Toimistovaunuja juniin tai edes pistorasioita!

2.2.2008 · Aihe: _ 

Käväisin tiistaina Vaasassa puhumassa. Kahdeksan tuntia junassa ja vajaat kaksi tuntia perillä. Lentäenkin olisin saanut tulla, mutta menen mieluummin junalla,. lentomatka kestää kaksi tuntia ja se kaksi tuntia on kokonaan hukka-aikaa. Juna on hyvä paikka työskennellä läppärin kanssa.

Tämänkertaisen urputuksen aiheeni on, ettei VR ole oikein oivaltanut, millaisen valtin läppärit sille tarjoavat sekä suhteessa lentokoneeseen että ennen kaikkea autoon. Autossa kun ei voi tehdä mitään.

Tampereelle asti pärjää läppärin omalla akulla, mutta pitemmillä matkoilla ja takaisin tultaessa tarvitaan pistorasiaa. Tavallisessa toisen luokan vaunussa pistorasioita on keskellä vaunua paikoissa, joissa istutaan vastakkain pöydän ääressä. Se on vaunun hälyisin kohta. Sellaisen voi varata netissä panemalla erityistoiveiden kohtaan ”pc-paikka avo-osastossa”.

Ergonomisesti työskentelytila on onneton. Moni menee läppärinsä kanssa ravintolavaunuun ja vuokraa itselleen kunnollisen pöydän kahvikupin hinnalla. Tämä ei ole VR:n kannalta järin hyvä ratkaisu, koska he vievät junasta kaksi paikkaa, omansa ja sen ravintolavaunun paikan. Ravintolavaunussa jotkut haluaisivat myös syödä.

Miksi yhtä Intercityn vaunuista ei olisi kalustaa toimistovaunuksi, jossa olisi kunnon työpöydät eikä tuoli olisi nojatuoli vaan toimistotuoli.

Varatessani paikkaa Vaasaan huomasin valikosta, että voi varata paikan myös toimistohytistä. Loistavaa! Loputakin ovat oivaltaneet! Vaan mikä pettymys. Tuo toimistohytti oli ilmeisesti entinen tupakkahuone. Siellä oli kyllä pistorasia, mutta pöytä vain kahvikupille. Mikä toimistohytti se sellainen on, jossa ei ole pöytää!

Aamujunassa joka kolmannella matkustajalla oli läppäri edessään. Toimistohytille olisi käyttöä. Ainakin käyttöä olisi pistorasioille. Olisiko mahdottoman iso investointi laittaa pistorasia jokaiselle, vaikka sitä kunnollista toimistohyttiä ei heti saisikaan.

Junassa voisi olla myös sellainen ravintolavaunu, johon voisi varata paikan niin, ettei matkustajalla muuta paikkaa olisikaan.

Kommentit

39 Vastausta artikkeliin “Toimistovaunuja juniin tai edes pistorasioita!”

  1. PA kirjoitti 2.2.2008 kello 20:02

    Lisäisin vielä, että pistokepaikkojen varaaminen on tehty luvattoman hankalaksi asemien junamaateilla.

    Nettiyhteyden kun vielä saisi samaan syssyyn, 3G kun tapaa pätkiä junassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.2.2008 kello 20:51

    Vaikeaksi? Se on siis mahdollista. Minä en tänään (Kotkassa) keksinyt miten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Niko Lipsanen kirjoitti 2.2.2008 kello 21:10

    Kilpailu tekisi hyvää. Monopoliyhtiöllä ei ole niin tarkkaa palvelun kehittämisen kanssa. Ja vaikka bussit katsottaisiinkin kilpailuksi, niin silläkin puolella vallitsee Matkahuollon ilmeisesti laillinen kartelli.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. viima kirjoitti 2.2.2008 kello 21:25

    Miten pistokepaikkojen varaaminen junamaatilla on hankalaa? Itse olen muutaman kerran varannut, eikä se kai vaatinut kuin yhden lisävalinnan painalluksen. Tosin nykyisin pistokepaikat taitavat olla ainakin suositummissa junissa aina loppuunmyytyjä. Automaatti ei muistaakseni erikseen huomauta tästä, vaan ilmoittaa vain ettei varausta voi suorittaa / tapahtuma keskeytetty tjsp.

    Nykyiset toimistohytit taitavat olla enimmäkseen vanhoja ykkösluokan vaunuja, kun ykkösluokan tilat on siirretty kaksikerrosvaunuihin. Näihin tietääkseni aiotaankin asentaa pistokkeet kaikkien istumapaikkojen kohdalle. Kunnollisista toimistotiloista en muista kyllä kuulleeni suunnitelmia.

    Nykyisinhän VR:llä on IC-junien ykkösluokassa omituinen käytäntö, jossa neljästä käytävällä rinnakkain olevasta penkistä myydään vain kolme istumapaikkaa. Yhden paikan myymättä jättämisellä halutaan tuoda jotain lisäarvoa matkantekoon, vaikka penkit ovat yhtä epämukavia kuin kakkosluokassakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Matti kirjoitti 2.2.2008 kello 22:41

    Tosiaan harmittavaa, että pistokepaikat ovat keskellä vaunua. Itse käyn usein aseman lipunmyyjältä pyytämässä paikan heti seuraavasta penkkirivistä. Yleensä siitä saa virtajohdon vedettyä. Saa mukavamman paikan ja tulee palvelualojen työllisyyttäkin tuettua, kun lipun ostaa oikealta ihmiseltä 🙂

    Totta kyllä että monopoliasema ei luultavasti ole luonut VR:lle painetta kehittää palveluaan, organisaatiotaan jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Timo Karonen kirjoitti 3.2.2008 kello 0:04

    Vietit kaksi tuntia puhematkalla Vaasassa, matkasi kesti yhteensä kahdeksan tuntia ja aiheutit osaltasi ylimitoitetun joukkoliikennevälineen turhaa kuormitusta, sitten vielä vaadit parempaa palvelua eli haluaisit kulutettavan enemmän. Oletko kuullut “Mesestä”? Olisit osoittanut erinomaista esimerkkiä energiansäästön mahdollisuuksista kun olisit pyytänyt järjestämään puhetilaisuuteen videotykin ja neuvottelupuhelimen, joiden välityksellä olisit osallistunut etänä. Samalla olis tarjoutunut paikalle vaivautuneita vaasalaisia laajemmalle yleisölle mahdollisuus kuulla, mitä sanottavaa sinulla tällä kertaa oli. Minuakin olisi saattanut kiinnostaa.

