Miten päästöjä pitäisi vähentää?

6.9.2009 · Aihe: _ 

Jos MTK:n puulämmitys ei kelpaa, olisi minun siis kohtuullista esittää, mitä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi pitäisi tehdä.

Minä uskon markkinoihin ja siihen, että poliitikkojen on parempi vaikuttaa energia-alan kehitykseen hiilidioksidiveron tai päästöoikeuskaupan kautta sen sijaan, että alkavat sormeilla yksityiskohtia. Hiiliverolla on puolensa, mutta kun EU:ssa on valittu päästöoikeuskauppa, panostettakoon siihen.

Päästöoikeudet muuttuvat maksullisiksi voimalaitosten osalta. Tämän pitäisi koskea kaikkia päästöoikeuksia ja päästökaupan koskea kaikkia päästöjä, jotta järjestelmä olisi looginen. Tähän varmaan päästään, kun USA tulee takaisin ilmastopolitiikkaan.

Jos tähdätään viiden prosentin päästövähennyksiin vuodessa, päästöoikeuksien hinta tulee nousemaan huomattavasti. Sanotaan nyt vaikka, että sataan euroon tonnilta. Uskoisin, että tämä riittää tekemään kaikki järkevät säästötoimet kannattaviksi. Oikein kukaan ei osaa sanoa, kuinka korkea päästöoikeuksien hinta lopulta tarvitaan, mutta tuo minun arvioni on haarukan yläpäässä. Tästä eteenpäin luotan markkinavoimiin, enkä rajoita ratkaisuja niihin, joita minä tulen keksineeksi.

Mitä sata euroa päästöoikeuden hintana merkitsee?

Se nostaa kivihiilitonnin hintaa 240 eurolla tonni eli noin nelinkertaiseksi. Kivihiililauhdesähkön hinta nousee noin 80 €/MWh eli kahdeksan senttiä kilowattitunnilta. Niin kauan kun kivihiililauhde mitoittaa sähkön hinnan, tämä hinnannousu koituu kaikkien kuluttajien maksettavaksi. Tavanomaisen kotitalouden sähkölasku siis nousee parilla kympillä ja sähkölämmitteisen omakotitalon (20 000 kWh/vuosi) noin 130 eurolla kuussa.

Helsinki joutuu todellakin luopumaan kivihiilestä, mutta vielä ohrasemmin käy turvevoimaloille, ellei Kepu säädä lakia turvevoimaloiden valtionavusta.  

Kivihiilen hinnannousu merkitsee, että nyt kivihiiltä käyttävän laitoksen kannattaa maksaa noin 80 euroa tonni enemmän puusta kuin aiemmin. Turvelaitoksen kannattaa maksaa 90 euroa/tonni enemmän. Kajaanin turvelaitoksella ei ole tulevaisuutta, mutta sen asema on kuitenkin paljon parempi kuin Helsingin energian, sillä onhan se metsän keskellä. Se on aivan varma, ettei Kainuusta roudata puuta Helsinkiin poltettavaksi.

Vaikka sähkön hinta nousee 80 eurolla/MWh, päästöttömien sähköntuotantomuotojen kustannukset eivät juuri nouse, joten niistä tulee erittäin kannattavia. Alkaa vimmattu investointi sekä tuulivoimaa, että puuvoimaa ja taitaa paine ydinvoimaloiden rakentamiseenkin nousta. Voi olla, että kallis lauhdevoima työntyy pian varavoimaksi ja sähkön hinta laskee. Sen jälkeen myös minä joudun päivittämään kantani sähkölämmitykseen.

Puuta tullaan käyttämään energiantuotannossa hyvin paljon.  Olisi houkuttelevaa tehdä talokohtaisia kattoja, mutta tämä pitää tiheästi asutuilla alueilla estää terveyssyistä. Oikea tapa polttaa puuta on keskitetty, koska silloin voidaan pienhiukkaset pitää kurissa.

Minun mielikuvitukseni ei riitä keksimään, minkä tien kehitys ottaa, eikä riitä poliitikkojen ylipäänsä. Siksi asiaa ei pidä jättää poliitikkojen, eikä edes MTK:n mielikuvituksen varaan vaan antaa ”markkinoiden hoitaa”.

Vielä yksi hirvitys lopuksi: jos päästöoikeuskauppa muuttuu todella päästöjä rajoittavaksi, muut keinot6 muuttuvat ilmaston kannalta hyödyttömämmiksi:

Oletetaan, että EU laskee liikkeelle päästöoikeuksia määrän X. Huutokaupassa niiden hinta asettuu tasolle p. Sen jälkeen keksitään jokin päästöjä vähentävä normi; vaikkapa määräys, ettei huoneistojen lämpötila saa ylittää 20 astetta. Tämä vähentää päästöjä tehokkaasti, sanotaan määrällä Y. Kokonaispäästöt eivät vähene lainkaan, koska jokin liikkeelle lasketuista päästöoikeuksista määrä Y uhkaa jäädä käyttämättä. Päästöoikeuksien hinta laskee, kunnes hinnanlasku on houkutellut lisää energiankulutusta ja päästömäärä palautunut ennalleen.

Pitäisikö tuohon huoneistojen lämpönormiin liittää päätös liikkeelle laskettavien päästöoikeuksien määrän alentamisesta määrällä Y, jotta toimenpide ei valu hiekkaan? Näin voidaan toki tehdä, mutta vielä yksinkertaisempaa olisi alentaa päästöoikeuksien määrää Y:lla ja antaa kotitalouksien ja yritysten keksiä  keinot päästöjen vähentämiseen.

Vaikka päästöjen vähentäminen normien avulla valuu hiekkaan ympäristön kannalta, se voi olla sosiaalisesti perusteltua. Sisäilman lämpötilan lasku on helppo tapa vähentää päästöjä. Ehkä se tekee tilaa muulle, sosiaalisesti tärkeämmälle energian kulutukselle.

Kommentit

15 Vastausta artikkeliin “Miten päästöjä pitäisi vähentää?”

  1. Samuli Rinne kirjoitti 6.9.2009 kello 17:08

    Päästökauppa lienee maailmanlaajuisesti toteutettuna tehokas tapa päästöjen rajoittamiseen, olettaen, että toimijat ovat talousteorian mukaisesti taloudellisesti rationaalisia. Voimalaitosten polttoainehankinnassa rationaalisuus tässä mielessä suurelta osin toteutuneekin.

    Mutta entäpä kotitaloudet? Rationaalisuus on rajoitettua esimerkiksi kohtuuttoman vaadittavan tietomäärän vuoksi tai siksi, että pitkän takaisinmaksuajan energiatehokkaat investoinnit jäävät tekemättä, koska ei ole tietoa, saako esim. taloa myydessään rahojaan takaisin. Tämä on hyvinvointitappio jatkuvan tehottomuuden muodossa.

    Olisiko progressiivinen, henkilökohtainen energiavero mitään? Se olisi hieman pehmeämpi keino kuin suora normi. Tähän voisi ehkä vielä liittää korkotuettuja lainoja tms. sosiaalisen kestävyyden takaamiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. tcrown kirjoitti 6.9.2009 kello 17:55

    “Päästöoikeudet muuttuvat maksullisiksi voimalaitosten osalta. Tämän pitäisi koskea kaikkia päästöoikeuksia ja päästökaupan koskea kaikkia päästöjä, jotta järjestelmä olisi looginen. Tähän varmaan päästään, kun USA tulee takaisin ilmastopolitiikkaan.”

    Minä en aivan ymmärrä miksi päästökauppa koskee päästäjiä. Miksi päästökaupan kohteena ei ole fossiilisten polttoaineiden Eurooppaan tuonti ja maasta kaivaminen? (No, tuohan tekisi järjestelmästä tasapuolisemman ja yksinkertaismman, joten eihän sellainen käy. Erilaisten eturyhmäkohtaisten porsaanreikien ja etuuksien tekeminen olisi paljon vaikeampaa)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.9.2009 kello 18:23

    Minä ihmettelen sitä samaa. Teoriassa voidaan ajatella, että maksusta vapautuu, kun hautaa hiilidioksidin maahan. Toinen selitys on, että päästöoikeuksia voi paitsi ostaa, myös istuttamalla metsiä. Jos valtioita olisi maailmassa vain yksi, metsänistutusta voisi subventoida sen ainoa valtion rahoista, mutta kun suomalainen yritys hankkii päästöoikeuksia istuttamalla metsää Nicaraguaan, mikä maa sen maksaisi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Juha kirjoitti 6.9.2009 kello 19:59

    Veikkaan, että päästökauppa tulee epäonnistumaan. Perustelu: valtiot tulevat hätiin, jos oma teollisuus ja energiantuotanto joutuu liian koville. Tällä tavoin suurimmat luuserit pääsevätkin yllättäen valtion kukkarolle, jotta työllisyys ja talouskasvu omassa maassa ei notkahtaisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Mikko Särelä kirjoitti 6.9.2009 kello 20:46

    Huoneistojen lämpötila on muuten erinomainen esimerkki siitä, miksi asia pitäisi jättää esittämälläsi tavalla markkinoiden ratkaistavaksi. Suurin osa ihmisistä ei kärsi alemmasta huoneiston lämpötilasta lainkaan, mutta jotkut (kuten allekirjoittanut) kärsivät. Kun päästöjen vähentämisestä päätetään ensin ja annetaan kaikkein turhimpien kulutusmuotojen poistua, ne jotka oikeasti kärsivät alhaisemmasta asumislämpötilasta voivat lämmittää talonsa lämpimiksi ilman, että kaikkien muiden tarvitsee näin tehdä (ja samalla toki joutuvat maksamaan lämmön hinnassa päästöoikeuksista).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Arto Tukiainen kirjoitti 6.9.2009 kello 22:01

    Saapa nähdä, mihin päästöoikeuskaupan rahkeet riittävät. Olen ennenkin ollut skeptinen – tähän mennessä vaikutukset ovat kai olleet vaatimattomia. Vetoaminen tällaiseen mekanismiin Helsingin hiilipäästöjen vähentämiseksi tuntuu hiukan kaukaa haetulta. Osmokin sanoo: “jos päästöoikeuskauppa muuttuu todella päästöjä rajoittavaksi”… Siis jos.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Seppo S kirjoitti 6.9.2009 kello 22:38

    Olemme globaaleilla markkinoilla. Jos järkevää globaalia sopimusta ei saada aikaiseksi EU:n päästöpolitiikan kiristäminen voi johtaa ojasta allikkoon. USA:n tulo mukaan ei riitä.

    Ilman globaalia sopimusta teollisuuden kilpailukyky heikkenee EU:ssa entisestään. Samalla tehtaat ja työpaikat siirtyvät entistä vauhdikkaammin Kiinaan ja Intiaan. Monien palkat lähtevät Suomessa laskuun, eriarvoisuus ja köyhien määrä kasvaa. Yhteiskuntarauha alkaa järkkyä, mihin uhkaan Sauli Niinistö tv-haastattelussaan lauantaina jo ansiokkaasti viittasikin.

    Ilman globaalia sopimusta päästöt Kiinassa ja Intiassa todennäköisesti kasvavat paljon enemmän kuin EU:ssa ja USA:ssa vähenevät.

    MTK:n johdon kannattaisikin opiskella maailman väestömäärien kehitysnäkymiä ja tehdä vaikka opintomatka Kiinaan, niin ehkä ymmärrys ja ääni kellossa muuttuisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.9.2009 kello 22:42

    Teollisuus ei kyllä siirry Kiinaan halvan energian perässä. Sähkö maksaa Kiinassa selvästi enemmän kuin Suomessa, mutta silti Stora-Enso lakkauttaa hyväkuntoisen ja kalliin paperitehtaan Suomessa ja rakentaa uuden Kiinaan.
    Tästä uudesta Kiinan tehtaastaan tämä pörssiyhtiä on tiedottanut aika niukasti niin, että en tiedä mistä se raaka-aineensa saa. Kiinahan on muuten hyvä paikka paperitehtaalle, paitsi, että siltä puuttuu vesi, kuitu ja energia. Ainoa mitä on, on markkinat lähellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. az kirjoitti 7.9.2009 kello 4:20

    Ilmastopolitiikkaa ja päästövähennyksiä käsittelevistä blogeista suositan tutustumaan Coloradon yliopiston ympäristötutkimuksen Professorin Roger Pielke jr.:n blogiin http://rogerpielkejr.blogspot.com/

    Pielke jr. pohtii, kommentoi ja lainaa näkemyksiä hyvin laajaltalta skaalalta. Vaikka isänsä lailla skeptinen alarmistisen tieteen suhteen, hän kuitenkin kannattaa vähennyksiä varmuusperiaatteen pohjalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Sylvesteri kirjoitti 7.9.2009 kello 7:55

    Osmo:
    Jos tehdäs toimii kierrätyskuidulla, sitä löytynee, mikäli kierrätys on hoidettu edes jotenkuten.

    Kiinassa on valtavasti ikivanhoja paperitehtaita ja -koneita, joita lakkautetaan ja tullaan vielä lakkauttamaan hirveät määrät. Siellä on kovat ajat paperimiehillä (ei tietenkään niillä onnekkailla, jotka pääsevät uusiin tehtaisiin).

    Minun mielestäni säästövähennyksiä pitäisi vähentää rakentamalla lisää ydinvoimaa. Kun ydinsähköä vietäisiin Eurooppaan, sielläkin se syrjäyttäisi ensimmäiseksi hiilivoimaa. Jätepongelmasta päästään eroon samalla periaatteella kuin pattereissakin: tavaran myyjä vastatkoon jätteen käsittelystä, eli jäte voidaan aivan hyvin viedä takaisin sinne mistä polttoainekin ostetaan.

    Turha meidän on tässäkään asiassa olla paavia paavillisempia, jos joku rikastuu ydinpolttoaineella, hän varmaan voi hoitaa myös jätteetkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Artturi kirjoitti 7.9.2009 kello 8:32

    Osmo:”Teollisuus ei kyllä siirry Kiinaan halvan energian perässä. Sähkö maksaa Kiinassa selvästi enemmän kuin Suomessa, mutta silti Stora-Enso lakkauttaa hyväkuntoisen ja kalliin paperitehtaan Suomessa ja rakentaa uuden Kiinaan.”

    Teollisuus siirtyy sinne missä tuotantokustannukset ovat alhaisemmat. Jos tuotantokustannukset nousevat Euroopassa, tuotantoa siirtyy Kiinaan. Sillä ei ole mitään väliä missä sähkö on edullisinta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Pekka kirjoitti 7.9.2009 kello 13:46

    Muistan lukeneeni scientific americanista, että on kehitetty keino haudata hiiltä maahan (tyhjentyviin öljy/kaasuesiintymiin), joka maksaa noin 50 euroa per tonni. Se on nyt noin tuplat päästöoikeuden hintaan, joten sitä ei tehdä toistaiseksi kuin koemielessä, mutta jos päästöoikeuden hinta olisi tuo mainittu satasen tonni, niin tämä keino kaiketi käytettäisiin täysimääräisesti. Se perustui siihen, että jollakin melkoisen monimutkaisella mekanismilla hiilipohjaisten voimaloiden päästökaasuista voi hiilen tiivistää jonkinlaisiksi rakeiksi.

    Riittäisi siis, että päästöoikeuden hinta edes tuplautuisi nykyisestä, että alkaisi markkinatalous alkaisi tehokkaasti poistaa ongelmaa!

    Tullin asettaminen Euroopan rajalle niille, jotka eivät päästökauppaan osallistu, olisi äärimmäisen kannatettavaa, jotta hyvät keinot eivät jäisi käyttämättä muuta maailmaa odottaessa! Mutta ilmeisesti kehitysmaille on jossain välissä luvattu, että ympäristöasioista ei tehdä heille vapaan kaupan estettä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Samuli Saarelma kirjoitti 7.9.2009 kello 13:47

    “Näin voidaan toki tehdä, mutta vielä yksinkertaisempaa olisi alentaa päästöoikeuksien määrää Y:lla ja antaa kotitalouksien ja yritysten keksiä keinot päästöjen vähentämiseen.”

    Juuri tämä on se fiksu toimenpide. Joku sisäilman lämpötilan määrääminen on erittäin vaikea toteuttaa. Miten sitä edes valvottaisiin? Toiseksi jos joku pitää hyvin eristetyssä talossa sisäilman 25:ssä asteessa, voi tämä kuluttaa vähemmän energiaa kuin jossain huonosti eristetyssä talossa 20:n asteen pitäminen. Minusta on parempi jättää markkinoiden päätettäväksi, laskevatko ihmiset asuntojensa lämpötilaa vai eristävätkö ne paremmin.

    Yksi ongelma pelkästään päästökiintiöiden rajoittamisessa (ja sitä kautta kustannusten siirtäminen suoraan kuluttajille) on se, että osa ihmisistä maksattaa asumisensa ml. lämmitys veronmaksajilla. Tällaisillä ihmisillä ei tietenkään ole mitään intressiä sen puoleen laskea huoneiden lämpöä kuin eristää asuntoa paremmin. Sossun kautta asumisensa kustantavien energiankulutuksen kyttäämiselle olisi siis jonkinlaiset perustelut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Kaj Luukko kirjoitti 7.9.2009 kello 17:02

    Päästökaupan ideahan nimenomaan on asettaa päästökatto, jonka määrää liikkelle laskettavien päästöoikeuksien määrä. Periaatteessa ihan sama jaetaanko ne ilmaiseksi vai huutokaupataanko ne, päästökatto on määräävä tekijä. Tasapuolisempaa olisi varmaankin järjestää koko markkina-alueen laajuinen huutokauppa, josta jokainen voisi ostaa omansa. Vuosittainen päästöoikeuksien määrää sitten vähennetään siten, että tavoiteltu vähennys toteutuu, ja oikeuksilla voi käydä vapaasti kauppaa markina-alueen sisällä. Politiikan tehtäväksi jäisi sitten varmistaa, että systeemi toimisi mahdollisimman tehokkaasti.

    Mielenkiintoinen veromalli, josta mielelläni kuulisin Osmonkin mielipiteen on tällainen:

    http://planeetta.wordpress.com/2009/05/23/hiilivero-james-hansenin-mallin-mukaan/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Samuli Saarelma kirjoitti 8.9.2009 kello 12:58

    Hansenin malli kuulostaa ainakin minusta toimivalta. Se on tehty USA:n tarpeisiin, mutta kaipa sen voisi EU:ssa toteuttaa Euroopan laajuisena. Pitkällä tähtäimellä se pitäisi tietenkin laajentaa globaaliksi systeemiksi, koska itse ongelma, ilmaston lämpeneminen, koskee koko maailmaa. Silloin ainakin nykykulutuksella siitä syntyisi valtava tulonsiirto rikkailta teollisuusmailta köyhille kehitysmaille, mistä taas seuraisi se, että yhteisymmärrykseen pääsy hiilitonnin hinnasta olisi todennäköisesti poliittisesti mahdotonta (tai sitten hinnaksi tulisi niin alhainen, ettei sillä olisi juuri vaikutusta kulutukseen).

    Globaalissa systeemissä suomalaiset olisivat takuuvarmasti maksumiehen roolissa, mutta EU-tasolla en ole niinkään varma, koska Suomen energiantuotannossa ei-fossiilisilla tuotantomuodoilla on niin suuri asema. Kylmä ilmasto voi kuitenkin aiheuttaa sen, että silti suomalainen joutuisi keskimäärin maksajaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus