Kaupunkisuunnittelu

Kaupunkisuunnittelulautakunta 4.2.2010

 Oulunkylän kaava hyväksyttiin yksimielisesti

Lausunto Östersundomin luonnonsuojelualueesta. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi yksimielisesti lausunnon, jonka ydinajatus oli, että ennen kuin päätetään luonnonsuojelualueen rajauksesta ja säännöistä, tulisi maankäytön suunnittelussa olla vähän pidemmällä. Tässä ei ole mitään tekemistä Natura-alueen kanssa. Sitä ei Helsingin päätöksin voi kumota, vaikka jossain sellaisia haluja olisikin. Luonnonsuojelualue asettaa alueelle suurempia käyttörajoituksia kuin pelkkä Natura.

Niistä Natura-alueista minua entisenä Koijärvi-liikkeen aktivistina kiinnostaisi tietää, miten on ajateltu estää alueiden kasvaminen umpeen, joka tarkoittaisi niiden kuolemista lintulahtina.   Tuossa muodossaan ne eivät elä kymmentä vuotta pidempään.

9 thoughts on “Kaupunkisuunnittelulautakunta 4.2.2010

  1. Voisiko ne Äkkijyrkän kyytöt laittaa laiduntamaan rantoja, että pysyvät luhtina?

    Vakavammin, maisemanhoidollinen laiduntaminen on lintujen kannalta aika paljon mukavampi vaihtoehto kuin koneella ajaminen. Tästähän on hyviä kokemuksia ainakin Saaristomeren kansallispuistosta. Alueiden aitaaminen on toki ongelma.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Olisi hvyä tietää vähä enemmän Östersundomin lahdesta. Maa on kuluneen vuosisadan aikana noussut ja sen mukana matala lahti, kuten muuten toinenkin merkittävä lintualue eli Vanhankaupunginlahti kaisloittunut. Missä määrin jokiliete tai muu lasketuma (kuolleetlehdet jne) on mataloittanut lahtea, sekin olisi hyvä tietää Onko ratkaisu kaislan leikkaaminen tai jokin muu, siiihen en ota kantaa.

    Oleellista kuitenkin on jättää Östersundomin ranta-alue rakentamatta ja varata se sekä virkistys- että luonnonsuojelualueeksi. Kuinka leveältä, siihen en ota kantaa. Tietenkin on aina ihmisiä, jotka haluavat rantatonttia – ja ovat valmiita siitä maksamaan. Saaristossa muuten asuinrakennuksia ei rakennettu rannalle vaan saaren keskelle. Ranta oli aivan liian kylmä asuinpaikka.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Markku
    “olisi hyvä tietää vähän enemmän Östersundomin lahdesta”

    Tutustu karttoihin, missä maa-sikatilat, laskuojat, ei kaikki merenlahdet ole lietettä.

    Tässä vielä uusintana koko totuus noista naturoista, Milla Peen tyhjentävä kirjoitus, jopa Elina jää sanattomaksi

    “MillaP kirjoitti 5.9.2009 kello 15:05
    Naturat

    Tiedät Osmo varmaankin, että Sipoo miinoitti aikanaan läntisimmät osansa naturoilla estääksen Helsingin kasvupaineiden suuntautumisen alueelleen. Mukana oli erityisesti kielipoliittisia syitä.
    Näin toisen polven Östersundomilaisena on minullakin mielepide alueen naturoista, noista ruovikoituneista merenlahdista.
    Olet varmaankin pyöräillyt Uutta Porvoontietä pitkin ja ehkä pysähtynytkin vaikkapa Östersundomin kartanon kohdalla. Siitä kun katsoo etelään päin, edessä on läpitunkematon ruovikko. Vielä 20-30-luvuilla paikalla oli avoin merenlahti ja kartanon rantaan pääsi veneellä. Sama juttu kappelin tienoilla, kirkko rakennettiin aikanaan nimenomaan merenlahden ääreen niin, että kirkkoon pääsi veneillä. Nyt hautausmaan edusta on mutaista ruovikkoa, avovettä ei näy missään. Korvaamaton kulttuurimaisema on pilalla.
    Alueella on asuttu vuosisatoja ja nämä naturalahtien ruovikot ovat käytännösää ihmisen aikaansanoksia. Maa- ja karjatalouden päästöt on laskettu sellaisenaan mereen ja vuosikymmente ovat tehneet tehtävänsä. lannoitteet, typpi ja fosfori, sikojen, lehmien hevosten ja ihmisten ulosteet ovat valuneet rehevöittäneet aiemmin auki olevat merenlahdet ja ruovikoituminen kasvien maatumisen myötä on kiihtynyt. Nykyisin tämäntapaista toimintaa pidettäisiin ympäristörikoksena, mutta koska tapahtumat ovat menneessä, aluetta ylistetään luontoihmisten toimesta arvookkaksi suojelukohteeksi. Niitä varsinaisia natura-suojeklukohteita eli lintuja on alueella ollut avovednkin aikoina ja sen lisäksi myös kaloja.
    Näitä “arvokkaita” ihmisten valmistamia ruovikoita on Suomenlahti pullollaan, samoin sisäjärvillä.
    Kaikkein parasta olisi palauttaa nämä merenlahdet luonnontilaisiksi ja perata p..kat pois. Viihtyisivät linnut ja kalatkin paremmin, puhumattakaan kulttuuri- ja virkistysarvoista.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Kirjoitin: Olisi kiva tietää eenmmän. Tarkoitin tietenkin sitä, että olisi hyvää tietää eikä vain luulla.

    Östersundomin kappeli rakennettin alunperin 1600-luvulla.Sen jälkeen maa on noussuut n 40- 50 cm vuodessa eli lähes 2 metriä. (Tarkkaa arvoa en tiedä). Veneiden syväys oli alle metrin. Kuinka syvälle kaislikko kasvaa, noin metriin arvelisin..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Kappeli on tosiaan rakennettu jo 1600 luvulla, mutta vielä 1920-luvulla meri lainehti avoimena ja vielä 1950-luvulla Karlvikin tilanne oli paljon parempi kuin nyt.
    Dramaattinen muutos on tapahtunut viimeisen 50 vuoden aikana eikä selity pelkästään maan kohoamisella, joka muuten on 3-5 mm vuodessa, siis mm.

    Ruovikoiden kunnostukseen joudutaan joka tapauksessa uhramaan varoja.
    Kunnostetaanko alue ihmisten vai lintujen virkistykseen, vai sekä-että.
    Nykytilaan sitä ei voi jättää, sen on ympäristökeskuskin todennut ja laatinut alueelle mm ruoppaussuunitelman, tilanne on vain sen jäkeen kuntaliitoksen myötä muuttunut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. “Kappeli on tosiaan rakennettu jo 1600 luvulla, mutta vielä 1920-luvulla meri lainehti avoimena ja vielä 1950-luvulla Karlvikin tilanne oli paljon parempi kuin nyt.
    Dramaattinen muutos on tapahtunut viimeisen 50 vuoden aikana eikä selity pelkästään maan kohoamisella, joka muuten on 3-5 mm vuodessa, siis mm.”

    Ihan sammaa mieltä, 20-luvulta siis 90 vuodessa vesi onnoussut 250 – 450 mmm. siis likäärin puoli metriä. Tämä s a a t t a a selittää suurimmaksi osaksi ruovikoitumsien. En tiedä, kuinka syvälle merikaislikko ulottuu, järvessä tuntuu olevan 50 – 70 cm, mutta en oel mitannut.

    Jos merenpohja on paikalla hyvin loivaa, niin pienekin maanpinnan nousu tekee laajasta alueesta ruovikon. Olemme sama mieltä siitä, että rehevöityminen -onko tässä tapauksessa kyseessä pakallinen ojisat yms tuelva valuma vai koko Itämeren rehevöityminen, en osaa sano – tuo vielä löylyä kiukaalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.