Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.12.2009

Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton toim­inta­su­un­nitel­ma 2010–2012

Pöy­dälle. Tämä paperi ohjaa sitä, mihin KSV jatkos­sa keskit­tyy, siis mitä aluei­ta ote­taan kaavoituk­sen kohteek­si. esimerkiksi.

Ison­nevantien kaa­va Etelä-Haagassa

Hyväksyt­ti­in kiitoksin. Vaikkei tämä nyt raiku­via aplode­ja kaikkien haa­galais­ten kesku­udessa herät­tänyt, niin on san­ot­ta­va, että har­voin näkee näin kivut­tomasti toteutet­tua tuhan­nen asukkaan täy­den­nyskaavaa. On paljon parem­pi tiivistää ole­via kaupungi­nosia kuin val­la­ta maa­ta laa­joista viher­alueista rak­en­tamiselle tai häätää uudet asukkaat jon­nekin kaupunkialueen äärirajoille.

Kru­unuvuoren ran­nan kaava

Hyväksyt­ti­in ensi yrit­tämäl­lä, kun kukaan ei keksinyt syytä pyytää sitä pöy­dälle. Kru­unuvuoren alue tulee ole­maan kan­takaupunki­mais­es­ti raken­net­tua, en olisi haaskan­nut maa­ta pien­talo­rak­en­tamiselle. Ei kai kukaan ehdot­taisi, että jos talo­ja voisi siir­rel­lä hiiren avul­la kuin tietokone­peleis­sä, että kor­vataan muu­ta­ma ker­rostaloko­rt­teli Kru­u­nun­haas­sa muu­ta­mal­la pien­talol­la. Kun raken­netaan tiivistä kaavaa, pitäisi viher­aluei­den olla laa­jo­ja yht­enäisiä.  Saman asukaslu­vun olisi saanut rak­en­ta­mal­la kort­telin ver­ran enem­män ker­rostalo­ja ja pois­ta­mal­la kor­vauk­sek­si koko pien­taloalueen, jol­loin met­sää olisi jäänyt paljon enemmän.

Tästä on kuitenkin päätet­ty aikanaan jo yleiskaa­van yhtey­dessä val­tu­us­to­ta­sol­la, joten tyy­dyin päätökseen.

Pih­la­jamä­ki, täydennyskaava

Näp­pärästi saati­in raken­nu­soikeut­ta liiken­nevihreästä. Kaavoit­ta­jal­ta hyvin havaittu.

Kumpu­lan joukkoliikenneyhteydet.

Tiedok­si keskusteluitta

Vallilan Roi­neen­puis­ton kaa­van lausun­not ja muistutukset

Kokoomus halusi taas äänestyt­tää 75 neliön keskikoko­vaa­timuk­ses­ta häviten esi­tyk­sen­sä 5–4. . Tämä alkaa kyl­lästyt­tää. Selvöästikin on tarpeen säädel­lä asun­to­jen kokoa ylöspäin, jot­tei helsingistäå tulisi sinkku­jen kaupunkia, mut­ta yhtä selvästi tuo määräys on köm­pelö. Pitäisi säädel­lä medi­aanikokoa tai vaa­tia, että vähin­tään p % on yli sadan neliön huoneis­to­ja ja vain q % yksiöitä.

Pro Eiran ja Eteläiset kaupungi­nosat ry:n kir­je, jois­sa vas­tustet­ti­in pysäköin­tipaikko­ja ja venei­den talvivenesäilytyspaikkoja 

Hyväksyt­ti­in lausun­to. Asia on jo pois kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan käsistä, kos­ka kaa­va on lain­voimainen. Raken­nusvi­ras­to kenties.

Vas­tustin aikanaan tuo­ta kaavaa, kos­ka minus­ta matkailu­perä­vaunut tai veneet eivät sovi säi­lytet­täväk­si kaupun­gin sydämessä, jos­sa kaupunki­laiset tarvit­se­vat kipeästi puis­tom­aista maa­ta. Vene on kulkuneu­vo kuten matkailu­perä­vaunukin. Ne voi  viedä vähän syr­jäisem­pään paikkaan talveksi.

13 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.12.2009”

  1. Jos tuo­hon toim­inta­su­un­nitel­maan liit­tyen saa esit­tää DJ Odelle toivei­ta, niin nurkka­p­a­tri­oot­tis­es­ti totean että Malmin ase­man seu­tu huu­taa uut­ta kaavaa. Mal­mi-seu­ra on suurin piirtein rukoil­lut että ase­malle ja putkelle radan yli tehtäisi­in jotain ja muutenkin ase­man ympäristö laitet­taisi­in kun­toon, eli ker­rankin tuskin vastustaa.

    Paikalliset halu­aisi että rata kate­taan kah­den ostoskeskuk­sen välil­lä, KSV on tähän saak­ka vas­tan­nut että kovin kallista. En ota kan­taa kun en tiedä kuin­ka kallista.

    Sen sijaan muu­ta täy­den­nyspo­ten­ti­aalia löy­tyy vaik­ka kuin­ka ihan ase­man vier­estä. Radan viertä kul­kee kum­mal­lakin puolel­la lev­eä katu, sil­lä län­nen puoleisel­la ei tee yhtään mitään. Aivan ase­man vier­essä on viisi parkki­taloa jot­ka ei hur­jim­mas­sakaan joulu­os­tosru­uhkas­sa ole edes puo­lil­laan, kolme näistä on äärim­mäisen ankei­ta avopy­säköin­ti­laitok­sia jot­ka voisi aivan hyvin kor­va­ta ker­rostaloil­la. Ylipään­sä koko liiken­nein­fra on mitoitet­tu jollekin käsit­tämät­tömälle autoau­toar­madalle, vaik­ka paikalliset kul­kee junil­la ja bus­seil­la kun yhtey­det on mainiot.

    Muina detal­jeina mainit­takoon että jotenkin on onnis­tut­tu jaka­maan bus­sit kah­teen ter­mi­naalin alle sadan metrin päässä toi­sis­taan, Ylä-Malmin tori on liian iso, ja Kirkonkylätieltä on kivi­jal­ka­lka­li­iketi­laa kiusat­tu kieltämäl­lä kadun­var­sipysäköin­ti vaik­ka liiken­net­tä ei ole edes yhdelle kaistalle. Pidem­pi ja syvälu­o­taavampi ana­lyysi pyy­det­täessä ja pätkissä pyytämät­täkin. Todet­takoon myös että van­has­ta kaup­palan ruu­tukaavas­ta johtuen kaa­va on sinän­sä ihan hyvä kun menee kauem­mak­si asemasta.

  2. Osmo, voisit tehdä todel­lisen ympäristö­teon ja ehdot­taa val­tu­us­tolle ilo­tulit­tei­den käytön kiel­toa Helsin­gin kaupun­gin rajo­jen sisäl­lä. Vuo­den turhak­keek­sikin valit­tua ilo­tuli­tus­raket­tia ei ole mitään syytä suosia mis­sään muo­dos­sa enää nykyaikana. Pait­si melusaastet­ta, niistä tulee myös vam­mo­ja, met­alle­ja ilmake­hään, roskaa ja maa­tu­ma­ton­ta roskaa, pien­hiukka­sia, rikkiy­hdis­teitä ja siivouskus­tan­nuk­sia. Myös ammat­ti­lais­ten tekemät tuli­tuk­set pois.

    Ja Jouni Lun­qswitchille tiedok­si, että tämä ei ole huumo­ria vaan suo­raa demokra­ti­aa kansalaiselta kun­nall­ishallinnon edustajalle.

  3. Ja Jouni Lun­qswitchille tiedok­si, että tämä ei ole huumo­ria vaan suo­raa demokra­ti­aa kansalaiselta kun­nall­ishallinnon edustajalle.

    Suo­ran demokra­t­ian nimis­sä, minä taas vas­tus­tan moista aloitetta.

  4. Toisaal­ta, Fil­lari­ton, jos olet mun mukana tuke­mas­sa bus­sikaisto­jen pois­toa Man­ner­heim­intieltä, niin olen ilomielin tuke­mas­sa sun paukuttelukieltoa 🙂

  5. Oleell­si­ta­han siinä KSV:n suu­nitel­masa on, kuin­ka mon­ta kym­men­tä tuhat­ta ihmistä aio­taan vuosit­tain saa­da lisää Kehä I:n sisälle. Sil­loin tiede­tään, kuin­ka mon­ta kym­men­tä vuot­ta Helsin­gin nykyi­nen maa-alue riit­tää — vai miten se menikään. 🙂

    Ehdot­ta­ja on oike­as­sa tuos­sa äänestyt­täessään yhden type­r­än kaavoitussään­nön kaatamista. Sitä voisi sanoa hyväk­si aluk­si. Asun­to­tuotan­toa hait­taavia ja asi­akkaille mal­tai­ta mak­savia sään­töjä on kaadet­tavak­si myös seu­raavi­in kok­ouk­si­in. Vähän ihme­tyt­tää, että Osmo, joka osaa lait­taa numerot järjestyk­seen, voi kan­nat­taa noin hölmöä rajoitusta. 😉

    Kun koko­ra­joi­tus saadaan pois, seu­raavak­si voi lähteä kaata­maan sään­töjä, joiden mukaan kylpy­huoneessa pitää pystyä tanssi­maan pyörä­tuo­lil­la. Peri­aat­teessa ihan kiva sään­tö, mut­ta asi­akas mak­saa senkin. 🙁 Ihan turha itkeä, jos kaupungista noil­la sään­nöil­lä ei löy­dy kohtu­uhin­taisia asuntoja.

  6. etelä-Haa­gan kaava­muu­tok­ses­ta, asukkaana täy­tyy lausua kiitok­set kaupungille hienos­ti vede­tys­tä kaavoitus­pros­es­sista. Mielestäni tääl­lä tosi­aan kuun­nelti­in ihmisiä. Kaavas­sa on paljon hyvää ja muu­ta­ma huono jut­tu, mut­ta niin­hän se aina on että ase­makaavois­sa tulee kom­pro­mis­se­ja ja sovitteluita.

    Kukaan Etelä-Haa­galainen ei voi kuitenkaan sanoa ettei olisi kuul­tu, sen ver­ran hienos­ti kaupun­ki veti tuon pro­jek­tin. Kiitos siitä heille kelle kiitos kuuluu.

    Itse olisin kyl­lä toivonut vähän tehokkaam­paa maankäyt­töä alku­peräisen luon­nok­sen mukaises­ti, mut­ta toisaal­ta tuos­sa on säi­lytet­ty kaik­ki se, mitä minä pidän tärkeänä.

    Hyvä kaa­va kokonaisuutena.

  7. Ymmär­rän hyvin ikän­sä meren­ran­noil­la eläneen henkilön kai­hon veneen­säi­ly­ty­s­paikko­jen tun­nel­maan — jos­sa näkyy vuo­de­naiko­jen kier­to, ihmiset hiomas­sa kevääl­lä veneen­po­hjia ja lakkaa­mas­sa pin­to­ja, se on osa meren­ran­takaupun­gin kult­tuuri­his­to­ri­aa. Mut­ta. Van­ha aika on men­nyt­tä. Logis­ti­ik­ka on mut­tunut. Veneet ovat nykyään pääsään­töis­es­ti seu­ro­jen suuleis­sa suo­jas­sa, kuukau­den työ tehdään nykyään päivässä paris­sa. Tun­nel­ma on tältä osin hävin­nyt. Ja meitä merikaupun­ki-ihmisiä on liian vähän. Helsinki­hän ei mikään varsi­nainen merikaupun­ki ole, ver­rat­tuna vaikka­pa Rau­maan, Turku­un tai Kotkaan. Häm­mästyt­tävää kyl­lä. Mut­ta kysymys on tietysti siitä, että meren­ran­taih­mis­ten suh­teelli­nen osu­us on Helsingis­sä vähäisem­pi. Suuret mas­sat asu­vat ‘sisä­maas­sa’ — ja tau­s­tat sisä­suomes­sa. Muutenkin Helsin­gin merelli­nen his­to­ria on aika niuk­ka, suh­teel­lis­es­ti. Vaik­ka vet­tä onkin ympäril­lä paljon. Ensim­mäisenä Helsingistä tulee mieleen Tallinnan lai­vat ja hal­pa viina. No, merenkulkua sekin.

  8. “Ymmär­rän hyvin ikän­sä meren­ran­noil­la eläneen henkilön kai­hon veneen­säi­ly­ty­s­paikko­jen tunnelmaan …”

    Kuin­ka paljon noi­ta sudeet­ti­savolaisia sit­ten oikeasti asuu kan­takaupungis­sa? Uskoisin hei­dän pääsään­töis­es­ti asu­van sisem­pänä, mut­ta vaikut­ta­van silti ranto­jakin koske­vaan päätöksentekoon.

    Olisiko sit­tenkin hyvä jakaa Helsin­ki pienem­mik­si kaupungeik­si? Samal­la taval­la kuin britit ter­ve­hdyt­tivät Lon­toon hallinnon. 🙂 Pikaratkaisuna postinu­mero ja kun­ta voisi olla aika lähel­lä toimivaa. 😉

  9. Malmin kaavoituk­sen kiireel­lisyyt­tä voi potkia eteen­päin myös radan­var­ren pyörä­tien puut­tumisel­la Malmil­ta pohjoiseen. Pyöräteitä Malmil­ta Tapani­lan ase­malle ajami­nen vaatii nav­i­gaat­torin tai paikallisen oppaan.

  10. Kun koko­ra­joi­tus saadaan pois, seu­raavak­si voi lähteä kaata­maan sään­töjä, joiden mukaan kylpy­huoneessa pitää pystyä tanssi­maan pyörätuolilla.

    Hear, hear.

    Eikö ylipään­sä olisi parem­pi, että jätet­täisi­in enem­män jous­to­varaa asukkaiden tarpei­den mukaan kuin pakotet­taisi­in kaik­ki asun­not samaan muot­ti­in? Eli sen sijaan että joka asun­toon raken­netaan inva-wc ja sauna, tehtäisi­in vain vesip­is­teet, viemäröin­nit ja märkäeris­teet jot­ka mah­dol­lis­taisi­vat ne, mut­ta jätet­täisi­in väli­seinien pysty­tys, kylp­pärikalus­teet, pin­ta­ma­te­ri­aalit jne. asukkaan itsen­sä hoidet­tavak­si niin että halutes­saan voisi noitakin neliöitä nap­a­ta muuhun asuinkäyttöön. 

    Samoin jos asun­to­jen keskikokoa määräyk­sil­lä pakote­taan isom­mak­si, minus­ta voisi myös määrätä että näis­sä isoim­mis­sa asun­nois­sa pitäisi olla use­ampi sisäänkäyn­ti ja sel­l­ainen vesip­is­tei­den sun muiden sijoit­telu että ne pysty­isi tarvit­taes­sa väli­seinil­lä myöhem­min jaka­maan use­am­mak­si pienek­si asun­nok­si. (Tai toisin päin, eli että vierekkäis­ten pien­ten asun­to­jen yhdis­tämi­nen isom­mak­si onnis­tu­isi helpohkosti.)

  11. Juu­so: “…Eikö ylipään­sä olisi parem­pi, että jätet­täisi­in enem­män jous­to­varaa asukkaiden tarpeiden …”

    Ei ole, kos­ka viisas virkamies ja viimeistään poli­itikko tietää sin­ua parem­min, minkälaises­sa asun­nos­sa sin­un on hyvä asua. 😉 Asia ei ole näin yksinker­tainen. Tont­ti­maa on kallista, kos­ka kun­nil­la on kaavoitus­mo­nop­o­li. Suuret gryn­der­it ovat läh­es monop­o­liase­mas­sa markki­noil­la, kos­ka vero­tus estää PKT yri­tys­ten pitkäjän­teisen toimin­nan pääo­maval­tasel­la alal­la. Kun­tien päät­täjät ovat kytkök­sis­sä muu­ta­maan suureen grynderiin.

    Lainatak­seni yhtä tun­net­tua turku­laista: “jotain tart­tis tehdä!” 😉 Turhan ja vahin­gol­lisen sään­te­lyn purkami­nen on hyvä alku, mut­ta se ei riitä markki­noiden toimin­nan palau­tamiseen. Kunnes markki­noiden toim­intakyky on palautet­tu, voidaan kinastel­la siitä, onko paras­ta suo­ma­laista asun­torak­en­tamista vuo­den 1938 kesäl­lä valmis­tuneet asuin­talot vai tehti­inkö syksyl­lä vielä laatua. 😀

  12. Käräjäoikeus tuomit­si pyöräil­i­jän sakkoi­hin jalankulk­i­jan kuole­mas­ta @hsfi http://bit.ly/78W1gA

    Kos­ka Osmo saadaan alem­mat nopeusra­joituk­set keskus­taan? Polkupyörille siis.

    1. Tuos­sa kohdas­sa pyöräil­i­jän nopeusra­joi­tus oli 0 km/h. Alem­mas ei pääse. Keskus­tas­sa on ajet­ta­va lujaa siel­lä, mis­sä ei ole pyöräteitä. Esimerkik­si ajet­taes­sa Simonkat­ua alas on tur­val­lis­in­ta ajaa samaa vauh­tia auto­jen kanssa.

Vastaa käyttäjälle Kalle Pyöräniemi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.