Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.11.2014

Yleiskaa­van käsit­te­lyn aikataulus­ta lau­takun­ta sopi, että se pan­naan kolme ker­taa peräkkäin pöy­dälle, minkä jäl­keen näyt­teille asetet­tavasti kaavas­ta päätetään 16.12. kok­ouk­ses­sa. Tämän jäl­keen alkaa kansalais­vaikut­ta­mi­nen, jos­ta toiv­ot­tavasti tulee vilkas. Näyt­teil­lä olon jäl­keen tehdään varsi­naiset poli­it­tiset päätök­set ja muut­tunut ehdo­tus pan­naan uud­estaan lausun­noille, minkä jäl­keen esi­tys mah­dol­li­sine uusine muu­toksi­neen menee kaupung­in­hal­li­tuk­sen kaut­ta valtuustoon.

Lau­takun­nan käsit­telystä en saa refer­oi­da muiden puheen­vuoro­ja, mut­ta omat käsi­tyk­seni saan sanoa. Tulk­it­sen tätä niin, että virkami­esten anta­ma olen­nainen min­ulle uusi infor­maa­tio kuu­luu asioi­hin, joista voi ker­toa. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 25.11.2014”

Yleiskaava: keskustatunneli

Keskus­tan kehäväylästä – myöhem­min keskus­tatun­nelista – on riidel­ty Helsingis­sä ainakin 40 vuot­ta. Aikanaan Enem­mistö ry:n väki suh­tau­tui keskus­tan kehäväylään ambivalen­tisti, vaik­ka sen pari, Vapau­denkatu, tuomit­ti­in yksikäsit­teis­es­ti. Poikit­taisen liiken­teen ohjaami­nen keskus­tan ohi tai ali voisi tehdä jalankulkuolo­suhteista keskus­tas­sa olen­nais­es­ti parem­pia. Siis jos näistä asioista päätet­täisi­in yhtä aikaa. Niin­pä minäkin olen suh­tau­tunut tähän vähän empi­en. Jos Bill Gatesin säätiö sen meille lahjoit­taisi, ottaisin vas­taan, mut­ta en panisi siihen mil­jar­dia euroa.

Sit­tem­min uudet selvi­tyk­set ovat osoit­ta­neet, että hyödyt keskus­tatun­nelista oli­si­vat olen­nais­es­ti heikom­pia kuin on kuvitel­tu. Se ei juuri helpot­taisi alueen ruuhkia eikä se myöskään ole vält­tämätön jalankulkuolo­suhtei­den kehit­tämiselle keskus­tan alueel­la. Jat­ka lukemista “Yleiskaa­va: keskustatunneli”

Yleiskaavan raideverkko

Yksi kuva ker­too enem­män kuin tuhat sanaa.

raideverkko

Kuvan löytää parem­mas­sa muo­dos­sa tästä.

Kun asukaslukua kas­vate­taan voimakkaasti tiivistäen, kaupun­gin sisäi­nen liikenne ei voi enää perus­tua kovinkaan pain­ote­tusti yksi­ty­isautoilu­un. Ratik­ka on tehokkain kulku­muo­to eri­tyis­es­ti, jos ratikoiden kokoa vähän kas­vate­taan nykyisestä.

Oheises­sa kuvas­sa on muun muas­sa ratikkalinjat

  • Jok­eri 0
  • Jok­eri 1
  • Jok­eri 2
  • Saaris­toratik­ka Kru­unuvuoren ran­nan kaut­ta Var­tiosaa­reen ja Vuosaareen
  • Tieder­atik­ka Viik­istä Munkkiniemen kaut­ta Otaniemeen
  • Ratikkay­hteys Kalasa­ta­mas­ta Pasilaan
  • Pari säteit­täistä linjaa
  • ym.

Jat­ka lukemista “Yleiskaa­van raideverkko”

Katajanokalle 2000 uutta asukasta

Aloite­taan yleiskaavaan tutus­tu­mi­nen sam­makkop­er­spek­ti­ivistä. Mitä tapah­tuu kotikul­mil­leni Kata­janokalla? Tämä val­in­ta ei johdu vain nurkkakun­taisu­ud­es­ta, sil­lä se on hyvä esimerk­ki siitä käsialas­ta, jol­la yleiskaavaa tehdään.

Katajanokka

Kata­janokalle kaavail­laan yhtä uut­ta kort­teliriv­iä alueelle, joka on nyt sata­man aika tehot­tomas­sa käytössä ja taloy­htiöi­den parkkipaikkoina.

Tämä on maankäyt­töä, jota olen aina ihme­tel­lyt. Jotenkin on saatu sata­man kanssa sovi­tuk­si, että laivo­jen las­taamiseen riit­tää vähempikin maa-ala. Jat­ka lukemista “Kata­janokalle 2000 uut­ta asukasta”

Yleiskaava 2016, keskustelu alkakoon!

Helsin­gin uusi yleiskaavae­hdo­tus on aineis­tona niin val­ta­va, että päätin joukkois­taa siihen paneu­tu­misen. Avaan asi­as­ta laa­jan keskustelun täl­lä blogilla. Tulen itse kir­joit­ta­maan suuren määrän artikkelei­ta asi­as­ta eri puoli­ta kat­sot­tuna. Toivon, että noiden artikkelei­den kom­men­toin­nis­sa pyritään pysymään suurin piirtein aiheessa. Tähän artikke­li­in taas voi kir­joit­taa yleiskaavaan liit­tyviä kir­joituk­sia laidas­ta laitaan. Poiketen blo­gin yleis­es­tä käytän­nöstä voin nos­taa jotkut tähän artikke­li­in tule­vat kom­men­tit uusik­si avauk­sik­si. Jat­ka lukemista “Yleiskaa­va 2016, keskustelu alkakoon!”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 25.11.2014

Lyhyt lista, pitkä kokous

Yleiskaa­va 2016

Val­tu­us­tokau­den tai peräti tämän vuosi­tuhan­nen (tähän asti) tärkein asia. Teen tästä kokon­aan oman postauk­sen tai use­ampia sel­l­aisia. Helsin­ki alkaa tiivistää asum­ista niin, että nyky­is­ten rajo­jen sisälle mah­tu­isi nykyiseen ver­rat­tuna neljän­nesmiljoona asukas­ta lisää tai jopa vähän enem­män. Läh­es puo­let tästä saadaan muut­ta­mal­la moot­tori­ti­et kaduik­si Kehä I:n sisäpuolel­la. Näitä on nyt noin 25 25 km, joten pin­ta-alaa vapau­tuu mon­ta neliök­ilo­metriä. Jos moot­tori­tie melu­aluei­neen merk­it­see nyt keskimäärin puolen kilo­metrin railoa asu­tuk­seen ja tämä kaven­tuu 50 metrik­si, uut­ta raken­nus­maa­ta tulee 11 neliökilometriä.

Pon­si Tal­in golfken­tän kaavoit­tamis­es­ta asuinkäyt­töön Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 25.11.2014”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 2.9.2014

Aluk­si saimme selostuk­sen syksyn työ­su­un­nitel­mas­ta. Paino tulee ole­maan yleiskaava­puolel­la. Varsi­naisen Yleiskaa­va 2016:n lisäk­si tule­vat käsit­te­lyyn Koivusaaren ja Öster­sun­domin osayleiskaa­vat. Ase­makaava­puolel­la kaavaa pukkaa sen ver­ran paljon, että tavoite 5500 asun­non kaavoit­tamis­es­ta ylit­tynee. Liiken­teen puolel­la tulos­sa on tärkeitä fil­lariy­hteyk­siä, mut­ta tärkeim­pänä on kuitenkin  HLJ-suun­nitel­ma. Päästään otta­maan kan­taa mm. ruuhkamaksuihin.

Kalasa­ta­mankatu

Kalasa­ta­mankatu muute­taan kate­tuk­si käve­lykaduk­si. Lev­eys pienen­netään 25 metristä (Bule­var­di) 14 metri­in (Mikonkatu). Ratik­ka siir­tyy vähän syr­jem­mälle Her­man­nin rantatielle. Uut­ta liiketi­laa tulee pari hehtaaria. Kaupun­ki tien­aa tästä liki kahdek­san miljoon­aa. Taas riit­tää van­huk­sille vaippoja.

Hyväksyt­ti­in. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 2.9.2014”