Hurrikaania pukkaa

Atlantil­la on taas kehit­tymässä uusi hur­rikaani, nimestä Igor päätellen se on yhdek­säs vähin­tään troop­pisek­si myrskyk­si kehit­tynyt mata­la­paine. Ne ovat tänä vuon­na kuitenkin kohta­laisen vaarat­to­mia, kos­ka ne syn­tyvät Atlantil­la ja kiertävät lauh­tuneina Yhdys­val­tain itäran­nikolle häir­it­semät­tä juuri Karib­ian meren saaria. Mek­sikon lahdel­la on ollut aika rauhal­lista. Tuskin voimme kiit­tää ilmiöstä edes öljyä laineille levit­tänyt­tä BP:tä. Mikä tekee vuo­sista näin erilaisia?

60 vastausta artikkeliin “Hurrikaania pukkaa”

  1. Ehkä sel­l­ainen mah­dol­lisu­us, että me emme vielä tiedä ilmas­tos­ta kovin paljoa? Emme lähellekään niin paljoa, kuin mainit­se­mat­ta jäävät intres­si­ta­hot halu­aisi­vat uskotel­la mei­dän tietävän.

  2. Eikö vieruskaveri ilmati­eteen­laitok­selta ole vielä ehtinyt ker­toa että se on selvä ilmas­ton­muu­tok­sen merkki?

  3. “Vuodet eivät ole vel­jek­siä” on van­ha suo­ma­lainen sanon­ta, mut­ta se on pitänyt paikkansa jo sil­loin kun maatamme peit­ti kilo­metrin jääkerros.

  4. Val­tame­rien vir­tauk­sis­sa on oskil­laa­tioi­ta kuten Tyy­nen meren El Niño — La Niña ‑vai­htelu. Eipä tuo niin kum­maa ole. En tiedä, onko myrsky­jen määrää varsi­nais­es­ti todet­tu jak­sol­lisek­si ilmiök­si, mut­ta ainakin viime vuodes­ta ennustet­ti­in hil­jaista jo hyvis­sä ajoin.

    Wikipedi­an pylväskäkkärä Atlantin troop­pis­ten myrsky­jen määrästä.

  5. Olin vuon­na 2003 Suomen itsenäisyyspäivänä Dominikaanises­sa tasaval­las­sa, ja täl­löin 1‑kategorian Odette-hur­rikaani jyristi todel­la läheltä.

    Vuodet ovat eri­laisia toisi­in­sa näh­den, ajat­teli niitä melkein mis­sä mielessä tahansa.

  6. Jotenkin taas arvat­tavis­sa, että nämä ilmas­toskep­tikko­hörhöt aukai­se­vat suun­sa tähän blogi­in, vaik­ka he ovat a)niin toiv­ot­toman ennal­ta arvat­tavia ja b) niin toiv­ot­toman väärässä.
    Ilmas­ton­muu­tosteo­ria kuu­luu parhaim­min toteen­näytet­ty­i­hin teo­ri­oi­hin, evoluu­tio­teo­ri­an ohel­la. Lisää luet­tavaa näille tietämät­tömille ressukoille löy­tyy vaikka­pa Ursan ja Ilmati­eteen laitok­sen toimit­ta­mas­ta Sää, ilmake­hä ja ilmas­to ‑kir­jas­ta.
    Hur­rikaanien vuosit­tais­es­ta vai­htelus­ta ilmas­ton­muu­tok­sen luotet­ta­va tilas­tolli­nen malli ei valitet­tavasti sano mitään.

  7. Mikä on “ilmas­ton­muu­tosteo­ria”? Miten tämä teo­ria on for­mu­loitu? Mitä se ker­too ja mitä se ennus­taa? Mis­sä julka­isu­is­sa sana esiintyy?

    Pait­si että olen ilmas­ton­muu­tosskep­tikko, olen myös holokaustiskep­tikko ja rasisti. Tämä kaik­ki johtuu eräästä sat­tumal­ta junan radios­ta kuule­mas­tani uutispätkästä joskus ehkä v. ‑93.

  8. Jari,

    En tiedä kenelle tarkalleen kom­ment­tisi suun­t­a­sit, mut­ta voisitko kuitenkin vält­tää tois­t­en nimit­telemistä noin herkästi.

    Oma­l­ta osaltani voin tode­ta sen ver­ran, että väärässä voin toki skep­tisyy­dessäni olla, mut­ta mikäli olen väärässä, ei tämä väärässä olem­i­nen johdu tietämät­tömyy­destä. Epäilen, ettei tuos­sa mainit­se­mas­sasi teok­ses­sa olisi yhtään mitään sel­l­aista, mitä en olisi mon­een ker­taan lukenut. Enkä nyt tyh­mäkään ole, etten ymmärtäisi sen ver­ran tieteen­filosofi­aa ja tieteel­listä ajat­telua, että osaan lukea tutkimuk­sia ja tehdä omia johtopäätöksiä.
    Mitään ide­ol­o­gista, poli­it­tista tai iden­ti­teetil­listä moti­vaa­tio­ta tähän ei myöskään liity.

    Näin on usei­den skep­tikko­jen kohdal­la. Noi­ta mörköjäsi voinet löytää helpom­min vaikka­pa amerikkalais­ten kon­ser­vati­ivien foorumeilta.

    Evoluu­tio­teo­ria muuten on hyvin kom­pleksi­nen, elävä ja monia aukko­ja täyn­nä. Erim­ielisyyk­siä ja kil­paile­via näkökan­to­ja syn­tyy mm. altru­is­mia, ryh­mä­val­in­taa (näi­den osalta Hamil­tonin vaiku­tus oli mullis­ta­va 1900-luvul­la), pieneliöi­den merk­i­tys­tä ja monia mui­ta kysymyk­siä koskien. Jopa Stu­art Kauf­faminin speku­lati­iviset näke­myk­set itse­or­gan­isoi­tu­mis­es­ta (mikä voidaan käsit­tää myös ns. vah­vana emer­genss­inä) ovat saa­neet puoltajia.
    Elämän­syn­nyn ensi­askeleet ovat mys­teeri, samoin mon­isoluisen elämän kehit­tymiseen liit­tyneet vaiheet.
    Ehkä kaik­ki alkoi autokatalyyt­ti­sista reak­tio­joukko­jen muo­dos­tu­mis­es­ta 3.5 mil­jar­dia vuot­ta sit­ten, ehkä ei.
    On niin val­tavasti mitä emme tiedä, emmekä ehkä koskaan voi kun­nol­la ymmärtää (kuten ensim­mäis­ten solu­jen syn­ty, kvalioiden evoluu­tio monien joukos­ta). Meil­lä on jonkin­lainen käsi­tys, kokon­aisku­va kehi­tyk­ses­tä, mut­ta ei todel­lakaan mitään “parhait­en toteen näytet­tyä” teoriaa.

    mm. eri­lais­ten mah­dol­lis­ten pro­tei­inien määrä voi viita­ta myös siihen suun­taan, että koko kysymys on voitu ymmärtää filosofis­es­ti väärin, ja kyse ei ole niinkään odote­tus­ta kehi­tyk­ses­tä, vaan äärim­mäisen epä­to­den­näköis­ten sat­tumien sumas­ta. Antroop­pinen peri­aate on filosofinen kiintopiste.

    Mikä tämän merk­i­tys nyt sit­ten on? Teit ehkä tietämät­täsi hyvän ver­tauk­sen. Ilmas­totiedekin on hyvin mon­imutkaista, ja vaik­ka meil­lä on karkei­ta käsi­tyk­siä, niin on val­tavasti sel­l­aista mitä emme tiedä, ja mitä on hyvin vaikea tietää. Mitään “parhait­en toteen näytet­tyä” teo­ri­aa ei suinkaan ole.

  9. Eikö Catali­nalle opetet­tu koulus­sa, että seu­raa­va jääkausi tulee jotain 10000 vuo­den päästä ja tääl­lä on pari kilo­metriä pak­su jää. Mikä ongel­ma tässä on. Jos julka­isu­ja kaipaat, niin esim. perusk­oulun ysin maantiedon kir­ja on hyvä lähde.

  10. Nyt pitää kään­tää katse Atlantil­ta Venäjän arolle. Olen nimit­täin lueskel­lut Bri­an Faganin On The Great Warm­ing: Cli­mate Change and the Rise and Fall of Civ­i­liza­tions ‑opus­ta. Kir­jas­sa seloste­taan, miten ilmas­ton­muu­tos on men­neisyy­dessä aiheut­tanut ympäri pal­loa nälkää ja kaikkea ikävää, mitä nälästä seuraa.

    Venäjän aro on kuitenkin eri­ty­isas­e­mas­sa ihmiskun­nan his­to­ri­as­sa, kos­ka sieltä on ker­ta toisen­sa jäl­keen ryn­ninyt ilmas­ton­muu­tok­sen ajamia bar­baare­ja mullis­ta­maan sivistyneen maail­man. Fagan keskit­tyy mon­golei­hin, jot­ka onnis­tu­i­v­at tuhomaan islami­laisen maail­man niin, että eivät ole oikein toipuneet vieläkään (joidenkin teo­ri­oiden mukaan). Kiina alkoi taan­tua. Euroop­pa selvisi osin onnen kau­pal­la, osin ilmas­ton kylmen­e­misen ansiosta.

    Venäjän aron ilmastop­ump­pua voi syyt­tää vielä kam­mot­tavam­mas­ta rikok­ses­ta. Se nimit­täin luul­tavasti työn­si indoeu­roop­palaiset muun maail­man kimp­pu­un. Ilmas­to­muu­tok­sen takia meil­lä siis on pakkoruotsi!

    Ilmas­toskep­tikko­jen kan­nat­taa pitää tämä ope­tus mielessä. Ehkä ei kan­nat­taisi toivoa, että viime kesän kaltaiset ilmat ovat tulleet jäädäkseen.

  11. Az,

    On sit­ten tain­ut tul­la lue­tuk­si huonos­ti, eihän se auta, jos lukee mon­een ker­taan, mut­ta jää ymmärtämät­tä. Luon­non­tiedet­tä tun­nen minäkin ammat­ti­ni puoles­ta erit­täinkin hyvin. Nämä tutkimus­tu­lok­set on mon­een ker­taan tutkit­tu syynät­ty ja jynssät­ty niinkuin tieteen tutkimuk­ses­sa pitääkin. Tulok­set ovat pitäviä. Ei se intel­li­gentsi­aa lisää, että vänkää aina vain, päin­vas­toin. Tai voihan sil­lä kaverei­hin tehdä vaiku­tuk­sen — vai voiko?.

  12. az
    otti esille mie­lenki­in­toisen asian eli evoluu­tio­teo­ri­an. Olen viimek­si keskustel­lut aiheesta jeho­van todis­ta­jien kanssa, hei­dän ajatuk­sen­sa ja kri­ti­ikin­sä muis­tut­ti­vat hyvin paljon az:n ajatuk­sia. Ei syn­tynyt rak­en­tavaa keskustelua, kuten ei yleen­säkään epäil­i­jöi­den kanssa. Väit­te­lyyn jumalas­ta ja elämän syn­nys­tä en lähde, joku tolkku täytyy.

  13. Mum­mot ja vaar­it mökeis­sään ympäri Suomen salo­mai­ta hen­git­tävät hiilid­iok­sidia ilmake­hään ja anta­vat myrsky­ille käyttövoiman.
    Ajat­telisi­vat välil­lä muitakin kuin itseään ja pienen­täi­sivät hiil­i­jalan jälkeään muut­ta­mal­la vaikka­pa Mum­bai­hin tai Kairoon.

  14. jouni lundqvist,

    Min­un esit­tämäni ajatuk­set ovat kysymyk­siä täysin val­tavir­taises­sa evoluu­tio­tutkimuk­ses­sa, jota olen lukenut mit­tavasti. Olen ateisti. Kom­ment­tisi oli puh­das her­ja. Kyse oli sen kuvaamis­es­ta, ettei tiede ole yksinkertaista.

    Jari,

    Sin­unkin kom­ment­tisi oli her­ja. Ei se, että ymmär­rän toisin kuin sinä, tarkoi­ta, etten ymmärtäisi, ja pitäisi lukea niin mon­een ker­taan, että ymmärtää var­masti ajatel­la oikein. Erim­ielisyys on tieteessä nor­maalia, ellei tiede pääse liian pahasti poli­ti­soi­tu­maan. Kuten ilmas­ton­muu­tok­sen kohdal­la on käynyt.

    On paljon ker­to­vaa, kuin­ka usein alarmistien ini­ti­aalireak­tio on her­ja­ta ja men­nä henkilöko­htaisuuk­si­in. Kaikkea muu­ta kuin tieteelli­nen asenne.

  15. az,

    Kun ver­taan sin­un ajatuk­sia evoluu­tios­ta jeho­van­todis­ta­jien ajatuk­si­in, sinä pidät sitä her­jana. Jos jeho­van todis­ta­jat epäilevät evoluu­tio­teo­ri­aa samal­la taval­la kuin sinä, miten se voi olla her­ja. Ehkä her­ja on siinä, että minä ver­taan sin­ua ja jehovantodistajia.

  16. jouni lundqvist,

    Minä vah­vasti epäilen, että yhtä tai kah­ta use­ampi Jeho­van todis­ta­ja tietäisi kuka on Stu­art Kauff­man tai William D. Hamil­ton tai osaisi määritel­lä antroop­pisen periaatteen.

    Sin­un kom­men­til­lasi tai sen jatkokom­men­til­la ei ollut mitään muu­ta funk­tio­ta kuin pejo­rati­ivis­es­ti yhdis­tää ilmas­toskep­ti­sis­mi ja kreationismi.

    Jos argu­men­toin­ti todel­la on tuo­ta tasoa, niin ennus­tan tieteel­lisen ilmas­toskep­tisyy­den kasvua. La Ninaa meinaan pukkaa nyt kovasti El Ninon perään, ja voi hyvin hyvin mah­dol­lis­es­ti olla, että ei mene tänäkään vuon­na 1998 vielä his­to­ri­aan, vaik­ka moni alarmisti­nen tiedemies ehtikin jo vetäistä lipun salkoon sen puoles­ta. Sit­ten onkin vuorossa kootut seli­tyk­set Osa CXVI.

  17. Opetet­ti­in toki. Samoin opetet­ti­in yliopis­tossa vielä vuon­na-79 geolo­gian peruskurssil­la ns aktu­aal­isu­us­pe­ri­aat­teen yhteydessä.
    Aktu­aal­isu­us oli aksiooma: Kaik­ki men­neet geol­o­giset aikakaudet voiti­in (ja piti) selit­tää yksi­no­maan taval­lis­ten nykyisen kaltais­ten pros­essien hitaana ja tasaise­na vaikut­tamise­na geol­o­gis­ten ajan­jak­so­jen yli. Mitään epä­jatku­via, hyp­päyk­seno­maisia ja katas­tro­faal­isia muu­tok­sia ei saanut seli­tyk­sis­sä esiintyä.

    Sit­ten alkoi­vat pom­mit, ja eri­tyis­es­ti mete­ori­itit putoilla…

    Aktu­aal­isu­us­pe­ri­aate kuoli vaivau­tuneen kuoleman 🙂

  18. Jut­telin muu­ta­ma kuukausi sit­ten Nasan tutk­i­jan kanssa joka ker­toi että vesikier­toa maa­pal­lol­la ei ymmär­retä, kun ynnätään meristä hai­h­tu­va höyry ja ver­rataan sinne joista tule­va vesi, saadaan ihan eri tulos kuin pitäisi, eli ei lähellekään nollaa. 

    Ensi vuon­na sitä tutk­i­taan uusien satel­li­it­tien voimin:
    http://aquarius.nasa.gov/

  19. jouni lundqvist: “Jos jeho­van todis­ta­jat epäilevät evoluu­tio­teo­ri­aa samal­la taval­la kuin sinä, miten se voi olla herja.”

    Eh, kan­nat­taisiko lukea az:n viesti ajatuk­sel­la uudelleen? Tai oikeas­t­aan ennen azin viestin lukemista lukea viesti, johon se on vastaus.

    En kykene löytämään azin viestistä viit­teitä, että hän kyseenalais­taisi evoluu­tio­teo­ri­an. Voihan niin ollakin, mut­ta viestis­sä tode­taan vain, että evoluu­tio­teo­ri­as­ta on ole­mas­sa lukuisia vari­aa­tioi­ta. Ei siitä ole mitenkään johdet­tavis­sa, ettei pitäisi kokon­aisu­ut­ta oikean suun­taise­na — tai parhaana tiedos­sa ole­vana arvauksena.

  20. Joo, tuli hie­man huitais­tua tuo azin jut­tu, mut­ta olen väitel­lyt näi­den jehovien kanssa nimeno­maan evoluu­tio­teo­ri­an yksi­tyisko­hdista. He yrit­tävät kumo­ta teo­ri­an todis­tele­mal­la pilkku­jen paikoista. Kuinka­han mon­ta hyl­ly­metriä tai kilo­metriä on pape­ria, jois­sa pon­nis­tel­laan dar­win­is­mia vastaan.

  21. Kum­malli­nen uskonkap­pale koko kehi­tysop­pi kun sitä eli­it­ti yrit­tää väk­isin syöt­tää aivan kuin ilmas­ton­muu­tostakin. Luul­tavasti elämä on tul­lut pal­lolle jonkin kiven­murikan sisäl­lä ja laji­u­tuu oman geneet­tisen kood­in­sa mukaises­ti. Ihmisen geeneistä voi rak­en­taa var­maan enem­män tai vähem­män muut apinala­jit ja jopa kasvitkin, ja sud­es­ta muut koiraeläimet jne. Kut­sut­takoon sitä sit­ten vaik­ka kehitysopiksi. 

    Se että ilmake­hään tulee 100 miljoona­sosaa lisää co2 jol­la on havait­tu juuri ja juuri joku spek­trivaiku­tus lähtevään läm­pösäteilyyn ei riitä todis­teek­si että se aiheut­taisi ilmas­ton­muu­tok­sen vaik­ka läm­pöti­lat ovat nyt hie­man nousseetkin.

    Kun täl­laiset teo­ri­at muo­dos­tu­vat uskonkap­paleik­si on medi­akin Suomes­sa alen­tunut koraanin polt­toa vas­tus­tavien islamistien tasolle

  22. Kaikel­la sil­lä rakkaudel­la, mikä minus­ta suinkin löy­tyy, pyy­dän nim­imerkke­jä az ja jus­si sekä mui­ta hei­dän kaltaisi­aan ker­tomaan ovatko hei­dän mielestään seu­raa­vat kak­si väit­tämää loogis­es­ti sama asia:

    (a) Kaik­ki tieto on ikuis­es­ti rajal­lista ja mah­dol­lis­es­ti muuttuvaa.

    (b) Toden­näköisyyk­siä ei ole ole­mas­sa, eikä niitä kan­na­ta ottaa huomioon.

    Otan vas­taan myös määritelmä-ehdo­tuk­sia seu­raav­ille sanoille: ”skep­sis­mi”, ”tieto”, ”varovaisu­us­pe­ri­aate” ja ”suh­teel­lisu­u­den­ta­ju”.

    Mie­lenki­in­toisia käsit­teitä ovat myös ”men­estys”, ”vas­tuu” ja ”viisaus”.

    Jos näk­isin tei­dät, ehdot­taisin vielä kät­ten­nos­toäänestys­tä (puo­liväli­inkin saa nos­taa) aiheesta ”uskotko maail­man­laa­juiseen punav­ihreään salali­it­toon, joka on kaa­pan­nut hallintaansa kaik­ki maail­man val­tiot ja käytän­nöl­lis­es­ti kat­sot­tuna kaik­ki ilmati­eteel­liset tutkimus­laitok­set ja jon­ka tarkoituk­se­na on luhis­taa län­si­mainen elämän­muo­to ja nos­taa sen rau­nioille mobu­tu­jen ja sen sel­l­ais­ten dik­tatu­uri, jos­sa ove­lat apu­rit palk­i­taan ja hyödyl­liset hölmöt hirtetään?”

    Tämä on tähän men­nessä jär­jel­lisin vas­tarin­nan perustelu minkä olen pystynyt luke­maan denial­istien riv­ien välistä. Nos­takaa kät­tä peilin edessä ja kat­sokaa tiukasti silmi­inne. Pliis.

  23. jari:“Ilmastonmuutosteoria kuu­luu parhaim­min toteen­näytet­ty­i­hin teo­ri­oi­hin, evoluu­tio­teo­ri­an ohella.”

    Todel­la vaikea uskoa tätä. Ilmas­ton­muu­tosteo­ria on kuitenkin aika nuori tiede johtuen siitä, että se nojaa vah­vasti lsak­en­tate­hon kehitykseen.

    Mut­ta toiset vaku­ut­tuvat hel­posti. Toiset ovat varovaisempia.

  24. Nim­im. juha: ” Mut­ta toiset vaku­ut­tuvat hel­posti. Toiset ovat varovaisempia. ”

    Pyysin tuos­sa juuri äsken varovaisu­us­pe­ri­aat­teen määritelmää.

    Onko se sitä, että pide­tään var­muu­den vuok­si nap­pi lau­das­sa, vaik­ka edessä on sumua ja mah­dol­lis­es­ti liukas­ta ja mutkia?

    Kun ei var­masti tiede­tä että tie kään­tyy. Voihan kart­ta olla väärennetty.

    Turha vas­ta­ta, että äkki­jar­ru­tus liukkaal­la voi olla vaar­alli­nen. Niin voi. Minä vain kysyn, onko tur­val­lis­in­ta pitää lusik­ka pohjassa.

    Eräässä mon­een ker­taan uusi­tus­sa MOT-ohjel­mas­sa haas­tatel­tu MIT-prof­fa vas­tasi kysymyk­seeni (ei juuri siihen mut­ta loogis­es­ti saman­sisältöiseen) myön­tävästi (ja ilmeisen itse­tyy­tyväis­es­ti). En ole oikein saanut unta sen jälkeen.

  25. Ville Kom­si,

    Min­ua eivät kiin­nos­ta ilmas­toti­eteessä auk­tori­teetit tai hei­dän aka­teemiset voima­suh­teen­sa. Min­ua kiin­nos­ta itse tiede, jota kat­son kykeneväni arvioimaan.
    Juuri nimeno­maan ilmas­toti­eteen suuria kokon­aisuuk­sia kos­ket­tavia todennäköisyyksiä.

    Ener­giapoli­ti­ik­ka on tästä irralli­nen kysymys. Varovaisu­us­pe­ri­aate ei ole lainkaan niin yksinker­tainen, kuin ehkä itse uskot sen ole­van. Fokus ja määrära­hat “hyvän tekemisek­si” ovat rajal­lisia. Suuret taloudel­liset riskit ovat todellisia.

    Sik­si ener­giapoli­ti­ikas­sa kan­natan eri ske­naar­i­oiden poikkileikkaavuuk­sien etsimistä ja tätä ohjen­uo­raa seu­rat­en varautu­mista ja valmis­tau­tu­mista mah­dol­lisi­in tule­vi­in CO2-leikkauk­si­in, jot­ka voidaan 2020–2050 mitoit­taa mm. tapah­tuneen läm­pöti­lake­hi­tyk­sen mukaises­ti. Jos vuon­na 2025 1998 on edelleen mit­taushis­to­ri­an lämpimin vuosi, niin on selvää, ettei tuhan­sien mil­jar­di­en hin­taisi­in leikkauk­si­in ole siinä tilanteessa aku­ut­tia tarvet­ta lähteä, ja näitä voimavaro­ja voidaan käyt­tää ympäristön­suo­jelus­sakin hyödyl­lisem­min tavoin. Suo­jelu­aluei­den perus­tamisek­si, vesistö­jen puhdis­tamisek­si, poh­javesi­varo­jen kestäväk­si tur­vaamisek­si jne.

    Kuten voidaan matemaat­tis­es­ti osoit­taa (ja olen tämän esit­tänyt täl­lä blogilla muu­ta­man ker­ran, en sitä nyt toista) niin län­si­maid­en leikkauk­sil­la vuo­teen 2020 men­nessä ei ole mitään merk­i­tys­tä suurem­man kokon­aisku­van kanssa. Puhutaan promil­lien mittakaavasta.

    Paljon tähdel­lisem­pää on edel­lyte­tyn teknolo­giava­jeen umpeen kuromiseen keskit­tymi­nen. Tämä voidaan toteut­taa jous­tavu­us säilyttäen.

    Sikäli jos sinä, Ville Kom­si, edelleen vas­tu­s­tat ydin­voimaa, niin toden­näköis­es­ti kan­nat­ta­masi poli­ti­ik­ka pidem­mäl­lä aikavälil­lä johtaa suurem­pi­in CO2-päästöi­hin, kuin se poli­ti­ik­ka, mitä minä kannatan.

    Suh­teel­lisu­u­den­ta­ju hel­posti katoaa asioiden poli­ti­soitues­sa ja ihmis­ten niihin henkilöko­htais­es­ti iden­ti­fioitues­sa. Sil­loin ter­vet­tä skep­tisyyt­tä on pyrk­iä tutkaile­maan poh­jal­la ole­vaa tietoa tämän tiedon pal­jaudessa, pyrk­iä näkemään se irral­laan kaikesta siihen liite­tys­tä mieliku­vien rak­en­telus­ta, intres­seistä ja polarisoitumisesta.

    Vas­tu­ullista viisaut­ta on säi­lyt­tää ter­ve hark­in­ta, eikä antaa emootioiden ja ryh­mäa­jat­telun, auk­tori­teet­tien kri­ti­ikit­tömän hyväksymisen ja niihin samais­tu­misen joh­dat­taa meitä mah­dol­lis­es­ti harhaan.

    Tiede ei ole huu­toäänestys, eikä intres­seistä vapaa­ta aluet­ta. Vahvis­tusharhan kaltaiset psykol­o­giset mekanis­mit vaikut­ta­vat myös tieteessä. Sitä voimakkaam­min, mitä inek­sak­tim­mas­ta ja poli­ti­soituneem­mas­ta tieteestä on kysymys.
    Nykyi­nen val­tavir­tainen ilmas­ton­muu­tostiede ei minus­ta ole tieteel­lisen luot­ta­muk­sen arvoista. Asi­aan pere­hdyt­tyään on pelkästään ratio­naal­ista suh­tau­tua siihen skeptisesti.

  26. maail­man­laa­juiseen punav­ihreään salali­it­toon, joka on kaa­pan­nut hallintaansa kaik­ki maail­man val­tiot ja käytän­nöl­lis­es­ti kat­sot­tuna kaik­ki ilmati­eteel­liset tutkimus­laitok­set ja jon­ka tarkoituk­se­na on luhis­taa län­si­mainen elämän­muo­to ja nos­taa sen rau­nioille mobu­tu­jen ja sen sel­l­ais­ten dik­tatu­uri, jos­sa ove­lat apu­rit palk­i­taan ja hyödyl­liset hölmöt hirtetään?” 

    Tämä on “as if” ‑ilmiö ja sel­l­aise­na hyvin ennus­tusvoimainen. Myrskyn viemän laivan ruori­in voi hyvinkin ilmestyä joukko el com­man­dan­te­ja, jot­ka ovat määräti­etois­es­ti ohjaav­inaan sit­ten sinne, minne myrsky muutenkin vie, mut­ta ei heitä vält­tämät­tä tarvi­ta. Todel­lisu­udessa faarao­ta ei vält­tämät­tä koskaan ole ollutkaan.

  27. Ilmas­ton­muu­toskeskustelus­sa pitää aina muis­taa perusa­sia. Nähdä met­sä puil­ta. Eli hiilid­iok­sidin ilmas­toa läm­mit­tävä vaiku­tus on empi­iri­nen tosi­a­sia. Sen vaiku­tus ilmas­toon on vaikeasti mallinnet­ta­va tutkimusko­hde, oikeas­t­aan tutukimu­so­hjel­ma. Epä­var­muus sys­teemin mallinnuk­ses­sa ei poista empi­iristä perus­lähtöko­htaa. Tämä yhdis­tet­tynä pros­essin plan­e­taariseen volyymi­in, sekä Kom­sin mainit­se­maan varovaisu­us­pe­ri­aat­teeseen — la voilá kaik­ki tarvit­ta­vat peruste­lut ilmastopoli­ti­ikan nos­tamis­es­ta top kolmeen mil­lä tahansa pitkän aikavälin poli­it­tisel­la agendalla.

  28. Komsi:“Pyysin tuos­sa juuri äsken varovaisu­us­pe­ri­aat­teen määritelmää.

    Onko se sitä, että pide­tään var­muu­den vuok­si nap­pi lau­das­sa, vaik­ka edessä on sumua ja mah­dol­lis­es­ti liukas­ta ja mutkia?”

    No siis, ilmas­ton­muu­toskeskustelu on pohjim­mil­taan kil­pailua viestin­nästä, mitä Kom­sikin tuos­sa yllä kaunop­uheis­es­ti yrittää.

    Eivät kaltaiseni maal­likot pysty analysoimaan ilmas­ton­muu­tosti­eteil­i­jöi­den teese­jä. Huomio siis siir­tyykin mui­hin asioi­hin: yksilö kysyy, 

    1- mitkä ovat vai­h­toe­htoni? ja
    2- keheen voin luottaa?

    Itse en vielä löytänyt omaa guru­ani tai auk­tori­teet­tiani tältä alal­ta. Mut­ta ehkä vielä joku päivä…

  29. Oliskin muuten aika jän­nää jos evoluu­tio­teo­ria puo­lus­tet­taisi­in tyyli­in: Dar­win tämän jo todisti joskus 1800-luvul­la, ja sit­ten meil­lä on nämä tietokones­im­u­laa­tiot joiden mukaan evoluu­tio kehit­tyy tulevaisuudessa.

  30. Puhe “punav­ihreästä (ilmasto)salaliitosta” on pelkkä olk­inukke, jota hakkaa­mal­la alarmistit pyrkivät saat­ta­maan kaik­ki epäil­i­jät nau­runalaisek­si ja siten vai­men­ta­maan “viral­lisen totu­u­den” vas­taisen keskustelun — “kat­sokaa­pa näitä hörhöjä, he usko­vat johonkin maail­man­laa­juiseen salali­it­toon — eikös olekin typerää!”.

    Todel­lisu­udessa mitään organ­isoitua salali­it­toa ei tarvi­ta yhteisen val­heen ylläpitämisek­si. Käytän­nössä siihen riit­tää pieni joukko alan auk­tori­teet­te­jä, jot­ka usko­vat vah­vasti asi­aansa, ja suuri joukko oppor­tunis­te­ja, pyrkivät hyö­tymään tilanteesta. Lisäk­si asi­aa aut­taa se, että alan tieteel­lisessä tiedos­sa on suuria aukko­ja, mikä mah­dol­lis­taa laa­jan liikku­mavaran tutk­i­joiden omille tulkinnoille.

    Ilmas­ton­muu­tostutkimuk­ses­sa täyt­tyvät kaik­ki nämä vaa­timuk­set: ala on suh­teel­lis­es­ti nuori ja siten vaki­in­tunei­ta auk­tori­teet­te­ja on vain kouralli­nen-pari, lisäk­si mon­et näistä auk­tori­teeteista todel­lakin näyt­tävät usko­van, että he ovat pelas­ta­mas­sa ihmiskun­taa val­taval­ta katastrofilta.

    Nykyi­nen tapa jakaa tutkimus­ra­hoi­tus­ta — eli rahoituk­sen suun­taami­nen yhteiskun­nal­lis­es­ti merkit­tävi­in aiheisi­in ja (läh­es) kaiken rahan jakami­nen kil­pailun kaut­ta — taas takaa sen, että oppor­tunis­te­ja riit­tää pil­vin pimein. Sama se mitä asi­as­ta itse ajat­telee, mut­ta jos maail­mal­la on jaos­sa mil­jarde­ja ilmas­ton­muu­tok­sen kauhu­jen todis­telu­un, niin kyl­lä raha kel­paa. Lisäk­si, jos rahaa on luvas­sa samaan aiheeseen jatkos­sakin, niin tutkimuk­sen tulok­sek­si ei aivan taa­tustikaan tule se, että teo­ria onkin väärässä.

    Lopuk­si, kun mukaan ottaa sen, että hyvin mon­et ilmas­ton­muu­tok­seen liit­tyvät tutkimus­tu­lok­set näyt­tävät sisältävät val­taisan määrän speku­laa­tioi­ta, para­me­trien virit­tämisiä ja täysin tarkoi­tushakuisia päät­te­lyketju­ja, niin ei ihme, että sirkus pyörii täyt­tä vauh­tia ilman, että kukaan viheltää pilliin.

    Tämä näin niin kuin erääl­lä toisel­la alal­la tutkimustyötä tekevän näkökul­mana asi­aan. Ja, kyl­lä, mei­dänkin ala menee kaiken­maail­man puo­livil­lais­ten guru­jen joh­dat­te­m­ana huonos­ta par­a­dig­mas­ta aina vielä huonom­paan par­a­dig­maan, mut­ta kun leivän päälle olisi kiva saa­da muu­takin kuin ylähu­uli eikä asun­to­lainakaan näytä itsek­seen lyhen­tyvän, niin mitä tutk­i­jan moraalista…?

    1. Kyl­lä täy­tyy olla vah­va usko, jos havain­noista ei voi päätel­lä ilmastonol­e­van muut­tumas­sa ja että ilmake­hän koos­t­u­muk­sel­la on siihen suuri vaikutus.

  31. Olen az:n kanssa vähän samoil­la lin­joil­la — mis­sä ihmessä se “empi­iris­es­ti todis­tet­tu” ilmas­tosmuu­tosteo­ria, jon­ka kumoami­nen vaatisi fysi­ikan perus­lakien kumoamista, oikein lymyilee?

    Toki CO2:n absorp­tio-omi­naisu­udet ovat fak­ta, mut­ta mis­sä ihmeessä oikein piilee se todis­teluketju, joka osoit­taa hiilid­iok­si­idin lisään­tymisen aiheut­ta­van katas­tro­faalisen ihmis­peräisen ilmas­ton lämpenemisen?

    Joka ker­ta, kun tätä yrit­tää asi­aan uskovil­ta kysyä, niin vas­tauk­sek­si tulee “jo Svantte Arhe­nius” ja ehkä jopa link­ki jonkun alarmistiblo­gin viiteluet­teloon — jos­ta sitä vas­taus­ta ei tosin ikinä löydy.

    Vai olisiko niin, kuten esim. IPCC raporteis­saan toteaa, että monil­ta osin tieteel­lisen tun­te­muk­sen taso on joko mata­la tai olematon?

    Mitä tulee ilmas­ton­muu­tok­sen todis­tamiseen mallintamisel­la, niin mallien antami­in tulok­si­in voisi ehkä him­pun ver­ran luot­taakin elleivät ne jär­jestäin kumou­tu­isi sitä mukaa kun saadaan uusia satel­li­it­timit­tausten tulok­sia. Tässä yhtey­dessä tietysti pitäisi ratkaista myös se olelli­nen maton alle lakaistu ongel­ma, että miten ihmeessä lasken­nal­liset ilmas­tom­a­llit pystyvät ennus­ta­maan säitä 50–100 vuo­den päähän kun rak­en­teeltaan saman­laiset sääen­nustemallit pätevät parhaim­mil­laan 10 päivän päähän.

  32. Voisitko Osmo vas­ta­ta, oletko pere­htynyt tähän tieteeseen, vai onko käsi­tyk­sesi aiheesta auk­tori­teet­tiuskon varas­sa? Rehelli­nen vas­taus, kiitos.

    Aineis­toon tutus­tu­misen poh­jal­ta väitän, että mitään selkeitä havain­to­ja ei ole ole­mas­sa, jot­ka todis­taisi­vat ilmas­ton ole­van merkit­tävästi muut­tumas­sa. Sil­lä ei ole tekemistä uskon kanssa.

    Minä väitän myös, sen perus­teelle mitä skep­tikoi­ta tiedän, että matemaat­tis­es­ti lah­jakkaista ihmi­sistä, jot­ka ovat aineis­toon tutus­tuneet (väh. 1000 tun­nin pere­htymi­nen) merkit­tävä osa on kään­tynyt skep­tikoik­si, ja vas­taavasti suh­teessa paljon vähäisem­pi osu­us skep­tikoista alarmisteiksi.

    Tämä ei vielä itsessään tarkoi­ta mitään, mut­ta uskos­ta tässä ilmiössä ei ole kysymys. Vaan paljon vahvem­min järkeilystä, jos tämä järkeily menee vikaan se on toinen asia.

    1. Mikä on az sin­un tieteelli­nen pätevyyte­si täl­lä alal­la, kun noin suvereenisti haa­s­tat jok­seenkin yksimielisen alan tiedemiesjoukon?

  33. Tot­ta kai ilmas­to muut­tuu jatku­vasti pelkästään jo sisäisen dynami­ikkansa ansios­ta ja mon­et muut tek­i­jät (auringon akti­ivi­su­u­den vai­htelu, maa­pal­lon rata­muu­tok­set, man­ner­li­ikun­not, jne.) tuo­vat sop­paan omat maus­teen­sa. Tätä tuskin kukaan kiistää.

    Lisäk­si on aivan ilmeistä, että ilmas­to on läm­men­nyt jostain noin 1970-puo­livälistä aina jon­nekin 1990-luvun lop­ulle (sen jäl­keen onkin ollut kovin tasaista, viit. METOf­f­i­cen Hadley Cen­terin tutk­i­joiden kon­tribu­ut­ti BAMS:n “State of the Cli­mate 2008” ‑rapor­tis­sa). Ole­mas­sa ole­van instru­ment­ti­datan poh­jal­ta on myös varsin ilmeistä, että täs­mälleen saman­laiset läm­pen­e­mis­jak­sot on koet­tu aiem­min mm. 1860–1880 ja 1910–1940 (sekä tietysti vas­taa­vat jäähtymis­jak­sot 1880–1910 ja 1945–1975).

    Sen sijaan se, että onko ilmas­tossa jokin läm­pen­e­mistren­di, joka olisi näi­den syk­lis­ten ilmiöi­den rin­nal­la, on aika suuri kysymys­merk­ki. Täy­tyy nimit­täin olla aika vah­va usko, että luot­taa ensin­näkin siihen, että ole­mas­sa ole­vat läm­pötil­amit­taus­sar­jat ovat niin kat­tavia, että niiden perus­teel­la voidaan laskea luotet­tavasti maa­pal­lonkeskiläm­pöti­la ajal­ta ennen satel­li­it­timit­tauk­sia (esim. koko eteläisen pal­lon­puoliskon meri­alueet ovat täyn­nä neliöasteru­u­tu­ja, joista on vain luokkaa kym­menkun­ta mit­taus­ta per vuosikym­men — jos sitäkään — kuinkas oikein las­ket noista kuukausit­taiset tai edes vuosit­taiset lämpötila-anomaliat?)

    Toinen uskoa vaa­ti­va seik­ka on se, että keskiläm­pöti­las­tot olisi pystyt­ty puhdis­ta­maan ei-ilmas­tol­li­sista sig­naaleista. Esim. Jones:n ja kump­panei­den aiem­mat kaupunkiläm­pö­tutkimuk­set ovat joutuneet “koira söi datan” ‑ilmiön uhrik­si ja jopa Jones itse tun­nus­taa, että tutkimus­tu­lok­set pitäisi julka­ista uudelleen kor­jat­tuna. Lisäk­si riip­pumat­tomat tutkimuk­set ovat osoit­ta­neet, että tilas­tois­sa näkyvä läm­pen­e­m­i­nen kor­reloi sekä alueel­lisen taloudel­lisen kehi­tyk­sen että alueel­lis­ten CO2-päästö­jen kanssa. Kuu­lostaa pahasti UHIlta.

    Ilmake­hän koos­t­u­muk­sel­la on tietysti vaiku­tus ilmas­toon. Nykyi­nen ilmas­to­teo­ria ei kuitenkaan pysty selvit­tämään, mik­si ilmas­to oli nyky­istä lämpimämpi kes­ki- ja rooma­laisa­jal­la. Tuol­loin ei syynä voin­ut olla ainakaan CO2. Samoin teo­ri­al­la on vaikeuk­sia selit­tää, mik­si ilmas­to jäähtyi 1945–1975 vaik­ka CO2-päästöt alkoi­vat kas­vaa voimakkaasti jo 1940-luvul­la. Tätä on toki koitet­tu selit­tää SOx-aerosoleil­la, mut­ta seli­tyk­sessä on aikamoisia aukko­ja — jäähtymi­nen oli aidosti globaalia eikä se ollut alueel­lis­es­ti korostet­tua siel­lä mis­sä rikkipäästöt oli­vat suurim­mat. Lisäk­si mis­sään, mis­sä SOx-päästöt ovat nyky­isin suuria, ei ole havait­tavis­sa minkään laista alueel­lista hitaam­paa lämpenemistä.

    Joten eihän tässä ole todis­ta­mat­ta kuin “ennen­näkemät­tömän suuri ja nopea läm­pen­e­m­i­nen” ja “CO2-pitoisu­u­den ja läm­pen­e­misen voimakas kor­re­laa­tio”. Onko siis ihme, että osa tiedeluku­taitois­es­ta porukas­ta suh­tau­tuu ilmas­ton­muu­toshump­paan hie­man epäillen.

  34. Osmo — mihin peru­s­tat käsi­tyk­sesi ilmas­to­tutk­i­joiden suures­ta yksimielisyydestä?

    Toki he voivat ulospäin vakuutel­la vaik­ka kuin­ka yhteenääneen usko­vansa ihmisen aiheut­ta­maan ilmas­ton­muu­tok­seen, mut­ta asiantun­ti­jan mielipi­dekin on pelkkä mielipi­de niin kauan kuin sen tuke­na ei ole ensim­mäistäkään faktaa.

    Tosi­asi­as­sa ilmas­ton­muu­tostutk­i­jat näyt­tävät tarke­man aiheeseen tutus­tu­misen poh­jal­ta ole­van kaikkea muu­ta kuin yksimielistä sakkia — edes monista perustek­i­jöistä ei ole päästy yhteisym­mär­ryk­seen ja läh­es kaik­ista detal­jeista näytetään riitelevän veris­sä päin. Tätä — ja tutkimuk­sen eten­e­mistä — kuvaa aika hyvin se, että käsi­tyk­set kaikkein keskeisim­mästä para­metristä, ilmas­ton herkkyy­destä ovat edelleen yhtä lev­ääl­lä kuin 30 vuot­ta sitten.

  35. Saman kysymyk­sen olisi voin­ut esit­tää aikoinaan mon­en val­tavir­taisen, sit­tem­min diskred­i­toidun, suun­tauk­sen kyseenalais­ta­jalle, sato­jen esimerkkien joukos­ta vaikka­pa freudilaisuus.

    Tieteel­lisen todis­telun täy­tyy täyt­tää tiet­tyjä ehto­ja. Näi­den ehto­jen täyt­tymistä kyke­nen mon­es­sa tilanteessa seu­raa­maan, kuten kuka tahansa “tiedeluku­taitoinen” kse:n käyt­tämää ter­miä lainatak­seni. Jos todis­telu esimerkik­si perus­tuu olemat­tomaan aineis­toon, on sisäis­es­ti ris­tiri­itainen ja ohjel­ma antaa saman tulok­sen niin käyte­tys­tä datas­ta kuin puhe­lin­luet­telosta, niin toki kuka tahansa voi tode­ta asian siten ole­van, vaik­ka suurin osa tiede­maail­maa väit­täisi toisin. (Nämä ovat oikei­ta esimerkke­jä val­tavir­tai­sista, ver­tais­arvioiduista ilmas­to­tutkimuk­sista, todistettavissa.)

    Kaikil­la aloil­la on huono­ja tutkimuk­sia, eivätkä yksit­täiset huonot tutkimuk­set tai tutk­i­jat vielä ker­ro alas­ta mitään, mut­ta jos todel­la huonoa tutkimus­ta ruve­taan koko alan tun­ne­tu­impi­en auk­tori­teet­tien voimin tuke­maan, puo­lus­tele­maan ja dataa pimit­tämään, niin se on omi­aan herät­tämään hyvin vahvo­ja kysymyksiä.

    Tiede ei ole intres­seistä vapaa­ta aluet­ta. On huomioita­va myös tämä ilmiö ja sen lukuisat his­to­ri­al­liset esimerk­it. Näistä his­to­ri­al­li­sista esimerkeistä ja ilmas­to­tutkimuk­ses­ta löy­tyy monia yht­eneviä struk­tu­urisia piirteitä. Tämä ei todista skep­tisyy­den puoles­ta, mut­ta tukee sitä.

    Kse jo erit­te­likin tätä eri­tyis­es­ti uusia alo­ja vaivaavaa ongelmaa.

  36. kse:

    Tässä yhtey­dessä tietysti pitäisi ratkaista myös se olelli­nen maton alle lakaistu ongel­ma, että miten ihmeessä lasken­nal­liset ilmas­tom­a­llit pystyvät ennus­ta­maan säitä 50–100 vuo­den päähän kun rak­en­teeltaan saman­laiset sääen­nustemallit pätevät parhaim­mil­laan 10 päivän päähän.

    Noin peri­aat­teessa on mah­dol­lista että sys­tee­mi on kaoot­ti­nen, siis ei-ennustet­ta­va, ja kuitenkin sen jotkut ensem­ble-omi­naisu­udet ovat ennustet­tavis­sa. Esimerkik­si logisti­nen iter­aa­tio, ehkä yksinker­taisin matemaat­ti­nen malli joka menee kaaoot­tisek­si, pysyy aina ykkösen ja nol­lan välis­sä — omi­naisu­us on mallis­sa sisään­raken­net­tuna. Tämä siitä huoli­mat­ta että virhe lähtöar­vos­sa kas­vaa ekspo­nen­ti­aalis­es­ti iter­aa­tion edetessä.

    Samal­la taval­la sel­l­aiset reunae­hdot kuin ener­gian säi­lymi­nen aset­taa rajo­ja sys­teemin käyt­täy­tymiselle. Vaik­ka säätä ei voi ennus­taa kuukau­den päähän, esim. sään keskimääräi­nen käyt­täy­tymi­nen input-tehon muuttues­sa tun­netaan keskimääräis­inä ilmiöinä nimeltä ‘talvi’ ja ‘kesä’.

    En osaa ottaa kan­taa siihen onko ilmas­to (s.o. sään pitkäaikainen keskiar­vo) kaoot­ti­nen vai ei, ja jos on niin mis­sä aikaskaalas­sa. Se on oma kysymyk­sen­sä, mut­ta sään kaoot­tisu­us ei vielä riitä perusteluk­si sille että ilmas­tokin olisi vält­tämät­tä kaoot­ti­nen. Tarvi­taan mui­ta argumentteja.

    1. Vaik­ka en pysty ennus­ta­maan ensi viikon säätä, pystyn ennus­ta­maan, että neljän kuukau­den kulut­tua on kylmem­pää. Vaik­ka kukaan ei pysty ennus­taam säätä Kaisaniemessä 2.4. klo 18, voidaan ennus­taan kymme­nen vuo­den läm­pöti­lan keskiar­vo 2060-luvulla.

  37. az:

    Voisitko Osmo vas­ta­ta, oletko pere­htynyt tähän tieteeseen, vai onko käsi­tyk­sesi aiheesta auk­tori­teet­tiuskon varas­sa? Rehelli­nen vas­taus, kiitos.

    Omas­ta puolestani: lähdin pari vuot­ta sit­ten pere­htymään aiheeseen, asen­teel­la että nythän selvitän itsel­leni uskoako ilmas­ton­muu­tok­seen vai ei. Totesin varsin pian etten kykene asi­aa itsel­leni selvit­tämään sem­moi­sel­la efortin määräl­lä johon työssäkäyvä ei-spe­sial­isti pystyy venymään. Sik­si joudun jät­täy­tymään auk­tori­teet­tiuskon varaan, mut­ta yritän käyt­tää hark­in­taa siinä ketkä poimin auktoriteeteiksi.

    Tähän liit­tyy huolestut­ta­va tieteen­filosofinen muu­tos: tiede on muut­tumas­sa huu­toäänestyk­sek­si. Jos jotain neljän värin lauseen todis­tus­ta ei pysty enää itse tark­ista­maan, on luotet­ta­va auk­tori­teet­tien väit­teisi­in asi­as­ta, mut­ta mis­tä tiedät kuka on auk­tori­teet­ti? Per­in­teis­es­ti se sujui tark­ista­mal­la itse neljän värin lauseen todis­tus ja kat­so­ma­l­la onko auk­tori­teetik­si itseään väit­tävä huijannut.

    Hit­to vie, Galileon väit­tämät pystyi sen­tään tark­ista­maan men­emäl­lä torni­in pudot­tele­maan esineitä…

  38. kse:

    Täy­tyy nimit­täin olla aika vah­va usko, että luot­taa ensin­näkin siihen, että ole­mas­sa ole­vat läm­pötil­amit­taus­sar­jat ovat niin kat­tavia, että niiden perus­teel­la voidaan laskea luotet­tavasti maa­pal­lonkeskiläm­pöti­la ajal­ta ennen satelliittimittauksia

    Toisaal­ta, kse: 

    Nykyi­nen ilmas­to­teo­ria ei kuitenkaan pysty selvit­tämään, mik­si ilmas­to oli nyky­istä lämpimämpi kes­ki- ja roomalaisajalla.

    Uskotko että keski­a­jal­ta tai rooma­laisa­jal­ta peräisin ovat mit­taus­sar­jat ovat niin kat­tavia että niiden perus­teel­la voidaan laskea luotet­tavasti maa­pal­lon tuol­loinen keskilämpötila?

  39. Hie­man per­spek­ti­iviä 2060-luvun ilmas­ton ennustamiseen:

    Eemin (Eemi­an­in) inter­glasi­aalisel­la kaudel­la n. 130,000–114,000 vuot­ta sit­ten oli toden­näköis­es­ti jonkin tuhan­nen vuo­den ajan nyky­istä 1–2 Cel­sius­ta lämpimäm­pää. Pohjoisel­la pal­lon­puoliskol­la napaa kohden men­täessä jopa 4 astet­ta. Itämeren paikalla oli laa­ja Eem-meri ja Fen­noskan­dia oli saari. Myös Pohjois-Venäjästä tiede­tään val­tavien aluei­den olleen meren peitossa. Lapin korkeudelle asti kasvoi jalopui­ta ja vir­ta­he­p­o­jen, sarvikuono­jen ja nor­su­jen levin­neisyysalue ulot­tui Bri­tan­ni­aan saakka.
    Vir­ta­hevot uiv­at Thame­sis­sa, jon­ka jääl­lä on pidet­ty markki­noi­ta ja luis­telurieho­ja mei­dän interglasiaalillamme.

    Tämä vain esimerkkinä luon­nol­lis­ten vai­htelu­iden skaalas­ta, jon­ka kaikkia syitä ei suinkaan tiedetä.

    Nykyiset globaalit läm­pöti­lat ovat alem­pia kuin mitä ne oli­vat keski­a­jan läm­pökaudel­la (tämä on uskoak­seni aika kat­tavasti todis­tet­tu monin esimerkein Grön­lan­nista Andeille, jos­sa nati­iv­it vil­je­liv­ät sel­l­aisia vuoren­rin­teitä, jot­ka nyt ovat lumen peitossa), ja huo­mat­tavasti alem­pia kuin mitä ne oli­vat Holoseenin mak­simin aikaan n. 9000–5000 vuot­ta sitten.
    Esimerkik­si kun Kanadas­ta muu­ta­ma vuosi sit­ten uuti­soiti­in hälyt­täviä uutisia iki­jään sulamis­es­ta, tuon jään alta pal­jas­tui 7000 vuot­ta van­han met­sän jään­teitä. Tuo alue ei siis ollut ollut vain jäätiköistä sulana, vaan met­sävyöhyke oli ulot­tunut sinne asti.
    Tuol­loin muuten sademäärien tiede­tään olleen nyky­istä run­saampia ja Sahara viher­iöi laa­jal­ta alueelta, ja mis­sä nyt on lähin­nä vain aavikkoa, oli mm. lukuisia järviä.

    Nyky­is­in­hän kun uuti­soidaan his­to­ri­al­lisen alhai­sista tai korkeista havain­noista, niin tämä saat­taa esimerkik­si tarkoit­taa oikeasti “kol­menkymme­nen vuo­den ajal­ta satelliittimittauksia”.

    Minus­ta nuo his­to­ri­al­liset esimerk­it alle­vi­ivaa­vat kak­si seikkaa. 

    1. Ilmas­to on ollut jatku­vas­sa, rajus­sakin, muu­tok­ses­sa ihmis­es­tä riip­pumat­ta. Kun myön­netään, ettei tiede­tä kaikkia tähän vaikut­tanei­ta tek­i­jöitä, niin ei voi­da samal­la väit­tää, etteivätkö ne voisi täl­lä het­kel­lä vaikuttaa.

    2. Mitään itseään ruokki­vaa tuhokonet­ta ei ilmas­ton­va­i­htelui­hin ole sisään raken­net­tuna, eli vah­vat nk. “tip­ping pointit” ovat sci­ence fic­tio­nia. Ei ole kehi­tys­tä läm­pe­nee X määrän, metaa­nia irtoaa ikiroudas­ta, läm­pe­nee lisää, kla­traatit alka­vat luovut­ta­maan lisää metaa­nia jne. läm­mit­täen maa­pal­loa useil­la asteil­la. Jos täl­lainen olisi mah­dol­lista, niin siitä pitäisi olla lukuisia his­to­ri­al­lisia esimerkke­jä. Niitä ei ole.
    Eli vaik­ka täl­lainen kehi­tys voisi lähteä alku­un­sa hypo­teet­tis­es­ti, niin ilmas­toon kuu­luu tasaavia tek­i­jöitä (mm. pil­visyy­den lisään­tymi­nen? satei­den lisääntyminen?).

    Pelkän CO2:n ilmastopakot­teek­si­han IPCC:kin myön­tää n. 1C, jos­ta ainakin puo­let pitäisi jo olla lämminneenä.
    Nämä ske­naar­i­ot, joi­ta pitäisi estää liit­tyvät siihen käsi­tyk­seen, että palautekytken­tö­jen etumerk­ki olisi posi­ti­ivi­nen, ja hyvin vah­vasti posi­ti­ivi­nen. Tälle ei kuitenkaan ole uskot­tavaa näyt­töä, ja pidem­pi luon­nolli­nen ilmas­to­his­to­ria on vah­va argu­ment­ti sitä vas­taan, kuten yllä perustelin.

  40. kse:

    Toinen uskoa vaa­ti­va seik­ka on se, että keskiläm­pöti­las­tot olisi pystyt­ty puhdis­ta­maan ei-ilmas­tol­li­sista sig­naaleista. Esim. Jones:n ja kump­panei­den aiem­mat kaupunkiläm­pö­tutkimuk­set … Lisäk­si riip­pumat­tomat tutkimuk­set ovat osoit­ta­neet, että tilas­tois­sa näkyvä läm­pen­e­m­i­nen kor­reloi sekä alueel­lisen taloudel­lisen kehi­tyk­sen että alueel­lis­ten CO2-päästö­jen kanssa.

    AIP:in his­to­ri­atek­stin mukaan ihmisas­u­tuk­sen vaiku­tuk­sista paikalliseen läm­pöti­laan (mit­tauk­sia vääristävänä tek­i­jänä) vään­net­ti­in ankarasti kät­tä 60- ja 70-luvuil­la. Arveletko että senaikai­siset tutkimuk­set asi­as­ta on tehty virheel­lis­es­ti? Vai että nykyään oras­taville ilmas­ton­tutk­i­joille ei enää opete­ta näin ilmeisen virheläh­teen mahdollisuutta?

    Kuu­lostaa pahasti UHIlta.

    Mikä on UHI?

  41. Luukon tar­joile­ma skep­ti­calscience tyrkyt­tää puoli­to­tuuk­sia, van­hen­tunut­ta tietoa ja suo­ranaisia val­hei­ta. Esim. väit­teen 7 “tiede sanoo”-totuuden paikkaansa pitävyy­den läm­pen­e­misen jatku­mis­es­ta voi jokainen tark­istaa vaikka­pa Sci­ences­tä ja Bul­letin of Amer­i­can Mete­o­ro­log­i­cal Society:sta

    http://www.sciencemag.org/cgi/content/summary/sci;326/5949/28‑a
    http://journals.ametsoc.org/doi/abs/10.1175/BAMS-90–8‑StateoftheClimate

    Ilmas­to­herkkyy­destäkin voi olla vaik­ka minkälainen määrä tutkimuk­sia, mut­ta todel­lisu­us on se, että arviot herkkyy­destä vai­htel­e­vat edelleen ker­toimel­la 3–4 — kuten ne tekivät jo 1980-luvulla.

  42. Rooma­lais- ja keski­a­jan lämpimien kausien suh­teel­liseen läm­pöti­lata­son arvioin­ti­in ei tarvi­ta läm­pömittare­i­ta — riit­tää, että tutk­i­taan kasvil­lisu­usvyöhykkei­den muu­tok­sia. Esim. jos jos­sain Oulun korkeudel­la on aikoinaan kas­vanut sankko­ja tam­mimet­siä, niin lie­nee aika tur­val­lista olet­taa, että niiden kasvuaikana on vallinnut pidem­pi nyky­istä lämpimämpi kausi.

    Kaupunkiläm­mön vaiku­tuk­ses­ta on tosi­aan ollut tutkimuk­sia jo aiem­minkin ja tuolle vaiku­tuk­selle on jopa for­mu­loitu havain­toi­hin perus­tu­va asukas­määrästä riip­pu­va log­a­r­it­mi­nen laki, jon­ka avul­la sen suu­ru­ut­ta voidaan arvioi­da. En tiedä miten hyvin asi­as­ta päästi­in yhteisym­mär­ryk­seen, mut­ta ainakin IPC­Cn AR4:ssa ilmas­to­tutk­i­jat tukeu­tu­i­v­at vah­vasti mm. Jonesin tutkimusten poh­jal­ta siihen, että kaupunkiläm­mön vaiku­tus globaali­in keskiar­voon on mitätön (+0,006°C/vuosisata tms.) Tämän jäl­keen tätä kan­taa on koet­tu vahvis­taa todis­tele­mal­la ettei koko kaupunkiläm­pöilmiötä ole olemassa.

    Tilanteen tekee vain nolok­si se, ettei Jones:n tutkimuk­sis­saan käyt­tämiä tieto­ja ole toden­näköis­es­ti ollut ikinä ole­mas­sakaan vaan hänen kiinalaiset kump­panin­sa kek­sivät ne omas­ta päästään.

    (UHI = urban heat island)

  43. kse: “Luukon tar­joile­ma skep­ti­calscience tyrkyt­tää puoli­to­tuuk­sia, van­hen­tunut­ta tietoa ja suo­ranaisia val­hei­ta. Esim. väit­teen 7 “tiede sanoo”-totuuden paikkaansa pitävyy­den läm­pen­e­misen jatku­mis­es­ta voi jokainen tark­istaa vaikka­pa Sci­ences­tä ja Bul­letin of Amer­i­can Mete­o­ro­log­i­cal Society:sta”

    Väit­teen 7 “tiede sanoo” ‑kohdas­sa siis puhutaan koko pla­nee­tan läm­pen­e­mis­es­tä ja lisäk­si san­o­taan pin­taläm­pöti­lan kuitenkin vai­htel­e­van. Varsi­naises­sa artikke­lis­sa sit­ten asia myös perustel­laan tarkemmin.

    http://www.skepticalscience.com/translation.php?a=11&l=2

    Pari kir­sikan­poim­intame­todil­la valit­tua lausah­dus­ta eivät vielä tuol­la artikke­lis­sa esitet­tyjä asioi­ta kumoa. Ensim­mäisen lauseesi kuvauk­set Skep­ti­cal Sci­en­cen sisäl­löstä kuvaa­vat paljon parem­min omia lausun­to­jasi täällä.

  44. az:

    Eemin (Eemi­an­in) inter­glasi­aalisel­la kaudel­la n. 130,000–114,000 vuot­ta sit­ten oli toden­näköis­es­ti jonkin tuhan­nen vuo­den ajan nyky­istä 1–2 Cel­sius­ta lämpimäm­pää. Pohjoisel­la pal­lon­puoliskol­la napaa kohden men­täessä jopa 4 astet­ta. Itämeren paikalla oli laa­ja Eem-meri ja Fen­noskan­dia oli saari.

    Vaik­ka Venuk­sen tie ei olisikaan Suomen tie: mitä olisi Eem-kaudel­la tapah­tunut, jos kaukana Fen­noskan­dia-saaren eteläpuolel­la olisi asunut mil­jar­di ihmistä joil­la on paljon alavia mai­ta, liikakan­soi­tu­songel­ma ja ydinase? 

    Tämä ei siis ota kan­taa siihen johtaako nykyi­nen CO2 uuteen Eem-kau­teen, vaan haarukoi­da seu­rauk­sia siinä hypo­teet­tises­sa tapauk­ses­sa että se johtaisi.

    az:

    Nykyiset globaalit läm­pöti­lat ovat alem­pia kuin mitä ne oli­vat keski­a­jan läm­pökaudel­la (tämä on uskoak­seni aika kat­tavasti todis­tet­tu monin esimerkein Grön­lan­nista Andeille, jos­sa nati­iv­it vil­je­liv­ät sel­l­aisia vuoren­rin­teitä, jot­ka nyt ovat lumen peitossa)

    Real­cli­mate, joka on ollut per­in­teis­es­ti kylmäjärkisessä maineessa väit­tää että nykyläm­pöti­lat ylit­tävät keski­aikaiset, mut­ta tässä kai alka­isi olla jo aika men­nä alku­peräisille lähteille blo­gien­välisen juu­pas-eipäs väit­te­lyn sijaan. 

    Grön­lan­nin väli­aikainen asu­tus on tut­tu J. Dia­mondin kir­jas­ta, mut­ta nyt en muista mitä siel­lä tuhon syik­si väitettiin.

    Sen sijaan jää­va­paat muinais­ten Andi­en rin­teet haiskah­ta­vat, kun joka paikas­sa näkee kuvia nykyään kutis­tuneista jäätiköistä eri puo­lil­la maail­maa. Pystytkö kaiva­maan esi­in, mis­tä nimeno­mais­es­ta and­in­rin­teestä oli kysymys?

  45. Tuor­ein näke­mys MWP vs nykyai­ka läm­pötiloista taitaa löy­tyä McShane & Wyn­er studystä:
    A STATISTICAL ANALYSIS OF MULTIPLE TEMPERATURE
    PROXIES: ARE RECONSTRUCTIONS OF SURFACE
    TEMPERATURES OVER THE LAST 1000 YEARS RELIABLE?
    BY BLAKELEY B. MCSHANE AND ABRAHAM J. WYNER

    “On the one hand, we con­clude unequiv­o­cal­ly that the evi­dence for a ”long-han­dled” hock­ey stick (where the shaft of the hock­ey stick extends to the year 1000 AD) is lack­ing in the data. The fun­da­men­tal prob­lem is that there is a lim­it­ed amount of proxy data which dates back to 1000 AD;
    what is avail­able is weak­ly pre­dic­tive of glob­al annu­al tem­per­a­ture. Our back­cast­ing meth­ods, which track quite close­ly the meth­ods applied most
    recent­ly in Mann (2008) to the same data, are unable to catch the sharp run up in tem­per­a­tures record­ed in the 1990s, even in-sample.”

    Ts, tätäkin asi­aa on joka IPC­Cn rapor­tis­sa käsitel­ty mut­ta puus­ta pidem­mälle ei olla päästy.

  46. kse: “Rooma­lais- ja keski­a­jan lämpimien kausien suh­teel­liseen läm­pöti­lata­son arvioin­ti­in ei tarvi­ta läm­pömittare­i­ta – riit­tää, että tutk­i­taan kasvil­lisu­usvyöhykkei­den muu­tok­sia. Esim. jos jos­sain Oulun korkeudel­la on aikoinaan kas­vanut sankko­ja tam­mimet­siä, niin lie­nee aika tur­val­lista olet­taa, että niiden kasvuaikana on vallinnut pidem­pi nyky­istä lämpimämpi kausi.”

    Ottaen huomioon että Oulus­sa on kas­vaa tam­mia myös tänä päivänä, kuulem­ma ainakin Madeto­jan puis­tossa, Lin­nansaa­res­sa, Kaupung­in­talon edessä ja Lyö­tyn­puis­tossa, pitäisi päästä kat­so­maan käyt­tämästäsi läh­teestä kuin­ka sankoik­si sil­loiset met­sät on arvioitu. 

    Alun­perin tosin mietin onko kyseessä ollut maail­man­laa­juinen vai paikalli­nen ilmiö. Jos az:n väite Andeil­ta kestää lähem­män tarkastelun, siinä olisi yksi evi­denss­in­mu­runen lisää.

    kse:

    Tilanteen tekee vain nolok­si se, ettei Jones:n tutkimuk­sis­saan käyt­tämiä tieto­ja ole toden­näköis­es­ti ollut ikinä ole­mas­sakaan vaan hänen kiinalaiset kump­panin­sa kek­sivät ne omas­ta päästään.

    Kai asi­as­ta on kir­joitet­tu use­ampi kuin yksi julka­isu 60- luvun jäl­keen? Pitäisikö niidenkin kir­joit­ta­jien nolostua?

    kse:

    Jonesin tutkimusten poh­jal­ta siihen, että kaupunkiläm­mön vaiku­tus globaali­in keskiar­voon on mitätön (+0,006°C/vuosisata tms.) Tämän jäl­keen tätä kan­taa on koet­tu vahvis­taa todis­tele­mal­la ettei koko kaupunkiläm­pöilmiötä ole olemassa.

    Tästä kuvas­ta näkee mis­sä urbaan­it läm­pökeskit­tymät sijait­se­vat ja tästä mis­sä läm­pöti­lat ovat nousseet . Jos kaupunkiläm­pöilmiö on ole­mas­sa, mik­si läm­pen­e­m­i­nen näyt­tää tapah­tu­van tuhan­sien kilo­me­trien päässä kaupungeista? (Itse en ole pere­htynyt kysymyk­seen tai keksinyt argu­ment­tia, mut­ta kiin­nos­taa mitä tietäväm­mät vastaavat)

  47. Word­Press ei nähtävästi tunne IMG-tageja…siis uusiksi

    Tästä kuvas­ta näkee mis­sä urbaan­it läm­pökeskit­tymät sijait­se­vat ja tästä mis­sä läm­pöti­lat ovat nousseet . Jos kaupunkiläm­pöilmiö on ole­mas­sa, siis idioot­ti­tutk­i­jat ovat lait­ta­neet mit­tarin­sa kuumi­in kaupunkei­hin, mik­si läm­pen­e­m­i­nen näyt­tää tapah­tu­van tuhan­sien kilo­me­trien päässä kaupungeista?

  48. az:

    En toki tek­isi moista väitet­tä, jos en olisi tietoinen tutkimuk­sista, jot­ka siihen hyvin vah­vasti viittaavat.

    En sitä het­keäkään epäil­lyt. Kiitos linkistä. Web-kir­joituk­ses­sa ei ollut viit­tauk­sia tutkimuk­si­in, mut­ta google schol­ar löytää näköjään läjän papere­i­ta jopa ajal­ta ennen nykyisen­laista julk­ista keskustelua. Hugh­es & Diaz 1994 näkyy tiivis­telmässään suh­tau­tu­van skep­tis­es­ti ajatuk­seen maail­man­laa­juis­es­ta lämpimästä keski­a­jas­ta vaik­ka Andi­en läm­pen­e­m­i­nen on heil­lä tiedos­sa. Mut­ta ehkä muut ovat kri­ti­soi­neet johtopäätöstä, kat­so­taan­pa… Uugh, paperi­in on viitat­tu 283 kertaa!

  49. Se nyt kuitenkin on tot­ta, että öljyn ja kivi­hi­ilen käyt­tööno­ton jäl­keen ilmake­hän hiilid­iok­si­idip­i­toisu­us on nous­sut ja samaa käyrää nou­dat­telee ilmake­hän läm­pöti­lan nousu. Mikä tässä on ongel­ma, en ymmärrä.

    Luon­to kestää mitkä tahansa ilmas­to­muu­tok­set. On ollut, kylmää ja läm­mintä, sateista ja kuiv­aa, välil­lä jääkau­sia ja välil­lä läm­pökau­sia. Luon­to sopeutuu.

    Ongel­ma tässä on ihmisen kult­tuuri. Se ei ehkä sopeudu nou­se­vaan tai laske­vaan läm­pöön. Mis­sä olemme, kun seu­raa­va jäätiköi­tymis­vai­he alkaa.

    Eri­tyi­nen ongel­ma on se, että nyt läm­pöti­la näyt­tää nou­se­van dra­maat­tisen nopeasti, sadas­sa vuodessa. Kan­nat­taa var­maan miet­tiä, mihin pörssikurs­sei­hin sijoit­taa, että rahat jäi­sivät lap­sille. Asun­to­ja ei var­maankaan kan­na­ta ostaa Välimeren alueelta tai Kiinasta.

  50. Mut­ta ehkä muut ovat kri­ti­soi­neet johtopäätöstä, kat­so­taan­pa… Uugh, paperi­in on viitat­tu 283 kertaa!

    Alan muis­taa mihin parin vuo­den takainen sukel­luk­seni ilmas­tokysymyk­si­in pää­tyi. Taidan mielu­um­min han­kkia elämän.

  51. Juuri kun pääsin iloit­se­maan, että tämän vuo­den hur­rikaan­it muo­dos­tu­vat Atlantil­la ja kiertävät siel­lä har­mit­to­mia reit­te­jä pohjoiseen, sään halti­jat alkoi­vat väsätä syk­lo­nia erit­täin kiusal­liseen paikkaan Kuuban eteläpuolelle

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.