    Nettikonferensseja järjestetään Suomessa yleisistä asioista hämmästyttävän vähän. Ilmeisesti tilaisuuksiin ei haluta kuin innokkaimmat kuulijat, ja ilmeisesti nettikeskustelukulttuuri on sittenkin vielä liian tuore asia. Vai muka tietoyhteiskunta, pah!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Tiedemies kirjoitti 3.2.2008 kello 9:04

    Jos se pistokepaikan varaaminen on helppoa, niin kertokaa nyt sitten miten se tapahtuu. Minäkin olen käyttänyt junamaattia vaikka kuinka paljon, enkä mitenkään ole keksinyt, miten paikkaa voisi vaihtaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Elina kirjoitti 3.2.2008 kello 10:35

    Eikö tämän urputuksen oikea osoite olisi ollut VR eikä oma blogi? Turha täällä on jupista partaansa, kun meistä tuskin kenestäkään on tämäm polttavan ongelman ratkaisijaksi. Luuri rohkeasti käteen ja soitto VR:lle. Kyllä siellä varmasti halutaan palautetta palvelusta ja myös aidosti kehittää palvelua.

    Osmolla on tylsää autoillessa:

    “Autossa kun ei voi tehdä mitään.”

    Autossa voi opiskella auditiivisesti, autossa voi hoitaa hands free -laitteen avulla ihmissuhteitaan, autossa voi kuunnella kehittäviä keskusteluohjelmia tai musiikkia. Ja ennen kaikkea autossa voi AJATELLA rauhassa, mikä tuntuisi luontevalta toiminnolta “merkittävälle nykyajattelijalle” (lainaus kriitikin päivien esittelystä) 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Osmo Soininvaara kirjoitti 3.2.2008 kello 10:50

    Timo Karoselle
    Kaikki neljä Junaa (Helsinki-Seinäjoki-Vaasa-Seinäjoki-Helsinki) olivat puolityhjiä, joten matkalla käyttämäni energia lisäsi junan energiamäärää vain määrällä, jonka minun ja matkatavaroineni kiihdyttäminen asemien ja joidenkin muiden pysähdysten jälkeen täyteen nopeuteen vei. Junan ilmanvastukseen matkustukseni ei vaikuttanut mitään enkä oikein usko sen vaikuttaneen myöskään vierintävatukseen. Helsinki-Seinäjoki -matkalla läsnäoloni lisäsi sähkönkulutusta yhden kiihdytyksenosalta noin 100 kJ. Näitä taisi olla matkan varrella suuntaansa viisi, joten se väli vei yhteensä 1000 kJ eli noin 0,3 kilowattituntia.

    Oli junan kyydissä tietysti myös sen jarruttaessa. En itseasiassa tiedä, tuuppaako vaihtovirtaa käyttävä veturi jarrutusenergian takaisin verkkoon kuten tekee tasavirtaa käyttävä ratikka. Jos näin on, syntitaakkani tietysti pienenee olennaisesti.

    Seinäjoki Vaasa välistä kannan huonompaa omaatuntoa,koska juna pysähteli pikkuasemilla yhtenään ja veturi käytti dieseliä. Yritän sammutella soimaavaa omaatuntoani sillä, että vaikutin myös käyttötilastoihin ja kenties olin näin nopeuttamassa välin sähköistämistä.

    Karkea arvio kuitenkin on, että matkani lisäsi energiankulutusta kilowattitunnilla.

    Toisaalta tuon kymmenen tunnin aikana en ollut työhuoneessani ja tietokoneeni (150W) oli suljettuna. Siitä
    tuli siis säästöä 1,5 kWh. Käytin matkallani läppäriä, mutta sen energiankulutus on noin 25 W. Näin päästiin negawatteihin, mutta se johtuu tietysti siitä, että tietokoneeni on energiasyöppö.

    Mutta tunnin esitelmä netissä. Paljonko energiaa se olisi vienyt? Jos vain kymmenen ihmistä olisi katsonut sitä tietokoneellaan, joiden energiankulutus on 150 W, siihen olisi solahtanut enemmän energiaa kuin meni tuohon matkaani.

    Timo ei onnistunut viemään yöuniani syytöksellään.

    PS:

    Olen muutaman kerran ollut tilaisuuksissa, jossa alustus on esitetty videolta valkokankaalle ja sen jälkeen on ollut mahdollisuus “keskustella” alustajan kanssa netin välityksellä. Ei se toimi. Puhuessa katsekontakti yleisöön on aivan olennainen. En minä ainakaan osaa pitää eloisaa esitystä kameralle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Kari kirjoitti 3.2.2008 kello 11:57

    Enpä nyt malta olla urputtamasta Osmolle hieman tuosta ajattelumallista. Muistuttaa nimittäin melkoisen paljon erään tuttuni kommenttia lentoliikenteestä: “eihän se minun matkustamiseni paljon mitään vaikuta kun olisi se kone lentänyt kuitenkin sinne Kanarialle”. Niinpä niin.

    Mutta täytyy toki myöntää se, että junalla usein ylimääräisten matkustajien määrä ei sinänsä lisää ympäristörasitusta kovin paljon (kunhan juniin mahtuu), mutta tuleehan siinä jossain vaiheessa se hyppäys kun junia tarvitaan lisää. Vielä suurempi hyppäys syntyy kun rataa aletaan rakentaa lisää. Ja kyllähän se Oden matkustaminenkin parantaa junien taloutta ainakin, mikä laskee hintoja ja lisää matkustajamääriä (jotka _saattavat_ sirtyä autoista tai sitten ne ovat ihan uusia matkoja).

    Odella on mielestäni muutenkin vähän turhan ruusuinen kuva raideliikenteen ympäristöystävällisyydestä. Eihän se varmasti mikään pahin kulkumuoto ole, mutta melkoisia ympäristöhaittoja sekin aiheuttaa:
    http://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_07_05_ekotehokkuus.html

    En nyt saa auki noita alkuperäsisiä raportteja, joissa junaliikennettäkin oltaisiin vertailtu, mutta jo tuolta linkistä löytyy seuraava lainaus: “Esimerkiksi tieliikenteen kokonaisuutena kuluttamista abioottisista eli uusiutumattomista luonnonvaroista kuluu keskimäärin 93 prosenttia teiden rakentamiseen ja ylläpitoon. Vain 7 prosenttia uusiutumattomista luonnonvaroista kuluu polttoaineen kulutukseen.”

    Tämä on jo kuvaavaa. Vaikka en nyt sanokaan, että tiehankkeet vertautuisivat suoraan ratahankkeisiin, on kuitenkin selvä että tuollaisilla luvuilla kannattaisi ehkä alkaa kiinnittää huomiota muihinkin seikkoihin kuin bensan kulutukseen (tai niiden junassa käytettyjen wattien ynnäilyyn). Ja noissa luvuissa lentoliikennekään ei enää näytä aivan sellaiselta peikolta kuin aiemmin (vai pitäisikö sanoa, että muu liikenne näyttää entistä pahemmalta peikolta…)

    Toki on myönnettävä, että pääosa radoista olisi olemassa “joka tapauksessa” ihan pelkästään tavaraliikenteen vuoksi (sama pätee toki tiestöönkin). Tällöin voidaan ajatella myös lauttamatkailun Ruotsiin olevan lähes “ilmaista”, koska matkustaja ei paljon polttoainetasetta tai lauttojen liikennemääriä heilauta koska lautat tarvitaan joka tapauksessa tavaraliikenteen hoitamiseen (Tallinnan pikalauttaliikennettä tämä ei luonnollisesti koske).

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Niklas Vainio kirjoitti 3.2.2008 kello 12:45

    Olen lähiaikoina matkustanut pari kertaa Turusta Helsinkiin vaunussa, jonka jokaisella paikalla oli pistoke. En muista, oliko IC vai Pendolino. Uudemmissa vaunuissa toivomukseesi on siis jo vastattu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Läppärikauppias kirjoitti 3.2.2008 kello 12:58

    Fiksu hankkisi läppäriinsä jo ostohetkellä toisen, mieluusti ns. tehoakun. Kahta akkua käyttämällä voi helposti työskennellä useita tunteja. Varsinkin jos käyttää läppärin virransäästöominaisuuksia maksimaalisesti. Kirjoittamiseen esim. ei tarvita koko prosessoritehoa vaan voi käyttää valinnaista säästötilaa. Lisätietoja läppärin manuaalista.

    Hankkimalla useamman akun voi myös pidentää laitteen reaalista käyttöikää, sillä monesti 3 vuotta vanhaan laitteeseen on mahdotonta saada enää akkua. Useamman akun hyödyt ovat ilmeiset. Ja kaiken lisäksi ne voi ladata virheiden rakastamalla tuulisähköllä siellä missä sitä on saatavissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Osmo Soininvaara kirjoitti 3.2.2008 kello 13:08

    Tuo Karin viittaama ekotehokkuustilasto, jota minäkään en saa auki, on aika kummallinen, koska siinä lasketaan luonnonvarojen kulutusta tonneina. Tonni hiekkaa = tonni plutoniumia. Mittari on niin älytön, ettei sitä voi käyttää mihinkään.

    Tämä minun marginaalilaskelmani oli vastaus Timo Karosen väitteeseen,että vein paikan täydestä junasta. Kun matkustin aamulla pois Helsingistä ja illalla takaisin, kuljin ruuhkaa vastaan, mikä perustelu vähän puolsi marginaalitarkastelua.

    Oikea laskelma on miettiä, mitä tapahtuisi, jos tuhat kaltaistani toimisi samalla tavalla. Silloin Pendolinoa pitää pidentää – ratoja ei tarvita lisää, koska tuplapituinen Pendolino ei vie sen enempää rataa. Painoa junalla on tonni/matkustajapaikka, joten nuo energiamäärät pitää kertoa kymmenellä. Tässä välissä selvitin,että Pendolino todella syöttää jarrutusenergian takaisin verkkoon,joten energiamäärät putoavat olennaisesti.

    Laivaliikenteen osalta argumentti että se kulkisi kuitenkin ei pidä paikkaansa. Rahdin kuljettamiseen ei noin valtavia laivoja tarvita. Kunnon RoRo-alus kulkee murto-osalla sitä, mitä nuo uivat kerrostalot kuluttavat. Itämeren liikenteessä tarjonta sopeutuu jatkuvasti kysyntään. Laivavuorojen määrä riippuu matkustajamääristä.

    Toivon totaalista boikottia Ruotsinlaivoille. Käyttäkää vaikka lentokonetta. Se vie vähemmän energiaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Elina kirjoitti 3.2.2008 kello 13:16

    “Toivon totaalista boikottia Ruotsinlaivoille.”

    Hmm? Toivoa tietysti aina saa, mutku..

    Juurihan olit Uudenmaan liiton järjestämällä risteilyllä Tukholmassa.

    http://www.soininvaara.fi/wordpress/2007/11/24/maakuntaliiton-tehtava/#more-205

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Artturi Björk kirjoitti 3.2.2008 kello 13:25

    Osmo kiinnittää huomiota tärkeään epäkohtaan VR:n palveluissa. Omatoimisesti pistokepulan voi ratkaista pitämällä pientä jakorasiaa mukana, jolloin pc-paikkojen määrän saa nelinkertaistettua itselleen.
    Itse olen PA:n kanssa samoilla linjoilla: WLAN-yhteys olisi erittäin tervetullut lisä, josta olisin valmis maksamaan ylimääräistäkin.
    Kilpailun puuttuminen varmasti hidastaa junapalveluiden parantamista.
    Voisiko joku nyt vihdoin selittää miten sieltä junamaatista saa sen pc-paikan!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Janne kirjoitti 3.2.2008 kello 14:58

    Ei tulisi heti mieleen nipottaa puuttuvista virtapistokkeista. En tee sitä kahviloissakaan (tai terasseilla), joissa toisinaan pidän läppäriä pöydällä. Läppärin otan mukaan usein lomamatkoillekin ja saatan hoitaa kiireisen työasian vaikka uima-altaan reunalta, parkkipaikalta, kahvilasta, mistä tahansa.
    En jaksa nipottaa asioista, jotka on helppo laittaa kuntoon ihan itse, muita neuvomatta. Tietokoneeseen saa hyvin virtaa myös:
    – täyteen ladatusta akusta
    – täyteenladatusta vara-akusta / -akuista
    – ulkoisesta, täyteenladatusta virtalähteestä

    Muitakin keinoja on.

