Oikealla vasemmalla vai edellä: asuntotonttien vuokrat

Kuvi­tel­kaam­me, että joku ehdot­tai­si, että Hel­sin­ki peri­si yli­mää­räi­se­nä vero­na kau­pun­ki­lai­sil­ta sata mil­joo­naa euroa ja jakai­si sum­man osal­le kau­pun­ki­lai­sia. Nuo onnel­li­set valit­tai­siin vaik­ka arval­la. Hel­sin­gin asun­to­po­li­tii­kas­sa näin kui­ten­kin teh­dään. Kyse on sii­tä, mil­lä hin­nal­la kau­pun­ki vuo­kraa maa­ta asuintarkoituksiin.

Hel­sin­gin kau­pun­ki omis­taa suu­ren osan maa-alu­ees­taan, kos­ka kau­ko­kat­sei­set päät­tä­jät ovat aika­naan huo­leh­ti­neet maa­po­li­tii­kas­ta hyvin. Tämä kaik­kien kun­ta­lais­ten yhdes­sä omis­ta­ma maa-alue tuot­taa vuo­kra­tu­loi­na Hel­sin­gil­le roi­mas­ti rahaa. Kau­pun­ki saa maa­omai­suu­des­taan vuo­kra­tu­lo­ja vähän yli 180 mil­joo­naa, jos­ta noin 50 mil­joo­naa on sisäis­tä vuo­kraa, jota kau­pun­ki mak­saa itsel­leen. Ulko­puo­li­sil­ta tule­vas­ta run­saas­ta 130 mil­joo­nas­ta euros­ta 84  mil­joo­naa asuintonteista.

Ensin pari talous­teo­reet­tis­ta väitettä.

Jos kau­pun­ki luo­vut­taa ton­tin sopu­hin­taan asuin­tar­koi­tuk­siin, tämä etu menee joko koko­naan raken­nus­liik­keel­le, joka myy asun­not kui­ten­kin eni­ten tar­joa­val­le tai se menee ensim­mäi­sel­le asuk­kaal­le, kos­ka edul­li­nen ton­tin­vuo­kra kapi­ta­li­soi­tuu asun­non hin­taan. Noin teo­rias­sa tämä menee niin, että jos reaa­li­kor­ko on p ja alen­nus ton­tin­vuo­kras­ta C euroa/vuosi, tämä nos­taa asun­non myyn­ti­hin­taa mää­räl­lä C/p. Jos siis reaa­li­kor­ko on 2 % ja alen­nus ton­tin­vuo­kras­ta on asun­toa koh­den 1000 euroa/vuosi, tämän pitäi­si nos­taa asun­non myyn­ti­hin­taa 50 000 eurol­la, jos osta­jat ja myy­jät toi­mi­vat rationaalisesti.

Jos vuo­kran­ko­ro­tuk­sis­ta pidät­täy­dyt­täi­siin, hyö­ty tuli­si koko­naan nykyi­sil­le omis­ta­jil­le. Tule­vat asuk­kaat eivät hyö­tyi­si, kos­ka jou­tui­si­vat vas­taa­vas­ti osta­maan asun­ton­sa kor­keam­mal­la hinnalla.

Hel­sin­ki on pyr­ki­nyt siir­tä­mään edun edul­li­ses­ta ton­tin­vuo­kras­ta eteen­päin sään­nös­te­le­mäl­lä sitä hin­taa, jol­la raken­nus­yh­tiö myy asun­non sen osta­jal­le ja jol­la osta­ja aika­naan myy asun­non eteen­päin. Hin­ta­sään­nös­te­lyls­tä on omat hait­tan­sa. Nyt sään­nös­te­lys­tä on teh­ty mää­rä­ai­kais­ta, mikä tie­tys­ti kasaa han­ka­luuk­sia aikaan, jol­loin raja lähes­tyy. Sil­loin ei kukaan myy mitään.

Van­hois­sa ton­tin­vuo­kra­so­pi­muk­sis­sa ei mitään sään­nös­te­lyä ole, joten etu hal­vas­ta ton­tin­vuo­kras­ta menee koko­naan asun­non tämän­het­ki­sel­le omistajalle.

Hel­sin­gis­sä on aikoi­naan teh­ty pit­kä­ai­kai­sia vuo­kra­so­pi­muk­sia, joi­den vuo­krat eivät ole nou­dat­ta­neet oikein mitään kehi­tys­tä. Hert­to­nie­mi oli jos­kus aivan peri­fe­ri­aa, nyt sin­ne pää­see käte­väs­ti met­rol­la. Osa näis­tä maan­vuo­kris­ta on niin nyt hal­po­ja, että vuo­kra­lai­sen ase­ma on parem­pi kuin ton­tin omis­ta­jan: vuo­kra alit­taa kiin­teis­tö­ve­ron. Kun sopi­mus­kausi päät­tyy, näi­tä lähes nol­la­vuo­kria odot­taa  pro­sen­teis­sa las­ket­tu­na täh­ti­tie­teel­li­nen korotus.

Koro­tuk­sia on tie­tys­ti vas­tus­tet­tu. Tämä taas on saa­nut kysy­mään, mik­si van­ho­jen vuo­kra­so­pi­mus­ten pitää olla hal­po­ja, mut­ta uudet voi­vat olla kal­lii­ta. Vas­tauk­set vaih­te­le­vat alkaen saa­vu­te­tuis­ta eduis­ta (dema­ri-ikäi­sil­le kuu­luu kaik­ki hyvä, ja nuor­ten kuu­luu mak­saa) sii­hen, että alen­ne­taan nii­tä uusien­kin maan­vuo­kra­so­pi­mus­ten vuo­kria.  Käsit­te­len vain tätä jälkimmäistä.

En ole halu­kas alen­ta­maan uusien HITAS-tont­tien vuo­kraa kah­des­ta syys­tä. Ensin­nä­kin tapah­tu­mat Jät­kä­saa­ren hitas-asun­to­jen myyn­nis­sä eivät kan­nus­ta teke­mään vie­lä edul­li­sem­mak­si sitä voit­toa, jon­ka muu­ta­ma onnel­li­nen näis­sä arpa­jai­sis­sa saa. Toi­sek­si ton­tin­vuo­kra­tu­loil­la on huo­mat­ta­va vai­ku­tus kau­pun­gin talou­teen. Omai­suut­ta tulee käyt­tää kaik­kien kau­pun­ki­lais­ten hyö­dyk­si eikä vain joi­den­kin onnek­kai­den. Vuo­kris­ta saa­ta­via raho­ja ei käy­te­tä kau­pun­gin­joh­ta­jan suu­rem­paan vir­ka-autoon, vaan päi­vä­hoi­toon, ope­tuk­seen, ter­vey­den­huol­toon ja muu­hun tar­peel­li­seen. Vaih­toeh­to­na on tie­tys­ti korot­taa vero­ja. Sil­loin ollaan var­sin lähel­lä kir­joi­tuk­sen alun kuvit­teel­lis­ta esimerkkiä.

Kysy­mys ton­tin­vuo­kris­ta jakaa val­tuus­toa oikeis­toon ja vasem­mis­toon, mut­ta ei juu­ri­kaan vih­reä­tä val­tuus­to­ryh­mää. Vih­reät ymmär­tä­vät, että kyse on nuo­ria sor­ta­vas­ta ikä­syr­jin­näs­tä. Puo­lu­eet, joi­den kan­nat­ta­ja­kun­ta kuu­luu noi­hin onnek­kai­siin tai tie­tys­ti kan­nat­ta­vat hal­po­ja vuokria.

Sama ase­tel­ma tois­tuu suh­tau­tu­mi­ses­sa kiin­teis­tö­ve­roon sil­lä ero­tuk­sel­la, että kokoo­mus­lai­set kat­so­vat täs­sä vais­to­mai­ses­ti vel­vol­li­suu­dek­seen ajaa omis­ta­van luo­kan etua ja kiin­teis­tö­ve­ro­han on omaisuusvero.

Urpu­tuk­seen asuk­kail­la on kyl­lä aihet­ta. On koh­tuu­ton­ta, että vuo­kra nousee yhdel­lä hyp­päyk­sel­lä monin­ker­tai­sek­si. Jos­kus 1930-lvul­la teh­tiin huo­no­ja vuo­kra­so­pi­muk­sia. Eri­tyi­sen när­käs­ty­nei­tä kan­nat­taa olla nii­den uusien asuk­kai­den, jot­ka ovat vas­ti­kään osta­neet riis­to­hin­tai­sen asun­non vaik­ka­pa Hert­to­nie­mes­tä. Myy­jä ei aina muis­ta koros­taa, että lähes ilmai­nen tont­ti on väliai­kai­nen etu.

Käy­dään asia nyt vie­lä ker­ran läpi.

Käy­dään­pä asia ker­taal­leen läpi teo­reet­ti­ses­ti. Ole­te­taan, että omal­la ton­til­la ole­van asun­non mark­ki­na­hin­ta on 4000 euroa neliöl­tä, raken­ta­mis­kus­tan­nuk­set yrit­tä­jä­voit­toi­neen 2000 euroa neliöl­tä ja reaa­li­kor­ko kak­si pro­sent­tia. Mil­lä ehdoil­la kau­pun­gin pitäi­si luo­vut­taa tont­ti, jos sii­hen ei sisäl­ly hintasäännöstelyä.

Myy­mi­nen. Jos tont­ti myy­dään raken­nus­liik­keel­le ilman hin­ta­sään­nös­te­lyeh­toa, raken­nus­lii­ke myy asun­non hin­taan 4000 euroa neliöl­tä. Sil­loin oikea ton­tin myyn­ti­hin­ta on 2000 euroa asuin­ne­liöl­tä. Jos hin­ta on hal­vem­pi, ero­tus menee raken­nus­liik­keel­le, ei asun­non ostajille.

Vuo­kraa­mi­nen. Jos tont­ti vuo­kra­taan, vuo­si­vuo­kran tulee olla kak­si pro­sent­tia tuos­ta 2000 euron yli­jää­mäs­tä, eli 40 euroa vuo­des­sa eli 3,33 euroa kuus­sa asuin­ne­liöl­tä. Tuo voi tun­tua pal­jol­ta, mut­ta jos kat­sot­te kes­ki­vuo­kria, ero­tus Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gin ja jon­kin muut­to­tap­pio­kau­pun­gin neliö­vuo­kris­sa on jopa isompi.

Poliit­ti­nen vasem­mis­to on kysy­myk­ses­sä ton­tin­vuo­kris­ta vähän hajal­laan, mut­ta jos vasem­mis­tol­la tar­koi­te­taan kom­mu­nis­tien Yrjö Hakas­ta, kau­pun­gin pitäi­si antaa ton­tit var­maan­kin ilmai­sek­si. Jos­kus vasem­mis­to­lai­suus tar­koit­ti, että yhteis­kun­ta omis­taa kai­ken, mut­ta täs­sä yhteis­kun­nan omis­ta­ma omai­suus pitää­kin antaa lihot­ta­maan yksi­tyis­tä asuntovarallisuutta.

Nyt var­maan moni kysyy, pidän­kö Hitas-sään­te­lyä jär­ke­vä­nä. Tämä on niin pit­kä asia, että se vaa­tii oman artikkelinsa.

 

107 vastausta artikkeliin “Oikealla vasemmalla vai edellä: asuntotonttien vuokrat”

  1. Hel­sin­ki har­joit­taa käsit­tä­mä­tön­tä ja kak­si­naa­mais­ta asun­to­po­li­tiik­kaa. Vii­me vuo­si­na on uuti­soi­tu kuin­ka HITAS-asun­to­ja jono­te­taan. Puhe­li­met ruuh­ka­tu­vat ja on har­kit­tu jo ryh­mä­kan­net­ta Eli­saa vas­taan. Mik­si kaik­kia kaupn­gin omis­ta­mia tont­te­ja ei anne­ta vuo­kral­le HITAS-ehdoin? Kaa­voit­ta­ma­ton­ta maa­ta on vaik­ka kuin­ka pal­jon ja lisää otet­tiin Sipoos­ta. Nyky­hin­noil­la, 4 % kiin­teis­tön käy­väs­tä arvos­ta kau­pun­gin peri­mät vuo­krat ovat kis­ku­ri­hin­tai­sia. 25 vuo­des­sa asuk­kaat mak­sa­vat ton­tin hin­nan ja HITAS-ehto­jen mukaan eivät saa myy­dä asun­to­aan mark­ki­na­hin­taan. Jos­sa­kin on jota­kin pas@aa,kuten eräs kapiai­nen armei­ja-aikoi­na­ni jat­ku­vas­ti hoki.

  2. Osmo, kuvaat ongel­man ihan hyvin. Et kui­ten­kaan puu­tu sii­hen var­si­nai­seen ongel­man yti­meen, eli kaa­voi­tus­mo­no­po­liin yhdis­tet­ty­nä ton­tin omistukseen. 

    Minus­ta yksin­ker­tai­sin vaih­toeh­to on kiel­tää kau­pun­gil­ta maa­no­mis­tus spe­ku­la­tii­vi­siin tar­koi­tuk­siin. Vuo­kra­tont­tia voi pitää myös spe­ku­la­tii­vi­se­na maanomistuksena.

    Mark­ki­na­häi­riöt aiheut­ta­vat aina kohon­nei­ta kus­tan­nuk­sia. Kus­tan­nuk­set mak­saa täs­sä tapauk­ses­sa lopul­ta asuja.

  3. Uusis­sa ton­teis­sa vuo­kra on help­po mää­ri­tel­lä vaik­ka vuo­kraa­mal­la tar­jous­ten mukaan.

    Ole­mas­sa ole­vat sopi­muk­set. Jos sopi­mus päät­ty, niin onhan asun­non omis­ta­jal­la aina oikeus saa­da kor­vaus kiin­teis­tös­tä, jos sopi­mus päät­tyy ja uuteen sopi­muk­seen ei pääs­tä. Tur­ha vaan odot­taa lii­ko­ja, jos talo on perus­kor­jaa­ma­ton 50v van­ha raken­nus. Toi­nen vaih­toeh­to on vaan niel­lä tappio.

    Eri­tyi­sen huo­les­tut­ta­va­na olen jo pit­kään pitä­nyt sitä, että kaik­ki eivät edes tie­dä omis­ta­vat­ko (kerrostalo)asunnon vuo­kra- vai omis­tus­ton­til­ta, ja sil­loin hin­nat ovat lii­an lähel­lä toisiaan.

    Ei täs­sä auta kun ajaa asi­aa oikein ja toi­voa, että asun­no­nos­ta­jat jos­kus viisastuisivat.

  4. Ehkä­pä Vih­reät, jos ovat samaa miel­tä kuin Osmo, ovat täs­sä asias­sa edellä.

  5. Asun­to­jen kor­kea hin­ta joh­tuu tar­jon­nan vähyy­des­tä, mikä joh­tuu pal­jol­ti Hel­sin­gin kau­pun­gin ja koko Uuden­maan kun­tien kyvyt­tö­myy­des­tä tar­jo­ta riit­tä­väs­ti tont­te­ja suh­tees­sa kysyn­tään. Vaje on ollut vii­me vuo­si­na usei­ta tuhan­sia asun­to­ja vuo­des­sa. Kohon­nut hin­ta ei aina­kaan hel­po­ta tilan­teen korjautumista.

    Jos Hel­sin­ki kyke­ni­si kaa­voit­ta­maan riit­tä­väs­ti ja tont­ti­tar­jon­ta mah­dol­lis­tai­si aidon kil­pai­lun, asun­no­nos­ta­jat sai­si­vat rahoi­leen vas­ti­net­ta enem­män kuin heit­tä­mä­si 2000 euroa. Ero­tus ei mene raken­nus­liik­keel­le jos nii­tä raken­nus­liik­kei­tä oli­si riit­tä­väs­ti. Jos Hel­sin­ki ottaa ton­tis­ta täy­den hin­nan, se samal­la var­mis­taa, ettei asiak­kaal­la ole mah­dol­li­suut­ta­kaan saa­da rahal­leen todel­lis­ta vas­ti­net­ta. Asun­not pysy­vät saman­lai­si­na ja sijain­ti mää­rit­tää hinnan.

    Esi­mer­kik­si Oulus­sa kau­pun­gin agres­sii­vi­nen maa­po­li­tiik­ka ja riit­tä­vä tar­jon­ta ovat pitä­neet tont­tien hin­nat kuris­sa ja kil­pai­lun toimivana. 

    Vähäi­nen tont­ti­tar­jon­ta ja jäyk­kä kaa­voi­tus nos­ta­vat asun­to­jen hin­ta­ta­soa ja itse­ai­heu­te­tun arvon­nousun Hel­sin­gin kau­pun­ki sit­ten “verot­taa” itsel­leen. Mie­les­tä­ni jär­jes­te­ly oli­si oikeu­tet­tu jos kau­pun­gin saa­mat tulot koh­den­ne­tai­siin kas­vun rahoit­ta­mi­seen ja ensi­si­jai­ses­ti tilan­teen korjaamiseen. 

    Eri­tyi­ses­ti nykyi­nen tilan­ne vai­keut­taa Pää­kau­pun­ki­seu­dun ulkoa alu­eel­le muut­ta­via ja ensia­sun­non osta­jia, jot­ka jou­tu­vat mak­sa­maan yli­hin­nan, vaik­ka eivät ole sii­tä hyö­ty­neet omai­suu­den arvonnousuna.

    Pitäi­si­kö har­ki­ta jotain pork­ka­naa näil­le uushelsinkiläisille?

  6. Maa­lis­kuus­sa teh­dyn val­tuus­toa­loit­teen ton­tin­vuo­krien jää­dyt­tä­mi­sek­si on alle­kir­joit­ta­nut myös Vih­rei­den Sirk­ku Inger­vo, yhdes­sä Yrjö Haka­sen ja kump­pa­nei­den kanssa.

  7. Vaik­ka en ole asian­tun­ti­ja Osmon esit­tä­mäl­le problee­mal­le, niin kuin­ka­han mones­sa maas­sa on niin, että kun ostaa ker­ros­ta­lo­huo­neis­ton, saat­taa­kin olla niin, että ker­ros­ta­lo voi­daan rai­ja­ta pai­kal­taan pois perus­tuen ker­ros­ta­lon alus­tan maan vuo­krauk­seen perus­tu­viin lakeihin.

    Ei tai­da monel­la­kaan Suo­mes­sa asu­val­la olla maa talon­sa alla omaa. Ja usein arvos­tel­laan Venä­jän osal­le sitä, että siel­lä ei ole voi­nut omis­taa maa­ta. Toki maa­no­mis­tus­asiat Venä­jäl­lä ovat hyvin­kin saat­ta­neet muut­tua sii­tä, mis­tä tääl­lä ennen ns. pro­pa­gan­doi­tiin (tar­kim­mat voi­vat tar­kis­taa kieliasun).

  8. Vii­me vuo­si­na teh­ty­jä van­ho­jen vuo­krien koro­tus­ta vas­tus­ta­maan on perus­tet­tu Ton­tin­vuo­kraa­jat-lii­ke, joka on mm vie­mäs­sä kau­pun­kia oikeu­teen ton­tin­vuo­krien koro­tuk­sis­ta. Kui­ten­kin nämä van­hat vuo­krat ovat koro­tuk­sen­kin jäl­keen (10v siir­ty­mä­ajal­la) mata­lam­pia kuin usein vie­rei­sel­lä alu­eel­la ole­vat hitas-ton­tin­vuo­krat. Esi­merk­ki­nä van­ha Hert­to­nie­mi ja Hert­to­nie­men­ran­ta, jot­ka lie­ne­vät yhtä arvos­tet­ta­via asui­na­luei­ta. Kui­ten­kin hitas-asun­to­jen myyn­ti­hin­taa rajoi­te­taan sil­lä perus­teel­la että talo­yh­tiöt saa­vat jotain las­ken­nal­lis­ta alen­nus­ta ton­tin­vuo­kraan­sa. Ei kovin rei­lu systeemi.
    Oiko­tiel­le yms asun­to­myyn­ti­pal­ve­lui­hin pitäi­si saa­da hakueh­dok­si oma tont­ti, nyt­hän ovat sulas­sa sovus­sa ja seka­mels­kas­sa, joka non omi­aan hämär­tä­mään asun­no­nos­ta­jien ymmär­rys­tä asias­sa, jol­loin hin­ta ei jous­ta kuten pitäisi

  9. Hel­sin­ki vois pak­ko­lu­nas­taa maa­ta Öster­sun­do­mis­ta, näin teh­dään muu­al­la Suomessa.
    Hel­sin­gin pitäi­si tar­jo­ta oma­ko­ti­tont­ti jokai­sel­le haluk­kaal­le, se pur­kai­si hin­ta­pai­net­ta muis­ta­kin asun­nois­ta, kun ihmi­sil­lä oli­si vaihtoehtoja.
    Nyt ihmi­set jou­tu­vat valit­se­maan huo­no­jen vaih­toeh­to­jen välillä..

  10. Sano­taan nyt asia ihan yksin­ker­tai­ses­ti. Jos men­nään sii­hen että kau­pun­ki sub­ven­toi vuo­kra­tont­te­ja, niin vaa­din omis­tus­ton­til­la ole­van talo­yh­tiön osak­kaa­na että kau­pun­ki ostaa ton­tin yhtiöl­tä mark­ki­na­hin­taan ja vuo­kraa sen sub­ven­toi­tuun takaisin.

    Juha­ni:

    Vähäi­nen tont­ti­tar­jon­ta ja jäyk­kä kaa­voi­tus nos­ta­vat asun­to­jen hin­ta­ta­soa ja itse­ai­heu­te­tun arvon­nousun Hel­sin­gin kau­pun­ki sit­ten “verot­taa” itsel­leen. Mie­les­tä­ni jär­jes­te­ly oli­si oikeu­tet­tu jos kau­pun­gin saa­mat tulot koh­den­ne­tai­siin kas­vun rahoit­ta­mi­seen ja ensi­si­jai­ses­ti tilan­teen korjaamiseen.

    Kaa­voi­tus ei todel­la­kaan ole ainoa jäyk­kyys. Minun käsi­tyk­se­ni, ja kuu­len toki mie­lel­lään mik­si olen vää­räs­sä, on että myös raken­nus­ka­pa­si­teet­ti on jäyk­kää. Eli orga­ni­saa­tiot, lait­teet, jne. on mitoi­tet­tu tie­tyl­le raken­ta­mi­sen mää­räl­le. Ja täten pidän väi­tet­tä että kau­pun­ki ihan ittek­seen pitää tuo­tan­toa rajal­li­sen vää­rä­nä, rumas­ti sanot­tu­na tämä kuu­los­ta taas reflek­si­vii­sel­tä oikeis­to­po­pu­li­mis­ta jos­sa kaik­ki mark­ki­na­häi­riöt on aina jul­ki­sen val­lan vika, ja se että tuol­la perus­tel­laan omis­ta­jien etua on näp­pä­rää. Minus­ta näyt­tää pikem­min­kin sil­tä että se on kau­pun­ki joka sitä asun­to­ra­ken­ta­mis­ta yrit­tää vauh­dit­taa ja raken­nus­fir­mat haraa vastaan.

    Minus­ta oikeu­den­mu­kai­nen ja toi­mi­va rat­kai­su oli­si että koh­tuul­li­sel­la siir­ty­mä­ajal­la kaik­ki ton­tin­vuo­krat yksin­ker­tai­ses­ti indek­soi­daan ylei­siin asu­mis­kus­tan­nuk­siin ko. alu­eel­la. Tämä oli­si sel­ke­ää mikä on ensiar­voi­sen tär­ke­ää asun­toa osta­vien ja myy­vien kan­nal­ta. Yksi­tyis­koh­ta­na asun­non myyn­ti­ma­te­ri­aa­lei­hin voi­si vaa­tia kiin­teis­tö­vi­ras­ton ennus­teen ton­tin­vuo­kras­ta ko. kiin­teis­töl­le että asia oli­si kai­kil­le selvä.

    Las­kua talo­yh­tiöil­le voi myös peh­men­tää lisä­ra­ken­nusoi­keu­del­la. Näin saa­daan myös lisää asun­to­ja ja toi­mi­vam­mat paikallispalvelut.

  11. Taas hyvä kir­joi­tus. Mut­ta, kuten joku jo huo­maut­ti­kin, Hel­sin­gis­sä asu­mi­nen alkaa olla tur­han kal­lis­ta lap­si­per­heel­le. Me esi­mer­kik­si asum­me 50-luvun ker­ros­ta­los­sa Käpy­läs­sä, jos­sa ton­tin vuo­kra juu­ri nousi 15-ker­tai­sek­si ja johon teh­dään par­hail­laan put­ki­re­mont­tia. Useam­mat­kin asuk­kaat ovat jou­tu­neet muut­ta­maan pois lii­an kal­liin asu­mi­sen tähden.

    Eli eikö niil­le uusil­le alueil­le nyt voi­si raken­taa tii­viim­min, kor­keam­mal­le ja enemmän?

  12. Koet­taa­ko Osmo pes­tä käsi­ään kun on osal­taan ollut vai­kut­ta­mas­sa sen var­si­nai­sen ongel­man syn­tyyn, asun­to­tar­jon­nan vähäi­syy­teen ja sii­tä joh­tu­vaan yli­hin­tai­siin asuntoihin. 

    Van­ho­jen­kin tont­ti­so­pi­mus­ten vuo­krien kohot­ta­mi­nen vain ede­saut­taa var­si­nai­sen tau­din pahe­ne­mis­ta, tau­din jon­ka vuok­si asun­to­jen hin­nat ovat pil­vis­sä. Miten kävi­si lää­kä­ril­le, joka ehdot­taa sai­raal­le tämän sai­raut­ta pahen­ta­vaa lää­ket­tä. Tus­kin oli­si pit­kään viras­saan. Miten käy polii­ti­kol­le, joka ehdot­taa sai­raal­le (Hel­sin­gin kau­pun­ki) sai­raut­ta (yli­hin­tai­set asun­noy) pahen­ta­vaa lää­ket­tä. Toi­vot­ta­vas­ti äänes­tä­jät ovat val­veu­tu­nei­ta eivät­kä äänes­tä Osmoa tuol­lais­ten kan­nan­ot­to­jen jälkeen. 

    Käy­tä nyt Osmo kaik­ki tuo tar­mo­si sii­hen, että saat­te nii­tä asun­to­tont­te­ja kaa­voi­tet­tua riit­tä­väs­ti, ja kau­pun­gin ahneu­den kuriin, niin että hin­ta­ta­so kään­tyy kun­nol­la las­kuun myös kovan­ra­han asun­nois­sa. Olkoon­kin, että se kir­pai­see joi­ta­kui­ta asun­non huip­pu­hin­nal­la osta­nei­ta. Tuol­lai­nen tyh­jä­päi­nen tou­ho­tus noi­den tont­ti­vuo­krien ympä­ril­lä on tur­haa, sil­lä ensin­nä­kin Hitas tuo­tan­toa on niin vähän, ettei se rii­tä tasa­pai­not­ta­maan mark­ki­noi­ta, ja toi­saal­ta kau­pun­ki itse vedät­tään kovan­ra­han ton­teil­la hin­taa pilviin. 

    Kau­pun­ki pelaa täs­sä raa­kaa peliä asun­toa tar­vit­se­vien kus­tan­nuk­sel­la oman kas­san­sa täyt­tä­mi­sek­si. Toi­saal­ta vedät­tää asun­to­jen hin­to­ja ylös kaa­voit­ta­mal­la niuk­kuut­ta ja jaka­mal­la tont­te­jaan yli­hin­taan, toi­saal­ta korot­taa edul­li­sia vuo­kria vetoa­mal­la tuo­hon itseau­heut­ta­maan­sa asun­to­jen kor­ke­aan hintaan.

  13. Muut­to­tap­pio­kau­pun­gin neliö­vuo­kra saat­taa alit­taa asun­nons­ta aiheu­tu­vat kulut.

  14. OS kir­joit­ti, että Hel­sin­gin kau­pun­ki saa mer­kit­tä­vää vuo­kra­tu­loa ton­teis­ta. Mie­les­tä­ni samal­la pitäi­si ker­toa myös kau­pun­gin saa­ma myyn­ti­tu­lo ton­teis­ta, jot­ta saa käsi­tyk­sen yhtei­sen omai­suu­tem­me tuo­mas­ta kokonaistulosta.

    Onko kukaan las­ke­nut mitä hait­to­ja yli­kor­keas­ta asu­mi­sen hin­nois­ta syn­tyy Hel­sin­gil­le ja helsinkiläisille? 

    Ongel­maa voi­si läh­teä rat­ko­maan yli­tar­jon­nan kaut­ta täy­sin avoi­mes­ti. Ensin pää­te­tään, että seu­raa­vien esim vii­den vuo­den aika­na Hel­sin­ki myy ja vuo­kraa tont­te­ja 20% yli arvioi­dun tar­peen eli muu­ta­mas­sa vuo­des­sa meil­lä oli­si yli­tar­jon­ta ton­teis­ta, jol­loin myös yksi­tyi­ses­ti omis­tet­tu tont­ti­va­ran­to tuli­si markkinoille. 

    Ole­te­taan että tämä tavoi­te­mää­rä oli­si kuvit­teel­li­nen 120 yksikköä/vuosi. Tämän jäl­keen Kau­pun­ki jär­jes­tää joka kuu­kau­den ensim­mäi­se­nä maa­nan­tai­na avoi­men huu­to­kau­pan 10:stä yksi­kös­tä. Läh­tö­hin­ta voi olla nol­la tai alu­eel­le tar­vit­ta­van tai jo siel­lä ole­van kun­nal­lis­tek­nii­kan hin­ta per asun­to­ne­liö (on kai jotain 350 €/m2). Huu­to­kaup­paan saa osal­lis­tua kuka vaan kun­han on pys­tyy mak­sa­maan huu­ta­man­sa sum­man. Oleel­li­nen ehto on että raken­nuk­sen on olta­va muut­to­kun­nos­sa sovi­tun ajan kulut­tua huu­to­kau­pas­ta tai jou­tuu mak­sa­maan sak­koa huu­de­tun hin­nan moninkertaisesti. 

    Näin saa­daan luo­tua yli­tar­jon­ta mark­ki­noil­le, jol­loin hin­nat las­ki­si­vat ja raken­nus­liik­keet jou­tui­si­vat vih­doin kil­pai­le­maan myös muil­la asioil­la kuin sijain­nil­la (toki hyvä sijain­ti nos­taa hin­taa myös huu­to­kau­pas­sa). Hyviä myyn­tiar­gu­ment­te­ja raken­nus­liik­keil­le voi­si olla nyky­käy­tän­töä pidem­pi vapaa­eh­toi­nen takuu­ai­ka (nos­tai­si laa­tua kos­ka vir­hei­tä ei enää kan­nat­tai­si teh­dä), läm­mi­tys­ku­lu­jen alhai­suus­ta­kuu suh­tees­sa tal­ven toteu­tu­nee­seen tehol­li­seen läm­pö­sum­maan), mui­den yllä­pi­to­ku­lu­jen alhai­suus­ta­kuu jne.

    Täy­sin avoin huu­to­kaup­pa lopet­tai­si epäi­lyt tont­ti­suh­mu­roin­nis­ta ja toi­si uusia toi­mi­joi­ta rakennuttamiseen. 

    Kapa­si­teet­ti tulee riit­tä­mään. Yli­tar­jon­ta las­ki­si hin­taa ja jos myyn­nis­sä oli­si eri­ko­koi­sia tont­te­ja myös pie­nem­mät raken­nus­liik­keet pää­si­si­vät kisaan mukaan ilman mitään sub­ven­toin­te­ja. Raken­nus­ko­neis­ta ja työ­mie­his­tä ei ole pulaa. Veik­kaan, että Irlan­nis­ta ja Espan­jas­ta löy­tyy käyt­tä­mät­tö­mä­nä ole­via tor­ni­nos­tu­rei­ta vie­lä pit­kään, tai­taa löy­tyä myös muu­ta­ma vapaa ammattimies.

    1. Pää­kau­pun­ki­seu­dul­le tulee 13000 uut­ta asun­toa vuo­des­sa, jois­ta Hel­sin­gin osuus on 5000. Vaik­ka kaik­ki nuo 13000 kaa­voi­te­ty­tai­siin Hel­sin­kiin, se ei juu­ri las­ki­si asun­to­jen hin­ta­ja Hel­sin­gis­sä. Hin­ta­ta­so notee­ra­taan joka sun­nun­tai asun­to­mark­ki­noil­la. Sik­si kaa­voi­tus­ta lisää­mäl­lä asun­to­jen hin­nat eivät las­ke pit­kään aikaan, jos koskaan.
      Maan hintaa/vuokraa sää­te­le­mäl­lä emme voi vai­kut­taa asun­to­jen mark­ki­na­hin­taan mitään, vain sii­hen, kuin­ka pal­jon kau­pun­gin omai­suut­ta siir­re­tään rakewn­nus­liik­keil­le ja asuk­kai­den yksi­tyi­so­mis­tuk­seen, myy­jien hyö­dyk­si ei ostajien.

  15. Jos otta jota­kin toi­sel­ta vas­toin hänen tah­to­aan se on moraa­li­ses­ti rikos, vaik­ka se lail­lis­ta oli­si­kin. Kun suo­mes­sa aina­kin yri­tyk­set ja “yhteis­kun­ta” saa­vat lail­li­ses­ti ottaa kan­sal­ta maa­ta, mik­si ei voi­si lunas­taa myös rahaa, arvo­pa­pe­rei­ta, kesä­mök­ke­jä, asun­to­ja? Lisäk­si oli­si tehok­kaam­paa jos yksi­löt voi­si­vat suo­raan teh­dä tämän lunastuksen.

  16. Hel­sin­ki oli­si halu­tes­saan voi­nut, ja voi­si vie­lä­kin hank­kia val­tao­san taval­lis­ten pul­liais­ten “omis­ta­mis­ta” mais­ta Östersundomissa.Stadi oli­si voi­nut tar­jo­ta vaik­ka 15e/neliö kai­ken­lai­ses­ta maas­ta ja oli­si heti tul­lut pel­toa ja met­sää, taloi­neen ja ilman.

    Nyt­hän tilan­ne on se että, täky­nä on ostet­tu jotain plänt­te­jä run­saal­la 20e/m2 mut­ta kokoa­jan yri­te­tään juk­sa­ta ihmi­siä myy­mään jol­lain 4–5 eurol­la. Medi­aa­ni­hin­ta lie­nee 10 huo­nom­mal­la puolella.

    Öster­sun­do­miin tus­kin muut­taa Sta­di­lai­sia, sin­ne tulee “Savo­lai­sia” nousuk­kai­ta. Nor­mi nousu­kas­pa­ris­kun­nan 450 neliön käm­pän poh­ja­pin­ta voi olla 200 m². 200x20=4000e rakennusmateriaali+työt=talo/asunto mak­saa 400 000e-600 000e elik­kä tont­ti lisää käm­pän hin­taa kor­kein­taan yhdel­lä prosentilla.

  17. Tont­ti­vuo­krien koro­tuk­sis­ta kär­si­vät ennen kaik­kea kak­si ryh­mää: Hel­sin­kiin muut­ta­jat ja ensia­sun­non osta­jat. Kum­pi­kaan ryh­mä ei (vie­lä) lie­ne blo­gis­tin pilk­kaa­maa demarikuntaa. 

    Mikään talous­teo­reet­ti­nen kik­kai­lu ei muu­ta sitä, että kor­keam­pi ton­tin­vuo­kra tar­koit­taa kor­keam­paa hoi­to­vas­ti­ket­ta ja vähem­män rahaa muu­hun käyt­töön. Näin ollen kol­mas kär­si­jä onkin talous­kas­vu, kun yhä suu­rem­pi osa tulois­ta jou­du­taan käyt­tä­mään asu­mi­sen rahoit­ta­mi­seen. Verot­ta­mal­la pääs­täi­siin parem­paan tulok­seen, sil­lä vero­ja mak­se­taan tulo­jen, ei neliöi­den mukaan.

    Mie­les­tä­ni kau­pun­gin tar­koi­tus ei voi olla asuk­kais­taan syn­ty­vän raha­vir­ran mak­si­moin­ti. Tämä lie­nee tosin arvokysymys. 

    Onnek­si ensia­sun­no­nos­ta­ja voi äänes­tää jaloil­laan ja siir­tää veroeu­ron­sa kehys­kun­tiin. Ilmei­ses­ti Hel­sin­gin kau­pun­gin tar­koi­tuk­se­na onkin lopul­li­ses­ti mum­mout­taa 50–60 ‑luvuil­la raken­ne­tut alueet.

  18. Ole­te­taan että tämä tavoi­te­mää­rä oli­si kuvit­teel­li­nen 120 yksikköä/vuosi. ”

    Kepu­lan­dias­sa jo pie­neh­kö kun­ta jakaa saman ver­ran tont­te­ja. Kun­ta ostaa raa­ka­maa­ta 1–2 euron hin­taan, kaa­voit­taa, raken­taa kun­nal­lis­tek­nii­kan ja myy hin­taan rakaa­man hin­ta, kaa­voi­tus­ku­lut + kun­nal­lis­tek­niik­ka+ pie­ni kate esim Rova­nie­mi myy tont­te­ja 5000–15000 euron hinnalla.
    Toki kal­lim­pia­kin löy­tyy mut­ta niis­tä on mak­set­tu­kin enemmän .
    Ton­tin voi vuo­kra­ta­kin, vuo­kra on 5 % ton­tin hin­nas­ta ja sen voi sil­ti lunas­taa omak­si ‚kun on enem­män varaa.
    Tont­tia voi hakea miloin vain, joten raken­ta­mi­sen voi ajoit­taa mieleisekseen

  19. aik­ka kaik­ki nuo 13000 kaa­voi­tet­tai­siin Hel­sin­kiin, se ei juu­ri las­ki­si asun­to­jen hin­ta­ja Helsingissä” 

    Höpö höpö.

    Ei tie­ten­kään vuon­na 1, mut­ta jo kah­des­sa kol­mes­sa vuo­des­sa asun­to­jen hin­ta­ta­so las­ki­si, eten­kin jos tont­tien jaos­sa ja asun­to­tuon­non ohjauk­ses­sa alet­tai­siin käyt­tää moni­puo­li­sem­pia kei­no­ja eikä suo­sit­tai­si yksiä ja samo­ja gryn­de­rei­tä, jot­ka vedät­tä­vät kil­paa kau­pun­gin kans­sa hin­to­ja ylös.

    Olen aika­naan itse­kin ollut kah­den­kin gryn­de­rin pal­ve­luk­ses­sa, ja tie­dän kuin­ka he vie­vät tei­tä asian­sa huo­nos­ti hal­lit­se­via polii­tik­ko­ja ja virkamiehiä.

    Tai­dat gryn­de­reit­ten suo­je­li­ja­na todel­la­kin olla sel­lai­nen äärioi­keis­to­lai­nen, joka sii­nä Hesa­rin kaa­vios­sa esiin­tuo­tiin. Oikeu­den­mu­kai­suut­ta ja sosi­aa­lis­ta mie­len­laa­tua osoit­tai­si, jos ryh­tyi­sit toden­teol­la hake­maan kei­no­ja alen­taa asun­to­jen hin­ta- ja vuo­kra­ta­soa. Nyt toi­mit tasan vas­taik­kai­seen suun­taan, haet kei­no­ja lisä­tä raken­nus­liik­kei­den mah­dol­li­suuk­sia teh­dä voit­toa yhdel­lä ihmis­ten perus­tar­peel­la, asumisella.

  20. Muu­ta­ma kom­ment­ti. 2000e/neliö tun­tu­vat mel­ko suo­lai­sil­ta raken­nus­kus­tan­nuk­sil­ta. 1000 on taa­tus­ti lähem­pä­nä todel­li­suut­ta, mut­ten ei 90-luvul­la oli­si voi­tu raken­taa mitään. Toi­sek­si, van­ho­jen raken­nus­ten arvo on n. 500–700e/neliö, tähän hin­taan on 80-luvul­la raken­net­tu­ja kak­sioi­ta myy­ty pie­nil­lä paik­ka­kun­nil­la vie­lä pari vuot­ta sit­ten ja raken­nus­ten kir­jan­pi­toar­vo on myös tuo­ta luok­kaa. Ja kor­ko­ta­so. Hin­ta/­vuo­kra-suh­de on yleen­sä 5–6%, ei 2%. Yleen­sä kai pide­tään kapi­ta­li­soi­tu­mis­kor­ko­na 4%, mata­la­ris­ki­nen sijoi­tus. 2% on jo täy­sin kan­nat­ta­ma­ton sijoi­tus­koh­de ja tuol­la pää­oman tuo­tol­la ei mark­ki­noil­la oli­si yhtä­kään vuo­kra­nan­ta­jaa. Todel­li­suus on tie­ten­kin jotain aivan muuta.
    Joten jos Hert­to­nie­mes­sä neliö­hin­ta on van­hal­la asun­nol­la 4000, on sii­tä maa­vuo­kran osuus 3000. 4% kor­ko­ta­sol­la tulee maa­ne­liö­vuo­krak­si 10e/kk, joten kau­pun­ki antaa suo­lai­set pää­oma­tu­lot maa­omai­suu­des­taan joka tapauk­ses­sa, var­sin­kin, kun vuo­kra (tai kiin­teis­tö­ve­ro) ei ole vuo­sit­tai­nen. Sil­loin se ei imu­roi myyn­ti­voit­to­ja vaan syn­nyt­tää spe­ku­loin­nin, mikä tuo mark­ki­noil­la suu­ret mää­rät vel­ka­ra­haa, mikä taas väis­tä­mät­tä joh­ta kuplaan.
    Jos Hel­sin­gin kaik­ki kiin­teis­tö­va­ral­li­suus on 100 mil­jar­dia ja sii­tä 75% maan hin­taa, jää maa­poh­jan arvok­si 75 mil­jar­dia. 2% maa-arvo­ve­rol­la (maa­vuo­kra­tu­loil­la) vuo­den vero­ker­ty­mä oli­si 1,5 mil­jar­dia ja kun­nal­lis­ve­ro voi­tai­siin pää­osin pois­taa. Tämä las­ki­si tava­roi­den ja pal­ve­lui­den hin­ta­ta­soa kym­me­nil­lä prosenteilla.

  21. Sik­si kaa­voi­tus­ta lisää­mäl­lä asun­to­jen hin­nat eivät las­ke pit­kään aikaan, jos koskaan.
    Maan hintaa/vuokraa sää­te­le­mäl­lä emme voi vai­kut­taa asun­to­jen mark­ki­na­hin­taan mitään, va”

    Ei var­maan Eiran­ran­nan hin­nat juu­ri mik­si­kään muu­tu, mut­ta mui­den aluei­den hin­toi­hin sil­lä on vai­ku­tus­ta ja joka tapauk­ses­sa se syn­nyt­tää uusil­le eli ennen kaik­kea nuo­ril­le vaih­toeh­to­ja ja madal­taa hei­dän kyn­nys­tä perheasuntoon .
    Ja jakaa­han yhteis­kun­ta rahaa ja omai­suut­ta wahl­ro­seil­le niin mik­si se ei tuki­si taval­lis­ta tal­laa­jaa­kin ?? Se nos­taa kan­sal­lis­va­ral­li­suut­ta ja lisää hyvinvointia.

  22. Kau­pun­ki nime­no­maan han­ka­loit­taa raken­ta­mis­ta kaa­voit­ta­mal­la vain suu­ri­mit­ta­kaa­vais­ta ras­kai­ta koh­tei­ta. Ei suur­ten ker­ros­ta­lo­koh­tei­den raken­ta­mi­nen onnis­tu kuin isol­ta pää­omal­ta ja val­miil­ta organisaatiolta.

    Ympä­röi­väl­le Uudel­le­maal­le muut­ta­vat eivät ole autoi­luin­toi­li­joi­ta vaan heil­lä on usein oma näke­mys asu­mi­ses­ta ja vas­ta siel­lä mah­dol­li­suus toteut­taa se väl­jem­pien kaa­va­mää­räys­ten mukai­ses­ti omaa per­het­tä ajatellen.

    Olen pet­ty­nyt vih­reis­sä nime­no­maan tähän suu­ri­mit­ta­kaa­vai­seen ja ylhääl­tä joh­det­tuun asu­mis­mal­liin joka on kau­ka­na ruo­hon­juu­ri­ta­son toi­min­nas­ta. Kau­pun­gin viras­tot ja raken­nut­ta­jien mark­ki­na­tut­ki­muk­set eivät kos­kaan tie­dä sitä mitä juu­ri minä haluai­sin asumiseltani. 

    Omia asu­mis­haa­vei­taan pää­see nyky­ään toteut­ta­maan Hel­sin­gis­sä vas­ta kun on pis­tää mil­joo­na euroa ton­tiin ja kak­si taloon. Tai kun muut­taa sin­ne tun­nin ajo­mat­kan pää­hän työpaikasta…

    1. Autoi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja,
      Hel­sin­gil­lä on aika vähän raken­nus­kel­pois­ta maa-aluet­ta. Jos se kaa­voi­te­taan suur­ten tont­tien ympä­röi­vään pien­ta­loa­su­mi­seen, aika vähän lueil­le mah­tuu ihmisiä.

  23. Osmo Soi­nin­vaa­ra kuvaa hyvin ongel­man, mut­ta käy­tän­nön rat­kai­su jää epä­sel­väk­si. Mitä oikein pitäi­si teh­dä, jot­ta asun­to­jen hin­to­jen nousu pysäh­tyi­si tai jopa kään­tyi­si las­kuun? Täs­sä omia ehdotuksiani:

    1. Lisää asun­to­ja tar­jol­le, toi­sin sanoen kaa­voi­te­taan tont­te­ja ura­kal­la. Samal­la pyri­tään huo­leh­ti­maan raken­nus­liik­kei­den ter­vees­tä kilpailusta. 

    2. Pyri­tään hil­lit­se­mään muut­toa pää­kau­pun­ki­seu­dul­le. Asun itse täl­lä het­kel­lä Pir­kan­maal­la ja voin vakuut­taa, että moni on tääl­tä­kin jou­tu­nut töit­ten peräs­sä muut­ta­maan pää­kau­pun­ki­seu­dul­le. Kun sit­ten näil­tä ihmi­sil­tä on kysy­nyt, mik­si ihmees­sä kysei­nen lai­tos (val­tion lai­tok­sia) on pää­kau­pun­ki­seu­dul­la, aika ylei­nen totea­mus on, että enpä tie­dä. Hyvin usein lai­tok­set ovat täyn­nä van­ho­ja (väsy­nei­tä) vir­ka­mie­hiä ja oikeat työt teh­dään nuor­ten tai kon­sult­tien toimesta.

  24. Hel­sin­gin kau­pun­gin omis­tuk­ses­sa on val­miik­si kaa­voi­tet­tua asun­to­ra­ken­ta­mi­soi­keut­ta 8000000 k‑m2. Ja raken­nus­liik­keil­lä ja muil­la pk-seu­dun kun­nil­la myös todel­la paljon. 

    Näin muis­te­len luku­jen olleen hesa­rin artik­ke­lis­sa talvella.

    Ei kan­na­ta valit­taa ettei oli­si maa­ta rakentamiseen.

    1. juge, ei ole 8 mil­joo­naa ker­ros­ne­liö­tä kau­pun­gin omis­tuk­ses­sa. Hel­sin­gis­sä on tuon ver­ran käyt­tä­mä­tön­tä raken­nusoi­keut­ta, ehkä. Asi­aa ei itse asias­sa tiedetä (!!!!)
      Pari mil­joo­naa on vajaas­ti raken­ne­tuil­la oma­ko­ti­ta­lo­ton­teil­la. Nii­hin on vai­kea omis­tusoi­keu­den puit­teis­sa puuttua.
      Pal­jon on vajaas­ti raken­ne­tuil­le ker­ros­ta­lo­ton­teil­la. Talo­yh­tiöt eivät halua käyt­tää raken­nusoi­keut­ta, kos­ka pysä­köin­ti­nor­mi tulee vas­taan. Pitäi­si siir­tyä maa­na­lai­siin rat­kai­sui­hin. Vaa­dit­ta­vat pysä­köin­ti­pai­kat ovat niin kal­lii­ta, ettei raken­nusoi­keut­ta kan­na­ta käyt­tää lop­puun. Täs­tä minul­la on oma enem­mis­tön mie­li­pi­tees­tä poik­kea­va mielipide.

  25. Ei oma­ko­ti­tont­tien tar­vit­se olla pien­vil­je­lyyn sovel­tu­via, 400–700 m² riit­tää, kun­han raken­ta­mis­te­hok­kuut­ta on 0,4–0,6.
    Nyt Hel­sin­ki pel­lei­lee 0,18 tehokkuuksilla.
    Kepu­lan­dias­sa­kin käy­te­tään jo 0,3 tehok­kuuk­sia vaik­ka Hel­sin­gin pitä­si olla kau­pun­ki­mai­ses­ti rakennettu.
    Lii­an pie­net raken­ta­mis­te­hok­kuu­det ovat tur­haa byrokratiaa

    1. Hel­sin­ki kaa­voit­taa pää­sääng­töi­ses­ti yli 0,4:n tont­ti­te­hok­kuu­del­la pien­ta­lo­tont­tin­sa. Van­hois­sa kaa­vois­sa on pal­jon 0,25 tehok­kuut­ta, jopa 0,2:ta, mut­ta ei 0,18:aa.

  26. Eikö oli­si sel­keäm­pää myy­dä vuo­kra­ton­tit asu­jil­le ja hoi­taa sama asia kiin­teis­tö­ve­ron kaut­ta. Näin sään­nöt oli­si­vat samat kaikille.

  27. Vuo­kria ja asun­to­jen hin­to­ja voi pitää alhaal­la tuot­ta­mal­la lisää asun­to­ja. Toi­nen tapa oli­si tuot­taa vähem­män työ­paik­ko­ja. Tämä tus­kin lie­nee Hel­sin­gin tavoi­te. Mikä­hän on? Ehkä­pä molem­pien jat­ku­va lisää­mi­nen (kun­nes Hel­sin­ki hal­ke­aa tai ruuhkautuu).

    Asun­to­jen hin­to­jen alen­ta­mi­nen oli­si myös kau­pun­ki­lais­ten edun vas­tais­ta sii­nä mie­les­sä, että useim­mat heis­tä tai­ta­vat olla omis­tusa­su­jia. Hei­dän inves­toin­tien­sa arvo las­ki­si jos asun­to­jen hin­nat las­ki­si­vat. Kuka­ties he kai­paa­vat­kin enem­män asun­to­jen hin­to­jen (ja siis myös tont­tien vuo­krien) jat­ku­vaa nousua kuin laskua.

  28. Osmo Soi­nin­vaa­ra kir­joit­ti 27.4.2011 kel­lo 11:51

    Pää­kau­pun­ki­seu­dul­le tulee 13000 uut­ta asun­toa vuo­des­sa, jois­ta Hel­sin­gin osuus on 5000. Vaik­ka kaik­ki nuo 13000 kaa­voi­te­ty­tai­siin Hel­sin­kiin, se ei juu­ri las­ki­si asun­to­jen hin­ta­ja Helsingissä.”

    Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ei ole vuo­siin kyet­ty raken­ta­maan tar­vit­ta­vaa mää­rää asun­to­ja. Asun­to­jen hin­ta­ta­so on kohon­nut sel­väs­ti niil­lä alueil­la, jois­sa tuo­tan­to­mää­rä ei ole vas­tan­nut tar­vet­ta (ihan vaik­ka väes­tö­en­nus­teen poh­jal­ta laskettuna). 

    Ongel­ma on, että tavoi­te 13 000 ei ole riit­tä­vä tar­pee­seen näh­den. Sen pitäi­si olla lähem­pä­nä 20 000 as/ vuo­si . 8 mil­joo­nas­ta neliös­tä voi­si olla 25 % jär­ke­väs­ti käyt­töö­no­tet­ta­vis­sa nyky ehdoil­la. Vas­taa ehkä 1–2 vuo­den asun­to­ra­ken­ta­mi­sen tar­vet­ta. Kiel­tä­mät­tä aika pie­ni puskuri.

    Mie­les­tä­ni kaa­voi­tuks­sen pitäi­si läh­teä vah­vem­min tasa­pai­non saa­vut­ta­mi­ses­ta eli mark­ki­noil­la mää­räy­ty­vä raken­nusoi­keu­den (tai vuo­kra­oi­keu­den) hin­ta ei sai­si nous­ta lii­an kor­keak­si suh­tees­sa laa­jem­maan alu­een asuk­kai­den tulotasoon. 

    Nykyi­sin tuo­tan­to­ta­voit­teet läh­te­vät yleen­sä tavoit­teel­li­ses­ta väes­tön­kas­vus­ta, mikä joh­taa aina tont­tien niuk­kuu­teen jos tuli­joi­ta on kun­nan tavoi­tet­ta enem­män. _uu 

    Ton­tit eivät ole var­mas­ti ainut jäyk­kyyt­tä aiheut­ta­va teki­jä, mut­ta muil­la rajoit­teil­la ei ole väliä jos raken­nusoi­keut­ta­kaan ei ole riit­tä­väs­ti ja riit­tä­vän luo­tet­ta­vas­ti, että raken­nus­liik­keet uskal­ta­vat kas­vat­taa “tuo­tan­to­ko­neis­to­aan”. Suo­men kau­pun­kien välil­lä on täs­sä sel­viä eroja. 

    Tär­keäm­pää oli­si vai­kut­taa hin­noit­te­lu­vir­hei­den syn­ty­mi­seen kuin nii­den jäl­ki­kä­tei­seen oikai­se­mi­seen. Näin aina­kin niin kau­an kun tavoit­tee­na on saa­da ihmi­siä muut­ta­maan tii­viim­pään yhdys­kun­ta­ra­ken­tee­seen pois haja-asu­tusa­lueil­ta. Tämä on Suo­men kan­nal­ta iso haas­te ja PK-seu­dul­la on rat­kai­sus­sa mer­kit­tä­vä rooli.

  29. OS : “Kau­pun­ki ei juu­ri omis­ta maa­ta Öster­sun­do­mis­sa – tai siis omis­taa, mut­ta siel­lä Sipoon­kor­ven puolella.”

    Voi­sit­ko tutus­tua tar­kem­min Öster­sun­do­min maanomistuskarttoihin

  30. juge: Muis­tat vää­rin. Asun­to­jen raken­nusoi­keut­ta on 8 mil­joo­naa ker­ros­ne­liö­met­riä pää­kau­pun­ki­seu­dul­la, ei Hel­sin­gis­sä. Täs­tä raken­nusoi­keu­des­ta muu­ten 7 mil­joo­naa ker­ros­ne­liö­met­riä on pien­ta­loil­le ja 1 mil­joo­na ker­ros­ta­loil­le. Ker­ros­ta­lo­tont­ti­tar­jon­ta vas­taa noin 25 000 asu­kas­ta, eli vain 2 vuo­den asu­kas­mää­rän lisäys­tä Hel­sin­gin seu­dul­la. Väit­tää­kö joku oikeas­ti, että tämä on riit­tä­vää tonttitarjontaa? 

    Nois­ta pien­ta­loil­le anne­tus­ta raken­nusoi­keuk­sis­ta taa­sen suu­ri osa on ole­mas­sao­le­vien tont­tien lisä­ra­ken­nusoi­keut­ta, jota tyy­pil­li­ses­ti käy­te­tään sil­loin, kun ton­til­la asu­vat kuo­le­vat ja peri­kun­ta halu­aa lait­taa ton­tin lihoiksi. 

    On siis nau­ret­ta­vaa väit­tää, että raken­nusoi­keut­taa oli­si riit­tä­väs­ti tarjolla.

  31. Isoa tont­tia tai kepu­lais­ta maa­lais­mai­se­maa en suin­kaan ole halua­mas­sa, pelk­kä teras­si­pi­ha­kin riit­täi­si. Itse asias­sa nykyi­sil­lä pien­ta­lo­ton­teil­la on oman per­hee­ni tar­pei­siin lii­kaa raken­nusoi­keut­ta — sadan­vii­den­kym­me­nen sijas­ta jopa alle sata­kin riittäisi.

    Koko pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ei myös­kään ole enää pie­nel­le per­heel­le sopi­via perus­kun­nos­tus­koh­tei­ta jäl­jel­lä kos­ka rin­ta­ma­mies­ta­lo­jen ja mum­mon­mök­kien tont­tien arvo mää­räy­tyy raken­nusoi­keu­den mukaan ja on monin­ker­tai­nen itse talon tek­ni­seen arvoon nähden. 

    Hel­sin­ki-tyyp­pi­ta­lot ja town­houset ovat mie­len­kiin­toi­sia kokei­lu­ja sii­hen suun­taan jota kai­pai­sin. Nekin kui­ten­kin tois­tai­sek­si vain poikkeuksia.

  32. ” Ase­ma­kaa­van muu­tok­sel­la oma­ko­ti­tont­tien rakennusoikeudet
    koro­te­taan tont­ti­te­hok­kuu­des­ta e = 0.18 tont­ti­te­hok­kuu­teen e = 0.25
    ase­ma­kaa­va­mää­räyk­siä tarkentaen, ”

    Täs­sä­pä ote kaa­va­muu­tok­ses­ta 2008–2009 aivan Hel­sin­gis­sä. Eli aika sääs­te­li­ääs­ti noi­ta koro­tuk­sia teh­dään edelleen.

  33. En halua pää­kau­pun­ki­seu­dul­le Dubli­nin kal­tais­ta asun­to­ra­ken­ta­mis­buu­mia, jon­ka men­nes­sä öve­rik­si jäl­jel­le jäi­si puo­lik­si tai koko­naan raken­net­tu­ja tyh­jil­lään sei­so­via talo­ja. Oli­si hyvä, että raken­ta­mi­nen vauh­dit­tui­si, mut­ta ei ote­ta mitään ras­kas­ta etunojaa.

    Sen sijaan, että miet­ti­täi­siin eri­lai­sia jul­kis­ta­lou­del­li­sia inter­ven­tioi­ta, eli pak­ko­lu­nas­tuk­sia tai eri­lai­sia raken­ta­mis­ta vauh­dit­ta­via tukia, pitää kes­kit­tyä avoin­ten mark­ki­noi­den toi­min­nan var­mis­ta­mi­seen kai­kis­sa kohdissa.

    Mit­kä ovat pul­lon­kau­lat? Jos ton­tit ovat pul­lon­kau­la, kau­pun­gin pitää kan­taa vas­tuun­sa, ja teh­dä tar­vit­ta­vat pää­tök­set. Kiin­teis­tö­ve­rol­la voi­tai­siin ohja­ta mark­ki­noi­ta niin, että ton­ti­no­mis­ta­jan kan­nat­taa myy­dä pel­käs­tään sijoi­tus­mie­les­sä omis­tet­tu tont­ti jol­le­kin, joka aikoo raken­taa ton­til­le (lisää). Hel­sin­gin maa­pin­ta-ala on rajal­li­nen, tar­vit­taes­sa esim. siir­to­la­puu­tar­hat tai vaik­ka­pa osa Hal­tia­lan pel­lois­ta täy­tyy voi­da kaa­voit­taa kerrostaloasumiskäyttöön.

    Jos taas raken­nus­yri­tyk­set eivät ole kiin­nos­tu­nei­ta raken­ta­maan, huo­li­mat­ta sii­tä, että tar­jol­la oli­si mel­ko var­mas­ti tuot­ta­via, koh­tuul­li­sen mata­lan ris­kin hank­kei­ta, meil­lä on oli­go­po­lion­gel­ma. Ehkä Hel­sin­gin Kau­pun­ki itse, hyö­dyn­täen ATT:a pys­tyi­si vai­kut­ta­maan asi­aan? ATT pys­tyi­si ehkä hou­kut­te­le­maan suu­rem­man jou­kon raken­nus­yh­tiöi­tä tar­jous­kil­pai­luun pake­toi­mal­la hank­kei­ta isom­mik­si koko­nai­suuk­sik­si (tai jol­lain muul­la kei­nol­la). Ehkä sai­sim­me tar­joa­jien jouk­koon yhtiöi­tä muu­al­ta Euroo­pas­ta, joil­la ei ole vie­lä toi­min­taa Suomessa?

    Mitä tulee ton­tin­vuo­kriin, niin olen Osmon lin­joil­la. Vuo­krien pitää antaa nous­ta mark­ki­na­ta­sol­le, ja näin ker­ty­neel­lä rahoi­tuk­sel­la yllä­pi­tää Hel­sin­gin nykyis­tä pal­ve­lu­ta­soa, ja vält­tää kun­nal­lis­ve­ro­äy­rin korotuspaineita.

    Hitas- ja muut hin­ta­sään­nös­te­ly­me­ka­nis­mit eivät hyö­dy­tä tas­a­puo­li­ses­ti kaik­kia. Ne yllä­pi­tä­vät arpa­jai­sia, jois­sa toi­sil­la käy parem­pi tuu­ri ja toi­sil­la huo­nom­pi tuu­ri. Rei­lum­paa oli­si luo­pua sään­nös­te­lys­tä hal­li­tus­ti, pit­kän siir­ty­mä­ajan yli.

  34. juge: kysei­ses­sä koh­das­sa sano­taan suo­raan, että kaa­va­va­ran­toa on 7,8 mil­joo­naa ker­ros­ne­liö­met­riä — ja sii­nä doku­men­tis­sa, jos­ta tuo luku on otet­tu ker­ro­taan, että ker­ros­ta­lo­va­ran­toa on noin 1 mil­joo­naa kerrosneliömetriä. 

    Ongel­ma­na ei ole se, ettei kau­pun­ki osai­si las­kea kaa­va­va­ran­non mää­rää, vaan kuvi­tel­ma, että ker­ros­ta­loa­sun­to­ja 5000 asuk­kaal­le vuo­des­sa oli­si riit­tä­väs­ti. Se, kun ei rii­tä mihin­kään. Toi­sek­seen on myös har­ha­ku­vi­tel­ma, että ole­mas­sao­le­vien pien­ta­lo­tont­tien yli­mää­räis­tä kaa­va­oi­keut­ta käy­tet­täi­siin kovin nopeasti. 

    Suo­mek­si: pien­ta­lo­ja var­ten kaa­voi­tet­tua tilaa on Hel­sin­gis­sä run­saas­ti, mut­ta se tulee hitaas­ti käyt­töön vuo­si­kym­me­nien aika­tau­lul­la. Ker­ros­ta­lo­tont­te­ja kaa­voi­te­taan aivan lii­an vähän ja nii­tä­kin, jot­ka kaa­voi­te­taan pan­ta­taan odot­ta­mas­sa tule­vai­suut­ta. Kat­so­kaa vaik­ka­pa Hel­sin­gin suun­ni­tel­mia sii­tä aika­tau­lus­ta, jol­la Kes­ki-Pasi­lan, Jät­kä­saa­ren, Her­ne­saa­ren ja Kala­sa­ta­man tont­ti­tar­jon­ta anne­taan raken­net­ta­vak­si. Tavoit­tee­na pitäi­si olla, että nuo voi­daan suu­rim­mal­ta osin raken­taa tämän vuo­si­kym­me­nen aikana.

    Yli­pää­tän­sä pää­kau­pun­ki­seu­dun asun­to­tuo­tan­to­ta­voit­teet ovat nau­ret­ta­van ali­mi­toi­tet­tu­ja, mitä osoit­taa asun­to­hin­to­jen kar­kaa­mi­nen pil­viin ja väes­tön­kas­vun kes­kit­ty­mi­nen kehys­kun­tiin. Jos pää­kau­pun­ki­seu­dul­le raken­net­tai­siin riit­tä­väs­ti, huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­pi osa ihmi­sis­tä muut­tai­si kauemmaksi. 

    Jos hypä­tään nopeas­ti ker­ros­ta­lo­ra­ken­ta­mi­sen kapa­si­teet­ti­ky­sy­myk­siin, niin voi­sin väit­tää, että tuo­ta varan­toa saat­taa olla niin vähän, ettei alal­le mah­du kil­pai­li­joi­ta. Sitä varan­toa pitää nimit­täin olla riit­tä­väs­ti, että uusi raken­nut­ta­ja sel­vi­ää sii­tä­kin, jos kau­pun­gin kaa­voi­tus jos­tain syys­tä kan­ger­te­lee edes vähän. 

    Lopuk­si vie­lä: kaa­voi­tus ei ole ainoa ongel­ma raken­ta­mi­sen vähyy­des­sä, mut­ta se on ihan oikea ongelma.

  35. Mikä­kö­hän roo­li mah­taa olla sil­lä, että Suo­mes­sa raken­nus­liik­keet pyö­rit­tä­vät pit­käl­ti ver­ti­kaa­li­ses­ti integroi­tua bis­nes­tä ton­tin hank­ki­mi­ses­ta suun­nit­te­luun, raken­ta­mi­seen ja val­mii­den asun­to­jen mark­ki­noin­tiin? Jos raken­nus­liik­keet kes­kit­tyi­si­vät vain raken­ta­mi­seen ja (asuin­ker­ros­ta­lo­jen) raken­nut­ta­ji­na oli­si nykyis­tä enem­män kiin­teis­tö­si­joit­ta­jia, yleis­hyö­dyl­li­siä taho­ja ja asuk­kai­den kes­ke­nään muo­dos­ta­mia asun­to-osa­keyh­tiöi­tä, oli­si­ko raken­ta­mi­sen hin­ta- ja laa­tu­ta­so tai mää­rät eri­lai­sia? Ja mis­tä joh­tuu, että bis­nes­mal­li on täl­lai­sek­si muo­dos­tu­nut? Moni­mut­kai­sis­ta lupakäytännöistä?

    Itseä­ni aina on hie­man ihme­tyt­tä­nyt tuo raken­nusoi­keu­den pant­taus. Jos tavoit­tee­na on tii­vis­tää kau­pun­ki­ra­ken­net­ta, niin eikö täy­den­nys­ra­ken­ta­mis­ta edis­täi­si että van­ho­jen tont­tien raken­nusoi­keut­ta oli­si koh­tuul­li­sen help­poa ja edul­lis­ta nos­taa nykyi­siä tehok­kuuk­sia vas­taa­vak­si jos intoa vaik­ka lisä­ker­rok­sen raken­ta­mi­seen tai ison pihan nur­kas­ta ton­tin loh­kai­se­mi­seen uudis­ra­ken­nuk­sel­le oli­si? Kau­pun­ki­ku­val­li­set ym. kysy­myk­set toki huomioiden.

    1. Raken­ta­mi­sen tii­vis­tä­mis­tä ja jopa ole­van rakennu8soikeuden käyt­töä rajoit­taa pysä­köin­ti­nor­mi, joka tekee lisä­ne­liöis­tä koh­tuut­to­man kalliiksi.

  36. Säre­lä:

    Jos hypä­tään nopeas­ti ker­ros­ta­lo­ra­ken­ta­mi­sen kapa­si­teet­ti­ky­sy­myk­siin, niin voi­sin väit­tää, että tuo­ta varan­toa saat­taa olla niin vähän, ettei alal­le mah­du kil­pai­li­joi­ta. Sitä varan­toa pitää nimit­täin olla riit­tä­väs­ti, että uusi raken­nut­ta­ja sel­vi­ää sii­tä­kin, jos kau­pun­gin kaa­voi­tus jos­tain syys­tä kan­ger­te­lee edes vähän.

    Mie­len­kiin­toi­nen point­ti, ehkä tuo rajal­li­nen tont­ti­va­ran­to toi­mii mark­ki­naes­tee­nä. Mark­ki­noil­le pitäi­si saa­da joten­kin lisää toi­mi­joi­ta kil­pai­lun vuoksi.

  37. Tosi­aan, se hal­va­tun pysä­köin­ti­nor­mi. Sii­hen pitäi­si kyl­lä saa­da joku tolk­ku. Samaa voi sanoa väes­tön­suo­jis­ta ja sii­tä, että joka asun­toon pitää raken­taa inva­kylp­pä­ri. Eikö riit­täi­si, että teh­dään mär­käe­ris­tyk­set sun muut (en ymmär­rä mitään raken­ta­mi­ses­ta kuten havait­set­te) niin, että jokai­seen asun­toon oli­si mah­dol­lis­ta teh­dä sel­lai­nen myö­hem­min väli­sei­niä siir­te­le­mäl­lä, mut­ta ettei nyt jokai­sen rul­la­tuo­lia tar­vit­se­mat­to­man­kin tar­vit­se huka­ta neliöi­tä val­ta­vaan kylp­pä­riin. Onko sekin muu­ten joku nor­mi, että nyky­asun­nois­sa tun­tuu ole­van jär­jes­tään asun­to­koh­tai­nen sau­na, vai onko se ihan kysyn­näs­tä kiin­ni ole­va asia?

    Täl­lä var­maan tuhoan loput­kin uskot­ta­vuu­te­ni rip­peet, mut­ta tuli yhtäk­kiä mie­leen, että oli­si­ko­han talo­ja mah­dol­lis­ta raken­taa niin, että asun­toi­hin jätet­täi­siin mah­dol­li­suus liit­tää par­ve­ke hel­poh­kos­ti jäl­ki­kä­teen, mut­ta ettei sitä tar­vit­si­si jokai­sen asuk­kaan hank­kia jos ei sel­lais­ta kai­paa? Ole­tan, että par­vek­keen raken­ta­mi­nen kui­ten­kin mak­saa jon­kun ihan mer­kit­tä­vän sum­man, kun nii­tä ei van­hem­mis­sa talois­sa lähes­kään aina ole. En nyt siis todel­la­kaan tie­dä onko juu­ri par­vek­keet sel­lai­nen osa jota jär­ke­väs­ti voi käsi­tel­lä näin, mut­ta aina­kin oma näp­pi­tun­tu­ma on joten­kin, että asun­to­ra­ken­ta­mi­sen hin­taa nos­taa että kun ei ihan tie­de­tä etu­kä­teen mitä kaik­kea asuk­kaat halua­vat niin teh­dään sit­ten kai­kil­le kaik­ki: park­ki­paik­ka, par­ve­ke, inva-wc/-kylp­pä­ri, sau­na jne. Eikö oli­si jär­ke­väm­pää teh­dä asun­not niin, että haluk­kaat voi­vat tuol­lai­sia asioi­ta sii­hen ”liit­tää”, mut­ta ettei jokai­sen tar­vit­se niis­tä mak­saa, tar­vi­ti­si tai ei?

  38. Mitä tulee pien­ta­loi­hin, on tuhan­sia ihmi­siä pk-seu­dul­la joil­la on kapa­si­teet­tia ja tah­toa raken­taa tai raken­nut­taa pien­ta­lo itsel­leen tai myyn­tiin. Tulp­pa on Hel­sin­ki ja muut kun­nat, ne ei anna lupaa raken­taa vaik­ka maa­ta on niin että alim­mat happanee.

  39. Kaup­pa­leh­den pals­tal­la nimim. Hipsu2 kir­joit­taa miten hitas-talo­jen tar­jous­pyyn­töi­hin saa­daan vain yksi tarjous.

    Ker­to­kaa ettei tämä oikeas­ti pidä paikkaansa?

    Täs­sä hie­man tren­diä kol­men vii­mei­sen Att/hitas raken­nu­tuk­sen kilpailutuksesta:

    Asun­to Oy Hel­sin­gin Studio
    Han­kin­ta­lain mukai­sel­la rajoi­te­tul­la menet­te­lyl­lä tar­jouk­set pyy­det­tiin seu­raa­vil­ta urakoitsijoilta:
    — Uuden­maan Mes­ta­ri-Raken­ta­jat Oy
    — Skans­ka Talon­ra­ken­nus Oy
    — Lem­min­käi­nen Oy
    SRV Oy
    Vain Uuden­maan Mes­ta­ri-Raken­ta­jat Oy antoi tarjouksen.

    Asun­to Oy Hel­sin­gin Väli­me­ri & Kan­ta­kau­pun­gin Kiin­teis­töt Oy/Juutinraumankatu 3
    Raken­nusu­ra­kas­ta pyy­det­tiin tar­jouk­set seu­raa­vil­ta urakoitsijoilta:
    — Skans­ka Talon­ra­ken­nus Oy
    SRV Asun­not Oy
    — Luja­ta­lo Oy
    NCC Raken­nus Oy
    Tar­jous saa­tiin vain NCC Raken­nus Oy:ltä.

    Asun­to Oy Hel­sin­gin Atlan­tis & Hel­sin­gin Asu­mi­soi­keus Oy/ Kap Hor­nin katu 4
    Raken­nusu­ra­kas­ta pyy­det­tiin tar­jouk­set seu­raa­vil­ta urakoitsijoilta:
    — Skans­ka Talon­ra­ken­nus Oy
    — Raken­nus­yh­tiö Rand & Tuul­berg Oy
    SRV Asun­not Oy
    — Raken­nus­toi­mis­to V.O. Mat­ti­la Oy
    NCC Oy
    Tar­jous saa­tiin Skans­ka Talon­ra­ken­nus Oy:ltä ja Raken­nus­yh­tiö Rand & Tuul­berg Oy:ltä. Koko­nais­ta­lou­del­li­ses­ti edul­li­sim­man tar­jouk­sen antoi Raken­nus­yh­tiö Rand & Tuul­berg Oy.

    Hah­hah­haa, ilmei­ses­ti kukaan ei ollut ker­to­nut viro­lai­sel­le Rand & Tuu­lebr­gil­le, että tääl­lä on ollut tapa­na jär­jes­tää asiat niin, että jokai­seen kil­pai­luun tulee aina sat­tu­mal­ta yksi tar­jous. Ei nol­la, ei kak­si, vaan yksi.

    Mark­ki­na­häi­rik­kö.

    http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?messageID=4550231&#4550231

  40. Pala­taan­pa itse aihee­seen. Osmo kirjoittaa:

    Jos vuo­kran­ko­ro­tuk­sis­ta pidät­täy­dyt­täi­siin, hyö­ty tuli­si koko­naan nykyi­sil­le omis­ta­jil­le. Tule­vat asuk­kaat eivät hyö­tyi­si, kos­ka jou­tui­si­vat vas­taa­vas­ti osta­maan asun­ton­sa kor­keam­mal­la hinnalla. 

    Väi­tän että käy­tän­nös­sä tont­ti­vuo­kra ei näy asun­non neli­hin­nas­sa juu­ri miten­kään. Kun edes suu­ret remon­tit kuten put­ki­re­mon­tit (täs­tä on tuo­ret­ta tut­ki­mus­tie­toa, kg) eivät näy asun­non hin­nas­sa täy­si­mää­räi­si­nä, niin miten voi­daan olet­taa että parin vuo­den sisäl­lä päät­ty­vä vuo­kra­so­pi­mus hin­noi­tel­laan asun­non neli­hin­taan? Asun­to­kaup­paa ei käy­dä näin ratio­naa­li­ses­ti, IRL.

    Näin ollen kor­kea tont­ti­vuo­kra korot­taa hel­sin­ki­läis­ten jo muu­ten­kin kor­kei­ta asuin­kus­tan­nuk­sia. Eikö kau­pun­gin kyky mah­dol­lis­taa kus­tan­nus­te­ho­kas asu­mi­nen ole vih­reil­le min­kään­lai­nen arvo? Entä yhteis­kun­ta­ra­ken­teen hajau­tu­mi­sen estäminen?

  41. Juuso Kopo­nen:

    Tosi­aan, se hal­va­tun pysä­köin­ti­nor­mi. Sii­hen pitäi­si kyl­lä saa­da joku tolk­ku. Samaa voi sanoa väes­tön­suo­jis­ta ja sii­tä, että joka asun­toon pitää raken­taa invakylppäri.

    Täy­sin samaa mieltä.

    Onko sekin muu­ten joku nor­mi, että nyky­asun­nois­sa tun­tuu ole­van jär­jes­tään asun­to­koh­tai­nen sau­na, vai onko se ihan kysyn­näs­tä kiin­ni ole­va asia?

    Ei oo nor­mia. Ihan kysyn­näs­tä kiinni.

    oli­si­ko­han talo­ja mah­dol­lis­ta raken­taa niin, että asun­toi­hin jätet­täi­siin mah­dol­li­suus liit­tää par­ve­ke hel­poh­kos­ti jäl­ki­kä­teen, mut­ta ettei sitä tar­vit­si­si jokai­sen asuk­kaan hank­kia jos ei sel­lais­ta kaipaa?

    Olis mah­dol­lis­ta, mut­ta ei kan­nat­ta­vaa. Raken­nuk­sen koon sane­lee käy­tän­nös­sä raken­nusoi­keus ja se on niuk­ka resurs­si. Sii­hen las­ke­taan mukaan kaik­ki maan­pääl­li­set läm­pi­mät tilat ja maa­na­lai­sis­ta tilois­ta ne, jot­ka ei oo varas­to­ja ja tek­ni­siä tilo­ja. Par­vek­kei­ta ei siis las­ke­ta mukaan ker­ro­sa­laan ja raken­ta­mal­la iso­ja par­vek­kei­ta voi­daan talois­ta teh­dä isom­pia kuin ilman parvekkeita.

    Mä luu­len, että par­vek­kei­ta on teh­ty suun­nil­leen niin kau­an kuin tämä raken­nusoi­keus on rajoit­ta­nut läm­pi­mien tilo­jen raken­ta­mis­ta ja on ollu joku tek­niik­ka nii­den raken­ta­mi­sel­le. (1800-luvul­la ne ei oikein tul­lu kysee­seen, kun raken­nuk­set teh­tiin kiin­ni katuun ja ei osat­tu teh­dä pit­kiä ulokkeita.)

  42. a_l

    Kaup­pa­leh­den pals­tal­la nimim. Hipsu2 kir­joit­taa miten hitas-talo­jen tar­jous­pyyn­töi­hin saa­daan vain yksi tarjous.

    Kar­tel­li?

  43. a_l: “Kaup­pa­leh­den pals­tal­la nimim. Hipsu2 kir­joit­taa miten hitas-talo­jen tar­jous­pyyn­töi­hin saa­daan vain yksi tarjous.
    Ker­to­kaa ettei tämä oikeas­ti pidä paikkaansa?”

    Ei ole pit­kä aika sii­tä, kun tar­jouk­sia tuli nol­la kap­pa­let­ta. Ylei­ses­ti ottaen isot raken­nus­liik­keet ovat Suo­mes­sa pää­asial­li­ses­ti kiin­teis­tö­ke­hit­tä­jiä ja kiin­teis­tö­vä­lit­tä­jiä, raken­ta­mi­nen on vain vält­tä­mä­tön paha, joka tuot­taa huo­nos­ti (noi­hin mui­hin toi­min­toi­hin ver­rat­tu­na). Sik­si var­sin­kaan raken­ta­mi­nen muil­le ei yleen­sä kau­heas­ti kiinnosta.

  44. Jos joku epäi­lee tar­jous­kar­tel­lia Hitas-talo­jen raken­ta­mi­ses­sa, niin Kil­pai­lu­vi­ras­ton sivuil­la on net­ti­lo­ma­ke, jol­la voi ilmian­taa epäi­le­män­sä kil­pai­lun­ra­joi­tuk­sen vaik­ka ano­nyy­mis­ti. Sel­lai­nen on toden­nä­köi­ses­ti tehok­kaam­paa kuin vih­jai­le­mi­nen keskustelupalstoilla.

  45. Sil­loin kun raken­nus­hank­keis­sa saa­daan useam­pia tar­jouk­sia, kal­lein voi hyvin olla 3–4 ker­taa kal­liim­pi kuin hal­vin. Hal­vin voi tie­ten­kin olla ali­hin­noi­tel­tu, mikä saat­taa joh­taa ongel­miin, jos tulee mut­kia mat­kaan (yleen­sä tulee), mut­ta kyl­lä kal­leim­mas­sa lie­nee sil­ti kate kohdallaan 😉

  46. Näyt­tää sil­tä että nyky­ään on vain kah­den­lai­sia talon­ra­ken­ta­jia, joko har­tia­pank­ki­ra­ken­ta­jia, tai iso­ja NCCei­tä ja Skans­ko­ja. Mis­tä löy­tyi­si raken­ta­jia, jot­ka eri­kois­tui­si­vat taval­li­siin 10–30 asun­non ker­ros­ta­loi­hin? Oli­si­ko niin, että jos kaa­voi­tet­tai­siin pal­jon enem­män pie­niä ker­ros­ta­lo­tont­te­ja, näi­tä raken­ta­jia­kin ilmaantuisi.
    Ja enem­män kil­pai­lua, ja alhai­sem­pia hintoja.

    Pysä­köin­ti­nor­mi kyl­lä tuho­aa täydennysrakentamista.
    Nor­mi vaa­tii täy­den­nys­ra­ken­nus­ton­til­le uusia P‑paikkoja myös ole­mas­sao­le­val­le asun­to­kan­nal­le. Vaa­ti­mus joh­taa lii­an kal­lii­seen toteu­tuk­seen, eikä mitään raken­ne­ta. Mitä jos vaih­toeh­toi­ses­ti kau­pun­ki raken­tai­si kadun­var­si­paik­ko­ja vähän lisää, niin että uudet asuk­kaat sai­si­vat auton­sa jon­ne­kin. Joku vir­ka­mies voi­si excel­lil­lä las­kea mil­lä ker­ros­ne­liö­mää­räl­lä uut­ta asun­toa ja mil­lä kadun­var­si­paik­ka­mää­räl­lä saa­daan hom­ma kau­pun­gin kan­nal­ta kannattavaksi.

    1. Mitä jos vaih­toeh­toi­ses­ti kau­pun­ki raken­tai­si kadun­var­si­paik­ko­ja vähän lisää, niin että uudet asuk­kaat sai­si­vat auton­sa jonnekin.

      Siis miten? Uusia katu­ja kort­te­lei­den kes­kel­le?. Kes­ki­kais­tal­le myös pysäköintiä?

  47. Aika mones­sa 50–60-luvun lähiös­sä on levei­tä kokoo­ja­ka­tu­ja, joi­den nopeuk­sia on hil­lit­ty kei­no­te­koi­ses­ti töyssyillä. 

    Vas­taa­van raken­teel­li­sen hidas­tuk­sen voi­si teh­dä sal­li­mal­la kadun­var­si­py­sä­köin­ti (vähän sama aja­tus siis kuin Museo­ka­dun parkkipaikoissa).

    Esi­merk­ki­nä Myl­ly­pu­ro ja Kontula:

    http://maps.google.com/maps?hl=en&ie=UTF8&hq=&t=h&layer=c&cbll=60.227806,25.069861&panoid=GbL2vAuWQzk8kYY_X6XRnw&cbp=12,283.12„0,1.97&ll=60.227806,25.069861&spn=0.003761,0.008808&z=17

    http://maps.google.com/maps?hl=en&ie=UTF8&hq=&ll=60.227789,25.070307&spn=0.00374,0.008808&t=h&z=17&layer=c&cbll=60.227806,25.069861&panoid=GbL2vAuWQzk8kYY_X6XRnw&cbp=12,283.12„0,2.19

    http://maps.google.com/maps?hl=en&ie=UTF8&hq=&t=h&layer=c&cbll=60.237978,25.078657&panoid=ubffZsiSXI2lJwQkkcNcAw&cbp=12,294.69„0,-0.22

    Pai­kat tuli­si­vat tosin aika kau­as asun­nois­ta eikä lähiö­hel­sin­ki­läi­nen jak­sai­si sitä valit­ta­mat­ta kävellä…

    1. Nuo auto­ja­lan­kul­ki­jan link­kaa­mat kuvat ovat aivan jär­kyt­tä­viä. Tuos­sa on uhrat­tu heh­taa­ri­kau­pal­la tilaa liikennevihre3ään, joka on kai­kil­ta kan­noil­ta aja­tel­len joutomaata.

