Yleiskaava 2016, keskustelu alkakoon!

Helsingin uusi yleiskaavaehdotus on aineistona niin valtava, että päätin joukkoistaa siihen paneutumisen. Avaan asiasta laajan keskustelun tällä blogilla. Tulen itse kirjoittamaan suuren määrän artikkeleita asiasta eri puolita katsottuna. Toivon, että noiden artikkeleiden kommentoinnissa pyritään pysymään suurin piirtein aiheessa. Tähän artikkeliin taas voi kirjoittaa yleiskaavaan liittyviä kirjoituksia laidasta laitaan. Poiketen blogin yleisestä käytännöstä voin nostaa jotkut tähän artikkeliin tulevat kommentit uusiksi avauksiksi.

Yleiskaava merkitsee merkittävää suunnanmuutosta kohti urbaanimpaa ja tiiviimpää Helsinkiä. Samaan suuntaan, mutta paljon pidemmälle, on edetty ”varjoyleiskaavassa” Pro Helsinki 2.0. Siinä on tiivistetty vielä paljon reippaammin samalla, kun rakentamiselta on säästetty monia kiistanalaisia alueita, kuten Vartiosaari ja Östersundom kokonaan.

Helsingin virallisen yleiskaavaesityksen sivut löytyvät tästä. Helpommin ainakin toistaiseksi aineistoon voi tutustua kaupunkisuunnittelulautakunnan sivulta tästä. Vaihtoehtoisen yleiskaavan löytää taas tästä.

11 vastausta artikkeliin “Yleiskaava 2016, keskustelu alkakoon!”

  1. Näin oikein. Eteenpäin Yrjö Hakasen viitoittamalla tiellä..

    /211114a/

  2. Yleiskaavassa Länsisataman ongelmat on ohitettu hyvin ylimalkaisesti, huomio on liikenneverkon kapeudessa ja päähuolena satamaan suuntautuvan liikenteen sumppuuntuminen. Sen sijaan liikenteen vaikutuksista kaupungille, jätkäsaaren ja Ruoholahden asukkaille sekä alueen asukas- ja työpaikkaliikenteelle ei ole mitään mainintaa!

    Toisin sanoen satamatoimintoja ollaan kaavassa pohtimassa sataman lähtökohdista, unohtaen kokonaan kaupungin ja asukkaiden tarpeet. Kaavassa kyllä tunnistetaan joukkoliikenneyhteyden merkitys Vuosaaren satamaan, muttei ymmärretä, ettei tiiviimpi kaupunki ja autolauttaliikenne molemmat sovi Etelä-Helsinkiin. Kaavaan tarvitaan huomattavasti määrätietoisempi ota rahti- ja autoliikenteen saamiseksi pois keskustasta ja Vuosaareen!

  3. Tiivistetysti voisi sanoa että yleiskaava näyttää todella hyvältä. Seuravaaksi pitäisi kai alkaa miettiä priorisointia. Mistä sisääntuloväylistä bulevardisointi aloitetaan? Mitkä ovat tulevan pikaraitiotieverkoston ensimmäiset yhteydet? Tietysti voitaisiin esittää kysymys kuntien välisen yhteistyön tarpeesta. Helsingin tekemät ratkaisut vaikuttavat myös muihin seudun kuntiin ja miten tulevaisuudessa hoidetaan ne asiat, joissa naapurikuntien yhteistyöhalukkuudesta olisi hyötyä.

  4. Petteri Kosonen: Mistä sisääntuloväylistä bulevardisointi aloitetaan? Mitkä ovat tulevan pikaraitiotieverkoston ensimmäiset yhteydet?

    Vihdintie lienee helpoin. Raitioteistä ensimmäinen tietysti Raide-Jokeri, ja säteittäisistä voisi olla sitten Mannerheimintien raitiotien jatkaminen Vihdintielle. Pikku Huopalahteenhan on jo kaavoitusprosessissa lisärakentamista tämän radan varteen.

  5. Kun yleiskaavan keskeinen idea on bulevardisoida moottoritiet kaduiksi, niin herää kysymys eikö kaupunkisuunnittelussa oikea käsi tiedä mitä vasen tekee. Esimerkiksi nyt vaikka Pasilan Veturitie tai Koivusaari. Itäkeskuksessakin taisi olla joku moottoritiekaukalo suunnitteilla…

  6. Onko jossain mietitty, mitä Suomen kannalta tarkoittaa, että neljännesmiljoona ihmistä asutetaan uudestaan. Käytännössä siirretään Kehä I:n ulkopuolelta sen sisäpuolelle. Rakennetaan sinne uudet asunnot, tarvittava infra sekä palvelut. Samalla kun vastaavat jo kerran yhteisillä rahoilla rakennetut ja ylläpidetyt hyödykkeet kehän ulkopuolella jäävät vajaalle käytölle tai käyttämättömäksi.

    Missä määrin yhteiskunnan tai jokaisen sen veronmaksajan kannattaa tukea tätä muuttoliikettä. Ja onko tästä nyt julkaistusta kehityksen suunnasta ylipäänsä jonkinlainen julkilausuttu konsensus.

  7. Koti-isä:
    Onko jossain mietitty, mitä Suomen kannalta tarkoittaa, että neljännesmiljoona ihmistä asutetaan uudestaan. Käytännössä siirretään Kehä I:n ulkopuolelta sen sisäpuolelle. Rakennetaan sinne uudet asunnot, tarvittava infra sekä palvelut. Samalla kun vastaavat jo kerran yhteisillä rahoilla rakennetut ja ylläpidetyt hyödykkeet kehän ulkopuolella jäävät vajaalle käytölle tai käyttämättömäksi.

    Mitä ajattelit tehdä sille seikalle, että Helsingissä nyt vain syystä tai toisesta haluaa asua suurempi määrä ihmisiä, kuin mitä nykyiseen asuntokantaan mahtuu?

    Yleensä ihmiset eivät pyri huonontamaan omia asumisolojaan. Eli todennäköisesti tyhjeneviä alueita ovat ne, joissa ei muutenkaan kukaan syystä tai toisesta halua asua. Jos Helsinki ei kaavoita lisää, nämä Helsinkiin tulevat uudet asukkaat joutuvat muuttamaan Nurmijärvelle ja käymään sieltä käsin autolla Helsingissä töissä. Veronmaksajien rahaa kuluu kaistojen lisäämiseen sisääntuloväylille. Minä nyt satun pitämään enemmän kaupungista kuin moottoritiestä. Entä sinä?

    Eikä se vanha infra niillä tyhjenevillä alueilla ole kovin käyttökelpoista. Siellä missä on käyttökelpoista infraa, työpaikat ja asukkaat keskimäärin säilyvät.

  8. Oliko tuossa uuden yleiskaavan luonnoksessa sanaakaan lähidemokratiasta, vai määräilläänko meitä edelleen jatkossakin sieltä kunnan keskusvirastosta?

  9. Jatkona edelliseen: … siis, jos niin halutaan antaa ymmärtää. Ne todelliset (määräys-)vallankäyttäjäthän ovat/pysyttelevät osin myös näkymättömissä.

  10. Jo aiemminkin, mutta jälleen kerran, tämän päiväisen HS:n sunnuntaisivujen ensimmäistä artikkelia luettuani jäin miettimään, mikä olisi Suomen kannalta riittävän hyvä selviytymisstrategia nykyisessä, kylmiäkin väreitä nostattavien, koventuneiden voimapoliittisten linjausten lähialueella?

    Onko väestön voimakas keskittäminen vain yhteen (tai vähän useampaankaan) suureen asutus- tai muuhunkaan keskukseen ihan viisasta, kun pelkästään yksi 300 kilotonnin ydinräjähde riittäisi tekemään selvää jälkeä (lue: kuolleita ja haavoittuneita) peräti yli 370 000 ihmisen osalta? (Lähde: HS/1.2.2015, kuva ydinräjähteen vaikutuksista Helsingissä sivulla C2).

    Tehokkaasti hajasijoitettu väestö voi omata turvallisempana vaihtoehtona huomattavasti paremman selviytymiskyvyn kuin yksi tai muutama iso keskus, joiden asukkaat voivat olla jonkun ydinyllätystä valmistelevan napinpainajan kannalta pelkkiä pelinappuloita. Yleiskaavan valmistelussa ei liene haitaksi ottaa huomioon myös koko maan etu.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.