Yleiskaava 2016, keskustelu alkakoon!

Helsin­gin uusi yleiskaavae­hdo­tus on aineis­tona niin val­ta­va, että päätin joukkois­taa siihen paneu­tu­misen. Avaan asi­as­ta laa­jan keskustelun täl­lä blogilla. Tulen itse kir­joit­ta­maan suuren määrän artikkelei­ta asi­as­ta eri puoli­ta kat­sot­tuna. Toivon, että noiden artikkelei­den kom­men­toin­nis­sa pyritään pysymään suurin piirtein aiheessa. Tähän artikke­li­in taas voi kir­joit­taa yleiskaavaan liit­tyviä kir­joituk­sia laidas­ta laitaan. Poiketen blo­gin yleis­es­tä käytän­nöstä voin nos­taa jotkut tähän artikke­li­in tule­vat kom­men­tit uusik­si avauksiksi. 

Yleiskaa­va merk­it­see merkit­tävää suun­nan­muu­tos­ta kohti urbaan­im­paa ja tiivi­im­pää Helsinkiä. Samaan suun­taan, mut­ta paljon pidem­mälle, on edet­ty ”var­joyleiskaavas­sa” Pro Helsin­ki 2.0. Siinä on tiivis­tet­ty vielä paljon reip­paam­min samal­la, kun rak­en­tamiselta on säästet­ty monia kiis­tanalaisia aluei­ta, kuten Var­tiosaari ja Öster­sun­dom kokonaan.

Helsin­gin viral­lisen yleiskaavae­si­tyk­sen sivut löy­tyvät tästä. Helpom­min ainakin tois­taisek­si aineis­toon voi tutus­tua kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan sivul­ta tästä. Vai­h­toe­htoisen yleiskaa­van löytää taas tästä.

11 vastausta artikkeliin “Yleiskaava 2016, keskustelu alkakoon!”

  1. Näin oikein. Eteen­päin Yrjö Hakasen viitoit­ta­mal­la tiellä..

    /211114a/

  2. Yleiskaavas­sa Län­sisa­ta­man ongel­mat on ohitet­tu hyvin yli­malkaises­ti, huomio on liiken­n­ev­erkon kapeudessa ja päähuole­na sata­maan suun­tau­tu­van liiken­teen sump­pu­un­tu­mi­nen. Sen sijaan liiken­teen vaiku­tuk­sista kaupungille, jätkäsaaren ja Ruo­ho­lah­den asukkaille sekä alueen asukas- ja työ­paikkali­iken­teelle ei ole mitään mainintaa! 

    Toisin sanoen satam­a­toim­into­ja ollaan kaavas­sa pohti­mas­sa sata­man lähtöko­hdista, uno­htaen kokon­aan kaupun­gin ja asukkaiden tarpeet. Kaavas­sa kyl­lä tun­nis­te­taan joukkoli­iken­ney­htey­den merk­i­tys Vuosaaren sata­maan, mut­tei ymmär­retä, ettei tiivi­impi kaupun­ki ja auto­laut­tali­ikenne molem­mat sovi Etelä-Helsinki­in. Kaavaan tarvi­taan huo­mat­tavasti määräti­etoisem­pi ota rahti- ja autoli­iken­teen saamisek­si pois keskus­tas­ta ja Vuosaareen!

  3. Tiivis­te­tysti voisi sanoa että yleiskaa­va näyt­tää todel­la hyvältä. Seu­ravaak­si pitäisi kai alkaa miet­tiä pri­or­isoin­tia. Mis­tä sisään­tuloväylistä bule­vardis­oin­ti aloite­taan? Mitkä ovat tule­van pikaraiti­otiev­erkos­ton ensim­mäiset yhtey­det? Tietysti voitaisi­in esit­tää kysymys kun­tien välisen yhteistyön tarpeesta. Helsin­gin tekemät ratkaisut vaikut­ta­vat myös mui­hin seudun kun­ti­in ja miten tule­vaisu­udessa hoide­taan ne asi­at, jois­sa naa­purikun­tien yhteistyöhalukku­ud­es­ta olisi hyötyä.

  4. Pet­teri Koso­nen: Mis­tä sisään­tuloväylistä bule­vardis­oin­ti aloite­taan? Mitkä ovat tule­van pikaraiti­otiev­erkos­ton ensim­mäiset yhteydet? 

    Vihd­in­tie lie­nee helpoin. Raitioteistä ensim­mäi­nen tietysti Raide-Jok­eri, ja säteit­täi­sistä voisi olla sit­ten Man­ner­heim­intien raiti­o­tien jatkami­nen Vihd­in­tielle. Pikku Huopalah­teen­han on jo kaavoitus­pros­es­sis­sa lisärak­en­tamista tämän radan varteen.

  5. Kun yleiskaa­van keskeinen idea on bule­vardis­oi­da moot­tori­ti­et kaduik­si, niin herää kysymys eikö kaupunkisu­un­nit­telus­sa oikea käsi tiedä mitä vasen tekee. Esimerkik­si nyt vaik­ka Pasi­lan Vetu­ri­tie tai Koivusaari. Itäkeskuk­ses­sakin taisi olla joku moot­tori­tiekauka­lo suunnitteilla…

  6. Onko jos­sain mietit­ty, mitä Suomen kannal­ta tarkoit­taa, että neljän­nesmiljoona ihmistä asute­taan uud­estaan. Käytän­nössä siir­retään Kehä I:n ulkop­uolelta sen sisäpuolelle. Raken­netaan sinne uudet asun­not, tarvit­ta­va infra sekä palve­lut. Samal­la kun vas­taa­vat jo ker­ran yhteisil­lä rahoil­la raken­netut ja ylläpi­de­tyt hyödyk­keet kehän ulkop­uolel­la jäävät vajaalle käytölle tai käyttämättömäksi. 

