Kaupunkisuunnitteluviraston toimintasuunnitelma 2010-2012
Pöydälle. Tämä paperi ohjaa sitä, mihin KSV jatkossa keskittyy, siis mitä alueita otetaan kaavoituksen kohteeksi. esimerkiksi.
Isonnevantien kaava Etelä-Haagassa
Hyväksyttiin kiitoksin. Vaikkei tämä nyt raikuvia aplodeja kaikkien haagalaisten keskuudessa herättänyt, niin on sanottava, että harvoin näkee näin kivuttomasti toteutettua tuhannen asukkaan täydennyskaavaa. On paljon parempi tiivistää olevia kaupunginosia kuin vallata maata laajoista viheralueista rakentamiselle tai häätää uudet asukkaat jonnekin kaupunkialueen äärirajoille.
Kruunuvuoren rannan kaava
Hyväksyttiin ensi yrittämällä, kun kukaan ei keksinyt syytä pyytää sitä pöydälle. Kruunuvuoren alue tulee olemaan kantakaupunkimaisesti rakennettua, en olisi haaskannut maata pientalorakentamiselle. Ei kai kukaan ehdottaisi, että jos taloja voisi siirrellä hiiren avulla kuin tietokonepeleissä, että korvataan muutama kerrostalokortteli Kruununhaassa muutamalla pientalolla. Kun rakennetaan tiivistä kaavaa, pitäisi viheralueiden olla laajoja yhtenäisiä. Saman asukasluvun olisi saanut rakentamalla korttelin verran enemmän kerrostaloja ja poistamalla korvaukseksi koko pientaloalueen, jolloin metsää olisi jäänyt paljon enemmän.
Tästä on kuitenkin päätetty aikanaan jo yleiskaavan yhteydessä valtuustotasolla, joten tyydyin päätökseen.
Pihlajamäki, täydennyskaava
Näppärästi saatiin rakennusoikeutta liikennevihreästä. Kaavoittajalta hyvin havaittu.
Kumpulan joukkoliikenneyhteydet.
Tiedoksi keskusteluitta
Vallilan Roineenpuiston kaavan lausunnot ja muistutukset
Kokoomus halusi taas äänestyttää 75 neliön keskikokovaatimuksesta häviten esityksensä 5-4. . Tämä alkaa kyllästyttää. Selvöästikin on tarpeen säädellä asuntojen kokoa ylöspäin, jottei helsingistäå tulisi sinkkujen kaupunkia, mutta yhtä selvästi tuo määräys on kömpelö. Pitäisi säädellä mediaanikokoa tai vaatia, että vähintään p % on yli sadan neliön huoneistoja ja vain q % yksiöitä.
Pro Eiran ja Eteläiset kaupunginosat ry:n kirje, joissa vastustettiin pysäköintipaikkoja ja veneiden talvivenesäilytyspaikkoja
Hyväksyttiin lausunto. Asia on jo pois kaupunkisuunnittelulautakunnan käsistä, koska kaava on lainvoimainen. Rakennusvirasto kenties.
Vastustin aikanaan tuota kaavaa, koska minusta matkailuperävaunut tai veneet eivät sovi säilytettäväksi kaupungin sydämessä, jossa kaupunkilaiset tarvitsevat kipeästi puistomaista maata. Vene on kulkuneuvo kuten matkailuperävaunukin. Ne voi viedä vähän syrjäisempään paikkaan talveksi.
Jos tuohon toimintasuunnitelmaan liittyen saa esittää DJ Odelle toiveita, niin nurkkapatrioottisesti totean että Malmin aseman seutu huutaa uutta kaavaa. Malmi-seura on suurin piirtein rukoillut että asemalle ja putkelle radan yli tehtäisiin jotain ja muutenkin aseman ympäristö laitettaisiin kuntoon, eli kerrankin tuskin vastustaa.
Paikalliset haluaisi että rata katetaan kahden ostoskeskuksen välillä, KSV on tähän saakka vastannut että kovin kallista. En ota kantaa kun en tiedä kuinka kallista.
Sen sijaan muuta täydennyspotentiaalia löytyy vaikka kuinka ihan aseman vierestä. Radan viertä kulkee kummallakin puolella leveä katu, sillä lännen puoleisella ei tee yhtään mitään. Aivan aseman vieressä on viisi parkkitaloa jotka ei hurjimmassakaan jouluostosruuhkassa ole edes puolillaan, kolme näistä on äärimmäisen ankeita avopysäköintilaitoksia jotka voisi aivan hyvin korvata kerrostaloilla. Ylipäänsä koko liikenneinfra on mitoitettu jollekin käsittämättömälle autoautoarmadalle, vaikka paikalliset kulkee junilla ja busseilla kun yhteydet on mainiot.