    Elinan tavoin olen huomannut, että yksityisautoillessa voi tehdä paljon kivoja asioita, kuten ajatella rauhassa. Mielimusiikkia kuunnellen, sillä volumella kuin huvittaa. Autossa voi mutista itsekseen, kun vituttaa. Autossa voi laulaa kovaan ääneen, kun on kivaa.
    Autossa voit piereskellä, jos pierettää. Autossa hengityksesi saa haista, persettä kutittaa. Autossa vaimo ei mäkätä, työtoverit eivät kiinnitä keltaisia lappuja monitoriin tai työpöydän reunalle muistutukseksi kiireisistä projekteista ja soittopyynnöistä.

    Suosittelen yksityisautoilun lisäämistä kaikille kiireisille, kovassa paineessa eläville arjen sankareille. Vähintään tunti päivässä tekee hyvää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Elmslie kirjoitti 3.2.2008 kello 15:36

    Vaasaan matkustaminen junalla on muutenkin surkeaa, sillä sinne kulkee junia huonosti. Käyn Vaasassa Tampereelta viikoittain – yksin autolla ajaen. Omalla kohdallani junamatkustus lisäisi poissaoloa kotoa noin vuorokauden viikossa verrattuna autoiluun tai sitten pitäisi matkustaa äärimmäisen epämiellyttäviin aikoihin. Lisäksi Vaasassa pitää myös liikkua ja kaupungin julkinen liikenne ei ole kaksista.

    Autossa aika kuluu hukkaan, junassa voisi lukea tai tehdä töitä. Etenkin jos olisi vielä nettimahdollisuus. Olen Elinan ja Jannen kanssa täysin eri mieltä aktiviteeteista autoa ajaessa. Monilla matkoillani olen kokeillut käyttää aikaani hyödyksi, mutta turvallisuussyistä lopetin. Ihmissuhteiden hoito puhelimella vaikka sitten hands freella tai äänikirjan kuunteleminen on yksinkertaisesti vaarallista, sillä havaintokyky heikkenee oleellisesti. Maantietä ajaessa tätä ei huomaa – ennen kuin tapahtuu jotain. Keskittyminen johonkin muuhun kuin ajamiseen pidentää reaktioaikaa oleellisesti. Moni ajattelee ylimielisesti pystyvänsä vaikka mihin ajaessaan, mutta ei tajua, kuinka suuren riskin todellisuudessa ottaa. Kuin ajaisi humalassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. jouni lundqvist kirjoitti 3.2.2008 kello 16:45

    Terve

    On se kummallista, kun aikuiset täyspäiset ihmiset eivät osaa pysyä otsikon aiheessa. Ode pohti, miksi junassa ei ole riittävästi pistokkeita läppärin käyttöön ja joku kommentoi sitä totemalla mm, että omassa autossa voi vapaasti piereskellä.
    O tempora o mores.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Osmo Soininvaara kirjoitti 3.2.2008 kello 17:33

    Janne esitti, ettei pistorasioita tarvita,koska matkustaja voi ottaa mukaansa kassillisen vara-akkuja.

    Niinpä niin, miksi hotelleissa on pyyhkeet, vaikka matkustaja voi tuoda omat mukanaan.

    1) vara-akut maksavat. On paljon halvempaa laittaa junaan pistorasia, jota voivat käyttää tuhannet matkustajat kuin että kaikki VR:n matkustajat hankkivat vara-akkuja.

    2) Vara-akut painavat

    3) Akut kuormittavat ympäristöä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Elina kirjoitti 3.2.2008 kello 18:13

    Terve Jouni!

    Itsekin täyspäisenä (?) tietänet, että normaali keskustelu haarautuu aina puumaisesti ihmisten assosiaatioita seuraillen. Jos otsikkona on junaliikenteen palvelut lienee selvää, että siitä siirrytään eri kulkumuotojen vertailuun jne…jne.

    Miten muuten oma, vain toisia keskustelijoita kommentoiva kirjoituksesi liittyi aiheeseen? Toitko esiin moniakin uusia ratkaisumalleja pistorasiahaasteeseen?

    Cogito ergo sum! (osataan sitä latinaa täälläkin 🙂 )

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Lauri Vornanen kirjoitti 3.2.2008 kello 18:33

    Onkohan nou junien pistokkeet jyvitetty lippujen hintaan niin, että ne maksavat, jotka käåyttäbät. nykytekniikalla on mahdollista mitata tarkasti sähkönkulutus ja maksattaa käyttö rasittamatta muita matkustavia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. tpyyluoma kirjoitti 3.2.2008 kello 21:01

    Ylipäänsä pistorasioita pitäisi olla enemmän. Ensinnäkin tämä on ihan elämänlaatukysymys, ihmisillä on kaiken sortin ladattavia laitteita. Ympäristönäkökulmasta, puhutaan sitten kannettavista tietokoneista tai MP3-soittimista, niin ne pääsääntöisesti ovat monin verroin energiatehokkaamppia kuin vaihtoehdot.

    Luin joskus pikku-uutisen jostain päin Ruotsia, että siellä on parkkitolpissa pistokkeet, koska lämmin auto tuottaa vähemmän päästöjä. Tämä liittyy myös leluhaaveeseeni: Ajattelin ostaa sähköskootterin, 2-3kWh/100km on muuten junaan tai ratikkaankin verrattuna aika hyvin, mutta missä minä kerrostalossa asujana sen lataisin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. tpyyluoma kirjoitti 3.2.2008 kello 21:13

    Vielä yksi juttu, semmoinen jatkojohdollinen jakorasia jolle sen yhden pistokkeen jakaa vaikka kymmenellä matkustajalle maksaa alle kymmenen euroa, kerätäänkö kolehti ja lahjoitetaan VR:llä muutama?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. viima kirjoitti 3.2.2008 kello 22:28

    Hei, tiedoksi pc-paikan varauksesta kyselleille: Kävin tänään illalla muiden asioiden ohessa näppäilemässä Helsingissä junamaattia, kun en itse ole tainnut kuukausiin pc-paikkaa varata enkä varmasti muistanut, miten se tapahtuu. Valinta käy kyllä helposti, mutta vaatii näköjään yhden jujun.

    Kun on näppäillyt haluamansa matkan, automaatti tarjoaa pikavalintana mahdollisuutta varata lipun seuraavaksi lähtevään junaan. Tätä pikavalintaa käyttäessään ei näköjään ole mahdollista varata pc-paikkaa. Pikavalintojen sijaan kannattaa siis aina valita alareunassa oleva “muut liput ja junat”-kohta, ja valita sieltä se juna, johon on menossa. Tämän jälkeen junamaatti kysyy mahdollisia alennuksia, ja näiden jälkeen se kysyy, tuleeko erikoispaikkaa. PC-paikka löytyy tästä erikoispaikat-kohdasta, lemmikkipaikkojen yms. ohella. Kokeilin muutamaa eri yhteyttä, ja tätä kautta pc-paikan sai varattua ainakin näille testaamilleni yhteyksille, myös matkan alkaessa Kotkasta. Mutta tällöin tietysti vasta Kouvolasta alkaen, jos jatkomatkan junassa paikkoja on, Kotka-Kouvola -välillä on vain lähijunakalustoa.

    VR:lle on tosiaan tulossa 20 uutta IC-vaunua, joihin nähtävästi nuo pistokkeet asennetaan jokaiselle istumapaikalle. Vaunuista muutama on tullut, mutta menee varmaan useampi kuukausi, ennenkuin ne saadaan kaikki liikenteeseen ja mukaan VR:n varausjärjestelmään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Kutka kirjoitti 3.2.2008 kello 22:55

    Todellakin, keskustelu haarautuu. Ihan kuin ryhmätyössä, jossa pitäisi löytää ratkaisu yhteiseen ongelmaan. Pitää olla joko kovaluontoinen puheenjohtaja tai riittävän fiksut keskustelijat, että päästäisiin johonkin tulokseen. Nyt ei saada edes selville, miten junamaatista tilataan se pistokepaikka, joiden riittämättömyys oli se alkuperäinen kysymys.

    Yhdistäisin nämä keskustelut rakentavasti kysymällä, kuinka monta pistokepaikkaa Tampere-Vaasa -väliä ajavassa henkilöautossa on ja saattaako pistokepaikkojen puute henkilöauton alakynteen suhteen junaan?

    Proustin kuunteleminen autoradiosta tuskin korvaa sitä työpanosta, jonka kannettavalla tietokoneella – pistokepaikkojen riittäessä – voisi antaa tähän yhteiseen kekoon, jolla tämäkin blogi kustannetaan.

    Koska en osaa latinaa, voin vain suomeksi hämmästellä onko se, että on olemassa, riittävä osoitus siitä, että myös ajattelee…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Timo Takala kirjoitti 3.2.2008 kello 23:08

    Osmon toive pistorasioista on otettu huomioon VR:llä. Liikenteessä on jo kymmenkunta kaksikerrosvaunua, joissa on pistorasiat kaikille paikoille. Lisää tulee kymmenen kesään mennessä. Kyseessä on se kahdenkymmenen vaunun sarja, jonka valtio tilasi työllisyyssyistä Otanmäen Talgolta. Myös aikaisemmat (ilmeisesti kaksikerros-) vaunut täydennetään pistorasioilla vuoteen 2009 mennessä (Lähde: Resiina 4. 2007)

    Artturi Björkin toiveesta, eli WLAN-verkosta ei sensijaan ole näkynyt merkkiäkään. Ruotsissahan kaikissa Pendolinojamme vastaavissa x2000-junissa on WLAN ollut jo muutaman vuoden. Yhteys on tosi hyvä ja nopea. Ihan toista maailmaa kuin meidän tökkivät gpsr-yhteytemme.
    Työt sujuvat paremmin kuin toimistolla, koska junassa on kokemukseni mukaan yleensä kuitenkin rauhallisempi työympäristö kuin työpaikalla. Osmolla on ollut jotenkin huono tuuri matkalla häiriöiden suhteen. Yleensä Pohjanmaan radalla matkustajat istuvat hiljaa kuin hautajaisissa.

    Ruotsissa matkustaessa huomaa aina jotakin vastaavaa uutta, joka saa huomaamaan, minkälainen tietotekniikan takapajula Suomi oikeasti onkaan.

    WLAN:in käyttö maksaa kylläkin kakkosluokassa koko matkan ajalta 109 kr = 11 €. Maksamista kylläkin helpottaa se, että junamatkustukseen löytää huomattavan halpoja vuoroja. Matkat kun on hinnoiteltu kysynnän mukaan. Ruotsissa matkustaa ykkösluokassa sopivilla vuoroilla selvästi halvemmalla kuin meillä kakkosessa ja ykkösluokassa WLAN kuuluu tietysti hintaan.

    SJ asetettiin Ruotsissa kymmenkunta vuotta sitten osittaiseen kilpailuun ja se on sopivassa, ei liian äkäisessä kilpailutilanteessa hiotunut rupuyhtiöstä melkoisen hyvin pärjääväksi. Osoituksena on, että SJ voitti takaisin useita vuosia muiden yhtiöiden hoidossa olleen pohjois-Ruotsin yöjunaliikenteen.

    Vähittäinen kilpailun avaaminen voisi meilläkin olla hyödyksi. Junamatkustua on meillä kyllä mukavaa, mutta melko exclusiivista touhua, johon köyhällä ei ole kohta varaa. Köyhempi joutuu lentämään ja ajamaan omalla autolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Timo Pyhälahti kirjoitti 4.2.2008 kello 0:23

    Junien tavallisissa penkeissä on usein niitä pikkupöytiä, jotka muistini mukaan ovat aika onnettomia läppärinalusia, mutta saisikohan ne esim jonkinlaisella lisätelineellä paremmin tähän tarkoitukseen sopivaksi? Pistokkeiden lisäämisen lisäksi WLANkaan ei lienisi poissuljettu vaihtoehto – niin monet pendelöivät tai kokousmatkailevat junalla, että työajan aloittamisella matkustaessa ko kustannukset kuittautuvat kyllä yhteiskunnalle.

    Pakko kommentoida myös toista keskustelujuonnetta: Tunnin autoilun sijasta tunti kävelyä laskee paljon tehokkaammin v-käyrää. Kovasieluisempi kävelijä, tiettyä diskretiaa noudattaen, voi samalla kuitata myös piereskelytarpeensa. Lauleskelutarpeet on kuitenkin parempi hoitaa kaverin kanssa, sillä outojen sosiaalisten käyttäytymiskoodiemme mukaan kaksi kävelevää lauleskelijaa == pieni katukuvaan iloa tai ainakin eloa tuova elementti, mutta yksi kävelevä lauleskelija == hullu. Valitettavsti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Timo Karonen kirjoitti 4.2.2008 kello 0:48

    Minusta sinä esitit junaan sähköpistorasiaa sille virtaa kuluttavalle tietokoneellesi, ynnää siihen virrankulutukseen junalla kuluttamasi sähkö päälle. Tuskin maltat pysyä toimistollasi poissa “linjoilta” kumminkaan *hyväntahtoista hykertelyä*. Minä toisaalta tarkoitin esittää, että vaikkapa YouTubessa julkaistu “puhe” tavoittaa tehokkaammin kuulijoita kuin Vaasaan junalla kuljetettu puhe, jopa Vaasassa. Sinun kannattaisi ehdottomasti ryhtyä jakamaan julkiset puheesi verkossa videoina. Kirjoitettunakin ne jotain kertovat, mutta hyvä puhuja kertoo eleillään paljon lisää.

    Ihmisten kuljettaminen verovaroin kompensoidulla junalla ei ole mielestäni tavoiteltava asia. Lähiöelämä voittaa joukkoliikenteen, jos tässä kivi, paperi, sakset -tyyppisesti kisaillaan. Jos Helsinkiin ei pääsisi niin helposti joukkoliikennevälineillä, monien matalapalkkaisten ammattien palkkataso nousisi. Ei siellä aamuruuhkassa pikaruokaravintoloiden väki autoineen matele, nimittäin. Kun toimistotyö yhä useammin on aidosti mahdollista siirtää verkkoon, palvelut palaavat lähiöihin ja automarketit jäävät historiakirjoihin anekdootiksi epäonnistuneesta talouskokeilusta. Silloin junilla kulkee enää lähinnä konttiliikenne. Onhan sellainen iso juna aivan turhan iso kapistus pienen ihmisen liikutteluun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Kari kirjoitti 4.2.2008 kello 13:17

    “Tuo Karin viittaama ekotehokkuustilasto, jota minäkään en saa auki, on aika kummallinen, koska siinä lasketaan luonnonvarojen kulutusta tonneina. Tonni hiekkaa = tonni plutoniumia. Mittari on niin älytön, ettei sitä voi käyttää mihinkään.”

    On tietysti ajan hukkaa keskustella tutkimuksesta johon kumpikaan keskustelija ei ole perehtynyt. Mutta kuvittelisin tutkimuksen tehneiden tahojen ainakin jollain tasolla ottaneen kantaa määrittelemiensä kuormitusten järkevyyteen (ja viime kädessähän tiedeyhteisön kritiikin pitäisi varmistaa tutkimuksen luotettavuus ja tuoda esiin mahdolliset ongelmakohdat). Joka tapauksessa olisin kuitenkin taipuvasempi uskomaan LVM:n selvitykseen kuin Osmon “tupakka-askin kanteen” tekemään laskelmaan. Kaikella kunnioituksella 🙂

    Kommenttini oleellinen sisältö on kuitenkin se, että mielestäni Osmo pitää junien aiheuttamaa ympäristökuormitusta oleellisesti pienempänä kuin mitä ne objektiivisesti arvioiden ovat. Ja en nyt edes väitä, että viittaamani artikkeli olisi objektiivinen totuus (näissä liikenteen ulkoisiin vaikutuksiin liittyvissä kysymyksissä sellaista tuskin koskaan tullaan saavuttamaan), mutta ei niitä ympäristökustannuksia myöskään voida laskea pelkästään yksittäisen matkustajan energiakustannuksia ynnäämällä.

    “Tämä minun marginaalilaskelmani oli vastaus Timo Karosen väitteeseen,että vein paikan täydestä junasta. Kun matkustin aamulla pois Helsingistä ja illalla takaisin, kuljin ruuhkaa vastaan, mikä perustelu vähän puolsi marginaalitarkastelua.”

    Pitää paikkansa, käsittääkseni minä myönsin tämän näkökulman oikeutukset jossain määrin edellisessä postauksessani. Mutta tämä näkökulma on ainoastaan yksi mahdollinen (eikä mielestäni kovin oikea globaaleja ympäristövaikutuksia tarkasteltaessa).

    “Oikea laskelma on miettiä, mitä tapahtuisi, jos tuhat kaltaistani toimisi samalla tavalla. Silloin Pendolinoa pitää pidentää – ratoja ei tarvita lisää, koska tuplapituinen Pendolino ei vie sen enempää rataa. Painoa junalla on tonni/matkustajapaikka, joten nuo energiamäärät pitää kertoa kymmenellä. Tässä välissä selvitin,että Pendolino todella syöttää jarrutusenergian takaisin verkkoon,joten energiamäärät putoavat olennaisesti.”

    Ei se näin mene. Yhtä hyvin Teneriffalle lentävä voi perustella lentonsa siten, että jos muut tekevät samoin, voidaan käyttää suurempaa konetta, jonka energiatehokkuus on parempi kuin pienempien (nyt käytössä olevien) konetyyppien.

    Ei ole millään tavoin selvää, että ylimääräiset matkustajat siirrettäisiin vaunuja lisäämällä. Eihän Helsingin ja Tampereen junaliikennettäkään hoideta yhdellä neljä kilometriä pitkällä junalla vaikka se kuinka olisi ekologisesti paras ratkaisu.

    Kuten aiemmin totesin, kyllä se on totta, että mikäli lasketaan yksittäisen matkustajan ympäristökustannuksia (tai vaikka VR:lle aiheutuvia lisäkustannuksia), eivät ne kummoisia ole. Pitää kuitenkin muistaa, että nämä matkustajamäärät viime kädessä johtavat uusiin ratainvestointeihin (vaikkapa Lahden oikorataan). Ja nämä investoinnit eivät välttämättä ole ympäristön kannalta hyviä asioita. Vai onko pendelöinti Lahdesta Helsinkiin kestävän kehityksen mukaista?

    Minusta junia pidetään monesti ekologisempina vaihtoehtoina ideologisista syistä vaikka ne eivät sitä aina ole. On tapauksia joissa esim. lentoliikenne on ekologisempaa kuin junaliikenne.

    Yleensä ottaen asia, joka ns. vihreässä politiikassa tökkii on tällainen ideologinen ajattelu tyyliin: “juna hyvä – auto paha”, “bussi hyvä – lentokone paha”. Eivät ne asiat ihan niin yksioikoisia ole.

    “Laivaliikenteen osalta argumentti että se kulkisi kuitenkin ei pidä paikkaansa. Rahdin kuljettamiseen ei noin valtavia laivoja tarvita. Kunnon RoRo-alus kulkee murto-osalla sitä, mitä nuo uivat kerrostalot kuluttavat. Itämeren liikenteessä tarjonta sopeutuu jatkuvasti kysyntään. Laivavuorojen määrä riippuu matkustajamääristä.”

    Saatat olla oikeassa. Oma käsitykseni perustuu kolmeen oletukseen:
    1) Laivaliikenne on yleisesti energiatehokasta jos tonnikilometrjä verrataan energiankulutukseen.
    2) Ruotsin ja Suomen välisen laivaliikenteen tärkein suunnitteluperuste on tavaraliikenne
    3) Taloudelliset syyt johtavat käytännössä myös energiatehokkaaseen toimintaan ko. reiteillä.

    Mikä tahansa yllä olevista oletuksista saattaa olla väärä, mahdollisest pahastikkin. Esimerkiksi laivojen koukkaaminen Maarianhaminan kautta – veroteknisistä syistä – varmasti johtaa epätehokkaaseen toimintaan ja polttoaineenkulutuksen kasvuun.

    Jos jollakulla on esittää jotain oikeaa tutkimusta noista ympäristökustannuksista, olisin kiinnostunut tutustumaan.

    “Toivon totaalista boikottia Ruotsinlaivoille. Käyttäkää vaikka lentokonetta. Se vie vähemmän energiaa.”

    Minä en tätä aivan purematta niele. Mielestäni on ekologisempaa mennä Tukholmaan laivalla kuin lentokoneella. Tässä olisi kovasti houkuttelevaa käyttää samaa argumenttia kuin Osmo junien kanssa: kyllähän ne laivat kuitenkin kulkevat ja minun kiihdyttämiseen käytetty energia ei paljon energiankulutusta lisää 🙂

    Mutta tietenkin ekologisesti ajatellen ongelma on siinä, että pääosa niillä lautoilla matkustavista menee sinne Tukholmaan, koska se laiva kulkee (laivaliikenne siis lisää ns. “turhia” matkoja). Mutta miksei tämä sama argumentti toimisi myös junaliikenteeseen?

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. tpyyluoma kirjoitti 4.2.2008 kello 14:32

    Junien pituuutta rajoittaa laituripituus, sikäli kun se ei tule vastaan niin Osmo on kyllä oikeassa että kapasiteettia kasvatetaan lisäämällä vaunuja eikä vuoroja. Lisää raiteita taas tarvitaan tiheämpään vuoroväliin ja uusiin reitteihin. Ja tavarajuna saattaa hyvinkin olla neljän kilometrin mittainen. Annoin muuten kertoa itselleni, että metroasemat kuluttavat Helsingissä enemmän sähköä kuin metrojunat, tämä kertoo toki myös metrojunan energiatehokkuudesta.

    Jos juna tai bussi ei jostain syystä käy, niin ympäristönäkökulmasta Vaasaan on parempi lentää kuin autoilla itsekseen. Ainakin jos uskoo Finnaviaa, jonka mukaan kotimaan liikenteessä käytettävät turbiinipotkurikoneet kuluttavat 3 – 4 litraa sataa matkustajakilometriä kohden.

    En ole nähnyt yhtään ekologisen jalanjäljen mittaria joka ei tuottaisi enemmän kysymyksiä kuin vastauksia, varsinkin ne yleismaailmalliset. Esimerkiksi puhdas vesi on rajallinen luonnonvara Suomessa ja Jordaniassa, mutta rajat ovat koko lailla eri kulutuksessa. Viimeksi hukkasin varttitunnin ihmetellessäni otsikkoa jonka mukaan tietokoneen valmistaminen kuluttaa enemmän luonnonvaroja kuin auton, ja selvisi että kuluttaahan se. Per kilo valmista tuotetta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. nn kirjoitti 4.2.2008 kello 17:40

    “Ei ole millään tavoin selvää, että ylimääräiset matkustajat siirrettäisiin vaunuja lisäämällä. Eihän Helsingin ja Tampereen junaliikennettäkään hoideta yhdellä neljä kilometriä pitkällä junalla vaikka se kuinka olisi ekologisesti paras ratkaisu.”

    Jossain vaiheessa pituuden kasvaessa se toisen junan lisä-ilmanvastuksen vaikutus energiankulutukseen alkaa kyllä olla marginaalinen. Ja toisaalta moottorivaunujunalla ei lyhyellä junalla ole hukkalastia massiivisesta pidempääkin junaa vetämään suunnitellusta veturista. Pendolino on käsittääkseni osittain moottorivaunujuna (kaikki vaunut eivät ole vetäviä), mutta käytännössä sillä taidetaan aina ajaa täyspituisena.

    Jotenkin kuvittelisi, että junista voisi kyllä tehdä huomattavan paljon kevyempiäkin kuin mitä ne nykyään on. Jos junassakin henkilö raahaa 1000kg mukanaan kuten tässä joku väitti (en ole tarkastanut, mitä se olisi kohtuullisella täyttöasteella), aivan kuin autossakin, niin jokin on väärin. Tietty on turvallisuusnäkökohdat, ja nopeaa kulkevalla junalla pitää jonkin verran olla kestävää runkoa. (Tuplakerros-TGV:t ovat käsittääkseni suhteessa kevyempiä tosin kuin monet muut junat.) Nykymallinen ratikkakin painaa sen 30 tonnia vaikkei hirveän kovaa kuljekaan. Lieneekö niin että tarvitaan massiivinen runko selvitäkseen kolarista peltilehmien kanssa, ja se taas edelleen vaatii lisää kestoa teleiltä jne. Ja varustelutaso tokin myös lisää painoa.

    “Minusta junia pidetään monesti ekologisempina vaihtoehtoina ideologisista syistä vaikka ne eivät sitä aina ole. On tapauksia joissa esim. lentoliikenne on ekologisempaa kuin junaliikenne.

    Mitenköhän tässä menee raja sen suhteen, missä vaiheessa alkaa lentokone olemaan nopeampi kuin luotijuna. Faktahan on, että nousussa se lentokone eniten vaatii energiaa, ei niinkään lentäessä, jossa päästään vähintään tyypillistä autoa vastaaviin kulutuksiin, jos ei parempiinkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Jukka kirjoitti 5.2.2008 kello 10:25

    Haluan palata edelleen raideliikenteestä tietoliikenteeseen. En vain voi sille mitään, että minusta se vain tuntuu niin perin järjettömältä matkustaa puoli suomea jonin parin tunnin palaverin takia, kun sen voisi hoitaa nykypäivän tekniikan avulla etänä. Ymmärrän sen, että voi aluksi tuntua hankalta hoitaa asia videoneuvottelulla, mutta useinhan se on asenna kysymys. Kun avoimesti ilman ennakkoluuloja totuttaisi itsensä siihen, alkaisi se jossain vaiheessa tuntua luontevalta. Uskon, että nuoripolvi taipuisi siihen paremmin, kunhan vanhemmat jäärät eivät osaltaan sitä olisi jarruttamassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. tks kirjoitti 5.2.2008 kello 10:30

    Täältä löytyy jotain tilastoja energiatehokkuudesta (vaikka teksti ei olekaan suunnattu asiantuntijalle – toisaalta ehkä se ei ole lainkaan huono asia).

    http://www.ilmastonmuutos.info/projektit/fi/cfmldocs/document.cfm?doc=show&doc_id=772

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Marko Hamilo kirjoitti 6.2.2008 kello 15:09

    tpyyluoma Says:

    “Ajattelin ostaa sähköskootterin, 2-3kWh/100km on muuten junaan tai ratikkaankin verrattuna aika hyvin, mutta missä minä kerrostalossa asujana sen lataisin?”

    Näin viime joulukuussa Pohjois-Italiassa (jossa muuten polkupyörät tuntuivat olevan yleisempiä kuin bensaskootterit) aika paljon sähköskoottereita. Niissä akku oli kiinni rungossa ja näytti olevan varustettu kahvalla, joten varmaankin sen sitten saa (avaimella?) siitä irti noin sekunnissa ja sitten vaan sinne kerrostaloasuntoon lataukseen. Tai työpaikalle, tai kahvilaan…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. tpyyluoma kirjoitti 7.2.2008 kello 20:25

    Kiitoksia tiedosta Marko, niinpä tuo tietenkin toimii.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. BRG kirjoitti 7.2.2008 kello 21:53

    “normaali keskustelu haarautuu aina puumaisesti ihmisten assosiaatioita seuraillen”

    Täällä tuo puumaisuus tahtoo ilmetä aikalailla kääntäen siihen mitä luulen Elinan tarkoittaneen: sen sijaan että keskusteluissa versoaisi uusia mielenkiintoisia oksia, useimmat avaukset tahtovat supistua vain muutamaan aihepiiriin. Jos avaus sattuu sisältämään viittauksen matkantekoon, keskustelu siirtyy Osmon luontoa tuhoavaan elemäntyyliin. Jos kirjoituksessa mainitaan joku muu henkilö tai kansa kuin Suomalaiset, keskustelu siirtyy maahanmuuttajiin jne. Voisiko ne kommentit laittaa niihin blogeihin joissa ne ovat aiheena? Vastaushan on ‘ei’ koska ei niitä vanhoja kukaan enää lue. Taitaa olla myös tällainen blogitekninen ongelma.

    Joo, onhan tämä minunkin postini alkuperäisen asian vierestä, pitää mainita että säästyy joltain muulta vaiva. Olisihan se mukavampaa lukea lyhyempää ajatustenvaihtoa itse aiheesta, mutta hyvä näinkin: puumainen haarautaminen, perse edellä…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Elina kirjoitti 8.2.2008 kello 12:36

    BRG,

    Metakeskustelu siitä, mitä keskustelu on tai mitä sen pitäisi olla, on varmasti sitä kaikkein tylsintä luettavaa. Huomattavasti tylsempää kuin hieman alkuperäisen otsikon alta eksyneet aihehaarat.

    Itse nyt älähdin, kun joku piti eri kulkumuotojen vertailua jo aiheesta eksymisenä, vaikka Osmo ITSE aloituksessaan otti tämän pointin esiin kirjoittamalla, ettei autossa voi tehdä mitään ajon aikana.

    Muutenkin pähkäily siitä, mitä täällä voi ja saa kirjoittaa, on turhaa, koska sen päättää Osmo eikä kukaan muu. Kuten varmasti olette huomanneet, palsta moderoidaan etukäteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Otto Lehtipuu kirjoitti 3.3.2008 kello 0:06

    Osallistun tähän keskusteluun kirjaimellisesti jälkijunassa, mutta pari tietoa työnantajani puolesta Odelle ja Timo Takalalle: pistokkeet täydennetään parin vuoden kuluessa myös kaikkiin pendolinoihin. Sen jälkeen sekä niissä että IC-junissa on istuinkohtaiset pistokkeet.

    WLAN-kokeilu on juuri alkanut, tuloksia siitä saati päätöksiä sen laajasta käyttöönotosta tai avaamisesta asiakkaille joudutaan jokin tovi odottamaan.

    Junien painoa selittävät osaltaan tiukat turvallisuusnormit, jotka johtavat melko raskaisiin rakenteisiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Jukka Aho kirjoitti 24.2.2013 kello 18:21

    Näin viiden vuoden jälkeen voi todeta että ei ole tilanne työskentelyhyttien suhteen muuttunut miksikään. Allergiakoppeja myydään asiakkaille “työskentelytiloina” mutta toimistotyön tekeminen ilman työtasoa on edelleen mahdotonta. Ikäväkseni täytyy todeta, että VR on kyvytön tai haluton reagoimaan selkeään tarpeeseen edes viidessä vuodessa. Missään yksityisessä yrityksessä asiakkaan kuulematta jättäminen viiteen vuoteen ei olisi mahdollista.

    Työskentelyhyttinä myytävän tilan voi katsoa osoitteesta http://www.vr.fi/CMS/henkiloliikenne/fi/index/palvelut/vaunukuvasto/vaunutiedot.html.stx?asemanTunnus=Ed

    Panoraamakuvan epämääräisen urlin

    http://www.360hosting.biz/vr/pages/intercity/allergiahytti.htm

    perusteella voi päätellä että tätä samaa koppia myydään myös allergiahyttinä. Ilmeisesti ei ole mennyt riittävän hyvin kaupaksi niin kutsutaan sitten eri nimellä samaa tuotetta. Tuo nyt on oivalluksen tasolla samaa luokkaa kuin että kauppias ei saa vettä kaupaksi vesipullossa jonka jälkeen hän alkaa myymään vettä maitopurkissa ja limukkapullossa tai missä tahansa pullossa jonka ajattelee tuottavan tuotteen arvon nousua. Minä ainakin oletan ostaessani kaupasta maitopurkin että sen sisältö on maitoa, mutta VR:n logiikalla tämä ei ole itsestäänselvää. Suoraan sanottuna homma haiskahtaa kusetukselta. Ihmiset saattavat aidosti kuvitella tekevänsä työtä tilassa jota sanotaan työskentelytilaksi ja joutuvat sitten pettymään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus