Mitä pakkoruotsilla sitten tekee?

Hal­li­tus pähkäilee, pitäisikö Kokkolan seu­tu yhdis­tää alue­hallinnos­sa Oulu­un vai Vaasaan ruotsinkieliset halu­a­vat Vaasaan ja suomenkieliset Oulu­un. hal­li­tus pani alueen­vuodek­si Vaasaan sik­si aikaa, kun vira­nomaiset Oulus­sa opiskel­e­vat ruot­sia. Kokkolan ruotsinkielis­ten edus­ta­ja sanoi TV-uuti­sis­sa, ettei opiskel­tu ruot­si riitä, vaan ruotsinkielisiä palvele­maan kel­paa vain syn­type­r­äi­nen ruotsinkieli­nen (=täy­del­lis­es­ti ruot­sia osaava)

Hyvä. Uusko­taan, että se on niin, jos ruotsinkieliset itse niin sanovat.

Nyt vain pitää vielä selit­tää, mik­si me suomenkieliset sit­ten opiskelemme koulus­sa pakkoruotsia?

Myykää heti!

Ensin Suomen oikeis­to kehoit­ti otta­maan mallia Uud­es­ta See­lan­nista. Kun Uudel­la See­lan­nin­l­la meni huonos­ti, pitikin ottaa oppia Irlannista

Irlan­nin tilanne on nyt katas­tro­faa­li­nen. Pitääkin ottaa oppia Etelä-Koreasta.

Siis, jos omis­tat­te osakkei­ta eteläko­re­alai­sis­sa yri­tyk­sis­sä, myykää niin kauan kuin joku vielä ostaa.

Ihmisen on vaikea ymmärtää juristia

Oli tarkoi­tus tukea tuulivoimaa syöt­tö­tar­if­fi­in avul­la. Se takaisi tuulivoimalle aina noin 83 euron hin­nan megawat­ti­tun­nil­ta. Taku­uhin­nan ja markki­nahin­nan väli­nen ero­tus olisi men­nyt sähkönku­lut­ta­jien mak­set­tavak­si. Nyt juris­tit ovat keksi­neet, että olisi perus­tus­lain vas­taista tukea tuulivoimaa voi näin, kos­ka kyse on veros­ta. Nyt se sama tulos saavute­taan säätämäl­lä asi­as­ta vero­la­ki. Hyvä, tehdään sit­ten niin. Sitä on vain ihmisen vaikea ymmärtää, että kun meil­lä on jo vuosia tuet­tu turvevoimaa syöt­tö­tar­if­fil­la, miten se on sopu­soin­nus­sa perus­tus­lain kanssa, mut­ta sama tuki tuulivoimalle on perus­tus­lain vastaista..

Kaupan mahdoton yhtälö

Minäkin olen alka­nut taipua kaup­po­jen sun­nun­ta­iauki­olon kan­nalle, mut­ta mil­laisia argu­ment­te­ja tahansa tämän asian puoles­ta ei pitäisi esit­tää. Lie­nee selvä, että kau­pan myyn­ti ei voi san­ot­tavasti lisään­tyä, kos­ka ihmisil­lä ei ole aiem­paa enem­pää rahaa. Nyt kau­pan edus­ta­ja väit­tää, että sun­nun­taikaup­pa lisää sekä työl­lisyyt­tä, että alen­taa hintoja.

Jos sun­nun­ta­iauki­o­lo lisää työl­lisyyt­tä, se var­maankin lisää myös myyjien palkka­sum­maa. Palkka­sum­maa lisää entis­es­tään se, että sun­nun­taina mak­se­taan tupla­palkko­ja.  Kun täl­lä kas­va­neel­la palkka­sum­mal­la saadaan myy­dyk­si yhtä paljon tavaraa kuin aiem­min, miten kau­pan mar­gin­aalit voivat alen­tua? Mikä siis piene­nee, kun palkka­sum­ma kas­vaa? Jat­ka lukemista “Kau­pan mah­do­ton yhtälö”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 19.11.2009

Pasi­lan poli­isi­talon kaava. 

Poli­isi keskit­tää toim­into­jaan Pasi­laan ja tarvit­see lisä tilaa. Ulospäin näkyy lähin­nä se, että nykyi­nen sisään­tu­lo muute­taan aidatuk­si pihaksi.

Asun­to­la­torne­ja Mar­i­an sairaalan eteen

Mar­i­an sairaalan eteen kaavoite­taan Paa­vo Nur­men säätiölle (!?) ilmeis­es­ti opiske­li­ja-asun­to­la (lis­tatek­sti ei todel­la pal­jas­ta käyt­tö­tarkoi­tus­ta!) yhdek­sänker­roksista asun­to­la­tor­nia. Kaava­muu­tos muut­taa alun perin vähän pienem­män ja yht­enäisen raken­nu­soikeu­den vähän korkeam­mak­si ja pis­temäisem­mäk­si. Samal­la raken­nu­soikeus vähän piene­nee. Jotenkin spon­taanisti pidin voimas­sa olev­as­ta kaavas­ta enem­män. Minus­ta kan­takaupunki­in sopi­vat kadun­var­teen rajoit­tuvat raken­nuk­set. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 19.11.2009”

Salon talousvaikeudet

Salon kaupung­in­jo­hta­ja valit­ti lauan­tain Helsin­gin sanomis­sa, että vasta­pe­ruste­tun Suur-Salon  on vaikea sopeut­taa talout­taan, kos­ka kymme­nen kun­nan yhdis­tymis­sopimuk­seen kir­joitet­ti­in, ettei ketään saa irti­sanoa tuotan­nol­li­sista ja taloudel­li­sista syistä. Kun­ta­jako­selvit­täjien piskuisen ammat­tikun­nan puoles­ta protestoin moista tulkintaa.

Ensin­näkin sopimuk­seen kir­joitet­ti­in niin, kos­ka laki niin määrää, mut­ta ei siitä silti ole kyse. Salon kaupungis­sa on jäänyt tänä vuon­na eläk­keelle pitkälti tois­tasa­taa henkeä. Vapau­tuneista vakans­seista on lakkautet­tu selvästi alta kymme­nen. Muut on täytet­ty uud­estaan. Lähempänä totu­ut­ta olisi sanoa, että kun­nan on vaikea sopeu­tua vero­tu­lo­jen vähen­e­miseen, kos­ka kun­nis­sa ei juuri ole ylimääräistä väkeä.

Miten kaupunkimaa pitäisi hinnoitella?

Pel­tomaa Uudel­la­maal­la mak­sa­nee jotain 20 000 euroa hehtaari eli kak­si euroa neliöltä. Eiran­ran­nas­sa asun­not mak­sa­vat noin 7000 euroa neliöltä. Kun talon rak­en­taa kahdel­la ton­nil­la neliöltä ja kun Eiran ran­nas­sa aluete­hokku­us  on yhden paikkeil­la, maan oikea hin­ta on suun­nilleen  5000 euroa neliötä. Kenelle tuo ero­tus kuu­luu ja miten tont­ti­maa pitäisi hinnoitella?

Raken­nus­li­ik­keet ovat valit­ta­neet, että korkea tont­ti­maan hin­ta tekee asun­noista kalli­ita. Jotkut ovat tähän hal­paan men­neetkin – esimerkik­si Helsin­gin Sanomien pääkir­joit­ta­jat – mut­ta perustelus­sa ei ole mitään järkeä. Jos asun­to­jen hin­to­ja ei ole sään­nöstel­ty, tont­ti­maan hin­nal­la ei ole mitään merk­i­tys­tä siihen ‚mil­lä hin­nal­la raken­nus­li­ike myy asun­non asukkaille: se myy eniten tar­joavalle, eikä tähän vaiku­ta mitenkään se, miten hin­ta jakau­tuu raken­nus­li­ik­keen ja kaupun­gin kesken. Jat­ka lukemista “Miten kaupunki­maa pitäisi hinnoitella?”

Entä jos Finnair kaatuu?

Sim­putin vähän EBook­er­sia ja kat­soin mitä mak­saisi lentolip­pu Helsingistä pois ja takaisin sat­un­nais­es­ti valit­tuina päiv­inä 13.1. – 17.1. Halusin kat­soa, miten Finnair pär­jää kotiken­täl­lään. Seu­raavas­sa halvin lentolip­pu ja Finnairin sijoi­tus kilpailussa

 

Lon­to

  1. Easy­Jet                          133,64 €

       18. Finnair                          215,59 €

 

Pari­isi

1. Aus­tri­an Air­lines              158,36 €

60. Finnair                               254,32 €

 

Rooma

  1. Finnair                              212,28 € (Hyvä Suomi!)

 

Brys­sel

1. Aus­tri­an Air­lines 158 €

88. Finnair                               282 €

 

Jat­ka lukemista “Entä jos Finnair kaatuu?”