Aloitetaan yleiskaavaan tutustuminen sammakkoperspektiivistä. Mitä tapahtuu kotikulmilleni Katajanokalla? Tämä valinta ei johdu vain nurkkakuntaisuudesta, sillä se on hyvä esimerkki siitä käsialasta, jolla yleiskaavaa tehdään.
Katajanokalle kaavaillaan yhtä uutta kortteliriviä alueelle, joka on nyt sataman aika tehottomassa käytössä ja taloyhtiöiden parkkipaikkoina.
Tämä on maankäyttöä, jota olen aina ihmetellyt. Jotenkin on saatu sataman kanssa sovituksi, että laivojen lastaamiseen riittää vähempikin maa-ala.
Katajanokalle suunnitellaan suurta pysäköintiluolaa. Täytynee kysyä lautakunnan kokouksessa, onko näillä kahdella asialla jotain tekemistä keskenään, sillä jonnekinhan ne autot on pantava, joiden parkkipaikka nyt on siinä merinäköalasta nauttimassa. Kiinnostavaa on, miten operaatio rahoitetaan. Vaikea uskoa, että nyt käytännössä ilmaiseksi pysäköivät suostuisivat maksamaan luolapaikasta käypää vuokraa.
Muuten olen sitä mieltä, että tuon pysäköintiluolan turvin Luotsikadusta voisi tehdä pihakadun!
Vaihtoehtokaavassa on Katajanokan kohdalla sama ajatus paitsi, että myös kärkeen tulisi koilliseen päin yksi korttelirivi. Se on vähän liioittelua, sillä kyllä sinne kärkeen vihervyöhyke kuuluu. Ilmaisesti vaihtoehtokaavassa on ajateltu siirtää satama kokonaan pois, koska rakentamista tulisi koko eteläreunalle.
Varmaankin tätä suunnitelmaa kavahtavat ne, joilla on nyt merinäköala, mutta jotka jatkossa katsovat naapurikorttelin seinää. Merinäköalasta nauttivien määrä ei pienene vaan kasvaa.
Tuo kuva Katajannokasta on mielestäni kylläkin lintuperspektiivistä!
Mahtuuko tuolla raitiovaunu ajamaan Suomenlinnan huoltolautan terminaalin luo, kääntymään ja takaisin? Jos ei, niin miksi ei?
Tehdään niistä kaupungin vuokra-asuntoja.
Muistaakseni ne parkkipaikat siellä Katajannokan reunalla eivät mitään ilmaisia paikkoja olleet. Joskus olen tuolla autollakin käynyt, sukulaisia laivaterminaaliin viemässä. Se raitiovaunun nykyinen kääntöpaikka kannattaisi muuten siirtää vielä pidemmälle, jotta se palvelisi myös Ehrensvärd-lautan terminaalia, vaikka ne Kruunuvuoren sillat rakennettaisiinkin.
Jos nyt tuonne rakennetaan yksi korttelirivi lisää, ovat niihin taloihin rakennettavat asunnot sitten ilmeisesti yksiöitä, vai miten saat tuon merinäköalasta nauttivien määrän kasvamaan? Edellisen talorivin asukkailtahan maisemat tuon viistoilmakuvamallin mukaan peitetään. Ainakaan muualla asuvat eivät sitten parkkipaikkojen hävityksen jälkeen enää pääse sinne niitä näköaloja katselemaan (elleivät julkisilla liikennevälineillä kulje. Vrt. aiemmat ehdotukseni/kommenttini raitiovaunulinjan pidentämisestä tuolla alueella).
Kauanko se uusi joukko merinäköalojen ihailijoita saa maisemista nauttia, eli koska kaupunki mahtaa rakentaa seuraavan vaiheen, eli uuden korttelirivin?
Etelänpuoleisen rannan uusi korttelirivi näyttää asialliselta ratkaisulta ajatellen alueen nykykäyttöä. On tietenkin selvää, että nyt etelänpuolen uloimmassa korttelirivissä asuvat tulevat tätä vastustamaan sitkeästi. Ehkä kortteliriviin voisi puhkaista merinäköala-aukon esimerkiksi jättämällä yksi kortteleista puistoksi. Skattan yksi ongelmista on noin yleisemminkin keskeisten viheralueiden puute. Vankila-alue olisi aikanaan pitänyt laittaa puistoksi. Suurin ongelma on toki laivojen aiheuttama älytön rekkaralli. Jos Skatan alle tosiaankin ollaan suunnittelemassa suurta parkkiluolaa niin eikö siinä samassa voitaisi puhkaista tunneli vaikka Tervasaaren liepeille, johon laivojen meno- ja tuloliikenteen voisi ohjata.
Totuus piilee yksityiskohdissa, osa 2
Katajanokalta on vedetty metro Töölön kautta Pasilaan. Samoin Jätkäsaaresta. Metrolinjojen pohjoipää on vähän hakusessa, joko Viikin pellot tai Torpparinmäen omakotitaloparatiisi.
Ilmeisesti muutaman tunnin välein tulevia risteilymatkustajia palvelevaksi aiottu metrolinja ei kuitenkaan mene Päärautatieasemalle, vaan Kamppiin kellarin kolmanteen kerrokseen. (Sen alle tullee vielä Tallinnan tunneli) .
Kävellen olisit jo perillä..
Tuon tunnelivaihtoehdon ongelmat ovat samat kuin Jätkäsaaren tunnelipohdintojen. Tunneli vain siirtää rekkaruuhkaa uuteen kohtaan. Perusongelma kun on rekkaliikenne yleensä keskusta-alueella, ja vastauskin on sama kuin Jätkäsaaressa, suurempi osa autolautoista pitää ohjata Vuosaareen, erityisesti rekkojen tuominen keskustaan tulee hinnoitella korkeaksi.
Onko nuo talot, joiden eteen tuolla oltaisiin rakentamassa, omilla tonteillaan, vai onko kyseessä kaupungin maa-alue? Entä asunnot, ovatko ne ihmisten kovalla rahalla maksamia, vai niitä HITAS-asuntoja, joita tässä hiljattain sai myydä aiemmista säännöistä poiketen, ihan markkinahintaan? Tuollahan joutuisivat sitten olemassaolevista taloista kämpän eri aikoina hankkineet asukkaat mahdollisesti kovinkin eriarvoiseen asemaan. Ovatko paikalla (mahdollisesti) asuneet demarit jo ehtineet myydä sieltä kämppänsä (ja kääriä sievoiset voitot)?
Katajanokan vähäiset viheralueet tulisi kyllä säästää. Voisiko “tosiaan turhat parkkialueet” rakentaa vielä tehokkaammin ylöspäin. Merinäköalahan tuossa joka tapauksessa menetetään. Komeat tornitalot olisivat maisemallisestikin jokatapauksessa parempi ratkaisu kuin nuo parkkialueet. Viheralueiden säästämistä puoltaa myös se että skattalla niitä on kovin vähän…
Kun ollaan verotuksella luotu tilanne jossa henkilökohtainen varallisuus ei riipu niinkään työnteosta vaan siitä missä vaiheessa ja miten on sattunut hyppäämään omistusasumiseen mukaan, ja suurin osa varallisuudesta on kiinni asunnossa niin aivan varmasti. Puhutaan hyvinkin useammasta tuhannesta eurosta/neliö etelän katunäkymän ja merinäkymän välillä.
Vielä kyynisemmin: nimbyjen ja yimbyjen rajalinja kulkee yleensä sen mukaan onko kaavamuutoksissa saajan vai maksajan puolella. Aina kannattaa valittamalla laittaa lotto vetämään kun ei ole hävittävää.
Toisaalta, kun tappelu tulee joka tapauksessa, voisiko rantaa samalla vähän täyttää jotta saataisiin yksi rivi taloja lisää? Epätodennäköistä että pari kortteliriviä vielä jaksaisi elättää kovin kummoisia palveluja.
Ongelma on se, että korkeat talot Skattan eteläreunalle rakennettuna blokkkaavat auringon muulta Skattalta.
Oikea paikka rakentaa tornitaloja olisi Skattan pohjoisranta, jolloin varjostus osuisi pohjoissatamaan ja Tervasaaren edustalle jne.
Samalla tavalla esim. bulevardisoitavan länsiväylän pohjoispuolelle pitäisi rakentaa korkeita taloja. Varjot jäävät Seurasaaren selälle.
Jätkäsaaren “ruuhka” on ihan itseaiheutettu. Kun katsoo karttaa, voitaisiin liikenne jo nyt ohjata suoraan Länsiväylälle, jos haluttaisiin. Kaavoitus ei mennyt ihan nappiin, mutta mikä liikennejärjestely olisi Helsingissä viime vuosina onnistunut?
Samoin on Katajanokan laita. Liikenne saadaan aikanaan suoraan keskustatuneliin, kunhan se keskustatunneli saadaan tehtyä.
Ranta on parempi, jos tuo uusi korttelirivi tulee siihen. Samalla voisi täyttää vähän lisää ja rakentaa kaksi riviä heiman kapeampia kortteleita. Nyt ollaan taas tekemässä 1/2‑kaupunkia, eli tehokkuudet eivät ole sitä, mitä pitäisi olla kaupungissa.
Paikoituksen kannalta Skatta on ongelmallinen. Keskuspaikoitushallit ovat huono ratkaisu. Kaupunki vetää liikaa välistä ja paikoituksesta tulee kallista. Ainakin uusien talojen osalta paikoitus tulee saada rakennusten alle osakkeiksi tai edes taloyhtiöiden hallintaan.
Tässä periaatteellinen kysymys: Onko tuo nyt mielestänne ihan OK, että toisten ikkunoiden eteen rakennettaisiin, toisten näkymät peittäen, tuosta vaan? Perustelut?
Entä minkälaiset ovat omat ikkunanäkymänne?
“Jotenkin on saatu sataman kanssa sovituksi, että laivojen lastaamiseen riittää vähempikin maa-ala.”
Koittakaa nyt ihmeessä ottaa tämä satama-asia tikunnokkaan. Eikö rekkaralliongelma pitäisi ratkaista nyt yleiskaavan käsittelyn yhteydessä? Asia pitäisi selvittää perusteellisesti, eikä millän mutu-lausunnoilla. Kuka tästä oikein päättää? Teidän lautakuntanne, satama, kaupunginhallitus, Pajunen, Vinkig line, valtuusto?
Noista vaihtoehdoista toivottavasti Viking Line, koska sillä on eniten pelissä. Myös satamaa kannattaa kuunnella. kaupunginhallituksella ja valtuustolla ei ole tässä yhtään euroa omaa rahaa kiinni, joten vastaukset ovat sen mukaisia. Pajunen on ollut niin pitkään liike-elämässä, että hänellä on varmaan jonkinlainen käsitys asiasta, vaikka omat rahat eivät tiettävästi ole kiinni tässä.
Ehkä kannattaa ajatella asuntoa sijoituksena, joissa välillä voittaa ja välillä häviää, ja häviämäänkin pitää oppia. Tähän mennessä kantakaupungissa on voinut 90-luvun alun jälkeen vain voittaa, ja runsaasti, kun valtio/kaupunki eivät ole osanneet rahastaa arvonnoususta itselleen oikein mitään.
Tuosta vaan ei taloja toisten näkymien eteen oikeusvaltiossa rakenneta, ja aivan varmasti jos Katajanokalla yleiskaavaehdotuksen mukaiseen ratkaisuun päädytään, kuljetaan korkeimman hallinto-oikeuden kautta. Sille ei sitten voi mitään jos jää yleisen oikeustajun jyräämäksi, tämä on kuitenkin aika sivistynyt tapa ratkoa intressiristiriitoja.
Nämä ovat Hitas-asuntoja, joissa ei koskaan ole maksettu merinäköalasta mitään.
Kivikaupungin kasvatti kirjoitti:
“Onko tuo nyt mielestänne ihan OK, että toisten ikkunoiden eteen rakennettaisiin
Kaupungin on kyllä hankala kasvaa, jos olemassa olevien talojen ikkunoiden eteen ei saa rakentaa uusia taloja.
Ovatko ne talot ja niiden asunnot edelleenkin siis hintasäännöstelyn piirissä? Mikä on nykytilanne Katajannokalle rakennettujen HITAS-asuntojen osalta tällä hetkellä?
Muistelin nähneeni aiemmin jonkin HITAS-sääntelyn purkua koskevan uutisen, ja sellainen löytyi viime vuodelta esim. täältä: “http://www.hs.fi/kaupunki/a1382323738675” ja toinen kirjoitus täältä: “http://katajanokkaseura.blogspot.fi/2013/11/hitas-puhuttaa.html”. Silloin vuosi sitten ihmettelin kovasti sitä, miksi ihmeessä tuo asuntojen kohtuuhintaisuuden mahdollistaminen piti purkaa? Tässä uuden yleiskaavan talorivissäkö on sitten sen asian selitys?
Paljon aiemmin ihmettelin puolestaan sitä, miksi ihmeessä HITAS-järjestelmän piiriin piti sisällyttää merinäköalahuoneistoja, jotka kai muutenkin olisivat menneet kaupaksi, reippaasti kovemmallakin hinnalla. Jotenkin minulle jäi asiasta sellainen mielikuva, että demarit olivat aikoinaan vahvasti asiaan vaikuttamassa, mutta on toki mahdollista, että muistan väärin. Oletan toki lisäksi, että ilman enemmistöä ei näitäkään päätöksiä yleensä olisi voitu tehdä.
Ehtivätkö siis hintasäännöstelystä vapautua noin vuoden sisällä tästä päivästä nuo Katajannokan HITAS-talot, ja ovatko ne juuri niitä taloja, jotka ovat nyt jäämässä tuon uuden korttelirivin taakse?
Tilannehan on tosiaan aika mielenkiintoinen, jos esim. joku tuolla asuva on vaikkapa vaikuttanut aiemmin merinäköalalla “siunattujen” talojen HITAS-säännöstelyn purkamiseen, ja/tai saanut vihjeitä ja/tai tietoa tulevasta yleiskaavasta esim. hyvä-veli-suhteiden avulla. Tuore, hyväuskoinen, markkinahintaisen asunnon ostajahan tuossa tietysti voi kärsiä melkoisen tappion, maksettuaan merinäköalasta, jota nyt suunnitellaan peitettäväksi.
Toisaalta se, joka on muita (markkinahintaisia asuntoja) halvemmalla HITAS-asuntonsa aikoinaan saanut, ja hintasäännöstelyn purkamisen ansiosta on sen mahdollisesti voinut äskettäin kalliilla hinnalla myydä, on voinut kääräistä sievoisen voiton. Kauppahan se on joka kannattaa, sanotaan.
Asumisen pitäisi olla tosin muutakin kuin voittojen käärimistä tai toisten päätöksistä johtuvien katkerien tappioiden nielemistä, mutta jos päätöksentekijämme näin päättävät, niin minkäs teet (kuin muistat asian seuraavissa vaaleissa)!
“kuin muistat asian seuraavissa vaaleissa”
Poliitikot voi tosiaan aina vaihtaa. Mutta milläs vaihdat ideologisesti ohjelmoituneet virkamiehet, jotka toimivat ilman minkäänlaista poliittista vastuuta niin, että kaikki annetut polut ovat pelkkiä samaan suuntaan johtavia näennäisvaihtoehtoja?
Kun vielä sitä vihervyöhykettä hoidettaisiin, esim. ruokottomassa kunnossa oleva pallokenttä kärjessä…
Jäänmurtajien tilalle voisi hyvin tehdä taloja.
Liikenne voitaisiin ohjata vaikka suoraan Alfa Centauriin, jos haluttaisiin. Mutta kysymys on tietysti aina rahasta. Länsiväylälle ohjaaminen on kallista eikä astronomisille kustannuksille tahdo löytyä maksajaa. Vai onko Kallella ehkä tiedossa jokin halpa kikka kolmonen? Pieni parinsadanmiljoonan tunnelinpätkä?
Osmo: “Nämä ovat Hitas-asuntoja, joissa ei koskaan ole maksettu merinäköalasta mitään.”. Nyt Osmo lähetit vahvan signaalin niille jotka pohtivat esim. ATTn HITAS-asuntojen ostoa. Siellä on satoja tarjolla, kauppa ei oikein käy ja nyt näyttää että ostaja on myöhemmin kaupungin heittopussi.
Katajanokalla nyt asuvilla ja sinne tulevaisuudessa muuttajille ei tule minään yllätyksenä, että siellä on vähäisesti viheralueita.
Koko Helsinkiä ei tarvitse eikä pidä veistää yhdestä puusta. Meillä on huutava pula luontoarvottomasta kaupungista.
On. Omalle tontille pitäisi lähtökohtaisesti voida tehdä mitä vain.
Vaikkei naapuria sitoisi mikään kaava tai sääntö, omia ikkunanäkymiä voisi edelleen suojella naapurin ahneudelta maksamalla naapurille sopiva korvaus menetetyistä kiinteistökehitystuloista.
Mutta minusta tuntuu, että valtaosa näkymiensä menettämisestä valittava ei ole valmis maksamaan näkymistään juuri mitään. Sama tilanne kuin pysäköinnissä, jonka kysyntä romahtaa jos siitä joutuu maksamaan samat neliöhinnat kuin muusta rakennetusta tilasta.
Meidän taloyhtiömme muuten oli maksanut siitä, ettei naapuritalo käytä koko rakennusoikeuttaan ja peitä näköalaa, mutta niin vain kaavaa muutettiin ja näköala meni eikä korvausrahoja palautettu.
Hyvä, että joku sentään ymmärtää jotain siitä, minne varjot yleensä lankeavat. Kesäaikaan tosin aurinko nousee Helsingin leveyspiirillä jotakuinkin kaakosta ja laskee juhannuksen aikaan luoteeseen. Syksyllä, keväällä ja talvella tilanne muuttuu. Täällä Pohjolan pimeillä perukoilla sitä auringonvaloa tarvitaan!
Auringonlaskujen, tai avarien ja pitkien näkymien blokkaaminen ei ole minusta suositeltavaa laisinkaan. Auringonlaskua katsomaan veivät kerran Kreikassa sikäläiset isäntämmekin. Se oli heistä, kuten kaikista meistä vieraistakin, todella upea elämys, myös siellä Poseidonin temppelin vierellä. Sen verran fiksumpaa (ja ilmeisesti varhemmin puusta alas kiivennyttä) joukkoa olivat, etteivät olleet noiden näkymien eteen rakentamassa/suunnittelemassa näkymät peittävää asuinaluetta (merentäytöille) noin 4000–5000 asukkaalle ja noin 1500 työpaikalle, kuten KSV ja KSL Helsingissä!
Nousevan auringon kansan edustajan näin puolestaan kerran, vuosia sitten, suorittamassa rituaalejaan Länsiväylän vierellä, heti sen pohjoispuolella, Helsingin ja Espoon rajan tuntumassa. Täällä Suomessa ei ehkä täysin ymmärretä, mikä rikkaus avoimeen ympäristöömme, ja kaikkeen sen toistaiseksi suomaan, sisältyy. En kuitenkaan tuon jälkeen enää ihmetellyt, miksi maamme on myös japanilaisten turistien suosiossa. Avoin kaupunkimaisema ja lähiluonto voi olla monelle heistä kuin pieni ihme!
Ohoh. Et varmaan halua kertoa tästä tarkemmin?
En tiedä tästä sen enempää. Tuo korvaus oli maksettu kymmeniä vuosia aikaisemmin, joten jos se olisi peritty takaisin, ei siitä paljon olisi inflaation vuoksi jäänyt. Kyse oli Katajanokankatu 2:een tehdystä uudisrakennnuksesta. Kaavoittajaa se ei sido.
Kotona sitä ei ikävä kyllä saa, koska päivällä ollaan muualla ja aamulla sekä illallla on pimeää. Kesällä tulee sitten vähän liikaakin, mikä on yksi hyvä syy rakentaa myös varjoisia taloja.
Moottoritien varsi Koivusaaressa ei taida olla ihan Poseidonin temppelin veroinen suojelukohde. Se olisikin ollut jo jotain, jos kreikkalainen isäntänne olisi vienyt teidät ihailemaan kaupunkimotaria.
Nyt en ihan ymmärrä. Eikö korvauksia olisi pitänyt maksaa nimenomaan tuon naapuritalon rakennuttajan, jos haittaa teille aiheutti? Eletäänkö täällä jonkinlaista jatkuvaa “väärän kuninkaan päivää”?
Voisi tuota kaupunkia tehdä muidenkin ehdoilla kuin veronmaksajia kuppaavan Viikkarin. Jos tehokkuutta haetaan, niin voi laskea kuinka paljon aikaa ja menovettä kuluttaa rekka, joka lähtee kymmeniä kertoja turhaan liikkeelle puikkelehtiessaan keskustan läpi kohti kehäteitä, joille pääsisi suoraan Vuosaaresta. Sitten kertoo tuon jollakin kymmenellä tuhannella, niin saa joitakin miljoonia euroja kasaan, sekä toki lisänä kustannukset terveydenhoidossa kun dieseli pöllähtelee tummana pilvenä valoissa odottavan kävelijän keuhkoihin. Rekat eivät varsinaisesti nopeuta autoilijoidenkaan matkaa.
Satama pois Katajanokalta ja mieluiten koko Eteläsatamasta, Vuosaareen matkustajaterminaali, metrolla ja saaristoratikalla matkailijat sinne tänne. Rahoitetaan rakennusoikeuksien myynnillä kun tilaa vapautuu huippupaikoilta ja tulevilla säästöillä. Väite siitä että turistien pitää päästä suoraan keskustaan on roskaa, koska eivät muuallakaan pääse ja ne muut ovat paljon mielenkiintoisimpia paikkoja, koska niiden parhaat paikat eivät ole rekkaparkkeina ja muina parkkipaikkoina. Voisi ruotsalaisiakin kiinnostaa tuollainen saaristomatkailu ratikalla, jos tulee se komia siltakin. Nyt niitä ei Helsinki kiinnosta, ja miksi kiinnostaisi kun keskusta on tuollainen rekkarallikatiska.
Ainakin nuo autolautat tulee pakottaa pois, ehkä kauempaa tulevat matkustajalaivat sopisivat niiden tilalle, kun ne eivät vaadi samalla tavalla tilaa. Onhan tuo nyt naurettavaa, että valtavan arvokas rakennusmaa, joka vielä houkuttaisi varakasta väkeä maksamaan veroja ja nostaisi kaupungin arvoa turistin silmissä, on tuollaisessa hukkakäytössä. Arvokkaampi tuo ranta olisi noin rakennettuna niillekin, jotka menettävät surkean merinäkymän matalista taloistaan. Vaikka näkymä menisi, niin asunnon arvo nousisi kun ranta vapautuisi käyttöön. Miksi tuosta ei voisi tehdä jatkoa pohjoisenpuolen Espalle?
“Vuosaareen matkustajaterminaali”
Jep, jolloin esmes mä siirtyisin Tallinnanmatkojeni syöttöliikenteessä kasin ratikan sijaan käyttämään omaa autoani. Mutta ihan miten vaan…
Metromatka Vuosaaren satamaan Helsingin keskustasta kestäisi reilu parikymmentä minuuttia; raitiovaunulla Katajanokalle pääsee reilussa kymmenessä minuutissa…
Länsisataman kuudesta miljoonasta vuosittaisesta matkustajasta reilusti alle puolet kulkee oman auton/rekan kanssa. En näe mitään syytä sille, että matkustajareittiliikenne Tallinna-Jätkäsaari tulisi lopettaa siksi, että henkilöautojen ja rekkojen kuljetus siirrettäisiin vähitellen Vuosaareen. Kysyntää on takuulla.
Vuosaari on ajoneuvoliikenteen kannalta paljon keskustaa otollisempi sijainti kehäkolmosineen ja keskusta paljon Vuosaarta parempi sijainti joukkoliikenteellä eteenpäin jatkaville kattavine ja kätevine joukkoliikenneyhteyksineen.
Käytännössä ratikat tulevat täyteen Katajanokan terminaalissa, kun autolautta saapuu, ja pitää odottaa seuraavaa tai sitä seuraavaa ratikkaa — ja ilman ruuhkaakin matka rautatieasemalle kestää vähintään 15 minuuttia.
Katajanokalta ja Olympiaterminaalista toisaalta voi hyvin kävellä keskustaan, mikä ei Vuosaaresta onnistu.
Johan tällä napanterilla on varsinaisen maakravun vaatimus tuo: “Satama pois satamasta”! Käypkö käsi näppiksellä nopeammin kuin ajatus juoksee?
Montako turistibussia tarvitaan yhden risteilijän matkustajille? Jonnekin niidenkin pitää mahtua. Sataman siirto muualle on toki yksi varma tapa tappaa turismi Helsingistä. Moniko turisti olisi kiinnostunut jostain Vuosaaresta? Voisivat mennä mielummin vaikka Turkuun.
Asuntojen määrän lisääminen markkinoilleko nostaa hintoja? Jos rannat rakennetaan umpeen, nehän poistuvat yleisemmästä käytöstä.
Taitaa olla muukin teksti napanterilla melkoista puppua, kun kuvittelee vielä, että mikään houkuttaisi varakkaat maksamaan veroa! Joka tuota väittää uskovansa, sillä korvat heiluu ja nenä kasvaa!
PS. Ennemmin kannattaisi miettiä, millä aikataululla sen rekkaliikenteen päästöt saisi kuriin. Eipä kai nuo kenellekään niin terveellisiä ole.
Risteilyalukset ovat tervetulleita Jätkäsaareen tai vaikka Eteläsatamaan, koska ne eivät kuljeta mukanaan rekkoja. Samoin ne Tallinnan lautat, jotka eivät kuljeta autoja. Ihmisten kannalta Eteläsatama, Katajanokka ja miksei Jätkäsaarikin ovat hyviä paikkoja, autojen kannalta huonoja.
Nyt unohdat, että Helsingissä asuu valtava joukko eläkeläisiä sekä vanhuksia jotka pakotetaan asumaan kodeissaan varmaan maailman tappiin asti, kun vanhainkoteja tai hoitolaitoksia ei enää ole muille kuin dementikoille. Pimeisiin loukkoihinko heidät, nuo vaivaiset haluat sijoittaa?
Paikasta toiseen juoksevat vanhusten vaippojen vaihtajat taas tuskin heidän kanssaan ehtivät ulkoilemaan. Vanhainkotien hävitys sekä linjausmuutos vanhusten hoitopaikkojen suhteen lienevät yksi aika iso syy, jos asuntojen hinnat ovat tupanneet nousemaan. Kunhan suurista ikäluokista alkaa aika jättää, alkaa asuntoja tyhjenemään roppakaupalla.
Jos visualisointikuva vastaa sitä, mitä aiotaan tehdä, uusien korttelien sisäpihat näyttävät aika isoilta, ennemmin lähiörakentamisen mitoituksella suunnitellulta kuin urbaanilta ympäristöltä… Joko voisi rakentaa enemmän kerrosalaa tai jättää isomman osan alueesta yleiseksi puisto tms. alueeksi.
Kaivopuisto tasa-arvoisesti sitten myös täyteen asuntoja. Älytöntä touhua kaikkien puistoalueiden hävittäminen.
Kaivopuiston rannasta länteen eli varsinaisen Eiran rannassa olisi pari kilometriä tyhjää merenrantaa. Rakennusten ja merenrannan välissä olisi tilaa noin 400 metriä. Rakentamatonta
aluetta siis todella paljon. Merinälöalat hienot. Nyt koko maa-ala on ainoastaan veneiden talvisäilytyspaikkana ja kesäisin tyhinä parkkipaikkoina. Siis aivan turhan panttina. Puistoistutuksia ja koira-alueita on, mutta nehän voi nätisti siivota pois.
Tälle alueelle mahtuisi asuinkerrostaloja useita tuhansia ja asukkaita varmaan siten parikymmnetätuhatta. Tästä voisi sitten rakentamista näpäkästi jatkaa Munkkisaaren puolelle, josta maa-alaa vapautuukin tosi paljon.
Pitäsiköhän Katajanokalle pikku hiljaa jo alkaa ajamaan maamassoja jotta maapohja saatasiin kuntoon rakentamista varten? Maamassoja täytyy olla Katajanokan kärjestä aina Viking-terminaaliin asti noin viiden-kuuden (5–6) kerrostalokerroksen korkeudelta, ehkä enemmänkin. Merenpohjan heikkouden takia maamassojen täytyisi olla paikallaan noin kolme (3) vuotta. Olisihan siitä ehkä näköalahaittaa ja muutakin ikävyyttä, mutta pitäähän sitä toki “vihreiden asuntokamppailujen puolesta” jotain uhrata asukkaidenkin. Ja tietysti nykyinen pilaantunut maamassa täytyisi puhdistaa ja vaihtaa. Alueella oli telakka ennen, ja kaikenlaista vvaraalistakin maaperässä on.
Näyttää olevan Katajanokalla nykyasukkaiden keskuudessa huolta ja murhetta Soininvaara & Co:n eli “vihreiden” nykysuunnitelmista. Katajanokan asukkaista on moni nykyasuntoaan säästellyt ja 1960–1970 luvun taitteesta alkaen eli jo yli 40 vuotta sitten. Kuten minäkin. Minä ja naapurini luulimme silloin Katajanokan tulevan ja pysyvän sellaisena kuten asemakaavoissa on. Näyttää nyt sitten entisistä stalinisti-kommunisteista sitten kuoriintuneen näitä “vihreä-fasisteja”, joten eipäs kotorauha ole miksikään muuttunut vuosikymmenissä. Alkujaan nämä samaiset vaativat omistusasuntoja vuokrakolhooseiksi.
Katajanokan uudella puolella on muuten kunkin korttelin rakennuksista aina puolet vuokrataloja. Kussakin korttelissa neljä (4) taloa, niistä aina kaksi (2) on vuokrataloja. Katajanokanrannan talojen ja asuntojen “kadehtijoidenkin” pitäisi muistaa huomata, että joka toisen talon asunnot ovat siis vuokrahuoneistoja. Rannan puolella on kovin vähän omistusasuntoja.
Asuntojen hinnannousuissa kannattaisi tarkastella aivan muita alueita kuin Katajanokka. Esimerkiksi sellaisella melko vaatimnattomalla alueella kuten KONTULA asuntojen hinnat ovat alle kymmenessä vuodessa 2005–2014 yli tuplaantuneet. Ei tämmöisiä “hintavoittoja” eli yli 100% alle 10 vuodessa ole Katajanokalla lähimainkaan
Tämä yleiskaavaesitys on siis kaupunkisuunnitteluviraston, ei vihreiden laatima. Siinä ei panna vbiheralueita raklentamisen alle vaan parkkipaikkoja ja sataman asfalttikenttää.
Suojelua kaipaa, ei se motari, vaan sen motarin, eli Länsiväylän mahtava maisemallinen ympäristö, joka tänäänkin, iltapäivällä, oli suorastaan häikäisevän upea! Ne, jotka sen motarin vierellä esim. fillarilla ajavat, ja muutakin kuin pelkkää asfalttia kerkiävät katselemaan, ymmärtävät kyllä, toisin kuin “kungen”, mitä tarkoitan. Tarkoitan niitä pitkiä ja avaria maisemia, joiden äärellä tänään, auringonpaisteessa, mm. isokoskelot, joutsenet sekä tukkasotkat, joidenkin purjehtijoiden lisäksi, hienossa loppusyksyn säässä muiden ulkoilijoiden ohella saattoivat (sen motarin eteläpuolella, mm. Koivusaaren länsipuolella) kokea virkistyvänsä.
Tuleeko auringonlaskulle enemmän vai vähemmän katsojia, kun siihen rakennetaan asunnot 5000 ihmiselle?
Kyllä tuossa kaavakuvassa jää puistoakin katajanokanrannasta asuntojen alle. Nykyisellään terminaalin jälkeen alkaa puistoalue johon on tuossa ehdotuksessa laitettu kerrostaloja eli ei vain parkkipaikkoja ja terminaalia jää talojen alle…
Kaavakuva on epävirallinen hahmotelma. Se, mistä yleiskaavassa päätetään on yleiskaavan kartta, joka on hyvin suuntaa-antava. Lopullinen asemakaava joskus 2020-luvulla ratkaisee asian. On vaikea kuvitella, että varsinaista puistoa oltaisiin panemassa rakennusten alle, kun on sitä asfalttikenttää ja pysäköintialueitakin.
Onko asia jo valtuustossa päätetty, kun käytät sanaa “kun”? Tietääkseni asia, eli Koivusaaren uusi osayleiskaava, ei ole vielä kaupunginvaltuuston hyväksymä. Vai onko?
Kun Espoon puolelta tulevat, julkisen liikenteen käyttäjät, pyritään tuolla työntämään tunneliin, maan alle (metroon), jää nähtäväksi miten paljon niistä, muistaakseni noin 70000 päivittäisestä Espoon ja Helsingin rajan ylittäjästä on lukumääränä jäljellä maan pinnalla, muunkin liikenteen tulevina vuosina tuolla paikalla kasvaessa. (Pyöräilijöiden joukkokin on tuolla vuosi vuodelta kasvanut.)
Viimeksimainittu ryhmä (maan pinnalla liikkuvat) on aika iso, ja tulee tulevina vuosina ennusteittenkin mukaan (länsimetron toiminnan aloituksesta huolimatta) kasvamaan. Julkisten maisemien peittäminen, ne yksityistämällä, ei vain taitaisi olla heidän kannaltaan kovin hyvä juttu.
Uskotko, että fillarireitit, Espoosta Helsinkiin, olisivat tuolla, sen rajan tällä puolen, aiempaa suositumpia, jos paikalla merimaisemien sijaan olisi nähtävillä vain (toisella puolella pyörätietä) meluaitaa ja (sillä toisella puolella) venevajan seinää, kuten viimeisin ehdotus osayleiskaavaksi alueella taisi esittää? Etkö ymmärrä, miten nuo suunnitelmat muuttaisivat maisemaa, tai miten maisema, valo ja varjo tuolla alueella ylipäätään eri vuodenaikoina näkymiin vaikuttavat.
Julkisten maisemien muuttaminen ökyasunnoiksi olisi minusta tuolla perin kummallinen asia, varsinkin kun se tehtäisiin siten, että ne auringonlaskut, avarat maisemat ja pitkät näkymät peitettäisiin muilta.
Mikä mahtaisi saada valtuutetun kannattamaan moista? Onko Vihreiden ehdokkaan (Sinnemäen) valinnan kannatus ollut mahdollisesti jonkinlainen “etumaksu” mahdollisesti (Vihreitten suunnalta?) luvatusta merentäyttöjen sallimisesta Koivusaaren ympärillä?
Jos siihen rakannettaisiin asunnot 5000 ihmiselle, arvelisin, että vähemmän. Perustelu: osayleiskaavan nykysuunnitelman mukaiset rakennukset merentäytöillä peittäisivät näkymät suuremmalta joukolta ihmisiä, joka tuolta kohtaa mm. Helsingin ja Espoon välisen rajan ylittää.
Eikö autoa ajettaessa pitäisi katseen kohdistua tiehen?
Autoissahan on matkustajiakin. Keskimäärin joka 20 henkilöautossa on joku muu kuin kuljettaja, kyllähän siinä on reilu 1000 merimaiseman ihailijaa.
“Eikö autoa ajettaessa pitäisi katseen kohdistua tiehen?”
Eikö polkupyörää ajettaessa pitäisi katseen kohdistua ajorataan / muuhun ympäristöön / muihin vaakatilan käyttäjiin?
Vastaus: no ei ainakaan siltä näytä, kun tuota Kurvin hipsterien perseilyä katselee. On nimittäin meinannut jo aika monta kertaa tulla partasuu syliin jalkakäytävällä…
Yleiskaavaesitys on mitä ilmeisimmin nimenomaisesti vihreiden suunitelmaa. Semmoinen “vihreä” on sitten liruttautunut kaupungin virkamieheksi yleiskaavaosastolle. Herra Soininvaara itsekin jälkikommenttina ohessa vahvistaa, että tässä (me!) suunnitellaan parkkipaikkojen ja satama-alueen muuttamista asuinkortteleiksi! — Voi hyvänen aika sentään.
Yleisen edun nimissä mitä kiireellisimin pitää saada tarkka tieto siitä kuka (henkilö(-t) ja mikä ryhmä Kaupungin yleiskaavaosastolla tämmöisiä piirtelee ja kaavailee. Kaikki tapahtuu meidän veronmaksajien ja kaupunkilaisten rahoilla: on oikeus ja kohtuus tietää tekijä(-t), tehtäväksi antaja(-t), käytetty työpanos, aikataulut ja muut asiaan liittyvät seikat.
Tämä “yleiskaavasuunnitelma” on aiheuttanut paljon huolta katajanokkalaisissa. Aivan aiheesta. Kerta kaikkiaan pöyristyttäva asia.
Siinnittelun kulku yleensä kaupunkilaisissa tunnetaan: Seutukaava (=“utukaava”), yleiskaava, asemakaava, ja lopulta tietysti rakernnuskohtaiset arkkitehtisuunnitelmat. Arkkitehtien taso on näihin suunnittelutasoihin nähden suoraan kääntäen verrannollinen. Seutukaavoissa ja yleiskaavoissa rupuluokan virkamiesarkkitehteja, ja siitä sitten parempaan päin. Iso ongelma on, että nämä rupuluokan taivaanrannan maalarit saavat useimmiten tosi pahaa jälkeä aikaiseksi, ja korjaaminen sitten hankalaa. Nyt on siten käynyt ja käymässä juuri näin. Kukahan on se onneton, joka tämmöisen on päästään ja kätösistään ulos päästänyt. Ja palkkakin siitä maksetaan.
Kiinnostavaa on, että Katajanokkaseura ei ole edes ymmärtänyt asiaan jo heti alkuvaiheessa puuttua. Seura on käpertynyt virkamiesmäiseen kalkkeutuneeseen kohmeeseensa. Seutukaavaliittoon?
Katajanokasta, Katahanokanrannan länsipäädystä ja näistä “toteutuneista utusuunnitelmista” on kauhistuttavana totemina presidentinlinnan edessä töröttävä maailmanpyörä. Sen käyttöaste on koko toimintansa ajan ollut noin yksi prosentti (1%). Kuka tahansa ohikulkija on sen voinut laskea: 30 vaunua, kussakin 8 paikkaa, yhteensä 240 paikkaa. Aivan huippusesonkinakin käyttöaste oli 3% (kolme prosenttia). Koko homma on niskalaukausta valmiina konkurssiin. Edustasta on tullut bussien seisontapaikka: siis linja-autojen parkkialue presidentinlinnan eteen paraatipaikalle! — Semmoisia haavesuunnittelijoita meillä on, kaupungin elävöittäjiä. Tähän sitten avouimalat ja muut krumeluurit päälle…Taitaa joutua Kaupunki melkoisia tuki- ja pelastusmaksuja hoitamaan aivan lähiaikoina. Vastuullisia suunnitteluvirkamiehiä ei tietenkään löydy sitten mistään. Ilman kaupungin yleis- ja asemakaavavirkailijoiden toimia tällaista hirvitystä ei olisi voiunut tapahtua. Mutta niinpä vaan tapahtui. Kuka ottaa vastuun? Haluamme nimiä!
Kaupungin yleiskaavaosastolla toiminnan taso on ilmiselvästi mennyt aivan hiekkalaatikkotasolle. Järkyttävää. Katajanokan asukkaat eivät voi muuta kuin murehtia, tämmöistäkin asioittemme tilaa virkamiehissä.
Kuka yleiskaavaosaston virkamies kehtaa ilmoittautua asian tekijäksi? Vapaaehtoisesti? Virkavastuullako asia on selville otettava? Joku on heti saatava vastuuseen
Väärin. Ei yksinomaan. Kannattaa seurata myös edelläajavaa ajoneuvoa. Kuljettajan pitää seurata muutakin liikennettä siellä tiellä ja olla valppaana havaitakseen mahdolliset vaaratekijät, ei vain siinä tiellä, vaan myös sen läheisyydessä.
Sen Koivusaaren ympäristöä uhkaavan vaaran voi toki nähdä ja hidasjärkinenkin ymmärtää ehkä paremmin siellä Länsiväylän vieressä kulkevilla teillä. Miksei sinne tehdä sitä bulevardia, Koivusaaresta Espoon rajalle, niin ei tarvittaisi tuollaisia rumia ja laajoja merentäyttöjä? Samalla saataisiin melut rajattua sinne rakennusten väliin. Tuon meluntorjunnan (ja rajaamisen) pitäisi olla osayleiskaavasuunnitelmankin tavoite siellä, missä sitä melua esiintyy. Eikö kaupunki voi rajoittaa ajonopeuksia alueellaan?
Pekka kirjoitti 29.12.2014 kello 12:06:
Uusista kaavoja laadittaessa pitäisi pyytää lausunnot tulevilta asukkailta, ei pelkästään niiltä joiden ikkunasta sattuu näkymään rakennuspaikalle.
Sakke:
Äkkiäkös grynderi värväisi vaikka legioonan “tulevia asukkaita”, jos sellaisista katsoisi olevan jotain hyötyä. Miten määrittelisit pesunkestävästi sen “tulevan asukkaan”.
Krimilläkin nähtiin “vihreitä ukkoja” tämän vuoden aikana. Olivatkohan nekin niitä “tulevia asukkaita”? Sinne taisivat jäädä, tai saattavat touhuta nyt jonkin lentokentän liepeillä muualla. Mutta miten sitten kävikään niiden oikeiden asukkaiden?
Näyttää siltä että hitas-asukkailla ei ole oikeuksia ei edes sen jälkeen kun ne ovat tuosta kurimuksesta vapautuneet ja suostuneet 30pros tonttivuokran korotuksiin. Kyllä tässä on mitattu takaisin ns. Hitas-etu, mutta mikään ei riitä kun Katajanokan punatiilisiä halutaan rokottaa. Sopivasti myös Osmo soininvaara on muutanut Jugend- puolelle niin nyt ei tartte kohdata entisen yhtiönsä vihaisia ihmisiä!
Uuden Skattan alkuperäinen kaava on hyvä ja toimiva, kokonaisvaltaiseen suunnitelmaan pohjautuva kokonaisuus. Ehdotelmassa nähdyt uudet korttelit syövät väistämättä saaren etelärannan ja kärjen viheralueet, joiden käyttö on pitkälti vakiintunutta ja asukasviihtyvyyttä lisäävää. Älkää herra paratkoon lähtekö korjaamaan asiaa, joka on kunnossa. Hiilijalanjäljenkin kustannuksella suosittelen lentomatkaa ikkunapaikalla Vantaan lentokentältä. Kurkkaa alas ja mitä näet: metsää, peltoa, rakentamatonta maata — koko näkymän täydeltä. Sitten tässä touhutaan kuin oltaisiin Manhattanilla, Lontoossa, Hong Kongissa, niukkuutta jakaen ja hintoja vedättäen — mikä “vihreä vallankumous”!
Hjalmar Björkqvist osuu asian ytimeen: “Uuden Skattan alkuperäinen kaava on hyvä ja toimiva, kokonaisvaltaiseen suunnitelmaan pohjautuva kokonaisuus. Ehdotelmassa nähdyt uudet korttelit syövät väistämättä saaren etelärannan ja kärjen viheralueet, joiden käyttö on pitkälti vakiintunutta ja asukasviihtyvyyttä lisäävää. Älkää herra paratkoon lähtekö korjaamaan asiaa, joka on kunnossa.” Lisäisin tähän vielä sen, että rannan viheralueet eivät suinkaan ole pelkästään katajanokkalaisten käytössä, vaan varsinkin kesäisin sinne tullaan joka puolelta Helsinkiä nauttimaan meren läheisyydestä ja vapaista kävelypoluista. Kuin Kaivopuistoon. Lisäksi tämän ns. uuden Skattan alun perin suunnitelleet maineikkaat ja kansainvälisesti kiitetyt arkkitehdit ovat todellakin luoneet kokonaisuuden, jollaista ei Helsingisä ole juuri heidän jälkeensä nähty. Arkkitehtuuri on kaunista, eleetöntä, merelliseen kaupunginosaan sopivaa ja yhtä aikaa sekä suomalaisen että kansainvälisen oloista. On nautinto kävellä paitsi puistossa rannan tuntumassa, myös rantakaduilla parkkipaikkojen yläpuolella. Merinäkymä ei siis ole vain taloissa asuvien ihmisten omaisuutta, vaan kaikkien kaupunkilaisten + turistien. Tällaista hienoa kaupunkisuunnittelua näkee kyllä naapurimaissamme, esimerkiksi Oslossa, Kööpenhaminassa tai vaikkapa Malmössä, mutta eipä juuri uudistuvassa Helsingissä. Jätkäsaarta en kehtaisi ulkomaisille vierailleni näyttää. Yhdyn siis Hjalmarin mielipiteeseen, painokkaasti: ÄLKÄÄ TUHOTKO YHTÄ HELSINGIN ONNISTUNEIMMISTA UUDEHKOISTA KAUPUNGINOSISTA! Älkää tukkiko Katajanokan rantaa! Kyse ei ole pelkästä puistosta, vaan siitä, että koko ranta saa hengittää. Jopa parkkialueet on onnistunesti sijoitettu niin, että niiden yli näkee merelle, siis myös kadulla kävelijä. Huomautan vielä, että minulla ei ole kodistani merinäköalaa. Mutta se on jokaisen katajanokkalaisen kodista vain kivenheiton päässä.
Pä’ivän hesarissa juttua Katajanokasta.
Lehtiartikkelissa on muuten hyvä kuva Katajanokan rannan virkistysalueesta: pääasiallisesti tyylikästä parkkipaikkaa:
http://www.hs.fi/kaupunki/a1424758308379
Kaksi kärpästä yhdellä iskulla: saastuttava ja liikenteen tukkiva Viking-terminaali jättiparkkipaikkoineen muualle ja asuntoja sen tilalle. Rannan puistot ja nokan kiertävä kävelyreitti voidaan säästää kaikkien asukkaiden ja kantakaupunkilaisten iloksi. Missäs esim. Krunikalaiset käyvän lenkillä? Näin ei myöskään lähde ylettömästi merinäköaloja jo olemassa olevien rantarivien taloista. Matruusinpuisto on Katajanokkalaisten kesäolohuone, sitä ei saa missään nimessä hävittää! Samalla logiikalla voitaisiin rakentaa Kaivopuisto umpeen, sinnehän mahtuisi paljon enemmän taloja. Laivaliikenteen vähentyessä Matruusinpuistoon saisi oivallisen virkistyskeitaan mataline rantakahviloineen ja uimalaitureineen. Jos on aivan pakko tunkea asuntoja viheralueille, niin nokan päässä olevalla pallokentällä ei ole juuri hyötykäyttöä. Sitä voisi harkita rakennusmaaksi.
Ja kenelle näitä asuntoja rakennetaan? Kannattaisiko ensiksi tarkistaa, paljonko upouusia merinäköala-asuntoja on tyhjillään esim. Jätkäsaaressa, Kalasatamassa ja Arabianrannassa? Entä tuleva Kaitalahden alue? Vuokratontit nostavat vastikkeet älyttömiksi ja asunnot ovat muutenkin aivan liian kalliita keskituloisille perheille. Se, että rakennetaan kalliita asuntoja sijoittajille, ei varmastikaan helpota Helsingin asuntopulaa.
Kaikki asunnot vähentävät asuntopulaa, koska joku niihin muuttaa ja hän muuttaa pois jostain asunnosta.
“Kaikki asunnot vähentävät asuntopulaa, koska joku niihin muuttaa ja hän muuttaa pois jostain asunnosta.”
Tismalleen. Ja näin ollen Skattan rannoille rakennettavien ökyasuntojen päätyminen tietyille maksukykyisille tahoille vähentää luultavimmin omalta piskuiselta osaltaan Pietarin asuntopulaa sekin.
Kaikki kotioppäin! Eiku…
Mill äihmeen logiikalla kalliit asunnot sijoittajille ei muka helpota asuntopulaa? Nehän menevät samantien vuokralle. Ovatko kalliiden vuokra-asuntojen asukkaat jotain epäihmisiä, joita ei lasketa?
Mutta kyllähän nekin asuvat jossakin, jos eivät Katajanokan kalliissa vuokra-asunnossa niin sitten jossakin muualla kaupungin alueella. Ja jos jollakin on varaa asua kalliissa vuokra-asunnossa, niin kyllä sellaisella ihmisellä on varaa myös vähän halvempaankin vuokra-asuntoon, toisin sanoen sellaiseen jonka joku keskituloinenkin haluaisi. Jos kerran niitä erityisen kalliita vuokra-asuntoja ei ole tarjolla, kun niitä ei rakenneta.
Eihän Helsingissä asunnoista ole pula, koska niitä vapautuu koko ajan, kun suuret ikäluokat vanhenevat. Pulaa on tulevaisuudessa vanhusten palvelukodeista ja hoitopaikoista.
Katajanokan rakentamiselle suunniteltu “puisto” on kylläkin tuulista joutomaata, missä hyvin harvoin kukaan viihtyy. Katajanokan hengitysreikä-puistot ovat pohjoisrannalla ja saaren keskellä.
Katajanokalla ei suunnitella rakentamista puistoon vaan parkkipaikoille ja sataman asfaltoiduille kentille.
Siinä rannan täyttömaalla on kahden parkkipaikan välissä nurmikkopläntti, johon on tarkoitus rakentaa. Tietty siihen tulee suunnitelmien mukaan lisää täyttömaata ja sinne samanlainen nurmikkopläntti…
Käsiini sattui viime keskiviikkona osumaan London Evening Standard ‑lehti (27.5.2015), jonka Home & Property ‑osassa oli selostettu laajalti erästä rakentamishanketta Itä-Lontoossa, otsikolla: “The island of dance”. (Lisätietoja kaikille niitä kohta kysyville löytyy täältä: “http://londoncityisland.com/” ja esim. kyseisen linkin kautta löytyvästä brosyyristä “London City Island”.)
Mitäköhän Osmo ja innokkaimmat ‘himotiivistäjät’ mahtaisivat tykätä, jos joku ehdottaisi koko Katajannokalle rakennettavaksi uudet talot samalla tyylillä, kuin nyt on tarkoitus tehdä vanhan margariinitehtaan liepeille, sen rakennuksen ympärille, minne English National Ballet aikoo muuttaa syksyllä 2018?
Halukkaat tiivistäjät voivat puolestani muuttaa kyseisen rakennuksen ympärille, kunhan sitoutuvat maksamaan ensin omalta tililtään vaaditun hinnan, joka on nykyisin kai tosin vain 600–800 puntaa per neliöjalka (eli ilmeisesti luokkaa 9000 — 12000 euroa per neliö, jos tuon nyt osasin oikein laskea).
Mainitussa lähteessä selostetussa suunnitelmassa on sijoitettu 1706 asuntoa 12 eekkerin, eli vajaan viidentuhannen neliön tontille. Siihen verrattuna Katajannokka on pinta-alaltaan peräti 11.7‑kertaa suurempi. Tuollaisella tiheydellä voisi Katajannokalle rakentaa liki 20000 uutta asuntoa ja asuttaa ehkä jopa 35000–40000 asukasta! Se tosin edellyttäisi (kai dynamiitin sekä) samanlaista puskutraktorien käyttöä, mistä lehtiviitteni sivulla 4 kirjoitettiin ao. alueen vieressä sijaitsevan “Canning Town”-alueen tapauksessa: “The wider masterplan includes bulldozing outdated local council homes to build up to 10,000 new mixture-tenure ones”.
Mainittakoon tässä tosin sekin asia, että viimemainittu alue ei tainnut aikoinaan olla niitä kaikkein viihtyisimpiä asuinalueita, ks. “http://en.wikipedia.org/wiki/Canning_Town”.
Helsingin rannoilta ei vastaavia, puskutraktoria kaipaavia slummialueita tietääkseni taida löytyä, ei Katajannokalta eikä mistään muualtakaan.
Tästä syystä ikivanhojen satama- ja teollisuusalueiden ja niitä ympäröivien slummien (joista Itä-Lontoon tapauksessa jopa jo Charles Dickens aikoinaan kirjoitti) purku ja uudelleenrakentaminen, ei ole mielestäni mikään erityisen hyvä peruste rantarakentamiselle ja ao. trendille ihan kaikkialla Helsingissä. Hylätyt tai kokonaan käyttöä vailla olevat alueet ovat asia erikseen, mutta niidenkin osalta voi olla syytä miettiä erilaisia vaihtoehtoja vähintään sadan vuoden aikajänteellä tästä eteenpäin.
Liiallinen rantarakentaminen voi vaarantaa meillä kauniita julkisia näkymiä, lähiluonnosta ja luonnonrannoista nyt puhumattakaan. Se, mikä sopii Euroopan finanssimaailman keskuksen viereen, ei välttämättä sovi Helsinkiin, missä olosuhteet ovat toisenlaiset.
Tuossa jää myös pidemmällä sivulla iso puistoalue rantoineen ja nurmikenttineen talojen alle, ei ainoastaan päädyssä. Tarkkuutta, Osmo!
Onko sinulla tiedossasi jokin asemakaavaehdotus? Yleiskaavasta et pysty tuollaista tarkkuutta päättämään. Mutta kyllä niitä tulee myösd sinne sivulle, lähinnä sataman nykyiselle asfalttikentyälle. Siitä siirretäänkö pistoa toiseen paikaan ei ole tehty päätlöstä, mutta puiston pinta-ala ei tule pienenemään.
Sitten vielä kunhan niitä viheralueita hoidettaisiin (toisin kuin esim. Katajanokan kärjen futiskenttää…)
On nykypäivää, että parkkipaikat laitetaan maan alle, jolloin nykyisille parkkikentille voidaan rakentaa. Jopa Helsingin Sataman puheissa tällainen ajatus on ollut esillä — sataman käytössä oleville alueille mahtuisi toinen mokoma asuintaloja.
Katajanokalla on tarkoitus siirtää sataman käytössä olevai alueita asumiseen — ellei niistä sitten tehdä puistoa. Tätä ei ole vielä ratkaistu.
Samaa mieltä minäkin että satama vie paljon tilaa. Ennen satama oli jännittävä paikka kun sen läpi pääsi kävbelemään nyt se aidoilla eristetty alue. Samoin tuo jäänsärkijöiden laituri katajanokan pohjoispuolella, jonne myös nykyisin hinattu toimistoproomu. Poistetaan kaikki satamatoiminnot helsingin keskustasta. Tilalle asuintaloja. Kirjoituksen alussa oleva kaavakuva valehtelee suuresti parkkipaikkojen osuutta. Suuri osa talojen alle jäävästä maa-alasta on puistoa ja viheraluetta joka on rakennettu täyttömaalle. Viheralueen pienenimistä on kompensoitu kuvassa värittämällä uudet talot vihreällä. Eikö tiedotustilaisuudessa puhuttu myös lisämaan tuomisesta Katajanokan kärkeen eli pelkkä parkkipaikka ei riitä talojen rakentamiseen. Minusta noita suunnittelukuvia voisi pitäisi oikeasti miettä että ne vastaisivat todellisuutta. Miksi muuten vanhalle puolelle rantaan tuli pörssiyhtiön konttori eikä arkkitehti ja design museota.