    Mis­sä määrin yhteiskun­nan tai jokaisen sen veron­mak­sa­jan kan­nat­taa tukea tätä muut­toli­iket­tä. Ja onko tästä nyt julka­istus­ta kehi­tyk­sen suun­nas­ta ylipään­sä jonkin­lainen julk­i­lausut­tu konsensus.

  7. Koti-isä:
    Onko jos­sain mietit­ty, mitä Suomen kannal­ta tarkoit­taa, että neljän­nesmiljoona ihmistä asute­taan uud­estaan. Käytän­nössä siir­retään Kehä I:n ulkop­uolelta sen sisäpuolelle. Raken­netaan sinne uudet asun­not, tarvit­ta­va infra sekä palve­lut. Samal­la kun vas­taa­vat jo ker­ran yhteisil­lä rahoil­la raken­netut ja ylläpi­de­tyt hyödyk­keet kehän ulkop­uolel­la jäävät vajaalle käytölle tai käyttämättömäksi. 

    Mitä ajat­telit tehdä sille seikalle, että Helsingis­sä nyt vain syys­tä tai tois­es­ta halu­aa asua suurem­pi määrä ihmisiä, kuin mitä nykyiseen asun­tokan­taan mahtuu?

    Yleen­sä ihmiset eivät pyri huonon­ta­maan omia asum­isolo­jaan. Eli toden­näköis­es­ti tyh­jeneviä aluei­ta ovat ne, jois­sa ei muutenkaan kukaan syys­tä tai tois­es­ta halua asua. Jos Helsin­ki ei kaavoita lisää, nämä Helsinki­in tule­vat uudet asukkaat joutu­vat muut­ta­maan Nur­mi­järvelle ja käymään sieltä käsin autol­la Helsingis­sä töis­sä. Veron­mak­sajien rahaa kuluu kaisto­jen lisäämiseen sisään­tuloväylille. Minä nyt sat­un pitämään enem­män kaupungista kuin moot­tori­ti­estä. Entä sinä?

    Eikä se van­ha infra niil­lä tyh­jenevil­lä alueil­la ole kovin käyt­tökelpoista. Siel­lä mis­sä on käyt­tökelpoista infraa, työ­paikat ja asukkaat keskimäärin säilyvät.

  8. Iro­ni­avaroi­tus!
    100 vuot­ta hukat­tu ja vieläkin ollaan jäl­jessä tämän suun­nitel­man urban­isoi­tu­misen asteesta:
    http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Munksnas-haga_jfr.jpg
    … Siltä vajavaisel­la osin kuin sitä on toteutet­tu, tulos on 30v koke­muk­sel­la varsin miel­lyt­tävä, toki toteut­ta­mat­ta jääneet osat ovat osin mm ulkoilun henkireikiä.

  9. Oliko tuos­sa uuden yleiskaa­van luon­nok­ses­sa sanaakaan lähidemokra­ti­as­ta, vai määräil­läänko meitä edelleen jatkos­sakin sieltä kun­nan keskusvirastosta?

  10. Jatkona edel­liseen: … siis, jos niin halu­taan antaa ymmärtää. Ne todel­liset (määräys-)vallankäyttäjäthän ovat/pysyttelevät osin myös näkymättömissä.

  11. Jo aiem­minkin, mut­ta jälleen ker­ran, tämän päiväisen HS:n sun­nun­taisivu­jen ensim­mäistä artikke­lia luet­tuani jäin miet­timään, mikä olisi Suomen kannal­ta riit­tävän hyvä selviy­tymis­strate­gia nykyisessä, kylmiäkin väre­itä nos­tat­tavien, koven­tunei­den voimapoli­it­tis­ten lin­jausten lähialueella?

    Onko väestön voimakas keskit­tämi­nen vain yhteen (tai vähän use­am­paankaan) suureen asu­tus- tai muuhunkaan keskuk­seen ihan viisas­ta, kun pelkästään yksi 300 kilo­ton­nin ydin­räjähde riit­täisi tekemään selvää jälkeä (lue: kuollei­ta ja haavoit­tunei­ta) peräti yli 370 000 ihmisen osalta? (Lähde: HS/1.2.2015, kuva ydin­räjäh­teen vaiku­tuk­sista Helsingis­sä sivul­la C2). 

    Tehokkaasti hajasi­joitet­tu väestö voi oma­ta tur­val­lisem­pana vai­h­toe­htona huo­mat­tavasti parem­man selviy­tymiskyvyn kuin yksi tai muu­ta­ma iso keskus, joiden asukkaat voivat olla jonkun ydinyl­lä­tys­tä valmis­tel­e­van nap­in­paina­jan kannal­ta pelkkiä peli­nap­pu­loi­ta. Yleiskaa­van valmis­telus­sa ei liene haitak­si ottaa huomioon myös koko maan etu.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.