  48. Ei sii­tä kau­pun­gis­tu­mi­ses­ta ja met­ro­po­lin teke­mi­ses­tä näy­tä tule­van mitään. Suo­mes­sa ei vaan osata.

  49. Yksin­ker­tai­nen tapa lisä­tä edul­li­sia pysä­köin­ti­paik­ko­ja oli­si hyväk­syä las­ken­nal­li­set park­ki­pai­kat mis­tä tahan­sa kau­pun­gin alu­eel­ta. Kos­ka riit­tää, että pai­kat ovat ole­mas­sa talo­yh­tiö voi­si ostaa kiin­tiö­paik­ko­ja esim. pysä­köin­ti­lai­tok­sis­ta. Paik­ko­ja­han saa sit­ten käyt­tää kuka tahan­sa mak­sus­ta, niin­hän tilan­ne on kiin­teis­tön omal­la maal­la ole­vien paik­ko­jen­kin koh­dal­la. Näin saa­tai­siin lii­ken­net­tä vähen­net­tyä asuin­ta­lo­jen lähel­lä ja pysä­köin­nin kus­tan­nuk­set koh­dis­tui­si­vat parem­min vain pysäköijille.

    1. Vil­le, ymmär­tääk­se­ni pai­kat saa ostaa pysä­köin­ti­lai­tok­sis­ta. Saa­ko nii­tä vuo­kra­ta eteen­päin tai­taa olla vähän tapaoikeutta.

  50. Kiin­teis­tö­ve­ro Tek­sa­sis­sa on noin 2–3% asun­non arvos­ta: $200000 talos­ta ehkä siten $5000 / vuo­si. Mie­lek­kääl­lä dis­kont­to­ko­rol­la tuo lisää hin­taa 50–100k (ei mitä­tön sum­ma, mut­ta toi­saal­ta Tek­sa­sis­sa ei peri­tä osa­val­tion tulo­ve­roa). Vero ei kui­ten­kaan seli­tä sitä, että Tek­sa­sis­sa voi uuden talon raken­taa $800/neliö — miten Suo­mes­sa voi kus­tan­nus­ta­so olla monin­ker­tai­nen? Tal­vi tai hal­vat mek­si­kaa­nit eivät seli­tä eroa, kos­ka esim. Min­nea­po­lik­ses­sa hin­ta­ta­so on Tek­sa­sin tasol­la: http://www.paradeofhomes.org/parade-home/parade-home-search.aspx#myAnchor

    Suo­mes­sa nor­mit + kaa­voi­tus + kar­tel­lit näyt­tä­ne­vät monin­ker­tais­ta­van hin­nat. Point­ti ei kui­ten­kaan ole saa­da tän­ne epäe­ko­lo­gi­sia McMan­sio­ne­ja — uuden kol­mion hin­ta Hel­sin­gis­sä pitäi­si vain pai­naa 100000€ paik­keil­le. Api­noi­daan ame­rik­ka­lai­sil­ta ainoas­taan neliö­hin­nat, ei ‑mää­rät.

  51. Ylei­ses­ti ottaen isot raken­nus­liik­keet ovat Suo­mes­sa pää­asial­li­ses­ti kiin­teis­tö­ke­hit­tä­jiä ja kiin­teis­tö­vä­lit­tä­jiä, raken­ta­mi­nen on vain vält­tä­mä­tön paha, joka tuot­taa huo­nos­ti (noi­hin mui­hin toi­min­toi­hin ver­rat­tu­na). Sik­si var­sin­kaan raken­ta­mi­nen muil­le ei yleen­sä kau­heas­ti kiinnosta. 

    Raken­nus­liik­kei­den­kin perim­mäi­nen tar­koi­tus lie­nee rahan­te­ko. Kate rei­lus­ti yksin­ker­tais­tet­tu­na syn­tyy tuo­tan­to­kus­tan­nus­ten ja myyn­ti­hin­nan väli­ses­tä ero­tuk­ses­ta. Tämä ero­tus taas kas­vaa sitä suu­rem­mak­si mitä kor­keam­mal­le asun­to­kupla tai kor­rek­tim­min yliar­vos­tus­ti­lan­ne paisuu. 

    Täs­sä tilan­tees­sa hitak­set, asot jne näh­tä­neen lähin­nä häi­ri­köi­nä sot­ke­mas­sa vapaa­ra­hoit­tei­sen uudis­tuo­tan­non hin­nan­muo­do­tus­ta. Ei nii­tä kan­na­ta raken­taa, aina­kaan ilman mie­let­tö­miä katteita.

    Sama kuvio nos­taa myös kau­pun­gin tont­tien ns. “mark­ki­na­hin­taa” (mitään mark­ki­noi­ta­han näil­le ei ole ole­mas­sa) kuten Osmon pos­tauk­ses­ta hyvin käy ilmi. Rahan­tu­loa ei voi estää.

    Kuvios­ta tulee mie­leen sel­vi­tys­mies Peter Nyber­gin kom­ment­ti Irlan­nin asun­to­kuplas­ta: “Irlan­ti­lai­set kuvit­te­li­vat voi­van­sa rikas­tua rajat­to­mas­ti myy­mäl­lä kiin­teis­tö­jä velak­si toi­nen toisilleen.”

  52. Ns. “raken­nus­lii­ke” eli raken­nut­ta­ja tai perus­ta­jau­ra­koit­si­ja saat­taa olla yksin­ker­taism­mil­laan muu­ta­man hen­gen kont­to­ri joka koor­di­noi raken­nus­han­ket­ta ja tilaa suun­nit­te­lun ja var­si­nai­set raken­nus­työt alihankintana. 

    Raken­nut­ta­ja voi­si olla myös yksi­tyis­hen­ki­lö tai vaik­ka ystä­vis­tä tai työ­to­ve­reis­ta koos­tu­va yhtei­sö joka muo­dos­taa asun­to-osa­keyh­tiön. Näin teh­tiin 1900-luvun alussa. 

    Nyky­ään byro­kra­ti­aa ja sii­hen liit­ty­viä ris­ke­jä on kui­ten­kin lii­kaa joten ihmi­set osta­vat mie­luum­min val­miin asun­non jon­ka joku muu on suun­ni­tel­lut ja raken­ta­nut kuvit­teel­lis­ten kes­ki­ver­to­ti­las­to­yk­si­köi­den tar­pei­siin. Ja mak­sa­vat samal­la väli­kä­sil­le mel­ko paljon…

  53. ymmär­tääk­se­ni pai­kat saa ostaa pysä­köin­ti­lai­tok­sis­ta. Saa­ko nii­tä vuo­kra­ta eteen­päin tai­taa olla vähän tapaoikeutta.

    Käy­tän­nös­sä pysä­köin­ti­paik­ko­ja vuo­kra­taan ja myy­dään tar­vit­taes­sa muil­le­kin kuin talon asuk­kail­le. Mik­sei siis yhtä hyvin oste­ta paik­kaa pysä­köin­ti­lai­tok­ses­ta ja myy­dä heti takai­sin pie­nel­lä alen­nuk­sel­la — saa­daan las­ken­nal­li­nen paik­ka pie­nel­lä kus­tan­nuk­sel­la. Tar­vit­taes­sa voi­daan kiel­tää saman pai­kan myyn­ti moneen ker­taan kiin­tiö­pai­kak­si, mut­ta lop­pu­tu­lok­se­na on kui­ten­kin, että pai­kan käy­tös­tä mak­se­taan mark­ki­na­hin­ta ja sen saa käyt­töön­sä eni­ten tarvitseva…

  54. Maa­na­lai­nen raken­ta­mi­nen on höl­möin­tä hom­maa, mitä voi har­ras­taa. Parem­pi vaih­toeh­to on sijoit­taa pysä­köin­ti­ta­lo ker­ros­ta­lo­ryh­mien väliin.
    Sil­loin maan­pin­ta-katua­lue jää vapaak­si ja kulut ovat kohtuullisia.
    Samoin ker­ros­ta­lo­jen ala­ker­rok­sen voi teh­dä pysäköintitilaksi,juuri kukaan ei halua asua maan tasossa .
    Ja kulut­kin ovat koh­tuul­li­set ver­rat­tu­na maa­na­lai­seen rakentamiseen.

    En tie­dä, mut­ta joten­kin on alka­nut tun­tua, että pää­kau­pun­ki­seu­dul­la raken­ta­mi­nen ja asu­mi­nen teh­dään tahal­laan kalliiksi

  55. Auto­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja:

    Vas­taa­van raken­teel­li­sen hidas­tuk­sen voi­si teh­dä sal­li­mal­la kadun­var­si­py­sä­köin­ti (vähän sama aja­tus siis kuin Museo­ka­dun parkkipaikoissa).

    Just näin. Kadun­var­si­py­sä­köin­nis­sä on vie­lä sekin hyvä puo­li että se suo­jaa jal­ka­käy­tä­vää lii­ken­teen melul­ta. Sit­ten vie­lä kaven­nus suo­ja­tien koh­dal­le niin ei tar­vi­ta mitään lii­ken­ne­va­lo­ja, Vaa­san­ka­dul­la näin ja bonuk­se­na muu­ten tulee nel­jä park­ki­paik­ka per ris­teys lisää: http://maps.google.fi/?ie=UTF8&ll=60.188352,24.955394&spn=0.005494,0.01929&t=h&z=16&layer=c&cbll=60.188352,24.955394&panoid=ysDDRlqtWMDUdKH8ypmvlw&cbp=12,95.01„0,0

    Saman voi­si minus­ta muu­ten teh­dä Kaivokadullakin.

  56. Autoi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja:
    >Raken­nut­ta­ja voi­si olla myös yksi­tyis­hen­ki­lö tai
    >vaik­ka ystä­vis­tä tai työ­to­ve­reis­ta koostuva
    >yhtei­sö joka muo­dos­taa asun­to-osa­keyh­tiön. Näin
    >teh­tiin 1900-luvun alussa.

    Apro­pos: minul­la on pers­tun­tu­ma, että Vih­rei­den ( vähän epä­mää­räi­nen mää­ri­tel­mä, mut­ta: vih­reän liik­keen kan­nat­ta­jien) jou­kos­sa on har­vi­nai­sen vähän ihmi­siä, jot­ka raken­ta­vat. Siis orga­ni­soi­vat itse talon­sa rakentamisen.

    Vih­reis­sä on kyl­lä ihmi­siä, jot­ka hank­ki­vat van­ho­ja talo­ja ja kun­nos­ta­vat nii­tä miten kuten ja asu­vat. Ymmär­rys­tä eri­lai­sil­le talon­val­taa­jil­le ja vaih­toeh­toa­suk­kail­le löy­tyy. Löy­tyy ihmi­siä, jot­ka mie­lel­lään asu­vat jugend-talos­sa Hel­sin­gin nie­mel­lä, ja löy­tyy jopa ihmi­siä joil­la on rahaa ostaa asun­to jugend-talosta.

    Mut­ta sel­lai­sia ihmi­siä, jot­ka jak­sa­vat pusa­ta bud­je­tit ja suun­ni­tel­mat, met­säs­tää ton­tin, jär­jes­tää rahoi­tuk­sen, ottaa ris­kin, hom­ma­ta sen sata lei­maa ja pumas­kaa, väser­tää ener­gia­to­dis­tuk­sen ja hakea rau­ta­kau­pas­ta kaa­van­mu­kai­sia maa­li­sä­vy­jä… se ei ole vih­reä juttu.

    Vih­reä dilem­ma: sää­de­tään lisää lake­ja ja ase­tuk­sia ja mää­räyk­siä ja vaa­ti­muk­sia sil­le, miten talo­ja pitää raken­taa. Ja sit­ten *muut* ovat nii­tä, jot­ka var­si­nai­ses­ti luo­vi­vat noi­den kanssa.

    Tämä siis oli vain pers­tun­tu­ma­ni. Onko­han se mui­den mie­les­tä ollen­kaan oikeassa?

  57. Vie­lä vii­me vuo­si­sa­dal­la kaa­det­tiin omas­ta met­säs­tä puut ja teh­tiin niis­tä itse käsi­työ­nä talo­ja ja lai­vo­ja (lupia ei tar­vin­nut kysel­lä, teh­tiin vain). Mie­les­tä­ni täl­lai­nen tapa toi­mia sopii var­sin hyvin yhteen vih­rei­den arvo­jen kanssa.

    Tosi­asiat on kui­ten­kin tun­nus­tet­ta­va, ja enti­seen maa­il­maan ei ole paluu­ta. Jos halu­aa talon, voi ostaa sen val­mii­na raken­nus­liik­keel­tä, voi hank­kia ton­tin ja talo­pa­ke­tin tai voi pal­ka­ta raken­nus­mes­ta­rin tai kon­sul­tin raken­nut­ta­maan talon. Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la rajoit­ta­va teki­jä on, että vapai­ta tont­te­ja ei juu­ri ole vapaas­ti ostet­ta­vis­sa. Sik­si useim­mi­ten käy­tän­nös­sä ainoa vaih­toeh­to on ostaa talo tai asun­to val­miik­si raken­net­tu­na. Tont­tien ham­straa­mi­nen ja pant­taa­mi­nen on raken­nus­liik­kei­den toi­min­nan kan­nal­ta jär­ke­vää, enkä oikein kek­si muu­ta kei­noa sen estä­mi­seen kuin kaa­voit­ta­mal­la uut­ta raken­nusoi­keut­ta aivan tolkuttomasti.

  58. Tääl­lä kes­kus­tel­tiin että suu­rin este väl­jäs­ti raken­net­tu­jen ker­ros­ta­lo­tont­tien täy­den­nys­ra­ken­nuk­sen estee­nä oli­si park­ki­pai­kat. Mut­ta esi­mer­kik­si mei­dän talo­yh­tiön tapauk­ses­sa kau­pun­ki teki omal­la kus­tan­nuk­sel­laan täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­seh­do­tuk­sen isol­le ton­til­lem­me. Park­ki­pai­koil­le löy­tyi hyvin tilat, mut­ta kun kuul­tiin kau­pun­gin ehdot yhtiö­ko­kouk­ses­sa niin hom­ma oli sitä myö­ten selvä. 

    Jos täs­tä talo­yh­tiön omis­ta­mas­ta ton­tis­ta oli­si loh­kot­tu kah­del­le ker­ros­ta­lol­le ton­tit — kuten suun­ni­tel­mas­sa oli — niin sii­nä vai­hees­sa kau­pun­ki oli­si halun­nut tul­la väliin ja vetää sato­ja tuhan­sia euro­ja omaan tas­kuun ton­tin arvon­nousus­ta ja tuo­hon kun lai­te­taan vie­lä val­tion kah­mi­ma vero — niin täs­tä teh­tiin yksin­ker­tai­ses­ti talo­yh­tiöl­le kan­nat­ta­ma­ton­ta — var­sin­kin kun nykyis­ten asun­to­jen arvo oli­si samal­la las­ke­nut pie­nen­ty­neen ton­tin ja mai­se­mat peit­tä­vien uusien ker­ros­ta­lo­jen takia.

    Pie­nem­pi ahneus kau­pun­gil­le tuot­tai­si ehkä nii­tä kai­vat­tu­ja täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­sel­la saa­vu­tet­ta­via asuin­ne­liöi­tä. Nyt tääl­lä län­si-Kon­tu­las­sa juu­ri mikään talo­yh­tiö ei läh­de kau­pun­gin kelk­kaan moi­sil­le ehdoilla.

  59. Tont­te­ja kyl­lä oli­si pk-seu­dul­la vapaas­ti myyn­nis­sä jos niil­le sai­si raken­taa. Nii­tä­hän on tur­ha loh­koa ja pis­tää myyn­tiin, kos­ka kukaan ei osta 1000 neli­öö johon ei itse saa mitään teh­dä. Sipoo­lai­sia­kin syyl­lis­tet­tiin ihan syyt­tä mai­den­sa pih­taa­mi­ses­ta. Vika oli ja on teh­taa­no­mis­ta­jien talu­tus­hih­nas­sa ole­vis­sa kun­nal­lis­po­lii­ti­kois­sa ja virkamiehissä.

  60. Pek­ka Tai­pa­le: “Mut­ta sel­lai­sia ihmi­siä, jot­ka jak­sa­vat pusa­ta bud­je­tit ja suun­ni­tel­mat, met­säs­tää ton­tin, jär­jes­tää rahoi­tuk­sen, ottaa ris­kin, hom­ma­ta sen sata lei­maa ja pumas­kaa, väser­tää ener­gia­to­dis­tuk­sen ja hakea rau­ta­kau­pas­ta kaa­van­mu­kai­sia maa­li­sä­vy­jä… se ei ole vih­reä juttu.”

    Noin­han se on.

    Vali­tet­ta­vas­ti myös koko vir­ka- ja poliit­ti­nen pää­tök­sen­te­ko­ko­neis­to on tuo­ta samaa “ei vih­re­ää juttua”. 

    Osmon­kin kan­na­no­tois­ta käy hyvin sel­vil­le, että tuo byro­kra­tia­ko­ne (=virkamiehet+päättäjät) on rää­tä­löi­ty gryn­de­reit­ten tar­pei­siin ja viri­tet­ty tuot­ta­maan ahneil­le raken­nus­liik­keil­le mah­dol­li­sim­man hyvin. Kau­pun­ki saa oman­sa vedät­tä­mäl­lä tont­tien myyn­ti- ja vuo­kra­hin­to­ja sur­keal­la kaa­va- ja maa­po­li­tii­kal­la. Niuk­kuu­den yllä­pi­to ruok­kiin hin­to­jen nousua, eikä nämä lau­ta­kun­tien soi­nin­vaa­rat osaa teh­dä mitään kier­teen kat­kai­se­mi­sek­si, kun vir­ka­mie­het esit­te­le­vät gryn­de­rei­den tah­don mukai­sia kaa­vo­ja ja maa­kaup­po­ja vahvistettavaksi.

  61. Iso­jen raken­nus­liik­kei­den teke­mi­siä lie­nee pak­ko sää­del­lä kokoel­mal­la eri­lai­sia mää­räyk­siä, kos­ka nii­den ase­ma on niin hal­lit­se­va, ettei sää­te­ly mark­ki­noil­la oikein toi­mi. Kulut­ta­jan on pak­ko ostaa jokin tar­jol­la ole­vis­ta asun­nois­ta, ja jos tar­jol­la on vain hätäi­ses­ti raken­net­tua bulk­ki­laa­tik­koa, ihmi­set osta­vat sit­ten nii­tä — raken­nus­vir­hei­neen ja laa­dul­li­si­ne puut­tei­neen. Täl­tä poh­jal­ta ymmär­rän sään­tö­jen ja kiel­to­jen olemassaolon.

    Pien­toi­mi­joi­ta var­ten (esim. tule­van talo­yh­tiön osak­kaat, jot­ka raken­nut­ta­vat asun­not omaan käyt­töön­sä) puo­les­taan tuli­si laa­tia eri sään­nöt. Itsel­leen raken­ta­van ei pitäi­si jou­tua teke­mään inva­ko­kois­ta ves­saa tai koneel­lis­ta ilman­vaih­toa, jos ei arvioi sel­lai­sia tar­vit­se­van­sa. Täs­sä tapauk­ses­sa­han lop­pu­käyt­tä­jän tar­peet tule­vat joka tapauk­ses­sa huo­mioi­duk­si, joten eril­li­nen ulkoa mää­rät­ty sään­tö­ko­koel­ma (pois­lu­kien tur­val­li­suut­ta kos­ke­vat sää­dök­set) vain han­ka­loit­taa etenemistä.

  62. Saa­ra:

    Itsel­leen raken­ta­van ei pitäi­si jou­tua teke­mään inva­ko­kois­ta ves­saa tai koneel­lis­ta ilman­vaih­toa, jos ei arvioi sel­lai­sia tarvitsevansa”

    Emmä kyl tajuu sitä­kään, miks isom­man­kaan raken­nus­liik­keen pitäis jou­tuu raken­ta­maan joka luuk­kuun inva­ves­sa. Jos suun­ni­tel­ma­ta­lout­ta koe­taan täs­sä asias­sa tar­vit­ta­van, ni eiks se suun­nit­te­lu kan­nat­tais ees suu­rin piir­tein tehä sen poten­ti­aa­li­sen kysyn­nän mukaan? Ja jos nyt puhu­taan vaik oma­ko­ti­ta­lois­ta, niin must on vähän kum­mal­lis­ta, et miks sel­las­ta inva­li­dia, jol­la on varaa esim. puo­len mil­joo­nan taloon pitäis viel erik­seen tukea tol­la­sil sää­dök­sil­lä. Eikö­hän tol­la­sen varal­li­suu­den omaa­va tyyp­pi pys­ty hank­kii itel­leen sopi­van ves­san ilman säädöksiäkin.

  63. Saa­ra:

    Iso­jen raken­nus­liik­kei­den teke­mi­siä lie­nee pak­ko sää­del­lä kokoel­mal­la eri­lai­sia mää­räyk­siä, kos­ka nii­den ase­ma on niin hal­lit­se­va, ettei sää­te­ly mark­ki­noil­la oikein toimi.

    Tus­kin nyt sen­tään. On pal­jon mark­ki­noi­ta jot­ka toi­mii aivan hyvin, vaik­ka mark­ki­noil­la on vähem­män toi­mi­joi­ta kuin suo­ma­lai­ses­sa kerrostalorakentamisessa.

    Kulut­ta­jan on pak­ko ostaa jokin tar­jol­la ole­vis­ta asun­nois­ta, ja jos tar­jol­la on vain hätäi­ses­ti raken­net­tua bulk­ki­laa­tik­koa, ihmi­set osta­vat sit­ten nii­tä – raken­nus­vir­hei­neen ja laa­dul­li­si­ne puutteineen. 

    Kyl­lä käy­te­tyt asun­not on aika hyviä vaih­toeh­to­ja uusil­la asunnoille.

    Täl­tä poh­jal­ta ymmär­rän sään­tö­jen ja kiel­to­jen olemassaolon.

    No nyt kun puto­si poh­ja pois, niin voin tar­jo­ta tilal­le toi­sen seli­tyk­sen. Sään­nöt ja kiel­lot on tapa rajoit­taa kil­pai­lua ja kana­voi­da resurs­se­ja niil­le joil­le polii­ti­kot ne resurs­sit halu­aa jakaa.

  64. Moni­mut­kai­nen sää­dös­ver­kos­to muo­dos­taa myös mark­ki­noil­le tulon esteen ja pitää yllä vakiin­tu­nei­den toi­mi­joi­den oli­go­po­lia. Mitä enem­män on sää­dök­siä, lupia, nor­me­ja jne., sitä har­vem­pi pie­ni toi­mi­ja pys­tyy hal­lit­se­maan sen koko­nai­suu­den niin ettei koh­tuut­to­man suu­ri osa yri­tyk­sen työ­pa­nok­ses­ta mene nii­den hom­mien kans­sa näper­te­lyyn. Pitäi­si pyr­kiä sii­hen, että sää­dök­set oli­si­vat mah­dol­li­sim­man yksin­ker­tai­sia ja mitään sel­lais­ta ei sää­del­täi­si joka hoi­tuu ihan yhtä hyvin puh­taan kulu­tus­ky­syn­nän paineella.

  65. Minus­ta Hitas-sään­te­lyn voi­si lopet­taa. Se on todel­la­kin vain joi­den­kin onnek­kai­den etu, jät­kä­saa­ren tapauk­ses­sa raken­nus­liik­keen kave­rei­den etu.
    Aina­kin jos Hitas-sään­te­lyä jat­ke­taan tuli­si Hitas-asun­non vuo­kraa­mi­ses­ta eteen­päin pitäi­si lait­taa iso mak­su kau­pun­gil­le. Minus­ta on tör­ke­ää, että ostat hal­val­la kau­pun­gin tuke­man asun­non ja vuo­kraat sen kal­liil­la eteen­päin. Jos ei itse asu kysei­ses­sä asun­nos­sa, niin myy­köön pois, mut­ta eteen­päin vuo­kraa­mi­sel­la ei sai­si tie­na­ta täs­sä tapauksessa.

  66. En nyt taas ymmär­rä miten nykyi­set nor­maa­li­ko­koi­set ves­sat ja kylp­pä­rit nos­tai­si mah­dot­to­mas­ti asun­non hin­taa, muka­va niis­sä on kul­kea kun ei pyyh­keet ja pul­ve­rit putoa lat­tial­le joka kään­tees­sä. Ja vaik­kei kämp­pää ostaes­sa mitään inva­lii­de­ja oltai­si, aina voi joku tapa­tur­ma tai tau­ti osua koh­dal­le mikä vähen­tää tila­päi­ses­ti liik­ku­mis­mah­dol­li­suuk­sia. Taik­ka sel­lai­nen sat­tuu kave­ril­le tai suku­lai­sel­le joka saat­taa jos­kus visi­tee­ra­ta. Ja äkkiä­kös käte­vä perus­suo­ma­lai­nen nik­ka­roi ves­san ja kylp­pä­rin sei­nät kaap­pe­ja täy­teen että voi pii­lot­taa kaap­piin mitä sin­ne halu­aa piiloon.

  67. En nyt taas ymmär­rä miten nykyi­set nor­maa­li­ko­koi­set ves­sat ja kylp­pä­rit nos­tai­si mah­dot­to­mas­ti asun­non hin­taa, muka­va niis­sä on kul­kea kun ei pyyh­keet ja pul­ve­rit putoa lat­tial­le joka käänteessä. 

    On se nyt vain vähän has­sua, kun aina­kin pahim­mis­sa nor­mia ilmei­sen kir­jai­mel­li­ses­ti nuo­dat­ta­vis­sa yksiöis­sä vähin­tään puo­let neliöis­tä menee etei­seen ja ves­saan — isoh­kos­sa kak­sios­sa ehkä kol­mas­osa — ja vain sen takia, että sekä etei­ses­sä että ves­sas­sa mah­tuu huo­let­ta pyö­räh­tä­mään mark­ki­noi­den suu­rim­mal­la xxl-säh­kö­rul­la­tuo­lil­la. Sii­nä nimit­täin jää nii­tä nor­maa­le­ja asu­mis­ne­liöi­tä aika niu­kas­ti vtr. käm­pän hintaan.

    Noh, voi­han sitä ves­san huk­ka­ne­liöi­hin tie­tys­ti perus­taa vaik­ka hydro­po­ni­sen… ööö… chiliviljelmän.

  68. ant­ti
    Minus­ta kyl­lä yli­ko­koi­nen ves­sa muu­ten pie­nes­sä yksiös­sä menee täy­sin naurettavuuttavuuksiin.

  69. Mä roi­kun suu­rim­man osan vii­kos­ta täl het­kel tyt­tö­ka­ve­rin nur­kis­sa Puna­vuo­res­sa ja siel tilan­ne on just se, et 33 neliön yksiös­tä noin kol­mas­osa on käy­tet­ty ves­saan. Ole­tan et joh­tuu sää­dök­sis­tä, mut toki voi olla kysees­sä joku raken­nut­ta­jan jär­je­tön päähänpistokin.

  70. Rogue:

    Mä roi­kun suu­rim­man osan vii­kos­ta täl het­kel tyt­tö­ka­ve­rin nur­kis­sa Punavuoressa

    Kel­pais­ko päi­vä­kah­vi­seu­ra kaf­fecent­ra­le­nis­sa klo 17? 😉

  71. Hal­vem­mak­si kuin raken­taa joka asun­toon inva-wc ja ‑kylp­pä­ri sil­tä varal­ta että asu­kas inva­li­di­soi­tuu tuli­si kus­tan­taa muu­tos­työt niis­sä lop­pu­jen lopuk­si aika har­vois­sa tapauk­sis­sa kun nii­tä tar­vi­taan yhteis­kun­nan varoista.

  72. Art­tu­ri:

    Saa­ra:
    Iso­jen raken­nus­liik­kei­den teke­mi­siä lie­nee pak­ko sää­del­lä kokoel­mal­la eri­lai­sia mää­räyk­siä, kos­ka nii­den ase­ma on niin hal­lit­se­va, ettei sää­te­ly mark­ki­noil­la oikein toimi.

    Tus­kin nyt sen­tään. On pal­jon mark­ki­noi­ta jot­ka toi­mii aivan hyvin, vaik­ka mark­ki­noil­la on vähem­män toi­mi­joi­ta kuin suo­ma­lai­ses­sa kerrostalorakentamisessa.

    Var­maan on, mut­ta ker­ros­ta­lo­ra­ken­ta­mi­sen tar­jon­ta on niin sup­pe­aa, että et hel­pos­ti saa minua usko­maan sen joh­tu­van puh­taas­ti kysynnästä.

    En vii­tan­nut hal­lit­se­val­la ase­mal­la niin­kään toi­mi­joi­den luku­mää­rään kuin sii­hen, että ne tun­tu­vat jol­lain meka­nis­mil­la yhdes­sä päät­tä­vän mil­lais­ta, miten ja mil­lä kat­teil­la teh­dään. Juuso Kopo­sen mai­nit­se­ma kor­kea mark­ki­noil­le tulon kyn­nys rajoit­taa sekin kil­pai­lua. Jos tule­vil­la asuk­kail­la oli­si parem­mat mah­dol­li­suu­det vai­kut­taa tuo­tan­non laa­tuun, se oli­si huo­mat­ta­vas­ti nykyis­tä moni­puo­li­sem­paa — niin uskon.

  73. Lisään vie­lä, en tie­dä onko tääl­lä sii­tä puhut­tu, mut­ta sehän ei ole oikein oikeu­den­mu­kais­ta, että kau­pun­ki nos­tai­si maa­vuo­kri­aan eri mää­rän, mitä nos­taa kiinteistöveroa.
    Ennen kuin Suo­meen peru­tet­tiin torp­pa­ri­lai­tos (ja “sor­to­vuo­det” alkoi­vat) 1700-luvul­la, kaik­ki maa oli vero­tet­tu samal­la taval­la. Suu­rin osa tilois­ta oli kruu­nun­ti­lo­ja ja kruu­nu peri saman maa­ve­ron yksi­tyi­sil­tä tiloil­ta, mitä nos­ti maa­vuo­kraa kruu­nun­torp­pa­reil­ta. Eri maa­no­mis­tus­muo­to tuo­nut min­kään­lais­tä eroa talon­poi­kien yhteis­kun­nal­li­seen tai talou­del­li­seeen ase­maan. Toi­sin kuin sit­ten on tapah­tu­nut 1700-luvun jälkeen.

  74. Raken­ta­mi­sen tii­vis­tä­mis­tä ja jopa ole­van rakennu8soikeuden käyt­töä rajoit­taa pysä­köin­ti­nor­mi, joka tekee lisä­ne­liöis­tä koh­tuut­to­man kalliiksi.”

    Tämä on tot­ta vain teo­rian tasol­la, todel­li­set ongel­mat ovat muu­al­la. Hin­nan muo­dos­tu­mi­seen vai­kut­taa lähin­nä lii­an pie­ni tar­jon­ta myös tahal­li­nen sellainen.

    Täs­sä­kin ket­jus­sa esiin­ty­nyt Hel­sin­gin Stu­dio on auto­pai­ka­ton talo. Sen raken­nus­kus­tan­nuk­set oli­si­vat olleet lähes 4000 E/m. Teo­ria auto­paik­ko­jen miten­kään oleel­li­ses­ta vai­ku­tuk­ses­ta edes raken­nus­kus­tan­nuk­siin tämän het­ken Hel­sin­gis­sä on siten kumottu.

    Sama kos­kee myös lius­ko­ja, par­vek­kei­ta, kään­töym­py­räl­li­siä wc:tä. Näil­lä ei ole juu­ri­kaan mer­ki­tys­tä niin kau­an kuin
    raken­nus­kus­tan­nus­ten, myyn­ti­hin­nois­ta puhu­mat­ta­kaan kor­re­laa­tio todel­li­suu­teen on nolla.

    Parem­pi oli­si puhua todel­li­sis­ta asiois­ta teo­reet­tis­ten kus­tan­nus­ten sijaan. Toi­voi­sin kom­ment­tia, voi olla hie­man hankalaa?

    1. Tuo Hel­sin­ki Stu­dion auto­pai­kat­to­man talon pos­ke­ton hin­ta ker­too lähin­nä jotain raken­nusa­lan kil­pai­lu­ti­lan­tees­ta. Maan alle kover­ret­ta­va auto­paik­ka on kal­lis ja sen osuus raken­nus­KUS­TAN­NUK­SIS­TA on las­ket­ta­vis­sa aika luotettavasti.

  75. Art­tu­ri, tais men­nä tält päi­vält ohi, mut jär­jes­tyy toki 😉

  76. Tuo Hel­sin­ki Stu­dion auto­pai­kat­to­man talon pos­ke­ton hin­ta ker­too lähin­nä jotain raken­nusa­lan kil­pai­lu­ti­lan­tees­ta. Maan alle kover­ret­ta­va auto­paik­ka on kal­lis ja sen osuus raken­nus­KUS­TAN­NUK­SIS­TA on las­ket­ta­vis­sa aika luotettavasti.”

    Tot­ta, auto­paik­ka­nor­mis­ta voi­daan puhua kun halu­taan kes­kus­tel­la teo­reet­ti­sis­ta rakennuskustannuksista.

    Jos halu­taan kes­kus­tel­la todel­li­sis­ta raken­nut­ta­mis­kus­tan­nuk­sis­ta tai asun­to­jen hin­nois­ta Hel­sin­gis­sä tänään, ei auto­paik­ka­nor­mil­la ole vai­ku­tus­ta. Sen osoit­ti Hel­sin­gin Stu­dion esimerkki.

    Kri­ti­soi­sin sitä, että kes­kus­te­lun siir­tyes­sä uusien asun­to­jen kor­kei­siin hin­toi­hin ote­taan esiin auto­paik­ka­nor­mi, vaik­ka sen mer­ki­tys KÄYTÄNNÖSSÄ on täs­sä kau­pun­gis­sa täl­lä het­kel­lä ole­ma­ton. Tun­tuu että sil­loin aje­taan omaa agen­daa jon­kun kai­kil­le tär­keän ongel­man reppuselässä.

    Eikä tilan­ne ole raken­nut­ta­mis­mark­ki­noil­la poik­keuk­sel­li­nen. Hel­sin­gis­sä ne ovat olleet “kar­tel­li­mai­sen yli­kuu­men­tu­neet” lähes koko ajan vii­mei­sen 40 vuo­den aikana.

    Mitä sil­le voi­tai­siin teh­dä? Joku ehdot­ti pie­nem­pien pis­te­ta­lo­jen raken­ta­mis­ta, jot­ta pie­nem­mät raken­nut­ta­jat pää­si­si­vät mark­ki­noil­le. Ilman suu­rem­paa poh­din­taa kuu­los­taa hyväl­tä ideal­ta, täl­lä taval­la Hel­sin­kiin raken­net­tiin pal­jon ker­ros­ta­lo­ja 50-luvul­la. Kaa­va­te­hok­kuus tus­kin huononisi.

  77. Mitä­hän suu­ruus­luok­kaa nämä tont­tien myyn­ti­hin­nat ja vuo­krat oikein ovat? Jos raken­nan oma­ko­ti­ta­lon pkseu­dul­le, tai­taa ton­tin hin­ta olla mini­mis­sään luok­kaa sata tuhat­ta. Mut­ta pal­jon­ko ton­tin hin­ta vai­kut­taa ker­ros­ta­lo­huo­neis­ton hin­taan, se on minul­le mys­tee­ri. Pal­jon­ko ker­ros­ta­lo­ton­tit tai nii­den vuo­krat tyy­pil­li­ses­ti mak­saa pkseudulla?

    Hal­vim­mat uudis­koh­teet mak­saa pkseu­dul­la jotain 3500 EUR/neliö. Muu­al­la Suo­mes­sa 2000 EUR/neliö.
    Mis­tä se joh­tuu? Ehkä raken­nus­lii­ke mak­saa kun­nal­le 1500 EUR jokai­ses­ta asuin­ne­liös­tä. Tai raken­nus­lii­ke ostaa ton­tin pal­jon hal­vem­mal­la ja pys­tyy kor­keas­ta kysyn­näs­tä joh­tuen vetä­mään välis­tä tuon 1500 EUR. Kenen tas­kuun tuo ero­tus oikein menee­kään? Minul­la ei ole oikein mitään käsi­tys­tä aiheesta. 

    Ei kel­lään ois heit­tää mitään luku­ja, mitä ker­ros­ta­lo­ton­tit tyy­pil­li­ses­ti mak­saa pkseudulla,
    ja mis­tä tuo uudis­tuo­tan­non 3500 EUR/neliö oikein muodostuu?

  78. pena KVG. Jos jak­saa käy­dä läpi kau­pun­gin hal­li­tuk­sen ja/tai lau­ta­kun­tien pöy­tä­kir­jo­ja, hin­ta­tie­to­ja löy­tyy. Ulko­muis­tis­ta myyn­ti­hin­nat kes­kus­ta­ton­tit (Lep­pä­suo) n 2500 e/m2, lai­ta­kau­pun­ki 500 — 1000 e/m2. Tont­ti­vuo­krien osuuk­sia voi ihme­tel­lä esim Etuo­ven tai oiko­tien asun­non­myyn­ti-ilmoi­tuk­sis­ta, iki­van­hois­sa sop­pa­reis­sa alk ~0.50 e/m2/kk, uudem­mis­sa sit­ten enem­män, jotain 2…3 e/m2/kk vähän kau­em­pa­na keskustasta.

  79. Vapai­den mark­ki­noi­den ton­tin­vuo­kria ja myyn­ti­hin­to­ja voi muu­ten ver­tail­la niis­tä uudis­koh­teis­ta jois­sa on alla yksi­tyi­sel­tä (muis­taak­se­ni Hypo tai vas­taa­va) vuo­krat­tu tont­ti ja jois­sa voi lunas­taa itsel­le ton­tin osuu­den asun­non kau­pan yhtey­des­sä. Näi­tä on ollut aina­kin Lauttasaaressa. 

    Kar­kea­na arvio­na muis­te­li­sin että aina­kin kak­sion osal­ta ton­tin­vuo­kra on ollut usei­ta sata­sia kuus­sa (joka on siis perus­yh­tiö­vas­tik­keen ja yhtiö­lai­nan takai­sin­mak­sun lisä­nä) ja vas­taa­vas­ti lunas­tus­hin­ta usei­ta kymp­pi­ton­ne­ja jon­ka suo­rit­ta­mal­la vält­tyy vuo­kran osuu­des­ta vas­tik­kees­sa ja pää­see osal­li­sek­si ton­tin hin­nan nousus­ta asun­toa myydessä.

  80. Edel­lä mai­nit­se­maa­ni vapai­den mark­ki­noi­den omak­si lunas­tet­ta­vaa vuo­kra­tont­tia löy­tyy aina­kin NCC:ltä:

    http://www.ncc.fi/asunnot/uuden-osto/fi_FI/joustava_vuokratontti_1/

    Osit­tain­han täs­sä on idea­na “hui­ja­ta” asun­non myyn­ti­hin­taa hal­vem­mak­si kuin se onkaan. Kuu­kausi­me­not­han pysy­vät kui­ten­kin samoina.

    Toi­saal­ta tuo myös pal­jas­taa jotain ton­tin ja raken­nusoi­keu­den hin­noit­te­lus­ta niil­le jot­ka näke­vät syvem­mäl­le ja osaa­vat laskea.

    1. Jokin tuos­sa ei täs­mää. Maan­vuo­kra on 4% vuo­des­sa eli 1/300 kuu­kau­des­sa. Las­ken­nal­li­nen ton­tin hin­ta oli­si siis 720 euroa ker­ros­ne­liöl­tä. Kos­ka nel­jän pro­sen­tin reaa­li­kor­ko­kan­ta on vähän pal­jon, tosia­sil­li­nen ton­tin arvo on yli tuhat euroa kerrosneliöltä.

  81. Luu­li­sin että se vajaa 600/kerrosneliö lie­nee todel­li­nen myyn­ti­hin­ta, tuo on kui­ten­kin Kona­las­sa joka on vähän syr­jäs­sä. Eli Hypo tai joku tekee tuol­la kivas­ti rahaa.

  82. Taik­ka AOY perii 5% kor­koa ton­tin osuu­des­ta (0.05*56000/12 = 233), onhan noi­ta kiin­teä­kor­koi­sia lai­no­ja. Osal­taan täl­lä hae­taan myös lei­ma- eikun varain­siir­to­ve­ron pie­nen­tä­mis­tä. Veik­kaan että jos ostaa käm­pän ja lunas­taa ton­tin erik­seen, ton­tin osuu­des­ta ei tar­vit­se mak­saa varainsiirtoveroa.

  83. Osmo:
    “Tuo Hel­sin­ki Stu­dion auto­pai­kat­to­man talon pos­ke­ton hin­ta ker­too lähin­nä jotain raken­nusa­lan kilpailutilanteesta.”

    Ei tuol­la ole mitään teke­mis­tä raken­nusa­lan kil­pai­lun kans­sa. Se on mark­ki­na­hin­ta. Kysy­mys on vain sii­tä, mis­tä tulee osta­jan rahoi­tus. Ja se tulee pank­kien raha­ge­ne­raat­to­ris­ta, mikä lei­juu omas­sa todel­li­suu­des­saan. Ei se reaa­li­ta­lou­des­ta tule.

    1. kjr63
      Se ei ole mark­ki­na­hin­ta, vssn kydre on HITAS-sään­nös­te­lyis­tä asun­nois­ta. Pahas­ti hais­kah­taa tarjouskartellilta.

  84. Autoi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja:

    Ja löy­sin vie­lä esimerkinkin:

    http://www.ncc.fi/asunnot/paakaupunkiseutu/helsinki/kulkuri/fi_FI/Kulkuri/

    4h+kt+s 97,5 neliötä

    Vela­ton hin­ta 287 940 €
    Neliö­hin­ta 2950 e/neliö

    Ton­tin lunas­tus­hin­ta 56 010 €
    Ton­tin hin­ta per huo­neis­ton neliö 574 e/neliö

    Ton­tin vuo­kra­vas­ti­ke 2,40 €/m²/kk
    Täs­sä asun­nos­sa 234 e/kk

    Tuon voi tul­ki­ta niin, että raken­nus­lii­ke jou­tuu mak­sa­maan aika kovaa kor­koa rahas­ta 😉 Var­maan jol­tain pika­vip­pi­fir­mal­ta lai­nat­tu rahat ton­tin ostoon…

  85. Mut­ta eikös kar­tel­lit ole lait­to­mia? Mik­si yhteis­kun­ta ei miten­kään rea­goi tilan­tee­seen? Ver­tai­lun vuok­si, muis­te­len (saa­tan muis­taa yksi­tyis­koh­dat vää­rin) kil­pai­lu­vi­ras­ton huo­maut­ta­neen jokin aika sit­ten pos­tia pal­ve­lui­den hin­noit­te­lus­ta. Pos­ti oli peri­nyt kulut­ta­jil­ta muu­ta­man kym­me­nen sent­tiä yli­hin­taa kir­jeen lähet­tä­mi­ses­tä. Sen sijaan jos raken­nus­yri­tyk­set peri­vät kulut­ta­jil­ta asun­nos­ta muu­ta­man kym­me­nen tai sata tuhat­ta yli­hin­taa, niin sii­hen ei sit­ten näkö­jään voi­da tai halu­ta puut­tua miten­kään, vaik­ka kulut­ta­jan näkö­kul­mas­ta asun­non hin­ta on aivan toi­sen suu­ruus­luo­kan sum­ma pos­ti­mak­suun verrattuna.

  86. Tuo oli­kin vähän saman­lai­nen las­kel­ma, kuin kuu­lui­sa Wal­li­nin ja Sin­ne­mäen Uutis­vuo­don “6‑numeroinen luku mini­mis­sään ja mak­si­mis­saan”… Eli itse asias­sa vuo­kra­vas­ti­ke on jopa edullinen.

  87. Ode kir­joit­ti 26.4.2011 blo­gi­mer­kin­nös­sään Oikeal­la vasem­mal­la vai edel­lä: asun­to­tont­tien vuo­krat:

    …tapah­tu­mat Jät­kä­saa­ren hitas-asun­to­jen myyn­nis­sä eivät kan­nus­ta teke­mään vie­lä edul­li­sem­mak­si sitä voit­toa, jon­ka muu­ta­ma onnel­li­nen näis­sä arpa­jai­sis­sa saa.

    Hel­sin­gin sano­mien pape­ri­pai­nok­sen kau­pun­kio­sios­sa oli 29.8.2011 jut­tu Koko hyö­ty yri­tys­ten tas­kuun : raken­nut­ta­ja aikoo myy­dä edul­li­set hitas-kodit sijoi­tusa­sun­noik­si. Vapaas­sa verk­ko­ver­sios­sa oli jutus­ta lyhen­nel­mä Jät­kä­saa­ren hitas-asun­to­ja tar­jo­taan sijoit­ta­jil­le.

    Pape­ri­leh­des­sä sano­taan muun muassa:

    Hel­sin­gin Jät­kä­saa­reen suun­ni­tel­laan hitas-asun­to­ja, jot­ka raken­nut­ta­ja aikoo jät­tää taval­li­sen asun­no­nos­ta­jan ulot­tu­mat­to­miin. Kvar­te­ret Vic­to­ria ‑yhdis­tys halu­aa myy­dä kort­te­lin hin­ta­sää­del­lyt omis­tusa­sun­not pää­asias­sa sijoi­tusa­sun­noik­si eläkevakuutusyhtiöihin.

    Yli puo­let kort­te­lin tule­vis­ta rei­lus­ta paris­ta sadas­ta asun­nos­ta kuu­luu hitas-hin­ta­sää­te­ly­jär­jes­tel­män pii­riin. Jär­jes­tel­män tar­koi­tus on tar­jo­ta koh­tuu­hin­tais­ta omistusasumista. 

    Val­tao­sa Vic­to­ria-kort­te­lin edul­li­sis­ta asun­nois­ta on kui­ten­kin menos­sa sijoit­ta­jil­le vuokra-asunnoiksi.

    […]

    Elä­ke­va­kuut­ta­jil­le Vic­to­ria-kort­te­lin jär­jes­te­ly oli­si tuot­toi­sa. Ne sai­si­vat ostaa asun­to­ja alen­nuk­sel­la, mut­ta sai­si­vat niis­tä mark­ki­na­vuo­kraa. Kau­pun­gin peri­mä tont­ti­vuo­kra on sen sijaan noin kol­man­nek­sen las­ken­nal­lis­ta mark­ki­na­hin­taa halvempi. 

    Lisäk­si hitas-asun­not vapau­tu­vat hin­ta­sään­nös­te­lys­tä 30 vuo­den kulut­tua val­mis­tu­mi­ses­taan. Omis­ta­ja voi sil­loin myy­dä asun­non huo­mat­ta­val­la voitolla.

    Kau­pun­gin sään­te­lyl­lä saa­tu hyö­ty ei siis meni­si hel­sin­ki­läi­sil­le asun­no­nos­ta­jil­le vaan yri­tyk­sil­le. [Hank­keen puu­ha­mie­hen ja kort­te­lin suun­ni­tel­mat teh­neen ark­ki­teh­ti Ste­fan] Ahl­ma­nin mukaan yksi­tyis­hen­ki­löi­tä ei ole edes har­kit­tu osta­jik­si. […] Taval­li­set ihmi­set voi­si­vat hank­kia asun­to­ja Vic­to­rias­ta vain liit­ty­mäl­lä yhteen ja osta­mal­la osan kiin­teis­töyh­tiös­tä, joka raken­nut­taa talon, ker­too Ahlman.

    Kau­pun­gin kiin­teis­tö­vi­ras­tos­sa ei ole kuul­tu Ahl­ma­nin aikeis­ta. Uuti­nen ne ovat myös Hel­sin­gin kau­pun­ki­suun­nit­te­lu- ja kiin­teis­tö­toi­mes­ta vas­taa­val­le apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­jal­le Han­nu Pent­ti­läl­le (sd). Hän tei­laa kaa­vai­lut suo­ral­ta kädel­tä. ”Ei tule onnis­tu­maan. Hitas-asun­not myy­dään suo­raan asun­to­jen käyttäjille.”

    Suun­ni­tel­mat ovat tulos­sa kiin­teis­tö­lau­ta­kun­nan hyväk­syt­tä­vik­si kuu­kau­den päästä.

    Ode, mitä tar­koi­tat kir­joit­taes­sa­si ”tapah­tu­mis­ta Jät­kä­saa­ren hitas-asun­to­jen myyn­nis­sä”? Tie­sit­kö kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan kaut­ta jota­kin mitä kiin­teis­tö­vi­ras­to ei ole tiennyt?

    Ilman mui­ta tie­to­ja asias­ta kuin mitä Hesa­ri kir­joit­taa lyön vetoa sii­tä, että han­ke tulee mene­mään läpi, lausui apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­ja mitä tahan­sa. Nuo toi­mi­jat ovat var­mis­ta­neet tuhan­nen ker­taa että hitas-sään­nök­sis­sä on por­saan­rei­kä, että niis­sä ei ole sään­nös­tä jon­ka nojal­la menet­te­lyn voi­si kiel­tää. Hank­keen taka­na ovat mah­ta­vat tahot.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.