Naomi Kleinin Tuhokapitalismin nousu näyttää taas n ousevan keskusteluun ikään kuin totuutta kuvaavana kirjana. Olen julkaissut arvostelun Kleinin kirjasta blogissani 30.3.2008. Kirja kannattaa lukea, koska se kertoo hyvin, miltä maailma näyttää huono-osaisten kannalta. Tapahtumien syistä tuo kirja ei kyllä kerro mitään järkevää. Minä kirjoittaisin yhtä hyviä ooppera-arvosteluja. Siksi Maailmanpankkia ei oikein voi arvostella Kleinin kirjan perusteella. Jatka lukemista “Taas Kleinista”
Maailmanpankin pahat teot ja Afrikan maatalous
Kovasti rönsyilleessä keskustelussa niukkuuden jakamisesta syytettiin Maailmanpankkia siitä, että se on estänyt lainaehdoillaan Afrikan maita suojaamasta maatalouttaan samalla tavalla kuin Eurooppa suojaa omaansa. Nyt kirjoitan asiasta, josta en tiedä juuri mitään, mutta tämähän on vain blogi.
Maailmanpankki joutui 1990-luvulla kovin naiivin liberalistisen talousteorian pauloihin. Se sai – ymmärtääkseni hyvässä uskossa toimien – paljon pahaa aikaan, ja on sen jälkeen kyllä ryhtynyt katumusharjoituksiin. Kaikesta ajateltavissa olevasta pahasta Maailmanpankkia ei kuitenkaan voi syyttää. Jatka lukemista “Maailmanpankin pahat teot ja Afrikan maatalous”
Niukkuuden jakamisesta
Ei kai kukaan kuvittele, että kysymys Eiffel-tornin jonoista olisi kovin merkittävä yhteiskunnallinen kysymys. Se oli tarkoitettu oppikirjaesimerkiksi osoittamaan, että hinta on parempi tapa jakaa niukkuutta kuin preferenssejä huomioimaton arpominen tai jokin ruoskimisen tai jonotuttamisen kaltainen kiusanteko. Valitsin yhdentekevän asian, jotta kukaan ei pääsisi sanomaan, että kyse on perusoikeudesta, johon jokaisella on yhtäläiset oikeudet. Jatka lukemista “Niukkuuden jakamisesta”
Jonottamisen järkevyydestä
Minulta jäi Eiffel-torniin kiipeämättä, koska sinne oli niin valtavat jonot, että en katsonut kokemusta sen arvoiseksi. Niinpä tein tilaa jollekin toiselle, joka halusi torniin niin paljon enemmän, että katsoi jonottamisen kannattavan.
Jos 30 000 ihmistä päivässä haluaisi mennä Eiffel-torniin, mutta vain 10 000 mahtuu, onko jonottaminen järkevä tapa karsia ylimääräiset 20 000 henkeä pois? Jatka lukemista “Jonottamisen järkevyydestä”
Jokaisella alueella oikeus kuulua mihin haluaa
Etelä-Osseatian sota on jokseenkin tarpeeton ja näköjään äärimmäisen verinen. Pääkaupungissa Tshinvalissa kuolleiksi ilmoitettujen määrä 2000 henkeä on paljon, kun kaupungissa on runsaat 30 000 asukasta.
Jotenkin tuntuisi loogiselta ratkaista kansanäänestyksellä,haluavatko alueen asukkaat kuulua Venäjään vai Georgiaan. Tämä on tietysti naiivia,koska moista ratkaisua ei ehdota Georgia, joka pelkää häviävänsä äänestyksen, eikä Venäjä, joka pelkää häviävänsä monta samanlaista äänestystä, jos tämä periaate hyväksytään. Silti tätä naiivia periaatetta pitäisi pitää esillä, koska se on periaatteessa oikein.
Jos presidentti tulisi uskoon?
Liikenne ja ilmastonmuutos
Teksti on julkaistu vähän lyhennettynä Suomen Kuvalehdessä nro 31/2008 otsikolla Suomi kulkee kuluttaen. Olen liittänyt tekstiin pari kommenttia Kuvalehden sivuilla käydyn keskustelun pohjalta.
Lämmitys ja liikenne ovat Suomen ongelma, kun kansainvälinen yhteisö alkaa tosissaan hillitsemään ilmastonmuutosta. Teollisuuden päästöt ovat asiakkaiden ongelma, sillä rationaalinen ilmastopolitiikka pyrkii hillitsemään energiavaltaisten tuotteiden kysyntää eikä siirtämään tuotantoa maasta toiseen. Ilmastopolitiikan vaikeus pakottaa rationaalisuuteen. Jatka lukemista “Liikenne ja ilmastonmuutos”
Oodi digitaalisella valokuvaukselle
Harrastin aikanaan nuorena paljon mustavalkoista valokuvausta. Suurensin kuvat itse kylppärissä. Värikuvia en pystynyt käsittelemään, koska se olisi vaatinut kunnon laboratoriota.
Sitten siirryin dioihin, joissa oli se raivostuttava piirre, ettei niille voinut tehdä mitään.
Digitaalisen järjestelmäkameran ostin kolmisen vuotta sitten.Digikuvaus on muttanut valokuvauksen sikälikin,että kuvan marginaalihinta on liki nolla. Filmille kuvattaessa jokainen kuva maksoi noin 20 senttiä. Jatka lukemista “Oodi digitaalisella valokuvaukselle”
Maalle muuttajien syyllistämisestä
Kovin moni on tulkinnut kirjoituksiani “Kahteen kertaan kahtia jaettu Suomi” ja “Pientaloalueiden ei tarvitse olla huonoja” siitä, että syyllistän maalle muuttavia. Tämä tulkinta on yksinkertaisesti väärä, koska siinä ei olisi logiikkaa. Meillä ei jää kaupunkien keskustoissa asuntoja tyhjilleen kysynnän puutteen takia, eikä yhdelläkään YTV-kunnilla ole vaikeuksia saada kunnan tarjoamia kaavoitettuja tontteja kaupaksi. Niinpä, jos Lahtinen päättää sinnetellä korkean asuntolainan turvin Töölössä, Lahtisen on muutettava Nurmijärvelle. Kaupunkiasumista arvostavana toivoisin, että mahdollisimman moni muuttaisi pois vapaaehtoisesti, ettei kaltaisteni tarvitse tehdä sitä pakosta. Jatka lukemista “Maalle muuttajien syyllistämisestä”
Kiinteistöveron poisto nostaisi tonttien hintoja
Helsingin Sanomat kirjoittaa tänään, että maan arvonnousu saattaa vanhoissa omakotitaloissaan asuvat köyhät ihmiset ahtaalle, koska heidän kiinteistöveronsa nousee maan hinnannousun tahdissa. Tämän takia halutaan kiinteistövero pois asuntomaasta.
Väärinkäsitysten välttämiseksi haluan korfostaa, että tässä on ongelma, joka pitää ratkaista. Silti esitetty ratkaisu on väärä. Jatka lukemista “Kiinteistöveron poisto nostaisi tonttien hintoja”