Roope Uusitalo kommentoi kirjoitustani, jossa sanoin korkeiden palkankorotusten edistävän työn tuottavuuden nousua, koska ne edistävät luovaa tuhoa. Hän huomautti, että enkö ole kirjassani Täystyöllisyyteen ilman köyhyyttä esittänyt pienten palkkojen subventointia ja eikö tämä ole ristiriidassa nyt esittämäni kanssa.
Uusitalon kommentti tuli kuin tilauksesta, koska olin harkinnut tuon ristiriidan käsittelemistä itsekin, mutta laiskuuttani lykännyt sitä aina vain.
Itse asiassa olen esittänyt matalapalkkatukea jokseenkin kaikissa kirjoissani vuoden 1986 jälkeen, erityisen painokkaasti kirjassa Hyvinvointivaltion eloonjäämisoppi, josta sain Pro Oeconomia ‑palkinnon. Se on myös perusteenani kannattaa pientä perustuloa.
Solidaarinen palkkapolitiikka todellakin edistää tuottavuuden kasvua. Tästä saimme hyvää näyttöä 1980-luvulla, jolloin palkankorotukset ajoivat Suomesta pois tekstiiliteollisuuden tehden näin tilaa tuottavammille työpaikoille.
Tämä oli edullista kansantaloudelle, mutta ei kaikille työpaikansa menettäneille. Moni joutui luopumaan omakotitalostaan ja muuttamaan Vantaalle vuokrakaksioon. Parempi palkka ei riittänyt kustantamaan erotusta. Mutta kansantalous kiitti ja valtio verotulojen saajana. Jatka lukemista “Matalapalkkatuki ja työn tuottavuus”