Pitäisikö koronkiskonta kriminalisoida uudestaan?

Ilmei­ses­ti koron­kis­kon­ta ei enää ole rikos. Säh­kö­pos­tii­ni put­kah­ti mai­nos, jos­sa luvat­tiin mak­saa minul­le tule­va veron­pa­lau­tus jo nyt vaa­ti­ma­ton­ta 25 pro­sen­tin palk­kio­ta vas­taan. Täs­tä tulee vuo­si­ko­rok­si yli 50 pro­sent­tia. Jos­kus oli niin, että yli 20 pro­sen­tin kor­ko vei auto­maat­ti­ses­ti käräjille.

56 vastausta artikkeliin “Pitäisikö koronkiskonta kriminalisoida uudestaan?”

  1. Olen­nai­sin ero on sii­nä, käyt­tää­kö ihmi­nen omis­ta­maan­sa rahaa type­räs­ti, vai sel­lais­ta rahaa type­räs­ti jota ei omista.

    Itse läh­ti­sin ensi­si­jai­ses­ti pur­ka­maan kai­ken­lai­sia yli­vel­kaan­tu­mis­mah­dol­li­suuk­sia. On äly­tön­tä ottaa pika­vip­pi, ostaa sil­lä pari kal­jaa ja olla raha­ton kun vip­piä pitäi­si ruve­ta mak­sa­maan takai­sin, ja korot vaan juoksee.

  2. Libe­raa­li ajat­te­lu tai­taa todel­la­kin olla Suo­mes­sa syvem­mäs­sä alen­nus­ti­las­sa kuin osa­sin pelätäkään. 

    Kiel­toa­han on yhden mai­nok­sen perus­teel­la syy­tä vaka­vas­ti har­ki­ta, vaik­ka min­kään­lai­sia hait­to­ja ei edes ole näkö­pii­ris­sä. Onhan se nyt piru, että ihmi­set ihan itse saa­vat päät­tää asiois­taan! Ja kysees­sä on LKP:n enti­nen aktii­vi­po­lii­tik­ko — o tem­po­ra o mores 🙁

    Kari

  3. Käy­pä kor­ko, kun ottaa huo­mioon miten Suo­men kes­tä­vyys­va­je kas­vaa, eikä eläk­kei­tä­kään ole ennak­koon sääs­tet­ty yhtään, vaik­ka kaik­ki halu­aa ihan hir­veän aikai­sin eläkkeelle.

  4. Eikö koron­kis­kon­nan kiel­tä­mi­sel­lä ole tar­koi­tus suo­ja­ta velal­lis­ta vel­ko­jaa vas­taan, sil­lä vel­ka­suh­tees­sa­han vel­ko­jal­la on mones­ti parem­pi neu­vot­te­lua­se­ma. Mie­les­tä­ni ei voi olla kyse koron­kis­kon­nas­ta, kun vel­ka­suh­det­ta ei ole vie­lä syn­ty­nyt. Esim. Soi­nin­vaa­ral­la on täy­si vapaus päät­tää, halu­aa­ko hän ottaa lai­naa säh­kö­pos­til­la mai­nos­ta­neel­ta yritykseltä.

    Kor­kei­den kor­ko­jen peri­mi­sen rin­nas­tai­sin täy­sin kor­kei­den hin­to­jen peri­mi­seen. Jos täs­sä tapauk­ses­sa oli­si kyse rikok­ses­ta, oli­si mie­les­tä­ni yhtä rikol­lis­ta se, että yri­tys yli­pää­tään pyy­tää tuot­teis­taan “lii­an” kor­ke­aa hintaa.

    Rat­kai­su­na pika­vip­pien ongel­maan esi­te­tään mones­ti kor­ko­kat­toa. Var­mas­ti pitää paik­kan­sa, että pika­vip­paus on tuot­toi­saa toi­min­taa. Vaik­ka kor­ko oli­si toi­min­nan kus­tan­nuk­siin näh­den “oikea”, se ei muut­tai­si perus­a­se­tel­maa mihin­kään: pika­vi­pit ovat kor­ko­pro­sen­til­la mitat­tu­na kal­lis­ta lai­naa. Tämä joh­tuu sii­tä, että kiin­tei­den kus­tan­nus­ten osuus lai­na­sum­mas­ta on suu­ri, sekä sii­tä, että yri­tyk­sil­le koi­tuu luot­to­tap­pio­ta (pika­vip­pien kans­sa ollaan useam­min ongel­mis­sa kuin asuntolainojen).

    Sii­tä olen kui­ten­kin samaa miel­tä, että tähän liit­tyen ihmi­siä pitäi­si jol­la­kin kei­noin suo­jel­la hei­tä itse­ään vastaan.

  5. Myö­hääm­pä herä­sit. Kii­tos pika­vip­pi­fir­mo­jen, koron­kis­kon­ta on tämän vuo­si­sa­dan “in” jut­tu. Se on help­poa rahaa (kis­ko­jal­le). Pal­lo on jo ollut pyö­ri­mäs­sä yli vii­si vuot­ta, ei sitä enää voi pysäyttää.

    Joku nuo­ri tyyp­pi vuo­si­tu­han­nen alus­sa teki tut­ki­mus­ta ja huo­ma­si että Suo­men kan­sa elää kädes­tä suu­hun; sääs­tö­jä ei ole. Hie­man jär­keä kehiin ja pakos­ta­kin huo­maa että täl­lä meto­dil­la sil­loin täl­löin on rahas­ta pulaa. Pan­keis­ta ei het­ken tar­pee­seen rahaa saa, joten täs­sä oli iso lovi pika­vip­pi­fir­moil­le. Ensim­mäi­nen yri­tys sai jul­ki­suut­ta ja teki omis­ta­jas­taan äkki­rik­kaan, joten nyt nii­tä fir­mo­ja onkin jo miljoona.

    Lovi on täy­tet­ty. Täm­möi­nen uusi sys­tee­mi iskee taas uuteen koloon. Lain mukaan veron­pa­lau­tus kel­paa vakuudeksi.

  6. Tuo kor­ko­han oli­si lai­ton jos se tul­kit­tai­siin sel­lai­sek­si, en ole juris­ti, mut­ta Rikos­lain 36. luvun §6 sanoo (jos Fin­lexiä ei oli­si, se pitäi­si keksiä): 

    Kis­kon­nas­ta tuo­mi­taan myös se, joka luo­ton­an­nos­sa ottaa tai edus­taa itsel­leen tai toi­sel­le kor­koa tai muu­ta talou­del­lis­ta etua, joka on sel­väs­ti epä­suh­tees­sa luo­to­nan­ta­jan suo­ri­tuk­seen ottaen huomioon:

    1) myön­ne­tyn luo­ton mää­rä, luot­toai­ka ja luot­to­so­pi­muk­sen muut ehdot;

    2) myön­net­tyyn luot­toon liit­ty­vä luottoriski;

    3) kulut luo­to­nan­ta­jan sel­lai­sis­ta toi­mis­ta, jot­ka kuu­lu­vat huo­lel­li­seen luotonmyöntömenettelyyn;

    4) luo­ton rahoit­ta­mi­ses­ta aiheu­tu­neet tavan­omai­set kulut;

    5) luot­to­toi­min­nan tavan­omai­set yleiskulut.”

    Joku tilas­toih­mi­nen voi­si arvioi­da, onko 50 %:n kor­ko mis­sään tilan­tees­sa kohtuullinen. 

    Sinän­sä joil­le­kin ihmi­sil­le tuol­lai­nen lai­na voi­si olla parem­pi kuin gangs­te­reil­ta lai­naa­mi­nen, jos­sa mak­su­häi­riöt hoi­de­taan hak­kaa­mal­la. Toi­saal­ta kos­ka on ollut uuti­sia, että kysei­sen­lai­sia gangs­te­rei­ta oli­si pesiy­ty­nyt pika­lai­na­toi­min­taan, oli­si toi­min­taa aina­kin val­vot­ta­va tiukasti.

    Anar­ko­ka­pi­ta­lis­te­ja lukuu­not­ta­mat­ta kaik­ki libe­raa­lit hyväk­sy­ne­vät sel­lai­sen toi­min­nan rajoit­ta­mi­sen, jos­sa riko­taan val­tion väki­val­ta­mo­no­po­lia. Pelk­kä lai­naa­mi­nen kor­keal­la korol­la ei tie­ten­kään ole väki­val­ta­mo­no­po­lin rikkomista.

    1. Ottaen huo­mion, että tuo saa­ta­va (veron­pa­lau­tus) joka täs­sä myy­deen ali­hin­taan on saa­ta­va­na AAA-luok­kaa, yli 50 pro­sen­tin kor­ko on koh­tuu­ton. Ihmet­te­len, mik­si mikään nor­maa­li pank­ki ei tee tuo­ta samaa nor­maa­lil­la korolla.

  7. Jep. Pitäi­si.
    Kum­ma ettei näi­tä pika­vip­piy­ri­tyk­siä­kään ole ilmei­ses­ti edes tutkittu!

  8. Peri­aat­tees­sa ihmi­sel­lä tuli­si olla valin­nan­va­paus omas­sa elä­mäs­sään: saa­han sitä vaik­ka antaa koko­naan pois kaik­ki rahan­sa ja omai­suu­ten­sa­kin. Tämän jäl­keen tie­ten­kään ei ole vähään aikaan suo­ta­vaa tul­la varat­to­ma­na kinua­maan yhteis­kun­nal­ta tukea… Tai ei pitäi­si olla.

    Koron­kis­ko­mi­sen kans­sa on peri­aat­tees­sa sama jut­tu: sen ei pitäi­si kuu­lua yhteis­kun­nal­le, mil­lä ehdoil­la ihmi­set lai­naa­vat rahaa, vaan se kui­ten­kin vii­me kädes­sä kuu­luu, kun ker­ran olem­me sopi­neet, että yhteis­kun­ta huo­leh­tii kan­sa­lai­sis­taan. Täl­löin voi­si olla hyvin­kin perus­tel­tua, että yhteis­kun­ta ei anna kan­sa­lais­ten teh­dä heil­le itsel­leen lii­an epäe­dul­li­sia sopi­muk­sia, kos­ka nii­den seu­rauk­sen kaa­tu­vat vii­me kädes­sä yhteis­kun­nan maksettaviksi.

    Tai sit­ten sosi­aa­li­tu­kia voi­si nos­taa vain, jos ei ole vel­kaa nor­maa­lia kulu­tus­luot­toa huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­mal­la korol­la; hie­man epä­mää­räi­nen raja, tosin.

  9. Tosi­aan, nuo­ret vel­kaan­tu­vat huo­les­tut­ta­vaa vauh­tia ja pika­vi­pit ovat suo­sios­sa eten­kin nii­den kes­kuu­des­sa, jot­ka eivät muu­ten lai­naa sai­si. Siis käy­tän­nös­sä kat­soen varat­to­mien kes­kuu­des­sa. Ja näin köy­hyy­den kier­re kasvaa…

    Ehkä tuo koron­kin voi­si kri­mi­na­li­soi­da, mut­ta ennen kaik­kea pitäi­si kri­mi­na­li­soi­da kän­ny­kän tai netin kaut­ta myön­net­tä­vät luo­tot. Mis­tä luo­to­nan­ta­ja voi tie­tää, ettei luo­ton­ha­ki­ja ole kän­nis­sä tai kiris­tyk­sen takia hake­nut luottoa?
    Pöy­ris­tyt­tä­vim­piä on tapauk­set, jos­sa van­hem­pien oli­si pitä­nyt teh­dä riko­sil­moi­tus lap­ses­taan, vält­tääk­seen mak­sa­mas­ta lap­sen aikui­sen kän­ny­käl­lä luvat­ta hake­maa pika­vip­piä. Mil­loin on kadon­nut luo­to­nan­ta­jan vel­vol­li­suus var­mis­tua luo­ton­ha­ki­jan mak­su­ky­vys­tä tai hen­ki­löl­li­syy­des­tä? Luul­li­sin ongel­man pie­ne­ne­vän jo sil­lä, että luot­to oli­si haet­ta­va aina kont­to­ris­ta, eikä pika­vip­piä olisi.

    1. Pau­la.
      Mitä jos sää­det­täi­siin niin, että vel­kaa, joka on otet­tu alko­ho­lin vai­ku­tuk­sen alai­se­na, ei tar­vit­se mak­saa takai­sin. Tai jos sano­taan se niin, että jos A myön­tää lai­naa B:lle tämän olles­sa päih­ty­nyt, A on toi­mi­nut moi­tit­ta­vas­ti eikä ole oikeu­tet­tu saa­maan raho­jaan takai­sin. Lop­pui­si­vat kän­ny­käl­lä otet­ta­vat luotot.

  10. Rikos­lais­sa on kyl­lä edel­leen sää­dös: “Joka käyt­tä­mäl­lä hyväk­si toi­sen talou­del­lis­ta tai muu­ta ahdin­koa, riip­pu­vais­ta ase­maa, ymmär­tä­mät­tö­myyt­tä tai ajat­te­le­mat­to­muut­ta jon­kin sopi­muk­sen tai muun oikeus­toi­men yhtey­des­sä hank­kii tai edus­taa itsel­leen tai toi­sel­le talou­del­lis­ta etua, joka on sel­väs­ti epä­suh­tees­sa vas­tik­kee­seen, on tuo­mit­ta­va kis­kon­nas­ta sak­koon tai van­keu­teen enin­tään kah­dek­si vuodeksi.

    Kis­kon­nas­ta tuo­mi­taan myös se, joka luo­ton­an­nos­sa ottaa tai edus­taa itsel­leen tai toi­sel­le kor­koa tai muu­ta talou­del­lis­ta etua, joka on sel­väs­ti epä­suh­tees­sa luo­to­nan­ta­jan suo­ri­tuk­seen ottaen huomioon .

    Tätä ei vain sovel­le­ta nykyi­sin, kaik­ki on sallittua.
    Kun lii­ke­voit­to on yhteis­kun­ta­jär­jes­tel­mäm­me perus­ta, ei voi olla vää­rin, jos tekee rikok­sen tavoi­tel­lak­seen lii­ke­voit­toa (Joseph Hel­le­riä mukaillen).

  11. Tyh­mä kysy­mys, jos saa sanoa. Tie­tys­ti pitäi­si. Maa­il­man finans­si­krii­si lau­ke­si Yhdys­val­tain asun­to­kuplan puh­kea­mi­ses­ta, jos­sa kuplas­sa oli pal­jon koron­kis­kon­nan piir­tei­tä. Pie­ni­tu­loi­sil­le ihmi­sil­le oli myy­mäl­lä myy­ty kes­tä­mät­tö­män kokoi­sia lai­no­ja edul­li­sen näköi­sil­lä ehdoil­la, jot­ka sit­ten kiris­tyi­vät radi­kaa­lis­ti jokusen kuu­kau­den kulut­tua. Luot­to­kort­tien ehdois­sa oli samo­ja ongel­mia, joi­hin Oba­man hal­lin­to tai­si puut­tua­kin alkutaipaleellaan.

  12. Käsi kädes­sä koron­kis­kon­nan kans­sa kul­ke­vat (yli)velkaantuneiden hädäl­lä rahas­ta­vat perin­täyh­tiöt. Pika­vip­pi on aina­kin teo­rias­sa vapaa­eh­tois­ta, mut­ta mak­su­vai­keuk­siin jou­tu­nut ei voi vali­ta mak­saa­ko vai­ko ei jopa tuhan­siin pro­sent­tei­hin kapua­via perintäkuluja. 

    On koh­tuul­lis­ta, että mak­su­häi­riöis­tä ja ‑vii­veis­tä on sank­tiot, mut­ta tilan­ne, jos­sa syö­pä­po­ti­laan hädäl­lä rikas­tu­taan ei ole humaania.

    Olet Osmo tähän saak­ka sys­te­maat­ti­ses­ti sivun­nut kaik­ki aloit­teet vel­kaan­tu­nei­den ase­man koh­tuul­lis­ta­mi­ses­ta. En tie­dä liit­ty­kö tämä johon­kin ideo­lo­gi­aa­si, jota en hah­mo­ta vai eikö asia tun­nu todel­li­sel­ta ongel­mal­ta? Sii­nä mis­sä olet toi­mi­nut raken­ta­vas­ti eri­näis­ten kan­nus­tin­louk­ku­jen pur­ka­mi­ses­sa, niin olet kum­mal­li­sen kuu­ro­myk­kä sen suh­teen, että mer­kit­tä­vä mää­rä ihmi­siä on täy­sin vail­la näky­mää huo­mi­ses­ta. Ongel­ma on laa­ja, eikä var­mas­ti suo­sit­tu — onhan jokai­sen oma häpeä, jos ei pys­ty mak­sa­maan las­ku­jaan — mut­ta oli­si­ko Osmol­la munaa,jos oli­si halua?

    1. Pitä­nee jos­kus kir­joit­taa vel­kaon­gel­mas­ta. On sitä tääl­lä sivut­tu. Aika­naan yri­tim­me ajaa oikeut­ta hen­ki­lö­koh­tai­seen kon­kurs­siin, mut­ta kokoo­mus torp­pa­si sen.

  13. Maa­il­man finans­si­krii­si lau­ke­si Yhdys­val­tain asun­to­kuplan puh­kea­mi­ses­ta, jos­sa kuplas­sa oli pal­jon koron­kis­kon­nan piir­tei­tä. Pie­ni­tu­loi­sil­le ihmi­sil­le oli myy­mäl­lä myy­ty kes­tä­mät­tö­män kokoi­sia lai­no­ja edul­li­sen näköi­sil­lä ehdoil­la, jot­ka sit­ten kiris­tyi­vät radi­kaa­lis­ti jokusen kuu­kau­den kuluttua. 

    Tot­ta kai myy­tiin, kos­ka suu­res­ta osas­ta Yhdys­val­tain asun­to­luo­to­tuk­ses­ta vas­tan­nei­ta val­tion ohjauk­ses­sa ollei­ta asun­to­lai­noi­tus­yh­tiöi­tä vel­voi­tet­tiin laki­teit­se rahoit­ta­maan köy­hien asun­to­lai­no­ja ja samal­la mm. demo­kraat­tien joh­to tor­jui vaa­ti­muk­set näi­den yhtiöi­den val­von­nan kiris­tä­mi­ses­tä (esim. Fan­nie Mae ja Fred­die Mac eivät olleet min­kään­lais­ten vakaa­va­rai­suus­vaa­ti­mus­ten pii­ris­sä) totea­mal­la mm. “mikään ei saa vaa­ran­taa taval­lis­ten ame­rik­ka­lais­ten oikeut­ta omistusasumiseen”.

    Suu­rus­luok­kia kuva­nee se se, että yksis­tään Fan­nie ja Fred­die vas­ta­si­vat yli puo­les­ta Yhdys­val­tain asun­to­lai­na­kan­nas­ta ja val­tion vaa­ti­muk­set lai­noi­tuk­sen raken­teel­le kiris­tyi­vät niin, että finans­si­krii­sin kyn­nyk­sel­lä nii­den piti suun­na­ta 56% lai­noi­tuk­ses­taan talouk­sil­le, joi­den tulot oli­vat alle alu­eel­li­sen medi­aa­nin ja 28% talouk­sil­le, joi­den tulot oli­vat alle 60% alu­eel­li­ses­ta mediaanista.

    Tämän seu­rauk­se­na näi­den val­tion kont­ro­loi­mien lai­noit­ta­jien tasees­sa oli finans­si­krii­sin lau­e­tes­sa 500 mrd. USD Alt‑A lai­no­ja ja Fan­niel­la yksis­tään 56 mrd. USD subprimelainoja.

    Joo — ilkei­den vapai­den mark­ki­noi­den ja ahnei­den kapi­ta­lis­tien vika­han tämä­kin oli…

  14. Olen jos­kus yrit­tä­nyt leik­kiä aja­tuk­sel­la jos lai­nas­ta perit­tä­vä kor­ko koko­naan teh­täi­siin lait­to­mak­si. Se tai­tai­si lopet­taa velak­si elä­mi­sen, myös jul­ki­sel­ta sek­to­ril­ta. Ehkä län­si­mai­nen finans­si­jär­jes­tel­mä romah­taa toki muu­ten­kin, ennen pit­kää. — Ei sii­tä kovin mon­taa vuo­si­kym­men­tä ole kun yksi­tyis­ta­lou­des­sa kaih­det­tiin vii­mei­seen asti velan ottoa. Kulu­tus­juh­lin­nas­ta velak­si ovat var­maan “mark­ki­na­voi­mat” ja “kes­tä­vää kehi­tys­tä” oikeas­ti kan­nat­ta­vat vähän eri mieltä.

  15. Minä en niin­kään oli­si huo­lis­saan näis­tä pikavipeistä.

    Tors­tai­na Krei­kan 10-vuo­tis­ten val­tion­lai­no­jen korot nousi­vat kri­mi­naa­li­seen 14,92 pro­sent­tiin ja 2 vuo­den lai­nat 22,41 prosenttiin. 

    Ja minä­kin olen luo­tot­ta­mas­sa näi­tä kor­ko­ja, Kii­tos Jyr­ki Käteinen!

    Minun mie­les­tä­ni euro pitäi­si kriminalisoida. 

    Onko Suo­mi vai Bri­tan­nia impi­vaa­ra­lai­nen. Lon­toos­sa on uns­sit ja pau­nat, pin­tit ja pun­nat. Onko Bri­tan­nia met­säs­tä, tai Sveit­si, Nor­ja… Itse län­si­suo­ma­lai­se­na minul­la ei ole mitään iden­ti­teet­ti­krii­siä Euroo­pan ja muun maa­il­man kans­sa. Hesan savo­lai­sil­la on koor­di­naa­tit Venä­jän ja Euroo­pan välis­sä sekaisin.

    Suo­mi on pimees­tä met­säs­tä, jos se suos­tuu mak­sa­maan Krei­kan, Irlan­nin ja pian Por­tu­ga­lin­kin kri­mi­naa­le­ja jättikorkoja.

  16. Mik­ko H: “Maa­il­man finans­si­krii­si lau­ke­si Yhdys­val­tain asun­to­kuplan puh­kea­mi­ses­ta, jos­sa kuplas­sa oli pal­jon koron­kis­kon­nan piirteitä.”

    Päin­vas­toin Mik­ko! Ihmi­sil­le annet­tiin asun­to­luot­to­ja lii­an PIENELLÄ korol­la! Vakuuk­sien arvo­jen romah­det­tua ja joi­den­kin velal­lis­ten ajau­dut­tua mak­su­ky­vyt­tö­myy­teen vel­ko­jien tap­piot räjäh­ti­vät käsiin. Kai se tämä­kin sit­ten pitäi­si jol­lain tapaa kriminalisoida… 🙂

    Soi­nin­vaa­ra: “Ottaen huo­mion, että tuo saa­ta­va (veron­pa­lau­tus) joka täs­sä myy­deen ali­hin­taan on saa­ta­va­na AAA-luok­kaa, yli 50 pro­sen­tin kor­ko on kohtuuton.”

    Veron­pa­lau­tus on AAA-luo­kan saa­ta­va velal­li­sel­le — ei vel­ko­jal­le, sil­lä mikään ei takaa, että velal­li­nen käyt­tää palau­tuk­sen vel­ko­jen maksuun.

    Soi­nin­vaa­ra: “Ihmet­te­len, mik­si mikään nor­maa­li pank­ki ei tee tuo­ta samaa nor­maa­lil­la korolla.”

    Saat­tai­si hyvin lähei­ses­ti liit­tyä sii­hen, että toi­min­ta ei oli­si lii­ke­ta­lou­del­li­ses­ti kannattavaa…

    1. Veron­pa­lau­tuk­sen voi antaa pan­kil­le vakuu­dek­si. En tun­ne jär­jes­te­lyä tar­kem­min, mut­ta sil­loin palau­tus ilmei­ses­ti vuo­ren var­mas­ti ohjau­tuu pankille.

  17. Soi­nin­vaa­ra: “Ottaen huo­mion, että tuo saa­ta­va (veron­pa­lau­tus) joka täs­sä myy­deen ali­hin­taan on saa­ta­va­na AAA-luok­kaa, yli 50 pro­sen­tin kor­ko on kohtuuton.”

    Edel­li­seen lisä­ten, saa­ta­va on edes velal­li­sel­le var­maa vas­ta, kun vii­me vuo­den vero­tus on val­mis­tu­nut. Täs­sä vai­hees­sa vuot­ta esi­täy­te­tyt veroil­moi­tuk­set ovat kan­sa­lais­ten täy­den­net­tä­vi­nä. Sitä pait­si, kuin­ka veron­pa­lau­tuk­sen ole­mas­sa olo on tar­koi­tus todis­taa luotonantajalle…?

  18. Eikö “ongel­ma” ole koko EU:n laa­jui­nen? Esim. Viros­sa toi­mii pank­ke­ja (esim. Big­pank) jot­ka mak­sa­vat kovaa tal­le­tus­kor­koa mää­rä­ai­kais­ti­lil­le ja rahat lai­na­taan edel­leen mm. Suo­men ja Bal­tian pikavippeihin.

    Voi­ko Suo­mi mää­rä­tä kor­ko­kat­to­ja ulko­mai­sil­le europankeille?

  19. Mie­les­tä­ni luo­to­nan­ta­jan vas­tuu­ta pitäi­si lisä­tä siten, että 

    a)
    Hen­ki­lö­koh­tai­nen kon­kurs­si sallitaan.

    b)
    Korot ja perin­tä­kus­tan­nuk­set yhteen­sä eivät saa nous­ta suu­rem­mak­si kuin lai­nan alku­pe­räi­nen pääoma.

  20. Minä en niin­kään oli­si huo­lis­saan näis­tä pikavipeistä.

    Tors­tai­na Krei­kan 10-vuo­tis­ten val­tion­lai­no­jen korot nousi­vat kri­mi­naa­li­seen 14,92 pro­sent­tiin ja 2 vuo­den lai­nat 22,41 prosenttiin. 

    Ei hätää, kyl­lä val­tion lai­no­jen korot koh­ta las­ke­vat, jos pank­kien val­von­nan “kiris­tä­mi­nen” Basel III:n myö­tä menee kaik­ki­ne kar­voi­neen läpi. Nois­sa sää­dök­sis­sä aio­taan muut­taa mm. pank­kien likvi­di­teet­ti­ra­has­to­jen vaa­ti­muk­sia siten, että val­tio­lai­na­pa­pe­rei­den osuus suu­rin piir­tein tupla­taan 60%:iin.

    Vii­me vii­kon Talous­e­läi­mes­sä yksi Nor­dean joh­ta­ja tote­si näis­tä “sää­te­ly­suun­ni­tel­mis­ta”, ettei Poh­jois­mai­den val­tio­lai­no­jen mark­ki­noil­ta mil­lään löy­dy tuol­lai­sia sum­mia, kos­ka hyvin asian­sa hoi­ta­neet val­tiot eivät niin pal­jon rahaa tar­vit­se. Käy­tän­nös­sä Basel III mer­ki­ti­si sii­ten sitä, että rahat pitäi­si tali­koi­da Pigs-mai­den syöt­tö­kau­ka­loon ahmittavaksi.

    Eri rei­lua eikö.

    Vähän vain kum­mas­tut­taa, että kun vir­ka­mie­het ja polii­ti­kot ovat “kiris­tä­mäs­sä sää­te­lyä”, niin suu­rim­pa­na sivu­vai­ku­tuk­se­na on se, että val­tiot saa­vat lisää rahaa hal­vem­mal­la korol­la vir­ka­mies­ten ja polii­tik­ko­jen has­sat­ta­vak­si. Joku voi­si sanoa, että hom­mas­sa on vähän astian makua, mut­ta ehkä tämä on vain sel­lais­ta vas­tuul­lis­ta poli­tii­kan tekoa, jota taval­li­nen tyh­mä kan­sa­lai­nen ei vain tajua.

    Sivun men­nen yhtä has­su jut­tu on se, että suo­ma­lai­set vir­ka­mie­het yrit­tä­vät pää mär­kä­nä irroit­taa Kun­ta­ra­hoi­tuk­sen kai­kes­ta rahoi­tus­mark­ki­noi­den sää­te­lys­tä ja vaka­va­rai­suus­vaa­ti­mus­ten kiris­ty­mi­ses­tä. Kun­ta­ra­hoi­tuk­sel­la kun on kuu­le­ma yhteis­kun­nal­li­nen eri­tys­teh­tä­vä… no, niin oli myös Fan­nie Mael­la ja Fred­die Macil­lä ja kaik­ki­han me tie­däm­me kuin­ka fik­sua ja tulok­sel­lis­ta nii­den val­von­nan lai­min­lyön­ti oli…

  21. Tapio:
    >Olen jos­kus yrit­tä­nyt leik­kiä aja­tuk­sel­la jos
    >lai­nas­ta perit­tä­vä kor­ko koko­naan tehtäisiin
    >lait­to­mak­si.

    Tämä ei ole ihan uusi aja­tus. Sha­ria-pank­ki­toi­min­ta­han perus­tuu tähän.

    Tosin käy­tän­nös­sä siel­lä on tie­ten­kin kehi­tet­ty rahoi­tusin­stru­ment­te­ja, jot­ka efek­tii­vi­ses­ti vas­taa­vat kor­ko­jen peri­mis­tä: esi­mer­kik­si, lai­naa ottaes­saan pitää sitou­tua mak­sa­maan up front kor­ko­ja vas­taa­va osuus ja sen jäl­keen sit­ten mak­se­taan var­si­nai­nen lai­na­pää­oma takai­sin “ilman kor­koa”. Lop­pu­tu­lok­ses­sa ei ole vel­ko­jan eikä velal­li­sen kan­nal­ta oleel­lis­ta eroa, mut­ta sha­ria-lain kor­ko­kiel­to tulee nimel­li­ses­ti noudatetuksi.

    Jos kor­ko kiel­let­täi­siin län­si­mais­sa, lop­pu­tu­los oli­si ihan sama: kek­sit­täi­siin rahoi­tusin­stru­ment­te­ja, joil­la saa­tai­siin aikaan sama lop­pu­tu­los. Toi­nen vaih­toeh­to — lai­na­mark­ki­noi­den lop­pu­mi­nen — oli­si nimit­täin niin mahdoton.

    1. Jos nyt oikein luin tuon säh­kö­pos­tii­ni tul­leen mai­nok­sen, se oli­si sel­vin­nyt isla­mi­lai­ses­ta kor­ko­kiel­los­ta. Saa­ta­va vain myy­tiin alihintaan.

  22. Jos mä lai­naan tänään kave­ril­ta 2,50 euroa bus­si­lip­puun ja mak­san sen takai­sin huo­men­na oluel­la (5,00 euroa), sii­tä tulee aika hui­ma vuo­si­kor­ko. Mut­ta sil­ti se on vain 2,50 euroa.

  23. Kulut­ta­jan­suo­jan tapai­nen jär­jes­tel­mä pitäi­si ulot­taa myös lai­noi­hin. Pan­kin vas­tuu vir­heis­tään on mel­ko­lail­la ole­ma­ton. Esim. asun­to­lai­nois­sa asun­non vakuusar­vo pitäi­si olla pan­kin ris­ki — ei kuluttajan.

    Koron kis­ko­nan kiel­lol­le ehdo­ton kyl­lä, jos kyse on pesis­mai­lois­ta ja revol­ve­reis­tä. Ihan tätä Soi­nin­vaa­ra ei tai­da kui­ten­kaan tarkoittaa.

  24. kse

    Joo – ilkei­den vapai­den mark­ki­noi­den ja ahnei­den kapi­ta­lis­tien vika­han tämä­kin oli… 

    En syyt­tä­nyt tilan­tees­ta vapai­ta mark­ki­noi­ta, enkä sano­nut, että jul­ki­nen val­ta oli­si asi­aan osa­ton. Kai­kil­le lie­nee täs­sä vai­hees­sa sel­vää, että Yhdys­val­tain finans­si­jä­tit toi­mi­vat sikä­läi­sen val­tion ja kongres­sin suo­siol­li­sel­la avus­tuk­sel­la ja usein­kin kir­joit­te­le­vat itsel­leen sopi­via lake­ja. Fan­nie Mae ja Fred­die Mac ovat näh­tä­väs­ti olleet lai­na­ra­han pump­paus­ka­na­via sii­nä kuin koko­naan yksi­tyi­set­kin pan­kit, sil­lä ero­tuk­sel­la että niil­lä pää­sy veron­mak­sa­jan pus­sil­le on pari pykä­lää suo­rem­pi. Kongres­si ei kai sil­ti ole sen­tään edel­lyt­tä­nyt, että lai­no­ja myy­täes­sä nii­den todel­lis­ta hin­taa ja ehto­ja ei teh­dä kun­nol­la sel­vik­si lai­na­not­ta­jil­le ja var­mis­tu­ta sii­tä, että nämä kyke­ne­vät ymmär­tä­mään asian.

    OlliJT

    Päin­vas­toin Mik­ko! Ihmi­sil­le annet­tiin asun­to­luot­to­ja lii­an PIENELLÄ korol­la! Vakuuk­sien arvo­jen romah­det­tua ja joi­den­kin velal­lis­ten ajau­dut­tua mak­su­ky­vyt­tö­myy­teen vel­ko­jien tap­piot räjäh­ti­vät käsiin. Kai se tämä­kin sit­ten pitäi­si jol­lain tapaa kriminalisoida… 

    Siis annet­tiin pie­nel­lä kuu­kausie­räl­lä lai­nan­mak­sun ensim­mäi­si­nä kuu­kausi­na. Käsit­tääk­se­ni ns. ros­ka­lai­no­jen korot nousi­vat vähin­tään­kin nor­maa­li­ta­sol­le tai sen yli, ja pan­kit rahas­ti­vat vii­väs­ty­mis- yms. mak­suil­la. Oikeas­sa olet sii­nä, että korot eivät olleet kis­ku­ri­luo­kan 15 pro­sent­tia tms. Osa­puol­ten kan­nal­ta vai­ku­tus on kum­min­kin sama, jos pank­ki onnis­tuu enem­män ja vähem­män epä­re­hel­li­sin kei­noin syöt­tä­mään velal­li­sel­le koh­tuut­to­man suu­ren lai­na­pää­oman. Pank­ki kun voi käy­tän­nös­sä luo­da pää­oman tyh­jäs­tä. Täs­sä tai­de­taan sit­ten tul­la ongel­man yti­meen, eli koron­kis­kon­nan lisäk­si pitäi­si kiel­tää (nykyi­sen laa­jui­nen) vähim­mäis­va­ran­to­jär­jes­tel­mä ja vaa­tia, että pan­keil­la oikeas­ti on pääomaa.

  25. Evert:

    Tors­tai­na Krei­kan 10-vuo­tis­ten val­tion­lai­no­jen korot nousi­vat kri­mi­naa­li­seen 14,92 pro­sent­tiin ja 2 vuo­den lai­nat 22,41 prosenttiin.

    Ja minä­kin olen luo­tot­ta­mas­sa näi­tä kor­ko­ja, Kii­tos Jyr­ki Käteinen!

    Et ole luo­tot­ta­mas­sa yli 20% kor­ko­ja. Ei Krei­kan val­tio mak­sa 2 vuo­den lai­nas­taan 22,41% kor­koa (vaan asian­omai­sen lai­nan kupon­ki­kor­koa, joka on ehkä 4–5%). Nuo hur­jat mark­ki­na­ko­rot tar­koit­ta­vat vain, että sijoit­ta­ja joka on aika­naan osta­nut Krei­kan val­tion lai­naa ja halu­aa nyt myy­dä sen pois, jou­tuu myy­mään saa­ta­van alen­nuk­sel­la jol­le­kin toi­sel­le sijoit­ta­jal­le (jol­le tuo alen­nus ja Krei­kan mak­sa­ma 4–5% kupon­ki­kor­ko teke­vät yhteen­sä efek­tii­vi­sek­si kor­ko­ta­sok­si 22,41%)

  26. Kan­san­edus­ta­jan voi­net var­maan­kin aloit­taa vaik­ka­pa pysä­köin­ti­vir­he­mak­sun vii­väs­tys­seu­raa­muk­sis­ta, kor­ko on 50% kah­des­sa vii­kos­sa, eli todel­li­se­na vuo­si­kor­ko­na päi­hit­tää pika­vi­pit kevyesti.

    Mitä taas tulee pank­ki­lai­naan, nor­maa­li jär­jes­te­ly­palk­kio on 150 euroa, eli pika­vip­pi tulee sit­ten­kin muu­ta­man sata­sen sum­mis­sa halvemmaksi.

  27. kse, subpri­me-lai­na on suo­mek­si hei­kot luot­to­tie­dot, siis suh­tees­sa luot­to­hi­stri­aan, tuloi­hin ja omai­suu­teen. Jot­ta voi sös­siä luot­to­his­to­rian­sa niin pitää saa­da sen ver­ran lai­naa että sen voi jät­tää mak­sa­mat­ta, min­kä takia tuo on kovin pie­ni­tu­loi­sil­le kes­ki­mää­rin vai­ke­aa. Yhdys­val­lois­sa ihan tulo­luok­kaan kat­so­mat­ta myön­net­tiin hol­tit­to­mia lai­no­ja, ja sitä enem­män mitä parem­mat tulot. Ylei­ses­ti ottaen, tuon takia lai­naa­mal­la rahaa köy­hil­le on käy­tän­nös­sä mah­do­ton­ta aikaan saa­da finans­si­kuplaa ihan sik­si että ne sum­mat eivät nyt vaan ole niin suu­ria kos­ka ne ovat suh­tees­sa tuloihin.

    Toi idea että Ame­ri­kan asun­to­kupla oli­si joten­kin seu­raus­ta val­tion, minus­ta aika koh­tuul­li­ses­ta ja pie­ni­muo­toi­ses­ta, pie­ni­tu­lois­ten tuke­mis­ta on yksin­ker­tai­ses­ti kes­ki­luo­kan itse­pe­tos­ta. Ne suu­ret kes­ki­luok­kai­set mas­sat suu­rim­man osan niis­tä ros­ka­luo­tois­ta otti. 

    Suo­ma­lai­nen ver­sio samas­ta jon­kun muun vika ‑ideas­ta on että kes­ki­luok­kai­nen ja kes­ki­mää­räi­nen kan­sa­lai­nen samaan aikaan kiti­see ettei jul­ki­siin pal­ve­lui­hin ole rahaa ja että hänen veron­sa on lii­an kor­keat, ja näin jotenk­sin sik­si että rik­kai­ta ei vero­te­ta tar­peek­si ja köy­hät tuk­kii pal­ve­lut. Tosia­sias­sa suo­ma­lai­nen kes­ki­luok­ka sekä mak­saa suu­rim­man osan verois­ta että käyt­tää suu­rim­man osan pal­ve­luis­ta ja tulonsiirroista.

  28. KSE — sitee­ra­sin uuti­sia niin kuin ne Suo­mes­sa ovat. Täs­sä Bloo­ber­gil­la alku­pe­räi­nen http://tinyurl.com/3cf3ww9

    Pika­vip­pi­fir­mal­la ei vält­tä­mät­tä ole omaa pää­omaa lain­kaan. Se ottaa vel­kaa ja elää korkoerolla.

    Sanoi­han pää­mi­nis­te­ri Van­ha­nen­kin, että Krei­kan lai­nat ovat Suo­mel­le hyvä bis­ness, kos­ka val­tio saa lai­naa edul­li­sem­min mitä on Krei­kan lai­nal­le mak­sa­ma korko.

    Täs­sä Van­ha­sen mai­nit­se­man menes­tyk­sel­li­sen vip­pi-bis­nek­sen kor­ko­tu­lot vuo­den 2011 budjetista:

    8,18 mil­joo­naa euroa!

    (mm. Islan­nin, Krei­kan ja Lat­vian val­tioil­le myön­ne­tyt lai­nat, perus­kui­va­tus- ja met­sän­pa­ran­nus­lai­nat sekä vien­nin jäl­leen­ra­hoi­tus- ja Teke­sin lainat)

    Pika­vip­pi­fi­mois­ta pääs­täi­siin eroon, jos nii­den luot­to­luo­ki­tus oli­si niin alhai­nen, että kor­koe­ro kaven­tui­si eikä enää kat­tai­si kustannuksia.

  29. tpyy­luo­ma, kyl­lä nii­tä subpri­me-lai­no­ja myön­net­tiin myös käy­tän­nös­sä täy­sin varat­to­mil­le pät­kä­työ­läi­sil­le tai jopa tukien varas­sa eli­jöil­le. Hom­ma pyö­ri sen varas­sa, että kun ihmi­set omis­ti­vat asun­non, he sai­vat luot­to­kor­tin ja luot­to­kort­ti­ve­lal­la sit­ten mak­set­tiin alku­vai­heen mata­lat asun­to­lai­na­ly­hen­nyk­set. Sii­nä vai­hees­sa, kun ei enää saa­nut mis­tään uut­ta luot­to­kort­tia ja/tai isom­mat lai­nan­ly­hen­nyk­set alkoi­vat, asun­non arvo oli nous­sut sii­nä mää­rin, että sitä vas­taan saat­toi ottaa uuden suu­rem­man asun­to­lai­nan ja hoi­taa sil­lä luot­to­kort­ti­ve­lat ja van­ha asun­to­lai­na pois. Vali­tet­ta­vas­ti vain reaa­li­maa­il­mas­sa asun­to­jen hin­nat eivät voi jat­ku­vas­ti nous­ta kym­me­niä pro­sent­te­ja vuodessa…

    Tie­tys­ti subpri­me-lai­no­ja tyr­ky­tet­tiin myös mak­su­ky­kyi­sil­le asiak­kail­le, mut­ta pää­point­ti­ni oli sii­nä, että val­tio omin toi­mi­nen­sa kiih­dyt­ti asun­to­kuplan kas­vua ja suo­ras­taan edel­lyt­ti hol­ti­ton­ta lai­nan­an­toa — vaik­ka monet tahot äänek­kääs­ti varoit­ti­vat asun­to­kuplan ja holit­to­man lai­nan­an­non riskeistä.

    Saman­lai­nen peli­hän val­lit­si Irlan­nis­sa — val­tio tuki voim­mak­kaas­ti raken­nusa­laa koko nousu­kau­den ajan ja vie­lä 2007 useat kehi­tys­hank­keet sai­vat val­tion tukea. Polii­ti­kot ilmei­ses­ti tie­dos­ti­vat asun­to­kuplaan liit­ty­vät uhat, mut­ta kaik­ki toi­voi­vat, että kyl­lä se täl­lä ker­taa ja mei­dän maas­sa var­mas­ti las­kee hil­li­tys­ti ja hal­li­tus­ti. Niinpä.

  30. Oli­si ihan kiva tie­tää, että mil­lä “korol­la” esim. Nor­dea myön­täi­si sata­sen lainan.

    Mut­ta ylei­ses­ti halu­taan uskoa, että vähäi­sen lai­nan kulut ovat­kin kor­koa. Tuon takia halu­taan pien­viep­pi­lai­no­jen tar­joa­jat pois markkinoilta.

    Mut­ta tuli­si teh­dä ero korol­le ja lai­nan­ku­lu/-hoi­to­mak­suil­le, eikä las­kea lai­nan kulu­ja lai­nan koroksi.

    Ja eikö ole parem­pi, että sata­sen lai­nan hoi­ta­mat­ta jät­tä­mi­nen osoit­taa lai­nan otta­jan luot­to­kel­vot­to­mak­si näin pie­nel­lä lai­nan­mää­räl­lä, kuin tuhan­sien lai­nan­o­ton määrällä.

    Vai oli­si­ko pien­lai­no­jen hoi­ta­mat­to­muu­des­sa kysy­mys sii­tä, että pien­lai­no­jen hoi­ta­mat­to­muus tulee yhteis­kun­nal­le yhtä kal­liik­si kuin suu­rem­pien­kin lai­no­jen kustannukset.

  31. Osmo:

    Jos­kus oli niin, että yli 20 pro­sen­tin kor­ko vei auto­maat­ti­ses­ti käräjille.”

    Tämä on voi­nut joh­tua sii­tä, että täl­lais­ta sopi­museh­toa on ver­rat­tu vas­taa­vaan luo­ton­an­toon, jois­sa kor­koeh­dot ovat olleet huo­mat­ta­vas­ti alem­mat. Oli­ko tänä aika­na pikavippejä? 

    Vaik­ka tuo rikos­lain kis­kon­ta­py­kä­lä on uudis­tet­tu (vuo­del­ta 2009) ja sii­tä on pois­tet­tu ilmai­su “vas­taa­vas­ta luo­ton­an­nos­ta”, en usko, että ver­tai­lua vas­taa­vaan luo­ton­an­toon voi­daan jat­kos­sa­kaan lopettaa. 

    Uudis­te­tun kis­kon­ta­py­kä­län laa­jah­kot perus­te­lut löy­ty­vät mm. täältä: 

    http://www.edilex.fi/virallistieto/he/20090064?search=1

    Hive­nen kum­mas­tut­taa, kun osa kes­kus­te­li­jois­ta on sitä miel­tä, että luo­ton­an­to pitää kiel­tää ihmi­sil­le, jot­ka eivät saa muu­al­ta lai­naa ja tar­vit­se­vat rahaa. Jos ihmi­set ker­ran tar­vit­se­vat rahaa esim. hen­gis­sä pysy­mi­seen, eikö ole hyvin­voin­ti-illuusion yhteis­kun­nas­sa kum­mal­lis­ta, että he jou­tu­vat lai­naa­maan rahaa elääk­seen pika­vip­piy­ri­tyk­sil­tä? Täl­lai­sen lai­na­toi­min­nan kiel­tä­mi­ses­sä on kyse köy­hyy­den kiel­tä­mi­ses­tä. Vähän samo­ja piir­tei­tä, kuin kes­kus­te­lus­sa ker­jää­mi­sen kieltämisessä.

  32. kse, joo val­tio tuki, mut­ta ei tuo nyt mitään köy­häi­na­vus­ta ollut. Ihan samal­la taval­la kuin Suo­men val­tio muu­ten tukee lähes tulois­ta riip­pu­mat­ta val­tion asuntolainatakauksilla.

    Olen­nai­nan syy asun­to­kuplaan ei ollut val­tio, vaan se että ris­kien hajau­tus pet­ti aivan totaa­li­ses­ti. Mus­ta se kuvaa­vin anek­doot­ti oli että mal­lis­sa ei ollut sel­lais­ta vaih­toeh­toa että asun­to­jen hin­nat las­kee voi­maak­kas­ti koko maas­sa, kos­ka ei nii­hin voi käydä.

  33. En kan­na­ta min­kään koron­kis­kon­nan kri­mi­na­li­soin­tia tai muu­ta­kaan sel­lais­ta (min­kä pitäi­si olla sel­vä kai­kil­le täs­sä vai­hees­sa), mut­ta pika­vip­pi­pal­ve­lui­den, kuin myös pank­kien toi­min­nas­sa on kyl­lä eri­näi­siä epä­re­he­li­syyk­siä, joi­hin ei jos­tain syys­tä puututa.

    Kor­ko on kor­vaus, joka mak­se­taan sii­tä, että saa­daan raha käyt­töön tie­tyk­si aikaa. Se, että osa koros­ta nime­tään “kuluik­si” on pelk­kää sumu­tus­ta ja höpö­hö­pöä. Tot­ta­kai se pika­vi­pin “nos­to­ku­lu” on kor­koa. Ei K‑kauppiaskaan lisää kas­sal­la mitään “kas­sa­ku­lu­jua” lop­pusum­maan. Ylei­sem­min­kin, kai­ken­lai­set las­ku­tus­li­sät jne, joi­ta fir­moil­la on, ovat yri­tys teh­dä hin­ta­ver­tai­lu ja siten kil­pai­lut­ta­mi­nen vai­keam­mak­si. En kan­na­ta nii­den sään­te­le­mis­tä miten­kään eri­tyi­sem­min, mut­ta ns. hui­jaus­ta ne sil­ti ovat. 

    Jos kat­soo yri­tys­ten toi­min­taa hin­noit­te­lus­sa ja hin­to­jen ilmoit­ta­mi­ses­sa, niin kyl­lä se niin menee, että jos ei laki pako­ta ilmoit­ta­maan kaik­kea, niin sitä ei myös­kään ilmoi­te­ta. Osta­kaa­pa ete­län­mat­ka, vakuu­tus, mikä tahan­sa remont­ti, jne jne, niin aina tulee var­si­nai­sen hin­nan pääl­le kai­ken­lai­sia “kulu­ja”, ja vie­lä tark­kaan eri­tel­tyi­nä. Usein nämä ilmoi­te­taan asiak­kaal­le vas­ta sii­nä vai­hees­sa, kun nimeä ollaan juu­ri lait­ta­mas­sa pape­riin; tek­ni­ses­ti täy­sin lail­lis­ta, mut­ta psy­ko­lo­gi­ses­ti aja­tel­len täy­sin petok­sen tun­nus­mer­kit täyt­tä­vää toimintaa. 

    Ran­kas­ta sana­muo­dos­ta huo­li­mat­ta en sil­ti kiel­täi­si näi­tä, mut­ta ihmis­ten oli­si sil­ti hyvä olla tie­toi­nen ilmiös­tä ja pitää sii­tä vähän enem­män meteliä.

  34. KSE:
    “Saman­lai­nen peli­hän val­lit­si Irlan­nis­sa – val­tio tuki voim­mak­kaas­ti raken­nusa­laa koko nousu­kau­den ajan ja vie­lä 2007 useat kehi­tys­hank­keet sai­vat val­tion tukea. ”

    Mut­ta yksi­tyiä lii­key­ri­tyk­siä ne pan­kit kui­ten­kin oli­vat, jot­ka siel­lä nurin meni­vät. Muu­ten­kin, sinän­sä kiis­tä­mät­tä, ettei­vät­kö val­tiot teki­si hai­tal­li­sia asioi­ta asun­to­mark­ki­noil­la (kuten täkä­läi­set vero­vä­hen­nyk­set ja asu­mis­tuet), val­tioi­den syyt­tä­mi­nen lähes kai­kes­ta on koh­tuut­to­man yksi­puo­lis­ta. Aivan niin kuin Leh­man Brto­hers, AIG ja jär­kyt­tä­vän pitä liu­ta pank­ke­ja Atlan­tin kum­mal­la­kin puo­lel­la, jot­ka meni­vät nurin tai oli­si­vat men­neet ilman suo­raa val­tioi­den tukea, oli­si­vat teh­neet sen min­kä teki­vät val­tioi­den pakot­ta­mi­na eivät­kä omien joh­ta­jien­sa tulo­jen maksimoiseksi.

    Ei se koko ame­rik­ka­lai­nen­kaan subpri­me-ros­ka tul­lut näil­tä puo­li­val­tiol­li­sil­ta lai­tok­sil­ta (ja Eurooo­pas­sa ja ame­rik­ka­lai­sil­la lii­ke­kiin­teis­tö­jen kupla­mark­ki­noil­la nii­den mark­ki­nao­suus oli nolla)
    http://krugman.blogs.nytimes.com/2010/06/03/things-everyone-in-chicago-knows/

  35. Kse sanoi, että finans­si­krii­sin kyn­nyk­sel­lä kah­den orga­ni­saa­tion piti teh­dä tyh­miä pää­tök­siä. Miten ne ovat finans­si­krii­sin kyn­nek­sel­lä ehti­neet aiheut­ta­maan koko kriisin.

  36. Kuplan syy on vii­me­kä­des­sä aina se, että jokin meka­nis­mi estää arbit­raa­si­ta­sa­pai­non. Se voi olla kes­kus­pan­kin lii­an alhai­nen kor­ko, sään­te­ly, tai vaik­ka vaan infor­maa­tion puute.
    Subpri­me- tapauk­ses­sa myö­tä­vai­kut­ti­vat kaik­ki kolme.

  37. Minus­ta kor­kea­kor­koi­sia lai­no­ja, joi­den mark­ki­noin­nis­sa ei ole käy­tet­ty mitään petol­li­sia kei­no­ja, ei ole tar­peen kiel­tää. Jos jotain, niin voi­si teh­dä niin, että kaik­kiin lai­noi­hin on myyn­ti­vai­hees­sa paik­ko las­kea todel­li­nen vuo­si­kor­ko, joka sisäl­tää kaik­ki kulut yms. 

    Minus­ta perus­on­gel­ma on sii­nä, että ei ole mitään var­maa kei­noa erot­taa sitä, että ihmi­nen tekee itsen­sä kan­nal­ta huo­non pää­tök­sen, sii­tä, että hänel­le nyt esim. rahan saa­mi­nen on todel­la­kin hänen itsen­sä kan­nal­ta paras asia. Esi­merk­ki­nä vaik­ka­pa tuol­la ylem­pä­nä mai­nit­tu mat­ka­lip­pu, jon­ka arvo voi ihmi­sel­le olla hyvin­kin monin­ker­tai­nen sen todel­li­seen hin­taan ja sik­si hän on val­mis mak­sa­maan rahan saa­mi­ses­ta nyt hyvin­kin kor­kean hinnan. 

    Toi­saal­ta taas nimel­li­ses­ti koh­tuul­li­sel­ta kuu­los­ta­va kor­ko, vaik­ka­pa 10%, voi hyvin­kin olla täy­sin kes­tä­mä­tön ihmi­sen talou­del­le, jos se kos­kee vaik­ka­pa hänen sato­jen tuhan­sien euro­jen asuntolainaa. 

    Kum­pi siis on koron­kis­kon­taa: Lai­na­ta 100 euroa 50%:n vuo­si­ko­rol­la kuu­kau­dek­si vai 200 000 euroa 10%:n korol­la 20:ksi vuo­dek­si (yhdis­tet­ty­nä vaik­ka­pa “ran­kai­su­mak­sui­hin”, jos lai­nan mak­saa etua­jas­sa pois)?

  38. Ris­to:

    Muu­ten­kin, sinän­sä kiis­tä­mät­tä, ettei­vät­kö val­tiot teki­si hai­tal­li­sia asioi­ta asun­to­mark­ki­noil­la (kuten täkä­läi­set vero­vä­hen­nyk­set ja asu­mis­tuet), val­tioi­den syyt­tä­mi­nen lähes kai­kes­ta on koh­tuut­to­man yksipuolista. 

    Vähin­tään yhtä yksi­puo­lis­ta on syyt­tää finas­si­krii­sis­tä vapai­ta mark­ki­noi­ta ja pank­ke­ja sekä väi­tää, että val­tiot har­joit­ti­vat uus­li­be­ra­lis­tis­ta lais­sez-fai­re ‑poli­tiik­kaa. Tämä­hän se pää­asial­li­nen vies­ti jul­ki­suu­des­sa nimit­täin on ollut ja sil­lä pyri­tään myös perus­te­le­maan val­tion roo­lin kas­vat­ta­mis­ta ja finans­si­mark­ki­noi­den sää­te­lyn kirjistämistä.

    Tilan­ne oli kui­ten­kin ennen finans­si­krii­siä lähes täy­sin päin­vas­tai­nen — val­tiot ja kes­kus­pan­kit har­joit­ti­vat hyvin aktii­vis­ta kas­vua tuke­vaa poli­tiik­kaa vaik­ka mm. asun­to­kuplan ole­mas­sao­lo oli jo ilmi­sel­vää. Täl­lais­ta poli­tii­kaa oli mm. ali­jää­mäi­set bud­je­tit nousu­kau­den aika­na, raken­nusa­lan / omis­tusa­su­mi­sen tuke­mi­nen, kor­ko­jen pitä­mi­nen alhai­se­na ja val­von­nan lai­min­lyön­ti. Käy­tän­nös­sä siis val­tiot ja osa kes­kus­pan­keis­ta pump­pa­si jat­ku­vas­ti lisää rahaa jo muu­ten­kin kuu­men­tu­neil­le markkinoille.

    Lisäk­si on vää­rin väit­tää, että sää­te­lyä oli­si yksi­no­maan puret­tu, kos­ka samal­la on kui­ten­kin saa­tet­tu voi­maan mm. tiu­ken­tu­nut IFRS ‑kir­jan­pi­to­sää­dös­tö ja Basel II ‑vaa­ti­muk­set. Itsea­sias­sa on aika sel­vää, että IFRS ja Basel II yhdes­sä joh­ti­vat aina­kin osaan finans­si­krii­sin yhtey­des­sä tapah­tu­nei­siin paniik­ki­myyn­tei­hin ja niis­tä syn­ty­nei­siin tap­pioi­hin (aika pian nämä vaa­ti­muk­set pan­tiin­kin monis­sa mais­sa “jää­hyl­le” — mm. Suo­mes­sa vakuu­tus­lai­tos­ten osalta).

    Mie­les­tä­ni tämä oli­si hyvä ymmär­tää, että voi­sim­me parem­min arvioi­da kuin­ka jär­ke­vää ja perus­tel­tua polii­tik­ko­jen aja­ma sää­te­lyn lisäys oikeas­taan on. Tilan­ne­han ei ole yksi­kä­sit­tei­ses­ti sel­lai­nen, että sivus­ta toi­met­to­ma­na pank­kien rel­les­tys­tä kat­so­nut fik­su ja kau­ko­nä­köi­nen val­tio astui­si vas­ta nyt peliin kor­jaa­maan libe­ra­lis­tien aiheut­ta­mat tuhot — vaan ennem­min niin, että oman osan­sa täy­del­li­ses­ti sös­si­nyt osa­puo­li yrit­tää vie­rit­tää kai­ken syyn mui­den nis­kaan ja omia itsel­leen kai­ken vallan.

    Eli kun tapah­tu­mia kat­so­taan koko­nai­suu­te­na eikä vain polii­tik­ko­jen öhö­tyk­sen valos­sa ja kysy­tään, että halua­sit­ko sinä antaa juu­ri heil­le lisää val­taa talou­des­sa, niin minä aina­kin vas­tai­sin, että en kovin mielelläni.

  39. http://krugman.blogs.nytimes.com/2010/06/03/things-everyone-in-chicago-knows/

    Krug­ma­niin en muu­ten ihan hir­veäs­ti meni­si luot­ta­maan subpri­me ‑krii­sin ana­lyy­sis­sä, kos­ka hän on joko aivan suo­raan valeh­del­lut tai ollut täy­sin pihal­la asias­ta jul­ki­ses­ti. Hän on väit­tä­nyt, ettei Fan­nie Mael­la ja Fred­die Macil­la voi olla mitään osuut­ta subpri­me ‑lai­noi­hin, kos­ka ko. rahas­to­jen sään­nöt kiel­tä­vät mui­den kuin AAA ‑lai­na­pa­pe­rei­den han­kin­nan. Samaan aikaan kuin­te­kin kuka tahan­sa saat­toi tar­kis­taa vaik­ka­pa näi­den lai­tos­ten sijoit­ta­vies­tin­tä­ma­te­ri­aa­lis­ta nii­den reip­paat posi­tiot Alt A ja subpri­me ‑lai­nois­sa (ja voi teh­dä saman edelleenkin).

    Minul­le onkin syn­ty­nyt mie­li­ku­vat, että finans­si­krii­sin yhtey­des­sä Krug­man ajaa enem­män oma vasem­mis­to­lais­ta / kes­kus­joh­tois­ta poliit­tis­ta agen­daan­sa kuin var­si­nai­ses­ti pyr­kii neut­raa­liin tieteentekoon.

  40. Pika­lai­na­toi­min­ta aja­nee ihmi­siä ahdin­koon ja vel­ka­kier­tee­seen. Pika­lai­no­jen mai­non­ta vai­kut­taa härs­kil­tä vähem­män lah­jak­kai­den ihmis­ten hyväksikäytöltä.

    Oli­si­ko rat­kai­su se, että lai­nan­an­to kor­ko­ja ja mak­su­ja tai mui­ta suo­rit­tei­ta vas­taan luvan­va­rais­tet­tai­siin. Luvan ehto­na oli­si muun muas­sa koh­tuul­li­nen korkotaso.

  41. Onhan näi­tä ollut ole­mas­sa jo pit­kän aikaa. Eikö tähän ongel­maan oli­si kan­nat­ta­nut puut­tua jo 2005 eikä vas­ta nyt? Olit­te hal­li­tuk­ses­sa­kin, mikä sil­loin “mak­soi”?

  42. Minua on häm­mäs­tyt­tä­nyt se, että kuin­ka polii­ti­kot ovat puut­tu­neet niin hitaas­ti ja pon­net­to­mas­ti pika­vip­pei­hin. Minus­ta ne oli­si pitä­nyt taval­la tai toi­sel­la kiel­tää heti alkuunsa.

    Pika­vi­pit ovat lähin­nä kog­ni­tii­vi­sen ala­luo­kan, kuten mie­len­ter­vey­son­gel­mais­ten ja las­ku­tai­dot­to­mien, hyväk­si­käyt­töä. Niis­tä saa­ta­va hyö­ty on kor­kein­taan mar­gi­naa­li­nen, mut­ta ne aja­vat hel­pos­ti ihmi­sen pahaan vel­kaan­tu­mis­kier­tee­seen, jos­sa uusil­la pika­vi­peil­lä yri­te­tään mak­saa pois van­ho­ja. Koh­ta on nis­kas­sa niin suu­ri vel­ka­taak­ka, ettei sitä ole toi­voa­kaan mak­saa pois ja kos­ka palk­ka menee ulos­ot­toon, ei kan­na­ta käy­dä enää töis­sä­kään, vaan enem­män tai vähem­män lop­puiäk­seen heit­täy­tyä toi­meen­tu­lo­tuen varal­la elä­mään. Jos täl­lai­nen syr­jäy­ty­mi­nen tapah­tuu vie­lä nuo­rel­la iäl­lä, jol­looin sosi­aa­li­tu­kien varas­sa elä­mis­tä kes­tää hel­pos­ti kym­me­niä vuo­sia ja yhteis­kun­nal­ta jää saa­mat­ta vero­tu­lot, niin kus­tan­nuk­set yhteis­kun­nal­le nouse­vat rei­luun mil­joo­naan euroon per syrjäytynyt.

  43. Jokais­ta mei­tä mat­ka­pu­he­li­men omis­taa riis­te­tään meil­tä kysy­mät­tä. Kat­so­kaa­pas puhe­lin­las­ku­jan­ne. Siel­lä on erikoishinta
    1) Val­ta­kun­nal­li­sil­le yritysnumeroille,
    2) Pal­ve­lu­nu­me­rot — asiointipalvelut,
    3) Pal­ve­lu­nu­me­rot — yleis­hyö­dyl­li­set palvelut.

    Ei siis rii­tä, että puhe­li­no­pe­raat­to­ri veloit­taa puhe­luis­ta ja puhe­li­no­pe­raat­to­rin kans­sa on teh­ty sopi­mus ja puhe­lun hin­nat on tiedossa. 

    Pal­ve­lu­nu­me­roi­den kukaan ei ole teh­nyt sopi­mus­ta ja miten voi edes tie­tää, että soit­ta­mi­nen johon­kin nume­roon on mak­sul­lis­ta. Pitäi­si vel­voit­taa aina­kin ilmoit­ta­maan puhe­lun hinta.

  44. Lisää koh­tuu­hin­tai­sia luottoja:

    Ellos yksi­tyis­lai­nan todel­li­nen vuo­si­kor­ko on 31,37 %. Myön­tä­jä Fina­ref Oy. 1.200 euron lai­nal­le 3 vuo­den mak­sua­jal­la kk mak­su oli­si 49,40 e.

    Mai­nos­kir­je tipah­ti tänään postiluukusta.

    Pant­ti­lai­nan laki­sää­tei­nen kor­ko oli ennen lain­muu­tos­ta 8 % 4 / kk eli 24 % vuo­des­sa. Se sisäl­si kaik­ki jär­jes­te­ly­ku­lut. Lain mukaan pant­ti­lai­naa­mon piti myös mak­saa pää­oman yli 8 %:n vuo­si­tuon ylit­tä­vä osuus kau­pun­gin köy­häin­hoi­to­kas­saan. Jos oikein muistan.

  45. Täs­sä oli­si mie­les­tä­ni Osmol­le hyvä paik­ka teh­dä jotain suo­ma­lais­ten hyväk­si. Pika­lai­na­toi­min­ta on nykyi­sel­lään arvos­te­lu­ky­vyt­tö­mien ihmis­ten hyväksikäyttöä.

  46. Mik­si rajoit­tua vain pika­vip­pei­hin? Eikö ihmi­siä oli­si samoin perus­tein suo­jel­ta­va puos­ka­roin­nil­ta, luon­tais­tuot­teil­ta, uskon­noil­ta (tai aina­kin lah­koil­ta), horos­koo­peil­ta, mag­neet­ti­ran­nek­keil­ta, ennus­ta­jil­ta, lotol­ta, peli­au­to­maa­teil­ta jne.?

    Voi­tai­siin perus­taa vaik­ka Inhi­mil­li­sen Hyvin­voin­nin Edis­tä­mi­sen ja Hyväk­si­käy­tön Estä­mi­sen Kes­kus­vi­ras­to, jon­ka alai­suu­des­sa maa­kun­nal­li­set IHE­HE-kes­kuk­set val­voi­si­vat kaik­kea epäi­lyt­tä­vää toi­min­taa ja ohjai­si­vat kun­nal­li­sia IHE­HE-lai­tok­sia ihmis­ten suo­je­lus­sa kai­kel­ta tar­peet­to­mal­ta. Koko toi­min­taa ohjai­si par­la­ment­taa­ri­nen IHE­HE-komi­tea, johon valit­tai­siin poli­tii­kas­sa ansioi­tu­nei­ta maa­ti­lan emän­tiä, ay-taus­tai­sia val­tio­tie­teen yli­op­pi­lai­ta yms. mää­rit­tä­mään mitä onnel­li­seen ihmi­se­loon kuu­luu ja mitä ei.

    Sopi­si var­maan vih­rei­den nyky­joh­dol­le­kin, jos mukaan otet­tai­siin jokai­sel­le kan­sa­lai­sel­le vel­voit­ta­via CO2-pääs­tö­jä lisää­viä CO2-pääs­tö­jen vähennystoimia.

  47. Soi­nin­vaa­ral­le tie­dok­si: Veron­pa­lau­tus ei ole AAA-saa­ta­va. Ulos­ot­to­mies voi aina ottaa oman­sa ennen veron­pa­lau­tuk­sen mak­sua. Samoin voi teh­dä verot­ta­ja itse, mikä­li saa­jal­la on jää­nyt esim kiin­teis­tö­ve­ro mak­sa­mat­ta. Täy­tyy muis­taa mik­si näis­sä pal­ve­luis­sa pitää olla kes­ki­mää­räis­tä kovem­pi kor­ko, kun ris­ki­kin on nor­maa­li pank­ki­luot­toon ver­rat­tu­na kova. Pank­ki halu­aa useim­mi­ten vakuu­den lai­noi­hin­sa. No sit­ten on kyl­lä pank­kien omat kulu­tus­luo­tot. Kat­soin ver­tai­lun vuok­si pank­kien hin­nat 1000€ ja näis­tä menee jär­jes­te­ly­palk­kio­ta 70–140€ + sit­ten nor­maa­li korko,joka on pienempi,kun pika­vi­peis­sä euri­bor + 4–8%. Koko­nais­ku­lut voi aina naa­mioi­da palk­kioik­si, niin saa­daan kor­ko pienemmäksi..kokonaiskulut täs­sä­kin samaa luok­kaa, kun esim. täs­sä Veron­pa­lau­tus-enna­kos­sa. Lai­te­taan­ko pan­kit­kin pan­naan samalla?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.