Tekijä: Osmo Soininvaara

Listal­la on tivat­tu, mis­sä se työvoima­pu­la luu­raa, jol­la maa­han­muut­toa perustellaan.

Työvoima­pu­la on oikeas­t­aan väärä ter­mi. Sitäkin kyl­lä esi­in­tyy. Ilman ulko­maista työvoimaa ei raken­net­taisi Olk­ilu­odon ydin­voimalaa eikä paljon muuten asun­to­ja Helsingis­sä. Pääkaupunkiseudun joukkoli­ikenne ja tak­sit ovat täysin riip­pu­vaisia ulko­maalais­peräis­es­tä työvoimas­ta. Ilman ulko­maalaisia lääkäre­itä moni ter­veyskeskus jäisi tyystin ilman lääkäriä Mut­ta kyl­lä näistäkin selvit­täisi­in ilman ulko­maalaisia. Bus­silip­pu olisi vähän kalli­impi, tak­sia olisi vaikeampi saa­da ja se ydin­voimala syn­ty­isi vielä hitaam­min. Jat­ka lukemista “Maa­han­muut­to ja työvoima­pu­la ja elatussuhde”

Ain­oa iso asia on Kata­janokan hotel­li. En itse pääse kok­ouk­seen, mut­ta vara­jäsen on paikalla ja asia menee pöydälle.

Minus­ta se raken­nus on hieno. Jotain sel­l­aista kaupun­ki kaipaisi. Esitet­ty paik­ka on myös hyvä hotellille. Mut­ta tuo raken­nus tuol­la paikalla on mahdoton.

Vaik­ka pitää sekä heavy­rock­ista että kamarimusi­ik­ista, ei halua kuun­nel­la niitä yhtäaikaa samas­sa salis­sa. Tuo raken­nus ei sovi yhteen empirekuskuk­sen varsin herkän raken­nuskan­nan kanssa.

Sor­ry.

Bud­jet­tineu­vot­teluis­sa on sovit­tu asukaspysäköin­tipaikan hin­nan nos­tamista 36 eurosta 100 euroon. Tämä on huono nahkapäätös. Kokoomuk­selta lop­pui rohkeus. Olisi pitänyt nos­taa samantien ainakin 300 euroon, jot­ta hin­ta jotenkin ohjaisi kysyn­tää ja jot­ta tilaa tulisi myös yksi­ty­isille pysäköin­ti-investoin­neille. Nyt meil­lä on 19 000 asukaspysäköin­tipaikkaa ja 31000 pysäköin­ti­tun­nus­ta. Hal­pa pysäköin­tipaik­ka on kuin aikanaan tomaatt­ti Leningradin toril­la: hin­ta oli hal­pa, mut­ta tomaat­te­ja ei ollut myyn­nis­sä. Jat­ka lukemista “Asukaspysäköin­tipaikan hin­ta nousi aivan liian vähän”

Ain­oa merkit­tävämpi asia oli Karhusaari, jon­ka yhtey­dessä annet­ti­in laa­jem­pi selostus Öster­sun­domi­nen kaavoitusti­lanteesta. Itse Karhusaar­ta koske­vat ehdo­tuk­set hyväksyt­ti­in yksimielisesti.

Sipoos­ta liite­ty­ille alueille on tarkoi­tus asut­taa 35000 henkeä. Tavoite on aika kova, kun samal­la tavoit­teena on pien(kerros)talovaltainen kaupun­ki. Pääs­trate­gioi­ta on kolme: yksi laa­jen­taisi asu­tus­ta han­kalasti Sipoonko­r­peen päin, toinen taas uhkaisi ran­nan Natu­ra-aluei­ta. Kol­mas säästäisi molem­mat, mut­ta lop­putu­lok­se­na olisi tyl­sä ker­rostalo­val­tainen alue. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 8.10.2009”

Kävi kuten ennustin. Demar­it marssi­vat ulos palokun­nan vintin bud­jet­tineu­vot­teluista. Muodol­lis­es­ti he hirt­täy­tyivät toimeen­tu­lo­tuki­ra­hoi­hin. Toimeen­tu­lo­tu­ki itsessään on lak­isääteinen, joten sille ei oikeas­t­aan vara­ta määrära­haa vaan ennuste­taan, paljonko rahaa menee. Sil­lä, että on ennustet­tu alakant­ti­in, on kuitenkin ollut se merk­i­tys että sosi­aalivi­ras­ton pitäisi löytää rahat muista toimin­nois­taan, esimerkik­si lastensuojelusta.

Demareil­ta puut­tui ket­teryyt­tä vai­h­taa ulos­marssin syytä, sil­lä kokoomus ja vihreät purki­vat tämän miinan. Toimeen­tu­lotuelle laitet­ti­in bud­jet­ti­in oma moment­tin­sa, jol­loin sen mah­dol­liset yli­tyk­set eivät valu sosi­aalivi­ras­ton muuhun bud­jet­ti­in. Toinenkin miina puret­ti­in. Jos toimeen­tu­lo­tuki­ra­hat uhkaa­vat lop­pua, on ris­ki, että mak­se­taan vain se lak­isääteinen pakko, eikä lainkaan ehkäi­sevää toimeen­tu­lo­tukea. Sitovi­in määräyk­si­in kir­jat­ti­in, että toimeen­tu­lo­tuki­ra­hoista kolme pros­ent­tia on käytet­tävä ehkäi­sevään toimeen­tu­lo­tu­keen. Tämä on val­takun­nalli­nen suosi­tus, jota juuri mikään muu kun­ta ei noudata.

Tämän jäl­keen koko momentin rahamäärä muut­tui pelkäk­si ennus­teek­si. Saman­lainen ennuste sisäl­tyy esimerkik­si ener­gialaitok­sen bud­jet­ti­in, jos­sa joudu­taan ennus­ta­maan, kuin­ka kylmä talvi on tulos­sa. Erimeil­isyys sääen­nus­teesta olisi ollut yhtä hyvä ulos­marssin syy.

Kun demar­it marssi­vat ulos, vasem­mis­toli­it­to kut­sut­ti­in sisään. Neu­vot­te­lut jatkui­v­at myöhään, mut­ta alus­tavaan sop­u­un päästi­in. Lop­putu­losta viilataan vielä muiden ryh­mien kanssa. Jat­ka lukemista “Eteen­päin Ilk­ka Hakale­hdon viitoit­ta­maa tietä!”

Helsin­gin val­tu­us­to­ryh­mät neu­vot­tel­e­vat tänään bud­jetista. Ajat ovat ankeat, mut­ta kaupung­in­jo­hta­jan bud­jet­tiesi­tys on jok­seenkin sivistynyt — kiitos sen, että val­tu­us­to­ryh­mät sane­li­v­at jo kevääl­lä bud­jetille raamit. Helsin­ki ei olisi tämän mukaan korot­ta­mas­sa vero­ja. Vihrei­den mukaan veronko­ro­tus on kyl­lä edessä, mut­ta se kan­nat­taa tehdä vas­ta vuon­na 2011. Helsin­gin elinkeino­rakenne on kovin palvelu­val­tainen. Ei ole järkeä lisätä työt­tömyyt­tä palvelu­aloil­la ostovoimaa rokot­ta­mal­la kesken laman. Vero­jen koro­tuk­sen vuoro on nousukau­den alettua.

Kiin­teistöveroa sen sijaan voisi varovasti kohot­taa: pitäisi oikeas­t­aan tehdä pitkän ajan ohjel­ma kiin­teistöveron asteit­taisek­si korot­tamisek­si. Köy­hän rin­ta­mami­estalos­sa asu­van mum­mon ongel­ma ratkaistakoon siten, että hän saa veron lainaksi, jon­ka perikun­ta aikanaan mak­saa perin­nöstä. Jat­ka lukemista “Irtau­tu­vatko demar­it Helsin­gin budjetista?”

Helsin­gin van­hus­ten ate­ri­apalvelu on takkuil­lut skan­daal­i­mais­es­ti. Onko tuo kun­nan virkatyönä tehtävä ate­ri­apalvelua lainkaan oikea tapa tuot­taa ruokaa van­huk­sille? Eikö voitaisi sopia paikallis­ten rav­it­se­mus­li­ikkei­den kanssa, että nämä joko tar­joa­vat van­huk­selle ruokaa tilois­saan tai kul­jet­ta­vat ruuan van­huk­selle koti­in, jos tästä ei ole tule­maan paikalle. Täl­lainen hajautet­tu jär­jestelmä toimisi luotet­tavam­min ja voisi tul­la myös halvem­mak­si, kun yrit­täjät voisi­vat käyt­tää työpäivään aina syn­tyvää lup­poaikaa van­hus­ten palveluun.

Vai uskooko joku, että Oba­ma olisi saanut palk­in­ton­sa ilman Bushia?

Tapani Hietanie­mi kuoli vajaa vikkko sit­ten lauan­tain vas­taise­na yönä nukkues­saan; liian nuore­na, 51-vuo­ti­aana. Paljon hänel­lä olisi ollut vielä annet­tavaa ja elet­tävää. Hän eli lop­pu­un asti täysil­lä. Lauan­ta­iaa­mu­na seit­semältä hänen piti astua junaan men­näk­seen Vapaa-ajat­telijoiden liiton sem­i­naari­in Kotkaan.

Tutus­tu­in sil­loin parikymp­piseen Tapani­in jo Koi­järvel­lä, mut­ta parem­min vuon­na 1995, kun hän ilmoit­tau­tui tukiryh­määni eduskun­tavaaleis­sa. Miehestä havait­si heti, että hän on eri maa­ta; tietovi­isas, sivistynyt ja ajat­telus­saan lop­pu­un asti johdon­mukainen. Otin hänet myös eduskun­ta-avus­ta­jak­seni, kunnes Weber­iä koske­van väitöskir­jan valmis­tut­tua hänen tien­sä suun­tau­tui yliopis­tolle. Tapani oli sivil­isaa­tion his­to­ri­an dosent­ti Helsin­gin yliopis­tossa ja yhteiskun­tapoli­ti­ikan dosent­ti Jyväskylän yliopis­tossa sekä luen­noi­jana Tallinnan ja Tar­ton yliopis­tois­sa. Jat­ka lukemista “Tapani Hietanie­mi 1958 — 2009”

Tässä taas vas­tauk­seni HS-raadin kysymyk­seen. Edelli­nen suu­tut­ti rikospoliisit.

1)    Kyl­lä

Keskustelu maa­han­muu­tos­ta on kovin tuskallista ja polar­isoitunut­ta. Oikeas­t­aan minkään vivahtei­den tuomi­nen keskustelu­un koetaan epä­sopi­vak­si. Toisaal­ta maa­han­muut­tokri­it­tiset ovat liit­täneet kri­ti­ikki­in­sä tiivi­isti rasis­tiset argu­men­tit – tai eivät ole ainakaan sanoutuneet rasis­ti­sista tuk­i­jois­taan eroon – jol­loin jokaisen itseään kun­nioit­ta­van on pidet­tävä etäisyyt­tä kaikki­in mui­hinkin hei­dän ajatuksiinsa.

Mei­dän pitäisi pystyä puhu­maan paljon avoimem­min maa­han­muut­topoli­ti­ikan sisäl­löstä, jot­ta tänne tule­vat ja myös kipeästi tarvit­ta­vat muut­ta­jat pysty­i­sivät maas­samme hyvin men­estymään ja tuke­maan van­henevan kansamme ela­tus­suhdet­ta. Pieni kansalli­nen itsekkyys maa­han­muut­topoli­ti­ikas­sa johtaisi siihen, että koko ulko­maalais­peräi­nen väestö voisi parem­min ja inte­groi­tu­isi posi­ti­ivisek­si osak­si yhteiskun­taamme. Tarvit­semme human­i­taarisen maa­han­muu­ton ohel­la nyky­istä enem­män siir­to­laiskri­teere­in valikoitunut­ta työperäistä maa­han­muut­toa. Jat­ka lukemista “Hyssyt­teleekö suo­ma­lainen älymys­tä maa­han­muu­ton ongelmia.”