Toimistovaunuja juniin tai edes pistorasioita!

Käväisin tiis­taina Vaasas­sa puhu­mas­sa. Kahdek­san tun­tia junas­sa ja vajaat kak­si tun­tia per­il­lä. Lentäenkin olisin saanut tul­la, mut­ta menen mielu­um­min junal­la,. lentomat­ka kestää kak­si tun­tia ja se kak­si tun­tia on kokon­aan huk­ka-aikaa. Juna on hyvä paik­ka työsken­nel­lä läp­pärin kanssa.

Tämänker­taisen urputuk­sen aiheeni on, ettei VR ole oikein oival­tanut, mil­laisen valtin läp­pärit sille tar­joa­vat sekä suh­teessa lentokoneeseen että ennen kaikkea autoon. Autossa kun ei voi tehdä mitään.

Tam­pereelle asti pär­jää läp­pärin oma­l­la akul­la, mut­ta pitem­mil­lä matkoil­la ja takaisin tul­taes­sa tarvi­taan pis­torasi­aa. Taval­lises­sa toisen luokan vaunus­sa pis­tora­sioi­ta on keskel­lä vaunua paikois­sa, jois­sa istu­taan vas­takkain pöy­dän ääressä. Se on vau­nun häly­isin koh­ta. Sel­l­aisen voi vara­ta netis­sä pane­mal­la eri­ty­is­toivei­den kohtaan ”pc-paik­ka avo-osastossa”.

Ergonomis­es­ti työsken­te­lyti­la on onneton. Moni menee läp­pärin­sä kanssa rav­in­tolavaunuun ja vuokraa itselleen kun­nol­lisen pöy­dän kahvikupin hin­nal­la. Tämä ei ole VR:n kannal­ta järin hyvä ratkaisu, kos­ka he vievät junas­ta kak­si paikkaa, omansa ja sen rav­in­tolavau­nun paikan. Rav­in­tolavaunus­sa jotkut halu­aisi­vat myös syödä.

Mik­si yhtä Inter­ci­tyn vaunuista ei olisi kalus­taa toimis­to­vaunuk­si, jos­sa olisi kun­non työpöy­dät eikä tuoli olisi nojatuoli vaan toimistotuoli.

Varates­sani paikkaa Vaasaan huo­masin valikos­ta, että voi vara­ta paikan myös toimis­to­hytistä. Lois­tavaa! Lop­utakin ovat oival­ta­ne­et! Vaan mikä pet­tymys. Tuo toimis­to­hyt­ti oli ilmeis­es­ti enti­nen tupakkahuone. Siel­lä oli kyl­lä pis­tora­sia, mut­ta pöytä vain kahvikupille. Mikä toimis­to­hyt­ti se sel­l­ainen on, jos­sa ei ole pöytää!

Aamu­ju­nas­sa joka kol­man­nel­la matkus­ta­jal­la oli läp­päri edessään. Toimis­to­hytille olisi käyt­töä. Ainakin käyt­töä olisi pis­tora­sioille. Olisiko mah­dot­toman iso investoin­ti lait­taa pis­tora­sia jokaiselle, vaik­ka sitä kun­nol­lista toimis­to­hyt­tiä ei heti saisikaan.

Junas­sa voisi olla myös sel­l­ainen rav­in­tolavaunu, johon voisi vara­ta paikan niin, ettei matkus­ta­jal­la muu­ta paikkaa olisikaan.

39 vastausta artikkeliin “Toimistovaunuja juniin tai edes pistorasioita!”

  1. Lisäisin vielä, että pis­toke­paikko­jen varaami­nen on tehty luvat­toman han­kalak­si asemien junamaateilla. 

    Net­tiy­htey­den kun vielä saisi samaan syssyyn, 3G kun tapaa pätk­iä junassa.

    Vastaa

  3. Kil­pailu tek­isi hyvää. Monop­o­liy­htiöl­lä ei ole niin tarkkaa palvelun kehit­tämisen kanssa. Ja vaik­ka bus­sit kat­sot­taisi­inkin kil­pailuk­si, niin sil­läkin puolel­la val­lit­see Matkahuol­lon ilmeis­es­ti lailli­nen kartelli.

    Vastaa

  4. Miten pis­toke­paikko­jen varaami­nen juna­maatil­la on han­kalaa? Itse olen muu­ta­man ker­ran varan­nut, eikä se kai vaat­in­ut kuin yhden lisä­valin­nan painal­luk­sen. Tosin nyky­isin pis­toke­paikat taita­vat olla ainakin suosi­tum­mis­sa junis­sa aina lop­pu­un­myy­tyjä. Automaat­ti ei muis­taak­seni erik­seen huo­mau­ta tästä, vaan ilmoit­taa vain ettei varaus­ta voi suorit­taa / tapah­tu­ma keskeytet­ty tjsp. 

    Nykyiset toimis­to­hytit taita­vat olla enim­mäk­seen van­ho­ja ykkös­lu­okan vaunu­ja, kun ykkös­lu­okan tilat on siir­ret­ty kak­sik­er­rosvaunui­hin. Näi­hin tietääk­seni aio­taankin asen­taa pis­tok­keet kaikkien istuma­paikko­jen kohdalle. Kun­nol­li­sista toimis­totiloista en muista kyl­lä kuulleeni suunnitelmia. 

    Nyky­is­in­hän VR:llä on IC-junien ykkös­lu­okas­sa omi­tu­inen käytän­tö, jos­sa neljästä käytäväl­lä rin­nakkain olev­as­ta penkistä myy­dään vain kolme istuma­paikkaa. Yhden paikan myymät­tä jät­tämisel­lä halu­taan tuo­da jotain lisäar­voa matkan­tekoon, vaik­ka penkit ovat yhtä epä­mukavia kuin kakkosluokassakin.

    Vastaa

  5. Tosi­aan har­mit­tavaa, että pis­toke­paikat ovat keskel­lä vaunua. Itse käyn usein ase­man lipun­myyjältä pyytämässä paikan heti seu­raavas­ta penkkiriv­istä. Yleen­sä siitä saa vir­ta­jo­hdon vedet­tyä. Saa mukavam­man paikan ja tulee palvelu­alo­jen työl­lisyyt­täkin tuet­tua, kun lipun ostaa oikeal­ta ihmiseltä 🙂

    Tot­ta kyl­lä että monop­o­liase­ma ei luul­tavasti ole luonut VR:lle painet­ta kehit­tää palvelu­aan, organ­isaa­tio­taan jne.

    Vastaa

  6. Vietit kak­si tun­tia puhe­matkalla Vaasas­sa, matkasi kesti yhteen­sä kahdek­san tun­tia ja aiheutit osaltasi ylim­i­toite­tun joukkoli­iken­nevä­li­neen turhaa kuor­mi­tus­ta, sit­ten vielä vaa­dit parem­paa palvelua eli halu­aisit kulutet­ta­van enem­män. Oletko kuul­lut “Meses­tä”? Olisit osoit­tanut eri­no­maista esimerkkiä ener­gian­säästön mah­dol­lisuuk­sista kun olisit pyytänyt jär­jestämään puheti­laisu­u­teen video­tykin ja neu­vot­telupuhe­li­men, joiden väl­i­tyk­sel­lä olisit osal­lis­tunut etänä. Samal­la olis tar­joutunut paikalle vaivau­tunei­ta vaasalaisia laa­jem­malle yleisölle mah­dol­lisu­us kuul­la, mitä san­ot­tavaa sin­ul­la täl­lä ker­taa oli. Min­u­akin olisi saat­tanut kiinnostaa. 

    Net­tikon­fer­ensse­ja jär­jestetään Suomes­sa ylei­sistä asioista häm­mästyt­tävän vähän. Ilmeis­es­ti tilaisuuk­si­in ei halu­ta kuin innokkaim­mat kuuli­jat, ja ilmeis­es­ti net­tikeskustelukult­tuuri on sit­tenkin vielä liian tuore asia. Vai muka tietoy­hteiskun­ta, pah!

    Vastaa

  7. Jos se pis­toke­paikan varaami­nen on help­poa, niin ker­tokaa nyt sit­ten miten se tapah­tuu. Minäkin olen käyt­tänyt juna­maat­tia vaik­ka kuin­ka paljon, enkä mitenkään ole keksinyt, miten paikkaa voisi vaihtaa.

    Vastaa

  8. Eikö tämän urputuk­sen oikea osoite olisi ollut VR eikä oma blo­gi? Turha tääl­lä on jupista par­taansa, kun meistä tuskin ken­estäkään on tämäm polt­ta­van ongel­man ratkaisi­jak­si. Luuri rohkeasti käteen ja soit­to VR:lle. Kyl­lä siel­lä var­masti halu­taan palautet­ta palvelus­ta ja myös aidosti kehit­tää palvelua. 

    Osmol­la on tyl­sää autoillessa: 

    “Autossa kun ei voi tehdä mitään.”

    Autossa voi opiskel­la audi­ti­ivis­es­ti, autossa voi hoitaa hands free ‑lait­teen avul­la ihmis­suhteitaan, autossa voi kuun­nel­la kehit­täviä keskustelu­o­hjelmia tai musi­ikkia. Ja ennen kaikkea autossa voi AJATELLA rauhas­sa, mikä tun­tu­isi luon­te­val­ta toimin­nol­ta “merkit­tävälle nykya­jat­teli­jalle” (lain­aus kri­itikin päivien esittelystä) 🙂

    Vastaa

  9. Timo Karoselle
    Kaik­ki neljä Junaa (Helsin­ki-Seinäjo­ki-Vaasa-Seinäjo­ki-Helsin­ki) oli­vat puoli­ty­hjiä, joten matkalla käyt­tämäni ener­gia lisäsi junan ener­giamäärää vain määräl­lä, jon­ka min­un ja matkatavaroineni kiihdyt­tämi­nen asemien ja joidenkin muiden pysähdys­ten jäl­keen täy­teen nopeu­teen vei. Junan ilman­vas­tuk­seen matkus­tuk­seni ei vaikut­tanut mitään enkä oikein usko sen vaikut­ta­neen myöskään vier­in­tä­vatuk­seen. Helsin­ki-Seinäjo­ki ‑matkalla läs­näoloni lisäsi sähkönku­lu­tus­ta yhden kiihdy­tyk­senos­alta noin 100 kJ. Näitä taisi olla matkan var­rel­la suun­taansa viisi, joten se väli vei yhteen­sä 1000 kJ eli noin 0,3 kilowattituntia.

    Oli junan kyy­dis­sä tietysti myös sen jar­rut­taes­sa. En itseasi­as­sa tiedä, tuup­paako vai­h­tovir­taa käyt­tävä veturi jar­ru­tusen­er­gian takaisin verkkoon kuten tekee tasavir­taa käyt­tävä ratik­ka. Jos näin on, syn­ti­taakkani tietysti piene­nee olen­nais­es­ti.

    Seinäjo­ki Vaasa välistä kan­nan huonom­paa omaatuntoa,koska juna pysähteli pikkuasemil­la yht­enään ja veturi käyt­ti dieseliä. Yritän sam­mutel­la soimaavaa omaatun­toani sil­lä, että vaikutin myös käyt­töti­las­toi­hin ja ken­ties olin näin nopeut­ta­mas­sa välin sähköistämistä. 

    Karkea arvio kuitenkin on, että matkani lisäsi ener­gianku­lu­tus­ta kilowattitunnilla.

    Toisaal­ta tuon kymme­nen tun­nin aikana en ollut työhuoneessani ja tietokoneeni (150W) oli sul­jet­tuna. Siitä
    tuli siis säästöä 1,5 kWh. Käytin matkallani läp­päriä, mut­ta sen ener­gianku­lu­tus on noin 25 W. Näin päästi­in negawat­tei­hin, mut­ta se johtuu tietysti siitä, että tietokoneeni on energiasyöppö.

    Mut­ta tun­nin esitelmä netis­sä. Paljonko ener­giaa se olisi vienyt? Jos vain kymme­nen ihmistä olisi kat­sonut sitä tietokoneel­laan, joiden ener­gianku­lu­tus on 150 W, siihen olisi solah­tanut enem­män ener­giaa kuin meni tuo­hon matkaani.

    Timo ei onnis­tunut viemään yöu­ni­ani syytöksellään.

    PS:

    Olen muu­ta­man ker­ran ollut tilaisuuk­sis­sa, jos­sa alus­tus on esitet­ty vide­ol­ta valkokankaalle ja sen jäl­keen on ollut mah­dol­lisu­us “keskustel­la” alus­ta­jan kanssa netin väl­i­tyk­sel­lä. Ei se toi­mi. Puhues­sa kat­sekon­tak­ti yleisöön on aivan olen­nainen. En minä ainakaan osaa pitää eloisaa esi­tys­tä kameralle.

    Vastaa

  10. Enpä nyt mal­ta olla urput­ta­mas­ta Osmolle hie­man tuos­ta ajat­telumallista. Muis­tut­taa nimit­täin melkoisen paljon erään tut­tuni kom­ment­tia lentoli­iken­teestä: “eihän se min­un matkus­tamiseni paljon mitään vaiku­ta kun olisi se kone lentänyt kuitenkin sinne Kanar­i­alle”. Niin­pä niin.

    Mut­ta täy­tyy toki myön­tää se, että junal­la usein ylimääräis­ten matkus­ta­jien määrä ei sinän­sä lisää ympäristör­a­situs­ta kovin paljon (kun­han juni­in mah­tuu), mut­ta tulee­han siinä jos­sain vai­heessa se hyp­päys kun junia tarvi­taan lisää. Vielä suurem­pi hyp­päys syn­tyy kun rataa ale­taan rak­en­taa lisää. Ja kyl­lähän se Oden matkus­t­a­mi­nenkin paran­taa junien talout­ta ainakin, mikä las­kee hin­to­ja ja lisää matkus­ta­jamääriä (jot­ka _saattavat_ sir­tyä autoista tai sit­ten ne ovat ihan uusia matkoja).

    Odel­la on mielestäni muutenkin vähän turhan ruusuinen kuva raideli­iken­teen ympäristöys­täväl­lisyy­destä. Eihän se var­masti mikään pahin kulku­muo­to ole, mut­ta melkoisia ympäristöhait­to­ja sekin aiheuttaa:
    http://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_07_05_ekotehokkuus.html

    En nyt saa auki noi­ta alku­perä­sisiä raport­te­ja, jois­sa junali­iken­net­täkin oltaisi­in ver­tail­tu, mut­ta jo tuol­ta linkistä löy­tyy seu­raa­va lain­aus: “Esimerkik­si tieli­iken­teen kokon­aisuute­na kulut­tamista abioot­ti­sista eli uusi­u­tu­mat­tomista luon­non­va­roista kuluu keskimäärin 93 pros­ent­tia tei­den rak­en­tamiseen ja ylläpi­toon. Vain 7 pros­ent­tia uusi­u­tu­mat­tomista luon­non­va­roista kuluu polt­toaineen kulutukseen.”

    Tämä on jo kuvaavaa. Vaik­ka en nyt sanokaan, että tiehankkeet ver­tau­tu­isi­vat suo­raan rata­hankkeisi­in, on kuitenkin selvä että tuol­laisil­la luvuil­la kan­nat­taisi ehkä alkaa kiin­nit­tää huomio­ta mui­hinkin seikkoi­hin kuin ben­san kulu­tuk­seen (tai niiden junas­sa käytet­ty­jen wat­tien ynnäi­lyyn). Ja nois­sa luvuis­sa lentoli­iken­nekään ei enää näytä aivan sel­l­aiselta peikol­ta kuin aiem­min (vai pitäisikö sanoa, että muu liikenne näyt­tää entistä pahem­mal­ta peikolta…)

    Toki on myön­net­tävä, että pääosa radoista olisi ole­mas­sa “joka tapauk­ses­sa” ihan pelkästään tavar­ali­iken­teen vuok­si (sama pätee toki tiestöönkin). Täl­löin voidaan ajatel­la myös laut­ta­matkailun Ruot­si­in ole­van läh­es “ilmaista”, kos­ka matkus­ta­ja ei paljon polt­toaine­taset­ta tai laut­to­jen liiken­nemääriä heilau­ta kos­ka lau­tat tarvi­taan joka tapauk­ses­sa tavar­ali­iken­teen hoita­miseen (Tallinnan pikalaut­tali­iken­net­tä tämä ei luon­nol­lis­es­ti koske).

    Kari

    Vastaa

  11. Olen lähi­aikoina matkus­tanut pari ker­taa Turus­ta Helsinki­in vaunus­sa, jon­ka jokaisel­la paikalla oli pis­toke. En muista, oliko IC vai Pen­dolino. Uudem­mis­sa vaunuis­sa toivo­muk­seesi on siis jo vastattu.

    Vastaa

  12. Fik­su han­kkisi läp­päri­in­sä jo osto­hetkel­lä toisen, mielu­usti ns. tehoakun. Kah­ta akkua käyt­tämäl­lä voi hel­posti työsken­nel­lä usei­ta tun­te­ja. Varsinkin jos käyt­tää läp­pärin vir­ran­säästöom­i­naisuuk­sia mak­si­maalis­es­ti. Kir­joit­tamiseen esim. ei tarvi­ta koko pros­es­sorite­hoa vaan voi käyt­tää valin­naista säästöti­laa. Lisäti­eto­ja läp­pärin manuaalista.

    Han­kki­mal­la use­am­man akun voi myös piden­tää lait­teen reaal­ista käyt­töikää, sil­lä mon­esti 3 vuot­ta van­haan lait­teeseen on mah­do­ton­ta saa­da enää akkua. Use­am­man akun hyödyt ovat ilmeiset. Ja kaiken lisäk­si ne voi lada­ta virhei­den rakas­ta­mal­la tuulisähköl­lä siel­lä mis­sä sitä on saatavissa.

    Vastaa

  13. Tuo Karin viit­taa­ma ekote­hokku­usti­las­to, jota minäkään en saa auki, on aika kum­malli­nen, kos­ka siinä las­ke­taan luon­non­va­ro­jen kulu­tus­ta ton­neina. Ton­ni hiekkaa = ton­ni plu­to­ni­u­mia. Mit­tari on niin älytön, ettei sitä voi käyt­tää mihinkään. 

    Tämä min­un mar­gin­aalilaskel­mani oli vas­taus Timo Karosen väitteeseen,että vein paikan täy­destä junas­ta. Kun matkustin aamul­la pois Helsingistä ja illal­la takaisin, kuljin ruuhkaa vas­taan, mikä perustelu vähän puol­si marginaalitarkastelua.

    Oikea laskel­ma on miet­tiä, mitä tapah­tu­isi, jos tuhat kaltais­tani toimisi samal­la taval­la. Sil­loin Pen­dolinoa pitää piden­tää — rato­ja ei tarvi­ta lisää, kos­ka tupla­pi­tu­inen Pen­dolino ei vie sen enem­pää rataa. Pain­oa junal­la on tonni/matkustajapaikka, joten nuo ener­giamäärät pitää ker­toa kymmenel­lä. Tässä välis­sä selvitin,että Pen­dolino todel­la syöt­tää jar­ru­tusen­er­gian takaisin verkkoon,joten ener­giamäärät putoa­vat olennaisesti.

    Laivali­iken­teen osalta argu­ment­ti että se kulk­isi kuitenkin ei pidä paikkaansa. Rahdin kul­jet­tamiseen ei noin val­tavia laivo­ja tarvi­ta. Kun­non RoRo-alus kul­kee mur­to-osal­la sitä, mitä nuo uiv­at ker­rostalot kulut­ta­vat. Itämeren liiken­teessä tar­jon­ta sopeu­tuu jatku­vasti kysyn­tään. Laivavuoro­jen määrä riip­puu matkustajamääristä. 

    Toivon totaal­ista boikot­tia Ruotsin­laivoille. Käyt­täkää vaik­ka lentokonet­ta. Se vie vähem­män energiaa.

    Vastaa

  15. Osmo kiin­nit­tää huomio­ta tärkeään epäko­htaan VR:n palveluis­sa. Oma­toimis­es­ti pis­tokepu­lan voi ratkaista pitämäl­lä pien­tä jako­rasi­aa mukana, jol­loin pc-paikko­jen määrän saa nelink­er­tais­tet­tua itselleen.
    Itse olen PA:n kanssa samoil­la lin­joil­la: WLAN-yhteys olisi erit­täin ter­ve­tul­lut lisä, jos­ta olisin valmis mak­samaan ylimääräistäkin.
    Kil­pailun puut­tumi­nen var­masti hidas­taa juna­palvelu­iden parantamista.
    Voisiko joku nyt vih­doin selit­tää miten sieltä juna­maatista saa sen pc-paikan!

    Vastaa

  16. Ei tulisi heti mieleen nipot­taa puut­tuvista vir­tapis­tokkeista. En tee sitä kahvilois­sakaan (tai teras­seil­la), jois­sa toisi­naan pidän läp­päriä pöy­däl­lä. Läp­pärin otan mukaan usein loma­matkoillekin ja saatan hoitaa kiireisen työasian vaik­ka uima-altaan reunal­ta, parkkipaikalta, kahvi­las­ta, mis­tä tahansa.
    En jak­sa nipot­taa asioista, jot­ka on help­po lait­taa kun­toon ihan itse, mui­ta neu­vo­mat­ta. Tietokoneeseen saa hyvin vir­taa myös:
    — täy­teen lada­tus­ta akusta
    — täy­teen­la­da­tus­ta vara-akus­ta / ‑akuista
    — ulkois­es­ta, täy­teen­la­da­tus­ta virtalähteestä

    Muitakin keino­ja on.

    Eli­nan tavoin olen huo­man­nut, että yksi­ty­isautoil­lessa voi tehdä paljon kivo­ja asioi­ta, kuten ajatel­la rauhas­sa. Mie­limusi­ikkia kuun­nellen, sil­lä vol­umel­la kuin huvit­taa. Autossa voi mutista itsek­seen, kun vitut­taa. Autossa voi laulaa kovaan ääneen, kun on kivaa.
    Autossa voit piereskel­lä, jos pierettää. Autossa hen­gi­tyk­sesi saa haista, per­set­tä kutit­taa. Autossa vaimo ei mäkätä, työ­tover­it eivät kiin­nitä keltaisia lap­pu­ja mon­i­tori­in tai työpöy­dän reunalle muis­tu­tuk­sek­si kiirei­sistä pro­jek­teista ja soittopyynnöistä.

    Suosit­te­len yksi­ty­isautoilun lisäämistä kaikille kiireisille, kovas­sa paineessa eläville arjen sankareille. Vähin­tään tun­ti päivässä tekee hyvää.

    Vastaa

  17. Vaasaan matkus­t­a­mi­nen junal­la on muutenkin surkeaa, sil­lä sinne kul­kee junia huonos­ti. Käyn Vaasas­sa Tam­pereelta viikoit­tain — yksin autol­la ajaen. Oma­l­la kohdal­lani juna­matkus­tus lisäisi pois­saoloa kotoa noin vuorokau­den viikos­sa ver­rat­tuna autoilu­un tai sit­ten pitäisi matkus­taa äärim­mäisen epämiel­lyt­tävi­in aikoi­hin. Lisäk­si Vaasas­sa pitää myös liikkua ja kaupun­gin julki­nen liikenne ei ole kaksista. 

    Autossa aika kuluu hukkaan, junas­sa voisi lukea tai tehdä töitä. Etenkin jos olisi vielä net­timah­dol­lisu­us. Olen Eli­nan ja Jan­nen kanssa täysin eri mieltä aktivi­teeteista autoa ajaes­sa. Monil­la matkoil­lani olen kokeil­lut käyt­tää aikaani hyödyk­si, mut­ta tur­val­lisu­ussy­istä lopetin. Ihmis­suhtei­den hoito puhe­limel­la vaik­ka sit­ten hands freel­la tai äänikir­jan kuun­telem­i­nen on yksinker­tais­es­ti vaar­al­lista, sil­lä havain­tokyky heikke­nee oleel­lis­es­ti. Maanti­etä ajaes­sa tätä ei huo­maa — ennen kuin tapah­tuu jotain. Keskit­tymi­nen johonkin muuhun kuin ajamiseen piden­tää reak­tioaikaa oleel­lis­es­ti. Moni ajat­telee ylim­ielis­es­ti pystyvän­sä vaik­ka mihin ajaes­saan, mut­ta ei tajua, kuin­ka suuren riskin todel­lisu­udessa ottaa. Kuin ajaisi humalassa.

    Vastaa

  18. Ter­ve

    On se kum­mallista, kun aikuiset täyspäiset ihmiset eivät osaa pysyä otsikon aiheessa. Ode pohti, mik­si junas­sa ei ole riit­tävästi pis­tokkei­ta läp­pärin käyt­töön ja joku kom­men­toi sitä totemal­la mm, että omas­sa autossa voi vapaasti piereskellä.
    O tem­po­ra o mores.

    Vastaa

  19. Janne esit­ti, ettei pis­tora­sioi­ta tarvita,koska matkus­ta­ja voi ottaa mukaansa kas­sil­lisen vara-akkuja.

    Niin­pä niin, mik­si hotelleis­sa on pyyh­keet, vaik­ka matkus­ta­ja voi tuo­da omat mukanaan.

    1) vara-akut mak­sa­vat. On paljon halvem­paa lait­taa junaan pis­tora­sia, jota voivat käyt­tää tuhan­net matkus­ta­jat kuin että kaik­ki VR:n matkus­ta­jat han­kki­vat vara-akkuja.

    2) Vara-akut painavat

    3) Akut kuor­mit­ta­vat ympäristöä.

    Vastaa

  20. Ter­ve Jouni!

    Itsekin täyspäisenä (?) tietänet, että nor­maali keskustelu haa­rautuu aina puumais­es­ti ihmis­ten assosi­aa­tioi­ta seu­raillen. Jos otsikkona on junali­iken­teen palve­lut lie­nee selvää, että siitä siir­ry­tään eri kulku­muo­to­jen ver­tailu­un jne…jne.

    Miten muuten oma, vain toisia keskustelijoi­ta kom­men­toi­va kir­joituk­sesi liit­tyi aiheeseen? Toitko esi­in moni­akin uusia ratkaisumalle­ja pistorasiahaasteeseen?

    Cog­i­to ergo sum! (osa­taan sitä lati­naa täälläkin 🙂 )

    Vastaa

  21. Onko­han nou junien pis­tok­keet jyvitet­ty lip­pu­jen hin­taan niin, että ne mak­sa­vat, jot­ka käåyt­täbät. nykytekni­ikalla on mah­dol­lista mita­ta tarkasti sähkönku­lu­tus ja mak­sat­taa käyt­tö rasit­ta­mat­ta mui­ta matkustavia.

    Vastaa

  22. Ylipään­sä pis­tora­sioi­ta pitäisi olla enem­män. Ensin­näkin tämä on ihan elämän­laatukysymys, ihmisil­lä on kaiken sortin ladat­tavia lait­tei­ta. Ympäristönäkökul­mas­ta, puhutaan sit­ten kan­net­tavista tietokoneista tai MP3-soit­timista, niin ne pääsään­töis­es­ti ovat monin ver­roin ener­giate­hokkaamp­pia kuin vaihtoehdot.

    Luin joskus pikku-uutisen jostain päin Ruot­sia, että siel­lä on parkki­tolpis­sa pis­tok­keet, kos­ka läm­min auto tuot­taa vähem­män päästöjä. Tämä liit­tyy myös leluhaaveeseeni: Ajat­telin ostaa sähköskoot­terin, 2–3kWh/100km on muuten junaan tai ratikkaankin ver­rat­tuna aika hyvin, mut­ta mis­sä minä ker­rostalos­sa asu­jana sen lataisin?

    Vastaa

  23. Vielä yksi jut­tu, sem­moinen jatko­jo­hdolli­nen jako­ra­sia jolle sen yhden pis­tok­keen jakaa vaik­ka kymmenel­lä matkus­ta­jalle mak­saa alle kymme­nen euroa, kerätäänkö kole­hti ja lahjoite­taan VR:llä muutama?

    Vastaa

  24. Hei, tiedok­si pc-paikan varauk­ses­ta kyselleille: Kävin tänään illal­la muiden asioiden ohes­sa näp­päilemässä Helsingis­sä juna­maat­tia, kun en itse ole tain­nut kuukausi­in pc-paikkaa vara­ta enkä var­masti muis­tanut, miten se tapah­tuu. Val­in­ta käy kyl­lä hel­posti, mut­ta vaatii näköjään yhden jujun.

    Kun on näp­päil­lyt halu­a­mansa matkan, automaat­ti tar­joaa pikaval­in­tana mah­dol­lisu­ut­ta vara­ta lipun seu­raavak­si lähtevään junaan. Tätä pikaval­in­taa käyt­täessään ei näköjään ole mah­dol­lista vara­ta pc-paikkaa. Pikaval­in­to­jen sijaan kan­nat­taa siis aina vali­ta alare­unas­sa ole­va “muut liput ja junat”-kohta, ja vali­ta sieltä se juna, johon on menos­sa. Tämän jäl­keen juna­maat­ti kysyy mah­dol­lisia alen­nuk­sia, ja näi­den jäl­keen se kysyy, tuleeko erikoi­s­paikkaa. PC-paik­ka löy­tyy tästä erikoi­s­paikat-kohdas­ta, lem­mikkipaikko­jen yms. ohel­la. Kokeilin muu­ta­maa eri yhteyt­tä, ja tätä kaut­ta pc-paikan sai varat­tua ainakin näille tes­taamil­leni yhteyk­sille, myös matkan alka­es­sa Kotkas­ta. Mut­ta täl­löin tietysti vas­ta Kou­volas­ta alka­en, jos jatko­matkan junas­sa paikko­ja on, Kot­ka-Kou­vola ‑välil­lä on vain lähijunakalustoa. 

    VR:lle on tosi­aan tulos­sa 20 uut­ta IC-vaunua, joi­hin nähtävästi nuo pis­tok­keet asen­netaan jokaiselle istuma­paikalle. Vaunuista muu­ta­ma on tul­lut, mut­ta menee var­maan use­ampi kuukausi, ennenkuin ne saadaan kaik­ki liiken­teeseen ja mukaan VR:n varausjärjestelmään.

    Vastaa

  25. Todel­lakin, keskustelu haa­rautuu. Ihan kuin ryh­mä­työssä, jos­sa pitäisi löytää ratkaisu yhteiseen ongel­maan. Pitää olla joko koval­u­on­toinen puheen­jo­hta­ja tai riit­tävän fik­sut keskusteli­jat, että päästäisi­in johonkin tulok­seen. Nyt ei saa­da edes selville, miten juna­maatista tilataan se pis­toke­paik­ka, joiden riit­tämät­tömyys oli se alku­peräi­nen kysymys.

    Yhdis­täisin nämä keskuste­lut rak­en­tavasti kysymäl­lä, kuin­ka mon­ta pis­toke­paikkaa Tam­pere-Vaasa ‑väliä ajavas­sa henkilöau­tossa on ja saat­taako pis­toke­paikko­jen puute henkilöau­ton alakyn­teen suh­teen junaan? 

    Proustin kuun­telem­i­nen autora­dios­ta tuskin kor­vaa sitä työ­panos­ta, jon­ka kan­net­taval­la tietokoneel­la — pis­toke­paikko­jen riit­täessä — voisi antaa tähän yhteiseen kekoon, jol­la tämäkin blo­gi kustannetaan.

    Kos­ka en osaa lati­naa, voin vain suomek­si häm­mästel­lä onko se, että on ole­mas­sa, riit­tävä osoi­tus siitä, että myös ajattelee…

    Vastaa

  26. Osmon toive pis­tora­sioista on otet­tu huomioon VR:llä. Liiken­teessä on jo kym­menkun­ta kak­sik­er­rosvaunua, jois­sa on pis­torasi­at kaikille paikoille. Lisää tulee kymme­nen kesään men­nessä. Kyseessä on se kah­denkymme­nen vau­nun sar­ja, jon­ka val­tio tilasi työl­lisyyssy­istä Otan­mäen Tal­gol­ta. Myös aikaisem­mat (ilmeis­es­ti kak­sik­er­ros-) vaunut täy­den­netään pis­tora­sioil­la vuo­teen 2009 men­nessä (Lähde: Resi­ina 4. 2007) 

    Art­turi Björkin toiveesta, eli WLAN-verkos­ta ei sen­si­jaan ole näkynyt merkkiäkään. Ruot­sis­sa­han kaikissa Pen­dolino­jamme vas­taavis­sa x2000-junis­sa on WLAN ollut jo muu­ta­man vuo­den. Yhteys on tosi hyvä ja nopea. Ihan toista maail­maa kuin mei­dän tökkivät gpsr-yhteytemme.
    Työt suju­vat parem­min kuin toimis­tol­la, kos­ka junas­sa on koke­muk­seni mukaan yleen­sä kuitenkin rauhal­lisem­pi työym­päristö kuin työ­paikalla. Osmol­la on ollut jotenkin huono tuuri matkalla häir­iöi­den suh­teen. Yleen­sä Poh­jan­maan radal­la matkus­ta­jat istu­vat hil­jaa kuin hautajaisissa.

    Ruot­sis­sa matkus­taes­sa huo­maa aina jotakin vas­taavaa uut­ta, joka saa huo­maa­maan, minkälainen tietotekni­ikan taka­pa­ju­la Suo­mi oikeasti onkaan. 

    WLAN:in käyt­tö mak­saa kyl­läkin kakkoslu­okas­sa koko matkan ajal­ta 109 kr = 11 €. Mak­samista kyl­läkin helpot­taa se, että juna­matkus­tuk­seen löytää huo­mat­ta­van halpo­ja vuoro­ja. Matkat kun on hin­noitel­tu kysyn­nän mukaan. Ruot­sis­sa matkus­taa ykkös­lu­okas­sa sopivil­la vuoroil­la selvästi halvem­mal­la kuin meil­lä kakkoses­sa ja ykkös­lu­okas­sa WLAN kuu­luu tietysti hintaan.

    SJ asetet­ti­in Ruot­sis­sa kym­menkun­ta vuot­ta sit­ten osit­taiseen kil­pailu­un ja se on sopi­vas­sa, ei liian äkäisessä kil­pailu­ti­lanteessa hio­tunut rupuy­htiöstä melkoisen hyvin pär­jääväk­si. Osoituk­se­na on, että SJ voit­ti takaisin usei­ta vuosia muiden yhtiöi­den hoi­dos­sa olleen pohjois-Ruotsin yöjunaliikenteen. 

    Vähit­täi­nen kil­pailun avaami­nen voisi meil­läkin olla hyödyk­si. Juna­matkus­tua on meil­lä kyl­lä mukavaa, mut­ta melko exclusi­ivista touhua, johon köy­häl­lä ei ole koh­ta varaa. Köy­hempi joutuu lentämään ja aja­maan oma­l­la autolla.

    Vastaa

  27. Junien taval­li­sis­sa penkeis­sä on usein niitä pikkupöytiä, jot­ka muis­ti­ni mukaan ovat aika onnet­to­mia läp­päri­nalu­sia, mut­ta saisiko­han ne esim jonkin­laisel­la lisäte­lineel­lä parem­min tähän tarkoituk­seen sopi­vak­si? Pis­tokkei­den lisäämisen lisäk­si WLANkaan ei lienisi pois­sul­jet­tu vai­h­toe­hto — niin mon­et pen­delöivät tai kok­ous­matkail­e­vat junal­la, että työa­jan aloit­tamisel­la matkus­taes­sa ko kus­tan­nuk­set kuit­tau­tu­vat kyl­lä yhteiskunnalle.

    Pakko kom­men­toi­da myös toista keskustelu­juon­net­ta: Tun­nin autoilun sijas­ta tun­ti käve­lyä las­kee paljon tehokkaam­min v‑käyrää. Kovasieluisem­pi käveli­jä, tiet­tyä diskre­ti­aa nou­dat­taen, voi samal­la kui­tata myös piereske­ly­tarpeen­sa. Lauleske­lu­tarpeet on kuitenkin parem­pi hoitaa kaverin kanssa, sil­lä out­o­jen sosi­aal­is­ten käyt­täy­tymiskood­iemme mukaan kak­si kävelevää lauleske­li­jaa == pieni katuku­vaan iloa tai ainakin eloa tuo­va ele­ment­ti, mut­ta yksi kävelevä lauleske­li­ja == hul­lu. Valitettavsti.

    Vastaa

  28. Minus­ta sinä esi­tit junaan sähköpis­torasi­aa sille vir­taa kulut­tavalle tietokoneelle­si, ynnää siihen vir­ranku­lu­tuk­seen junal­la kulut­ta­masi sähkö päälle. Tuskin mal­tat pysyä toimis­tol­lasi pois­sa “lin­joil­ta” kum­minkaan *hyvän­tah­toista hyk­erte­lyä*. Minä toisaal­ta tarkoitin esit­tää, että vaikka­pa YouTubessa julka­istu “puhe” tavoit­taa tehokkaam­min kuuli­joi­ta kuin Vaasaan junal­la kul­jetet­tu puhe, jopa Vaasas­sa. Sin­un kan­nat­taisi ehdot­tomasti ryhtyä jaka­maan julkiset puheesi verkos­sa videoina. Kir­joitet­tunakin ne jotain ker­to­vat, mut­ta hyvä puhu­ja ker­too eleil­lään paljon lisää. 

    Ihmis­ten kul­jet­ta­mi­nen verovaroin kom­pen­soidul­la junal­la ei ole mielestäni tavoitelta­va asia. Lähiöelämä voit­taa joukkoli­iken­teen, jos tässä kivi, paperi, sak­set ‑tyyp­pis­es­ti kisail­laan. Jos Helsinki­in ei pää­sisi niin hel­posti joukkoli­iken­nevä­lineil­lä, monien mata­la­palkkaisten ammat­tien palkkata­so nousisi. Ei siel­lä aamu­ru­uhkas­sa pikaruokar­avin­toloiden väki autoi­neen matele, nimit­täin. Kun toimis­to­työ yhä use­am­min on aidosti mah­dol­lista siirtää verkkoon, palve­lut palaa­vat lähiöi­hin ja automar­ketit jäävät his­to­ri­akir­joi­hin anek­dootik­si epäon­nis­tuneesta talouskokeilus­ta. Sil­loin junil­la kul­kee enää lähin­nä kont­tili­ikenne. Onhan sel­l­ainen iso juna aivan turhan iso kapis­tus pienen ihmisen liikutteluun.

    Vastaa

  29. “Tuo Karin viit­taa­ma ekote­hokku­usti­las­to, jota minäkään en saa auki, on aika kum­malli­nen, kos­ka siinä las­ke­taan luon­non­va­ro­jen kulu­tus­ta ton­neina. Ton­ni hiekkaa = ton­ni plu­to­ni­u­mia. Mit­tari on niin älytön, ettei sitä voi käyt­tää mihinkään.”

    On tietysti ajan hukkaa keskustel­la tutkimuk­ses­ta johon kumpikaan keskusteli­ja ei ole pere­htynyt. Mut­ta kuvit­telisin tutkimuk­sen tehnei­den taho­jen ainakin jol­lain tasol­la otta­neen kan­taa määrit­telemien­sä kuor­mi­tusten järkevyy­teen (ja viime kädessähän tiedey­hteisön kri­ti­ikin pitäisi varmis­taa tutkimuk­sen luotet­tavu­us ja tuo­da esi­in mah­dol­liset ongel­mako­h­dat). Joka tapauk­ses­sa olisin kuitenkin taipu­vasem­pi usko­maan LVM:n selvi­tyk­seen kuin Osmon “tupak­ka-askin kan­teen” tekemään laskel­maan. Kaikel­la kunnioituksella 🙂

    Kom­ment­ti­ni oleelli­nen sisältö on kuitenkin se, että mielestäni Osmo pitää junien aiheut­ta­maa ympäristökuor­mi­tus­ta oleel­lis­es­ti pienem­pänä kuin mitä ne objek­ti­ivis­es­ti arvioiden ovat. Ja en nyt edes väitä, että viit­taa­mani artikke­li olisi objek­ti­ivi­nen totu­us (näis­sä liiken­teen ulkoisi­in vaiku­tuk­si­in liit­tyvis­sä kysymyk­sis­sä sel­l­aista tuskin koskaan tul­laan saavut­ta­maan), mut­ta ei niitä ympäristökus­tan­nuk­sia myöskään voi­da laskea pelkästään yksit­täisen matkus­ta­jan ener­giakus­tan­nuk­sia ynnäämällä.

    “Tämä min­un mar­gin­aalilaskel­mani oli vas­taus Timo Karosen väitteeseen,että vein paikan täy­destä junas­ta. Kun matkustin aamul­la pois Helsingistä ja illal­la takaisin, kuljin ruuhkaa vas­taan, mikä perustelu vähän puol­si marginaalitarkastelua.”

    Pitää paikkansa, käsit­tääk­seni minä myönsin tämän näkökul­man oikeu­tuk­set jos­sain määrin edel­lisessä postauk­ses­sani. Mut­ta tämä näkökul­ma on ain­oas­taan yksi mah­dolli­nen (eikä mielestäni kovin oikea globaale­ja ympäristö­vaiku­tuk­sia tarkasteltaessa).

    “Oikea laskel­ma on miet­tiä, mitä tapah­tu­isi, jos tuhat kaltais­tani toimisi samal­la taval­la. Sil­loin Pen­dolinoa pitää piden­tää — rato­ja ei tarvi­ta lisää, kos­ka tupla­pi­tu­inen Pen­dolino ei vie sen enem­pää rataa. Pain­oa junal­la on tonni/matkustajapaikka, joten nuo ener­giamäärät pitää ker­toa kymmenel­lä. Tässä välis­sä selvitin,että Pen­dolino todel­la syöt­tää jar­ru­tusen­er­gian takaisin verkkoon,joten ener­giamäärät putoa­vat olennaisesti.”

    Ei se näin mene. Yhtä hyvin Tener­if­falle lentävä voi perustel­la lenton­sa siten, että jos muut tekevät samoin, voidaan käyt­tää suurem­paa konet­ta, jon­ka ener­giate­hokku­us on parem­pi kuin pienem­pi­en (nyt käytössä ole­vien) konetyyppien. 

    Ei ole mil­lään tavoin selvää, että ylimääräiset matkus­ta­jat siir­ret­täisi­in vaunu­ja lisäämäl­lä. Eihän Helsin­gin ja Tam­pereen junali­iken­net­täkään hoide­ta yhdel­lä neljä kilo­metriä pitkäl­lä junal­la vaik­ka se kuin­ka olisi ekol­o­gis­es­ti paras ratkaisu.

    Kuten aiem­min totesin, kyl­lä se on tot­ta, että mikäli las­ke­taan yksit­täisen matkus­ta­jan ympäristökus­tan­nuk­sia (tai vaik­ka VR:lle aiheutu­via lisäkus­tan­nuk­sia), eivät ne kum­moisia ole. Pitää kuitenkin muis­taa, että nämä matkus­ta­jamäärät viime kädessä johta­vat uusi­in ratain­vestoin­tei­hin (vaikka­pa Lah­den oiko­rataan). Ja nämä investoin­nit eivät vält­tämät­tä ole ympäristön kannal­ta hyviä asioi­ta. Vai onko pen­delöin­ti Lahdes­ta Helsinki­in kestävän kehi­tyk­sen mukaista?

    Minus­ta junia pide­tään mon­esti ekol­o­gisemp­ina vai­h­toe­htoina ide­ol­o­gi­sista syistä vaik­ka ne eivät sitä aina ole. On tapauk­sia jois­sa esim. lentoli­ikenne on ekol­o­gisem­paa kuin junaliikenne.

    Yleen­sä ottaen asia, joka ns. vihreässä poli­ti­ikas­sa tökkii on täl­lainen ide­ologi­nen ajat­telu tyyli­in: “juna hyvä — auto paha”, “bus­si hyvä — lentokone paha”. Eivät ne asi­at ihan niin yksioikoisia ole. 

    “Laivali­iken­teen osalta argu­ment­ti että se kulk­isi kuitenkin ei pidä paikkaansa. Rahdin kul­jet­tamiseen ei noin val­tavia laivo­ja tarvi­ta. Kun­non RoRo-alus kul­kee mur­to-osal­la sitä, mitä nuo uiv­at ker­rostalot kulut­ta­vat. Itämeren liiken­teessä tar­jon­ta sopeu­tuu jatku­vasti kysyn­tään. Laivavuoro­jen määrä riip­puu matkustajamääristä.”

    Saatat olla oike­as­sa. Oma käsi­tyk­seni perus­tuu kolmeen oletukseen:
    1) Laivali­ikenne on yleis­es­ti ener­giate­hokas­ta jos ton­nikilo­metr­jä ver­rataan energiankulutukseen.
    2) Ruotsin ja Suomen välisen laivali­iken­teen tärkein suun­nit­telu­pe­ruste on tavaraliikenne
    3) Taloudel­liset syyt johta­vat käytän­nössä myös ener­giate­hokkaaseen toim­intaan ko. reiteillä.

    Mikä tahansa yllä ole­vista ole­tuk­sista saat­taa olla väärä, mah­dol­lis­est pahastikkin. Esimerkik­si laivo­jen koukkaami­nen Maar­i­an­ham­i­nan kaut­ta — verotekni­sistä syistä — var­masti johtaa epäte­hokkaaseen toim­intaan ja polt­toaineenku­lu­tuk­sen kasvuun.

    Jos jol­lakul­la on esit­tää jotain oikeaa tutkimus­ta noista ympäristökus­tan­nuk­sista, olisin kiin­nos­tunut tutustumaan.

    “Toivon totaal­ista boikot­tia Ruotsin­laivoille. Käyt­täkää vaik­ka lentokonet­ta. Se vie vähem­män energiaa.”

    Minä en tätä aivan pure­mat­ta niele. Mielestäni on ekol­o­gisem­paa men­nä Tukhol­maan laival­la kuin lentokoneel­la. Tässä olisi kovasti houkut­tel­e­vaa käyt­tää samaa argu­ment­tia kuin Osmo junien kanssa: kyl­lähän ne lai­vat kuitenkin kulke­vat ja min­un kiihdyt­tämiseen käytet­ty ener­gia ei paljon ener­gianku­lu­tus­ta lisää 🙂

    Mut­ta tietenkin ekol­o­gis­es­ti ajatellen ongel­ma on siinä, että pääosa niil­lä lau­toil­la matkus­tavista menee sinne Tukhol­maan, kos­ka se lai­va kul­kee (laivali­ikenne siis lisää ns. “turhia” matko­ja). Mut­ta mik­sei tämä sama argu­ment­ti toimisi myös junaliikenteeseen?

    Kari

    Vastaa

  30. Junien pitu­u­ut­ta rajoit­taa lai­turip­itu­us, sikäli kun se ei tule vas­taan niin Osmo on kyl­lä oike­as­sa että kap­a­siteet­tia kas­vate­taan lisäämäl­lä vaunu­ja eikä vuoro­ja. Lisää raitei­ta taas tarvi­taan tiheäm­pään vuoroväli­in ja uusi­in reit­tei­hin. Ja tavara­ju­na saat­taa hyvinkin olla neljän kilo­metrin mit­tainen. Annoin muuten ker­toa itsel­leni, että metroase­mat kulut­ta­vat Helsingis­sä enem­män sähköä kuin metro­ju­nat, tämä ker­too toki myös metro­ju­nan energiatehokkuudesta.

    Jos juna tai bus­si ei jostain syys­tä käy, niin ympäristönäkökul­mas­ta Vaasaan on parem­pi lentää kuin autoil­la itsek­seen. Ainakin jos uskoo Finnavi­aa, jon­ka mukaan koti­maan liiken­teessä käytet­tävät tur­bi­inipotkurikoneet kulut­ta­vat 3 — 4 litraa sataa matkus­ta­jak­ilo­metriä kohden.

    En ole näh­nyt yhtään ekol­o­gisen jalan­jäl­jen mit­taria joka ei tuot­taisi enem­män kysymyk­siä kuin vas­tauk­sia, varsinkin ne yleis­maail­malliset. Esimerkik­si puh­das vesi on rajalli­nen luon­non­va­ra Suomes­sa ja Jor­da­ni­as­sa, mut­ta rajat ovat koko lail­la eri kulu­tuk­ses­sa. Viimek­si hukkasin vart­ti­tun­nin ihme­tel­lessäni otsikkoa jon­ka mukaan tietokoneen valmis­t­a­mi­nen kulut­taa enem­män luon­non­va­ro­ja kuin auton, ja selvisi että kulut­taa­han se. Per kilo valmista tuotetta.

    Vastaa

  31. “Ei ole mil­lään tavoin selvää, että ylimääräiset matkus­ta­jat siir­ret­täisi­in vaunu­ja lisäämäl­lä. Eihän Helsin­gin ja Tam­pereen junali­iken­net­täkään hoide­ta yhdel­lä neljä kilo­metriä pitkäl­lä junal­la vaik­ka se kuin­ka olisi ekol­o­gis­es­ti paras ratkaisu.”

    Jos­sain vai­heessa pitu­u­den kas­vaes­sa se toisen junan lisä-ilman­vas­tuk­sen vaiku­tus ener­gianku­lu­tuk­seen alkaa kyl­lä olla mar­gin­aa­li­nen. Ja toisaal­ta moot­tori­vaunu­ju­nal­la ei lyhyel­lä junal­la ole hukkalas­tia mas­si­ivis­es­ta pidem­pääkin junaa vetämään suun­nitel­lus­ta vetur­ista. Pen­dolino on käsit­tääk­seni osit­tain moot­tori­vaunu­ju­na (kaik­ki vaunut eivät ole vetäviä), mut­ta käytän­nössä sil­lä taide­taan aina ajaa täyspituisena.

    Jotenkin kuvit­telisi, että junista voisi kyl­lä tehdä huo­mat­ta­van paljon kevyem­piäkin kuin mitä ne nykyään on. Jos junas­sakin henkilö raa­haa 1000kg mukanaan kuten tässä joku väit­ti (en ole tarkas­tanut, mitä se olisi kohtu­ullisel­la täyt­töas­teel­la), aivan kuin autossakin, niin jokin on väärin. Tiet­ty on tur­val­lisu­us­näköko­h­dat, ja nopeaa kulke­val­la junal­la pitää jonkin ver­ran olla kestävää runk­oa. (Tuplakerros-TGV:t ovat käsit­tääk­seni suh­teessa kevyem­piä tosin kuin mon­et muut junat.) Nyky­malli­nen ratikkakin painaa sen 30 ton­nia vaikkei hirveän kovaa kul­jekaan. Lie­neekö niin että tarvi­taan mas­si­ivi­nen runko selvitäk­seen kolar­ista peltilehmien kanssa, ja se taas edelleen vaatii lisää kestoa teleiltä jne. Ja varuste­lu­ta­so tokin myös lisää painoa. 

    “Minus­ta junia pide­tään mon­esti ekol­o­gisemp­ina vai­h­toe­htoina ide­ol­o­gi­sista syistä vaik­ka ne eivät sitä aina ole. On tapauk­sia jois­sa esim. lentoli­ikenne on ekol­o­gisem­paa kuin junaliikenne.
    ”

    Mitenköhän tässä menee raja sen suh­teen, mis­sä vai­heessa alkaa lentokone ole­maan nopeampi kuin luoti­ju­na. Fak­ta­han on, että nousus­sa se lentokone eniten vaatii ener­giaa, ei niinkään lentäessä, jos­sa päästään vähin­tään tyyp­il­listä autoa vas­taavi­in kulu­tuk­si­in, jos ei parempiinkin.

    Vastaa

  32. Halu­an pala­ta edelleen raideli­iken­teestä tietoli­iken­teeseen. En vain voi sille mitään, että minus­ta se vain tun­tuu niin perin jär­jet­tömältä matkus­taa puoli suomea jonin parin tun­nin palaverin takia, kun sen voisi hoitaa nykypäivän tekni­ikan avul­la etänä. Ymmär­rän sen, että voi aluk­si tun­tua han­kalta hoitaa asia videoneu­vot­telul­la, mut­ta usein­han se on asen­na kysymys. Kun avoimesti ilman ennakkolu­u­lo­ja totut­taisi itsen­sä siihen, alka­isi se jos­sain vai­heessa tun­tua luon­te­val­ta. Uskon, että nuoripolvi taipuisi siihen parem­min, kun­han van­hem­mat jäärät eivät osaltaan sitä olisi jarruttamassa.

    Vastaa

  34. tpyy­lu­o­ma Says: 

    “Ajat­telin ostaa sähköskoot­terin, 2–3kWh/100km on muuten junaan tai ratikkaankin ver­rat­tuna aika hyvin, mut­ta mis­sä minä ker­rostalos­sa asu­jana sen lataisin?”

    Näin viime jouluku­us­sa Pohjois-Ital­ias­sa (jos­sa muuten polkupyörät tun­tu­i­v­at ole­van yleisem­piä kuin ben­saskoot­ter­it) aika paljon sähköskoot­tere­i­ta. Niis­sä akku oli kiin­ni run­gos­sa ja näyt­ti ole­van varustet­tu kah­val­la, joten var­maankin sen sit­ten saa (avaimel­la?) siitä irti noin sekun­nis­sa ja sit­ten vaan sinne ker­rostaloa­sun­toon latauk­seen. Tai työ­paikalle, tai kahvilaan…

    Vastaa

  35. Kiitok­sia tiedos­ta Marko, niin­pä tuo tietenkin toimii.

    Vastaa

  36. “nor­maali keskustelu haa­rautuu aina puumais­es­ti ihmis­ten assosi­aa­tioi­ta seuraillen”

    Tääl­lä tuo puumaisu­us tah­too ilmetä aikalail­la kään­täen siihen mitä luulen Eli­nan tarkoit­ta­neen: sen sijaan että keskusteluis­sa ver­soaisi uusia mie­lenki­in­toisia oksia, useim­mat avauk­set tah­to­vat supis­tua vain muu­ta­maan aihep­i­iri­in. Jos avaus sat­tuu sisältämään viit­tauk­sen matkan­tekoon, keskustelu siir­tyy Osmon luon­toa tuhoavaan elemän­tyyli­in. Jos kir­joituk­ses­sa maini­taan joku muu henkilö tai kansa kuin Suo­ma­laiset, keskustelu siir­tyy maa­han­muut­ta­ji­in jne. Voisiko ne kom­men­tit lait­taa niihin blo­gei­hin jois­sa ne ovat aiheena? Vas­taushan on ‘ei’ kos­ka ei niitä van­ho­ja kukaan enää lue. Taitaa olla myös täl­lainen blog­itekni­nen ongelma.

    Joo, onhan tämä min­unkin pos­ti­ni alku­peräisen asian vier­estä, pitää maini­ta että säästyy joltain muul­ta vai­va. Olisi­han se mukavam­paa lukea lyhyem­pää aja­tusten­vai­h­toa itse aiheesta, mut­ta hyvä näinkin: puumainen haa­raut­a­mi­nen, perse edellä…

    Vastaa

  37. BRG,

    Metakeskustelu siitä, mitä keskustelu on tai mitä sen pitäisi olla, on var­masti sitä kaikkein tylsin­tä luet­tavaa. Huo­mat­tavasti tylsem­pää kuin hie­man alku­peräisen otsikon alta eksyneet aihehaarat. 

    Itse nyt älähdin, kun joku piti eri kulku­muo­to­jen ver­tailua jo aiheesta eksymisenä, vaik­ka Osmo ITSE aloituk­ses­saan otti tämän pointin esi­in kir­joit­ta­mal­la, ettei autossa voi tehdä mitään ajon aikana. 

    Muutenkin pähkäi­ly siitä, mitä tääl­lä voi ja saa kir­joit­taa, on turhaa, kos­ka sen päät­tää Osmo eikä kukaan muu. Kuten var­masti olette huo­man­neet, pal­s­ta moderoidaan etukäteen. 

    Vastaa

  38. Osal­lis­tun tähän keskustelu­un kir­jaimel­lis­es­ti jälk­i­ju­nas­sa, mut­ta pari tietoa työ­nan­ta­jani puoles­ta Odelle ja Timo Takalalle: pis­tok­keet täy­den­netään parin vuo­den kulues­sa myös kaikki­in pen­dolinoi­hin. Sen jäl­keen sekä niis­sä että IC-junis­sa on istuinko­htaiset pistokkeet.

    WLAN-kokeilu on juuri alka­nut, tulok­sia siitä saati päätök­siä sen laa­jas­ta käyt­tööno­to­s­ta tai avaamis­es­ta asi­akkaille joudu­taan jokin tovi odottamaan.

    Junien pain­oa selit­tävät osaltaan tiukat tur­val­lisu­us­nor­mit, jot­ka johta­vat melko raskaisi­in rakenteisiin.

    Vastaa

  39. Näin viiden vuo­den jäl­keen voi tode­ta että ei ole tilanne työsken­te­ly­hyt­tien suh­teen muut­tunut mik­sikään. Aller­giakoppe­ja myy­dään asi­akkaille “työsken­te­lytiloina” mut­ta toimis­to­työn tekem­i­nen ilman työ­ta­soa on edelleen mah­do­ton­ta. Ikäväk­seni täy­tyy tode­ta, että VR on kyvytön tai halu­ton reagoimaan selkeään tarpeeseen edes viidessä vuodessa. Mis­sään yksi­tyisessä yri­tyk­sessä asi­akkaan kuulemat­ta jät­tämi­nen viiteen vuo­teen ei olisi mahdollista.

    Työsken­te­ly­hyt­tinä myytävän tilan voi kat­soa osoit­teesta http://www.vr.fi/CMS/henkiloliikenne/fi/index/palvelut/vaunukuvasto/vaunutiedot.html.stx?asemanTunnus=Ed

    Panoraa­maku­van epämääräisen urlin

    http://www.360hosting.biz/vr/pages/intercity/allergiahytti.htm

    perus­teel­la voi päätel­lä että tätä samaa kop­pia myy­dään myös aller­giahyt­tinä. Ilmeis­es­ti ei ole men­nyt riit­tävän hyvin kau­pak­si niin kut­su­taan sit­ten eri nimel­lä samaa tuotet­ta. Tuo nyt on oival­luk­sen tasol­la samaa luokkaa kuin että kaup­pias ei saa vet­tä kau­pak­si vesip­ul­los­sa jon­ka jäl­keen hän alkaa myymään vet­tä maitop­urkissa ja limukka­pul­los­sa tai mis­sä tahansa pul­los­sa jon­ka ajat­telee tuot­ta­van tuot­teen arvon nousua. Minä ainakin ole­tan ostaes­sani kau­pas­ta maitop­urkin että sen sisältö on maitoa, mut­ta VR:n logi­ikalla tämä ei ole itses­tään­selvää. Suo­raan san­ot­tuna hom­ma haiskah­taa kuse­tuk­selta. Ihmiset saat­ta­vat aidosti kuvitel­la tekevän­sä työtä tilas­sa jota san­o­taan työsken­te­lyti­lak­si ja joutu­vat sit­ten pettymään.

    Vastaa

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.