp­pe­jä, jois­ta on enem­män hait­taa kuin hyö­tyä. Lap­set nimit­täin kyl­lä huo­maa­vat, jos joku aikui­sis­ta ei ole hom­mas­sa täy­sil­lä muka­na (ko. ryh­mäs­sä on juu­ri nyt erin­omai­sen hyvin työn­sä hoi­ta­va avus­ta­ja) ja käy­tös on sit­ten sen mukaista.

    Eli siis, peri­aat­tees­sa hyvä ja kan­na­tet­ta­va idea pal­ka­ta vajaa­kun­toi­sia, vaik­kei ihan kan­nat­tai­si, mut­ta ei sil­ti ihan ketä hyvän­sä voi pal­ka­ta avus­ta­viin teh­tä­viin. Sii­nä käy äkkiä niin, että ne, joi­den työ­tä avus­ta­jan piti hel­pot­taa, saa­vat­kin yhden pai­men­net­ta­van lisää.

    Jos haluai­si olla nok­ke­la, voi­si tie­ten­kin ehdot­taa vajaa­kun­tois­ten palk­kaa­mis­ta kan­san­edus­ta­jien avustajiksi. 😉

  52. Hoi­to­ta­kuun yhtey­des­sä mää­ri­tel­tiin myös yhte­näi­set hoi­don kri­tee­rit, joi­den perus­teel­la var­sin monet sairaudet/vaivat voi­daan pis­teyt­tää, ja vain tie­tyl­lä pis­te­mää­räl­lä eri­kois­lää­kä­rin kon­sul­taa­tio on tar­peen. Jos näi­tä nou­da­te­taan on ihan sama tulee­kop lähe­te yksi­tyi­sel­tä vai jul­ki­sel­ta. Käy­tän­nös­sä yksi­tyi­set yleis­lää­kä­rit ohjaa­vat her­kem­min eri­kois­lää­kä­ril­le kuin ter­veys­kes­kus­lää­kä­rit. Suu­ri osa näis­tä kon­sul­taa­tiois­ta tapah­tuu yksi­tyis­puo­lel­la. Aika monet tai­ta­vat myös hakea yksi­tyis­puo­lel­ta lähet­teen käy­den jo val­miik­si eri­kois­lää­kä­ril­le, jon­ka pitäi­si kyl­lä tun­tea yhte­näi­set hoi­don kriteerit. 

    Ter­veys­pal­ve­luis­sa pitäi­si osa­ta mita­ta ter­veys­hyö­tyä ja mak­saa osa tulos­ta sii­tä. Suo­men kan­nat­tai­si ottaa oppia Bri­teis­tä, jos­sa NHS on uudis­ta­nut ter­vey­den­huol­lon 10 vuo­des­sa. Pain­opis­tet­tä on siir­ret­ty yleis­lää­kä­reil­le, palk­kios­ta osa tulee seu­rat­ta­vien indi­kaat­to­rei­den perus­teel­la (hoi­don taso) kehi­tys­työ­tä teh­dään jatkuvasti.

    Käyt­tä­jien, veron­mak­sa­jien ja kun­nan kan­nal­ta oleel­lis­ta on että ter­veys­pal­ve­lut oli­si­vat tas­a­puo­li­ses­ti kaik­kien saa­ta­vil­la, laa­tu ja tuo­tet­tu ter­veys­hyö­ty oli­si hyvää ja hin­ta oli­si sopi­va. Jos joku yksi­tyi­nen pys­tyy näil­lä krti­tee­reil­lä tuot­ta­maan voit­toa ei sitä kan­nat­ta­ne kadeh­tia. Tuo Ter­veys­ta­lon­kin pahek­sut­tu brit­tio­mis­ta­ja on tain­nut tois­tai­sek­si lähin­nä inves­toi­da fir­maan koh­tuul­li­sen paljon.

  53. Hei­tit mon­ta kysy­mys­tä yhteen, enkä vas­ta kuin yhteen jon­ka yri­tän löy­tää ajattelustasti. 

    Näin sik­si, että nyt 80-vuo­tias lähi-ihmi­se­ni joka on teh­nyt koko elä­mä­nu­ran­sa lää­kä­ri­nä sekä yksi­tyi­sel­lä että kun­nal­li­sel­la puo­lel­la (60-luvul­ta läh­tien) ker­toi äänes­tä­neen­sä sinua, kos­ka hän seu­raa ajat­te­lua­si ja oli kuun­nel­lut joil­la­kin Lää­kä­ri­päi­vil­lä esi­tys­tä­si sii­tä kuin­ka ter­vey­de­huol­to kan­nat­tai­si jär­jes­tää Suomessa. 

    Hän ei kui­ten­kaan tar­kal­leen muis­ta­nut mil­loin olet tuon puheen pitä­nyt, mut­ta että se sisäl­si oleel­li­sia kysy­myk­siä sii­tä miten lää­kä­ri voi toteut­taa ammat­tieet­ti­ses­ti hyvää työtä. 

    Tosin, täs­sä on lää­kä­ri­su­ku­pol­vet vaih­tu­neet (en ole itse lää­kä­ri) ja tuo amma­tieet­ti­syys on myös vaih­tu­nut joil­la­kin sil­kak­si bis­nek­sen­teok­si. Tämä lisäk­si maa­ham­me on tul­lut toi­sis­ta val­tiois­ta silk­kaa bis­nes­tä teke­viä, hyvin eri­ta­soi­sel­la kou­lu­tuk­sel­la ammat­ti­aan har­joit­ta­via eria­lo­jen lää­kä­rei­tä (mm ham­mas­lää­kä­rei­tä), jot­ka sekoit­ta­vat tätä pak­kaa, ja vali­tet­ta­vas­ti myös poti­laan vahingoksi.

    Kysyn­kin: miten sinun mie­les­tä­si voi­daan val­voa yksi­tyis­tä­toi­min­taa siten, että ensi­si­jai­ses­ti poti­laan etu säi­lyy? Ja miten nämä kak­si: sekä kun­nal­li­nen perus­pal­ve­lu että yksi­tyi­nen pal­ve­lu­tuo­tan­to voi­vat säi­lyt­tää saman­ai­kai­ses­ti ammat­tieet­ti­sen tason ja poti­laan oikeu­den saa­da asian­mu­kais­ta hoitoa?

  54. Kun­ta­pal­ve­lu­jen suu­rin ongel­ma on, että var­sin­kin suu­rem­mis­sa kun­nis­sa, orga­ni­saa­tioil­la ei ole joh­toa. Joh­ta­jat miel­tä­vät teh­tä­väk­seen jon­kin­lai­sen poliit­tis­luon­tei­sen orga­ni­saa­tio­ral­lin yllä­pi­tä­mi­sen sen sijas­ta, että pyr­ki­si­vät teke­mään orga­ni­saa­tiois­taan tehok­kai­ta. Eri­koi­sia toi­mi­tus­joh­ta­jia: kun­nia­teh­tä­vä ajaa oma orga­ni­saa­tio kural­le, jot­ta voi­daan ulkois­taa. 2000-luvun oikeistotaistolaisuutta.

  55. Rai­mo K ” ump­pa­reis­ta en tie­dä, mut­ta ohi­tus­leik­kaus kes­kus­sai­raa­las­sa mak­saa poti­laal­le noin 300 euroa, yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la nii­tä ei enää juu­ri­kaan teh­dä, mut­ta hin­ta lie­nee luok­kaa 8000 euroa. Siis enem­män kuin 4x.”

    Kyl­lä tuo leik­kaus kes­kus­sai­raa­las­sa mak­saa helk­ka­rin pal­jon enem­män kuin 300 euroa. Pal­jon­ko­han pal­kas­ta­ni joka kuu­kausi mak­se­taan­kaan tuo­ta sai­raan­hoi­don mak­sua ja pal­jon­ko­han työ­nan­ta­ja­kin kysei­siä mak­su­ja makselee?

    Kai tie­sit, että tuo 300 euroa ei ole ohi­tus­leik­kauk­sen omakustannehinta?

  56. Tuo Ter­veys­ta­lon­kin pahek­sut­tu brit­tio­mis­ta­ja on tain­nut tois­tai­sek­si lähin­nä inves­toi­da fir­maan koh­tuul­li­sen paljon.”

    Jep, kuten kil­pai­li­joi­den poi­sos­ta­mi­seen, sei­niin hyvil­lä lii­ke­pai­koil­la ja jul­ki­sen sek­to­rin pyö­rö­oviin. Jäl­kim­mäis­tä seu­raam­me suu­rel­la mielenkiinnolla.

  57. Nykyi­nen julk­si­sen val­lan hen­ki­lös­tö­po­li­tiik­ka periy­tyy tsaa­rin Venä­jäl­tä eikä sil­loin mitään kol­mi­kan­taa tunnettu,

    Jul­ki­nen sek­to­ri on halun­nut säi­lyt­tää auto­ri­tää­ri­sen ja tark­koi­hin sään­töi­hin perus­tu­van johtamistavan.
    Olen ollut pur­kams­sa näi­tä julk­sien sek­to­rin toi­min­ta­mal­le­ja ja suu­rim­mat esteet pur­ka­mi­sel­le ovat olleet Edus­kun­nan , hal­li­tuk­sen ja minis­te­riöi­den sää­tä­mät lait, ase­tuk­set ja mää­räyk­set, ei siis mikään kolmikanta.

    Vir­ka­mies­lain­sää­dän­tö syn­tyy juu­ri Edus­kun­nan tah­don mukaan eikä vire­ke­mie­hel­le halu­ta myön­tää työ­so­pi­musuh­tei­seen ver­rat­ta­via oikeuksia.

    Samoin yksi­tyis­koh­tai­seen meno­bud­je­toin­tiin perus­tu­va talous­hal­lin­to estää lii­ke­ta­lou­del­li­sen ajat­te­lun hal­lin­nos­ta ja joh­taa jär­jet­tö­miin päätöksiiin.

    Työ­suh­de­tur­van vas­ti­neek­si aina­kin suo­ri­tus­teh­tä­vis­sä mak­se­taan huo­noa palk­kaa eli pit­kä ja kapea lei­pä on edel­len voimassa

  58. TL:

    Lää­ke­pa­ten­tit ovat yksi maa­il­man suu­rim­mis­ta vitsauksista.

    Joku lää­ke­pa­tent­tien vas­tus­ta­jis­ta voi­si jos­kus ker­toa miten ihmees­sä lääk­kei­den kehi­tys jat­kos­sa hoi­det­tai­siin ilman lää­ke­fir­mo­jen panos­ta. Nimit­täin sii­hen väliin, kun joku labra­tak­ki­nen pel­le­pe­lo­ton löy­tää lupaa­van lää­ke­mo­le­kyy­lin ja lää­ke on lopul­ta aptee­kin hyl­lyl­lä, mah­tuu jokusen mon­ta vaihetta.

    Pent­ti Kangasharju:

    Joka tapauk­ses­sa sekä yksi­tyi­nen että työ­ter­veys­huol­to ovat väes­tön kan­nal­ta hyvin eroar­vois­ta­vaa toi­min­taa. Ensim­mäis­tä on tar­jol­la lähin­nä asu­tus­kes­kuk­sis­sa ja toi­nen on suun­nat­tu vain työi­käi­sel­le väestölle. 

    Oli­si­ko eril­li­sen työ­ter­veys­huol­lon lopet­ta­mi­ses­sa vält­tä­mät­tä mitään jär­keä? Sehän pahim­mil­laan siir­täi­si eriar­vois­tu­mi­sen vain työn­te­ki­jöi­den välil­le eli “kor­vat­ta­vis­sa ole­vat resurs­sit” sai­si­vat tyy­tyä jul­ki­seen ter­vey­den­huol­toon avai­na­se­mas­sa ole­vien huip­puo­saa­jien pääs­tes­sä jopa nykyis­tä kor­kea­ta­soi­sem­paan hoitoon.

    On nimit­täin aika var­ma, että työ­nan­ta­jat ovat val­mii­ta mak­sa­maan avain­osaa­jil­le kun­nol­li­sen ter­veys­va­kuu­tuk­sen taa­tak­sen hei­dän nopean ja välit­tö­män hoi­don, kuin ris­kee­raa­vat pro­jek­tien ete­ne­mi­sen “arvaus­kes­kus­ten” varaan. Tie­tys­ti voi aina unel­moi­da sii­tä, että jul­ki­sen puo­len ter­vey­den­hoi­to suju­voi­tet­tai­siin sidet­tä­väl­le tasol­le, mut­ta en oikein usko, että sii­hen löy­tyi­si kyky­jä saa­ti rahoi­tus­ta (nyky­ään­hän tah­ti­näyt­tää ole­van: min. 6kk “ota bura­naa ja tule kuu­kau­den kulut­tua uudes­taan” -> lähe­te tut­ki­muk­siin -> 6kk odo­tus -> lähe­te eri­kois­sai­raan­hoi­toon -> 6kk odo­tus -> lähe­te uusiin tut­ki­muk­siin -> 6kk odo­tus -> “ei täl­le enää voi teh­dä mitään” -> sai­ra­se­lä­ke­ha­ke­mus vetämään).

  59. Olen nyt vii­kon van­ha vih­reä. Yri­tän koko ajan sisäis­tää sitä, mitä miel­tä minun mis­tä­kin asias­ta pitäi­si olla. 😉

    Osto­pal­ve­lu nyt sinän­sä ei ymmär­tääk­se­ni voi olla kovin vasem­mis­to­lais­ta toi­min­taa, sil­lä duu­na­rei­ta kai­ke­ti siel­lä pal­ve­lu­fir­mas­sa­kin on töissä. 

    Vai­kein­ta täs­sä ulkois­tus­asias­sa lie­nee hin­ta/­laa­tu-suh­teen mit­taa­mi­nen. Miten se käy­tän­nös­sä teh­dään? En tiedä.

    Ja eikö nii­tä osto­pal­ve­lu­ja ja ulkois­tuk­sia­kin pidä koko ajan hal­lin­noi­da ja tiliöi­dä ja seu­ra­ta ja audi­toi­da ja kil­pai­lu­tut­taa uudes­taan? Rahaa sii­hen menee.

    Sii­nä mie­les­sä pal­ve­luse­te­lit, joil­la voi hank­kia pal­ve­lu­ja valit­se­mal­taan pal­ve­lun­tuot­ta­jal­ta, on ehkä kus­tan­nus­te­hok­kain ja “vih­rein” vaih­toeh­to. Jonot­kin lyhe­ne­vät, ellei­vät jopa häviä kokonaan.

  60. Joku lää­ke­pa­tent­tien vas­tus­ta­jis­ta voi­si jos­kus ker­toa miten ihmees­sä lääk­kei­den kehi­tys jat­kos­sa hoi­det­tai­siin ilman lää­ke­fir­mo­jen panos­ta.

    Tämä on paraa­tie­si­merk­ki sii­tä, mitä toi­saal­la esi­tin “oikeis­to­lai­sen” käsit­teen eks­ten­sios­ta, ja kuin­ka nimi­merk­ki kse:kin puo­lus­ti “oikeis­to­lai­suut­ta”. Kau­aa ei tar­vin­nut odot­taa, että veri­kou­ra­po­lo­ge­tia tuli esiin.

  61. Minua on arve­lut­ta­nut ulkois­ta­mi­sis­sa lähin­nä se jos laki­sää­tei­set raha­vir­rat pää­ty­vät­kin ulko­mais­ten suur­ten ket­ju­jen hal­tuun. Esim. Ter­veys­ta­lon omis­taa Brit­ti­läi­nen Brid­ge­point. Kun kas­vaa riit­tä­vän suu­rek­si, voi pian teh­dä lii­an hal­po­ja tar­jouk­sia ja tap­paa kil­pai­lun. Olen koke­nut tuon itse mones­ti jul­ki­sen sek­to­rin tarjouskilpailuissa.#

    Täs­sä kes­kus­te­lus­sa on unoh­tu­nut asian ydin. Se on medi­ka­li­saa­tio. Ter­vey­den huol­los­ta ja ihmi­siän kei­no­te­koi­ses­ta piden­tä­mi­ses­tä on teh­ty lää­ke­teh­tai­den ja nyt myös ter­veys-/sai­raan­hoi­to­pal­ve­lu­ja tuot­ta­vien glo­baa­lien yri­tys­ten bis­nes­tä. Täs­tä seu­raa hyvin mon­ta kiel­teis­tä yhteis­kun­nal­lis­ta asi­aa, suu­rim­pa­na kes­tä­vyys­va­je. Hoi­det­ta­koon ter­vey­den­huol­to jul­kis­ten tai yksi­tyis­ten orga­ni­saa­tioi­den toi­mes­ta, niin sen pitäi­si kes­kit­tyä lap­siin, nuo­riin ja työi­käi­seen väes­töön. Mei­dän elä­ke­läis­ten jäl­jel­lä ole­vaa eli­ni­kää on aivan tur­ha pit­kit­tää kal­liil­la yhteis­kun­nan mak­sa­mil­la hoi­doil­la. Itsel­le­ni riit­tää teho­kas kivunlievitys.

  62. Miro Rei­jo­nen: “Osmo, vas­ti­kään jul­kais­tiin tut­ki­mus jon­ka tar­kas­ti luke­mal­la huo­maat, että van­huk­set voi­vat omas­ta mie­les­tään parem­min yksi­tyi­sis­sä pal­ve­lu­ta­lois­sa. Jopa 50% paremmin.”

    Ei kai se kenel­le­kään ole uuti­nen, että huo­no­kun­toi­sim­mat ovat jul­ki­sen sek­to­rin palveluissa.

  63. juge: “Kai tie­sit, että tuo 300 euroa ei ole ohi­tus­leik­kauk­sen omakustannehinta?”

    Toki. Mut­ta väi­tit, että mak­sa­mal­la 4x enem­män voit ostaa pal­ve­lun yksi­tyi­sel­tä. Ehkä Intiassa.

  64. Joku lää­ke­pa­tent­tien vas­tus­ta­jis­ta voi­si jos­kus ker­toa miten ihmees­sä lääk­kei­den kehi­tys jat­kos­sa hoi­det­tai­siin ilman lää­ke­fir­mo­jen panosta.”

    Eivät lää­ke­teh­taat ole edes kes­kit­ty­neet kehit­tä­mään nii­tä lääk­kei­tä, jot­ka aut­tai­si­vat suu­ria ihmisjoukkoa .
    Lää­ke­teh­taat ovat kes­kit­ty­neet lähin­nä hyvin mak­sa­vien ihmis­ten ongel­miin eli ikui­sen nuo­ruu­den, olko­näön paran­ta­mi­sen ym höm­pän kehittelyyn

  65. Väi­te, että lää­ke­teh­taat kehit­te­le­vät vain teho­kaam­paa Via­graa ja kau­neus­lääk­kei­tä on ihan täyt­tä pro­pa­gan­daa. Tuos­ta voi tse­ka­ta vaik­ka­pa GSK:n tuotekehityksen
    http://www.gsk.com/investors/product_pipeline/docs/gsk-pipeline-2011.pdf

    Kuka muu­ten sanoo, että saman sai­rau­den hoi­to mak­saa jul­ki­sel­la sek­to­ril­la todel­li­sil­ta kuluil­taan vähem­män kuin yksi­tyi­sel­lä? En ole näh­nyt yhtään tut­ki­mus­ta, joka vah­vis­tai­si tämän.
    Samoil­la ehdoil­la toi­mies­sa tämä oli­si ensim­mäi­nen ker­ta, kun sosia­lis­ti­nen tuo­tan­to­ta­pa voit­taa markkinatalouden…
    “Mus­ta tun­tuu” ei rii­tä perusteeksi..

  66. Ter­vey­den­huol­los­sa pal­ve­luse­te­lien ongel­ma on ehkä se että ihmi­set eivät osaa arvioi­da pal­ve­lun lää­ke­tie­teel­lis­tä laa­tus. Ts. tyy­ty­väi­syys­mit­tauk­sis­sa yms pär­jää se jon­ka pal­ve­lun saa­ta­vuus on paras, ei se jon­ka tar­joa­ma hoi­to on laa­duk­kain­ta. Tämä tulee hyvin esil­le työ­ter­veys­huol­los­ta ja ter­veys­kes­kuk­sis­ta puhut­taes­sa. Tuos­sa yllä­kin “kse” puhuu arvaus­kes­kuk­sis­ta, ja sen jäl­keen kir­joit­taa että työ­nan­ta­jien kan­nal­ta työ­ter­veys­huol­lon kes­kei­nen valt­ti on nopea hoi­toon­pää­sy. Juu­ri näin onkin. Ter­veys­kes­kus­ten ja työ­ter­veys­huol­lon hoi­don tasoa ei ole verrattu

  67. Oma koke­muk­se­ni tulee las­ten­suo­je­luun puo­lel­ta, mis­sä olen työs­ken­nel­lyt koh­ta kak­si­kym­men­tä vuotta.

    Miei­pi­tee­ni on tie­ten­kin sup­pea ja var­sin oma­koh­tai­nen. Pidän kui­ten­kin tär­keä­nä sen esil­le tuo­mis­ta, sil­lä yksi­tyis­tä­mis­tä vas­tu­te­taan niin paljon.

    Mie­les­tä­ni las­ten hoi­to on aivan eri vuo­si­kym­me­nil­lä ver­rat­taes­sa yksi­tyis­tä ja jul­kis­ta. Tääl­lä yksi­tyi­sel­lä poruk­ka on pal­jon moti­voi­tu­neem­paa ja tavoi­te­ha­kui­sem­paa kuin kun­nan omas­sa lai­tok­ses­sa. Lap­set voi­vat hyvin (vaik­ka tun­tuu­kin, että kun­ta sijoit­taa vain ne kaik­kein hankalimmat).

    Syy on mie­les­tä­ni sel­keä. Tääl­lä saa hyväs­tä työs­tä hyvän palaut­teen ja ihmi­set saa­vat kehit­tää osaa­mis­taan. Huo­nol­la asen­teel­la ole­vat jou­tu­vat pihal­le. Aja­tel­laan oikeas­ti sitä lap­sen parasta.

    Kun­nal­la työs­ken­nel­les­sä­ni tun­tui kun aina oli­si kivi­re­keä vetä­nyt. Orga­ni­saa­tio oli kyl­lä tur­val­li­nen, mut­ta teke­mi­sen tun­tu puuttui.

    Pal­ve­lut ovat kui­ten­kin saman hin­tai­sia ja nii­tä vel­voit­taa sama laki. Oli jat­kos­sa tuot­ta­ja kum­pi tahan­sa, niin kyl­lä tavoit­teel­li­suu­teen ja mata­lan orga­ni­saa­tion joh­toon kan­nat­taa panos­taa kun­nas­sa­kin. Mie­les­tä­ni viras­ta­kin pitäi­si antaa pot­kut jos hom­mat kaa­tu­vat aina tois­ten niskaan.

  68. Tuos­ta voi tse­ka­ta vaik­ka­pa GSK:n tuotekehityksen”

    Komea lis­ta, mut­ta ei ker­ro mitään ‚mil­lä pai­nol­la mitä­kin lää­ket­tä kehitellään.
    Ja useim­mat ovat suun­nat­tu pit­kään elä­vien varak­kai­den län­si­mais­ten ihmis­ten ter­vy­den hoitoon.
    Ja useim­mat lis­tal­la ole­vat tau­dit ovat har­vi­nai­sia, joten koh­de­ryh­mät­kin ovat pieniä.

    Noin ihmis­kun­nan hyvin­voin­nin näkö­kul­mas­ta pai­no­tuk­set ovat vääriä.

  69. Miner­va:

    Tuos­sa yllä­kin “kse” puhuu arvaus­kes­kuk­sis­ta, ja sen jäl­keen kir­joit­taa että työ­nan­ta­jien kan­nal­ta työ­ter­veys­huol­lon kes­kei­nen valt­ti on nopea hoi­toon­pää­sy. Juu­ri näin onkin. Ter­veys­kes­kus­ten ja työ­ter­veys­huol­lon hoi­don tasoa ei ole verrattu 

    Eivät­kö hoi­don saa­ta­vuus ja oikea-aikai­suus ole aika oleel­li­sia teki­jöi­tä hoi­don tasoa arvioi­taes­sa? Nimit­täin aika moni sai­raus, joka on “para­ni­si itses­tään­kin” ‑tasoa vaka­vam­pi, tup­paa pahe­ne­maan ja kroo­nis­tu­maan hoi­don vii­väs­tyes­sä. Sik­si­pä on aika jär­je­tön­tä takas­tel­la pel­kän hoi­to­ta­pah­tu­man laa­tua koko pro­ses­sin sijasta.

    Itseä­ni muu­ten kum­mas­tut­taa se, että mik­si hoi­to­ta­kuun 6 kk:sta on yleen­sä tul­lut myös mini­mi­jo­no­tusai­ka — eikö monen tau­din ja muun vai­van suh­teen oli­si hel­pom­pi hoi­taa hom­ma mah­dol­li­sim­man pian? Kyse tait­taa olla jul­ki­sel­le sek­to­ril­le tyy­pil­li­ses­tä osaop­ti­moin­nis­ta — sai­raa­la saa aina rahan­sa ope­raa­tios­ta teki se sen mil­loin tahan­sa ja odo­tusa­jan kus­tan­nuk­set mak­saa aina se kuu­lui­sa joku muu.

    Joku aika sit­ten elä­ke­va­kuu­tus­lai­tok­set (-ko?) jul­kai­si­vat tut­ki­muk­sen, jon­ka mukaan vuo­sit­tain joku luok­kaa tuhat-pari tuhat­ta suo­ma­lais­ta jou­tuu ennen­ai­kai­sel­le sai­rae­läk­keel­le tuki- ja lii­kun­tae­lin­ten sai­rauk­sien vuok­si, kos­ka hoi­to jul­ki­sel­la sek­to­ril­la vii­väs­tyy jono­tuk­sen vuok­si. Onko meil­lä ihan oikeas­ti varaa tähän?

  70. Yksi vähäl­le kes­kus­te­lul­le jää­nyt valin­ta­pe­rus­te oste­tuil­le ja itse tuo­te­tuil­le pal­ve­luil­le on se mil­lai­sia pal­ve­lui­ta asiak­kail­le halu­taan tarjota.

    Jos halu­taan perus­tur­val­lis­ta asiak­kai­den rutii­nin­omai­seen pal­ve­luun kes­kit­ty­vää jär­jes­tel­mää, pal­ve­lut kan­nat­taa ehkä toteut­taa itse. Jos pal­ve­lu ei kär­si (asiak­kai­den kan­nal­ta) kulu­jen jat­ku­vas­ta opti­moin­nis­ta, ja alan parem­min hal­lit­se­vat tahot osaa­vat toteut­taa pal­ve­lun omaa orga­ni­saaa­tio­ta parem­min tai tehok­kaam­min, osto kau­pal­li­sil­ta mark­ki­noil­ta voi olla paras ratkaisu.

    Molem­mis­sa mal­leis­sa on puo­len­sa, ja väli­muo­to­ja­kin voi­daan viri­tel­lä. Osto­puo­lel­le voi kehi­tel­lä sopi­via pal­ve­lun “lep­poi­suut­ta” ja asia­kas­tyy­ty­väi­syyt­tä mit­taa­via mit­ta­rei­ta. Itse tuo­te­tuil­le pal­ve­luil­le voi viri­tel­lä sopi­vaa kil­pai­lua ja tehok­kuus­vaa­ti­muk­sia. Osto- ja itse tuo­tet­tu­ja pal­ve­lui­ta voi myös pyö­rit­tää rin­nak­kain kirit­tä­mäs­sä toi­si­aan (kum­pi­kin omil­la vahvuuksillaan).

    Point­ti­ni täs­sä on enem­män itse tuo­tet­tu­jen pal­ve­lui­den eduis­ta muis­tut­ta­mi­sen puo­lel­la, kos­ka osta­mi­sen edut ovat olleet esil­lä jo muutenkin.

    Esi­mer­kik­si van­hus­ten hoi­dos­sa tavoi­te ja stra­te­gia voi­si olla vaik­ka­pa (asiak­kai­den kan­nal­ta) sopi­va mää­rä hoi­ta­jia per poti­las, stres­sit­tö­myys asiak­kail­le (ei pel­koa “sääs­tö­koh­teek­si” jou­tu­mi­ses­ta), ja riit­tä­vän fik­sut ja moti­voi­tu­neet hoi­ta­jat, joi­den pää­ta­voi­te on hoi­taa van­huk­set mah­dol­li­sim­man hyvin (ei esim. talou­den optimointi).

    Yksi vaih­toeh­toi­nen aika eri­lai­nen stra­te­gia voi­si olla van­hus­ten hoi­ta­mi­nen mah­dol­li­sim­man pie­nin kus­tan­nuk­sin, ja sii­tä seu­raa­va pal­ve­lun tason mää­rit­tä­mi­nen “hal­puu­te­na asiak­kail­le ja veronmaksajille”.

    Yksi tavoi­te voi­si olla antaa asiak­kail­le monia vaih­toeh­to­ja, jois­ta jokai­nen voi vali­ta itsel­leen sopivimman.

  71. Tie­de­mies:

    Tämä on paraa­tie­si­merk­ki sii­tä, mitä toi­saal­la esi­tin “oikeis­to­lai­sen” käsit­teen eks­ten­sios­ta, ja kuin­ka nimi­merk­ki kse:kin puo­lus­ti “oikeis­to­lai­suut­ta”. Kau­aa ei tar­vin­nut odot­taa, että veri­kou­ra­po­lo­ge­tia tuli esiin. 

    Ei kun minua ihan oikeas­ti kiin­nos­tai­si kuul­la miten lää­ke­mark­ki­nat tai mar­kin­nat yleen­sä­kin toi­mi­si­vat ilman patent­te­ja, joi­ta moni nohe­va uus­va­sem­mis­to­lai­nen ja piraat­ti niin kovas­ti vas­tus­taa. On tie­tys­ti tot­ta, että monil­la aloil­la paten­tit toi­mi­vat nyky­ään osoit­tain kil­pai­lun rajoit­ta­ji­na ja että aivan päät­tö­miä­kin asioi­ta pää­see pan­tent­ti­suo­jan pii­riin, mut­ta aina­kin jäl­kim­mäi­nen tapaus lie­nee aivan hyvin rat­kais­ta­vis­sa patent­ti­jär­jes­tel­mää korjaamalla.

    Usein esi­te­tään, että lääk­kei­den kehi­tys pitäi­si siirt­tää jul­ki­sen sek­to­rin huo­lek­si ja antaa mark­ki­noi­den hoi­taa ainoas­taan lääk­kei­den val­mis­tus. Mut­ta mikä esim. estäi­si, että mark­ki­noil­la muo­dos­tui­si glo­baa­li duo­po­li esim. yksi ame­rik­ka­lai­nen ja yksi sak­sa­lai­nen lää­ke­jät­ti, jot­ka val­mis­tai­si­vat lääk­keet paris­sa jät­tim­mäi­ses­sä rah­ti­val­mis­tus­fir­mas­sa Kii­nas­sa ja Intiassa.

    Oli­si­ko täl­löin jär­ke­vää, että Suo­mes­sa val­tio panos­tai­si sato­ja mil­joo­nia jon­kun lää­ke­ai­hion saa­mi­seen mark­ki­na­kun­toon, jos hyö­dyt meni­si­vät ainoas­taan näil­le jäteil­le? Toi­saal­ta tus­kin­pa sak­sa­lai­set ja ame­rik­ka­lai­set halua­vat mak­saa koko maa­il­man lää­ke­ke­hi­tyk­ses­tä, jos minä tahan­sa päi­vä­nä kuka tahan­sa voi ruve­ta val­mis­ta­maan rin­nak­kais­lää­ket­tä taka­pi­han vajassa.

    EU-tasol­la? Entä­pä, jos ne duo­po­lin jätit ovat­kin kii­nas­ta ja intiasta?

    Kuu­los­taa vähän sil­tä, että maa­il­ma ilman patent­te­ja ei kovin­kaan hel­pos­ti toi­mi­si ilman maa­il­man­hal­li­tus­ta mus­ti­ne heli­kop­te­rei­neen ja mielenhallintasädesatelliitteineen…

    Tie­tys­ti — jos joku on kerin­nyt miet­ti­mään toi­mi­van mal­lin, niin kuu­li­sin sii­tä tosi­aan mie­lel­lä­ni (huom. “kehi­te­tään ne lääk­keet vähä nii­ku Linux” ei ole mie­len­kiin­toi­nen vastaus).

  72. Itse itse­ään kommentoiden:

    Tie­tys­ti – jos joku on kerin­nyt miet­ti­mään toi­mi­van mal­lin, niin kuu­li­sin sii­tä tosi­aan mie­lel­lä­ni (huom. “kehi­te­tään ne lääk­keet vähä nii­ku Linux” ei ole mie­len­kiin­toi­nen vastaus). 

    Ok. Tar­kem­min aja­tel­len ei avoin kehi­tys­työ lääk­kei­den­kään osal­ta tie­tys­ti ole mikään mah­dot­to­muus. Voi­si­han sitä aja­tel­la, että oli­si ole­mas­sa suu­ri lää­ke­tie­teen ympä­ril­le kehit­ty­nyt verk­ko­yh­tei­sö, joka jakai­si kaik­ki tut­ki­mus­tie­dot jon­kun val­ta­van (mut­ta hajau­te­tun) verk­ki­tie­to­kan­nan kaut­ta avoi­mes­ti. Rahoi­tus­kin voi­si olla aina­kin alku­vai­heen kehi­tyk­ses­sä samaa kuin nykyi­ses­sä OSS kehi­tyk­ses­sä eli jakau­tu­nee­na yri­tys­ten mak­sa­man palk­ka­työn, jul­ki­sen sek­to­rin rahoi­tuk­sen ja vapaa­eh­tois­työn välillä.

    Ja voi­si­han jopa olla niin, että klii­ni­siin kokei­siin saa­tai­siin rek­ry­toi­tua vapaa­eh­toi­sia verk­ko­yh­tei­sö­jen kaut­ta, osa kus­tan­nuk­sis­ta voi­tai­siin rahoit­taa lah­joi­tuk­sin (hyvän­te­ki­jä­mil­jo­nää­rit, mik­ro­lah­joi­tuk­set) jne.

    Vaa­ti­si­ko tämä kui­ten­kaan patent­ti­jär­jes­tel­män romut­ta­mis­ta? Jos avoin lääk­kei­den kehi­tys oli­si tehok­kaam­paa, vas­tai­si parem­min ihmis­ten tar­pei­siin ja tuot­tai­si hal­vem­pia lääk­kei­tä, niin eikö­hän se kyke­ni­si ihan omin voi­min val­taa­maan alaa ilman hal­lin­nol­li­sia päätöksiäkin?

  73. Tuo­hon vajaa­kun­tois­ten työl­lis­tä­mi­seen muu­ta­ma kommentti:

    Kuten jo aikai­sem­mat tääl­lä kes­kus­tel­leet, on mie­les­tä­ni suh­teel­li­sen äly­tön­tä teh­dä eril­li­siä tuki­toi­men­pi­tei­tä, sil­lä työ­ky­vyt­tö­myys­pro­sen­tin arvioi­mi­nen ja sub­ven­tion luo­mi­nen juu­ri tämän mukai­sek­si on käy­tän­nös­sä mahdotonta.

    Myös pal­kan­alen­nus nykyi­ses­sä sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­mäs­sä on mel­ko han­ka­la toteut­taa. Sen sijaan kom­bi­naa­tio (riit­tä­vän mata­laa) perus­tu­loa ja mini­mi­palk­ka­sum­man pie­nen­tä­mis­tä var­mas­ti vai­kut­ta­si posi­tii­vi­ses­ti kai­ken­nä­köi­seen työllistymiseen.

    Tuos­ta kun­nal­le tuki­työl­lis­tä­mi­ses­tä­hän voi­si heit­tää ilmoil­le aja­tuk­sen kan­sa­lais­pal­kas­ta — pois­te­taan vas­tik­kee­ton työt­tö­myys­tu­ki ja tämän sijaan lai­te­taan työ­ky­kyi­set aina­kin osa-aika­töi­hin teke­mään nime­no­maan “yleis­hyö­dyl­li­siä” ja mark­ki­na­ta­lou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­mat­to­mia töi­tä, esim. puis­to­vah­din yms. muo­dos­sa. Tätä­kään ei ole vält­tä­mä­tön­tä teh­dä pakol­la, vaan asia­han voi­tai­siin hoi­taa esi­mer­kik­si leik­kaa­mal­la “mitään­te­ke­mät­tö­myy­den” työt­tö­myys­kor­vaus­ta ja korot­ta­mal­la näi­tä “puh­de­töi­den” työt­tö­myys­kor­vauk­sia. Efek­tii­vi­ses­ti­hän on kyse samas­ta asias­ta — työl­lis­te­tään muu­ten työl­lis­tä­mät­tö­mät, ei tuho­ta mark­ki­noi­ta, mah­dol­li­ses­ti este­tään syr­jäy­ty­mis­tä ja luo­daan vie­lä insen­tii­vi “kil­pail­luil­le” työ­mark­ki­noil­le hakeutumiseen.

  74. Lii­an vanha:

    Ja useim­mat ovat suun­nat­tu pit­kään elä­vien varak­kai­den län­si­mais­ten ihmis­ten ter­vy­den hoitoon.
    Ja useim­mat lis­tal­la ole­vat tau­dit ovat har­vi­nai­sia, joten koh­de­ryh­mät­kin ovat pieniä.

    Noin ihmis­kun­nan hyvin­voin­nin näkö­kul­mas­ta pai­no­tuk­set ovat vääriä. 

    Kävit­kö­hän sinä ihan oikeas­ti luke­mas­sa tuon lis­tan ja jos kävit, niin ymmär­sit­kö­hän ihan asian — ja jos et ymmär­tä­nyt, niin mah­toi­ko­han aat­teen vah­va palo him­men­tää noin vaka­vas­ti näkö­ky­kyä, vai mis­sä vika.

    Äkki­se­lai­lul­la tuol­ta näyt­ti löy­ty­vän aika pal­jon tau­te­ja, jot­ka ovat vähän jotain muu­ta kuin “län­si­mai­sen ikään­ty­neen mil­jo­nää­rin kas­vo­jen koho­tuk­sia” — kuten: I & II tyy­pin soke­ri­tau­ti, mela­noo­ma, muna­sar­ja­syö­pä, altz­hei­me­rin tau­ti, leu­ke­mia, luu­ka­to, hepatiiti‑C, hai­ma­syö­pä, rin­ta­syö­pä, suo­lis­to­syö­pä, Par­kin­so­nin tau­ti, ast­ma jne.

    Luu­li­si, että ihmis­kun­ta voi­si aika lail­la parem­min, jos noi­hin­kin oli­si teho­kas ja mini­maa­li­ses­ti hait­ta­vai­ku­tuk­sia aiheut­ta­va hoito.

  75. Kovin­kaan mon­taa ylei­sin­tä kuo­li­syy­tä noil­la ei pois­te­ta. Lähin­nä niil­lä paran­ne­taan pit­kään elä­vien eli varak­kai­den hyvinvointia .
    Aikai­nen kuo­le­ma on suo­si­tel­ta­va vaih­toeh­to , ihmi­se elä­vät jo lii­an pitkään 

    Työi­käis­ten mies­ten ylei­sim­mät kuo­lin­syyt 2007:

    1. Alko­ho­li 18,7 prosenttia
    2. Sepel­val­ti­mo­tau­ti 15,9 prosenttia
    3. Tapa­tur­mat 12,4 prosenttia
    4. Itse­mur­hat 8,1 prosenttia
    5. Keuh­ko­syö­pä 5,2 prosenttia
    6. Aivo­ve­ren­kier­ron sai­raus 4,1 prosenttia

    Työi­käis­ten nais­ten ylei­sim­mät kuo­lin­syyt 2007:

    1. Alko­ho­li 11,5 prosenttia
    2. Rin­ta­syö­pä 10,3 prosenttia
    3. Tapa­tur­mat 7,5 prosenttia
    4. Sepel­val­ti­mo­tau­ti 6,4 prosenttia
    5. Itse­mur­hat 6,2 prosenttia
    6. Keuh­ko­syö­pä 5,9 prosenttia”

  76. Ja vaik­ka ote­taan mukaan van­huk­set niin kuol­lei­suus­lis­ta ei pal­jon muu­tu, alko­ho­li­vai­ku­tus pois­tuu eni­ten kuol­lei­suut­ta aiheut­ta­va­na teki­jä­nä miehillä

  77. En ymmär­rä lii­an van­han itkua lää­ke­ke­hit­te­lyn vää­ris­tä suunnista.

    Täs­sä vähän lis­taa ylei­sim­mis­tä tartuntataudeista:

    http://www.infoplease.com/ipa/A0903696.html

    Nopeas­ti vil­kais­tu­na tuos­sa ei ole kuin den­gue­kuu­me, johon ei ole roko­tet­ta eikä min­kään­lais­ta lää­ket­tä olemassa.

    Toi­nen asia mikä minua ihme­tyt­tää, niin kri­ti­soit lää­ke­teh­tai­den kehit­tä­vät lääk­kei­tä vain rik­kai­ta län­si­mai­ta var­ten ja sit­ten heti perään lai­tat nime­no­maan rik­kai­den län­si­maa­lais­ten kuo­lin­syi­tä ja annat ymmär­tää, että ilkeät lää­ke­teh­taat eivät ole ahneut­taan kek­si­neet näi­hin lääkettä.

  78. Ter­vey­den­huol­los­sa hoi­don ulkois­tus on ongel­ma kos­ka tem­puis­ta mak­sa­mi­nen räjäyt­tää kus­tan­nuk­set ja kil­pai­lus on pul­mal­lis­ta. Kil­pai­lu­tus tekee hoi­dos­ta kat­ko­nais­ta, sisäl­tää byro­kra­ti­aa ja tuo yhtai­kaa jul­ki­sel­la ja yksi­tyi­sel­lä työs­ken­te­le­vil­le lää­kä­reil­le kak­sois­roo­le­ja. Ulkois­tuk­seen liit­tyy myös kier­re, kun osto­pal­ve­lut lisää­vät yksi­tyis­sek­to­rin kysyn­tää ja vir­ka­lää­kä­rei­tä siir­tyy entis­tä enem­män talou­del­li­ses­ti hou­kut­te­le­vam­piin töihin.

    Noin oli­vat asiat erääl­lä ter­vey­den­huol­lon alal­la, jos­sa suu­ri osa hoi­dos­ta oli ulkois­tet­tu osto­pal­ve­luin ja pal­ve­luse­te­lein. Työs­ken­nel­tyä­ni tuol­la alal­la pää­dyin sii­hen että ulkois­tuk­sen hai­tat ylit­tä­vät hyö­dyt, eikä joh­to­pää­tök­seen lii­ty min­kään val­ta­kun­nan ideo­lo­gioi­ta. — Tosin, ter­vey­den­huol­lon ulkois­tuk­sia vas­ten voi vähän ihme­tel­lä kes­kus­te­lua, joka kos­kee pysä­köin­nin­val­von­nan anta­mis­ta yksi­tyis­ten hoi­det­ta­vak­si. Sano­taan että pysä­köin­nin­val­von­ta on mer­kit­tä­vä jul­ki­sen val­lan käyt­töä sisäl­tä­vä teh­tä­vä, jota ei saa antaa muul­le kuin viran­omai­sel­le. Ter­veys­pal­ve­lut ovat myös perus­tus­lail­la suo­jat­tu perus­oi­keus, joka on mit­ta­luo­kal­taan, mer­ki­tyk­sel­tään ja moni­mut­kai­suu­del­taan ihan eri luo­kas­sa kuin parkkeeraus.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.