Pääkaupunkiseudun tulot ovat viime vuosina nousseet muuta maata hitaammin. Vantaan suhteellinen asema seudun sisällä on heikentynyt ja Helsingin kohdentunut.
Jouluruokia sulatellessa vilkuilin vähän kuntakohtaisia tietoja verotettavista tuloista pääkaupunkisedun kolmen suurimman kunnan kohdalla. Tutkin sekä keskituloja että mediaanituloja. Mediaanitulot tarkoittavat tulojakauman keskimmäisenä olevien tuloja. Muutama ökyrikas ei pysty muuttamaan mediaanituloa, mutta kylläkin keskituloja. Mediaanitulot eivät muutu lainkaan, jos rikkaimmat ja vain he rikastuvat, mutta keskituloja se nostaa. Toisaalta mediaanituloja laskee, jos aiempaa useampi opiskelija siirtää kirjansa opiskelupaikkakunnalleen tai jos pienitulisten maahanmuuttajien määrä kasvaa. Nämä molemmat laskevat tietysti myös keskituloja.
Koska tulojakaumat ovat yleensä vähän vinoja oikealla (ylöspäin), keskitulot ovat suurempia kuin mediaanitulot.
Laskin kolmen pääkaupunkiseudunkunnan keskitulot ja mediaanitulot suhteessa koko maan vastaaviin. Niiden kaikkien tulot ylittävät koko maan vastaavat niin, että Espoon tulot ovat suurimmat. Keskituloissa Helsinki on seuraava, mutta mediaanituloissa Vantaa on Helsinkiä edellä. Kun katsotaan keskimääräistä vantaalaista ja helsinkiläistä, vantaalaiset ovat suurituloisempia, mutta Helsingissä on jakauman yläpäässä selvästi parempituloisia kuin Vantaalla, jonka vuoksi keskitulot ovat Helsingissä suurempia kuin Vantaalla. Kuntaverojen kannaltas keskitulot ovat ratkaiseva.
Kaikkien pääkaupunkiseudun kuntien mediaanitulot suhteessa koko maan mediaanituloihin ovat laskeneet selvästi ja tasaisesti. Suhteessa muuhun maahan, Pääkaupunkiseudulla ei ole enää yhtäsuurituloisia kuin ennen. Helsingin osalta lasku on hidastunut niin, ettäHelsingin ja Vantaan mediaanitulot alkavat olla saman suuruisia.

Myös keskitulojen osalta kaikilla kolmella kaupungilla on laskeva trendi suhteessa koko maahan, mutta Helsingin ja Espoon kohdalla tämä lasku taittunut. Näissä kunnissa on toisin sanoen aiempaa enemmän tai aiempaa suurituloisempia tulojakauman yläpäässä. Vantaalla laskevassa trendissä ei näy hidastumista.
Jäsentenvälinen
Seuraavaksi suhtautin Espoon jaVantaan tulot Helsinkiin. Mediaanituloissa molemmat ovat siis Helsinkiä edellä (indeksi on yli 100), mutta viime vuosina molempien etumatka on kaventunut selvästi, Vantaan etumatka on jopa katoamassa.

Keskituloissa trendi on samansuuntainen mutta heikompi. Koska yksittäiset superrikkaat heiluttelevat keskiarvoa, kuviossa on selvästi enemmän vaihtelua.
Vuosi 2017 on ollut Helsingille erityisen hyvä. Se on parantanut asemaansa suhteessa molempiin naapureihinsa sekä mediaanituloissa että keskimääräisissä tuloissa. Kuviossa tämä näkyy siten, että kaikki neljä käyrää ovat laskeneet viimeisenä vuonna.
Vantaan suhteellinen asema on heikentynyt tällä vuosikymmenellä selvästi.
Tulojakauma
Keskitulojen ja mediaanitulojensuhde on eräs, joskin epätarkka indikaattori tuloeroille. Huvikseni piirsin senkin.

Koko maan luvuista havaitaan, että näin mitatuilla tuloeroilla on selvä suhdannevaihtelu. Korkeasuhdanteessa pääomatulot kasvavat, jolloin suurimmat tulot nousevat. Tämä ilmiö olisi hyvä ymmärtää noin ylipäänsäkin, kun tulkitaan vuotuisia muutoksia tuloeroissa.
Suhdannevaihtelua lukuun ottamatta koko maan suhdeluvussa ei näy mitään trendiä. Sen sijaan kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa suhdeluku on kasvanut tällä vuosikymmenessä, Espoossa nopeimmin jaVantaalla hitaimmin.
Näin mitattuna tuloerot ovat Espoossa suuremmat kuin Helsingissä. Vantaalla ne ovat jopa pienemmät kuin koko maassa yhteensä. Vantaalla asuu kohtalaisen hyvinvoivaa keskituloista väkeä, ei paljon köyhiä, mutta ei myöskään paljon rikkaita.