Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 25.11.2014

Lyhyt lista, pitkä kokous

Yleiskaa­va 2016

Val­tu­us­tokau­den tai peräti tämän vuosi­tuhan­nen (tähän asti) tärkein asia. Teen tästä kokon­aan oman postauk­sen tai use­ampia sel­l­aisia. Helsin­ki alkaa tiivistää asum­ista niin, että nyky­is­ten rajo­jen sisälle mah­tu­isi nykyiseen ver­rat­tuna neljän­nesmiljoona asukas­ta lisää tai jopa vähän enem­män. Läh­es puo­let tästä saadaan muut­ta­mal­la moot­tori­ti­et kaduik­si Kehä I:n sisäpuolel­la. Näitä on nyt noin 25 25 km, joten pin­ta-alaa vapau­tuu mon­ta neliök­ilo­metriä. Jos moot­tori­tie melu­aluei­neen merk­it­see nyt keskimäärin puolen kilo­metrin railoa asu­tuk­seen ja tämä kaven­tuu 50 metrik­si, uut­ta raken­nus­maa­ta tulee 11 neliökilometriä.

Pon­si Tal­in golfken­tän kaavoit­tamis­es­ta asuinkäyttöön

Val­tu­us­to edel­lyt­ti, että rak­en­tamisen mah­dol­lis­ta­mat ase­makaa­vat ovat lain­voimaisia, kun golfken­tän vuokra­sopimus päät­tyy 2034. Nähtäisi­in, kun muut­tokuor­maa vas­taan ajaisi kaivinkone. Viras­to ker­too vas­tauk­ses­saan, että näin voidaan tehdä.

Yleiskaavas­sa mah­dol­lis­te­taan rak­en­t­a­mi­nen golfken­tän alueelle. Tarkoituk­se­na on, että muis­tona men­neestä alueelle jäisi yhdek­sän­reikäi­nen rata. Itse golfken­tän alueelle ei paljonkaan rak­en­tamista tulisi mut­ta sen ympärille, jol­loin taas golfken­tän alue tarvit­taisi­in kaikille avoimek­si viheralueeksi.

Raken­nuskiel­lon jatkami­nen Rysäkarilla

(Taas) Kaupungilla ja yrit­täjäl­lä on selviä erim­ielisyyk­siä siitä, tarvi­taanko suun­nitel­tu­un matkailukäyt­töön ase­makaa­va ja kenen pitää mak­saa lai­tu­rit, sähkö ja viemärit alueelle.

20 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 25.11.2014”

  1. O.S: ” Nähtäisi­in, kun muut­tokuor­maa vas­taan ajaisi kaivinkone. Viras­to ker­too vas­tauk­ses­saan, että näin voidaan tehdä.”

    Kom­mu­nisti­nen Man­i­festi: ” Pro­le­tari­aat­ti käyt­tää poli­it­tista her­ru­ut­taan ottaak­seen vähitellen pois por­varis­tol­ta pääoman…

    luon­nol­lis­es­ti tämä voi aluk­si tapah­tua vain käymäl­lä despoot­tis­es­ti käsik­si omis­tu­soikeu­teen ja por­var­il­lisi­in tuotantosuhteisiin…

    Edis­tyneim­mis­sä mais­sa voidaan kuitenkin melko yleis­es­ti soveltaa seu­raavia toimen­piteitä: maao­maisu­u­den pakkoluovutus… ”

    Non­i­in, eihän Tal­in golfken­tän muut­tamises­sa ole kysymys mis­tään pakkolu­ovu­tuk­ses­ta, ain­oas­taan vuokra­sopimuk­sen päät­tymisen jälkeis­es­tä kaavoituk­ses­ta asumiskäyttöön.

    Näin­hän asia on lakipykälien mukaan, mut­ta taustal­la ole­va ide­ologi­nen moti­ivi huu­taa kirkkaan punaise­na . Siitäkin huoli­mat­ta, että “han­ke” on käärit­ty silkkipa­peri­in , jota edus­taa Suurhelsin­gin asuntopula.

    Silkkipa­peri on vaan siitä huono mate­ri­aali täl­laiseen , että se kuul­taa läpi.

  2. Rak­en­takaa bule­vardinne, mut­ta säästäkää kaupun­gin viher­alueet ja vielä rak­en­ta­mat­tomat meren­ran­nat! Ja kun Helsingistä nyt metropo­lia ollaan tekemässä, niin luulisi kaupunki­in yksi golfkent­tä ja pien­len­to­kent­täkin mahtuvan.

  3. Yleiskaavoit­ta­jien bule­vardis­oin­tisu­un­nitelmien akilleenkan­tapää on pikaratikkaverkos­sa. On hyvin rohkea ja utopisti­nen kuvitel­ma olet­taa, että kan­takaupunki­in olisi toteutet­tavis­sa toimi­va pikaratikkaverkko niin kat­tavasti kuin yleiskaavoit­ta­jat olettavat.
    Tähän men­nessä ei vielä ole tehty selvi­tyk­siä verkko­ta­sol­la. Nyt käyn­nistyvä kon­sult­ti­työ on ensim­mäi­nen pohd­in­ta asi­as­sa. Hyvä, että asi­aan vih­doin päästään.
    Laa­jasa­lon ratikan istut­tamises­sa keskus­tan ratikkaverkkoon on jo merkit­täviä ongelmia. Se on mit­takaaval­taan kuitenkin vain pieni alkupläjäys.
    Jos bule­vardis­oin­tia toteutet­taisi­in kaavail­lus­sa laa­ju­udessa pikaratikkaverkon varas­sa, kan­takaupun­gin ratikkare­it­tien ja varsinkin Niemen verkon väl­i­tyskyky ei hyvin suurel­la toden­näköisyy­del­lä tule riittämään.
    Bule­vardis­oin­nin mah­dol­lis­ta­ma kan­takaupunki­maisen kaupunki­rak­en­teen voimakas laa­jen­t­a­mi­nen on sinän­sä houkut­tel­e­va asia. Se vaatii joukkoli­iken­nejär­jestelmältä paljon. Nyt on aika huolel­la tutkia sen bule­vardis­oin­tia tuke­vat toimi­vat ratkaisut.

  4. Kai yleiskaavas­sa selvitätte myös välineitä vähen­tää tarvet­ta liikkua yksi­ty­isautoil­la sekä keino­ja yleen­sä vähen­tää liiken­net­tä keskus­ta-alueel­la? Yksi merkit­tävä ruuhkien ja liiken­teen aiheut­ta­ja ovat auto­laut­tali­ikenne keskus­tan satami­in, ja eri­tyis­es­ti auto­lau­toil­la liikku­va rahti (=rekat), joille paljon luon­taisem­pikin kohde olisi Vuosaari. Jo nykyisel­lään Län­sisa­ta­man liikenne on kestämät­tömäl­lä tasol­la. Jos vielä Län­siväylän liiken­nett kuris­te­taan kaupun­ki-bule­var­di-ajatuk­sel­la, seisoo liikenne Keilaniemeen asti (nyt Län­siväylän alku­un ja Etu-Töölöön).

    Tiedät var­masti, että suun­nit­teil­la on Län­sisa­ta­man laa­jen­nus ja liiken­teen kas­vat­ta­mi­nen nykyis­es­tä. Jo nykyrak­en­teel­la liiken­net­tä on liikaa. Lisätään tähän vielä laa­jen­nus, Jätkäsaaren väki- ja työ­paikkamäärään kasvu, sekä kaupun­ki-bule­vardit, ja huo­mataan, ettei Län­sisa­ta­maan sovi oikein yhtään rek­ka — tai edes henkilöau­toli­iken­net­tä 2020-luvul­la. Sum­ma sum­marum, laa­jen­nus lisää ruuhkia ja on täy­delli­nen rahanhaaskuu.

    Onko asia tiedostet­tu ja listalla?!

  5. Yleiskaaval­u­on­nok­ses­sa esitetään use­ampia kan­sir­atkaisu­ja tei­den päälle. Eikö tuo ole ris­tiri­idas­sa sen kanssa, mikä Koivusaa­res­sa jostain syys­tä todet­ti­in mahdottomaksi?

  6. Sep­po Vep­säläi­nen: Yleiskaavoit­ta­jien bule­vardis­oin­tisu­un­nitelmien akilleenkan­tapää on pikaratikkaverkos­sa. On hyvin rohkea ja utopisti­nen kuvitel­ma olet­taa, että kan­takaupunki­in olisi toteutet­tavis­sa toimi­va pikaratikkaverkko niin kat­tavasti kuin yleiskaavoit­ta­jat olettavat.

    Kun kan­takaupungis­sa pikaratikat laite­taan maan alle, ratikkaverkon rak­en­t­a­mi­nen onnis­tuu parem­min ja liiken­nöin­ti on nopeaa. Aja­tus muun liiken­teen kanssa eri tasos­sa kulke­vista ratikoista oli jo Eliel Saarisen kaupunkisu­un­nitelmis­sa, mut­ta sen toteut­ta­mi­nen on hie­man viivästynyt;)

  7. Ville: Kun kan­takaupungis­sa pikaratikat laite­taan maan alle, ratikkaverkon rak­en­t­a­mi­nen onnis­tuu parem­min ja liiken­nöin­ti on nopeaa. Aja­tus muun liiken­teen kanssa eri tasos­sa kulke­vista ratikoista oli jo Eliel Saarisen kaupunkisu­un­nitelmis­sa, mut­ta sen toteut­ta­mi­nen on hie­man viivästynyt;)

    Kan­takaupunki­in on toteutet­tu yksi ja suun­nit­telil­la toinen maanalainen joukkoli­iken­teen muo­to. Kol­mas tun­tu­isi jo ehkä vähän ylimitoitukselta. 

    Metro on automa­ti­soitu­na liki­main pikaratikan mit­tainen kulku­peli. Sen elinkaarikus­tan­nuk­set ovat edullisim­mat ja palvelu­un on koko ajan oltu tyytyväisiä.Sen ominta eli­naluet­ta ovat kivikaupungit.

  8. Urbaani Helsingis­sä:
    Rak­en­takaa bule­vardinne, mutta… 

    Bule­var­di ei ole hallinnolli­nen päätös, mihin jotkut kaupunkiym­päristöä ymmärtämät­tömät usko­vat. Bule­var­di on lev­eä väylä, jol­la on riit­tävästi liiken­net­tä niin, että sinne ja lähikaduille keskit­tyy palvelui­ta. Siel­lä pitää olla jalankulku, pokupyörä, auto ja raideli­iken­net­tä. Pitää olla riit­tävästi asi­akkai­ta ja paikoi­tusti­laa asiakkaille.

    Helsin­ki on liian har­vaan asut­tu. Tänne ei syn­ny eläviä bule­varde­ja vaan mahtipon­tisia, tyhjiä väyliä kuten Ceaușes­cun Roma­ni­as­sa oli tai Pohjois-Kore­asa on. Niitäkö me ihan var­masti haluamme?

    Ensin pitää rak­en­taa se kaupun­ki. Helsinkiä kaavoite­taan aivan liian maalais­mais­es­ti täl­läkin het­kel­lä. Kat­sokaa ilmaku­vas­ta Ullan­lin­nan, Taka-Töölön ja Ara­bi­an­ran­nan ero! Koko ajan men­nään huonom­paan, eikä uusille alueille ole mitään mah­dol­lisu­ut­ta saa­da toimivia palvelui­ta, jot­ka ovat kaupunki­a­sumisen juju.

    Seu­raa­van bule­vardin voi tehdä Hämeen­ti­estä lemp­paa­mal­la bus­sit pois ja lisäämäl­lä paikoi­tus­mah­dol­lisuuk­sia sekä pyöräkai­stat. Asi­akasvir­rat saat­ta­vat juuri riittää.

  9. Sep­po Vep­säläi­nen: …Metro on automa­ti­soitu­na liki­main pikaratikan mit­tainen kulku­peli. Sen elinkaarikus­tan­nuk­set ovat edullisim­mat ja palvelu­un on koko ajan oltu tyytyväisiä.Sen ominta eli­naluet­ta ovat kivikaupungit. 

    Yhtään onnis­tunut­ta van­han metrolin­jan automa­ti­soin­tia ei käsit­tääk­seni ole tehty maail­mas­sa. Epäon­nis­tu­misia sen sijaan tiedetään. 

    Myöskään yhdessäkään tapauk­ses­sa raskaan raideli­ikene­teen elinkaarikus­tan­nuk­set eivät ole olleet pienem­mät kuin ns. “ligh­trail” vai­h­toe­hdon. Tämän takia mm. Lon­toos­sa ja Pari­i­sis­sa on raken­net­tu vähem­män liiken­nöidy­ille reit­eille raitio­vaunulin­jo­ja, ei uusia metrolin­jo­ja. Väite metron alhaisem­pi­in elinkaarikus­tan­nuk­si­in ei voi pitää paikkansa ja on joko tahal­lista sumu­tus­ta tai virhe. Pienis­sä ja keskisu­uris­sa kaupungeis­sa ligh­trail on runk­olin­joil­la myös elinkaarikus­tan­nuk­sil­taan edullisem­pi kuin bussivaihtoehto.

    Län­sisu­un­nan spårali­ikenne olisi voitu vetää nyky­isin Baanana tun­net­tua kuilua pitkin, jol­loin sen nopeus olisi keskus­tas­sa ollut käytän­nössä sama kuin metron.

    Metro on suurkaupunkien kulku­vä­line. Ensin pitäisi vain rak­en­taa se kaupunki.

  10. eemil: Näin­hän asia on lakipykälien mukaan, mut­ta taustal­la ole­va ide­ologi­nen moti­ivi huu­taa kirkkaan punaisena .

    Omis­tu­soikeus on kom­mu­nis­mia, selkis.

  11. Rolle:
    Kai yleiskaavas­sa selvitätte myös välineitä vähen­tää tarvet­ta liikkua yksi­ty­isautoil­la sekä keino­ja yleen­sä vähen­tää liiken­net­tä keskusta-alueella? … 

    Liiken­teen vähen­tämi­nen tarkoit­taa samal­la asi­akasvir­to­jen vähen­e­mistä. Asi­akasvir­to­jen vähen­e­m­i­nen tarkoit­taa palvelu­iden vähen­e­mistä. Palvelu­iden vähen­e­m­i­nen taas on yksi askel slum­mi­u­tu­mises­sa. Mik­si halu­at slum­mi­ut­taa Helsin­gin keskustan?

  12. Kalle: Siel­lä pitää olla jalankulku, pokupyörä, auto ja raideli­iken­net­tä. Pitää olla riit­tävästi asi­akkai­ta ja paikoi­tusti­laa asiakkaille.

    Tämä on enem­mänkin makua­sia. Kan­nat­taa pitää mielessä että asioin­ti- ja kau­pas­sakäyn­ti­ta­vat ovat muut­tuneet ratkai­sev­asti. Autoil­i­jalle kaup­pakeskuk­set ovat asioin­timielessä ylivoimaisia, ja verkkokaup­pa on kor­van­nut per­in­teisen kivi­jalas­ta trokaamisen.

    Barcelo­nan Diag­o­nal on hyvä esimerk­ki, uudem­mis­sa osis­sa bule­var­dia reunus­ta­vat kadut eli asioin­tipysäköin­ti jätet­ti­in pois, ja tilalle tuli lähiöi­hin menevä ratik­ka. Keskialue varat­ti­in kevyelle liiken­teelle. Lop­putu­los on minus­ta eri­no­maisen onnis­tunut kunnes kadun rajaus rantaa läh­estyt­täessä katoaa ja hajoaa epämääräisek­si lin­nunkak­ka-arkkite­htu­uri­alueek­si jon­ka katu­ti­laa hal­lit­see karmea Her­zog & de Meu­ronin Edi­fi­ci Fòrum.

    Diag­o­nal on siitä hyvä katu että se havain­nol­lis­taa kaupunkisu­un­nit­telun eri­laisia par­a­dig­mo­ja suu­ru­u­den­hul­lu­ud­es­ta pien­imuo­toisu­u­teen, sen päästä päähän käve­lyn pitäisi olla pakol­lista kaikille jot­ka aiko­vat vaikut­taa Helsin­gin bule­vardis­oitavien sisään­tuloväylien suunnitteluun.

    Jos sisään­tu­lob­ule­var­di halu­taan pitää osana kaupunki­raken­net­ta, sitä ei voi­da rak­en­taa per­in­teisel­lä suo­ma­laisel­la kiitoratami­toituk­sel­la. Meche­lininkatu havain­nol­lis­taa tätä hyvin, kaupunki­rakenne lop­puu Hietaniemenkatu­un, sit­ten alka­vat aukiot joil­la liiku­taan vain jos on pakko.

  13. Kalle: Län­sisu­un­nan spårali­ikenne olisi voitu vetää nyky­isin Baanana tun­net­tua kuilua pitkin, jol­loin sen nopeus olisi keskus­tas­sa ollut käytän­nössä sama kuin metron.

    Ei ole vieläkään liian myöhäistä. Baanan viemään tilaan mah­tuu ratik­ka ja fil­laroin­ti päällekkäin. Vielä sisäänkäyn­ti Kampin metroase­malle / Pis­araan ja läm­minkui­va säi­ly­tys fil­lareille jot­ta saadaan julkisen liiken­teen mukavu­usaspek­ti kohdalleen.

  14. Kalle: Yhtään onnis­tunut­ta van­han metrolin­jan automa­ti­soin­tia ei käsit­tääk­seni ole tehty maail­mas­sa. Epäon­nis­tu­misia sen sijaan tiedetään. 

    Myöskään yhdessäkään tapauk­ses­sa raskaan raideli­ikene­teen elinkaarikus­tan­nuk­set eivät ole olleet pienem­mät kuin ns. “ligh­trail” vai­h­toe­hdon. Tämän takia mm. Lon­toos­sa ja Pari­i­sis­sa on raken­net­tu vähem­män liiken­nöidy­ille reit­eille raitio­vaunulin­jo­ja, ei uusia metrolin­jo­ja. Väite metron alhaisem­pi­in elinkaarikus­tan­nuk­si­in ei voi pitää paikkansa ja on joko tahal­lista sumu­tus­ta tai virhe. Pienis­sä ja keskisu­uris­sa kaupungeis­sa ligh­trail on runk­olin­joil­la myös elinkaarikus­tan­nuk­sil­taan edullisem­pi kuin bussivaihtoehto.

    Län­sisu­un­nan spårali­ikenne olisi voitu vetää nyky­isin Baanana tun­net­tua kuilua pitkin, jol­loin sen nopeus olisi keskus­tas­sa ollut käytän­nössä sama kuin metron.

    Metro on suurkaupunkien kulku­vä­line. Ensin pitäisi vain rak­en­taa se kaupunki.

    Van­han sys­teemin automa­ti­soin­ti on tun­netusti vaa­ti­va työ, sem­minkin jos mukana on van­ha kalus­to. Helsingis­sä 40 vuot­ta van­hat vaunut vievät nyt aikaa, mut­ta pro­jek­ti rämpii uskoak­seni maaliin.

    On vielä aikaista arvioi­da, miten Helsin­gin seudul­la joukkoli­iken­teen eri kul­je­tus­muo­to­jen edullisu­us kehit­tyy lähivu­osikym­meninä. Tähän saak­ka raskas raideli­ikenne on ollut edullis­in­ta ja metro niistä parem­pi. Kalle voisi käväistä lukaise­mas­sa ne län­sisu­un­nan pikaratikan tutk­i­tut vaihtoehdot. 

    Pää­point­ti on tässä bule­vardis­oin­ti­asi­as­sa kuitenkin se, että tiivistyvää kaupunki­raken­net­ta on osat­ta­va tehdä niin, että joukkoli­ikenne pysyy yhtä toim­intavar­mana kuin tähän saakka. 

    Helsin­gin raitioverkko ei taivu hevin suurisu­un­taiseen väl­i­tyskyvyn kasvu­un. Tar­jol­la ole­vat mah­dol­lisu­udet päästä katu­ta­sos­sa nyky­istä nopeam­malle tasolle ovat koke­musten mukaan aika rajal­liset. Poikit­taisia raide­jok­ere­i­ta saadaan var­masti nopeik­si ja investoin­teina kannattaviksi.

  15. spot­tu: Ei ole vieläkään liian myöhäistä. Baanan viemään tilaan mah­tuu ratik­ka ja fil­laroin­ti päällekkäin. Vielä sisäänkäyn­ti Kampin metroase­malle / Pis­araan ja läm­minkui­va säi­ly­tys fil­lareille jot­ta saadaan julkisen liiken­teen mukavu­usaspek­ti kohdalleen. 

    Tuo on visio, eli harhaku­va. Hyvä sellainen 🙂

  16. Sep­po Vep­säläi­nen: …Tähän saak­ka raskas raideli­ikenne on ollut edullis­in­ta ja metro niistä parempi… 

    Tuo­ta en usko. Helsin­ki ei voi olla maail­man ain­oa kaupun­ki, jos­sa raskas raideli­ikenne on ligh­trail’ia edullisem­paa. Eikö häly­tyskel­lot soi yhtään? Puh­das hui­jaus tai vain väärin laskettu.

  17. Sep­po Vep­säläi­nen: Tähän saak­ka raskas raideli­ikenne on ollut edullis­in­ta ja metro niistä parem­pi. Kalle voisi käväistä lukaise­mas­sa ne län­sisu­un­nan pikaratikan tutk­i­tut vaihtoehdot.

    Metro on tosi­aan ratikkaa halvem­pi myös nousi­jako­htaisia kus­tan­nuk­sia ver­tail­taes­sa, mut­ta tähänkin pätee sama mitä mm. Joukkoli­iken­nefoo­ru­mil­la on paljon puhut­tu bussien ja ratikoiden yksikkökus­tan­nusver­tailus­ta: Mitä enem­män raiti­oli­iken­net­tä kul­kee myös ruuhkaisim­man keskus­tan ulkop­uolel­la, niin sitä alhaisem­mat sen kus­tan­nuk­set ovat. Ja mitä enem­män raiti­oli­iken­teen laa­jen­tamisel­la ja toisaal­ta bus­sil­in­jas­ton uudelleen­jär­jeste­lyl­lä vähen­net­tään päällekkäistä tar­jon­taa säteit­täisväyliltä, niin sitä edullisem­paa HSL-alueen joukkoli­ikenne kokon­aisuute­na on tuot­taa. Ja kun pin­ta­joukkoli­iken­teen eri muodot eivät kil­paile samas­ta tilas­ta, niin samal­la voidaan tuot­taa parem­paa palvelua kaikkialla.

    Kus­tan­nusten osalta tärkein­tä pitäisi kai olla kus­tan­nusten ja tuot­to­jen ero­tus, eli sub­ven­tion tarve, ja vielä tätäkin tärkeäm­pänä poli­it­ti­nen tah­to siitä, että miten hyvää joukkoli­iken­nepalvelua halu­taan tar­jo­ta ja mitä halu­taan autoilun kulku­muo­to-osu­udek­si Helsingissä?

    Helsin­gin nykyisel­läkin ratikkaverkol­la olisi paljon asioi­ta tehtävänä, joiden avul­la mm. liiken­nöin­tikus­tan­nuk­sia saataisi­in alen­net­tua. Kir­joitin tuonne Yleiskaa­van raide­v­erkko ‑kir­joituk­sen kom­ment­tei­hin seikkaperäisen selostuk­sen asi­as­ta poh­jautuen omi­in tietoi­hi­ni ja kokemuksiini.

  18. Sep­po Vep­säläi­nen: Metro on automa­ti­soitu­na liki­main pikaratikan mit­tainen kulku­peli. Sen elinkaarikus­tan­nuk­set ovat edullisim­mat ja palvelu­un on koko ajan oltu tyytyväisiä.Sen ominta eli­naluet­ta ovat kivikaupungit.

    Tuli­han se sieltä — metron ylivertaisuus!

    Vep­säläi­nen ja muut metron kum­misedät ovat jo nyt aiheut­ta­neet yhteiskun­nalle ison kuprun kun sai­vat päät­täjät osta­maan vaku­ut­te­lut Län­simetron ja automaa­tion parem­muud­es­ta ja leima­si­vat kevyem­mät ratkaisut “sat­uolen­noik­si”.

    Jo ennen kum­mankaan näi­den bud­jetil­taan räjähtäneen ja jo valmi­ik­si tor­son metro­pro­jek­tin valmis­tu­mista alkaa pal­jas­tua minkä mit­talu­okan puhal­luk­sia nämä lähin­nä maan­omis­ta­jia ja raken­nusalaa hyödyt­tävät han­kkeet ovat. HSL:n lip­puhin­toi­hin kohdis­tuu jo nyt kovia nousu­painei­ta kun on investoitu liian kalli­isi­in systeemeihin. 

    Kiltit sedät, älkää pilatko enem­pää suu­ru­u­den­hul­luil­la päähänpistoillainne.

  19. Kalle:
    Yhtään onnis­tunut­ta van­han metrolin­jan automa­ti­soin­tia ei käsit­tääk­seni ole tehty maail­mas­sa. Epäon­nis­tu­misia sen sijaan tiedetään.

    Nürn­ber­gis­sä voi käy­dä ihaile­mas­sa molem­pia tai siel­lähän jätet­ti­in se epäon­ni­nen tapaus suun­nit­telu­as­teelle. Suomes­sa­han automa­ti­soin­tipro­jek­tis­sa kyseessä näyt­tää ole­van lähin­nä tapa kupa­ta kaupunkien rahaa Siemen­sille. Toisaal­ta on ehkä turha yrit­tää selit­tää pahan­tah­toisu­udel­la sitä minkä voi selit­tää epäpätevyydellä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.