Tekijä: Osmo Soininvaara

Palkkojen on joustettava

Neu­vos­toli­iton hajoamisen jäl­keen venäläi­nen virkamies matkusti Lon­tooseen tutus­tu­maan markki­na­t­alouteen. Hän halusi tava­ta henkilön, joka on vas­tu­us­sa Lon­toon leivän jakelus­ta kaup­poi­hin. Se kun näyt­ti suju­van hienos­ti ilman jono­ja. Hänen oli vaikea ymmärtää vas­taus­ta, ettei siitä vas­tan­nut kukaan.

Hin­tamekanis­mi hoitaa huo­maa­mat­tomasti asioi­ta, jot­ka muuten oli­si­vat perin työläitä. Sik­si hin­to­jen on voita­va vai­hdel­la kysyn­nän ja tar­jon­nan mukana. Kun ennen EU-jäsenyyt­tä Suomes­sa maat­alous­tuot­tei­den hin­nat määrät­ti­in poli­it­tis­es­ti, oli voivuo­ria ja muu­ta riesaa.

Palkko­jen pitäisi ohja­ta työ­markki­noi­ta siinä mis­sä hin­nat ohjaa­vat hyödyke­markki­noi­ta. Jat­ka lukemista “Palkko­jen on joustettava”

Yksityinen ja julkinen terveydenhuolto

Sote-uud­is­tuk­ses­sa on käy­ty ide­ol­o­gista kamp­pailua yksi­tyisen ter­vey­den­huol­lon ase­mas­ta. Asia on oikeasti tärkeä sekä kus­tan­nusten että elämän mukavu­u­den kannalta.

Pitäisi suosia kokon­aisu­u­den kannal­ta tuot­tavin­ta mut­ta mitä on tuot­tavu­us ter­vey­den­huol­los­sa? Jaan sen neljään tehokku­ut­ta kuvaavaan osaan niin, että kokon­ais­tuot­tavu­us on noiden tek­i­jöi­den tulo.

  1. Tuotan­nolli­nen tehokkuus

Kuin­ka paljon jokin toimen­pide, vaikka­pa lonkkaleikkaus mak­saa, laatu tietysti huomioon otet­tuna.  Yksi­tyi­nen näyt­tää tekevän tem­pun kuin tem­pun yleen­sä julk­ista halvem­mal­la – ei tietenkään aina. Jat­ka lukemista “Yksi­tyi­nen ja julki­nen terveydenhuolto”

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 5.10.2021

Lau­takun­nas­sa on sen ver­ran mie­lenki­in­toisia asioi­ta, että kom­men­toin niitä lyhyesti.

Laak­son yhteis­sairaalan tark­istet­tu klaava

Tässä on vain pieniä muu­tok­sia aiem­min käsitel­tyyn, mut­ta han­ke on niin huo­mat­ta­va, että mainit­sen sen tässä. Alueelle on tulos­sa sosi­aali- ja ter­veystoimen raken­nuk­sia yhteen­sä 168 000 ker­rosneliötä. Lis­tatek­sti puhuu 200 000 ker­rosneliöstä, joista 22 000 on ole­mas­sa ole­via raken­nuk­sia. Läh­es mil­jardin euron investoin­ti siis.

Sörnäis­ten tun­nelin hankesuunnitelma

Tässä vai­heessa päätetään vain pohjoisosan betoni­tun­neo­su­u­den rak­en­tamis­es­ta, kos­ka olisi tyh­mää rak­en­taa ratik­ka ensin ja tehdä betoni­tun­neli sit­ten, jol­loin ratikkali­ikenne joudut­taisi­in siirtämään pitkäk­si aikaa jon­nekin muualle tai kulke­maan bus­seil­la. Tämä vai­he mak­saa 50 miljoon­aa euroa. Kokon­aisu­udessaan tun­nelia ei ole vielä suun­nitel­tu eikä siitä ole kus­tan­nus­laskel­maa, mut­ta kokon­aiskus­tan­nuk­sik­si on haarukoitu 180 MM€. Jat­ka lukemista “Kaupunkiym­päristölau­takun­nan lista 5.10.2021”

Tarvitsisimme rokotustodistuksen emmekä koronapassia.

Olen koron­a­passin suh­teen toisi­na­jat­teli­ja. Minus­ta me tarvit­sisimme roko­tus­passin emmekä koron­a­pas­sia. Peruste­len seu­raavas­sa miksi.

Tiedot Israelista ker­to­vat, että koronaroko­tus ei suo­jaa tar­tun­noil­ta, mut­ta suo­jaa kyl­lä varsin hyvin vakaval­ta taudil­ta. Jat­ka lukemista “Tarvit­sisimme roko­tus­todis­tuk­sen emmekä koronapassia.”

Korkea tontin vuokra ei tee asumisesta kalliimpaa

Pormes­tari Juhana Var­ti­ainen poisti jokin aika sit­ten kaupung­in­hal­li­tuk­sen listal­ta ton­tin­lu­ovu­tuk­sen peri­aat­teet. Tiet­tävästi hän halu­aisi lisätä kil­pailut­tamista. Kan­natan jyrkästi. 

Asun­to­jonot ja asumisen korkea hin­ta ovat ikäviä asioi­ta, mut­ta ne ovat silti hyvä merk­ki. Men­estyvään kaupunki­in halu­taan muut­taa nopeam­min kuin asun­to­ja pystytään rakentamaan.

Kun asun­to­ja on liian vähän, niukku­ut­ta voidaan säädel­lä kolmel­la taval­la: Jat­ka lukemista “Korkea ton­tin vuokra ei tee asumis­es­ta kalliimpaa”

Kannabismonopoli pois ammattirikollisilta

Vihreät kan­nat­ta­vat näköjään äänin 183–181 kannabik­sen vapaut­tamista niin kuin se on vapautet­tu esimerkik­si Hol­lan­nis­sa ja Por­tu­galis­sa ja nyt myös monis­sa Yhdys­val­tain osaval­tiois­sa. Asial­lis­es­ti olen esi­tyk­ses­tä samaa mieltä, mut­ta pelkään, että se on poli­it­tis­es­ti epävi­isas – tai sit­ten olen vain poli­it­ti­nen pelkuri

Minä, huumeministeri

Olin huumea­sioista vas­taa­va min­is­teri vuosi­na 2000–2002. Siitä ajas­ta min­ul­la on huono omatun­to, kos­ka en onnis­tunut muut­ta­maan maan huume­poli­ti­ikkaa taval­la kiel­topoli­ti­ikas­ta hait­to­jen vähen­tämisen  suun­taan, vaik­ka tiesin sen järkeväk­si. En onnis­tunut, kos­ka jänistin tai kos­ka en halun­nut uhra­ta puolueeni men­estys­tä tähän kiis­tanalaiseen ja tun­tei­ta herät­tävään asi­aan. Jat­ka lukemista “Kannabis­mo­nop­o­li pois ammattirikollisilta”

Hiiliverot ovat halvin tapa vähentää päästöjä

Kir­joitin Verde-lehteen hiiliv­eroista. Ne ovat kus­tan­nuste­hokkain tapa vähen­tää päästöjä. Moni kokee, että ne tekevät elämästä kalli­im­paa, mut­ta ere­htyvät. Niiden tuo­ton avul­la voidaan vas­taavasti laskea muu­ta vero­tus­ta. Sik­si elämä tulee kalli­im­mak­si vain siltä osin, että osa rahas­ta menee päästö­jen vähen­tämiseen. Muut tavat vähen­tää päästöjä ovat kalli­impia, joten elämä ilman hiiliv­ero­ja on halvem­paa — pait­si, jos ei ole edes tarkoi­tus vähen­tää päästöjä.

Keskus­tan lem­pi­lap­si, vähä­varainen maal­la asu­va, jon­ka on pakko käyt­tää autoa paljon, on myyt­ti. Ei sel­l­aisia ole. Maal­la kyl­lä käytetään autoa enem­m­män kuin kaupungeis­sa, mut­ta näin eivät tee pien­i­t­u­loiset vaan suurituloiset.

Lue lisää tästä

Helenin kaukolämmön hinnan korotus 30 prosentilla

Helenin hal­li­tus ei tee hark­in­taan perus­tu­via päätök­siä kaukoläm­mön hin­nas­ta.  Joskus kauan sit­ten on päätet­ty algo­rit­mista, jon­ka perus­teel­la hin­ta määräy­tyy automaat­tis­es­ti kus­tan­nus­pe­rusteis­es­ti. Välil­lä hin­ta on nous­sut, välil­lä laskenut. Kos­ka Helen on määräävässä markki­na-ase­mas­sa, kovin luo­vaa hark­in­taa kaukoläm­mön hin­nan osalta ei edes saa harjoittaa.

Eloku­un läh­estyessä lop­puaan Helenin toim­i­tusjo­hta­ja J‑P Weck­ström otti min­u­un yhteyt­tä ja sanoi, että meil­lä on ongel­ma. Kaukoläm­mön hin­ta-algo­rit­mi osoit­ti 50 pros­entin nousua. Jat­ka lukemista “Helenin kaukoläm­mön hin­nan koro­tus 30 prosentilla”

Kuoliaaksi kituminen ei ole kansalaisvelvollisuus

Kir­joitin Verde-lehteen pääkir­joituk­sen eutanasiasta.

Minus­ta on iso ongel­ma, että Suomes­sa kuol­e­va poti­las voi kitua hirvit­tävis­sä tuskissa ennen kuole­maansa tai kuten als-poti­laat, tuke­htua hitaasti kuo­li­aak­si ilman oikeut­ta avustet­tuun itse­murhaan tai eutanasi­aan. Jos näin tehtäisi­in eläimelle, saisi syyt­teen eläin­suo­jelu­lain perusteella.

Eur­tanasian sijas­ta tar­jo­taan hyvää saat­to­hoitoa. Olisi hyvä kun sitä saataisi­in, mut­ta kun­nat ovat halut­to­mia mak­samaan laadukkaas­ta saat­to­hoi­dos­ta. Ter­ho-kodil­la on ollut jatku­vasti vajaa­ta kapasiteettia.(Sinne myös pääsee itse mak­sa­vana. Kääre­li­inois­sa ei ole taskuja.)

Valitet­tavasti lääketiede ei pysty aut­ta­maan kaikkia tuskissaan kär­siviä. Sik­si tarvit­semme eutanasiaa.

Ihmisil­lä on kuole­mas­ta eri­laisia uskon­nol­lisia käsi­tyk­siä. Eikä voitaisi sopia, että kukin elää vakau­muk­sen­sa mukaan ja antaa muiden elää oman vakau­muk­sen­sa mukaan?

Lue lisää: https://verdelehti.fi/2021/09/01/kuoliaaksi-kituminen-ei-ole-kansalaisvelvollisuus/

Valtuusto hyväksyi Kruunuratikoiden kohonneet kustannukset

Kaupung­in­val­tu­us­tossa käsitelti­in tänään run­saat kak­si tun­tia Kru­unuratikoiden kohon­nei­ta kus­tan­nuk­sia ratikka­hankkeen osalta.  Esi­tys hyväksyt­ti­in ja kaik­ki pon­net hylättiin.

Aloite­taan hin­nas­ta. Alun perin han­kkeen piti mak­saa 259,2 miljoon­aa euroa vuo­den 2015 kus­tan­nus­ta­sos­sa, mut­ta se mak­saakin nyt 326 miljoon­aa euroa vuo­den 2020 kustannustasossa.

Vapaavuoren disinformaatio

Sopi­vasti ennen kun­nal­lis­vaale­ja pormes­tari Vapaavuori saat­toi julk­isu­u­teen tiedon, että kus­tan­nuk­set nousi­si­vat 800 miljoon­aan euroon. Se oli sumeilema­ton­ta dis­in­for­maa­tio­ta, sil­lä hän otti lasku­un mukaan kaik­ki muutkin han­kkeet, joi­ta toteutetaan samaan aikaan, mut­ta vaalien aikaan kaik­ki filun­ki on sal­lit­tua. Näi­hin mui­hin han­kkeisi­in kuu­luu muun muas­sa rantarak­en­t­a­mi­nen Hakaniemessä, mikä tuot­taa sinne 50 000 k‑m2 rak­en­tamis­mah­dol­lisuuk­sia ja Hakaniemen autoli­iken­nesil­lan uusimi­nen. Kum­mal­lakaan ei ole mitään muu­ta tekemistä ratikan kanssa kuin, että työ­maat kan­nat­taa toteut­taa samaan aikaan. Jat­ka lukemista “Val­tu­us­to hyväksyi Kru­unuratikoiden kohon­neet kustannukset”