Miten käy Oulun?

Oulu on ollut kum­ma­jai­nen Suo­men alue­po­li­tii­kas­sa. Kau­pun­ki on lähes napa­pii­ril­lä, mut­ta sil­ti menes­ty­nyt tavat­to­man hyvin. Suu­ris­ta kau­pun­ki­seu­duis­ta Oulun suh­teel­li­nen väes­tön­kas­vu on ollut suurinta.

Oulun ihme joh­tuu pal­jol­ti Kek­ko­ses­ta, joka kes­kit­ti kai­ken Poh­jois-Suo­men hyvän Ouluun sen sijaan, että oli­si anta­nut edes murusia koti­maa­kun­nal­leen Kai­nuul­le. Panos­tus on kan­nat­ta­nut. Ero Itä-Suo­meen, jos­sa alue­po­li­tii­kan namu­ja on siro­tel­tu ympä­riin­sä tas­a­puo­li­sem­min, on merkittävä.

On pai­kal­li­sel­la pää­tök­sen­teol­la­kin ollut osuu­ten­sa asi­aan. Var­sin­kin aiem­min Oulun seu­dun yhteis­työ oli esi­mer­kil­lis­tä – yhteis­työ sekä kun­tien kes­ken, että kun­ta­sek­to­rin, yri­ty­se­lä­män ja yli­opis­ton kesken.

Nyt olen kui­ten­kin havait­se­vi­na­ni merk­ke­jä Oulun ihmeen hii­pu­mi­ses­ta. Kun­tien yksi­tuu­mai­suus on kään­ty­nyt kil­pai­luk­si, jos­ta mak­se­taan haja­nai­se­na ja tehot­to­ma­na yhdys­kun­ta­ra­ken­tee­na. Nokia-vetoi­sia työ­paik­ko­ja suljetaan.

Pahin­ta on kui­ten­kin, että yli­opis­to on menet­tä­nyt suo­sio­taan. Aloi­tus­pai­kat saa­daan yhä täy­teen, mut­ta ne täy­te­tään huo­nom­min oppi­lain kuin aiem­min. Pari­kym­men­tä vuot­ta sit­ten Oulun yli­opis­to oli dynaa­mi­nen, kos­ka siel­lä ei ollut van­ho­ja prof­fia. Ouluun men­tiin hank­ki­maan kan­nus­ti­mia luo0van uran huip­pu­vai­hees­sa. Kun kan­nus­ti­mia oli tar­peek­si saa­tu ja ura kään­ty­nyt vähem­män luo­vaan vai­hee­seen, haet­tiin vir­kaa Hel­sin­gis­tä tai Turus­ta. Nyt Oulus­sa­kin alkaa olla koke­nei­ta – siis uraan­sa lopet­te­le­via – tie­de­mie­hiä. Yli­opis­to ei ole enää niin dynaa­mi­nen kuin se oli.

Peruut­ta­mat­to­min­ta on kui­ten­kin se, ettei Oulu enää voi har­joit­taa sel­lais­ta lah­jak­kuus­re­ser­vien ryös­töä, jota se har­joit­ti 1980-luvul­la, kun se imu­roi lah­jak­kuu­det koko Poh­jois-Suo­mes­ta. Tämä rek­ry­toin­ti­poh­ja on yksin­ker­tai­ses­ti ehty­nyt. Se voi kään­tää Oulun ihmeen laskuksi.

49 vastausta artikkeliin “Miten käy Oulun?”

  1. Pahin­ta on kui­ten­kin, että yli­opis­to on menet­tä­nyt suo­sio­taan. Aloi­tus­pai­kat saa­daan yhä täy­teen, mut­ta ne täy­te­tään huo­nom­min oppi­lain kuin aiem­min.

    Tämä on tapah­tu­nut jo todel­la suu­res­sa osas­sa suo­ma­lai­sia yli­opis­to­ja. Nii­täm­me satoa 90-luvun lopul­ta 2000-luvun puo­li­vä­liin jat­ku­nees­ta poli­tii­kas­ta lähi­vuo­si­na toden teolla.

  2. Onko se nyt niin paha asia jos noin Pie­ta­rin väes­tön kokoi­nen kan­sa­kun­ta nyt ei ihan jokais­ta yli­opis­toa ja kau­pun­kia pys­ty pitä­mään kehit­ty­vä­nä ja dynaamisena?

    Tai­tai­si meil­le kai­kil­le suo­ma­lai­sil­le riit­tää yksi suu­ri kau­pun­ki, jos­sa kaik­ki asuisi.

  3. Tämä on tapah­tu­nut jo todel­la suu­res­sa osas­sa suo­ma­lai­sia yli­opis­to­ja. Nii­täm­me satoa 90-luvun lopul­ta 2000-luvun puo­li­vä­liin jat­ku­nees­ta poli­tii­kas­ta lähi­vuo­si­na toden teolla. 

    Mihin­kä täl­lä oikein viit­taat? Tai siis, mikä on ollut se vuo­si­tu­han­nen vaih­teen poli­tiik­ka, joka mie­les­tä­si on joh­ta­nut haki­ja­mää­rän (tai haki­joi­den laa­dun) ale­ne­mi­seen nime­no­maan vuo­si­tu­han­nen vaih­teen kieppeillä?

    Sen sijaan, kor­kea­kou­lu­maa­il­maa vii­mei­sen rei­lun kym­me­nen vuo­den aika­na seu­ran­nee­na, voin kyl­lä tode­ta, että VPJ (os. VPJ) on kyl­lä kar­meu­des­saan ollut kyl­lä tehok­kaim­pia tapo­ja ajaa kaik­ki vähän­kään päte­väm­mät ihmi­set pois (suo­ma­lai­sis­ta) yli­opis­tois­ta, aina­kin tek­nii­kan alal­la. Tämän kor­jaa­mi­seen menee kym­me­niä vuosia.

    Kari

  4. Oulu on kerän­nyt kaik­ki omput yhteen koriin, eli panos­ta­nut ainoas­taan it-teol­li­suu­den kehit­tä­mi­seen. Stra­te­gia onnis­tui hyvin niin kau­an kuin alal­la meni hyvin. Nyt ei enää mene hyvin, ja alue on vai­keuk­sis­sa, kos­ka muil­la aloil­la ei ole työ­paik­ko­ja eten­kään kou­lu­te­tuil­le henkilöille.

  5. Mihin­kä täl­lä oikein viit­taat? Tai siis, mikä on ollut se vuo­si­tu­han­nen vaih­teen poli­tiik­ka, joka mie­les­tä­si on joh­ta­nut haki­ja­mää­rän (tai haki­joi­den laa­dun) ale­ne­mi­seen nime­no­maan vuo­si­tu­han­nen vaih­teen kiep­peil­lä?

    Pää­osin se, että opis­ke­lu­paik­ko­jen mää­rä kas­va­tet­tiin ensin vuo­si­tu­han­nen vaih­tees­sa absur­din suu­rek­si. Tavoi­te sii­tä, että ikä­luo­kas­ta kor­kea­kou­lu­te­taan mie­li­puo­li­sen suu­ri prosentti. 

    Täl­lä on seu­rauk­se­na mm. se, että nyt kun yli­opis­tois­ta alkaa olla vii­mei­siä mah­dol­li­suuk­sia val­mis­tua mui­nai­sis­ta DI/maisteriohjelmista, näh­dään todel­la mas­sii­vi­nen mää­rä opis­ke­li­joi­ta, joil­la ei ker­ta­kaik­ki­aan ole mitään eväi­tä val­mis­tua siten, että tie­dol­li­set val­miu­det vas­taa­vat sitä, mitä “kir­jois­sa ja kan­sis­sa” lukee. 

    Sinän­sä tämä ei ole ongel­ma, mut­ta pai­ne antaa näis­tä mer­kit­tä­väl­le osal­le tut­kin­to sii­tä huo­li­mat­ta, on kova. 

    YPJ:t sun muut eivät kyl­lä vai­kut­ta­neet palk­kaan käy­tän­nös­sä miten­kään. YPJ:n läpi­vien­ti joh­ti näh­däk­se­ni sii­hen, että pal­kan­muo­dos­tuk­seen tuli kak­si satun­nais­lu­kua arvot­ta­vak­si yhden sijaan. Mitään kon­kreet­tis­ta en havain­nut, olen ollut yli­opis­to­maa­il­mas­sa töis­sä koko tämän ajan, enkä suo­raan sanoen ymmär­rä mik­si se on niin suu­ri ongelma.

  6. Tie­de­mies:

    Pää­osin se, että opis­ke­lu­paik­ko­jen mää­rä kas­va­tet­tiin ensin vuo­si­tu­han­nen vaih­tees­sa absur­din suu­rek­si. Tavoi­te sii­tä, että ikä­luo­kas­ta kor­kea­kou­lu­te­taan mie­li­puo­li­sen suu­ri prosentti. 

    Olen samaa miel­tä sii­tä, että tuo sisään­o­ton kas­vat­ta­mi­nen oli tuo­hon aikaan jär­jet­tö­män suurta.

    Jos­sain vai­hees­sa 2000-luvun alus­sa las­kes­ke­lin, että aloil­la (lää­ke­tie­de, luon­non­tie­teet, tek­nil­li­set kor­kea­kou­lut), joil­la kun­nial­li­sen sel­viy­ty­mi­sen ala­ra­ja­na voi­ta­neen pitää pit­kän mate­ma­tii­kan mag­naa yli­op­pi­las­tut­kin­nos­sa, aloi­tus­paik­ko­jen mää­rä oli sel­väs­ti suu­rem­pi kuin ko. ikä­luo­kis­ta tuon arvo­sa­nan tai parem­man suo­rit­ta­nei­den mää­rä (40 % yli­op­pi­lais­ta, jot­ka kir­joit­ti­vat pit­kän mate­ma­tii­kan). Onnek­si tilan­ne on sil­tä osin kor­jaan­tu­nut (kai?).

    Tämä tie­ten­kään ei ole halu­tuim­mis­sa yli­opis­tois­sa ollut suu­ren suu­ri ongel­ma, kos­ka nii­hin on jat­ku­vas­ti tul­lut sisään myös riit­tä­vän päte­vää sak­kia. Maa­kun­tay­li­opis­to­jen tilan­ne lie­nee toi­nen, ammat­ti­kor­kea­kou­luis­ta puhumattakaan.

    YPJ:t sun muut eivät kyl­lä vai­kut­ta­neet palk­kaan käy­tän­nös­sä miten­kään. YPJ:n läpi­vien­ti joh­ti näh­däk­se­ni sii­hen, että pal­kan­muo­dos­tuk­seen tuli kak­si satun­nais­lu­kua arvot­ta­vak­si yhden sijaan. Mitään kon­kreet­tis­ta en havain­nut, olen ollut yli­opis­to­maa­il­mas­sa töis­sä koko tämän ajan, enkä suo­raan sanoen ymmär­rä mik­si se on niin suu­ri ongelma. 

    Lie­kö täs­sä sit­ten suu­ria ero­ja yli­opis­to­jen välil­lä. Kui­ten­kin aina­kin TKK:lla tilan­ne oli se, että vaik­ka pal­kat eivät sinän­sä pudon­neet­kaan (koko­nai­suu­te­na), niin palk­kae­rot kyl­lä­kin pienenivät.

    Käy­tän­nös­sä aiem­min TKK:lla oli töis­sä pal­jon päte­vää sak­kia, jot­ka sai­vat mer­kit­tä­väs­ti parem­paa palk­kaa kuin mitä palk­kaus­jär­jes­tel­män mukaan pitäi­si olla edes mah­dol­lis­ta (tai­si olla niin, että dip­pains­si pää­see niu­kin nau­kin suo­ma­lai­sen kes­ki­palk­kaan, jos saa täy­det “hen­ki­lö­koh­tai­set” pisteet).

    Tilan­ne oli kor­kea­kou­lun kan­nal­ta ihan ok, kos­ka nämä tyy­pit usein toi­vat taloon rahaa monin­ker­tai­ses­ti palk­kan­sa ver­ran eri­lai­si­na pro­jek­tei­na ja jär­jes­ti­vät samal­la rahoi­tus­ta mer­kit­tä­väl­le osal­le muu­ta hen­ki­lö­kun­taa. UPJ:ssä sit­ten todet­tiin, että “pis­tei­den mukaan palk­ka­si oli­si noin puo­let nykyi­ses­tä”. Kenen­kään palk­kaa ei tie­ten­kään las­ket­tu, mut­ta samal­la voi­tiin tode­ta, että olet nyt “takuu­pal­kal­la” ja palk­ka­si ei tule nykyi­ses­tä iki­nä nousemaan.

    Jos tämä ei vie­lä riit­tä­nyt moti­vaa­tion vie­mi­seen, niin palk­ka­kuit­tiin vie­lä erik­seen joka ker­ta kir­joi­te­taan, että “oikeas­ti sinul­le kuu­lui­si mak­saa tämän ver­ran, mut­ta me nyt kui­ten­kin hyvää hyvyyt­täm­me ja lain­sää­dän­nös­tä joh­tuen mak­sam­me­kin sinul­le takuu­palk­ka­na tämän ver­ran”. Näin minun­kin palk­ka­kui­teis­sa­ni luki.

    Käy­tän­nön seu­raus, aina­kin sam­mak­ko­pers­pek­tii­vis­tä kat­soen, on ollut se, että hyvin mer­kit­tä­vä osa päte­vim­mis­tä ihmi­sis­tä on pian tämän jäl­keen siir­ty­nyt mui­hin homm­miin. Tämän tuho­työn kor­jaa­mi­nen tulee ole­maan erit­täin vai­ke­aa ja kallista.

    Kari

  7. Tie­de­mies,

    tyh­mäl­lä­kin tulee olla oikeus opis­kel­la yli­opis­tos­sa. Yli­opis­to­ja ei pidä raja­ta vain älyk­käil­le ja lahjakkaille. 

    Kai­kis­ta tyh­mim­mät kar­si­vat itse itsen­sä, kos­ka heil­tä ei löy­dy luon­tais­ta kiin­nos­tus­ta tieteeseen. 

    Tie­de kuu­luu kaikille!

  8. ..kun­nial­li­sen sel­viy­ty­mi­sen ala­ra­ja­na voi­ta­neen pitää pit­kän mate­ma­tii­kan mag­naa ylioppilastutkinnossa,”

    Hais­kah­taa epäi­lyt­tä­väs­ti älyk­kyys­tes­tauk­sel­ta. Mie­lee­ni nouse­vat pakos­ta­kin 90-luvul­la Yle­vil­lä käy­dyt keskustelut.

    Jos­pa Oulu sat­sai­si­kin nyt “eri­lai­siin oppi­joi­hin”, joi­den luo­van tun­ne- ja sosi­aa­li­sen älyn tsu­na­mit eläh­dyt­täi­si­vät koko Perä­me­ren seu­dun ennen­nä­ke­mät­tö­mään nousuun?

  9. Oulun yli­opis­ton säh­kö- ja tie­to­tek­nii­kan osaston(laitoksen) sisään­ot­to oli suu­rim­mil­laan muis­taak­se­ni vis­siin pääl­le 600. Nyt opis­ke­li­joi­ta ote­taan sisään vis­siin sel­la­nen 350. 

    Aloi­tus­paik­ko­ja oli­si kyl­lä enem­män, mut­ta pää­sy­ko­kees­ta pitää kai saa­da 15/60, että pää­see sisään, mikä kar­siin sisään tuli­joi­den määrää.

  10. Jos­pa Oulu sat­sai­si­kin nyt “eri­lai­siin oppi­joi­hin”, joi­den luo­van tun­ne- ja sosi­aa­li­sen älyn tsu­na­mit eläh­dyt­täi­si­vät koko Perä­me­ren seu­dun ennen­nä­ke­mät­tö­mään nousuun?”

    Jees! Imu­roi­si­vat maa­kun­nan kylä­hul­lut Oulun yli­opis­toon ihan itse­nään. He sit­ten tuot­tai­si­vat ideoi­ta ihan kyme­nä ja hedel­mäl­li­ses­sä iäs­sä ole­vat vie­lä uusin­tai­si­vat tätä kau­pun­ki­hul­luik­si muut­tu­nut­ta Pum­pe­lien perikuntaa.

    Kehit­tyi­si jopa aivan uusia tie­teen­haa­ro­ja jo Oulun yli­opis­tos­ta manal­le men­neen orto­to­po­lo­gian jatkoksi. 

    Oulu­lai­suut­ta aidoimmillaan!

  11. Jot­kut yrit­tä­vät kiis­tää älyk­kyy­se­rot koko­naan ja tois­ten mie­les­tä niis­tä voi­daan pää­tyä vain opis­ke­li­ja­mää­rien vähentämiseen. 

    Ehkä mei­dän pitäi­si sit­ten­kin laa­jen­taa käsi­tys­täm­me yli­opis­to­jen koh­de­ryh­mäs­tä ja tar­koi­tuk­ses­ta. Voim­me myön­tää erot opis­ke­li­joi­den lah­jak­kuu­des­sa ja sovel­tu­vuu­des­sa tiet­tyi­hin aka­tee­mi­siin teh­tä­viin ja pyr­kiä sil­ti yllä­pi­tä­mään ja mie­lel­lään jopa lisää­mään suo­ma­lai­sen yli­opis­to­lai­tok­sen avoi­muut­ta ja diversiteettiä.

  12. Oulun seu­tu on laa­jal­ti syväs­ti uskon­nol­lis­ta aluet­ta. Kai sil­lä­kin on joku osuus Oulu­lai­ses­sa atmosfää­ris­sä, vaik­ka vähän sisään­päin­läm­pe­ne­vää sak­kia ovatkin.

  13. ..kun­nial­li­sen sel­viy­ty­mi­sen ala­ra­ja­na voi­ta­neen pitää pit­kän mate­ma­tii­kan mag­naa ylioppilastutkinnossa,”

    Voi­han sitä pitää, mut­ta eipä tai­da kan­nat­taa. Ei mul­la­kaan ollut pit­kää matik­kaa ja hyvin pärjäsin.

  14. Les­ta­dio­lai­set anta­vat kyl­lä osan­sa Oulun seu­dun kovaan väes­tön­kas­vuun, vaik­kei­vat sitä koko­naan selittäne.

    Oulun ihmeen” teki­jät, jot­ka ovat nyt elä­keiän kyn­nyk­sel­lä, oli­vat pää­osin eri puo­lel­ta Poh­jois-Suo­mea tul­lei­ta ja Oulus­sa opis­kel­lei­ta — eli juu­ri sitä lah­jak­kuus­re­ser­viä. Itse opis­ke­lin vuo­si­tu­han­nen vaih­teen molem­min puo­lin Oulun yli­opis­tos­sa, ja voin kyl­lä tode­ta että kyl­lä sitä lah­jak­kuus­re­ser­viä Poh­jois-Suo­mes­ta edel­leen löytyi.

    Uskoi­sin, että tule­vai­suu­des­sa­kin Oulul­la on sijain­tin­sa ja mui­den suu­rem­pien poh­jois­suo­ma­lais­ten kau­pun­kien puut­tu­mi­sen vuok­si kyky imeä ja pitää suu­ri osa poh­joi­sen lah­jak­kaas­ta väes­tä. Eri­tyi­ses­ti IT-sek­to­ri ja Nokia etu­ne­näs­sä vas­ta­si­vat men­nei­nä vuo­si­kym­me­ni­nä kysyn­näl­lään lah­jak­kaan työ­voi­man tar­jon­taan — sii­tä menes­tys mui­den syi­den ohel­la. Työ­voi­man tar­jon­ta­puo­li oli­si edel­leen kun­nos­sa, mut­ta mis­tä saa­da tänä päi­vä­nä saman­lai­nen kysyntäbuusti?

  15. Minä tark­kai­len ABC-näky­mää, eli mil­lais­ta poruk­kaa istuu ABC:llä. Sanoi­sin, että sen seu­dun reser­vit näyt­täi­si­vät ole­van jo muualla.

  16. Minun näkö­kul­mas­ta­ni on oikeas­taan ihan sama mis­tä ilmiö joh­tuu, mut­ta todel­li­nen se on. Olen opet­ta­nut yli­opis­tos­sa yli kym­me­nen vuot­ta, tie­tys­ti­kin sii­tä ensim­mäi­set pari vuot­ta ihan tun­tio­pet­ta­ja­na, mut­ta ilmiö on aivan kristallinkirkas. 

    Samaan aikaan kun sisään otet­tu­jen opis­ke­li­joi­den pää­sy­koe­pis­te­mää­rät ovat las­ke­neet, suo­riu­tu­mi­nen myö­hem­mil­lä, eten­kin vaa­ti­vam­mil­la kurs­seil­la, on hei­ken­ty­nyt parin vuo­den vii­peel­lä. Nyt tilan­ne on sel­lai­nen, että jot­kut vaa­ti­vam­man subs­tans­sin kurs­sit muo­dos­ta­vat pul­lon­kau­lan tut­kin­non saa­mi­sel­le. Ennen vii­mei­si­nä suo­ri­tuk­si­na tuli jotain tur­hi­na ja tar­peet­to­man työ­läi­nä koet­tu­ja opin­to­jak­so­ja, joi­ta lykät­tiin, kos­ka ne oli­vat epä­miel­lyt­tä­viä, kuten vaik­ka vir­ka­mies­ruot­si tms., mut­ta nyt pul­lon­kau­la­na on joil­le­kin kurs­se­ja, joi­ta on perin­tei­ses­ti pidet­ty osaa­mi­sen kan­nal­ta erit­täin hyö­dyl­li­si­nä ja tar­peel­li­se­na. Kyse­ly tar­peel­li­suu­des­ta teh­tiin työ­elä­mään siir­ty­vil­le opis­ke­li­joil­le, joten ilmiö ei joh­du opet­ta­jien oman kil­ven kiillottamisesta.

    Jos­tain ylhääl­tä kat­soen hom­ma var­maan näyt­tää sil­tä, että alal­la kuin alal­la syn­tyy hyviä inno­vaa­tioi­ta, jos vaan kaik­ki nenän­kai­vat joil­la on yli kuto­sen kes­kiar­vo lai­te­taan yli­opis­toi­hin. Kuten yllä todet­tiin, tätä on onnek­si alet­tu kor­ja­ta pari vuot­ta sit­ten ja nyt se on alka­nut näkyä, tosin van­ho­jen tut­kin­to­jen taka­ra­ja tekee nyt aika pal­jon kohi­naa tähän ilmiöön.

  17. Samaan aikaan kun sisään otet­tu­jen opis­ke­li­joi­den pää­sy­koe­pis­te­mää­rät ovat las­ke­neet, suo­riu­tu­mi­nen myö­hem­mil­lä, eten­kin vaa­ti­vam­mil­la kurs­seil­la, on hei­ken­ty­nyt parin vuo­den viipeellä. ”

    Tus­kin­pa oppi­la­sai­nes on hei­ken­ty­nyt, siään­ot­to­mää­rät­kin ovat olleet sta­bii­le­ja pitkään.
    Suo­mes­sa kor­kea­kou­lu­te­tu­jen mää­rä on alhai­nen ver­rat­tu­na kor­keam­man elin­ta­son mai­hin esim USA. Japa­ni, Kanada.

    Eikö­hän vika löy­dy yli­opis­ton sisäl­tä , kan­nat­tai­si kat­soa peiliin ??
    Kun pro­fes­so­rin tär­kein teh­tä­vä on omien busi­nek­sien hoi­to niin voi sii­nä vir­ka­työ unohtua ??

  18. Itse asias­sa oppi­lai­tok­sen hyvyyt­tä voi mita­ta vain sil­lä, miten se nos­taa sisään­tul­leen ainek­sen tie­to­jen ja tai­to­jen tasoa.

    Esim kun poi­ka­ni meni Res­suun niin sisään­pää­syn kes­kiar­vo oli 9,4 eli sisään­pääs­sei­den kes­kiar­vo oli jotain 9,7.
    Pal­jon­ko Res­su voi enää paran­taa näi­den tasoa ? Paik­ka on lais­kan opet­ta­jan unel­ma, kos­ka ei tar­vit­se teh­dä mitään .

    Kun tie­de­mies itkee huo­noa sisään­tu­li­joi­den tasoa niin hän­hän voi­si itkun sijas­ta todis­taa päte­vyyt­tään ja nos­taa opis­ke­li­joi­den tie­ton ja tai­don tasoa eli kek­sit­tyä yli­opis­ton yhteen ydintehtävään.

  19. Kun tie­de­mies itkee huo­noa sisään­tu­li­joi­den tasoa niin hän­hän voi­si itkun sijas­ta todis­taa päte­vyyt­tään ja nos­taa opis­ke­li­joi­den tie­ton ja tai­don tasoa eli kek­sit­tyä yli­opis­ton yhteen ydin­teh­tä­vään.

    Voin olla tie­tys­ti huo­no opet­ta­ja­na, lais­ka­kin voin olla. Toi­saal­ta en kyl­lä usko, että ope­tus­tai­to­ni oli­si huo­non­tu­nut vajaas­sa kym­me­nes­sä vuo­des­sa niin pal­joa, että se selit­täi­si koh­taaa­ma­ni ilmiön.

    Ope­tet­taes­sa jota­kin pidem­mäl­le mene­vää aihet­ta, on yksit­täi­sen opet­ta­jan kan­nal­ta sel­lai­nen ongel­ma, että ei joka vai­hees­sa voi aloit­taa nol­las­ta. Yli­opis­toi­hin on pää­sy­ko­keet juu­ri sii­tä syys­tä, että täy­tyy olla jokin poh­ja, jol­ta pon­nis­taa. Jos opis­ke­li­jat eivät hal­lit­se lukion laa­jan mate­ma­tii­kan tai­to­ja riit­tä­vän hyvin, ei yli­opis­to­ma­te­ma­tiik­kaa voi raken­taa sen poh­jal­le. Ja kun ei voi, niin mate­ma­tii­kan kurs­seil­ta tule­vil­ta puut­tu­vat sel­lai­set mate­maat­ti­set val­miu­det, joi­ta jat­ko­kurs­seil­la tar­vi­taan. Jos jat­ko­kurs­seil­la pitää alkaa opet­taa lukio­ma­te­ma­tii­kan perus­tei­ta, ei jää aikaa opet­taa enää mitään muuta. 

    Put­ken lop­pu­pääs­sä ei siten voi oikein kor­ja­ta alku­pään vir­hei­tä. Kuten yllä sanoin, minus­ta on sinän­sä yhden­te­ke­vää, mis­tä ilmiö joh­tuu, mut­ta tämä muu­tos ja sen suun­ta ei ole joh­tu­nut aina­kaan yli­opis­to­jen opet­ta­jis­ta. Hei­dän huo­nou­ten­sa tai hyvyy­ten­sä ilme­nee sit­ten muualla.

    Oppi­la­sai­nek­sen laa­tua voi arvioi­da — tark­ka arvio se ei ole — kat­so­mal­la sisää­no­tet­tu­jen kes­ki­mää­räi­siä pää­sy­koe­pis­tei­tä. Ne las­ki­vat vii­me vuo­siin asti jyr­käs­ti, tosin poh­ja saa­vu­tet­tiin kait muu­ta­ma vuo­si sit­ten. On ihan tot­ta, että nii­tä väl­kym­piä on hel­pom­pi opet­taa, mut­ta hyväl­tä­kin opet­ta­jal­ta — enkä väi­tä ole­va­ni sel­lai­nen — kuluu enem­män resurs­se­ja hei­kom­pien opet­ta­mi­seen samal­le tasolle. 

    Jos ope­tus­hen­ki­lö­kun­nan mää­rää ei lisä­tä, niin tulok­set heik­ke­ne­vät var­mas­ti, kos­ka samas­ta hen­ki­lös­tös­tä — oli se sit­ten kuin­ka päte­vää tahan­sa — ei vain saa­da enem­pää työ­pa­nos­ta irti. 

    Itse en ole mikään pro­fes­so­ri, enkä sel­lai­sek­si kos­kaan toden­nä­köi­ses­ti tule, en näil­lä sys­tee­meil­lä, joil­la par­haan­sa mukaan yri­te­tään ajaa kaik­ki vähää­kään omaa etu­aan ajat­te­le­vat pois yliopistoista.

  20. Lah­jak­kai­ta on väes­tös­tä n 1–2 %, riip­puen vähän kri­tee­reis­tä eli ikä­luo­kas­ta hei­tä on n 600‑1200.

    Eipä näil­lä lah­jak­kail­la mon­taa yli­opis­toa ja pro­fes­sos­ria työllistetä.
    Kes­ki­mää­räis­tä lah­jak­kaam­pia on 30000 ja näis­tä 20000:lla on mah­dol­li­suus suo­rit­taa ylem­pi kor­kea­kou­lu­tut­kin­to, joten ei sin­ne kor­kea­kou­luun ole pak­ko ottaa kaik­kein hei­koim­pia ellei pro­fes­so­rien työl­li­syys sitä vaadi.

    ÄO:kin on kas­va­nut 30 % 50-luvul­ta, joten puheet nuo­ri­son laa­dun hei­ken­ty­mi­ses­tä ovat ennenaikaisia

    Ja vaik­ka jon­kun ÄO oli­si­kin 180 niin ei se hänes­tä maa­il­man supe­rim­meis­tä tee.
    USA:n älyk­käin on James Woods, ÄO 180, mut­ta sii­tä huo­li­mat­ta hän on teh­nyt uran­sa näyt­te­li­jä­nä b‑luokan fimeissä

  21. Ehkä­pä oli­si syy­tä täs­men­tää, mitä minä tar­koi­tin (ja mitä en tar­koit­ta­nut) tuol­la arviol­la­ni “kun­nial­li­sen sel­viy­ty­mi­sen alarajasta”.

    Yli­opis­tos­sa pär­jää­mi­nen vaatii:
    1) motivaatiota,
    2) riit­tä­viä poh­ja­tie­to­ja ja
    3) riit­tä­viä kyky­jä (täs­sä tapauk­ses­sa matemaattisia)

    Tie­ten­kin noi­hin kaik­kiin voi­daan vai­kut­taa sekä yli­opis­tois­sa että nii­den ulko­puo­lel­la. Mah­dol­li­ses­ti paljonkin.

    Yli­opis­tois­sa ei kui­ten­kaan ole osaa­mis­ta eikä resurs­se­ja kor­ja­ta asioi­ta, mikä­li yllä mai­ni­tuis­sa on _vakavia_ puut­tei­ta. Eikä se ole edes yli­opis­ton kes­kei­sin teh­tä­vä. Lukiot, ammat­til­kou­lut, ja ammat­ti­kor­kea­kou­lut ovat sit­ten asia erikseen.

    Viit­ta­sin yli­op­pi­las­tut­kin­non pit­kän mate­ma­tii­kan tulok­siin. Se ei ole mikään uni­ver­saa­li mit­ta­ri yllä­ole­viin (eikä sitä sel­lai­se­na käy­te­tä­kään, ei edes yli­opis­to­jen sisää­no­tos­sa). Sii­tä voi kui­ten­kin saa­da kar­kean arvion sii­tä suu­ruus­luo­kas­ta, jos­sa lii­ku­taan arvioi­taes­sa sitä osaa väes­tös­tä, jol­la nuo edel­lä mai­ni­tut asiat ovat kunnossa.

    Ja huo­mau­tan, että näh­däk­se­ni täl­lä ei ole juu­ri­kaan teke­mis­tä min­kään uni­ver­saa­lin “parem­muu­den”, eikä kovin vah­vas­ti älyk­kyy­den­kään kans­sa, vaan ainoas­taan sen kans­sa, onko edel­ly­tyk­siä menes­tyk­sel­li­ses­ti suo­riu­tua opinnoista.

    Kari

  22. Minul­la on sel­lai­nen näp­pi­tun­tu­ma, että perus­kou­lun ja lukioi­den mate­ma­tii­kan­ope­tus on hei­ken­ty­nyt, eikä se ole kos­kaan ollut kovin hyvä. Mate­ma­tiik­kaa ei arvos­te­ta yhteis­kun­nas­sam­me tar­peek­si, eikä edes aivan perus­ta­van­laa­tui­sim­pien mate­ma­tii­kan käsit­tei­den ymmär­tä­mis­tä koe­ta kan­sa­lais­tai­dok­si, vaan sitä pide­tään jona­kin sala­tie­tee­nä, johon kyke­ne­vät vain har­vat ja vali­tut; mui­den ei siis kan­na­ta edes yrittää.

    Oikeas­taan, maa­il­ma oli­si jo pal­jon parem­pi paik­ka, jos kaik­ki ymmär­täi­si­vät edes jon­kin­lai­sel­la maal­lik­koin­tui­tio­ta­sol­la tie­tyt usein vas­taan tule­vat mate­ma­tii­kan käsit­teet, vaik­kei mitään val­miuk­sia las­kea niil­lä oli­si­kaan. Epäi­len, että päät­tä­jis­säm­me­kin on pal­jon sel­lai­sia ihmi­siä, jot­ka muo­dos­ta­vat pers­tun­tu­mal­ta mie­li­pi­tei­tä sel­lai­sis­ta asiois­ta, joi­den luon­teen ymmär­tä­mi­sek­si oli­si vält­tä­mä­tön­tä tun­tea edes peri­aat­teen tasol­la vaik­ka­pa eks­po­nent­ti- ja loga­rit­mi­funk­tion käsit­teet ja deri­voin­ti ja integroin­ti. Nämä ovat äärim­mäi­sen yksin­ker­tai­sia asioi­ta, jot­ka tule­vat reaa­li­maa­il­man ilmiöi­den koh­dal­la jat­ku­vas­ti vastaan.

  23. tie­de­mies

    YPJ:t sun muut eivät kyl­lä vai­kut­ta­neet palk­kaan käy­tän­nös­sä miten­kään. YPJ:n läpi­vien­ti joh­ti näh­däk­se­ni sii­hen, että pal­kan­muo­dos­tuk­seen tuli kak­si satun­nais­lu­kua arvot­ta­vak­si yhden sijaan. Mitään kon­kreet­tis­ta en havain­nut, olen ollut yli­opis­to­maa­il­mas­sa töis­sä koko tämän ajan, enkä suo­raan sanoen ymmär­rä mik­si se on niin suu­ri ongelma. 

    Olen myös ollut yli­opis­to­ym­pä­ris­tös­sä töis­sä palk­ka­jär­jes­tel­mä­rul­jans­sin ajan, ja tuo mitä kir­joi­tit satun­nais­lu­vuis­ta vas­taa havain­to­ja­ni. Pis­tei­tä jae­taan sitä mukaa kuin bud­je­tis­sa on varaa, mikä lie­ni sel­viö kai­kil­le hom­man alus­ta alkaen, pois­lu­kien ehkä joku ope­tus­mi­nis­te­riön tosius­ko­vai­nen suun­nit­te­li­ja. Pal­kit­se­vuus ei ole muut­tu­nut mik­si­kään tai ehkä kor­kein­taan hei­ken­ty­nyt, kos­ka enti­sen kokoi­nen palk­ka pitää nyt mää­ri­tel­lä ker­ran vuo­des­sa epä­mie­lek­kään sys­tee­min kaut­ta, jos­sa yri­te­tään arpoa pis­teet siten, että bud­jet­ti ei repeä. Vii­mek­si yli­opis­ton kes­kus­hal­lin­to sit­ten ker­too hen­ki­löi­tä tai hei­dän töi­tään tun­te­mat­ta, että vää­rin pis­tey­tet­ty, sil­lä tuo­hon ei ole varaa. Sanoi­sin, että tämä kaf­ka­lai­suus on suu­rem­pi tap­pio kuin se, että joku ehkä kokee palk­kan­sa epäoikeudenmukaiseksi.

    Opis­ke­li­ja­ma­te­ri­aa­lis­ta sen ver­ran, että nuor­ten kes­kuu­des­sa ns. ajan hen­ki ja muo­ti-ilmiöt­kin vai­kut­ta­vat mer­kit­tä­väs­ti haku­käyt­täy­ty­mi­seen. Luon­non­tie­teet ja tek­niik­ka eivät tun­nu ole­van täl­lä het­kel­lä samas­sa arvos­sa kuin 90-luvul­la. Esi­mer­kik­si kiin­nos­tus bio­tek­niik­kaan ala­na on sel­väs­ti pudon­nut. Ulko­puo­lis­ten on help­po syyt­tää opet­ta­jia huo­noik­si, mut­ta kenel­le tahan­sa perus­kurs­sien opet­ta­jal­le on sel­vää, että vuo­si­kurs­seis­sa on tun­tu­via eroja.

  24. Haluai­sin vie­lä täs­men­nys­tä tähän nykyi­sen opis­ke­li­ja-ainek­sen “huo­nou­teen”. Siis, onko koko poruk­ka huo­nom­paa kuin aiem­min, vai onko sisän­ot­to­jen suu­re­ne­mi­sen myö­tä käy­nyt niin, että se lisä­po­ruk­ka on sitä huonoa?

    Jos koko poruk­ka on huo­nom­paa, onko siis nuo­ri­so huo­non­tu­nut, vai onko lah­jak­kain osa vain jos­ta­kin syys­tä ruven­nut vält­tä­mään sitä opi­nah­joa, jos­sa esim. Tie­de­mies työskentelee?

    Tämä kiin­nos­taa nyt lähin­nä sik­si, että työs­ken­te­len tämän ravin­to­ket­jun puolivälissä:
    päi­vä­ko­ti — esi­kou­lu — ala­kou­lu — ylä­kou­lu ‑lukio/ammattikoulu — yliopisto/ammattikorkeakoulu. J0s siis syn­ti­puk­ke­ja ruve­taan jaagaamaan.

    Tou­ko Mettinen

  25. Kyl­lä tuli­joi­den taso voi las­kea, vaik­ka sisään­ot­to­mää­rät pide­tään sama­na, kun ikä­luok­kien koko pienenee.

  26. Tus­kin­pa oppi­la­sai­nes on hei­ken­ty­nyt, siään­ot­to­mää­rät­kin ovat olleet sta­bii­le­ja pitkään.”

    TKK:n sisaan­ot­to kas­voi 80-luvun puo­li­va­lis­ta vuo­si­tu­han­nen vaih­tee­seen noin 50%, vain haki­ja­maa­ra pysyi sta­bii­li­na. Arve­li­sin muu­tok­sen olleen val­ta­kun­nal­li­ses­ti vie­la suu­rem­pi. Paa­sy­koe­pis­te­ra­jan las­ku on myos hyvin todel­li­nen ilmio.

  27. Ikä­luok­kio­en kois­sa ei ole tapah­tu­nut dra­maat­ti­sia muu­tok­sia 70-luvun alun jäl­keen. Esi­mer­kik­si vuot­ta ‑73 pie­nem­piä ikä­luok­kia on syn­ty­nyt vas­ta 2000-luvul­la (ja vain muutama).

    Eri­tyi­ses­ti nyt yli­opis­tou­raan­sa aloit­te­le­vat 90-luvun alun ikä­luo­kat (siis oikeas­ti 90-luvu­la syn­ty­neet mene­vät yli­opis­toon! tai­dam­me olla kaik­ki aika van­ho­ja…) ovat suu­rem­pia kuin 80-luvun lop­pu­puo­len ikäluokat.

    Eli ikä­luok­kien koko ei ole täs­sä rele­vant­ti perus­te; sen pitäi­si kor­kein­taan hiu­kan nos­taa pää­sy­koe­ra­jo­ja ja opis­ke­li­joi­den tasoa, jos­kin ero on vain muu­ta­mia prosentteja.

    Itse kat­soi­sin nii­den sijas­ta jo moneen ker­taan mai­nit­tu­ja sisään­ot­to­mää­riä. Ja ope­tuk­seen muu­toin vai­kut­ta­via muu­tok­sia (nekin jo moneen ker­taan mainittuja).

  28. palk­ka pitää nyt mää­ri­tel­lä ker­ran vuo­des­sa epä­mie­lek­kään sys­tee­min kaut­ta, jos­sa yri­te­tään arpoa pis­teet siten, että bud­jet­ti ei repeä”

    Näin se toi­mii yri­tyk­sis­sä­kin. Se teh­dään avoi­mes­ti niin, että työn­te­ki­jöi­den pis­teet ker­ro­taan vakiol­la, joka mää­ri­te­tään sen mukaan, miten koko fir­mas­sa on tähän sil­lä ker­taa rahaa käy­tet­tä­vis­sä. Omal­ta pomol­ta voi saa­da vaik­ka kuin­ka hyvän arvion, mut­ta se ei omas­sa tili­nau­has­sa näy, jos yliyl­hääl­lä pis­te­tään ko. vakio pieneksi.

    Minul­la on sel­lai­nen näp­pi­tun­tu­ma, että perus­kou­lun ja lukioi­den mate­ma­tii­kan­ope­tus on hei­ken­ty­nyt, eikä se ole kos­kaan ollut kovin hyvä.”

    Mate­ma­tii­ka­no­pis­ke­li­jois­ta opet­ta­jik­si pää­ty­vät ne, jot­ka eivät mui­hin töi­hin kelpaa.

  29. Eipä tuo­kaan mitään ydin­fy­siik­kaa ole.

    Nokia ja Oulun tek­nil­li­nen nos­ti­vat Oulun ylös, nyt Nokia-klus­te­rin häi­py­mi­nen näi­vet­tää sitä.

    Tuol­la ei ole mitään teke­mis­tä kau­pun­ki­ra­ken­teen kanssa.

    Nyt siel­lä vaan pitää kek­siä uusia Nokioi­ta entis­ten tilal­le. Kapa­si­teet­tia pitäi­si aina­kin olla kertyneenä.

    Nokia meni sin­ne alun perin sik­si, että oli ole­mas­sa kou­lu­tet­tua työvoimaa.

    Ei sik­si, että siel­lä oli­si ollut kiin­teä kau­pun­ki­ra­ken­ne, joka näyt­tää ole­van Osmon lem­piai­he jokai­ses­sa kir­joi­tuk­ses­sa jos­tain syystä.

    Espoon nousua ei seli­tä mikään muu kuin TKK ja Nokia, ja Oulun ja Jyväs­ky­län ja Tam­pe­reen kehi­tyk­sen selit­tää ihan samat asiat.

    Oulun ihme on Nokia ja tek­nil­li­nen kou­lu­tus. Ei sen kummempaa.

  30. Kyse voi tosi­aan­kin olla ns. muo­ti­vir­tauk­sis­ta, eli sii­tä, että nykyi­sin tek­nil­lis-luon­non­tie­teel­li­sel­le alal­le hake­vat lähin­nä ne, jot­ka eivät pää­se muualle. 

    Tämä “kenel­le tahan­sa voi opet­taa mitä tahan­sa”- läp­pä on minus­ta sii­nä mie­les­sä mer­ki­tyk­se­tön­tä, että meil­lä nyt sat­tuu ole­maan täl­lai­nen popu­laa­tio ja täl­lai­set opet­ta­jat. Opet­ta­jia ei voi tuos­ta vain vaih­taa, vaan sama jär­jes­tel­mä tuot­taa popu­laa­tios­ta itses­tään ne uudet opet­ta­jat ja se on hidasta. 

    Eilen joku hal­lin­toih­mi­nen — joi­ta Suo­mes­sa on jos­tain syys­tä monin­ker­tai­ses­ti ns. huip­pu­yli­opis­toi­hin ver­rat­tu­na — selit­ti meil­le, miten MIT:ssa panos­te­taan ope­tuk­seen tms. Ver­tai­lin vähän luku­ja, MIT on hen­ki­lö­kun­nan mää­räs­sä mitat­tu­na kes­ki­ko­koi­sen suo­ma­lai­sen yli­opis­ton kokoi­nen, sen sää­tiö­pää­oma on 10 mil­joo­naa USD per työn­te­ki­jä ja perus­tut­kin­to-opis­ke­li­joi­ta on alle puo­let sii­tä, mitä vas­taa­van­ko­koi­ses­sa suo­ma­lai­ses­sa yli­opis­tos­ta. Kyl­lä minä­kin sai­sin hyviä, aina­kin nykyis­tä parem­pia, oppi­mis­tu­lok­sia aikaan nois­sa olois­sa, väi­tän, vaik­ken teki­si muu­ta kuin polt­tai­sin sika­ria luen­to­sa­lis­sa ja käs­ki­sin opis­ke­li­joi­den lukea itse.

  31. Paa­vo Häikiö
    “Espoon nousua ei seli­tä mikään muu kuin TKK ja Nokia, ja Oulun ja Jyväs­ky­län ja Tam­pe­reen kehi­tyk­sen selit­tää ihan samat asiat.”

    Lait­tai­sin Jyväs­ky­län hyväs­tä kehi­tyk­ses­tä enem­män pis­tei­tä Met­so Pape­ril­le, joka on työl­lis­tä­nyt suo­raan ja välil­li­ses­ti monin­ker­tai­ses­ti Noki­aan verrattuna.

  32. Paa­vo Häi­kiö: “Espoon nousua ei seli­tä mikään muu kuin TKK ja Nokia, ja Oulun ja Jyväs­ky­län ja Tam­pe­reen kehi­tyk­sen selit­tää ihan samat asiat.”

    Hel­sin­gis­sä­kin Nokial­la on ollut mer­kit­tä­vä roo­lin­sa. Samoin Turun seu­dul­la, vaik­ka­kin Salon kautta.

    Mil­joo­nan euron kysy­mys kuu­luu­kin: miten käy Suo­men nyt kun Nokian täh­ti on hiipumassa?

  33. Opet­ta­jia ei voi tuos­ta vain vaih­taa, vaan sama jär­jes­tel­mä tuot­taa popu­laa­tios­ta itses­tään ne uudet opet­ta­jat ja se on hidasta. ”

    Jos­sa­kin­han nuo opet­ta­jat­kin ovat tul­leet opet­ta­jik­si eli yliopistossa.

    Mut­ta seli­tyk­set ovat seli­tyk­siä, tavoi­te on tärkein.
    Kun menin Telel­le töi­hin vaki­tui­sek­si 1975 niin sil­loi­nen pii­ri­pääl­lik­kö piti minul­le puhut­te­lun ja ker­toi , että minun ainoat tavoit­tee­ni ovat , että Lapin ihmi­nen saa puhe­li­men ja voi sil­lä soittaa .
    Lähin esi­mie­he­ni kysyi , haluan­ko olla sel­lai­nen vir­ka­mies , joka lukee pykä­liä niin että tavoi­tet­ta ei voi hoi­taa vai haluan­ko olla sel­lai­nen, joka lukee pykä­liä niin ‚että hom­ma onnistuu.
    Asia tuli sel­väk­si ker­ral­la, miten asiat hoidetaan.
    Ei näil­lä ohjeil­la kau­heas­ti ystä­viä saa­nut Hel­sin­gin byrokraattista,mutta asiat luis­ti­vat ja työn­te­ko­kin oli mielekästä.
    Ei sil­loin­kaan alai­sia voi­nut kau­heas­ti vali­ta, mut­ta jokai­ses­sa ihmi­ses­sä on hyviä omi­nai­suuk­sia ja nii­tä voi käyt­tää hyväk­si ja asioi­den yksin­ker­tais­ta­mi­nen sel­ven­tää asiat tyhmimmillekin.

    Olin myös yli 10 vuot­ta kan­sain­vä­li­sis­sä teh­tä­vis­sä ja mones­ti ryh­män kans­sa tavat­tiin ensim­mäi­sen ker­ran jol­lain lentokentällä.
    Ei muu­ta­man vii­kon ‑vuo­den pro­jek­tis­sa voi hen­ki­löi­tä enää vaih­taa ellei hen­ki­lö aivan mah­do­ton ole. Sinän­sä se oli­si help­poa, kun jokai­sen työ­sop­pa­ris­sa lukee, että komen­nus voi­daan päät­tää syy­tä ilmoit­ta­mat­ta välittömästi.
    Käy­tän­nös­sä uut­ta ihmis­tä ei saa riviin tar­peek­si nopeas­ti, joten anne­tul­la ryh­mäl­lä on selvittävä

    Se mitä yri­tän ker­toa, että jos oppi­lai­tok­sen tavoi­te on tuot­taa ammat­ti­tai­tois­ta väkeä niin sen on myös teh­tä­vä se. Ei itku mitään auta eikä paran­na tilan­net­ta. On moraa­li­ton­ta jät­tää teh­tä­vä suo­rit­ta­mat­ta, eten­kin yliopistotasolla.
    Yli­opis­tot ovat aika itse­näi­siä, joten ne kyke­ne­vät koh­dis­ta­maan resurs­se­ja jos halua­vat lukea sään­tö­jä tavoit­tei­den saa­vut­ta­mi­sen näkökulmasta

  34. Oulun ihme on Nokia ja tek­nil­li­nen kou­lu­tus. Ei sen kummempaa”

    Oulus­sa on myös mer­kit­tä­vä metal­li­teol­li­suus . Lisäk­si Raa­hen Rau­ta­ruuuk­ki ja Tor­nion Outo­kum­mun jalo­te­räs­teh­das hei­jas­tuu Oulun yli­opis­toon ja muu­hun­kin elinkeinotoimintaan .
    Toi­nen tuki­jal­ka on puunjalostusteollisuus,sellu-paperi on vie­lä voi­mis­saan Oulus­sa. Samoin muu puuun­ja­los­tus esim talo­teh­taat työllsitävät.

    Kol­mas tuki­jal­ka on ICT , mut­ta sekään ei ole Nokian varas­sa vaan sai­raa­lae­lekt­ro­niik­ka , ter­vys­tek­niik­ka ja mui­den val­mis­ta­jien kuin Nokian ali­han­kin­ta työl­lis­tää myös.

    Nel­jäs tuki­jal­ka on se, että Oulu on poh­jois-Suo­men kes­kus niin lii­ke-elä­mäl­le kuin jul­ki­sel­le hal­li­nol­le­kin. Rova­nie­mel­tä ja Kajaa­nis­ta ovat em orga­ni­saa­tiot vetäy­ty­neet Ouluun

  35. Eikö lama-aika­na lei­kat­tu yksi mate­ma­tii­kan viik­ko tun­ti pois perus­kou­lus­ta? Minun käsi­tyk­se­ni on se, että lukioon tul­les­sa ei osa­ta kun­nol­la perus­kou­lun oppi­mää­rä jne, ja tämä kos­tau­tuu yli­opis­to­ta­sol­le asti. Toi­nen asia on kas­va­tus­tie­tei­den “vii­sai­den”
    hal­vek­si­ma ulkoao­pet­te­lun hal­vek­sun­ta mate­ma­tii­kas­sa, vaik­ka kie­lis­sä sana­lis­to­ja kyl­lä pän­tä­tään muis­tiin. Esi­mer­kik­si minä muis­tan heti vaik­ka­pa deri­vaat­to­jen, tri­go­met­ris­ten funk­tioi­den, fou­rier-sar­jo­jen ja inte­graa­lien, met­rii­koi­den, ryh­mien, nor­mien jne, mää­ri­tel­mät. Ehkä mate­ma­tii­kan kokeis­sa kai­kil­la tasoil­la pitäi­si olla yksi puh­das ulkolukutehtävä.

  36. Ei oppi­mis­tu­lok­set pel­käs­tään sii­tä joh­du mil­lais­ta “aines” on. Täl­lä ainek­sel­la on myös eri­lai­nen moti­vaa­tio riip­puen sii­tä, onko yli­kou­lu­tus­ta ja odot­taa­ko työ­elä­mäs­sä osaa­mi­sel­le jotain kysyn­tää. Käsit­tääk­se­ni monel­la yli­opis­toa­lal­la opis­ke­lu on sel­lais­ta, että nau­res­kel­laan ole­mat­to­mil­le työl­lis­ty­mis­mah­dol­li­suuk­sil­le ja mie­ti­tään mitä sitä oikeas­ti teki­si, opis­kel­laan sii­nä sivus­sa joten­ku­ten. Kyse ei ole pel­käs­tään yksi­lön kyvyis­tä, kyvy­käs­kin voi nuo­ruu­den innos­sa men­nä suu­rien lupauk­sien saat­te­le­ma­na kou­luun, jos­sa taju­aa, että put­ki on tukos­sa. Heik­ko­kin aines taas voi pääs­tä kou­lus­sa par­haim­paan­sa ja yli­kin työ­elä­män sei­ree­nien kannustamana.

  37. Mate­ma­tii­kas­sa ei ulko­lu­vul­la ihan mah­dot­to­man pit­käl­le pöt­ki — ei kenen­kään muis­ti rii­tä. Itse opis­ke­lin muu­ta­man perus­kaa­van ja loput joh­din sit­ten niis­tä. Siis esi­mer­kik­si osit­tai­sin­tegroin­ti tulon derivaatasta.

  38. Perus­kou­lun ongel­ma on luok­kien hete­ro­gee­ni­suus. Sii­nä­hän ope­tat ja opit matik­kaa, kun kaik­ki päs­sin­päät­kin on samas­sa ryh­mäs­sä. Taso­kurs­sit takai­sin tai lah­jak­kaat omal­le luo­kal­leen. Siten myös hitaas­ti oppi­vat saa­vat parem­paa opetusta.

  39. Vuon­na 1974 Vim­pe­lin lukio oli kuu­lui­sa­ma­te­maat­ti­ses­ta vah­vuu­des­taan. Pit­kä mate­ma­tiik­ka oli eri­kois­pit­kä, ja iltai­sin oli vie­lä eri­tyis­kurs­se­ja haluk­kail­le. Haluk­kai­ta riit­ti oikeas­ti. Kesäi­sin alu­een kun­nis­sa kier­si­vät vuo­sit­tai­set mate­ma­tii­kan kesä­kurs­sit, jot­ka oli suun­nat­tu mate­ma­tii­kas­ta kiin­nos­tu­neil­le. Ne eivät olleet mitään tukio­pe­tus­ta, ja ne oli­vat erit­täin suosittuja.
    Nyt Vim­pe­lin lukio esit­täy­tyy “ilmai­su­tai­don lukio­na”, ja rehel­li­ses­ti en voi suo­si­tel­la sel­lais­ta kenellekään.

    Hyl­lys­sä­ni on Myr­ber­gin “Dif­fe­ren­ti­aa­li- ja inte­graa­li­las­ken­nan oppi­kir­ja” ‑50-luvul­ta. Se on sel­keä, yksin­ker­tai­nen, joh­don­mu­kai­nen ja perus­teel­li­nen. Sii­nä ei ole mitään tur­haa, eikä sitä ole yri­tet­ty “elä­vöit­tää” mil­lään taval­la. Se on hyvin kaunis.

  40. Riit­ta, se mitä sanot on tri­vi­aa­lia, tie­ten­kään se ei ole pel­käs­tään ulkoao­pet­te­lua mut­ta olen luke­nut, että esi­mer­kik­si moni huip­pu­ma­te­maa­tik­ko on sitä miel­tä, että esi­mer­kik­si jat­ko-opis­ke­lu­vai­hees­sa oli­si hyvä osa­ta muu­ta­ma oman alan perus­teos käy­tän­nös­sä ulkoa. Olen kyl­lä kuul­lut toi­sia­kin mie­li­pi­tei­tä, mut­ta vähem­män vai­kut­ta­vis­ta läh­teis­tä. En tie­tys­ti tar­koit­ta­nut mitään sana­tark­kaa ulko-opet­te­le­mis­ta. Tulon deri­voin­ti­sään­nön osaa jokai­nen pit­kän mati­kan yli­op­pi­las. Mut­ta esi­mer­kik­si ana­lyy­ti­kon on hyvä tie­tää, mis­tä kai­kes­ta osit­tai­sin­tegroin­nin vali­dius taas tark­kaan ottaen riippuukin.

  41. Esi­mer­kik­si Prince­to­nin mate­ma­tii­kan jat­ko-opis­ke­li­joi­den 2–3 tun­tia kes­tä­vä suul­li­nen kuu­lus­te­lu on sitä mitä haen.

  42. Jos yli­opis­tol­le anne­taan jokin teh­tä­vä, niin tämän teh­tä­vän toteu­tu­mis­ta on mie­le­käs­tä edel­lyt­tää vain sii­nä tapauk­ses­sa, että teh­tä­vän suo­rit­ta­mi­sel­le löy­tyy edellytyksiä.

    On täy­sin yhden­te­ke­vää mis­tä yllä kuvaa­ma­ni ilmiö hei­ken­nees­tä suo­riu­tu­mi­ses­ta joh­tuu. Tilas­to­jen valos­sa se on tapah­tu­nut samaan aikaan kun pää­sy­koe­pis­te­mää­rät ovat las­ke­neet. Se voi olla tai olla ole­mat­ta syy, mut­ta a) las­ke­neet pää­sy­koe­pis­te­mää­rät eivät voi olla yli­opis­to­jen itsen­sä aiheut­ta­mia ja b) jos heik­ke­ne­mi­nen on joh­tu­nut jos­tain mitä yli­opis­tot teke­vät huo­nom­min, niin tämä jokin pitäi­si var­maan näkyä jos­sa­kin muu­al­la. Kui­ten­kin aina­kin minun opet­ta­mil­la­ni kurs­seil­la se on näky­nyt, enkä oikein jak­sa uskoa, että ope­tan huo­nom­min kuin ennen. 

    Yhtä jär­ke­vää oli­si sanoa, että kos­ka polii­sin teh­tä­vä on pois­taa rikol­li­suut­ta, kaik­ki rikol­li­suus on polii­sin syy­tä ja että polii­si on moraa­li­ton kun se ei suo­ri­ta tehtäväänsä.

  43. Tähän yhtä­löön kun sit­ten lisä­tään se että rahoi­tus tulee val­mis­tu­nei­den mää­rän perus­teel­la, niin kap­pas vaan kun alkaa­kin kovas­ti hou­kut­te­le­maan se, että näi­tä ei-niin-kovas­ti-osaa­via alkaa­kin pää­se­mään läpi kou­lu­tus­oh­jel­mas­ta mais­te­reik­si. Sen sijaan että hei­tä a) yri­tet­täi­siin kovas­ti opet­taa ja “tuh­la­ta” resurs­se­ja sii­hen tai b) ohjat­tai­siin ystä­väl­li­ses­ti toi­saal­le siten ettei pääs­te­tä kurs­sis­ta läpi jos ker­ta sii­hen ei ole eväi­tä (tent­ti ei mene läpi, har­joi­tus­työ ei ole hyväksyttävä)…

  44. tie­de­mies kirjoitti:

    Ope­tet­taes­sa jota­kin pidem­mäl­le mene­vää aihet­ta, on yksit­täi­sen opet­ta­jan kan­nal­ta sel­lai­nen ongel­ma, että ei joka vai­hees­sa voi aloit­taa nol­las­ta. […] Jos jat­ko­kurs­seil­la pitää alkaa opet­taa lukio­ma­te­ma­tii­kan perus­tei­ta, ei jää aikaa opet­taa enää mitään muuta. 

    Jos jat­ko­kurs­sil­le ker­ran tai pari pöläh­tää kan­saa riit­tä­mät­tö­mil­lä poh­ja­tie­doil­la, niin se on tie­tys­ti opet­ta­jan kan­nal­ta kiusal­li­nen tilan­ne. Mut­ta jos sitä tapah­tuu jat­ku­vas­ti, niin kyl­lä sil­loin kou­lu­tus­oh­jel­man pitäi­si mukau­tua eikä pus­kea eteen­päin men­nei­den vuo­si­kym­men­ten ohjelmalla.

    Jos opis­ke­li­jat eivät hal­lit­se lukion laa­jan mate­ma­tii­kan tai­to­ja riit­tä­vän hyvin, ei yli­opis­to­ma­te­ma­tiik­kaa voi raken­taa sen pohjalle. 

    Nime­no­maan juu­ri Tam­pee­rel­la­han on pit­kä perin­ne kuk­kais­teek­ka­reis­ta, jot­ka aloit­ta­vat opis­ke­lun ilman että alla on lukion pit­kä mate­ma­tiik­ka. Heil­lä on sit­ten täy­den­tä­viä kurs­se­ja perus­ma­ti­kois­sa- ja fysii­kois­sa ensim­mäi­si­nä opis­ke­lu­vuo­si­na. Aina­kin ulos­päin puu­has­ta kir­joi­te­taan sii­hen sävyyn, että hom­ma toimii:

    http://www.uta.fi/campus/962/kukkaes.html
    http://www.uta.fi/campus/962/kteek2.html

  45. Riit­ta

    Näin se toi­mii yri­tyk­sis­sä­kin. Se teh­dään avoi­mes­ti niin, että työn­te­ki­jöi­den pis­teet ker­ro­taan vakiol­la, joka mää­ri­te­tään sen mukaan, miten koko fir­mas­sa on tähän sil­lä ker­taa rahaa käy­tet­tä­vis­sä. Omal­ta pomol­ta voi saa­da vaik­ka kuin­ka hyvän arvion, mut­ta se ei omas­sa tili­nau­has­sa näy, jos yliyl­hääl­lä pis­te­tään ko. vakio pieneksi. 

    Täs­sä­pä point­ti nime­no­maan onkin. Yri­tys tavoit­te­lee voit­toa ja työn­teon yhteys jaet­ta­van kakun kokoon on aina­kin pie­nis­sä yri­tyk­sis­sä työn­te­ki­jöil­le suh­teel­li­sen hel­pos­ti käsi­tet­tä­vä. Yli­opis­ton bud­jet­ti riip­puu ties mis­tä poliit­ti­sis­ta pää­tök­sis­tä, yli­opis­to ei tavoit­te­le voit­toa, ja ‘tuot­tei­den’ arvioi­mi­nen on perin vai­ke­aa muu­ten kuin täy­sin ulko­koh­tai­ses­sa mie­les­sä (las­ke­taan tut­kin­to­jen mää­rä tms.). Sil­ti yri­ty­se­lä­män mal­li on siir­ret­ty yli­opis­toon ja vie­lä perin köm­pe­lös­ti, siis mm. tuo mai­nit­se­ma­si ker­roin puut­tuu. Palk­ka­jär­jes­tel­mäs­sä on siir­ty­mä­ai­ka, jon­ka kulues­sa palk­ka pitäi­si nos­taa pis­tei­tä vas­taa­vak­si jos ei ole heti varaa mak­saa. Käy­tän­nös­sä­hän byro­kraa­tit eivät mis­sään tapauk­ses­sa sitou­du moi­seen, vaan kor­jaa­vat pis­teet bud­jet­tia vas­taa­vak­si. Ja tämä ei siis tapah­du mil­lään ylei­sel­lä ker­toi­mel­la, vaan nime­no­maan pudo­te­taan ker­taal­leen mää­ri­tel­lyt hen­ki­lö­koh­tai­set pisteet.

    Itseä­ni eni­ten har­mit­taa hom­man pöl­jyys sii­nä mie­les­sä, että tut­ki­joi­ta arvioi­daan kai­ken aikaa muu­ten­kin ja parem­mil­la perus­teil­la. Palk­ka­jär­jes­tel­mä on tähän näh­den aivan tur­haa pape­rin­siir­te­lyä. Jokai­sen apu­ra­ha­ha­ke­muk­sen ja tie­teel­li­sen jul­kai­sun arvoi oman alan teki­jät, jot­ka myös ymmär­tä­vät asia­si­säl­lön ja työn mer­ki­tyk­sen. Ural­la ete­ne­mi­nen ja rahoi­tuk­sen saa­mi­nen joka tapauk­ses­sa riip­pu­vat arvioi­duis­ta julkaisuista.

  46. Nime­no­maan juu­ri Tam­pee­rel­la­han on pit­kä perin­ne kuk­kais­teek­ka­reis­ta, jot­ka aloit­ta­vat opis­ke­lun ilman että alla on lukion pit­kä mate­ma­tiik­ka. Heil­lä on sit­ten täy­den­tä­viä kurs­se­ja perus­ma­ti­kois­sa- ja fysii­kois­sa ensim­mäi­si­nä opis­ke­lu­vuo­si­na. Aina­kin ulos­päin puu­has­ta kir­joi­te­taan sii­hen sävyyn, että hom­ma toimii

    Kuk­kais­teek­ka­rien kou­lu­tus­oh­jel­mat ovat jotain ihan muu­ta kuin se, mitä minä teen. Kyl­lä “Tam­pee­rel­la” ope­te­taan matik­kaa ihan sil­lä perin­tei­sel­lä­kin kuviol­la. Tuo yllä ole­va oli tar­koi­tet­tu esi­mer­kik­si ilmiös­tä, joka on pal­jon ylei­sem­pi, eikä näh­däk­se­ni rajoi­tu fysiik­kaan tai matematiikkaan.

    Tosin, sen mitä olen tilas­to­ja näh­nyt, mate­ma­tii­kan pis­te­mää­rät ennus­ta­vat suun­nil­leen kaik­kea mah­dol­lis­ta hyvää, nopeas­ta val­mis­tu­mi­ses­ta ehjiin hampaisiin.

  47. Tie­de­mies kirjoitti:

    Kuk­kais­teek­ka­rien kou­lu­tus­oh­jel­mat ovat jotain ihan muu­ta kuin se, mitä minä teen. 

    Tätä juu­ri tar­koi­tin. Jos teil­lä on ihmi­siä, joil­la ei ole riit­tä­väs­ti val­miuk­sia, vaik­ka ovat­kin pape­rien mukaan suo­rit­ta­neet lukion laa­jan mati­kan, niin pis­tä­kää ne ihmi­set kier­tä­mään perus­teel­li­sem­pien mati­kan ja fysii­kan perus­kurs­sien kaut­ta, kuin ne ihmi­set joil­la val­miu­den on kunnossa.

    Kuk­kais­teek­ka­rit otin esi­mer­kik­si, että ilmei­ses­ti ihmi­sel­le kui­ten­kin voi­daan opet­taa matik­kaa ja fysiik­ka lukion jäl­keen­kin, jos lukios­ta saa­tu poh­ja on puutteellinen.

  48. Jos teil­lä on ihmi­siä, joil­la ei ole riit­tä­väs­ti val­miuk­sia, vaik­ka ovat­kin pape­rien mukaan suo­rit­ta­neet lukion laa­jan mati­kan, niin pis­tä­kää ne ihmi­set kier­tä­mään perus­teel­li­sem­pien mati­kan ja fysii­kan perus­kurs­sien kaut­ta, kuin ne ihmi­set joil­la val­miu­den on kun­nos­sa.

    Niin, siis minä­hän en tie­dä, miten opis­ke­li­joi­ta seu­lo­taan näis­sä suh­teis­sa ja mitä heil­le ope­te­taan, eikä tämä oikeas­taan ole oikea foo­ru­mi sen poh­ti­mi­seen. En myös­kään tah­do ottaa kan­taa sii­hen, miten hyvin ja tar­koi­tuk­sen­mu­kai­ses­ti muut teke­vät työn­sä, joten en ota kan­taa. Mut­ta käsi­tyk­se­ni mukaan näin jo toimitaan.

    Minus­ta vain on joten­kin koh­tuu­ton­ta syyt­tää opet­ta­ja­kun­taa sii­tä, jos tulok­set huo­no­ne­vat, kun väkeä tulee lisää.

  49. Lai­tan sop­paan omaa, jok­seen­kin tun­ne­pe­räis­tä kommenttia.

    Tie­de­mies sanoo, että lop­pu­pääs­sä on vai­kea kor­ja­ta vir­hei­tä. Itsel­le­ni yli­opis­to oli tämän elä­mä­ni esikoulua.

    Tur­hau­duin kou­lun­käyn­tiin jo ala-asteella.

    Ylä-asteel­la opin polt­ta­maan tupak­kaa, juo­maan vii­naa, pin­naa­maan, nus­si­maan ja räki­mään rin­gis­sä. Ker­taa­kaan en ylä-asteen aika­na kul­jet­ta­nut rep­pua kou­lus­ta kotiin. Amik­sen lus­mui­lin läpi joten­ku­ten. Pape­rit sain, vaik­ka eri­mie­li­syyt­tä opet­ta­jien kes­ken val­mis­tu­mi­se­ni aiheuttikin.

    Yli­opis­toon ajau­duin ihan sattumalta.

    Pää­sy­ko­kee­seen menin val­mis­tau­tu­mat­ta. Kemia tai fysiik­ka sekä mate­ma­tiik­ka arvos­tel­tai­siin. Kemian kokeen jätin väliin suo­siol­la. Mate­ma­tii­kan kokees­ta löy­tyi usei­ta sel­lai­sia merk­ke­jä, joi­ta en ollut aiem­min näh­nyt mis­sään. Ennen koet­ta kysyin aulas­sa, miten se toi­sen asteen yhtä­lön rat­kai­su­kaa­va menikään.

    En todel­la­kaan ollut kos­kaan aja­tel­lut, että minus­ta oli­si voi­nut tul­la diplo­mi-insi­nöö­ri. Pää­sy­ko­kees­ta sain kui­ten­kin hyväk­syt­tä­vän tulok­sen. Menin kou­lul­le tam­mi­kuus­sa 2003, kun parem­paa­kaan teke­mis­tä ei ilmaantunut.

    Minä sain yli­opis­tol­ta enem­män, kuin uskoin­kaan. Sain hyväk­syn­tää ja ymmär­rys­tä. Koin yhtei­söl­li­syyt­tä. Ala oli tosin valit­tu vää­rin. “Ihan sama, lai­ta jotain” ei ollut oikea tapa vali­ta opiskelupaikkaa.

    Pit­kän mate­ma­tii­kan ja pit­kä fysii­kan perään­kuu­lut­ta­mi­sel­le ei mie­les­tä­ni ole mitään perus­tei­ta. Voi olla, että mie­li­pi­tee­see­ni vai­kut­taa pal­jon se, että en ole nii­tä itse notee­ran­nut miten­kään. Kyse on kui­ten­kin sel­lai­sis­ta perus­asiois­ta, jot­ka oppii, jos yhtään kiin­nos­taa. Minä­kin opin, vaik­ka ei edes kiinnostanut.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.