Muina detaljeina mainittakoon että jotenkin on onnistuttu jakamaan bussit kahteen terminaalin alle sadan metrin päässä toisistaan, Ylä-Malmin tori on liian iso, ja Kirkonkylätieltä on kivijalkalkaliiketilaa kiusattu kieltämällä kadunvarsipysäköinti vaikka liikennettä ei ole edes yhdelle kaistalle. Pidempi ja syväluotaavampi analyysi pyydettäessä ja pätkissä pyytämättäkin. Todettakoon myös että vanhasta kauppalan ruutukaavasta johtuen kaava on sinänsä ihan hyvä kun menee kauemmaksi asemasta.
Osmo, voisit tehdä todellisen ympäristöteon ja ehdottaa valtuustolle ilotulitteiden käytön kieltoa Helsingin kaupungin rajojen sisällä. Vuoden turhakkeeksikin valittua ilotulitusrakettia ei ole mitään syytä suosia missään muodossa enää nykyaikana. Paitsi melusaastetta, niistä tulee myös vammoja, metalleja ilmakehään, roskaa ja maatumatonta roskaa, pienhiukkasia, rikkiyhdisteitä ja siivouskustannuksia. Myös ammattilaisten tekemät tulitukset pois.
Ja Jouni Lunqswitchille tiedoksi, että tämä ei ole huumoria vaan suoraa demokratiaa kansalaiselta kunnallishallinnon edustajalle.
Suoran demokratian nimissä, minä taas vastustan moista aloitetta.
Toisaalta, Fillariton, jos olet mun mukana tukemassa bussikaistojen poistoa Mannerheimintieltä, niin olen ilomielin tukemassa sun paukuttelukieltoa 🙂
Oleellsitahan siinä KSV:n suunitelmasa on, kuinka monta kymmentä tuhatta ihmistä aiotaan vuosittain saada lisää Kehä I:n sisälle. Silloin tiedetään, kuinka monta kymmentä vuotta Helsingin nykyinen maa-alue riittää – vai miten se menikään. 🙂
Ehdottaja on oikeassa tuossa äänestyttäessään yhden typerän kaavoitussäännön kaatamista. Sitä voisi sanoa hyväksi aluksi. Asuntotuotantoa haittaavia ja asiakkaille maltaita maksavia sääntöjä on kaadettavaksi myös seuraaviin kokouksiin. Vähän ihmetyttää, että Osmo, joka osaa laittaa numerot järjestykseen, voi kannattaa noin hölmöä rajoitusta. 😉
Kun kokorajoitus saadaan pois, seuraavaksi voi lähteä kaatamaan sääntöjä, joiden mukaan kylpyhuoneessa pitää pystyä tanssimaan pyörätuolilla. Periaatteessa ihan kiva sääntö, mutta asiakas maksaa senkin. 🙁 Ihan turha itkeä, jos kaupungista noilla säännöillä ei löydy kohtuuhintaisia asuntoja.
etelä-Haagan kaavamuutoksesta, asukkaana täytyy lausua kiitokset kaupungille hienosti vedetystä kaavoitusprosessista. Mielestäni täällä tosiaan kuunneltiin ihmisiä. Kaavassa on paljon hyvää ja muutama huono juttu, mutta niinhän se aina on että asemakaavoissa tulee kompromisseja ja sovitteluita.
Kukaan Etelä-Haagalainen ei voi kuitenkaan sanoa ettei olisi kuultu, sen verran hienosti kaupunki veti tuon projektin. Kiitos siitä heille kelle kiitos kuuluu.
Itse olisin kyllä toivonut vähän tehokkaampaa maankäyttöä alkuperäisen luonnoksen mukaisesti, mutta toisaalta tuossa on säilytetty kaikki se, mitä minä pidän tärkeänä.
Hyvä kaava kokonaisuutena.
Ymmärrän hyvin ikänsä merenrannoilla eläneen henkilön kaihon veneensäilytyspaikkojen tunnelmaan – jossa näkyy vuodenaikojen kierto, ihmiset hiomassa keväällä veneenpohjia ja lakkaamassa pintoja, se on osa merenrantakaupungin kulttuurihistoriaa. Mutta. Vanha aika on mennyttä. Logistiikka on muttunut. Veneet ovat nykyään pääsääntöisesti seurojen suuleissa suojassa, kuukauden työ tehdään nykyään päivässä parissa. Tunnelma on tältä osin hävinnyt. Ja meitä merikaupunki-ihmisiä on liian vähän. Helsinkihän ei mikään varsinainen merikaupunki ole, verrattuna vaikkapa Raumaan, Turkuun tai Kotkaan. Hämmästyttävää kyllä. Mutta kysymys on tietysti siitä, että merenrantaihmisten suhteellinen osuus on Helsingissä vähäisempi. Suuret massat asuvat ’sisämaassa’ – ja taustat sisäsuomessa. Muutenkin Helsingin merellinen historia on aika niukka, suhteellisesti. Vaikka vettä onkin ympärillä paljon. Ensimmäisenä Helsingistä tulee mieleen Tallinnan laivat ja halpa viina. No, merenkulkua sekin.
”Ymmärrän hyvin ikänsä merenrannoilla eläneen henkilön kaihon veneensäilytyspaikkojen tunnelmaan …”
Kuinka paljon noita sudeettisavolaisia sitten oikeasti asuu kantakaupungissa? Uskoisin heidän pääsääntöisesti asuvan sisempänä, mutta vaikuttavan silti rantojakin koskevaan päätöksentekoon.
Olisiko sittenkin hyvä jakaa Helsinki pienemmiksi kaupungeiksi? Samalla tavalla kuin britit tervehdyttivät Lontoon hallinnon. 🙂 Pikaratkaisuna postinumero ja kunta voisi olla aika lähellä toimivaa. 😉
Malmin kaavoituksen kiireellisyyttä voi potkia eteenpäin myös radanvarren pyörätien puuttumisella Malmilta pohjoiseen. Pyöräteitä Malmilta Tapanilan asemalle ajaminen vaatii navigaattorin tai paikallisen oppaan.
Hear, hear.
Eikö ylipäänsä olisi parempi, että jätettäisiin enemmän joustovaraa asukkaiden tarpeiden mukaan kuin pakotettaisiin kaikki asunnot samaan muottiin? Eli sen sijaan että joka asuntoon rakennetaan inva-wc ja sauna, tehtäisiin vain vesipisteet, viemäröinnit ja märkäeristeet jotka mahdollistaisivat ne, mutta jätettäisiin väliseinien pystytys, kylppärikalusteet, pintamateriaalit jne. asukkaan itsensä hoidettavaksi niin että halutessaan voisi noitakin neliöitä napata muuhun asuinkäyttöön.
Samoin jos asuntojen keskikokoa määräyksillä pakotetaan isommaksi, minusta voisi myös määrätä että näissä isoimmissa asunnoissa pitäisi olla useampi sisäänkäynti ja sellainen vesipisteiden sun muiden sijoittelu että ne pystyisi tarvittaessa väliseinillä myöhemmin jakamaan useammaksi pieneksi asunnoksi. (Tai toisin päin, eli että vierekkäisten pienten asuntojen yhdistäminen isommaksi onnistuisi helpohkosti.)
Juuso: ”…Eikö ylipäänsä olisi parempi, että jätettäisiin enemmän joustovaraa asukkaiden tarpeiden …”
Ei ole, koska viisas virkamies ja viimeistään poliitikko tietää sinua paremmin, minkälaisessa asunnossa sinun on hyvä asua. 😉 Asia ei ole näin yksinkertainen. Tonttimaa on kallista, koska kunnilla on kaavoitusmonopoli. Suuret grynderit ovat lähes monopoliasemassa markkinoilla, koska verotus estää PKT yritysten pitkäjänteisen toiminnan pääomavaltasella alalla. Kuntien päättäjät ovat kytköksissä muutamaan suureen grynderiin.
Lainatakseni yhtä tunnettua turkulaista: ”jotain tarttis tehdä!” 😉 Turhan ja vahingollisen sääntelyn purkaminen on hyvä alku, mutta se ei riitä markkinoiden toiminnan palautamiseen. Kunnes markkinoiden toimintakyky on palautettu, voidaan kinastella siitä, onko parasta suomalaista asuntorakentamista vuoden 1938 kesällä valmistuneet asuintalot vai tehtiinkö syksyllä vielä laatua. 😀
Käräjäoikeus tuomitsi pyöräilijän sakkoihin jalankulkijan kuolemasta @hsfi http://bit.ly/78W1gA
Koska Osmo saadaan alemmat nopeusrajoitukset keskustaan? Polkupyörille siis.
Tuossa kohdassa pyöräilijän nopeusrajoitus oli 0 km/h. Alemmas ei pääse. Keskustassa on ajettava lujaa siellä, missä ei ole pyöräteitä. Esimerkiksi ajettaessa Simonkatua alas on turvallisinta ajaa samaa vauhtia autojen kanssa.