Tekijä: Osmo Soininvaara

Jakomäen ostari

Meni läpi äänestyk­sit­tä. Poljin kat­so­maan paikkaa, ja aika hun­ningol­la se on. Ostarin ehost­a­mi­nen on eri­no­mainen asia. Toivoisi sille itseasi­as­sa vähän laa­jen­e­mis­takin, kos­ka tuol­lainen on oikea paik­ka vähän isom­mallekin kau­palle. Seudulle on tulos­sa lisää asukkaita.

Pysäköin­ti­mak­sut

Mak­su­jen koro­tus oli Helsin­gin bud­jet­ti­sop­ua, joten kaik­ki hyväksyivät sen sel­l­aise­naan, jopa demar­it, vaik­ka eivät bud­jet­ti­sovus­sa olekaan. Asi­as­ta keskustelti­in silti yli tun­ti. Virkamiehet ihmette­liv­ät, mik­si niin suuri osa autoil­i­joista mak­saa yhä kolikol­la, vaik­ka muut mak­su­ta­vat oli­si­vat kätevämpiä. Edullisin on erilli­nen mak­su­laite, kos­ka sil­lä mak­saa vain siitä ajas­ta, jon­ka auto oikeasti seisoo pysäköin­tipaikalla, kun muil­la tavoil­la pitää mak­saa var­muu­den vuok­si vähän enem­män. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 22.10.2009”

Lista on edelleen epäi­lyt­tävän kevyt. Lop­pukiristä tulee rankka.

Jakomäen ostoskeskuk­sen ase­makaa­van muutos

Ostari säi­lytetään ja ehoste­taan. Ker­rosala kaksinker­tais­tuu. Liiken­ner­atkaisu menee uusik­si. Huoltoase­ma­ton­tille on laitet­tu lisää raken­nu­soikeut­ta. Asukkaat halu­aisi­vat korkeaa maamerkkiä, mut­ta viras­to ei usko, että sel­l­ainen toteu­tu­isi. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 22.10.2009”

Oli­pa tun­nepi­toinen keskustelu suojatiesäännöstä!

Liikenne ja eri­tyis­es­ti jalankulk­i­joiden ja autoil­i­joiden välit ovat Helsingis­sä varsin tulehtuneet.

En kir­joit­tanut kom­ment­tiani nol­la­tol­er­anssista, kos­ka olin järkyt­tynyt kyseis­es­tä onnet­to­muud­es­ta . Onnet­to­muus on aina yksit­täistapaus, jos­ta ei voi tehdä pitkälle meneviä johtopäätök­siä. Olin järkyt­tynyt mielip­iteistä, joiden mukaan täl­laises­sa onnet­to­muudessa ei vika ole autoil­i­jas­sa – korkein­taan siinä lakia nou­dat­tavas­sa, joka antaa tietä, kuten laki yksikäsit­teis­es­ti vaatii – vaan jalankulk­i­jas­sa, joka ei ymmär­rä, että jalankulk­i­jan on varaudut­ta­va hyp­päämään alta pois. Halyt­tävä oli myös tieto, että moni autoil­i­jä jät­tää anta­mat­ta tilaa jalankulk­i­jalle, kos­ka takaa niin usein tulee joku kahjo pysähtymät­tä. Täl­läi­nen ei menet­tele. Jat­ka lukemista “Oli­pa tun­tei­ta nostavaa”

STM on päät­tänyt sikain­flu­enssajärjestyk­sessä. Peri­aat­teena on se, että ensin rokote­taan lääk­in­tähenkilökun­ta ja sen jäl­keen ne ryh­mät, joille tau­ti on vaar­al­lisin. Kuu­lostaa loogiselta, ei ole ain­oa tapa ajatella.

Toinen vai­h­toe­hto olisi yrit­tää pysäyt­tää epi­demia. Sil­loin taas pitäisi rokot­taa päiväkoti­lapset, koul­u­laiset ja varus­miehet , jot­ka ovat listal­la viimeis­inä. Koul­u­lais­ten rokot­tamises­sa olisi sekin hyvä puoli, että kos­ka tau­ti ei ole heille vaar­alli­nen eikä siten myöskään rokote.

Soti­laal­li­sista syistä ydin­voimaloidemme polt­toaineek­si valit­ti­in uraani, siitä kun saa kätevästi myös ydin­pom­me­ja. Olisiko sit­tenkin pitänyt vali­ta tori­um, tai kan­nat­taisiko uraanivoimaloiden sijas­ta pikkuhil­jaa alkaa kehitel­lä toriumvoimaloita.

Tori­u­mil­la on kak­si hyvää puol­ta uraani­in verrattuna.

Luon­nos­sa tori­um ei ole radioak­ti­ivista, joten kai­vok­set eivät ole sel­l­ainen ympäristömörkö kuin uraanikai­vok­set. Toisek­si siitä siis saa huonom­min pommeja.

Radioak­ti­ivista jätet­tä tori­umvoimalas­takin tulee ja voimalaitok­seen liit­tyy onnet­to­muus­ris­ki, joten ei sekään mikään luo­mu­voimala olisi. Radioak­ti­ivista jätet­tä syn­ty­isi kuitenkin paljon vähem­män ja se olisi huo­mat­tavasti lyhytikäisem­pää, pysy­isi Wikipedi­an mukaan säteilevänä ”vain” 500 vuot­ta, jol­loin sen lop­pu­varas­toin­ti kalliop­erään olisi hyvin hallinnassa.

Olen aika järkyt­tynyt saa­mas­tani palaut­teesta, joka kos­ki Sörnäis­ten rantatiel­lä tapah­tunut­ta suo­jatieon­net­to­muut­ta. Kovin moni kir­joit­ta­ja vaati otet­tavak­si liiken­nesu­un­nit­telun lähtöko­hdak­si, etteivät autoil­i­jat piit­tää suo­jateitä koske­vista sään­nöistä ja jopa suo­jatei­den pois­tamista, jos puolen kilo­metrin säteel­lä on myös las­ten­vaunuille sovel­tu­va ylikulkusilta.

Jos liiken­nekuri on men­nyt tuol­laisek­si, ei auta kuin palaut­taa se ker­ral­la. Nol­la­tol­er­anssi ja suo­jatiesään­tö teho­valvon­taan. Jos poli­ise­ja ei riitä kaikkialle, kam­er­at avuk­si. Kun­non sakot ja kort­ti pois. Kyse on törkeästä piit­taa­mat­to­muud­es­ta. Jos jonkun autoil­i­jan kohdal­la kyse ei ole pelkästä piit­taa­mat­to­muud­es­ta vaan kyvyt­tömyy­destä hah­mot­taa liiken­net­tä, sitä suurem­mal­la syyl­lä kort­ti on syytä ottaa pois.

Siis­pä: julk­iste­taan päivä, jos­ta nol­la­tol­er­anssi alkaa. Tavat muut­tuvat nopeasti.

Joku tyyp­illi­nen autoil­i­ja kat­soi oikeudek­seen ajaa pysähtymät­tä suo­ja­tien eteen pysähtyneen auton ohi ja aiheut­ti näin kah­den tei­ni-ikäisen tytön vaka­van loukkaan­tu­misen. Tuos­ta tulee tek­i­jälle iso ran­gais­tus ruumi­in­vam­man aiheut­tamis­es­ta. Näin ainakin HS:n keskust­delu­pal­stal­la vaaditaan.

Kir­joitin tarkoituk­sel­la tyyp­illi­nen autoil­i­ja, kos­ka on teko on erit­täin tavalli­nen. Eikö kaikkia samaan tekoon syyl­listyneitä pitäisi kohdel­la samal­la taval­la riip­pumat­ta siitä, mil­lainen tuuri kohdalle sat­tui? Eihän ran­gais­tuk­sen tarkoituk­sen ole kostaa tyt­töjn puoles­ta vaan ran­gaista teosta. Miten kul­jet­ta­jan teko olisi ollut vähem­män tuomit­ta­va, jos tytöt oli­si­vat viime het­kel­lä havain­neet vaaran?

Suo­jatiesään­nöstä piit­taa­mat­to­muus on vaka­va teko aina. Siitä pitäisi pan­na aina kort­ti kuiv­u­maan, ensim­mäisen ker­ran lem­peästi viikok­si, toisel­la ker­ral­la muu­ta­mak­si kuuykaudek­si ja lop­ul­ta elin­iäk­si, ei vain ran­gaistruk­sek­si vaan kans­saih­mis­ten suojelemiseksi.

Luokkay­hteiskun­ta näkyy Bri­tan­ni­as­sa vah­vana. Lon­toon Cityssä näki louna­saikana kra­vat­tikaulaisia puku­miehiä ais­tikkaissa lounaskup­pi­lois­sa ja katu­työ­maan vierel­lä haalar­i­a­su­isia kypäräpäisiä duunare­i­ta eväsleip­iä syömässä.

Sitä vain alkoi miet­tiä, kum­man työ­paikkaa automaa­tio pahim­min uhkaa, kadunko­r­jaa­jan vai pankkien paper­in­pyörit­täjien.  Mihin ihmeeseen niitä Cityn kym­meniä tuhan­sia pankkialan kra­vat­timiehiä tarvi­taan sen jäl­keen, kun pankki­toim­inta siir­tyy kun­nol­la tietotekni­ikan aikaan?

Maa­han­muut­toa, työvoima­pu­laa ja ela­tus­suhdet­ta koske­vaan kir­joituk­seen tuli use­ampi kom­ment­ti, jos­sa ei halut­tu Suomeen Lon­toon mallin mukaista huonopalkkaista maa­han­muut­ta­jien etnis­es­ti erot­tuvaa ryh­mää. Tätä perustelti­in sekä suo­ma­lais­ten palvelu­alan henkilöi­den työl­lisyy­del­lä että sil­lä, että täl­lainen ulko­maalaisen työvoiman riis­to on epäeettistä.

Aloite­taan tuos­ta jälkim­mäis­es­tä argu­men­tista: kan­nat­taisi ehkä kysyä ”riis­tetyltä” itseltään, halu­aako hän tul­la riis­te­tyk­si vain erote­tuk­si. Jo nige­ri­alainen muut­taa Suomeen tak­sikuskik­si, hän on tääl­lä huonom­mas­sa ase­mas­sa kuin keskimääräi­nen suo­ma­lainen, mut­ta paljon parem­mas­sa ase­mas­sa kuin hän olisi Nigeriassa.

Onko väärin suo­ma­laisia köy­hiä kohtaan, että nige­ri­alainen tak­sikus­ki vie hei­dän työ­paikkansa. Tämä ei aivan tavat­tomasti poikkea siitä, että kiinalainen tek­sti­il­i­työläi­nen vie suo­ma­laisen tek­sti­il­i­työläisen työ­paikan. Se, että hän tekee sen Kiinas­ta käsin, ei muu­ta asi­aa suo­ma­laisen tek­sti­il­i­työläisen kannal­ta. Jat­ka lukemista “Glob­al­isaa­tio ja suo­ma­lais­ten kulutustaso”

Kun viimek­si kävin Lon­toos­sa vuosia sit­ten, pyöräil­i­jöitä ei näkynyt juuri mis­sään. Nyt niitä on kaikkial­la ja paljon. Vilkkaal­la kadul­la niitä on aina näkyvil­lä usei­ta. Pyöräi­lyn rooli vain on aivan eri­lainen kuin mitä olen näh­nyt missään.

Pyöräteitä täl­lä ei ole, mut­ta mon­en kadun laitaan on maalat­tu puolen metrin levyi­nen pyöräkaista, jota ainakaan bus­sit eivät kyl­lä juuri kunnioita.

Taval­lisin pyörä on pukin­sarvil­la varustet­tu kapearenkainen maantiepyörä. Niil­lä aje­taan todel­la lujaa. Kun autoli­iken­teen vauhti taas on suo­ma­laisit­tain verkkainen, pyörä pysyy hyvin auto­jen vauhdis­sa. Ruuhkas­sa ket­terä fil­lari pujot­telee paljon muu­ta liiken­net­tä nopeammin.

Minäkin olen laps­es­ta asti tot­tunut aja­maan liiken­teen seassa luot­taen siihen, etteivät autot tahal­laan päälle aja. Silti täkäläi­nen kamikat­sepyöräi­ly näyt­tää jopa min­un silmääni vaar­al­lisil­ta. Onko se sitä oikeasti, selviää var­maankin onnettomuustilastoista.

Kypärän käyt­täjät ovat vähem­mistönä, mitä vähän ihmette­len. Jos pyörässä on valo, se on läh­es aina vilkku­va ledi. Kovin usein val­oa ei ole, mitä ihmette­len vielä enem­män, kos­ka liikenne on vilka­s­ta, eikä pimeää liiken­teen seassa pujot­tel­e­vaa fil­lar­ia helpol­la havaitse.