Espoossa nimbyillään Helsingin rahoilla

11.5.2009 · Aihe: _ 

Minulla ei ole mitään kantaa siihen, mihin Espoon pitäisi sijoittaa jätevedenpuhdistamonsa. Haluan kiinnittää vain huomiota erääseen pelisääntöongelmaan.

Espoolla on puhdistamolle valittavana edullisempia ja epäedullisempia sijoituspaikkoja. Herkästi valituksi tulee paikka, jossa  vastustajia on vähiten. Tämä pienemmän vastustuksen hintana voi olla korkeammat investointikustannukset. Kun kyse on yhteisestä paakaupunkiseudun vesilaitoksesta, lasku huonosta sijainnista ei kohdistukaan enää espoolaisille kuin pieneltä osalta. Lasku jakautuu tasan seudun kaikkien vedenkäyttäjien kesken. Suurimman laskun maksavat helsinkiläiset. Myös vantaalaiset pääsevät maksamaan osansa. Päätös on kuitenkin yksin Espoon.

Näin se ei saisi olla. Joka päättää se maksaa.  Muuten tulee kalliita päätöksiä.

Tässä se taas nähdään: seutuyhteistyössä on valuvika.

Kommentit

14 Vastausta artikkeliin “Espoossa nimbyillään Helsingin rahoilla”

  1. Artturi kirjoitti 11.5.2009 kello 17:35

    Pitäskin olla silleen, että Espoolaiset saa hinnoitella jäteveden puhdistamisen haluamallaan tavalla ja pitää laitoksen tuottaman voiton itsellään. Tällöin Espoolaiset maksimoisivat voittonsa ja sijoittaisivat laitoksen sinne, missä sen käyttäminen olisi mahdollisimman halpaa. (Ottaen tietysti huomioon sen aiheuttaman haitan)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Seppo Vepsäläinen kirjoitti 11.5.2009 kello 17:42

    Onko nykyinen puhdistamoalue seudullisen vesilaitoksen omaisuutta ? Lehtitietojen mukaan uusi laitos muualle toteutettuna vapauttaa sen myytäväksi tontteina asuin- ja toimitilakäyttöön. Saako yhtiö rahoitettua hankkeen näillä tuloilla ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Reidar kirjoitti 11.5.2009 kello 18:28

    Jos puhdistamo rakennetaan kallion sisään, niin eikö sen voisi rakentaa nykyisen puhdistamon alapuolelle. Tätä sijaintia vastaan olisi vaikea kenenkään tehdä valitusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Jouni J Särkijärvi kirjoitti 12.5.2009 kello 10:54

    Rakennuskustannusten kannalta selvästi edullisinta on puhdistamon laajentaminen Suomenojalla, jolloin nykyisiä rakennuksia ja rakenteita voidaan käyttää hyväksi eikä tarvita uusia siirtoviemäreitä. Lämmön talteenotto jätevedestä onnistuu vain Suomenojalla, jossa puhdistamon vieressä sijaitsee Fortumin lämpövoimala. Käyttökustannukset ovat Suomenojalla hiukan muita vaihtoehtoja korkeammat.

    Ongelmaksi on muodostunut, että osa luottamushenkilöistä uskoo Suomenojan alueesta saatavan merkittävästikin tuottoa, jos se kaavoitetaan asumiseen. Alueen vieressä on kuitenkin meluhäiriöitä aiheuttavan voimala ja lintulammikko, jossa on naurulokkiyhdyskunta (suojeltu laji, joko pitää infernaalista meteliä). Seveso-direktiivin konsultaatioalue kattaa puhdistamon koko alueen (= työpaikkojen ja asuntojen sijoittaminen rajoitettua). Lisäksi puhdistamon maaperä on saastunut ja jouduttaisiin puhdistamaan.

    Tuotot kaavoituksesta tulisivat kaupungille. Muut vaihtoehdot edellyttävät asemakaavan muuttamista, Suomenojalla puhdistamo sijoittuisi nykyiselle asemakaavan puhdistamotontille. Siten päätösvalta puhdistamon sijoituspaikan vaihtamisesta on joka tapauksessa Espoon kaupungin päätösvallassa.

    Fossiilisten polttoaineiden käyttö voimaloissa joudutaan todennäköisesti lopettamaan muutaman kymmenen vuoden kuluessa. Tämä johtanee siihen, että biopolttoainetta tuodaan Suomenojalle kuorma-autoilla, mikä lisää huomattavasti liikennehäiriöitä, jos alueella on asutusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.5.2009 kello 11:31

    Muuten hyvä, mutta en usko, että Suomenojan voimalaa koskaa muutetaan hakekäyttöiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Anttoo kirjoitti 12.5.2009 kello 12:05

    Auttakaa tyhmää kun en ymmärrä. Miksi biopolttoaine pitää kuljettaa rekalla, kun samaan laitokseen kuljetetaan kivihiiltä laivalla (samaan väitteeseen törmäsin Helsingin Energian vierailulla). Eikö ne kivihiililaivat kellu jos niihin lastataan biomassaa?

    Suomen pellettituotannosta noin 80% menee vientiin. Ei kai niitä rekalla Ruotsiin roudata?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. antti kirjoitti 12.5.2009 kello 14:48

    Suomenojalla ei ole hiililaivalaituria, hiilet tuodaan Pikkalan satamasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Markus kirjoitti 12.5.2009 kello 17:18

    Osmo: “Joka päättää se maksaa. Muuten tulee kalliita päätöksiä.”

    Tämä on terveellinen näkemys, josta Osmo valitettavasti pitää kiinni vain silloin, kun se tukee hänen omia kantojaan. Vastaavalla tavalla voi edellyttää, että Helsinki ei esimerkiksi pystytä tietulleja, koska maksajathan ovat ei-helsinkiläisiä. Kaupunkiliikenteen verottaminen on nimbyilyä puhtaimmillaan. Hesalaispoliitikot ovat turvapaikanhakijoiden suurimpia kannattajia, ja kuitenkin keskukset halutaan rakennettavaksi muualle Suomeen. Nimbyilyä, ja päätösten maksattamista muilla kuin päätöksentekijöillä.

    Mutta tärkeä oivallus Osmolta silti. Jään mielenkiinnolla seuraamaan, kuinka johdonmukaisesti Osmo pitää näkemyksestään kiinni.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.5.2009 kello 19:01

    Tuo vertaus ei nyt kyllä toimi. Paperitehtaiden asiakkaat eivät päätä paperin hinnasta vaan paperitehtaat. Helsinki on ihan itse päättänyt esimerkiksi pysäköintipaikkojen hinnoista eikä kysynyt sitä niiltä muiden kuntien autoilijoilta, jotka myös käyttävät näitä. Jos Helsinki alkaa laskuttaa katuverkkonsa käytöstä – jota valtio tekee omien teidensä osalta polttoaineveron muodossa mutta ei anna siitä rahaa kunnille, se on Helsingin asia siinä missä paperitehtaiden osalta paperin hinnoittelu kuuluu myyjälle eikä ostajalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Markus kirjoitti 12.5.2009 kello 20:00

    En minä vaatinutkaan, että autoilijat saisivat päättää tietullien suuruudesta, kuten eivät paperin ostajatkaan voi päättää paperin hinnasta. Käytin esimerkkiä tietulleista sellaisesta päätöksenteosta, jossa päätöksentekijät eivät osallistu päätöksestä aiheutuviin kustannuksiin.

    Jos on Helsingin asia laskuttaa katuverkkonsa käytöstä espoolaisia, niin on kai samalla tavalla Espoon asia laskuttaa hesalaisia omien maittensa käytöstä. Ei seutuyhteistyössä ole valuvikaa – valuvika on siinä (minkä aivan oikein huomasit), että päätöksiä tekevät ihmiset, jotka maksattavat päätöstensä kustannukset muilla. Herää kysymys, onko valtuustoryhmä, joka koostuu lähes täysin virkamiehistä, kykenevä tekemään päätöksiä, jotka ajavat tasavertaisesti kaikkien työssäkäyvien etua. Epäilenpä – ja samaan lopputulokseen sinäkin päädyit tämän kirjoituksen lopuksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.5.2009 kello 20:45

    Valuvika poistuu vain sitten, kun yhteisistä asioista päätetään yhteisessä, suoraan valitussa seutuvaltuustossa, eikä niin, että jokaisella kunnalla on oma päätösvaltansa yhteiseen kukkaroon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. jouni lundqvist kirjoitti 12.5.2009 kello 20:17

    Ode,

    Tuo vertaus ei nyt kyllä toimi. Paperitehtaiden asiakkaat eivät päätä paperin hinnasta vaan paperitehtaat.

    Lundqvist,

    Eiköhän se nyt kuitenkin ole niin, että tuotteen hinta syntyy markkinoilla, ei tehtaassa. Tämän tajuttuaan myös kommunisti Walhrosista tuli kapitalisti ja pankkiiri.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. tpyyluoma kirjoitti 12.5.2009 kello 21:08

    Markus, ensinnäkin Helsingin katuverkon kaikkea muuta kuin triviaalit kustannukset maksaa etupäässä helsinkiläiset. Toiseksi myös autoilun haitat kärsii nahoissaan helsinkiläiset.

    Kolmanneksi, ruuhka- ja pysäköintimaksujen ensisijainen tarkoitus on ohjata liikennettä. Kuten tällä foorumilla on kerta toisensa jälkeen todettu, rajallisia resursseja kuten parkkipaikat tai autokaistat voi jakaa joko rahalla, jonoilla tai nyrkeillä. Ensimmäinen on sivistynein ja kivuttomin vaihtoehto, mutta voi autoilun rajoittamisen hoitaa toki niinkin että sisäänajoteille laitetaan valot jotka eivät yksinkertaisesti päästä läpi enempää autoja kuin katuverkkoon mahtuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. IiroJ kirjoitti 13.5.2009 kello 9:50

    Osmo Soininvaara: Onko tuosta seutuvaltuustoehdotuksestasi jonkinlaista mallia olemassa tutustuttavaksi? “Devil is in the detail” – koko seutuvaltuusto-paikallisvaltuustosysteemin toimiminen riippuu tehtävien/vastuualueiden ja rahallisten valtuuksien jaosta?

    Nimbyt toki haluaisivat oikeastaan kaiken päätöksenteon paikallisvaltuustolle…

    Nykyiseen laajaan työssäkäyntialueeseen ei oikeastaan sovi mikään muu kuin jonkinlaisen seutuhallinnon toteuttaminen. Miten muuten esimerkiksi Helsingissä asuva ja Espoossa työskentelevä pääsee vaikuttamaan esimerkiksi työmatkaliikenteensä toteutukseen (kuten allekirjoittanut).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus