Ilmeisesti koronkiskonta ei enää ole rikos. Sähköpostiini putkahti mainos, jossa luvattiin maksaa minulle tuleva veronpalautus jo nyt vaatimatonta 25 prosentin palkkiota vastaan. Tästä tulee vuosikoroksi yli 50 prosenttia. Joskus oli niin, että yli 20 prosentin korko vei automaattisesti käräjille.
Pitäisi.
Olennaisin ero on siinä, käyttääkö ihminen omistamaansa rahaa typerästi, vai sellaista rahaa typerästi jota ei omista.
Itse lähtisin ensisijaisesti purkamaan kaikenlaisia ylivelkaantumismahdollisuuksia. On älytöntä ottaa pikavippi, ostaa sillä pari kaljaa ja olla rahaton kun vippiä pitäisi ruveta maksamaan takaisin, ja korot vaan juoksee.
Liberaali ajattelu taitaa todellakin olla Suomessa syvemmässä alennustilassa kuin osasin pelätäkään.
Kieltoahan on yhden mainoksen perusteella syytä vakavasti harkita, vaikka minkäänlaisia haittoja ei edes ole näköpiirissä. Onhan se nyt piru, että ihmiset ihan itse saavat päättää asioistaan! Ja kyseessä on LKP:n entinen aktiivipoliitikko — o tempora o mores 🙁
Kari
Käypä korko, kun ottaa huomioon miten Suomen kestävyysvaje kasvaa, eikä eläkkeitäkään ole ennakkoon säästetty yhtään, vaikka kaikki haluaa ihan hirveän aikaisin eläkkeelle.
Eikö koronkiskonnan kieltämisellä ole tarkoitus suojata velallista velkojaa vastaan, sillä velkasuhteessahan velkojalla on monesti parempi neuvotteluasema. Mielestäni ei voi olla kyse koronkiskonnasta, kun velkasuhdetta ei ole vielä syntynyt. Esim. Soininvaaralla on täysi vapaus päättää, haluaako hän ottaa lainaa sähköpostilla mainostaneelta yritykseltä.
Korkeiden korkojen perimisen rinnastaisin täysin korkeiden hintojen perimiseen. Jos tässä tapauksessa olisi kyse rikoksesta, olisi mielestäni yhtä rikollista se, että yritys ylipäätään pyytää tuotteistaan “liian” korkeaa hintaa.
Ratkaisuna pikavippien ongelmaan esitetään monesti korkokattoa. Varmasti pitää paikkansa, että pikavippaus on tuottoisaa toimintaa. Vaikka korko olisi toiminnan kustannuksiin nähden “oikea”, se ei muuttaisi perusasetelmaa mihinkään: pikavipit ovat korkoprosentilla mitattuna kallista lainaa. Tämä johtuu siitä, että kiinteiden kustannusten osuus lainasummasta on suuri, sekä siitä, että yrityksille koituu luottotappiota (pikavippien kanssa ollaan useammin ongelmissa kuin asuntolainojen).
Siitä olen kuitenkin samaa mieltä, että tähän liittyen ihmisiä pitäisi jollakin keinoin suojella heitä itseään vastaan.
Myöhäämpä heräsit. Kiitos pikavippifirmojen, koronkiskonta on tämän vuosisadan “in” juttu. Se on helppoa rahaa (kiskojalle). Pallo on jo ollut pyörimässä yli viisi vuotta, ei sitä enää voi pysäyttää.
Joku nuori tyyppi vuosituhannen alussa teki tutkimusta ja huomasi että Suomen kansa elää kädestä suuhun; säästöjä ei ole. Hieman järkeä kehiin ja pakostakin huomaa että tällä metodilla silloin tällöin on rahasta pulaa. Pankeista ei hetken tarpeeseen rahaa saa, joten tässä oli iso lovi pikavippifirmoille. Ensimmäinen yritys sai julkisuutta ja teki omistajastaan äkkirikkaan, joten nyt niitä firmoja onkin jo miljoona.
Lovi on täytetty. Tämmöinen uusi systeemi iskee taas uuteen koloon. Lain mukaan veronpalautus kelpaa vakuudeksi.
Tuo korkohan olisi laiton jos se tulkittaisiin sellaiseksi, en ole juristi, mutta Rikoslain 36. luvun §6 sanoo (jos Finlexiä ei olisi, se pitäisi keksiä):
“Kiskonnasta tuomitaan myös se, joka luotonannossa ottaa tai edustaa itselleen tai toiselle korkoa tai muuta taloudellista etua, joka on selvästi epäsuhteessa luotonantajan suoritukseen ottaen huomioon:
1) myönnetyn luoton määrä, luottoaika ja luottosopimuksen muut ehdot;
2) myönnettyyn luottoon liittyvä luottoriski;
3) kulut luotonantajan sellaisista toimista, jotka kuuluvat huolelliseen luotonmyöntömenettelyyn;
4) luoton rahoittamisesta aiheutuneet tavanomaiset kulut;
5) luottotoiminnan tavanomaiset yleiskulut.”
Joku tilastoihminen voisi arvioida, onko 50 %:n korko missään tilanteessa kohtuullinen.
Sinänsä joillekin ihmisille tuollainen laina voisi olla parempi kuin gangstereilta lainaaminen, jossa maksuhäiriöt hoidetaan hakkaamalla. Toisaalta koska on ollut uutisia, että kyseisenlaisia gangstereita olisi pesiytynyt pikalainatoimintaan, olisi toimintaa ainakin valvottava tiukasti.
Anarkokapitalisteja lukuunottamatta kaikki liberaalit hyväksynevät sellaisen toiminnan rajoittamisen, jossa rikotaan valtion väkivaltamonopolia. Pelkkä lainaaminen korkealla korolla ei tietenkään ole väkivaltamonopolin rikkomista.
Ottaen huomion, että tuo saatava (veronpalautus) joka tässä myydeen alihintaan on saatavana AAA-luokkaa, yli 50 prosentin korko on kohtuuton. Ihmettelen, miksi mikään normaali pankki ei tee tuota samaa normaalilla korolla.
Jep. Pitäisi.
Kumma ettei näitä pikavippiyrityksiäkään ole ilmeisesti edes tutkittu!
Periaatteessa ihmisellä tulisi olla valinnanvapaus omassa elämässään: saahan sitä vaikka antaa kokonaan pois kaikki rahansa ja omaisuutensakin. Tämän jälkeen tietenkään ei ole vähään aikaan suotavaa tulla varattomana kinuamaan yhteiskunnalta tukea… Tai ei pitäisi olla.
Koronkiskomisen kanssa on periaatteessa sama juttu: sen ei pitäisi kuulua yhteiskunnalle, millä ehdoilla ihmiset lainaavat rahaa, vaan se kuitenkin viime kädessä kuuluu, kun kerran olemme sopineet, että yhteiskunta huolehtii kansalaisistaan. Tällöin voisi olla hyvinkin perusteltua, että yhteiskunta ei anna kansalaisten tehdä heille itselleen liian epäedullisia sopimuksia, koska niiden seurauksen kaatuvat viime kädessä yhteiskunnan maksettaviksi.
Tai sitten sosiaalitukia voisi nostaa vain, jos ei ole velkaa normaalia kulutusluottoa huomattavasti suuremmalla korolla; hieman epämääräinen raja, tosin.
Tosiaan, nuoret velkaantuvat huolestuttavaa vauhtia ja pikavipit ovat suosiossa etenkin niiden keskuudessa, jotka eivät muuten lainaa saisi. Siis käytännössä katsoen varattomien keskuudessa. Ja näin köyhyyden kierre kasvaa…
Ehkä tuo koronkin voisi kriminalisoida, mutta ennen kaikkea pitäisi kriminalisoida kännykän tai netin kautta myönnettävät luotot. Mistä luotonantaja voi tietää, ettei luotonhakija ole kännissä tai kiristyksen takia hakenut luottoa?
Pöyristyttävimpiä on tapaukset, jossa vanhempien olisi pitänyt tehdä rikosilmoitus lapsestaan, välttääkseen maksamasta lapsen aikuisen kännykällä luvatta hakemaa pikavippiä. Milloin on kadonnut luotonantajan velvollisuus varmistua luotonhakijan maksukyvystä tai henkilöllisyydestä? Luullisin ongelman pienenevän jo sillä, että luotto olisi haettava aina konttorista, eikä pikavippiä olisi.
Paula.
Mitä jos säädettäisiin niin, että velkaa, joka on otettu alkoholin vaikutuksen alaisena, ei tarvitse maksaa takaisin. Tai jos sanotaan se niin, että jos A myöntää lainaa B:lle tämän ollessa päihtynyt, A on toiminut moitittavasti eikä ole oikeutettu saamaan rahojaan takaisin. Loppuisivat kännykällä otettavat luotot.
Rikoslaissa on kyllä edelleen säädös: “Joka käyttämällä hyväksi toisen taloudellista tai muuta ahdinkoa, riippuvaista asemaa, ymmärtämättömyyttä tai ajattelemattomuutta jonkin sopimuksen tai muun oikeustoimen yhteydessä hankkii tai edustaa itselleen tai toiselle taloudellista etua, joka on selvästi epäsuhteessa vastikkeeseen, on tuomittava kiskonnasta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Kiskonnasta tuomitaan myös se, joka luotonannossa ottaa tai edustaa itselleen tai toiselle korkoa tai muuta taloudellista etua, joka on selvästi epäsuhteessa luotonantajan suoritukseen ottaen huomioon .
Tätä ei vain sovelleta nykyisin, kaikki on sallittua.
Kun liikevoitto on yhteiskuntajärjestelmämme perusta, ei voi olla väärin, jos tekee rikoksen tavoitellakseen liikevoittoa (Joseph Helleriä mukaillen).
Tyhmä kysymys, jos saa sanoa. Tietysti pitäisi. Maailman finanssikriisi laukesi Yhdysvaltain asuntokuplan puhkeamisesta, jossa kuplassa oli paljon koronkiskonnan piirteitä. Pienituloisille ihmisille oli myymällä myyty kestämättömän kokoisia lainoja edullisen näköisillä ehdoilla, jotka sitten kiristyivät radikaalisti jokusen kuukauden kuluttua. Luottokorttien ehdoissa oli samoja ongelmia, joihin Obaman hallinto taisi puuttuakin alkutaipaleellaan.
Käsi kädessä koronkiskonnan kanssa kulkevat (yli)velkaantuneiden hädällä rahastavat perintäyhtiöt. Pikavippi on ainakin teoriassa vapaaehtoista, mutta maksuvaikeuksiin joutunut ei voi valita maksaako vaiko ei jopa tuhansiin prosentteihin kapuavia perintäkuluja.
On kohtuullista, että maksuhäiriöistä ja ‑viiveistä on sanktiot, mutta tilanne, jossa syöpäpotilaan hädällä rikastutaan ei ole humaania.
Olet Osmo tähän saakka systemaattisesti sivunnut kaikki aloitteet velkaantuneiden aseman kohtuullistamisesta. En tiedä liittykö tämä johonkin ideologiaasi, jota en hahmota vai eikö asia tunnu todelliselta ongelmalta? Siinä missä olet toiminut rakentavasti erinäisten kannustinloukkujen purkamisessa, niin olet kummallisen kuuromykkä sen suhteen, että merkittävä määrä ihmisiä on täysin vailla näkymää huomisesta. Ongelma on laaja, eikä varmasti suosittu — onhan jokaisen oma häpeä, jos ei pysty maksamaan laskujaan — mutta olisiko Osmolla munaa,jos olisi halua?
Pitänee joskus kirjoittaa velkaongelmasta. On sitä täällä sivuttu. Aikanaan yritimme ajaa oikeutta henkilökohtaiseen konkurssiin, mutta kokoomus torppasi sen.
Ei pitäisi.
Totta kai myytiin, koska suuresta osasta Yhdysvaltain asuntoluototuksesta vastanneita valtion ohjauksessa olleita asuntolainoitusyhtiöitä velvoitettiin lakiteitse rahoittamaan köyhien asuntolainoja ja samalla mm. demokraattien johto torjui vaatimukset näiden yhtiöiden valvonnan kiristämisestä (esim. Fannie Mae ja Freddie Mac eivät olleet minkäänlaisten vakaavaraisuusvaatimusten piirissä) toteamalla mm. “mikään ei saa vaarantaa tavallisten amerikkalaisten oikeutta omistusasumiseen”.
Suurusluokkia kuvanee se se, että yksistään Fannie ja Freddie vastasivat yli puolesta Yhdysvaltain asuntolainakannasta ja valtion vaatimukset lainoituksen rakenteelle kiristyivät niin, että finanssikriisin kynnyksellä niiden piti suunnata 56% lainoituksestaan talouksille, joiden tulot olivat alle alueellisen mediaanin ja 28% talouksille, joiden tulot olivat alle 60% alueellisesta mediaanista.
Tämän seurauksena näiden valtion kontroloimien lainoittajien taseessa oli finanssikriisin lauetessa 500 mrd. USD Alt‑A lainoja ja Fanniella yksistään 56 mrd. USD subprimelainoja.
Joo — ilkeiden vapaiden markkinoiden ja ahneiden kapitalistien vikahan tämäkin oli…
Olen joskus yrittänyt leikkiä ajatuksella jos lainasta perittävä korko kokonaan tehtäisiin laittomaksi. Se taitaisi lopettaa velaksi elämisen, myös julkiselta sektorilta. Ehkä länsimainen finanssijärjestelmä romahtaa toki muutenkin, ennen pitkää. — Ei siitä kovin montaa vuosikymmentä ole kun yksityistaloudessa kaihdettiin viimeiseen asti velan ottoa. Kulutusjuhlinnasta velaksi ovat varmaan “markkinavoimat” ja “kestävää kehitystä” oikeasti kannattavat vähän eri mieltä.
Minä en niinkään olisi huolissaan näistä pikavipeistä.
Torstaina Kreikan 10-vuotisten valtionlainojen korot nousivat kriminaaliseen 14,92 prosenttiin ja 2 vuoden lainat 22,41 prosenttiin.
Ja minäkin olen luotottamassa näitä korkoja, Kiitos Jyrki Käteinen!
Minun mielestäni euro pitäisi kriminalisoida.
Onko Suomi vai Britannia impivaaralainen. Lontoossa on unssit ja paunat, pintit ja punnat. Onko Britannia metsästä, tai Sveitsi, Norja… Itse länsisuomalaisena minulla ei ole mitään identiteettikriisiä Euroopan ja muun maailman kanssa. Hesan savolaisilla on koordinaatit Venäjän ja Euroopan välissä sekaisin.
Suomi on pimeestä metsästä, jos se suostuu maksamaan Kreikan, Irlannin ja pian Portugalinkin kriminaaleja jättikorkoja.
Mikko H: “Maailman finanssikriisi laukesi Yhdysvaltain asuntokuplan puhkeamisesta, jossa kuplassa oli paljon koronkiskonnan piirteitä.”
Päinvastoin Mikko! Ihmisille annettiin asuntoluottoja liian PIENELLÄ korolla! Vakuuksien arvojen romahdettua ja joidenkin velallisten ajauduttua maksukyvyttömyyteen velkojien tappiot räjähtivät käsiin. Kai se tämäkin sitten pitäisi jollain tapaa kriminalisoida… 🙂
Soininvaara: “Ottaen huomion, että tuo saatava (veronpalautus) joka tässä myydeen alihintaan on saatavana AAA-luokkaa, yli 50 prosentin korko on kohtuuton.”
Veronpalautus on AAA-luokan saatava velalliselle — ei velkojalle, sillä mikään ei takaa, että velallinen käyttää palautuksen velkojen maksuun.
Soininvaara: “Ihmettelen, miksi mikään normaali pankki ei tee tuota samaa normaalilla korolla.”
Saattaisi hyvin läheisesti liittyä siihen, että toiminta ei olisi liiketaloudellisesti kannattavaa…
Veronpalautuksen voi antaa pankille vakuudeksi. En tunne järjestelyä tarkemmin, mutta silloin palautus ilmeisesti vuoren varmasti ohjautuu pankille.
Soininvaara: “Ottaen huomion, että tuo saatava (veronpalautus) joka tässä myydeen alihintaan on saatavana AAA-luokkaa, yli 50 prosentin korko on kohtuuton.”
Edelliseen lisäten, saatava on edes velalliselle varmaa vasta, kun viime vuoden verotus on valmistunut. Tässä vaiheessa vuotta esitäytetyt veroilmoitukset ovat kansalaisten täydennettävinä. Sitä paitsi, kuinka veronpalautuksen olemassa olo on tarkoitus todistaa luotonantajalle…?
Eikö “ongelma” ole koko EU:n laajuinen? Esim. Virossa toimii pankkeja (esim. Bigpank) jotka maksavat kovaa talletuskorkoa määräaikaistilille ja rahat lainataan edelleen mm. Suomen ja Baltian pikavippeihin.
Voiko Suomi määrätä korkokattoja ulkomaisille europankeille?
Mielestäni luotonantajan vastuuta pitäisi lisätä siten, että
a)
Henkilökohtainen konkurssi sallitaan.
b)
Korot ja perintäkustannukset yhteensä eivät saa nousta suuremmaksi kuin lainan alkuperäinen pääoma.
Ei hätää, kyllä valtion lainojen korot kohta laskevat, jos pankkien valvonnan “kiristäminen” Basel III:n myötä menee kaikkine karvoineen läpi. Noissa säädöksissä aiotaan muuttaa mm. pankkien likviditeettirahastojen vaatimuksia siten, että valtiolainapapereiden osuus suurin piirtein tuplataan 60%:iin.
Viime viikon Talouseläimessä yksi Nordean johtaja totesi näistä “säätelysuunnitelmista”, ettei Pohjoismaiden valtiolainojen markkinoilta millään löydy tuollaisia summia, koska hyvin asiansa hoitaneet valtiot eivät niin paljon rahaa tarvitse. Käytännössä Basel III merkitisi siiten sitä, että rahat pitäisi talikoida Pigs-maiden syöttökaukaloon ahmittavaksi.
Eri reilua eikö.
Vähän vain kummastuttaa, että kun virkamiehet ja poliitikot ovat “kiristämässä säätelyä”, niin suurimpana sivuvaikutuksena on se, että valtiot saavat lisää rahaa halvemmalla korolla virkamiesten ja poliitikkojen hassattavaksi. Joku voisi sanoa, että hommassa on vähän astian makua, mutta ehkä tämä on vain sellaista vastuullista politiikan tekoa, jota tavallinen tyhmä kansalainen ei vain tajua.
Sivun mennen yhtä hassu juttu on se, että suomalaiset virkamiehet yrittävät pää märkänä irroittaa Kuntarahoituksen kaikesta rahoitusmarkkinoiden säätelystä ja vakavaraisuusvaatimusten kiristymisestä. Kuntarahoituksella kun on kuulema yhteiskunnallinen eritystehtävä… no, niin oli myös Fannie Maella ja Freddie Macillä ja kaikkihan me tiedämme kuinka fiksua ja tuloksellista niiden valvonnan laiminlyönti oli…
Tapio:
>Olen joskus yrittänyt leikkiä ajatuksella jos
>lainasta perittävä korko kokonaan tehtäisiin
>laittomaksi.
Tämä ei ole ihan uusi ajatus. Sharia-pankkitoimintahan perustuu tähän.
Tosin käytännössä siellä on tietenkin kehitetty rahoitusinstrumentteja, jotka efektiivisesti vastaavat korkojen perimistä: esimerkiksi, lainaa ottaessaan pitää sitoutua maksamaan up front korkoja vastaava osuus ja sen jälkeen sitten maksetaan varsinainen lainapääoma takaisin “ilman korkoa”. Lopputuloksessa ei ole velkojan eikä velallisen kannalta oleellista eroa, mutta sharia-lain korkokielto tulee nimellisesti noudatetuksi.
Jos korko kiellettäisiin länsimaissa, lopputulos olisi ihan sama: keksittäisiin rahoitusinstrumentteja, joilla saataisiin aikaan sama lopputulos. Toinen vaihtoehto — lainamarkkinoiden loppuminen — olisi nimittäin niin mahdoton.
Jos nyt oikein luin tuon sähköpostiini tulleen mainoksen, se olisi selvinnyt islamilaisesta korkokiellosta. Saatava vain myytiin alihintaan.
Jos mä lainaan tänään kaverilta 2,50 euroa bussilippuun ja maksan sen takaisin huomenna oluella (5,00 euroa), siitä tulee aika huima vuosikorko. Mutta silti se on vain 2,50 euroa.
Kuluttajansuojan tapainen järjestelmä pitäisi ulottaa myös lainoihin. Pankin vastuu virheistään on melkolailla olematon. Esim. asuntolainoissa asunnon vakuusarvo pitäisi olla pankin riski — ei kuluttajan.
Koron kiskonan kiellolle ehdoton kyllä, jos kyse on pesismailoista ja revolvereistä. Ihan tätä Soininvaara ei taida kuitenkaan tarkoittaa.
kse
En syyttänyt tilanteesta vapaita markkinoita, enkä sanonut, että julkinen valta olisi asiaan osaton. Kaikille lienee tässä vaiheessa selvää, että Yhdysvaltain finanssijätit toimivat sikäläisen valtion ja kongressin suosiollisella avustuksella ja useinkin kirjoittelevat itselleen sopivia lakeja. Fannie Mae ja Freddie Mac ovat nähtävästi olleet lainarahan pumppauskanavia siinä kuin kokonaan yksityisetkin pankit, sillä erotuksella että niillä pääsy veronmaksajan pussille on pari pykälää suorempi. Kongressi ei kai silti ole sentään edellyttänyt, että lainoja myytäessä niiden todellista hintaa ja ehtoja ei tehdä kunnolla selviksi lainanottajille ja varmistuta siitä, että nämä kykenevät ymmärtämään asian.
OlliJT
Siis annettiin pienellä kuukausierällä lainanmaksun ensimmäisinä kuukausina. Käsittääkseni ns. roskalainojen korot nousivat vähintäänkin normaalitasolle tai sen yli, ja pankit rahastivat viivästymis- yms. maksuilla. Oikeassa olet siinä, että korot eivät olleet kiskuriluokan 15 prosenttia tms. Osapuolten kannalta vaikutus on kumminkin sama, jos pankki onnistuu enemmän ja vähemmän epärehellisin keinoin syöttämään velalliselle kohtuuttoman suuren lainapääoman. Pankki kun voi käytännössä luoda pääoman tyhjästä. Tässä taidetaan sitten tulla ongelman ytimeen, eli koronkiskonnan lisäksi pitäisi kieltää (nykyisen laajuinen) vähimmäisvarantojärjestelmä ja vaatia, että pankeilla oikeasti on pääomaa.
Evert:
Et ole luotottamassa yli 20% korkoja. Ei Kreikan valtio maksa 2 vuoden lainastaan 22,41% korkoa (vaan asianomaisen lainan kuponkikorkoa, joka on ehkä 4–5%). Nuo hurjat markkinakorot tarkoittavat vain, että sijoittaja joka on aikanaan ostanut Kreikan valtion lainaa ja haluaa nyt myydä sen pois, joutuu myymään saatavan alennuksella jollekin toiselle sijoittajalle (jolle tuo alennus ja Kreikan maksama 4–5% kuponkikorko tekevät yhteensä efektiiviseksi korkotasoksi 22,41%)
Kansanedustajan voinet varmaankin aloittaa vaikkapa pysäköintivirhemaksun viivästysseuraamuksista, korko on 50% kahdessa viikossa, eli todellisena vuosikorkona päihittää pikavipit kevyesti.
Mitä taas tulee pankkilainaan, normaali järjestelypalkkio on 150 euroa, eli pikavippi tulee sittenkin muutaman satasen summissa halvemmaksi.
kse, subprime-laina on suomeksi heikot luottotiedot, siis suhteessa luottohistriaan, tuloihin ja omaisuuteen. Jotta voi sössiä luottohistoriansa niin pitää saada sen verran lainaa että sen voi jättää maksamatta, minkä takia tuo on kovin pienituloisille keskimäärin vaikeaa. Yhdysvalloissa ihan tuloluokkaan katsomatta myönnettiin holtittomia lainoja, ja sitä enemmän mitä paremmat tulot. Yleisesti ottaen, tuon takia lainaamalla rahaa köyhille on käytännössä mahdotonta aikaan saada finanssikuplaa ihan siksi että ne summat eivät nyt vaan ole niin suuria koska ne ovat suhteessa tuloihin.
Toi idea että Amerikan asuntokupla olisi jotenkin seurausta valtion, minusta aika kohtuullisesta ja pienimuotoisesta, pienituloisten tukemista on yksinkertaisesti keskiluokan itsepetosta. Ne suuret keskiluokkaiset massat suurimman osan niistä roskaluotoista otti.
Suomalainen versio samasta jonkun muun vika ‑ideasta on että keskiluokkainen ja keskimääräinen kansalainen samaan aikaan kitisee ettei julkisiin palveluihin ole rahaa ja että hänen veronsa on liian korkeat, ja näin jotenksin siksi että rikkaita ei veroteta tarpeeksi ja köyhät tukkii palvelut. Tosiasiassa suomalainen keskiluokka sekä maksaa suurimman osan veroista että käyttää suurimman osan palveluista ja tulonsiirroista.
KSE — siteerasin uutisia niin kuin ne Suomessa ovat. Tässä Bloobergilla alkuperäinen http://tinyurl.com/3cf3ww9
Pikavippifirmalla ei välttämättä ole omaa pääomaa lainkaan. Se ottaa velkaa ja elää korkoerolla.
Sanoihan pääministeri Vanhanenkin, että Kreikan lainat ovat Suomelle hyvä bisness, koska valtio saa lainaa edullisemmin mitä on Kreikan lainalle maksama korko.
Tässä Vanhasen mainitseman menestyksellisen vippi-bisneksen korkotulot vuoden 2011 budjetista:
8,18 miljoonaa euroa!
(mm. Islannin, Kreikan ja Latvian valtioille myönnetyt lainat, peruskuivatus- ja metsänparannuslainat sekä viennin jälleenrahoitus- ja Tekesin lainat)
Pikavippifimoista päästäisiin eroon, jos niiden luottoluokitus olisi niin alhainen, että korkoero kaventuisi eikä enää kattaisi kustannuksia.
“Mitä jos säädettäisiin niin, että velkaa, joka on otettu alkoholin vaikutuksen alaisena, ei tarvitse maksaa takaisin.”
Pikavippifirmojen suhteenhan peruutusoikeus on jo nykyäänkin (vaikka aika pieni vähemmistö kai sen tietää): http://oikeusjakohtuus.blogspot.com/2011/02/kuinka-ottaa-pikavippi-ilmaiseksi.html
tpyyluoma, kyllä niitä subprime-lainoja myönnettiin myös käytännössä täysin varattomille pätkätyöläisille tai jopa tukien varassa elijöille. Homma pyöri sen varassa, että kun ihmiset omistivat asunnon, he saivat luottokortin ja luottokorttivelalla sitten maksettiin alkuvaiheen matalat asuntolainalyhennykset. Siinä vaiheessa, kun ei enää saanut mistään uutta luottokorttia ja/tai isommat lainanlyhennykset alkoivat, asunnon arvo oli noussut siinä määrin, että sitä vastaan saattoi ottaa uuden suuremman asuntolainan ja hoitaa sillä luottokorttivelat ja vanha asuntolaina pois. Valitettavasti vain reaalimaailmassa asuntojen hinnat eivät voi jatkuvasti nousta kymmeniä prosentteja vuodessa…
Tietysti subprime-lainoja tyrkytettiin myös maksukykyisille asiakkaille, mutta pääpointtini oli siinä, että valtio omin toiminensa kiihdytti asuntokuplan kasvua ja suorastaan edellytti holtitonta lainanantoa — vaikka monet tahot äänekkäästi varoittivat asuntokuplan ja holittoman lainanannon riskeistä.
Samanlainen pelihän vallitsi Irlannissa — valtio tuki voimmakkaasti rakennusalaa koko nousukauden ajan ja vielä 2007 useat kehityshankkeet saivat valtion tukea. Poliitikot ilmeisesti tiedostivat asuntokuplaan liittyvät uhat, mutta kaikki toivoivat, että kyllä se tällä kertaa ja meidän maassa varmasti laskee hillitysti ja hallitusti. Niinpä.
Olisi ihan kiva tietää, että millä “korolla” esim. Nordea myöntäisi satasen lainan.
Mutta yleisesti halutaan uskoa, että vähäisen lainan kulut ovatkin korkoa. Tuon takia halutaan pienvieppilainojen tarjoajat pois markkinoilta.
Mutta tulisi tehdä ero korolle ja lainankulu/-hoitomaksuille, eikä laskea lainan kuluja lainan koroksi.
Ja eikö ole parempi, että satasen lainan hoitamatta jättäminen osoittaa lainan ottajan luottokelvottomaksi näin pienellä lainanmäärällä, kuin tuhansien lainanoton määrällä.
Vai olisiko pienlainojen hoitamattomuudessa kysymys siitä, että pienlainojen hoitamattomuus tulee yhteiskunnalle yhtä kalliiksi kuin suurempienkin lainojen kustannukset.
Osmo:
“Joskus oli niin, että yli 20 prosentin korko vei automaattisesti käräjille.”
Tämä on voinut johtua siitä, että tällaista sopimusehtoa on verrattu vastaavaan luotonantoon, joissa korkoehdot ovat olleet huomattavasti alemmat. Oliko tänä aikana pikavippejä?
Vaikka tuo rikoslain kiskontapykälä on uudistettu (vuodelta 2009) ja siitä on poistettu ilmaisu “vastaavasta luotonannosta”, en usko, että vertailua vastaavaan luotonantoon voidaan jatkossakaan lopettaa.
Uudistetun kiskontapykälän laajahkot perustelut löytyvät mm. täältä:
http://www.edilex.fi/virallistieto/he/20090064?search=1
Hivenen kummastuttaa, kun osa keskustelijoista on sitä mieltä, että luotonanto pitää kieltää ihmisille, jotka eivät saa muualta lainaa ja tarvitsevat rahaa. Jos ihmiset kerran tarvitsevat rahaa esim. hengissä pysymiseen, eikö ole hyvinvointi-illuusion yhteiskunnassa kummallista, että he joutuvat lainaamaan rahaa elääkseen pikavippiyrityksiltä? Tällaisen lainatoiminnan kieltämisessä on kyse köyhyyden kieltämisestä. Vähän samoja piirteitä, kuin keskustelussa kerjäämisen kieltämisessä.
kse, joo valtio tuki, mutta ei tuo nyt mitään köyhäinavusta ollut. Ihan samalla tavalla kuin Suomen valtio muuten tukee lähes tuloista riippumatta valtion asuntolainatakauksilla.
Olennainan syy asuntokuplaan ei ollut valtio, vaan se että riskien hajautus petti aivan totaalisesti. Musta se kuvaavin anekdootti oli että mallissa ei ollut sellaista vaihtoehtoa että asuntojen hinnat laskee voimaakkasti koko maassa, koska ei niihin voi käydä.
En kannata minkään koronkiskonnan kriminalisointia tai muutakaan sellaista (minkä pitäisi olla selvä kaikille tässä vaiheessa), mutta pikavippipalveluiden, kuin myös pankkien toiminnassa on kyllä erinäisiä epärehelisyyksiä, joihin ei jostain syystä puututa.
Korko on korvaus, joka maksetaan siitä, että saadaan raha käyttöön tietyksi aikaa. Se, että osa korosta nimetään “kuluiksi” on pelkkää sumutusta ja höpöhöpöä. Tottakai se pikavipin “nostokulu” on korkoa. Ei K‑kauppiaskaan lisää kassalla mitään “kassakulujua” loppusummaan. Yleisemminkin, kaikenlaiset laskutuslisät jne, joita firmoilla on, ovat yritys tehdä hintavertailu ja siten kilpailuttaminen vaikeammaksi. En kannata niiden sääntelemistä mitenkään erityisemmin, mutta ns. huijausta ne silti ovat.
Jos katsoo yritysten toimintaa hinnoittelussa ja hintojen ilmoittamisessa, niin kyllä se niin menee, että jos ei laki pakota ilmoittamaan kaikkea, niin sitä ei myöskään ilmoiteta. Ostakaapa etelänmatka, vakuutus, mikä tahansa remontti, jne jne, niin aina tulee varsinaisen hinnan päälle kaikenlaisia “kuluja”, ja vielä tarkkaan eriteltyinä. Usein nämä ilmoitetaan asiakkaalle vasta siinä vaiheessa, kun nimeä ollaan juuri laittamassa paperiin; teknisesti täysin laillista, mutta psykologisesti ajatellen täysin petoksen tunnusmerkit täyttävää toimintaa.
Rankasta sanamuodosta huolimatta en silti kieltäisi näitä, mutta ihmisten olisi silti hyvä olla tietoinen ilmiöstä ja pitää siitä vähän enemmän meteliä.
KSE:
“Samanlainen pelihän vallitsi Irlannissa – valtio tuki voimmakkaasti rakennusalaa koko nousukauden ajan ja vielä 2007 useat kehityshankkeet saivat valtion tukea. ”
Mutta yksityiä liikeyrityksiä ne pankit kuitenkin olivat, jotka siellä nurin menivät. Muutenkin, sinänsä kiistämättä, etteivätkö valtiot tekisi haitallisia asioita asuntomarkkinoilla (kuten täkäläiset verovähennykset ja asumistuet), valtioiden syyttäminen lähes kaikesta on kohtuuttoman yksipuolista. Aivan niin kuin Lehman Brtohers, AIG ja järkyttävän pitä liuta pankkeja Atlantin kummallakin puolella, jotka menivät nurin tai olisivat menneet ilman suoraa valtioiden tukea, olisivat tehneet sen minkä tekivät valtioiden pakottamina eivätkä omien johtajiensa tulojen maksimoiseksi.
Ei se koko amerikkalainenkaan subprime-roska tullut näiltä puolivaltiollisilta laitoksilta (ja Eurooopassa ja amerikkalaisilla liikekiinteistöjen kuplamarkkinoilla niiden markkinaosuus oli nolla)
http://krugman.blogs.nytimes.com/2010/06/03/things-everyone-in-chicago-knows/
Kse sanoi, että finanssikriisin kynnyksellä kahden organisaation piti tehdä tyhmiä päätöksiä. Miten ne ovat finanssikriisin kynneksellä ehtineet aiheuttamaan koko kriisin.
Kuplan syy on viimekädessä aina se, että jokin mekanismi estää arbitraasitasapainon. Se voi olla keskuspankin liian alhainen korko, sääntely, tai vaikka vaan informaation puute.
Subprime- tapauksessa myötävaikuttivat kaikki kolme.
Minusta korkeakorkoisia lainoja, joiden markkinoinnissa ei ole käytetty mitään petollisia keinoja, ei ole tarpeen kieltää. Jos jotain, niin voisi tehdä niin, että kaikkiin lainoihin on myyntivaiheessa paikko laskea todellinen vuosikorko, joka sisältää kaikki kulut yms.
Minusta perusongelma on siinä, että ei ole mitään varmaa keinoa erottaa sitä, että ihminen tekee itsensä kannalta huonon päätöksen, siitä, että hänelle nyt esim. rahan saaminen on todellakin hänen itsensä kannalta paras asia. Esimerkkinä vaikkapa tuolla ylempänä mainittu matkalippu, jonka arvo voi ihmiselle olla hyvinkin moninkertainen sen todelliseen hintaan ja siksi hän on valmis maksamaan rahan saamisesta nyt hyvinkin korkean hinnan.
Toisaalta taas nimellisesti kohtuulliselta kuulostava korko, vaikkapa 10%, voi hyvinkin olla täysin kestämätön ihmisen taloudelle, jos se koskee vaikkapa hänen satojen tuhansien eurojen asuntolainaa.
Kumpi siis on koronkiskontaa: Lainata 100 euroa 50%:n vuosikorolla kuukaudeksi vai 200 000 euroa 10%:n korolla 20:ksi vuodeksi (yhdistettynä vaikkapa “rankaisumaksuihin”, jos lainan maksaa etuajassa pois)?
Risto:
Vähintään yhtä yksipuolista on syyttää finassikriisistä vapaita markkinoita ja pankkeja sekä väitää, että valtiot harjoittivat uusliberalistista laissez-faire ‑politiikkaa. Tämähän se pääasiallinen viesti julkisuudessa nimittäin on ollut ja sillä pyritään myös perustelemaan valtion roolin kasvattamista ja finanssimarkkinoiden säätelyn kirjistämistä.
Tilanne oli kuitenkin ennen finanssikriisiä lähes täysin päinvastainen — valtiot ja keskuspankit harjoittivat hyvin aktiivista kasvua tukevaa politiikkaa vaikka mm. asuntokuplan olemassaolo oli jo ilmiselvää. Tällaista politiikaa oli mm. alijäämäiset budjetit nousukauden aikana, rakennusalan / omistusasumisen tukeminen, korkojen pitäminen alhaisena ja valvonnan laiminlyönti. Käytännössä siis valtiot ja osa keskuspankeista pumppasi jatkuvasti lisää rahaa jo muutenkin kuumentuneille markkinoille.
Lisäksi on väärin väittää, että säätelyä olisi yksinomaan purettu, koska samalla on kuitenkin saatettu voimaan mm. tiukentunut IFRS ‑kirjanpitosäädöstö ja Basel II ‑vaatimukset. Itseasiassa on aika selvää, että IFRS ja Basel II yhdessä johtivat ainakin osaan finanssikriisin yhteydessä tapahtuneisiin paniikkimyynteihin ja niistä syntyneisiin tappioihin (aika pian nämä vaatimukset pantiinkin monissa maissa “jäähylle” — mm. Suomessa vakuutuslaitosten osalta).
Mielestäni tämä olisi hyvä ymmärtää, että voisimme paremmin arvioida kuinka järkevää ja perusteltua poliitikkojen ajama säätelyn lisäys oikeastaan on. Tilannehan ei ole yksikäsitteisesti sellainen, että sivusta toimettomana pankkien rellestystä katsonut fiksu ja kaukonäköinen valtio astuisi vasta nyt peliin korjaamaan liberalistien aiheuttamat tuhot — vaan ennemmin niin, että oman osansa täydellisesti sössinyt osapuoli yrittää vierittää kaiken syyn muiden niskaan ja omia itselleen kaiken vallan.
Eli kun tapahtumia katsotaan kokonaisuutena eikä vain poliitikkojen öhötyksen valossa ja kysytään, että haluasitko sinä antaa juuri heille lisää valtaa taloudessa, niin minä ainakin vastaisin, että en kovin mielelläni.
Krugmaniin en muuten ihan hirveästi menisi luottamaan subprime ‑kriisin analyysissä, koska hän on joko aivan suoraan valehdellut tai ollut täysin pihalla asiasta julkisesti. Hän on väittänyt, ettei Fannie Maella ja Freddie Macilla voi olla mitään osuutta subprime ‑lainoihin, koska ko. rahastojen säännöt kieltävät muiden kuin AAA ‑lainapapereiden hankinnan. Samaan aikaan kuintekin kuka tahansa saattoi tarkistaa vaikkapa näiden laitosten sijoittaviestintämateriaalista niiden reippaat positiot Alt A ja subprime ‑lainoissa (ja voi tehdä saman edelleenkin).
Minulle onkin syntynyt mielikuvat, että finanssikriisin yhteydessä Krugman ajaa enemmän oma vasemmistolaista / keskusjohtoista poliittista agendaansa kuin varsinaisesti pyrkii neutraaliin tieteentekoon.
Pikalainatoiminta ajanee ihmisiä ahdinkoon ja velkakierteeseen. Pikalainojen mainonta vaikuttaa härskiltä vähemmän lahjakkaiden ihmisten hyväksikäytöltä.
Olisiko ratkaisu se, että lainananto korkoja ja maksuja tai muita suoritteita vastaan luvanvaraistettaisiin. Luvan ehtona olisi muun muassa kohtuullinen korkotaso.
Onhan näitä ollut olemassa jo pitkän aikaa. Eikö tähän ongelmaan olisi kannattanut puuttua jo 2005 eikä vasta nyt? Olitte hallituksessakin, mikä silloin “maksoi”?
Minua on hämmästyttänyt se, että kuinka poliitikot ovat puuttuneet niin hitaasti ja ponnettomasti pikavippeihin. Minusta ne olisi pitänyt tavalla tai toisella kieltää heti alkuunsa.
Pikavipit ovat lähinnä kognitiivisen alaluokan, kuten mielenterveysongelmaisten ja laskutaidottomien, hyväksikäyttöä. Niistä saatava hyöty on korkeintaan marginaalinen, mutta ne ajavat helposti ihmisen pahaan velkaantumiskierteeseen, jossa uusilla pikavipeillä yritetään maksaa pois vanhoja. Kohta on niskassa niin suuri velkataakka, ettei sitä ole toivoakaan maksaa pois ja koska palkka menee ulosottoon, ei kannata käydä enää töissäkään, vaan enemmän tai vähemmän loppuiäkseen heittäytyä toimeentulotuen varalla elämään. Jos tällainen syrjäytyminen tapahtuu vielä nuorella iällä, jollooin sosiaalitukien varassa elämistä kestää helposti kymmeniä vuosia ja yhteiskunnalta jää saamatta verotulot, niin kustannukset yhteiskunnalle nousevat reiluun miljoonaan euroon per syrjäytynyt.
Jokaista meitä matkapuhelimen omistaa riistetään meiltä kysymättä. Katsokaapas puhelinlaskujanne. Siellä on erikoishinta
1) Valtakunnallisille yritysnumeroille,
2) Palvelunumerot — asiointipalvelut,
3) Palvelunumerot — yleishyödylliset palvelut.
Ei siis riitä, että puhelinoperaattori veloittaa puheluista ja puhelinoperaattorin kanssa on tehty sopimus ja puhelun hinnat on tiedossa.
Palvelunumeroiden kukaan ei ole tehnyt sopimusta ja miten voi edes tietää, että soittaminen johonkin numeroon on maksullista. Pitäisi velvoittaa ainakin ilmoittamaan puhelun hinta.
Lisää kohtuuhintaisia luottoja:
Ellos yksityislainan todellinen vuosikorko on 31,37 %. Myöntäjä Finaref Oy. 1.200 euron lainalle 3 vuoden maksuajalla kk maksu olisi 49,40 e.
Mainoskirje tipahti tänään postiluukusta.
Panttilainan lakisääteinen korko oli ennen lainmuutosta 8 % 4 / kk eli 24 % vuodessa. Se sisälsi kaikki järjestelykulut. Lain mukaan panttilainaamon piti myös maksaa pääoman yli 8 %:n vuosituon ylittävä osuus kaupungin köyhäinhoitokassaan. Jos oikein muistan.
Tässä olisi mielestäni Osmolle hyvä paikka tehdä jotain suomalaisten hyväksi. Pikalainatoiminta on nykyisellään arvostelukyvyttömien ihmisten hyväksikäyttöä.
Miksi rajoittua vain pikavippeihin? Eikö ihmisiä olisi samoin perustein suojeltava puoskaroinnilta, luontaistuotteilta, uskonnoilta (tai ainakin lahkoilta), horoskoopeilta, magneettirannekkeilta, ennustajilta, lotolta, peliautomaateilta jne.?
Voitaisiin perustaa vaikka Inhimillisen Hyvinvoinnin Edistämisen ja Hyväksikäytön Estämisen Keskusvirasto, jonka alaisuudessa maakunnalliset IHEHE-keskukset valvoisivat kaikkea epäilyttävää toimintaa ja ohjaisivat kunnallisia IHEHE-laitoksia ihmisten suojelussa kaikelta tarpeettomalta. Koko toimintaa ohjaisi parlamenttaarinen IHEHE-komitea, johon valittaisiin politiikassa ansioituneita maatilan emäntiä, ay-taustaisia valtiotieteen ylioppilaita yms. määrittämään mitä onnelliseen ihmiseloon kuuluu ja mitä ei.
Sopisi varmaan vihreiden nykyjohdollekin, jos mukaan otettaisiin jokaiselle kansalaiselle velvoittavia CO2-päästöjä lisääviä CO2-päästöjen vähennystoimia.
Soininvaaralle tiedoksi: Veronpalautus ei ole AAA-saatava. Ulosottomies voi aina ottaa omansa ennen veronpalautuksen maksua. Samoin voi tehdä verottaja itse, mikäli saajalla on jäänyt esim kiinteistövero maksamatta. Täytyy muistaa miksi näissä palveluissa pitää olla keskimääräistä kovempi korko, kun riskikin on normaali pankkiluottoon verrattuna kova. Pankki haluaa useimmiten vakuuden lainoihinsa. No sitten on kyllä pankkien omat kulutusluotot. Katsoin vertailun vuoksi pankkien hinnat 1000€ ja näistä menee järjestelypalkkiota 70–140€ + sitten normaali korko,joka on pienempi,kun pikavipeissä euribor + 4–8%. Kokonaiskulut voi aina naamioida palkkioiksi, niin saadaan korko pienemmäksi..kokonaiskulut tässäkin samaa luokkaa, kun esim. tässä Veronpalautus-ennakossa. Laitetaanko pankitkin pannaan samalla?
Pikavippikeskustelua käydään muuten muuallakin kuin Suomessa. Tässä palautus maan pinnalle Britanniasta:
http://www.fcablog.org.uk/2011/10/in-defence-of-high-aprs/?utm_source=feedburner&utm_medium=feed&utm_campaign=Feed%3A+fcablog+%28FCAblog%29