Helsingin ja Vantaan yhdistäminen aloittaisi taloussodan

22.3.2009 · Aihe: _ 

Helsingin ja Vantaan yhdistyminen olisi parannus nykytilaan, mutta ratkaisuna se ei olisi hyvä. Paljon parempi olisi, jos YTV-kuntien hallinto muutettaisiin kansainväliseen tapaan kaksiportaiseksi niin, että yhteisten asioiden päättäminen ja niiden rahoitus kuuluisi suoralla vaalilla valittavalle metropolivaltuustolle samalla kun nykyiset kunnat säilyttäisivät rajoitetun itsenäisyyden. Koska kilpailu asukkaiden valikoinnista myrkyttää seudun yhteistyön edellytyksiä, metropolihallintoon tulisi kuulua myös jonkinasteinen tulojen ja rasitteiden tasaus seudun peruskuntien välillä.

 Helsingin ja Vantaan liittyminen ratkaisisi näiden kuntien välisen haaskaavan osa-optimoinnin. Maankäyttö muuttuisi aivan toisenlaiseksi.  Tämä helpottaisi suuresti myös koko seutua vaivaavaa yhdyskuntarakenteen hajautumista, kun jälleenyhdistynyt Helsinki pystyisi tarjoamaan edullista rakennusmaata niille, jotka nyt pakenevat kalliita tonttikustannuksia pitkin nurmijärviä.  Tältä kannalta kaiken kaikkiaan loistojuttu!

 Haastavaa se olisi taloudellisesti, sillä Helsingin palvelut ovat yksikköhinnoiltaan selvästi kalliimpia kuin Vantaan. Osittain syynä saattaa olla Helsingin tehottomuus, mutta suurena syynä ovat Vantaan suuret ryhmäkoot. Jos yksikkökustannukset standardoidaan Helsingin tasolle, kustannukset kasvaisivat parisataa miljoonaa euroa. Tämän laskelman olen kuullut Vantaan kaupunginhallituksessa vihreitä edustavalta Petteri Niskaselta.

 Mutta yksi on joukosta poissa; tai siis tarkkaan ottaen kaksi, Espoo ja Kauniainen. Helsingin ja Vantaan liitto jakaisi kaupungin rajusti itään ja länteen. Se aloittaisi seudun sisällä varsinaisen taloussodan; tai siis pitkään jatkunut taloussota kiihtyisi. Yhteistyön edellytykset heikkenisivät olennaisesti. Nyt YTV:ssä Helsingissä on tasan puolet hallituspaikoista. Varmaankin Espoosta esitettäisiin vaatimuksia, että Vantaan nykyiset äänet annettaisiin Espoolle, mutta ei se tietenkään niin voi mennä. Oma ennusteeni on, että seudullinen yhteistyö loppuisi tähän kuntaliitokseen, Espoo kääntyisi Kirkkonummen suuntaan keskittyen oman verkostokaupunkinsa rakentamiseen.

 Espoo en esittänyt hallintomallien kehittämisen sijasta yliopistollista tutkimusta seudun kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämisestä. Ymmärtääkseni tuossa tutkimuksessa ei käsiteltäisi seudun hallintoa lainkaan. Ei tarvitse olla kovin vainoharhainen ajatellakseen, että kyse on ajanpeluusta. Mitä pitempään kaupungit saavat kehittyä eri suuntiin, sitä hankalammaksi mitkään yhteisen hallinnot järjestäminen käy. Jos tästä ei ole kyse, tutkimukselle on laitettava tiukka määräaika ja siinä olisi otettava kantaa myös hallintomalleihin.

 Minulla ei ole tietoa siitä, mitkä tekijät johtivat kaupunginjohtaja Jussi Pajusen esitykseen Helsingin ja Vantaan yhdistämisen tutkimisesta. Se perustunee käsitykseen, että Espoota ei tulla saamaan mukaan todelliseen yhteistyöhön kuntaliitoksista tai metropolihallinnosta puhumattakaan. Jos tämä tulkinta on väärä eikä Espoo tosiasiassa tähtää eristäytymiseen, kaupungin kannattaisi reagoida nopeasti.

 Tästä vantaalaiset kunnallispoliitikot eivät varmaankaan pidä, mutta kyse on myös Vantaan taloudellisesta pelastamisesta. Parikin merkittävää entistä vantaalaista vaikuttajaa on sanonut minulle, etteivät näe Vantaalla olevan mitään selviämisen mahdollisuuksia pitkällä ajalla taloudellisesti eikä alkanut lama tule t6ätä mitenkään helpottamaan.

 Miksi Helsinki sitten uhrautuisi tukemaan köyhtyvää naapuriaan?   Helsingillä on mahdollisuus vastata Espoon kermankuorintaan satamalta vapautuvilla alueilla ja Sipoolta saadulla Östersundomin alueella. Minulla ei ole asiasta mitään sisäpiiritietoa, mutta olettaisin Östersundomin alueliitoksen helpottaneen huomattavasti Vantaan ja Helsingin yhdistymistä.

 Nykyisen Vantaan houkuttelevuutta parantaisi jo noiden “edullisten yksikkökustannusten” kohoaminen. Hyvin koulutetut vanhemmat haluavat lapsensa hyviin kouluihin. Kun aluetta suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena, Helsinki varmaankin siirtäisi pientalorakentamista Vantaan puolelle. Metro Hakunilaan voisi olla Itä-Vantaalla uuden alku. Ja niin edelleen.

Kommentit

18 Vastausta artikkeliin “Helsingin ja Vantaan yhdistäminen aloittaisi taloussodan”

  1. Pekka Vitikainen kirjoitti 22.3.2009 kello 16:47

    “Helsingin ja Vantaan yhdistyminen olisi parannus nykytilaan, mutta ratkaisuna se ei olisi hyvä.”

    Aivan, se on huono ratkaisu mikäli sitä voi ratkaisuksi sanoa lainkaan. Mikäli liitokseen ei saada mukaan Vantaan lisäksi Espoota ja Kauniaista, asian valmistelu voidaan lopettaa.

    “Paljon parempi olisi, jos YTV-kuntien hallinto muutettaisiin kansainväliseen tapaan kaksiportaiseksi niin, että yhteisten asioiden päättäminen ja niiden rahoitus kuuluisi suoralla vaalilla valittavalle metropolivaltuustolle samalla kun nykyiset kunnat säilyttäisivät rajoitetun itsenäisyyden.”

    Ei, ei lisää päällekkäisiä hallinto-organisaatioita. Sitä paitsi; kuka sitä nykyisten kuntien rajoitettua itsenäisyyttä käyttäisi?

    Espoon tutkimusesityksestä voitaneen olla samaa mieltä, mutta… ajanpeluuhan on normaali kunnallispolittinen menettelytapa. Eikä kovin vieras valtakunnan tason politiikassakaan.
    Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että tässä pitäisi edetä ripeästi tai Espoo, Kauniainen kainalossaan, karkaa liian kauas.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Ville kirjoitti 22.3.2009 kello 17:56

    Kun Helsinki joka tapauksessa joutuu maksamaan tukea köyhemmille kunnille (kuntien välinen verontasausjärjestelmä tai miksi sitä kutsutaankaan), on Helsingin kannalta järkevämpää kohdistaa tuki lähelle Helsinkiä kuin kautta koko Suomen. Yhdistymällä Vantaan kanssa tämä onnistuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Juha kirjoitti 22.3.2009 kello 18:12

    Minua aina hämmästyttää se, että helsinkiläiset ovat niin auliita pelastamaan Vantaata taloudellisesti.

    Vantaalle yhdistyminen olisi varmaan hyvä asia.

    Osmo puhui siitä, että Vantaalta Helsinki saisi lisää pientalo tontteja joilla kilpailla hyvin toimeentulevista perheistä. Sinänsä yllättävä kommentti, että Vantaa on tunnettu kerrostalolähiöistään, eikä idyllisistä pientaloista. Lentokenttäkin vähentää soveltuvaa maata.

    Mutta: nurmijärveläisenä sanon, että yhdistyminen olisi varmaan hyvä asia ympäryskuntien kannalta, koska kehä III:n kehittäminen ja kaupan sekä palveluiden keskittäminen alueelle saisi lisää puhtia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Ukri Niemimuukko kirjoitti 22.3.2009 kello 20:21

    Puhtaasti jo maankäytön takia yhdistyminen on ehdottomasti tutkittava ja sen jälkeen mielellään myös toteutettava.

    Espoota yhdistyminen ei kiinnosta. Kauniainen nyt on hyvä vitsi sinänsä – jos sitä ei kerran kiinnosta liittyminen Espooseen, miksi kiinnostaisi suur-Helsinkiin?

    Toki Espoo saattaa vielä kääntää kelkkansa ja haluatkin liittyä Helsinkiin, mutta se on epätodennäköistä ja hyvinkin ratkottavissa myöhemmin. Nyt Espoo on parempi unohtaa koska muuten Espoo-kysymystä käytetään aivan tarpeettomasti koko muutoksen viivyttämiseen.

    Mikäli Espoo yrittää kääntyä länteen ja eristäytyä, rajan ylittäville väylille voi pystyttää vaikka pirun kalliita tietulleja muistutukseksi Helsinkiin kiinni kasvaneen itsenäisen lähiöryppään nerokkuudesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Arto Tukiainen kirjoitti 22.3.2009 kello 20:27

    Osmo voisi vähän tarkentaa väitettään taloussodasta Espoon ja uuden Helsingin välillä. Millaisesta sodasta olisi kyse, ja mitkä olisivat sodan motiivit? Pelätäänkö varakkaiden siirtymistä Espooseen? Jos veroprosentteihin ei tule kovin suuria muutoksia, pelko tuntuu liialliselta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.3.2009 kello 21:00

    Kunnat pyrkivät jo nyt kaikilla tavoin valikoimaan sopivaa väkeä asukkaikseen. Samalla ne kamppailevat kynsin hampain paljon yhteisöveroa maksavista työpaikoista. Menot taas yritetään jotenkin saada naapurin maksettavaksi. Kaikki tämä tulee kiihtymään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Ak kirjoitti 22.3.2009 kello 21:10

    Minusta on sietämätöntä, että jotkut tämän hallituksen ministerit (lähinnä Kiviniemi, Vapaavuori ja Brax, mikäli oikein muistan) ovat tahollaan kannattaneet pääkaupunkiseudun kuntarakenteen uudelleenorganisointia, mutta: kaiken pitää perustua kaupunkien vapaaehtoisuuteen! Tämä on äärimmäisen naivi vaatimus. Käytännössä ratkaisu ei voi perustua vapaaehtoisuuteen kuin teoreettisessa tilanteessa, jossa millään kaupungilla ei ole itsekkäitä etuja, jotka se menettäisi uudelleenorganisoinnissa. Jos tällainen tilanne vallitsisi, kunnathan olisivat jo yhdistyneet!

    Juuri hallituksen tasolla pitäisi osata katsoa kokonaisuuden etua pienen vähemmistön saavutettujen (epäreilujen?) etujen kustannuksella. Eikä tässä nyt kenellekään kovin ikävistä toimista olisi kyse: vaikka Kauniaisten veroprosentti nousisi Helsingin tasolle, ja verotuloja tasattaisiin koko pääkaupunkiseudun kehittämiseksi, on minun hyvin vaikea kuvitella, että Kauniaisista koskaan tulisi tiheästi rakennettu kerrostalolähiö. Se pysyisi viihtyisänä hyvätuloisten lintukotona. Samaa ei tietenkään voi sanoa jokaisesta harvaanasutusta pläntistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Liian vanha kirjoitti 23.3.2009 kello 7:44

    Nykyinen kuntarakenne periytyy ajasta, jolloin hevospelit ja hiekkatiet olivat yleisin kuljetuksien infrastruktuuri.

    Yritykset ovat jo rationalisoineet hallintonsa, ei joko S-ryhmä tarvitse enää moniportaista ja täydellistä alueorganisaatiota.

    Nykyöään halutaan palveut ulottaa samatasoisina kikille, joten kun 400 kunta tuottaa terveyspalveluita niin taso on kirjava eikä palvelun organisointiin ole Kepulandiassa edes osaavia resursseja.

    Ja Pääkaupunkiseudullakin poliitikkojen aika kuluu enemmän kuntien väliseen valtataisteluun kuin kansalaisten asioiden hoitoon

    Itsenäisyydellä ei ole enää itsehallintioarvoa, Helsinginkin verotuloista n 2,5 % yksikköä siirretään Kepulandian ylläpitoon

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Iiro Jantunen kirjoitti 23.3.2009 kello 9:49

    Paikallishallinnon kaksiportaisuus aiheuttaa aika hankalia ongelmia. Jos kumpikin taso (seutu ja kunta) valitaan vaaleilla, pitäisi kummallakin tasolla olla käytännössä oma verotusoikeutensa – tai sitten koko verotuksen pitäisi tapahtua valtion kautta. Valtaan pitää myös liittyä vastuun, eli päättävän tahon pitäisi itse kerätä myös rahat.

    Jos seutu/suurkuntahallintoa ei valita vaaleilla (kuten nykyäänkään) ongelmana on demokratiavaje. Miten esimerkiksi minä Helsinkiläisenä voin äänestämällä vaikuttaa joukkoliikenneyhteyksiin työpaikalleni Espooseen?

    Lisäksi työnjako seutu- ja kuntahallinnon välillä on ja pysyy hankalana asiana. Mitä päättäisi seutu/suurkunta ja mitä kaupunginosa/pienkunta? Kaavoitus? Verot? Joukkoliikenneväylät (Pietari Kalmin katu…)? Päiväkodit? Pysäköintipaikat? Sairaalat? Koulut?

    Työnjako ei todellakaan ole helppo. Jos suuri osa työstä tapahtuisi pienkuntatasolla, tuloksena olisi kuntahallinnon pirstaloituminen entisestään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Riitta kirjoitti 23.3.2009 kello 11:01

    “Nykyinen kuntarakenne periytyy ajasta, jolloin hevospelit ja hiekkatiet olivat yleisin kuljetuksien infrastruktuuri.”

    … ja tärkein kriteeri oli, että (seura)kuntalaisten matka sunnuntaiaamuna kirkolle ei saanut olla kohtuuttoman pitkä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Liian vanha kirjoitti 23.3.2009 kello 11:12

    “Paikallishallinnon kaksiportaisuus aiheuttaa aika hankalia ongelmia.”

    tämä on se suurin ongelma, eli hallinto kerrostuu ja syntyy lisää keksenään asioita pallottelevia organisaatioita ja päätänä halvaaantuu yhä enemmän tai siirtyy kabinetteihin.

    Yhteisten asioiden hoito ei ole enää yhteisten asioiden hoitoa vaan lähestytään yhä enemmän rakennetta, jossa pieni juonitteluun perehtynyt eliitti kähmii omissa piireissään ja kansa maksaa valtataistelun

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Juha kirjoitti 23.3.2009 kello 14:44

    “Mikäli Espoo yrittää kääntyä länteen ja eristäytyä, rajan ylittäville väylille voi pystyttää vaikka pirun kalliita tietulleja muistutukseksi Helsinkiin kiinni kasvaneen itsenäisen lähiöryppään nerokkuudesta.”

    Tästähän ne Keilaniemessä töissä käyvät helsinkiläiset Nokian, Koneen, Neste Oilin, Fortumin jne työntekijät riemastuisivat. Ei Helsinki ole niin ylivoimainen kuin joskus kuvitellaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Markku af Heurlin kirjoitti 23.3.2009 kello 22:31

    “Nykyinen kuntarakenne periytyy ajasta, jolloin hevospelit ja hiekkatiet olivat yleisin kuljetuksien infrastruktuuri.”

    … ja tärkein kriteeri oli, että (seura)kuntalaisten matka sunnuntaiaamuna kirkolle ei saanut olla kohtuuttoman pitkä.

    Itse asiassa Kirkkonummen kikrolla oli vielä viime vuosisadan alussa talleja, joissa pitkämatkalaiset saattoivat yöpyä. En tiedä tarkemmin. – Kirkossa muuten käytiin ja kunkin piti käydä 4 kertaa vuodessa. Enempi oliis ollut ylenmääräistä hurskautta, suorastaan itsevanhurskauttamisen syntiä. Kustakin kylästä tai alueelta piti kunkin vuorollaan käydä kirkossa kuulemassa kuulutukset. Nykyään kuulutetaan vain avioon, mutta ennen vanhaan kaikki viralliset kuulutukset, mm. lainhuudatukset piti lukea kirkossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Kalle Pyöräniemi kirjoitti 25.3.2009 kello 9:27

    Neliportaista alue ja paikallishallintoa? Allu, Ellu, YTV ja kunta? Jokin ei täsmää tässä tehokkuusajattelussa?

    Oma esitykseni, joka pienentäisi roimasti byrokratiaa on:
    – Etelä-Suomessa Allut, Ellut ja YTV:t yhdistetään pääkaupunkiseudulla metropolihallinnoksi;
    – kuntayksiköillä pidetään päätösvalta kuten nykyään pl. seudulliset infrahankkeet ja
    – liian suuret, tehottomat kunnat jaetaan järkevän kokoisiksi yksiköiksi.

    Kuntahan on tehokkaimillaan, kun asukkaita on 10 000 – 40 000. Nyt suunniteltu kuntaliitos ei ainakaan tehosta toimintaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. a m-b kirjoitti 27.3.2009 kello 5:34

    “Tämä helpottaisi suuresti myös koko seutua vaivaavaa yhdyskuntarakenteen hajautumista, kun jälleenyhdistynyt Helsinki pystyisi tarjoamaan edullista rakennusmaata niille, jotka nyt pakenevat kalliita tonttikustannuksia pitkin nurmijärviä.”

    Pahoittelen, mutta en pidä siitä, että kehitellään tällaisia uusia symboleja. Ne viittaavat selvästi Vanhaseen ja ovat sukua sanonnalle “Kepu pettää aina”.

    Mun kokemukseni mukaan kokoomus pettää aina ja kaikilla tasoilla. Kokoomuslaisilla pakkaa olemaan liiasn usein oma lehmä ojassa, että omalta egoismilta ollaan täysin sokeita yleiselle hyvälle. Tämä sokeus johtaa kokonaisuuden kärsimiseen. Tämä on näppituntumaspekulaatiota ja omista kokemuksista käsin tehtyjä johtopäätöksiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. a m-b kirjoitti 27.3.2009 kello 5:59

    Minua ko. kuntaliitot hirvittävät: Helsingissä asiat taitavat olla aika sekaisin esimerkiksi terveyspalveluiden osalta. Täällä ollaan lievästi sanoen tehottomia. Kukahan tämän organisaation on mahtanut kehittää. Potilas on ikään kuin kujanjuoksussa henkilön luota toisen luo, valmista ei synny, mutta työtunteja kuluu ja kujanjuoksun aikana syntyy uusia hoidettavia kremppoja ja huonokuntoisimpien kohdalla kotipalveluiden tarvetta.

    Toinen viimeaikainen kohtaamani asia, jota ihmettelen ihmettelemästä päästyäni on, että joidenkin kaavailujen mukaan Kaisaniemen rantakaistaletta alettaisiin kaivaa meren pohjaa myöden (kuinkahan monella miljoonalla). Kun olin yhteydessä Tokoinrannan puistokaavan osalta kaupunkisuunnitteluun, koska puistossa pohja pettää ja maahan tulee syviä kuoppia, josta näkyy merivesi ja jotka ovat todella vaarallisia esimerkiksi huvilateltassa kävijöiden ja muiden alueella liikkuvien jaloille, oli vastaus, että asiasta pitää soittaa ao. viranomaiselle.

    Montakohan jalkaa/ lonkkaa/ polvea ym. ko. kuoppien vuoksi on murtunut. Ne syntyvät hyvin nopeasti, ilmeisesti mullan alla lainehtii Eläintarhan lahdeen vesi.

    Hölmöläisten hommaa!

    Niin kauan kuin Helsinki ei ole katsonut itseään peiliin hölmöläisyyksiensä suhteen, kannattaisi odotella. Ainakin minun uskoni Helsingin hallinnon hyvyyteen/tehokkuuteen on romahtanut. Lisäksi se, että valehdellaan päin naamaa, ei asiaa paranna.

    Meidän pitäisi valita edusmiehemme osaamisen, ei kauniin ulkomuodon tms. triviaalin asian perusteella. Sillä määrällä verorahoja, joita Helsinki käyttää, saisi uskoakseni aikaan parempaa jälkeä, jos rahojen käytön suunnittelijat osaisivat alkajaisiksi priorisoida asioita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Vantaalainen_Notaari kirjoitti 21.1.2011 kello 10:19

    Vantaalaisen en näe mitään järkeä yhdistymiselle. Asiaa ajetaan kuin käärmettä piippuun ja motiivina on saada Vantaan laajat maaalueet Helsingin myyntilistalle ja samalla pyritään kasvattamaan kokoomuksen valtaa. HS-kyselyssä kysymykset oli asetettu niin, että asia saadaan näyttämään siltä, että asukkaiden enemmistö olisi liittymisen kannalta – näin ei ole asia.

    Tosiasiallisesti Vantaalainen kulttuurin erikoispiirre häviäisi ja tilalle tulisi HS:n nyt-liitteen tyylistä roskakulttuuria. Taloudellisesti Vantaa häviäisi, kun ei saisi menettämiensä maitten korvaukseksi mitään – lähinnä maista saatavia tuloja käytettäisiin Helsingin velkojen maksuun.

    Vantaasta tulisi Myllypuron kaltainen takamaa, köyhineen jne. Tällä hetkellä Vantaa on moderni-kasvava-innovatiivinen kaupunki ja ei ole mitään järkeä luovuttaa omaisuuttaan Helsingin kaupunkin ongelmien hoitoon. Eriasia on sitten kun puhutaan koko PKS:n yhdistymisestä esim. HKI-ES-VA ja kauniainen sitten tilanne on syytä arvioida uudelleen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. tpyyluoma kirjoitti 21.1.2011 kello 11:29

    Myllypuroa, päinvastoin kuin vaikkapa Hakunilaa, kehitetään Helsingin kaupungin toimesta aktiivisesti. Ison täydennysrakentamisprojektin lisäksi sinne ollaan jopa puoliväkisin siirtämässä ammattikorkeakoulua keskustasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus