Hista ja rata

17.2.2010 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Espoo haluaa rakentaa 20 000 asukkaan pientalokaupungin Histaan Ihamuotilan perikunnan maille. Uudenmaan liitto on maakuntakaavan osalta pannut Histan ehdoksi rautatieyhteyden, koska 20 000 asukkaan autokaupungin rakentaminen on kaikkien hyväksyttyjen periaatteiden vastaista. Uudenmaanliiton hallituksen oli määrä , äänestettiin, äänet menivät tasan 9-9 ja puheenjohtajan äänin asia päätettiin palautettavaksi niin, ettei rautatieyhteyttä vaadita vaan tyydytään toivomaan, että valtio rakentaisi Histaan radan jossakin aikataulussa. Yksi demari oli kokouksesta poissa, joten ensi kerralla äänestetään uudestaan, elleivät demarit tässä välissä sovi asiasta kokoomuksen kanssa jotain.

Myös Espoon ympäristölautakunta asettui vastustamaan autokaupungin rakentamista Histaan.

Espoo esittää, ettei rataa tarvita, vaan joukkoliikenne on järjestettävissä busseilla. Kokemuksesta tiedämme, että bussiliikenne kaukana kaikesta olevalla omakotialueella saavuta kuin marginaalisen osuuden liikenteestä. Niinpä Hista ilman rataa olisi pelkkä autokaupunki.

Rata Histaan maksaa jonkin verran, mutta vähemmän kuin se Turunväylän levennys, jonka pelkkiin henkilöautoihin perustuva Hista vaatisi. Jostain syystä valtio maksaa moottoritieinvestoinnit mukisematta.

On turha kuvitella, että valtio rakentaa Histaan radan ilman, että Espoo osallistuu hankkeeseen. Ei valtio maksa Helsingin ratikkakiskojakaan.  Tähän varmaan espoolaiset vastaavat, että raideyhteys Histaan on paljon kalliimpi, koska Hista on niin kaukana. Niinpä. Jos kaavoitetaan kauas, se tulee kalliiksi.

Histan radan kustannukset on katettava alueen kaavoitushyödyllä. Jos kaavoitushyöty ei peitä infran rakentamiskustannuksia, koko hanke on järjetön.  Jos perikunta ei ole tähän halukas, viljelköön Histassa vaikka vehnää. En ymmärrä, miksi veronmaksajien pitäisi lahjoittaa maanomistajalle infrainvestoinnit joiden turvin maanomistaja sitten voi panna maansa lihoiksi.

Histan radan on tarkoitus on jatkua Lohjalle asti. Lohjan entinen kaupunginjohtaja Elina Lehto aikanaan sanoin Lohjan olevan valmis osallistumaan rakentamiskustannuksiin.

Asiat sujuisivat yksinkertaisemmin, jos valtio vetäytyisi kaupunkialueiden sisäisten liikenneyhteyksien rahoituksesta kokonaan – ja korvaisi tämän tasapuolisuuden nimissä kiinteällä euromääräisellä summalla. Kunnat kaavoittaisivat aivan toisella tavalla, jos joutuisivat rahoittamaan itse liikenneinvestoinnit – Histan osalta joko sen radan tai Turun väylän lisäkaistat.

Skeptisesti voi tietysti kysyä, auttaako Histan osalta edes ratayhteys. Pelkään pahoin, että noin syrjäinen asuinalue noin väljästi rakennettuna tulee perustumaan autoille joka tapauksessa.

Kommentit

26 Vastausta artikkeliin “Hista ja rata”

  1. Kalle kirjoitti 17.2.2010 kello 19:36

    Muistaakseni Hista oli kilapilevassa raitiotiesuunnitelmassa, joka jyrättiin metrovaihtoehdolla. Metrovaihtoehdolla, joka ei koskaan tule olemaan kannattava taloudellisesti. Eli Hista rakennetaan ja ne jotka äänestivät metron puolesta käytännössä estivät sen liittämisen raideliikenteen piiriin. 😉 (Oliko riittävän provokatiivisesti sanottu? Tällä kertaa myönnän, että oli ihan pakko… 😀 )

    Muualla Euroopassa uusia kaupunkeja rakennetaan olemassa olevan ratainfran varteen. Ne irrotetaan emokunnasta, jolloin asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut.

    Olen Osmon kanssa samaa mieltä, ettei valtio saa olla mukana rahoittamassa kannattamatonta julkista liikennettä. Se pakottaa pitkän päälle harkitsemaan myös kaavoitusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. LRa kirjoitti 17.2.2010 kello 19:51

    Onko se Hista nyt niin kaukana? Vein Kauniaisista romuja Ämmässuolle, eikä matka kestänyt kuin muutaman minuutin ja Histahan on Turunväylän toisella puolella.

    Onko parempi rakentaa paljon pitemmän matkan päähän Veikkolaan, Nummelaan tai Lohjalle kuin heti Kehä III:n pohjoispuolella olevaan Histaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. tpyyluoma kirjoitti 17.2.2010 kello 19:55

    Eihän tätä päätöstä tehtäessä radan hintalappuna pidetä ELSAn hintaa, eihän? Kustannuksiltaan semmoinen luotijunarata ja paikallisjunarata on eri asia. Espoon keskus – Hista Radan pituus on jotain 8 km, asemia kai kolme. Yksikkökustannus kilometrille rataa 11,8Me ja pinta-asema on 6,8Me kpl (Lähde: Porvoon raideliikenneselvitys). Eli n. 120Me. Eli noin 6000 euroa per asukas.

    Turunväylälle ei muuten yhdet lisäkaistat riitä: 20 000 asukasta ilman toimivaa joukkoliikennettä on noin 2 000 autoa ruuhkatunnissa käytännössä yhteen suuntaan, ja tuota ei yksi kaista vedä.

    Asiat sujuisivat yksinkertaisemmin, jos valtio vetäytyisi kaupunkialueiden sisäisten liikenneyhteyksien rahoituksesta kokonaan – ja korvaisi tämän tasapuolisuuden nimissä kiinteällä euromääräisellä summalla.

    Oikein hyvä ajatus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Tuomas S. kirjoitti 17.2.2010 kello 20:58

    LRa
    “Onko se Hista nyt niin kaukana? Vein Kauniaisista romuja Ämmässuolle, eikä matka kestänyt kuin muutaman minuutin ja Histahan on Turunväylän toisella puolella.”

    Vanhan viisauden mukaan kauas on pitkä matka. On todennäköistä että suuri osa Histassa asuvista haluaa käydä muuallakin kuin Ämmänsuolla, jonne matka eittämättä on lyhyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Mikko kirjoitti 17.2.2010 kello 21:10

    Osmo, nopean vilkaisun perusteella Histaan on Helsingin keskustasta n. 27 kilometriä ja Helsingin Sipoolta vallatuille asuinalueille n. 22 kilometriä. Käytännössä etäisyydessä ei tässä suhteessa ole eroa.

    Lieneekö päässyt ajatuksiin pientä Helsinki-sokeutta? Paikka joka on Helsingissä ei voi olla kaukana, vaikka se olisi kehä III:n ulkopuolella…

    ps. Kannatan ehdottomasti tuota infrarakentamisen ajatusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Ville M kirjoitti 17.2.2010 kello 21:11

    “Onko parempi rakentaa paljon pitemmän matkan päähän”, on, jos halutaan että Helsinki-vantaa-espoo metropoli pysyy mukavana kaupunkina asua jota ympäröi edes jonkin verran nopeasti saavutettavia viheralueita.

    Niin sanottu “leap frog” development olemassa olevien historiallisten pienkeskustojen lähelle kuten Lohjalle on mielestäni parempi ajatus kuin kaikkien helsingin lähipeltojen ja metsien omakotitaloilla täyttämaminen senkin takia että Lohjalla suht ehjässä pienkeskastassa toteutetaan omia palveluja, kun taas Histaltaan tyypillisesti ajeltaisiiin ympäri pääkaupunkiseutua hammaslääkäriin, jääkiekkoharjoituksiin ja pahimmassa tapauksessa jopa kauppaan.

    Lohjalta ja kauempaa tehdään myös todennäköisemmin etätöitä, kuin juuri autoiltavan lähellä olevasta autolähiöstä.

    Parasta on rakentaa selvästi erityyppistä asutusta eri alueille, korkeata keskustaa keskustaan, maaseutua maaseudulle ja pikkukaupunkeihin rivitaloja ja tiivitä pientalo alueita yms, ja antaa sitten ihmisten valita noista erityyppisistä asumismuodoista. Tälläiset histat eivät ole oikein mitään noista.
    http://en.wikipedia.org/wiki/New_Urbanism

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. heikki kirjoitti 17.2.2010 kello 21:18

    mutta sitten taas lähiöiden rakentaminen neitseelliselle alueelle Sipoon Natura-alueita hyödyntäen ja metron vieminen valtion rahoilla sinne on järkevää ja suorastaan ehdoton edellytys metropolin rakentumiselle?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.2.2010 kello 21:20

    Östersundomin metron rahoituksesta ei vieloä ole sovittu, mutta tähän asti valtio on maksanut siitä 30 %.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. tpyyluoma kirjoitti 17.2.2010 kello 21:32

    Kalle, muistaakseni TramWestissä ei ollut Histan ratikkaa. Eli ei tästä kyllä voi metrotoimistoa syyttää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Liian vanha kirjoitti 17.2.2010 kello 21:36

    “En ymmärrä, miksi veronmaksajien pitäisi lahjoittaa maanomistajalle infrainvestoinnit joiden turvin maanomistaja sitten voi panna maansa lihoiksi.”

    Espoohan voi ostaa tai pakkolunastaa maan raakamaan hinnalla, kaavoittaa ja myydä markkinahintaan.
    Näin tehdään rahaa rataa varten

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Kalevi kirjoitti 17.2.2010 kello 23:49

    Minun oikeustajuni ei ymmärrä, miksi Porvoo ei saa rakentaa automarkettia, mutta Espoossa saadaan asuttaa 20000 ihmistä keskelle ei-mitään. Tai no onhan siellä nyt erittäin viehättävä maalaisidylli.

    Miksi ei voisi rakentaa olemassaolevien ratayhteyksien tai tulevan metron varteen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Antero Alku kirjoitti 18.2.2010 kello 13:43

    Tpyyluoma on oikeassa pohtiessaan radan hintaa. Ei Histaan tarvitse rakentaa jatkoa Espoon metrolle tai Lahden oikoradan tapaan vähintään Lohjalle yltävää nopeiden junien rataa. Histaa varten riittää yksiraiteinen haara Espoon asemalta kuten nyt on Keravalta Nikkilään. Asemiksi käyvät pysäkit, ei monumentteja siltoineen, liukuportaineen ja hisseineen. Ja näitä pysäkkejä voi olla Histan alueella vaikka kolme parantamassa palvelua.

    Tällaisen radan voi linjata maastoon niin, että siihen voi joskus 30 vuoden kuluttua rakentaa toisen raiteen viereen ja tehdä siten ELSA-rataa. Mutta nopeat junat jääköön moottoritien viereen, kun loppupää vanhasta haarasta vie perille Histan sisään.

    Olen ollut porukalla tekemässä tällä ajatuksella yleiskaavaa Histaan opintojen yhteydessä. ( http://alkutieto.fi/ltyot.htm#hista ) Tuolle radalle annan hintalapuksi noin 35 milj. euroa. Minusta Ihamuotiloiden kannattaisi maksaa se itse tienatakseen huomattavasti suurempia rahoja maidensa rakentamisesta.

    Muuten Histan kanssa on minusta ratkaisevaa se, tehdäänkö siitä nukkumalähiö ilman palveluita ja työpaikkoja vai elinvoimainen pikkukaupunki. Lähiön rakentaminen kaatopaikalle sopivaan sijaintiin irrallaan ja kaukana kaikesta ei ole kestävän kehityksen mukaista. Edes junaradan päässä.

    Antero

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Kalle kirjoitti 18.2.2010 kello 14:19

    Kalevi: “…Miksi ei voisi rakentaa olemassaolevien ratayhteyksien …”

    Näin rakennetaan muualla Euroopassa. Kun katsoo karttaa, niin paljon järkevämpää kuin Sipoon parhaiden veronmaksajien rosvoaminen Helsinkiin, olisi ollut jakaa Sipoo kahteen osaan ja alkaa rakentaa Porvoon radan vartta. Uuden metrolinjan vieminen keskelle korpea ei ole ihan täysjärkisen puuhaa.

    Muualla Euroopassa uudet keskukset vielä ymmärretään pilkkoa omiksi kunnikseen. Histasta tulee järkevä kaupunki vain, jos se erotetaan Espoosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.2.2010 kello 15:24

    Alue voidaan jakaa pienemmiksi kunniksi maissa, joissa kunnat eivät kerää veroja eivätkä ole vastuussa terveyspalveluista. Meillä kunnalla tarkoitetaan aivan eri asiaa kuin Keski-Euroopassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. eggo kirjoitti 18.2.2010 kello 14:54

    Onko niillä perikunnan veijareilla noin paljon vaikutusta kuntapoliitikkojen mielipiteisiin, vai ovatko poliitikot vain yksinkertaisia. Veikkaan molempia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Pyöräilijä kirjoitti 18.2.2010 kello 17:15

    Oliko kyseessä tosiaan maanomistajan projekti? Luenko huonosti lehtiä, vai eikö näistä uutisoida?

    Verotusoikeuden ja muutakin valtaa voisi siirtää maakunnille, niin ei tarvitsisi turata kuntien yhdistämisen kanssa. (Jos siis asian voisi hoitaa ilman kaksinkertaista byrokratiaa).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.2.2010 kello 17:45

    Tällainen ajatus kuntien tehtävien siirtämisestä maakunnille oli PARAS-hankkeen yhteydessä aluekunnan nimissä, mutta se hylättiin. Silloin toimivaksi vaihtoehdoksi jäljelle jäivät vain suuret kunnat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Kalle kirjoitti 18.2.2010 kello 18:22

    Osmo: “…mutta se hylättiin. Silloin toimivaksi vaihtoehdoksi jäljelle jäivät vain suuret kunnat.”

    Ainoa toimiva ratkaisu ovat sopivan kokoiset kunnat. Liian suuret yksiköt ovat tehottomia, minkä näkee esimerkiksi pääkaupunkiseudun kolmessa suuresssa kunnassa.

    Jos pääkaupunkiseudulla halutaan tehot irti hallinnosta, puretaan liian suuret yksiköt. Kannattaa verrata vaikkapa Pariisiin tai Lontooseen. Kuntayksiköt ovat paljon pienempiä kuin täällä.

    Entisenä espoolaisena tunnen tuon konkurssipesän parhaiten. Jos espoolaiset haluavat toimivat palvelut, on Espoo pilkottava useaan pienempään kuntayksikköön. Se hävittää monikerroksisen organisaation ja tuo päätöksenteon lähelle kuntalaista.

    Kysymys on enemmän siitä, onko nykyisellä Espoon alueella tulevaisuudessa viisi vaiko kaksikymmentä kuntaa. Oletettavasti jostain tuosta välistä, koska pakko meidän on puuttua rakenteisiin ja pilkkoa tehotomat yksiköt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Tvallinen Teknikko kirjoitti 18.2.2010 kello 20:43

    Vantaalaisena muistuttaisin helsinkiläisiä ja espoolaisia eräästä kaupunkimme entisestä luottamusmiehestä, joka muistini mukaan päätyi kaltereiden taakse lahjuksen ottamisesta :

    http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto/9608/960807/9608070104.html

    Tosin en varmuudella muista, mikä luottamusmiehen lopullinen tuomio hovissa oli.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Riccado kirjoitti 18.2.2010 kello 22:52

    Rakennetaan nyt ihmeessä jo se Elsa-rata. Näinä kaikkina vuosina ei nykyisen Turku-Helsinki radan varrelle ole syntynyt muuta kasvukeskusta kuin Salo. Esimerkiksi Karjaa (asema, jolla juna pysähtyy) ei ole mitenkään hyödyntänyt yhteyttä. Elsa-radan varteen syntyisi uusi nauha Helsingistä Lohjalle saakka, ja moni palikka (vaikkapa Espoossa) asettuisi kohdalleen.

    Aina joskus ihmettelen Itä-Suomen leveitä ja tyhjiä teitä (esimerkiksi Kuopion seudulla). Ja sitten ovat nämä uudet radat, joita rakennetaan yhdeksälle junalle tähän saakka (Pieksamäen suunnalla) – vai mikä se uusi yhteys nyt oli. Koko rataa käyttää siis vuositasolla yhtä monta junaa kuin kulkee Pasilan aseman läpi about tunnissa parissa.

    Koko Länsirannikon logistiikka on liikkessä muutenkin. Rauma suuntautuu Turkuun (sairaanhoitopiiristä alkaen), Porille jää Tampereen suunta, Satakunta häviää hallinnollisesti. Usein kun puhutaan Länsi-Suomesta, liitetään vaikkapa Turku, Rauma, Pori ja Vaasa yhteen. Turku on kuitenkin lähempänä (alle 2h) Helsinkiä kuin vaikkapa Poria (3h) ja Vaasaa (—). Rakennetaan nyt jo se Elsa-rata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. lp kirjoitti 21.2.2010 kello 20:48

    “Tällainen ajatus kuntien tehtävien siirtämisestä maakunnille oli PARAS-hankkeen yhteydessä aluekunnan nimissä, mutta se hylättiin. Silloin toimivaksi vaihtoehdoksi jäljelle jäivät vain suuret kunnat.”

    Miksi se aluekunta-ajatus hylättiin? Ruotsissa ainakin tuntuvat toimivan ihan hyvin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Hannu Vepsäläinen kirjoitti 22.2.2010 kello 9:56

    Histan rakentaminen on järjetöntä jo sen aiheuttamien kustannusten takia. Rata Espoon keskuksesta maksaisi 200-300 milj. euroa, moottoritien ja Nupurilantien levitys 60-70 milj., alueellinen kunnallistekniikka 130 milj. ja kunnalliset palvelut vähintään 170 milj. eli yhteensä yli 600 milj. euroa.
    Kun osayleiskaavan rakennusoikeuden arvo on korkeintaan 300 milj., on yhtälö sellainen, että edes rikkaan Espoon kaupungin ei kannata satsata syrjäiseen alueeseen satoja miljoonia euroja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Markku af Heurlin kirjoitti 22.2.2010 kello 13:21

    Epäilemättä montaa harmittava päätös.

    Mutta onko ratayhteys oleellinen alueen joukkoliikenenyhteyksien kannalta? Taas – nuorena mukavilla Helmisen linjan busseillakulkeneena – toetan, että linja-autolla saadaan samoin nopeat joukkoliikenneyhetydet (Klaukkala on esimerkki.)Se mahdollistaisi myös suoran bussiyhteyden Histasta pitkin Kehä III:sta

    Käsittääkseni Histan ratayhteydellä on mieltä vain, jos se on osa laajempaa Hista-Nummela. Lohja yhteyttä. Ja silloin on parasta katsoa, mitä lysti kokonaisuutena maksaa. Ja mitä sillä voitetaan, ja mitä menetetään.

    Tällä radallahan ei sitten enää olisi mitään tekemistä suoran Elsa-yhteyden kanssa. Sen mielekkyyttä epäilen. Turku on eurooppalaiessa mitassa pikkukaupunki.

    En ole seruannut yhtään Histan kaavoitusta. 20.000 asukasta on jo kohtalaisen kokoinen kaupunki (suurempi kuin Tammisaari.) Onko alueella tarkoitus kaavoittaa myös (pien)kerrostaloja? Mitä palveluita, esim. peruskoulun lisäksi oma lukio? Mitä kauppapalveluita? Nyt Lommilan kolmioon Kehä III:n ja Turuntien risteykseen ei ehkä kaavoitetakaan päivittäsitavaramyymälöitä. Silloin Histassakin voisi kauppakeskuksella olla elinmahdollisuuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Markku af Heurlin kirjoitti 22.2.2010 kello 13:30

    OS: “Kokemuksesta tiedämme, että bussiliikenne kaukana kaikesta olevalla omakotialueella saavuta kuin marginaalisen osuuden liikenteestä. Niinpä Hista ilman rataa olisi pelkkä autokaupunki.”

    Nummela on ainakin helsinkiläisen mielestä kaukana kaikesta, 45 km Helsingistä. En laskenut kuinka monta la-vuoroa lähtee päivässsä Helsingin suuntaan, mutta monta niitä oli. Kuinka moni kulkee autolla ja kuinka moni bussilla ja minne? Toimisto yms alkavat siirtyä Kehä I:n ja Kehä III:n varteen- – Onhan Kirkkoummellekin junayhteys. ja silti rakennetaan vielä lisäksi moottoritie.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. IJ kirjoitti 24.2.2010 kello 14:18

    Kysyit Osmo tämänpäiväisessä Hesarissa miksei VR hanki vuokrafirmoilta lisää lapiomiehiä siivoamaan vaihteita ratapihalla. Syy voi toki olla ammattiliitoissa, niinkuin vihjasit, mutta mahdollisesti myös turvallisuudessa. Ratapiha ei ole turvallinen työympäristö, vaan laaja alue jossa kulkee ristiin rastiin junia. Eikös jokunen vuosi sitten kaksi vaihteenkorjaajaa kuollut junan alle Helsingissä? Samoin Joensuussa jäi junan alle VR:n paikallinen työnjohtaja vuonna 2007.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. pasi kirjoitti 15.5.2011 kello 14:34

    Tottakai Hista näyttää olevan syrjässä jos katsotaan vain Espoon karttaa. Nyt asutus laajenee Veikkolaan ja Nummelaan, jopa Lohjalta asti ajetaan joka päivä pk-seudulle. Hista olisi paljon lähempänä. Espoossa on vaikka kuinka paljon lähes yhtä kaukana olevia asuinalueita (Niipperi, Järvenperä, Kalajärvi…)jonne ei ole raideyteyttä. Miksi Histassa sen puuttuminen on niin suuri asia? Alue voitaisiin suunnitella puhtaalta pöydältä niin että joukkoliikenne saataisiin toimivaksi. Soininvaara käyttää typerästi hyväksi ihmisten kateutta (Ihamuotilan perikunnan hyöty)Histaa vastustaessaan. Helsinkiin liitetyt Sipoon alueetkin joku omistaa ja saa hyötyä maan arvonnoususta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus