Mitä pakkoruotsilla sitten tekee?

Hal­li­tus pähkäilee, pitäisikö Kokkolan seu­tu yhdis­tää alue­hallinnos­sa Oulu­un vai Vaasaan ruotsinkieliset halu­a­vat Vaasaan ja suomenkieliset Oulu­un. hal­li­tus pani alueen­vuodek­si Vaasaan sik­si aikaa, kun vira­nomaiset Oulus­sa opiskel­e­vat ruot­sia. Kokkolan ruotsinkielis­ten edus­ta­ja sanoi TV-uuti­sis­sa, ettei opiskel­tu ruot­si riitä, vaan ruotsinkielisiä palvele­maan kel­paa vain syn­type­r­äi­nen ruotsinkieli­nen (=täy­del­lis­es­ti ruot­sia osaava)

Hyvä. Uusko­taan, että se on niin, jos ruotsinkieliset itse niin sanovat.

Nyt vain pitää vielä selit­tää, mik­si me suomenkieliset sit­ten opiskelemme koulus­sa pakkoruotsia?

120 vastausta artikkeliin “Mitä pakkoruotsilla sitten tekee?”

  1. Eipä tuos­sa pitäisi olla enää mitään sen kum­men­paa kuin lakiehdo­tus eduskun­taan että pakko­ruot­si pois.

    Samal­la voitaisi­in pois­taa pakko­suomen ope­tus suomen ruotsinkielisiltä. Onhan sel­l­ainen kai ?

  2. “Nyt vain pitää vielä selit­tää, mik­si me suomenkieliset sit­ten opiskelemme koulus­sa pakkoruotsia?”

    Onhan palvelusväen sen­tään sen ver­ran kieltä osat­ta­va, että ymmärtää totella…

    Ruot­sille on löy­det­ty liu­ta perustei­ta, mm. sen opiskelu helpot­taa englan­nin oppimista. Tosin mik­si tuo­ta aikaa ei käytet­täisi englan­nin kie­len opiskelu­un? Pär­jäisimme samal­la ruotsinkielis­ten kanssa, jot­ka siis osaa­vat englan­ninkin hyvin — sen oppimi­nen­han on heille helppoa.

    Kokko­lalaiset ns. ruotsinkieliset puhu­vat hyvää suomea ja ymmärtävät sitä vielä parem­min, sen nyt tietää jokainen.

    Nim­imerkil­lä ex-kokkolalainen.

  3. Ruot­si onkin täysin tarpee­ton kieli suo­ma­laisille. Suomes­sa suomen­ruot­salaiset vai­h­ta­vat heti suomek­si, ja ruot­sis­sa ruotsin­ruot­salaiset vai­h­ta­vat heti englan­niksi. Mis­sään ei siis tule tarvet­ta osa­ta ruotsia.

    Itsekin olen toimin­ut kan­sain­välisen kau­pan tehtävis­sä viimeiset 15 vuot­ta. Myös ruot­sis­sa. Mut­ta kieltä en ole tarvin­nut kuin Afton­blade­tia lukies­sa. Liike­toim­inta­neu­vot­te­lut on hoidet­tu ruot­salais­ten eri­no­mais­es­ti osaa­mal­la englannilla.

    Täysin turha kieli siis. Ennem­min kan­nat­taisi lukea venäjää, kos­ka venäläiset yleen­sä eivät osaa englan­tia. Myös sak­salaiset yleen­sä halu­a­vat puhua sak­saa, jos se on vai­h­toe­hto. Mut­ta ruot­salaiset puhu­vat mielel­lään englantia.

  4. Suomen­ruot­salais­ten jutuis­sa ei nyt ole muutenkaan järkeä pakko­ruot­sista puhuttaessa.

    Pait­si ehkä tässä salali­it­tomaises­sa kuvios­sa: Kuten tiede­tään Suomen kouluis­sa on kielikri­isi menos­sa, ja nyt tarkoi­tan ihan viral­lis­es­ti myön­net­tyä kri­isiä enkä tätä pakko­ruot­sik­si kut­sut­tua pyhää lehmää. Suo­ma­laiset koul­u­laiset oppi­vat nimit­täin keskimäärin liian har­vo­ja vierai­ta kieliä, lähin­nä englan­tia ja hyvin huonoa ruot­sia. Tämä on huono jut­tu kan­sain­välistyvässä maailmassamme.

    Tai siis, het­ki­nen, kir­joitin väärin. Todel­lisu­udessa vain ei-ruotsinkieliset suo­ma­laiset oppi­vat liian har­vo­ja kieliä ja niitäkin huononlaisesti.

    Ja ennen kuin joku itsein­hoinen ehtii ehdot­taa: ei, Suomen­ruot­salais­ten ja muiden ero ei johdu siitä, että he ovat fik­sumpia ja ahk­er­ampia. PISA:n ja yliop­pi­laskir­joi­tusten perus­teel­la pikem­min päin­vas­toin. Mik­si ahkeroi­da, kun kiin­tiöt varmis­ta­vat jatko-opiskelu­paikan ilman liial­lista ahkerointiakin.

    Mis­sä olin? Niin, salali­it­to­teo­ria. Parhaat palkat saa nykyään kan­sain­väli­sistä fir­moista. Niis­sä pitää osa­ta kieliä. Suomen­ruot­salaiset osaa­vat tietysti ruot­sia. Suomikin sujuu ja lisäopiskelulle on voimakas moti­ivi. Ruotsin läheinen sukukieli, englan­ti, ei tuo­ta vaikeuk­sia. Ei liene ihme, että aikaa riit­tä opiskel­la parikin kieltä noiden lisäksi.

    Samaan aikaan suomenkieli­nen (tai vaik­ka ara­bi­an) osaa suomen ja kan­sain­välis­ten ver­tailu­jen mukaan englan­ninkin kiitet­tävän hyvin. Ruot­sia on pakko opiskel­la, mut­ta moti­vaa­tio on huono, joten sitä ei opi­ta. Ja onhan ruot­si harv­inaisen hyödytön kieli jo ihan talousti­eteel­lis­es­ti ajatellen … mikä taas onkaan dimin­ish­ing returns suomek­si? Kol­mat­ta vieras­ta kieltä ei uskalleta ottaa, kun tiede­tään, että kak­sikin vieras­ta kieltä on tuskan takana.

    Näin siis on tilas­to­jen mukaan.

    Parhaat työ­paikat menevät siten ruotsinkielisille.

    Vihrei­den Ris­to Rönnberg on mukana siinä toimikun­nas­sa, joka nyt yrit­tää kek­siä ratkaisua tälle suomenkielis­ten huonoon kieli­taitoon. Hän on var­maan ain­oa, joka uskalsi puhua pakko­ruot­sia vas­taan. Puolueen johto pisti hänet äkkiä ruotuun. 

    Nyt ei ole mah­do­ton­ta, että ongel­ma yritetään ratkaista lisäämäl­lä vielä entis­es­tään sitä mikä ongel­man aiheut­taa. Tiedän, että suun­nit­teil­la on pakko­ruotsin opiskelun lisääminen!

    Min­un ehdo­tuk­seni: Jos pakko­ruot­sista ei voi luop­ua, suomen­ruot­salaisil­la pitäisi olla pakkosaame. Tai vakavam­min san­ot­tuna, suomenkielis­ten koulupäivää pitäisi piden­tää vaikka­pa tun­nil­la. Tämä ratkaisu on tietysti epäreilu­udessaan älytön, mut­ta kos­ka järkevä ratkaisu ei kel­paa, on vai­h­toe­htona älytön ratkaisu. Älyt­tömyy­dessä olisi se hyvä puoli, että sen myötä pak­sukalloisim­mankin pakko­ruotsin puo­lus­ta­jan olisi myön­net­tävä, mis­tä on kysymys.

  5. No opiskel­laan kuulem­ma pakko­ruot­sia sik­si, että osat­taisi­in lukea Muumikir­jo­ja ruot­sik­si. Ainakin näin on joku kansane­dus­ta­ja viisaudessaan todennut.

  6. Olen vakaasti sitä mieltä, että jos ruot­sia ei pakotet­taisi opiskele­maan (B‑kieli voisi olla pakolli­nen, mut­ta ihmisen pitäisi itse saa­da vali­ta se kieli), suurem­pi osa ihmi­sistä osaisi hyvää ruot­sia. Peruste­len tätä sil­lä, että motivoituneena oppii enem­män, ja moti­vaa­tio lisään­tyy kun voi itse vaikut­taa tekemisi­in­sä. Vielä enem­män ruotsin tun­nil­la oppii, kun ei-motivoituneet häiriköt eivät ole mukana venkoile­mas­sa. Ja kun ope­tus­ryh­mien taso nousee, voidaan myös opiskel­la pidem­mälle nopeammin.

    Ei joka ikisen suo­ma­laisen tarvitse ruot­sia osa­ta. Se ainakin on huono perustelu pakko­ruot­sille. Eikä vähiten sik­si, ettei pakko­ruot­sista suinkaan ole seu­ran­nut, että jokainen osaisi ruotsia.

  7. Sik­si, että RKP:lla on vakiopaik­ka hal­li­tuk­ses­sa? Tai sik­si, ettei Suomes­sa ole yhtään lib­er­aalipuolue­ta, eikä siten mitään vastapain­oa val­lit­se­valle poli­ti­ikalle. Vihreät ovat lähin­nä sik­si mie­lenki­in­toinen, että sieltä suunnal­ta on joskus havait­tavis­sa lib­er­aal­is­mi­in viit­taavia kan­nan­ot­to­ja, vaikkei­vat ne käytän­nön poli­ti­ikkaan asti ulotukkaan.

  8. Ei kai pakko­ruotsin puoles­ta ikinä ole muutenkaan mitään järkipe­rustei­ta esitet­ty. Kek­si­ikö kukaan Osmon blo­gin seu­raa­jista muuten yhtäkään jär­jel­listä syytä pakol­liselle ruotsinkie­len opiskelulle? Ole­tan että ei, kos­ka muuten niitä syitä olisi tul­lut muual­lakin esille. Aihe­han ei varsi­nais­es­ti ole niitä vähiten huomio­ta saanei­ta netissä;)

    Tästä päästään seu­raavaan kysymyk­seen: Mik­si pakko­ruot­si jär­jestelmää oikeasti pide­tään yllä? Hyvin toden­näköis­es­ti myös pakko­ruot­sia kan­nat­ta­vat jär­jel­liseen ajat­telu­un kykenevät poli­itikot ymmärtävät, ettei pakko­ruotsin opiskelu ole suo­ma­lais­ten 95% enem­mistön edun mukaista. Mitkä hei­dän peit­e­tyt moti­ivin­sa ovat? Onko kyse ain­oas­taan ruotsinkielisen vähem­mistön etuoikeutetun ase­man pönkit­tämis­es­tä vai onko taustal­la muutakin?

  9. Nokkela argu­ment­ti.

    Kehtaisinko­han kysyä tässä tois­es­ta aiheesta.. Oletko aikeis­sa kom­men­toi­da Pasi­lan pil­ven­pi­irtäjäkaavailu­ja? Olisi kiin­nos­tavaa kuul­la, mitä niistä kuu­luisi ajatel­la asi­apo­h­jal­ta, kun intu­iti­ivis­es­ti olen aiheesta kovin innoissani.

  10. Ei mitään. Pakko­ruot­si on euroop­palaisen oikeuskäsi­tyk­sen ja demokra­t­ian vas­tainen. Mil­loin Suomes­ta tulee nor­maali Euroop­palainen oikeusvaltio?

  11. Kuin­ka mon­es­ta sotien jälkeis­es­tä poli­it­tis­es­ta hal­li­tuk­ses­ta RKP on ollut poissa?
    Olisiko jo aika?
    Ahve­naan­maan edus­ta­ja jo meitä pelot­teli. Logi­ikkaa en radios­ta ymmärtänyt. Eiköhän ole ihan eri asia, miten tääl­lä man­tereel­la käy? Heil­lähän on ihan omat jut­tun­sa siel­lä. Mitä ihmettä tämä rou­va puut­tuu tämän puolen asioi­hin? Suomenkielisil­lä olisi aika paljon nuris­tavaa hei­dän jutu­is­taan, mut­ta sehän on turhaa. Voisiko joku ker­toa tälle rou­valle, että jät­tää man­tereen asi­at rauhaan ja hoitaa ja vaalii omia jut­tu­jaan siel­lä saar­il­laan. Ei kai hän vain vaa­di enem­män ruotsin ope­tus­ta tääl­lä hei­dän taki­aan? Oman ajatuk­seni mukaan heiltä pitäisi edel­lyt­tää enem­män opiskelua suomenkielessä.
    Mitä ihmeen merk­i­tys­tä ahve­nan­maalaisille on siitä, mitä tääl­lä tapah­tuu? niil­lähän ei ole mitään merk­i­tys­tä heille. Jos tuo joukko halu­aa ero­ta Suomes­ta ja liit­tyä Ruot­si­in tahi olla itsenäi­nen, niin kyl­lä kan­natan hei­dän toivet­taan. Aika iso rahamäärä säästyy ja paljon ongelmia. Mitä hyö­tyä val­ti­olle Ahve­nan­maas­ta on?
    Noi tul­li­ju­tut on peanuts. Tur­val­lisu­usju­tuis­sa ei mitään. Matkailu­jut­tuna se ei katoa minnekään.
    Ehdotankin, että Ahve­nan­maa julis­tau­tuu itsenäisek­si ja Suo­mi heti hyväksyy julistuksen.
    Radios­sa per­jan­taina kuule­mani yleisökom­men­tit oli­vat monipuolisia: suurin piirtein tais­telus­ta hurraa-huutoihin.
    Ehkä tuo rva­henkilö ei tajun­nut nykyti­lan­net­ta. Ei toi Suomen jät­tämi­nen ole enää mikään hirvee jut­tu man­ner-porukalle. Mim­mo­nen­han se olisi noille saarelaisille?

  12. mielestäni täl­laisia vähem­mistön ase­man kyseen alais­tavia kom­ment­te­ja on ikävä lukea vihrei­den edus­ta­jan sivuil­ta kaikki­han sen tietää että ruotsin kielestä on apua englan­nin kie­len ja sak­san kie­len ja ran­skan kie­len opiskelus­sa ja voidaanko me edes sanoa ole­vamme pohjois maa jos emme puhu samaa kieltä ajat­tele mitä ne meistä muual­la ajattelee

  13. Minus­ta tässä nos­tet­ti­in esi­in paras argu­ment­ti pakko­ruot­sia vas­taan. Olen vuosia ihme­tel­lyt, että tästä ei ole enem­pää puhuttu.

    Meil­lähän on olta­va esim. lääke- ja oikeusti­eteessä ruotsinkieliset tiedekun­nat ihan sik­si, että takaamme ruot­sia puhuville äidinkieliset palve­lut. Siitäkin on ollut melua, että ruot­sia äidinkie­lenään puhuvil­la pitäisi olla oikeus päästä lääkärille, jon­ka äidinkieli on ruotsi. 

    Ne kaik­ki lau­da­turin yliop­pi­laat lääkik­sessä ja oikik­ses­sa eivät siis opi ruot­sia niin hyvin, että siitä olisi juuri käytän­nön hyö­tyä. Ja jotenkin kuitenkin perustel­laan, että jokaisen sel­l­aisenkin, jolle jo perusk­oulun suorit­ta­mi­nen tuot­taa tuskaa, on opiskelta­va ruotsia. 

    Välil­lä tun­tuu, että ihan järkevätkään kak­sikieliset eivät ihan tajua, että emme me suomenkieliset muu­tu kak­sikielisik­si koulu­ruotsin avul­la. Mikä siis on peruste pitää ruot­sia kaikille pakollisena?

  14. Help­po kysymys!

    Ei sil­lä tee yhtään mitään.

    Ja muis­takaa­pa nyt kaik­ki saman­mieliset äänestää eduskun­taan henkilöä, joka jakaa tämän näke­myk­sen. Meitä on ehdot­tomasti enem­mistö, mut­ta silti vain tämän pienen kie­len pakko-opiskelu jatkuu ja jatkuu viiden pros­entin vähem­mistön ylim­i­toitet­tu­jen oikeuk­sien takia. 

    Osaisiko joku muuten sanoa, mitä tämä pelleily tulee kokon­aisu­udessaan Suomelle mak­samaan? Ruotsinkieli­sistä katukyl­teistä korkeak­oulu­tuk­seen.… siis koko potti.

  15. Se ruot­si, mitä Suomen kouluis­sa opiskel­laan, on eri kieli, mitä puhutaan Ruot­sis­sa. Niin, Suo­mi on ain­oa maa maail­mas­sa, mis­sä 95 pros­ent­tia kansas­ta joutuu pakkoaineena opiskele­maan 5 pros­entin vähem­mistön kieltä. Tuon pakkoa­jan voisi suju­vasti käyt­tää englan­nin opiskeluun.

    1. Suo­mi on ain­oa maa maail­mas­sa, mis­sä 95 pros­ent­tia kansas­ta joutuu pakkoaineena opiskele­maan 5 pros­entin vähem­mistön kieltä.

      Irlan­nis­sa kaik­ki pakote­taan opiskele­maan iirin kieltä, jota ei puhu juuri kukaan.

  16. Osmo, kaipaan pure­vaa älyäsi ja terävää kom­men­toin­ti­asi takaisin eduskuntaan!

  17. Nyt vain pitää vielä selit­tää, mik­si me suomenkieliset sit­ten opiskelemme koulus­sa pakkoruotsia? 

    Minä kun tulk­itsin tuon niin että ruot­sia opiskel­laan liian vähän, kun se ei ker­ran tosi­ti­lanteessa riitä.

  18. Niinkuin Rogue jo sanoikin niin kaik­ki pakko­ruot­sia puolta­vat argu­men­tit on kumot­tu jo tuhanteen ker­taan. Netistä löy­tyy use­ampia sait­te­ja jois­sa vään­netään rauta­lan­gas­ta mik­si esim. Gun­nar­in argu­ment­ti Ruot­sista port­ti­na mui­hin kieli­in on jär­jetön. kts. esim. täältä: http://www.pakkoruotsi.net/perustelut.php#oppiminen

    Jotkut ehkä niput­ta­vat pakko­ruotsin pois­tamisen samaan kat­e­go­ri­aan maa­han­muu­ton rajoit­tamisen tai muiden vas­taavien “epä­su­vait­se­vien” asioiden kanssa kos­ka näistä asioista eniten ään­tä pitävät usein samat tahot. Tästä seu­raa että pakko­ruotsin pois­tamiseen kykenevät henkilöt eivät uskalla ottaa asi­aa käsit­te­lyyn kos­ka pelkäävät leimaan­tu­vansa ahdas­mielisik­si. Pakko­ruot­sia puolta­vat tahot käyt­tävät tätä tietysti erit­täin tehokkaasti hyväk­si. Tähänkin blogi­in tuli kom­ment­ti jos­sa vih­jailti­in että vihreät eivät ajat­tele vähemmistöjä 🙂

    Ei auta kuin toivoa että joku poli­itikko jak­saa ajaa tätä asi­aa. Itse kun pidän fak­tana sitä että pakko­ruot­si pait­si että on kallista ylläpitää myös heiken­tää suo­ma­lais­ten kieli­taitoa. Tai ei heiken­nä mut­ta samal­la vieraiden kiel­ten tun­timääräl­lä voitaisi­in päästä huo­mat­tavasti parem­pi­in tuloksiin.

  19. Jos kuul­lun ymmär­rys ei ole esteenä, tässä kolme suomen­ruot­salaista poli­itikkoa pohtii muun muas­sa pakkoruotsia:

    http://areena.yle.fi/audio/534499

    “Fin­landssven­skan seglar i motvind just nu! Vi beskylls för snorkighet, besvärlighet och fram­förallt för att vara dyra i drift. I effek­tivitetens namn vill mån­ga spara bort fin­landssven­sk ser­vice och röster höjs för att efetr­som vi bara är en av mån­ga minoriteter, var­för skulle vi då ha spe­cial­rät­tigheter. Fin­landssven­skans ställ­ning nu och i framti­den diskuteras med Jakob Söder­man, Kris­t­ian von Essen och Nils Tor­walds i stu­dion. Pia Hell­sten är redaktör.”

    Vihrei­den Kris­t­ian von Essen arvostelee vihrei­den Ris­to Rönnbergiä siitä, että uskalsi maini­ta ääneen sen nor­sun nimen, joka on kollek­ti­ivises­sa virtuaaliolohuoneessamme. 

    Kris­t­ian ja Nils Linuk­sen-isä tois­tel­e­vat van­ho­ja ja hölmöjä argu­ment­te­ja pakko­ruotsin puoles­ta. On kuulem­ma outoa väit­tää, että ihmi­nen ei voi oppia monia kieliä. Tässä kohdin olen aina ihme­tel­lyt, että jos se uuden kie­len oppimi­nen ei vaa­di mitään resursse­ja, mon­tako sataa kieltä nämä neropatit mah­ta­vat osata. 

    Ruot­si kuulem­ma myös aut­taa oppi­maan uusia kieliä. Niin var­maan, mut­ta samal­la logi­ikalla voitaisi­in jokainen jääkiekkoil­i­jan uras­ta haaveil­e­va pakot­taa ensin treenaa­maan viisi vuot­ta käsipalloa.

    Selvää on, että suomen­ruot­salaiset tai ainakin RKP eivät niin kiivaasti kan­nat­taisi pakko­ruot­sia, jos tarkoituk­se­na olisi vain ystäväl­lis­es­ti edis­tää suomenkielis­ten kielitaitoa. 

    Tuskin­pa pääl­lim­mäisenä syynä on myöskään pakko­ruotsin anta­ma suh­teelli­nen etu työ­markki­noil­la, kuten aiem­min kir­joitin. Tosin pääkaupunkiseudun suomen­ruot­salaisil­la on liki 20% suomenkielisiä parem­pi palk­ka, mikä ei ole ikävä asia sekään mut­ta ei var­maankaan seli­ty kokon­aan pakkoruotsilla. 

    Tuskin­pa pakko­ruotsin kiivas kan­nat­ta­mi­nen johtuu myöskään siitä, että se olisi vas­taus glob­al­isoitu­van maail­man haasteisi­in, kun se ker­ran selvästi hait­taa noi­hin haasteisi­in vas­taamista. Pakko­ruot­si ei var­mas­tikaan ole vält­tämätön edel­ly­tys suo­ma­lais­ten his­to­ri­al­liselle iden­ti­teetille ja mitä kaik­ki mui­ta hölmöyk­siä onkaan sen puoles­ta esitetty.

    Oikeas­t­aan ain­oa julk­i­lausut­tu syy pakko­ruot­sille, jon­ka jos­sain määrin hyväksyn, on Pohjo­is­mainen yhteys. Suomelle on ollut ja on vieläkin eduk­si se, että maa­ta on pidet­ty osana Pohjo­is­mai­ta ja Skan­di­navi­aa. EU-Suo­mi jak­saa kuitenkin kai jo seistä omil­la jaloil­laan ilman ruot­salais­ten mielis­te­lyä. Itse asi­as­sa Ruotsin suunnal­ta on esitet­ty ymmär­rystä sille, että kanssakäymi­nen voisi tapah­tua viral­lis­es­tikin englan­niksi (kuten se usein jo käytän­nössä tapah­tuu). Suomen­ruot­salaiset ovat kuitenkin onnis­tuneet tor­pe­doimaan näitä pyrkimyksiä.

    Mikä sit­ten on todel­li­nen syy, joka saa pitämään kiin­ni pakko­ruot­sista kynsin ham­pain? Sitä olen yrit­tänyt sil­loin täl­löin selvitel­lä. Se on kuitenkin vaikeaa, kos­ka syytä ei hevin san­o­ta ääneen. 

    Olen pää­tynyt sel­l­aiseen arvauk­seen, että pakko­ruot­si nähdään ruotsin kansal­liskielis­tatuk­sen oleel­lise­na tukip­i­la­r­i­na. Suomen­ruot­salaiset pelkäävät sel­l­aista ketjureak­tio­ta, jos­sa pakko­ruotsin pois­tamisen jäl­keen käy virkamies­ruotsin ylläpitämi­nen mah­dot­tomak­si. Se taas johtaisi hallinnon viral­liseen suomenkielistymiseen. Sen jäl­keen olisi mah­do­ton­ta väit­tää, että Suomes­sa on kak­si tasaveroista kansal­liskieltä. Ruot­si uhkaisi liukua vähem­mistökielek­si muiden vähem­mistökielien joukkoon.

    Tämä uhkaku­va ei kuitenkaan selitä, mik­si niin mon­et suomenkieliset poli­itikot yms. kan­nat­ta­vat pakko­ruot­sia. Mik­si asia on niin tärkeä näille lip­posille? Esimerkik­si Ahti­saaren Hesaris­sa esit­tämät peruste­lut oli­vat niin köm­pelöitä, että epäilen, että jotain jäi ker­tomat­ta. Vielä en ole keksinyt seli­tys­tä tälle halulle toimia kansalais­ten enem­mistön tah­don vas­tais­es­ti — jos seli­tys ei sit­ten ole sekoi­tus huonoa ajat­telua ja Pohjo­is­mai­hin kuu­lu­misen halua.

    San­ot­takoon vielä lopuk­si, että ihailen suomen­ruot­salaisia siinä kuin muitakin elin­voimaisia vähem­mistöjä. Ymmär­rän myös hei­dän kiivaan halun­sa puo­lus­taa iden­ti­teet­tiään ja tur­va­ta tule­vaisuuten­sa. Puo­lus­tus­tais­telua on kuitenkin käy­ty pakko­ruotsin osalta niin ylim­ielis­es­ti, että sym­pa­ti­akykyni kap­a­siteet­ti­ra­jat alka­vat läh­estyä. Kan­nat­taisiko heikäläis­ten miet­tiä strate­giansa uusik­si? Nykyi­nen uhkaa muut­taa pakko­ruotsin vas­tus­tamisen suomen­ruot­salaisu­u­den vas­tus­tamisek­si. Nykyi­nen strate­gia taitaa eniten edis­tää Per­su­jen asi­aa ja äänipottia.

  20. En kan­na­ta pakko­ruot­sia sinän­sä, mut­ta kan­natan laa­jaa ja korkeata­soista koulu­ope­tus­ta, ja pelkään, että jos pakko­ruot­si pois­te­taan, se tarkoit­taa käytän­nössä sitä, että kieli­ainei­den tar­jon­ta perusk­ouluis­sa ja lukiois­sa supis­tuu kus­tan­nussäästö­jen nimissä.

    En kykene näkemään sel­l­aista ske­naar­i­o­ta, jos­sa näitä kus­tan­nussäästöjä (yksi kieli valikoimas­ta pois) ei toteutettaisi.

  21. Yllät­tävän sitkeästi tuo pakko­ruot­si on semen­toitu. Käsit­tääk­seni suomen­ruot­salais­tenkin piiris­sä vään­netään kät­tä siitä onko pakko­ruot­sista enem­män hait­taa kuin hyötyä.

    Itse luin pitkän koulu­ruotsin ja yritin suositel­la sitä myös omille lap­sille, mut­ta se on nähty että pakko on huono porkkana ruotsin osaamiselle.

    Toinen vai­et­tu asia on että koulus­sa ei opete­ta oikeaa ruot­sia vaan suomen­ruot­sia, jol­la pär­jää ehkä Tukhol­mas­sa mut­ta ei vält­tämät­tä muualla.

    Yleinen kuvio ruot­salais­ten kanssa töitä tehdessä on että ovat häm­mästyneitä kun osaan kohtu­ullis­es­ti ruot­sia. Ja häm­mästys on vielä suurem­pi kun ker­ron että ihan kaik­ki suo­ma­laiset luke­vat ruot­sia koulus­sa, sil­lä juuri kukaan suomenkieli­nen ei ruot­sia vapaae­htois­es­ti puhu,

  22. Uuden arvioin­nin paikka
    Eiköhän rkp:n kan­nat­taisi lopet­taa viivy­tys­tais­telu ja lähteä reilusti aja­maan tämän päivän kielipoli­ti­ikkaa. Helsinkiläi­sistä koul­u­lai­sista sel­l­aisia, joiden toinen kieli on muu kuin ruot­si on jo 10% Heille pakko­ruot­si on vielä ylimääräisem­pi rasite.

    Suomen­ruot­salaisu­u­den ase­ma tule­vaisu­udessa tulee muut­tumaan. Se mil­lainen ase­ma on riip­puu siitä, yrit­tääkö Rkp käy­dä tuhoon tuomit­tua viivy­tys­tais­telua vai siir­tyykö se aidosti miet­timään miten kieliv­ähem­mistöil­lä olisi hyvä elää ilman, että enem­mistön mielestä se vaatisi tarpeet­to­mia uhrauk­sia. Tarpee­ton henkilöko­htainen uhraus, jota ei voi edes rahal­la kor­va­ta, on vaikka­pa ruotsin opiskelu pitkän fysi­ikan, kuvaa­mataidon tai vaikka­pa espan­jan tilalta.

  23. Hyvin vähälle huomi­olle jäi julk­isu­udessa Den­nisin edel­lä mainit­se­ma Suomen ruotsinkielis­ten oppi­laiden epämen­estys Pisa-tutkimuksessa. 

    Ero oli suomekielisi­in oppi­laisi­in merk­it­sevä (merk­it­seväl­lä tarkoi­tan nyt tilas­toti­eteen merk­it­sevää, en puhekie­len merk­it­sevää, joskin toki oli sitäkin) Ruotsinkieliset pär­jä­sivät samoin kuin entis­ten itäblokin maid­en koululaiset. 

    Eipä se ole ihme, kun esim. kas­va­tusti­eteel­liseen tiedekun­taan pääsee opet­ta­jank­oulu­tuslin­jalle ruotsinkieli­sistä hak­i­joista yli puo­let ja suomenkieli­sistä n. 15 prosenttia. 

    Kyl­lähän siinä laatu kärsii. 

    Eräs kak­sikieli­nen lääkäri sanoi min­ulle taan­noin, että koskaan ei menisi itse ruotsinkielis­es­tä kiin­tiöstä valmis­tuneen lääkärin/puoskarin vas­taan­otolle. Niin paljon on kehnom­pi lääketi­eteen opiske­li­ja-aines ja ope­tus ruotsinkileisel­lä puolella. 

    Selvähän se! Mitä muu­ta se voisi olla, ellemme ole­ta ruotsinkielis­ten ole­van alun perin suomenkielisiä älykkäämpiä, oppimiskykyisem­piä etc. 

    Ja mehän emme ole­ta näin?

  24. Kun koulus­sa on tiet­ty määrä pakol­lisia vier­aan kie­len tun­te­ja, niin kan­natisi istua alas ja pohtia, mihin kieli­in ne vähät tun­nit käytetään, jot­ta suo­ma­laiset pär­jäävät parem­min maailmalla.

    Mik­si äly­puolue vihreät on hirt­tänyt itsen­sä ruotsin kieleen, kun sen kieliset eivät edes äänestä vihre­itä. Ymmär­rys hoi, äly älä jätä.

  25. Suomen kie­len ase­man tur­vaamises­sakaan ei tun­nu ole­van oikein mitään järkeä.

  26. “Irlan­nis­sa kaik­ki pakote­taan opiskele­maan iirin kieltä, jota ei puhu juuri kukaan.”

    Israelis­sa pakotet­ti­in kaik­ki opiskele­maan hep­reaa vaik­ka se oli lati­nan kaltainen kuol­lut kieli. (Nyt tuli vähän napakampi viesti kuin kak­si edellistä.)

  27. “Suomen kie­len ase­man tur­vaamises­sakaan ei tun­nu ole­van oikein mitään järkeä.”

    Pakko­ruot­si ei kai sen­tään yksinään tur­vaa ruotsin säi­lymistä. Puhu­uhan sitä tuos­sa länsi­naa­puris­sakin liki 10 miljoon­aa ihmistä — joista muuten on kai miljoo­nan ver­ran entisiä suo­ma­laisia tai näi­den jälkeläisiä. Pelkästään Göte­bor­gin seudul­la elää jotain 50 000 (muist­tak­seni). Siitä huoli­mat­ta paikallises­sa yliopis­tossa voi kyl­lä opiskel­la kirkkoslaavia mut­ta ei suomea.

  28. Kyl­lä perus­sivistyk­seen kuu­luu osa­ta jonkin ver­ran junttiruotsia.

  29. Kysymys ruotsinkie­len ase­mas­ta on olen­nais­es­ti mukavu­usa­sia. Esim. ahve­nan­maalaiset tietysti toivo­vat, että hei­dän kanssaan puhutaan ruot­sia — vaik­ka he yleen­sä osaa­vat jonkin ver­ran suomea. Ja esim. Suomen min­is­ter­iöi­den virkamiehet toivo­vat, että hei­dän kanssaan puhutaan suomea — vaik­ka he taita­vat jonkin ver­ran ruotsia. 

    Jos mate­ri­aa­li­nen intres­si siihen suun­taan osoit­taa, sekä ruotsin- että suomenkieliset ovat yllät­tävän kerkeitä puhu­maan tois­t­en­sa kieltä. Tähän intres­si­in voisi kiel­ten opetuk­ses­sa perus­taa, eli ne jot­ka osaa­vat ruot­sia, men­estyvät täl­lä suun­nal­la, ja ne jot­ka osaa­vat jotain muu­ta kieltä, men­estyvät toisaalla.

  30. ““Suomen kie­len ase­man tur­vaamises­sakaan ei tun­nu ole­van oikein mitään järkeä.”

    Pakko­ruot­si ei kai sen­tään yksinään tur­vaa ruotsin säilymistä. ”

    Niin… tarkoitin vain, että mielestäni on vähissä syyt säi­lyt­tää Suomea tai Ruot­sia puhut­tuina kielinä. Jos ongel­ma on se että pitää opetal­la äidinkie­len lisäk­si toinen koti­mainen ja sit­ten vielä joku kan­sain­vä­li­nen, niin mik­sei vain ote­ta sitä kan­sain­välistä äidinkieleksi.

  31. Mis­tä rautakanges­ta pitää vään­tää, että taju­taan, että kyseessä on koulun kielio­hjel­ma. Koulus­sa on tiet­ty määrä vieraiden kiel­ten tun­te­ja. Maan päät­täjien on päätet­tävä, mikä kielio­hjel­ma on sel­l­ainen, jol­la lapset selviävät maail­mal­la parhaiten.

    RKPn mielestä siihen palet­ti­in kuu­luu myös ruot­si. Min­un mielestäni todis­tus­taak­ka on heil­lä ei meil­lä. Suomenkieli­nen suo­ma­lainen ei tarvitse ruot­sia. Suomes­sa pär­jää suomel­la ja ruot­sis­sa englan­nin kielel­lä erinomaisesti. 

    Syvä neu­vo suo­ma­laisille, opetelkaa englan­tia. Ruot­sia voi har­ras­taa, jos on aikaa ja tar­moa riittää.

  32. Itse olen joutunut ainakin kuun­tele­maan ruot­sia, joten aivan hukkaan se osaami­nen ei ole men­nyt. Mut­ta paljon järkevämpi paket­ti olisi ollut englan­ti, espan­ja ja venäjä. 

    Ruot­salais­ten kanssa voi jutel­la englan­niksikin. Samoin sak­san kielis­ten kanssa. Onhan ruo­tista ja sak­sas­ta itselle hyö­tyä, mut­ta ilmankin olis pärjännyt.

    Mielestäni on kak­si vaa­timus­ta, voi hoitaa perus asi­at mah­dol­lisim­man mon­en kanssa. Kaikil­la ei ole riit­tävää kieli­taitoa. Lisäk­si Englan­ti pitää osa­ta niin hyvin, että sil­lä voi oikeasti kom­mu­nikoi­da. Rak­en­taa ystävyys suhtei­ta, tehdä sopimuksia.

    Jos joku pakolli­nen vieras kieli pitää olla, niin sanois­in englanti.

  33. Minus­ta Irlan­nin ja Israel­nin tilanne on eri­lainen kuin Suomen. 

    Israelis­sa hep­rea on toinen viral­li­sista kielistä (toinen on ara­bia). On siis luon­nol­lista, että sitä myös opiskel­laan. Israelin juu­ta­laiset ovat myös tulleet maa­han ympäri maail­maa, joten heil­lä ei ilman hep­reaa olisi toden­näköis­es­ti mitään yhteistä kieltä.

    Irlan­nis­sa iirin kielel­lä on tärkeä ase­ma kansal­lisen iden­ti­teetin osana. Se on irlan­nin kansan kieli, kun englan­ti on miehit­täjän kieli. Suomes­sa tilanne on juuri päin­vas­toin. Ruot­si on vuo­sisato­ja maa­ta miehit­täneen kuningaskun­nan kieli ja suo­mi on suo­ma­lais­ten kieli. Ruotsin kieli maail­man kie­lenä ei myöskään ole mil­lään tavoin riip­pu­vainen siitä, puhutaanko sitä Suomes­sa vai ei (toisin kuin nuo kak­si muuta)

    Ruotsin pakol­lisu­udelle ei siis siinä mielessä ole lähellekään samo­ja perustei­ta kuin noille kahdelle esimerkkikielelle. 

    Itseeni pätee juuri, mitä jee­jee kir­joit­ti ylem­pänä. Luin sitä pakos­ta koulus­sa ja lukios­sa ja sain jopa hyviä arvosano­ja, mut­ta vapaae­htois­es­ti en sitä vieläkään puhu, kos­ka sen käyt­tämiseen jäi pakol­lisu­u­den leima. Ruot­salais­ten kanssa kom­mu­nikoin aina englan­niksi. Suomen­ruot­salaiset taas läh­es poikkeuk­set­ta osaa­vat paljon parem­min suomea kuin minä ruotsia.

  34. Ruotsin kie­len opet­ta­mi­nen suomenkielisille on ker­takaikki­nen välttämättömyys.

    Ilman ruotsin kie­len opiskelua maa­ti­ais­suo­ma­laiset eivät koskaan oppisi englan­tia, ran­skaa tai sak­saa, kos­ka kaik­ki muut kielet perus­tu­vat ruotsin kieleen.

    Lisäk­si kan­sain­välistymisemme voidaan hoitaa käytän­nössä vain Ruotsin kaut­ta ja ruot­salais­ten avul­la, suo­ma­laisen on turha kuvitel­la ole­vansa ter­ve­tul­lut var­teenotet­ta­va keskustelukump­pani maail­man pöy­dis­sä ilman kaikille tut­tua ja verkos­toitunut­ta ruotsalaista.

  35. Tääl­lä vel­loo käsite­sekaan­nus, joka ei asi­aa muu­ta, mut­ta kuitenkin: 

    Ruot­si ei suinkaan ole tun­tike­hyk­sessä vieras kieli, vaan toinen kotimainen.

  36. Vihreästä lan­gas­ta:

    Työryh­män kokoomus­lainen jäsen, kansane­dus­ta­ja Rai­ja Vahasa­lo ei usko pakko­ruotsin poistuvan.

    ”Niin kauan, kun Suomes­sa on virkoi­hin pätevyys­vaa­timuk­se­na ruotsin taito, pakko­ruot­sia ei ole varaa pois­taa. Siinä tehtäisi­in karhun­palvelus nuo­rille. Korkeisi­in virkoi­hin pää­si­sivät vain suomen­ruot­salaiset”, Vahasa­lo sanoo.”

    Että täl­laisil­la asiantun­te­muk­sel­la ja älyl­lä mennään …

    Rönnberg sen sijaan on edelleen asialinjalla::

    ”Mielip­iteitä on kyl­lä esitet­ty suun­taan jos toiseen. Ruotsin ope­tus tulee ole­maan kuuma peruna. Uskon­non opetuk­sen tun­nus­tuk­sel­lisu­us puhut­taa myös”, työryh­mässä vihre­itä edus­ta­va rehtori Ris­to Rönnberg sanoo.

    Vihrei­den viral­lis­es­ta lin­jas­ta poiketen Rönnberg on valmis pois­ta­maan pakkoruotsin.

    ”Kieliä pitää lukea, mut­ta pakko­ruotsin pois­tu­mi­nen muut­taisi suh­tau­tu­mista ruotsin kieleen nyky­istä paremmaksi.”

    Nyt sit­ten pitää päät­tää kumpaa uskoisi: Vahasa­loa, jon­ka mukaan pakko­ruotsin pois­tamisen jäl­keen kukaan ei enää opiskele ruot­sia vai Rönnbergiä, jon­ka mukaan pakko­ruotsin pois­to paran­taisi moti­vaa­tio­ta — ja siten väistämät­tä myös oppimistuloksia.

  37. Syitä mik­si pakko pitäisi poistaa:

    — Suomen­ruot­salaiset ovat vah­vasti keskit­tyneet muu­tami­in kun­ti­in. Ruotsinkie­len osaami­nen ei ole siis tarpeel­lista koko suomessa
    — Suomen­ruot­salaisil­la on pakko­suo­mi, se jo yksin riit­tää kommunikointiin
    — Val­tio kus­tan­taa tulkin tarvittaessa
    — On paljon alo­ja jois­sa ruot­sia ei tarvi­ta. Yliopis­tossakin virkamies­ruot­si on pakolli­nen, vaik­ka valmis­tu­isi alalle, jos­sa ruot­sia ei tarvitse.
    — Ruot­sia san­o­taan helpok­si kielek­si, jos tämä on tot­ta niin kai sen myöhem­minkin ehtii opiskel­la, jos tarvitsee.
    — Ruot­si hait­taa niitä, jot­ka halu­aisi­vat oppia parem­min sak­saa, ran­skaa tai mui­ta kieliä. Sak­sa ja ran­s­ka ovat var­masti yhtä yleis­sivistäviä kuin ruot­sikin. Kol­man­nen ja neljän­nen kie­len otta­mi­nen on monille suuri kyn­nys. Muitakin kieliä tarvi­taan vähin­tään yhtä paljon kan­sain­välisil­lä markkinoilla
    — Ruotsin oppimis­tu­lok­set ovat heikot ja korkeak­oulu­jen pakko­ruotsin läpäisyra­jaa on tois­tu­vasti las­ket­tu. Kalli­il­la kus­tan­net­tu koulu­tus tuo siis vain vähän takaisin
    — Pakol­la opiskel­e­vat häir­it­sevät muiden opiskelua, koko suo­raan melu­a­mal­la tai hidas­ta­mal­la ryh­män tah­tia (koulus­sa ede­tään keskimääräisen oppi­laan mukaan)
    — Nor­jan ja Venäjän rajal­la asuville naa­purin kielet oli­si­vat paljon mieluisampia, mut­ta silti opetel­laan mah­dol­lis­es­ti hyvinkin har­voin kuul­tu ruot­si. Pakko aset­taa ihmiset eri­ar­voiseen ase­maan sijaintin­sa perusteella

  38. Tietysti “pakko­ruot­si” on poli­it­tis­es­ti aika tarkoi­tushakuinen ter­mi, mut­ta jos ajatel­laan syitä, mil­lä sitä perustel­laan, ne eivät oikein rim­maa. Ajatel­laan­pa vaik­ka pohjo­is­maista yhteistyötä: vaik­ka olisit suorit­tanut toisen koti­maisen viit­tä vaille parhaim­mil­la pis­teil­lä ja tehnyt virkamies­ruotsin, et voi siltikään edes unek­sia työstä yhteis­po­hjo­is­mai­sis­sa toimielimissä.

  39. Muu­tos­ta kiel­ten opiskelu­un kyl­lä tarvi­taan, mut­ta vähän toisen­laista. Pakko­englan­nin meille ovat jär­jestäneet tv- ja pc-teol­lisu­us ja toisen maail­man­so­dan jälkeinen anglosak­si­hege­mo­nia. Siitä ei se enem­pää. Pakkoki­inaa odotellessa.
    Mut­ta mielestäni on osa kansal­lista iden­ti­teetiä tur­va­ta myös muiden (kuin suomen) alueel­lamme käytet­ty­jen kiel­ten ase­ma. Län­sir­an­nikol­la tämä kieli on luon­nol­lis­es­ti ruot­si. Oma äidinkie­leni on rau­mangiäl, joten ruot­si tulee vas­ta kol­man­te­na. Ruotsi­ni koulus­sa, lukios­sa oli todel­lista ter­van juon­tia, kunnes tutus­tu­in pur­je­htien ruotsinkieliseen saaris­toomme. Koke­mus oli niin vah­va, että ruotsin­nu­meroni nousi yht­enä vuon­na lukios­sa kolme numeroa. Eli kyse on samas­ta asi­as­ta kuin vaikka­pa matem­ati­ikas­sa. Kun ymmärtää yhtey­den todel­lisu­u­teen, kiin­nos­tus asi­aan kas­vaa merkittävästi.
    Mut­ta ei sitä ruot­sia siis kaikille. Ima­tral­la ja Lappeen­ran­nas­sa venäjän kieli on huo­mat­tavasti järkeväm­pää (eli sil­lä on suurem­pi käyt­töar­vo). Lapis­sa sit­ten saamea. Hämeessä ollaan niin hitai­ta, että yhdessäkin kielessä on tekemistä. Sen kuulee esimerkik­si siitä kun kepu­laiset pitävät puhei­ta ulko­mail­la (ihan kotoisal­la aksen­til­la, ei siinä mitään).
    Mut­ta koulun pakko­ruot­sil­la kyke­nee palvele­maan korkein­taan R:llä. Van­hainkoti­in se tuskin riit­tää, tai sosi­aal­i­toimeen, tai verovi­ras­toon. Yliopis­to-opiske­li­joiden pitää myös todis­taa ruotsinkie­len tason­sa mut­ta myös niistä testeistä pääsee läpi todel­lista kom­mu­nikaa­tio­taitoaan osoittamatta.
    Ehdo­tus: vähän ruot­sia kaikille, itä-suomes­sa venäjää. Niiden, jot­ka oikeasti ovat tekemi­sis­sä ruotsinkielis­ten kanssa tai ruotsinkielisil­lä alueil­la on olta­va vahvem­pi vaku­us kie­len osaamis­es­ta. Vähen­netään pakko­ruot­sia, lisätään eri­laisia tasokokei­ta kieli­taidon osoit­tamisek­si ja puhutaan sitä ruot­sia vähän herkem­min. Se on palk­it­se­vaa — vaikka­pa Tukholmassa.
    Ja Rau­malle ei kan­na­ta muut­taa ilman rau­man giäle alkeit.

  40. Toinen vai­et­tu asia on että koulus­sa ei opete­ta oikeaa ruot­sia vaan suomen­ruot­sia, jol­la pär­jää ehkä Tukhol­mas­sa mut­ta ei vält­tämät­tä muualla.

    Käsit­tääk­seni suomen­ruot­si on ainakin yhteis­po­hjo­is­mai­sis­sa tapaami­sis­sa ollut kaikkein ymmär­ret­tävin kieli (ja murre) kaikille ilmeis­es­ti juuri selkeän artiku­laa­tion takia.

  41. Hyvä Osmo! Kysy­it juuri sen tuhan­nen taalan kysymyksen.

    Kaikille 5:lle miljoon­alle suo­ma­laiselle opete­taan pakol­la toista koti­maista kos­ka val­tion mielestä kaikil­la on OIKEUS saa­da ope­tus­ta toisel­la koti­maisel­la. Tämä sik­si että tur­vat­taisi­in ruotsinkielis­ten oikeus omaan kieleen ja yhteiskun­nal­lisi­in palvelui­hin ruot­sik­si. Virkoi­hin vaa­di­taan ruotsin kie­len koe, kos­ka jokaisen on olta­va valmis palvele­maan ruot­sik­si. Kos­ka virkoi­hin vaa­di­taan ruotsin koe on kaikkien opiskelta­va kos­ka virkoi­hin vaa­di­taan ruotsin koe.… huo­maat­te var­maan mis­tä on kysymys.

    Tämä ei ole mitään muu­ta kuin kielipoli­ti­ikkaa RKP:n ehdoil­la. Perus­tus­lain hen­ki ja tarkoi­tus ei toteudu suomenkielisille! On häm­mästyt­tävää että muut puolueet ovat edesaut­ta­neet tämän kieli­a­parthei­din ylläpi­toa välit­tämät­tä maan enem­mistön ja maan las­ten edus­ta. Ehkä ruot­salainen raha on puhunut, ehkä vain lyhyt­näköi­nen edun­tavoit­telu (RKP:hän huo­raa kaikkien kanssa kun­han kielia­sioi­hin ei puututa).

    Perus­tus­la­ki ei sano: kaikkien suo­ma­lais­ten on luet­ta­va toista koti­maista kieltä. Pakolli­nen toinen koti­mainen kieli voidaan pois­taa koul­u­laista ilman muu­tok­sia perus­tus­laki­in. Vähem­mistö­palvelu­iden jär­jestämi­nen ilman pakkok­ieltä ja pakol­lista virkakieltä on täysin mah­dol­lista. Kieliopin­to­ja ei saa suun­nitel­la poli­it­tisin syin. On aina muitakin vai­h­toe­hto­ja, vaa­di­taan vain poli­it­tista tah­toa tehdä asi­at paremmin.

    Jokaisel­la pitää olla oikeus omaan kieleen, aivan oikein. Ei velvol­lisu­ut­ta toisen kieleen.

    Jos suomen­ruotsin kieltä ja kult­tuuria pitää teko­hen­git­tää, älköön tehtäkö sitä suomenkielis­ten Suo­ma­lais­ten selkä­na­hal­la ja hiellä.

  42. Soin­in­vaara taitaa olla ain­oa tun­net­tu ei-per­supoli­itikko, joka julkises­ti vas­tus­taa pakko­ruot­sia. Tästä ei pidä kuitenkaan päätel­lä, että poli­itikot todel­lisu­udessa oli­si­vat yht­enä miehenä (tai naise­na) pakko­ruotsin puolel­la. Wikipedi­an mukaan “Helsin­gin Sanomien vuon­na 2001 kansane­dus­ta­jille tekemän mielipi­de­tiedustelun mukaan 50 pros­ent­tia vas­tusti pakko­ruot­sia, 46 pros­ent­tia kan­nat­ti ja 4 pros­ent­tia ei ottanut kantaa”.

  43. Samuli Saarel­ma: ”Itseeni pätee juuri, mitä jee­jee kir­joit­ti ylem­pänä. Luin sitä pakos­ta koulus­sa ja lukios­sa ja sain jopa hyviä arvosano­ja, mut­ta vapaae­htois­es­ti en sitä vieläkään puhu, kos­ka sen käyt­tämiseen jäi pakol­lisu­u­den leima.”

    Sama tääl­lä. Iäkäs opet­ta­ja oli ”hyvä” — yliop­pi­laskir­joituk­sis­sa saatin ko. koulus­sa yleen­sä hyviä ruotsinkie­len arvosano­ja mui­hin koului­hin ver­rat­tuna. Nau­runalaisek­si tekemäl­lä ja nälvimäl­lä sai tuo van­han ajan ped­a­go­gi syn­tymään tietyn­laisen ”pelon ilmapi­irin” — kovatkin jätkät oli­vat ojen­nuk­ses­sa panos­taen nimeno­maan ruotsin kie­len opiskelu­un jos johonkin. Sain sil­loin sel­l­aisen inhon ruotsin kieltä kohtaan, että olen vast­edes halun­nut pysyä siitä niin vis­usti erossa kuin mahdollista.

    Myötä­tun­toa ei lisää myöskään se, että syys­tä tai tois­es­ta läh­es aina, jos julkisel­la paikalla — esim. junas­sa tai bus­sis­sa — kuu­luu (tarkoituk­selli­nen?) kovaääni­nen kalkatus, niin kyseessä ovat jonkin etuoikeutetun vähem­mistön edustajat.

  44. Suh­tauduin pitkään ruotsin pakol­liseen opiskelu­un myön­teis­es­ti, sil­lä koin Ruotsin henkisen ilmapi­irin jotenkin läheisek­si itsel­leni. Vas­ta nyt kes­ki-ikäisenä olen tajun­nut, etten ole koskaan käyt­tänyt ruot­sia missään. 

    Yritin ryhtyä keskustele­maan suomen­ruot­salais­ten ystävieni kanssa ruot­sik­si, mut­ta huo­masimme, että puhun kuitenkin niin hidas­ta ja takel­tel­e­vaa ruot­sia, etteivät korkealen­toiset jut­tutuokiomme kestä sitä. Suju­vaan kieli­taitoon tarvit­taisi­in akti­ivi­nen käyt­tö, sitä ei suomenkieli­nen tavoita mis­sään. Ruot­sis­sa liikun aina työ­porukois­sa, jois­sa on myös mui­ta euroop­palaisia ja yhteinen kieli on englanti. 

    Olen miet­tinyt, mitä ker­too minus­ta, että olen sopeu­tunut siihen, että min­ul­la on läh­es täy­del­liseen vaiken­e­miseen perus­tu­va kieli­taito. Ottaisi­pa joku kie­len­tutk­i­ja asi­ak­seen selvit­tää, mis­tä täl­laises­sa “hil­jaises­sa kieli­tai­doss­sa” on kysymys. Kuun­te­len ruot­sia suju­vasti esimerkik­si äänikir­joina tai teatteriesityksinä.

    Lapseni kaut­ta näen nyt ihan toisen­lais­ten kielion­gelmien syn­nyn. Tääl­läkin puhutaan kah­den pakol­lisen vier­aan kie­len puoles­ta. Entä jos sit­tenkin vain varat­taisi­in tiet­ty tun­timäärä aineelle nimeltä “vieras kieli”. Sil­lä meil­lä on nyt niin eri­laisia lapsia. 

    Maa­han­muut­ta­jalas­ten tulisi voi­da kor­va­ta osa vier­aan kie­len opin­noista joko kotikielel­lään tai heille vier­aal­la suomen kielel­lä. Puo­likielisyys on aito ongel­ma ja estää lap­sia kas­va­mas­ta abstrak­tin ajat­telun taita­ji­na. Pakolli­nen ruot­si näil­lä lap­sil­la on minus­ta käsit­tämätön­tä. Siihen upote­taan kallista eri­ty­isope­tus­ta ja las­ten aikaa ja kapasiteettia.

    Myös suomenkielisil­lä lap­sil­la saat­taa olla vaikeuk­sia use­an kie­len kanssa. Heil­lä on ongelmia myös oman kie­len kanssa ja osa heistä elää ver­tais­ryh­mässä, jos­sa val­taosa tulee muista kieliryh­mistä eikä ver­tais­ryh­män keskinäi­nen puhe enää vahvista omaa kieli­taitoa vaan jopa heiken­tää sitä. Osa lap­sista hyö­ty­isi siitä, että Ruotsin ja Ahve­nan­maan käytän­tö­jen tapaan voisi ottaa toisen vier­aan kie­len sijas­ta lisää sitä ensim­mäistä vieras­ta kieltä. On kaikkien etu, että nuori hal­lit­see hyvin ainakin yhden vier­aan kie­len. Kak­si huonos­ti opit­tua kieltä on vain riesa. 

    Ale­taan järkevöit­tää tätä kieli­palet­tia. Lähde­tään lap­sista ja ped­a­gogi­ikas­ta, ei kielipolitiikasta!

  45. Ruot­si­in pitäisi alkaa suh­tau­tu­maan kuin mihin tahansa vier­aaseen kieleen. 

    Ruot­si pitää muut­taa valin­naiskielek­si. Opetelkoon ruot­sia ken halu­aa, mut­ta vain oman valin­nan poh­jal­ta. Ketään ei 2000-luvun Suomes­sa pidä enää pakot­taa varsin hyödyt­tömän ja vas­ten­mielisen pakko­ruotsin opetteluun.

    Pakko­ruotsin aika on ohi.

  46. “Ruot­si ei suinkaan ole tun­tike­hyk­sessä vieras kieli, vaan toinen kotimainen.”

    Kyl­lä ruot­si on länsi­naa­purin kieli, ulko­mainen kieli ja 95%:lle suo­ma­lai­sista vieras kieli. Koti­mainen kieli on saame ja suomi.

    On hul­lua, miten ruotsinkielisessä medi­as­sa päivit­täin käsitel­lään suomenkielis­ten kielia­sioi­ta, mut­ta suomenkieli­nen media vaike­nee ja jos jotain puhuu, niin melko syvään kumar­retaan ruotsinmielisiä. 

    Ehkäpä Suo­mi pitäisi Ruotsin mallin mukaan saat­taa yksikielisek­si vähem­mistökielil­lä varustet­tuna. Ruot­si sai 1.7.2009 uuden kielilain ja se on läh­es saman­laise­na sovel­let­tavis­sa meillekin.

    http://www.vapaakielivalinta.fi

    http://www.kielipolitiikka.net

  47. Minä olen ump­isuo­ma­lainen, van­han keskik­oulun käynyt. Olen lukenut ruot­sia viisi koulu­vuot­ta ja englan­tia seit­semän. Kielet tart­tuvat aika hel­posti ja lap­su­u­den kavereista muu­ta­mat oli­vat ruotsinkielisiä. Ymmär­rän kohtu­ullisen hyvin vaikka­pa ruotsinkielisiä uutisia, eri­ty­ses­ti tele­vi­sion puolelta. En lue ruot­sia käytän­nössä ollenkaan, eikä sanomale­htien lukem­i­nen onnis­tu juuri ollenkaan.

    Takavu­osi­na toimin palvelu­am­ma­tis­sa ja osasin oman alani sup­pean sanas­ton, joten sain kutakuinkin palvel­tua myös ruotsinkielisiä. Mut­ta minus­ta olisi hyvin tärkeää saa­da juuri se ammat­ti­sanas­to kaikkien asi­akas­palvelua teke­vien itses­tään­selvyy­dek­si. Jos minä jou­tu­isin lääkäri­in, verovi­ras­toon, oikeussali­in tai KELA:n kont­tori­in asioimaan kakkosko­ti­maisel­la, eli ruot­sil­la min­un tapauk­ses­sani, olisin todel­la pulas­sa. Näin voin kuvitel­la suomen­ruot­salaisen ole­van myös pulas­sa suomenkielellä.

    Minus­ta suomen­ruot­salais­ten kuu­luu saa­da äidinkielel­lään palvelua myös tiukois­sa ja han­kalis­sa paikois­sa. Kuin­ka se sit­ten toteutetaan, onkin kokon­aan toinen jut­tu ja viisaampi­en pään­särky. Vaikka­pa tääl­läkin maini­tun R‑kioskin palvelu­sanas­to on niin sup­pea, että se kyl­lä saadaan onnis­tu­maan ihan työ­nan­ta­jan pienel­lä ponnistuksella.

  48. “…ja ran­skan kie­len opiskelus­sa ja voidaanko me edes sanoa ole­vamme pohjois maa jos emme puhu samaa kieltä ajat­tele mitä ne meistä muual­la ajattelee..”

    Voivatko ruot­salaiset sanoa itseään pohjo­is­maalaisik­si, vaik­ka eivät osaa van­hin­ta pohjoimaista kieltä, suomea?
    Miten he voivat ymmärtää omaa pohjo­is­maista iden­ti­teet­tiään syvemmin?

    Ran­skaa oppii parhait­en opiskele­mal­la ranskaa.

    Tuo poli­it­ti­nen ter­mi “toinen koti­mainen” olisi jo aika nau­raa suo­hon. Vieras kieli on vieras kieli.

    Ruotsin kieli on muuten syn­tynyt maas­sa nimeltä Ruot­si. Siel­lä se on koti­mainen, ei Suomessa.

  49. RKP:n kanssa pitää aina olla näis­sä täm­möi­sis­sä uud­is­tuk­sis­sa hyvin varovainen, kos­ka he ovat niin taitavia joka tilanteessa laa­jen­ta­maan suomenkielis­ten velvol­lisuuk­sia ruotsin kie­len suh­teen. Tässäkin asi­as­sa heil­lä on peri­aat­teessa vain voitet­tavaa, jos Oulu­un saadaan tosi tiukat kieli­v­aa­timuk­set sik­si, “että voidaan palvel­la ruotsinkielisiä ran­nikko­laisia oma­l­la kielellä”…

  50. Suomes­sa ruotsinkielis­ten eri­ty­isas­e­ma suh­teessa mui­hin meil­lä ole­vi­in vähem­mistökieli­in on osoi­tus epätasa-arvosta.

    Sam­po Ter­hol­la aiheesta hyvä kir­joi­tus: “Ruotsin vapaae­htoisu­us rikas­taisi kielitaitoamme”
    “Vapaa Kieli­v­al­in­ta Ry antaa Euroopan kiel­ten päivänä seu­raa­van julkilausuman:”
    http://www.sampoterho.net/?p=465

  51. Englan­tia nyt on turha ketään erik­seen kan­nus­taa opiskele­maan, sitä opi­taan ja opiskel­laan kyl­lä muutenkin. Monin puolin järkevä suosi­tus nykyk­oul­u­laisen kannal­ta on opiskel­la (koulus­sa) ensim­mäisenä vier­aana kie­lenä jotain muu­ta kuin englan­tia, ja ottaa englan­ti viral­lis­es­ti opiskeltavak­si esimerkik­si vas­ta viiden­neltä luokalta alka­en, jos tämä on mahdollista.

    Koko maas­sa ehdol­la niik­si muik­si kielik­si oli­si­vat vaikka­pa espan­ja, kiina, ara­bia. Ja myös koko maas­sa, mut­ta eri­tyis­es­ti Itä-Suomes­sa venäjä:
    http://stat.fi/artikkelit/2009/art_2009-09–08_005.html?s=2

    Vapaaval­in­taisel­la naa­purikielel­lä eli venäjäl­lä, virol­la tai ruot­sil­la (tai nor­jal­la, vaik­ka tätä pohjois­in­ta Lap­pia luku­unot­ta­mat­ta tuskin mon­es­sa koulus­sa tar­jot­taisi­in) voisi vaik­ka kor­vatakin tuon otsikkoasian, niin naa­puriy­hteistyö sujuisi maal­tamme kah­denkymme­nen vuo­den päästä paljon mukavam­min. (Tietysti niin, että tämän vapaaval­in­taisen kie­len opiskelun saisi aloit­taa vaik­ka jo kol­man­nelta luokalta (ensim­mäisenä vier­aana kie­lenä), mut­ta riit­täisi, jos opiske­lisi perusk­oulun viimeis­ten luokkien aikana jotain naapurikieltä.)

    Vai väit­tääkö joku, että globaalis­sa maail­mas­sa ei hyvil­lä naa­purisuhteil­la enää ole poli­it­tista merk­i­tys­tä? Ja jos ja kun merk­i­tys­tä on, mik­si niitä naa­purisuhtei­ta pitäisi hoitaa vain Ruot­si­in päin? Parem­minkin voisimme Venäjää tun­tea, nyky­isin se on tuos­sa naa­puris­sa lähel­lä, mut­ta silti useim­mille perin vieras.

    Ric­cadon kanssa olen vain sen ver­ran eri mieltä, että Rau­mal­la pär­jää kyl­lä, ja se paikalli­nenkin puheen­par­si tart­tuu aika luanikkaasti, eli rohkeasti vain joukkoon. 😉

  52. Pitäisi saa­da ana­lyyt­ti­nen vas­taus äänioikeute­tu­ille tähän kysymykseen:

    -Mik­si 8. suurin puolue on aina Suomen hal­li­tuk­ses­sa vaalien lop­putu­lok­ses­ta riippumatta?

    Käytän­nössä muut puolueet vain vuorot­tel­e­vat rkp:n seu­rana hal­li­tuk­ses­sa. Sen vuok­si oppo­si­tios­sakin ollaan ikäänkuin Rkp ei olisikaan hal­li­tuk­ses­sa ja hal­li­tus­puolue. Poikkeuk­se­na kaikkien poli­it­tis­es­ti kor­rek­tien inhok­ki Perussuomalaiset.

  53. Saa­menkieltä ja suo­ma­lais-ugri­laisia kieliä tääl­lä on puhut­tu usei­ta tuhan­sia vuosia jo kivikaudelta asti, mut­ta ruotsinkieli­nen miehit­täjä tuli vas­ta 1200-luvul­la. Eli kak­si alku­peräistä suomes­sa puhut­tua kieltä ovat saa­menkieli ja suomenkieli. Ruotsinkieli­hän on vain tuhat vuot­ta van­ha murre ger­maani­sista kielistä ja se on huo­mat­tavasti nuorem­pi kuin saa­menkieli ja suomenkieli. Kos­ka ruotsinkieli on tuhan­sia vuosia nuorem­pi kuin suomenkieli niin on suo­ras­taan nurinkurista vaa­tia että suo­ma­lais­ten pitäisi opetel­la ruot­sia jonkun sivistys tai kult­tuuri­ar­von takia. Suomenkieli­nen kult­tuuri oli ole­mas­sa tuhan­sia vuosia ennen ruotsinkie­len syn­tymistä, eli tilan­nehan on täysin päin­vas­toin. Koko Ruotsin­maan pitäisi opetel­la suomenkieltä, kos­ka suomenkieli­nen kult­tuuri oli pohjo­las­sa tuhan­sia vuosia ennen ruotsinkieltä. Eikä koko Ruotsin suur­val­taakaan olisi ollut ole­mas­sa ilman suomenkielis­es­tä kult­tuurista lähtöisin ole­via soti­laista jot­ka henken­sä antoi­vat Ruotsin puoles­ta. Tun­netusti­han Ruot­si soti aina urhool­lis­es­ti viimeiseen suo­ma­laiseen asti.

    Suomes­sa ruotsinkieli ja venäjänkieli ovat vain entis­ten miehit­täjien kieliä.

    On selvät his­to­ri­al­liset perus­teet että pakko­ruotsin voisi hyvin vai­h­taa saa­menkie­len opet­telu­un. On tietysti selvää ettei saa­menkie­len ase­ma ole mitenkään tärkeä etelä­suomes­sa, mut­ta ainakin saa­menkie­len his­to­ria ja perus­teet olisi hyvin käy­dä koulus­sa läpi pien­imuo­toise­na kurssi­na. Ruotsinkielel­lä ei ole maail­mal­la mitään hätää, mut­ta saa­menkieli on katoa­mas­sa pois. Ruotsinkie­len poisjät­tämisen seu­rauk­se­na koulut saa­vat suuret säästöt aikaisek­si, kun nyt muutenkin koulu­jen rahat ovat tiukoil­la. Ei suo­ma­lais­ten elämän­te­htävänä ole palvel­la ruotsinkielistä her­rakansaa hei­dän kielellään.

    Suo­mi on alun­perin kak­sikieli­nen maa, eli saa­menkieli­nen ja suomenkieli­nen. On suo­ranainen kult­tuurimurha että suo­ma­laisil­ta on riis­tet­ty oikeus oppia perusk­oulus­sa saa­menkieltä ja mei­dän on pakotet­tu ruotsinkielisen rikkaan por­varis­ton etuoikeuk­sien ikeen alle palvele­maan heitä hei­dän oma­l­la kielellään.

    Ruotsinkie­len osaami­nen ei kuu­lu mil­lään taval­la perus­sivistyk­seen. Tuol­la rasis­tisel­la perus­sivistys­vaa­timuk­sel­la­han läh­es koko maa­pal­lon väestö luokiteltaisi­in sivistymät­tömik­si pelkän puhu­mansa kie­len takia. Vai onko ruotsinkielis­ten viralli­nen kan­ta se ettei afrikkalainen voi olla sivistynyt ellei hän ei puhu ruotsia?

    Itse olen asunut 40 vuot­ta Tam­pereen seudul­la ja yhden käden sormin voi laskea ne ker­rat kun olen kuul­lut jonkun puhu­van tääl­lä ruot­sia. Itse en ole sitä ikinä tarvin­nut. Ruotsin laivoil­la ja reis­suil­la on käytet­ty englan­tia. Tam­pereen katuku­vas­sa voi kuul­la usein suomea, englan­tia, venäjää, viroa, sak­saa, turkkia, ara­bi­aa, kur­dia, soma­lia, thainkieltä ja japa­nia, mut­ta ei käytän­nössä ikinä ruotsia.

    Mik­si pitää olla ole­mas­sa eril­lisil­lä laeil­la varustet­tu etuoikeutet­tu­jen ihmis­ten Ahve­nan­maa jos­sa rikkaal­la eli­it­il­lä ei ole samo­ja velvol­lisuuk­sia kuin taval­lisel­la suo­ma­laisel­la? Eikö jokaisen suo­ma­laisen kuu­luisi olla lain edessä sama­nar­voinen? Ahve­nan­maal­la ei ole asevelvol­lisu­ut­ta, ei pakko­suomea, opiskelu­paikkoi­hin alem­mat pis­ter­a­jat, jo ennestään rikkaalle alueelle menee enem­män varo­ra­ho­ja kuin sieltä tulee, siel­lä man­ner­suo­ma­laisel­la ei ole samaa maanos­tooikeut­ta kuin Ahve­nan­maalaisil­la on muual­la suomes­sa. Tämä kaikki­han on törkeästi tasa-arvoista demokra­ti­aa vas­taan. Jokaisel­la suo­ma­laisel­la kuu­luu olla täysin saman­laiset oikeudet aivan kaikissa asiois­sa, eikä var­al­lisu­us tai syn­type­rä saa vaikut­taa siihen mitenkään!

    Ahve­nan­maa uhkaa ero­ta Suomes­ta. Ne lupaa vaan!

    Irlan­nis­sa iirinkieli on maan alku­peräi­nen kieli jon­ka englan­ninkieli­nen miehit­täjä kor­vasi oma­l­la kielel­lään, sik­si iir­iä opetel­laan vieläkin kos­ka se on maan alku­peräi­nen kieli. Suomes­sa­han tilanne ei ole mitenkään tähän ver­rat­tavis­sa, kos­ka ruotsinki­li­nen miehit­täjä toi ruotsinkie­len jo ennestään saa­menkieliseen ja suomenkieliseen maa­han. Eli ruotsinkielel­lä ei ole suomes­sa mitään iirinkieleen ver­rat­tavis­sa ole­vaa maan alku­peräiskie­len his­to­ri­al­lista ase­maa joka pitäisi säi­lyt­tää alku­peräisyy­den takia.

  54. Taus­tamies
    ”Ruotsin kie­len opet­ta­mi­nen suomenkielisille on ker­takaikki­nen välttämättömyys.

    Ilman ruotsin kie­len opiskelua maa­ti­ais­suo­ma­laiset eivät koskaan oppisi englan­tia, ran­skaa tai sak­saa, kos­ka kaik­ki muut kielet perus­tu­vat ruotsin kieleen.”

    Ei her­ra­nen aika mitä soopaa! Englan­ti ja ruot­si perus­tu­van ger­maanisi­in kieli­in. Ruotsinkieli­hän on paljon nuorem­pi kuin alku­peräi­nen ger­maa­ni­nen kieli tai vaikka­pa suomenkieli ja saa­menkieli. Eli ruotsinkieleen perus­tu­via tois­t­en maid­en kieliä ei ole ole­mas­sa. Eräässä doku­men­tis­sa Talvi­so­das­sa suomes­sa palvel­lut vapaae­htoinen tan­skalais­mies ker­toi ymmärtäneen­sä parem­min suomen­ruot­sia kuin riik­in­ruot­sia, eli tan­s­ka ja suomen­ruot­si tun­tu­isi ole­van läheisem­pää sukua kuin tan­s­ka ja riik­in­ruot­si. Ran­skankieli taas perus­tuu Rooman val­lan alla ollei­den aluei­den romaanisi­in kieliin.

    Englan­tia oppii parhait­en opet­tele­mal­la englan­tia eikä ruot­sia, ran­skaa oppii parhait­en opet­tele­mal­la ran­skaa eikä ruot­sia ja sak­saa oppii parhait­en opet­tele­mal­la sak­saa eikä ruotsia.

    ”Lisäk­si kan­sain­välistymisemme voidaan hoitaa käytän­nössä vain Ruotsin kaut­ta ja ruot­salais­ten avul­la, suo­ma­laisen on turha kuvitel­la ole­vansa ter­ve­tul­lut var­teenotet­ta­va keskustelukump­pani maail­man pöy­dis­sä ilman kaikille tut­tua ja verkos­toitunut­ta ruotsalaista.”

    Taas tuo­ta ääri­ra­sis­tista asen­net­ta ettei suo­ma­lainen voi pär­jätä ilman ruotsinkilistä her­raa. Venäjä on yksi tärkein kaup­pakump­pan­imme, pitäisikö mei­dän hoitaa kau­pankäyn­ti hei­dän kanssaan ruotsiksi?

  55. Ärsyt­tää, kun his­to­ri­aa vääris­tel­lään oman maail­manku­van pönkit­tämisek­si. Men­neisyy­teen on tietysti luke­mat­to­mia näkökul­mia, mut­ta kyl­lä fak­tat, tai paras käsi­tys siitä mitä fak­tat ovat, pitäisi kuitenkin saa­da kohdalleen. Ei suo­mi tietenkään ole alku­peräi­nen kieli Suomes­sa, Alkioiden mukaan sitä ei ole saamekaan (saa­men kielet muis­tut­ta­vat liikaa toisi­aan ollak­seen tuhan­sia vuosia van­ho­ja jne). Ger­maane­ja Suomes­sa on asunut luul­tavasti pron­ssikaudelta asti tai ainakin rautakaudelta. Toinen jut­tu on sit­ten se, ehtivätkö he kaik­ki “suomet­tua” ennen his­to­ri­al­lista aikaa. Jatku­vaa ruotsinkielistä asu­tus­ta Suomes­sa on ollut vähin­tään 800 vuot­ta, ja tuos­ta asu­tuk­ses­ta on vain häviävän pieni vähem­mistö ollut vallanpitäjiä. 

    Suo­mi on suomen­ruot­salais­ten koti­maa siinä kuin suomenkielis­ten. His­to­ri­as­ta on turha etsiä todis­tei­ta sille, että ei niin ei olisi.

    Se mon­en ruotsinkielisen hel­limä väite, että Suomen val­tio ja Suomen sivistys luoti­in ikään kuin suomen­ruot­salais­ten toimes­ta, on sen sijaan hel­posti kumot­tavis­sa ole myyt­ti. Itseänikin se tup­paa ärsyttämään.

  56. Suomes­sa viralli­nen kak­sikielisyys ja sen lieveilmiö pakko­ruot­si perus­tuu 2000-luvun todel­lisu­ud­es­ta irral­laan ole­vaan ide­olo­giaan, jos­ta on hyö­tyä vain 5 %:n nomen­klatu­u­ralle- aivan kuten Neu­vos­toli­itossa sosial­is­min ide­olo­gias­ta oli hyö­tyä vain sikäläiselle 5 %:n harvainvallalla.
    Suomes­sa pääsee poli­it­tisel­la ja virkamiesural­la eteen­päin, jos hyväksyy tuon todel­lisu­ud­es­ta irral­laan ole­van ide­olo­gian (aivan kuten Neu­vos­toli­itossakin) ja kval­i­fioituu mukaan tuo­hon ide­ol­o­gis­po­h­jaiseen nomen­klat­u­raan. Kyvy­il­lä ei ole siinä mitään merk­i­tys­tä, pääa­sia on ide­ologi­nen kelpoisu­us. Tätä toim­intaa ohjataan ruotsinkieli­sistä rahas­toista, joiden pää­pam­put ovat tosi­asi­as­sa maan johta­jia- siis Suomen oli­garkke­ja. Lip­po­nen sopi tälle porukalle eri­no­mais­es­ti, samoin Ahti­saari ja Halonen.
    Van­hanen tuli puun takaa ja nomen­klat­u­ran ulkop­uolelta, kuin vahingossa,ja poisti yo-pakkoruotsin.
    Kokoomuk­ses­sa nomen­klat­urasi­ipi on tois­taisek­si val­las­sa, esim. Sasi tulk­it­se­mas­sa perus­tus­lakia ja samal­la johta­mas­sa ruotsinkielistä Folk­tingetiä. Myös vihreät ovat mukana estab­lish­men­tis­sä, siu­na­tus­sa 5 %:ssä.

    Pitkään aikaan kak­sikielisyy­dessä ei ole ollut kysymys ruotsinkielisen kalas­ta­jan kielel­li­sistä oikeuk­sista, vaan nimeno­maan kak­sikielisyys­nomeklat­u­ran viehtymyk­ses­tä val­taan ja sen menet­tämisen pelosta.. aivan kuten Neu­vos­toli­itossa. Heil­lä oli tilaisu­us esim. For­tu­mis­sa kaa­p­a­ta optioiden, wind­fall-voit­to­jen ja vas­taavien kaut­ta kansan omaisu­ut­ta käsi­in­sä, demarien avus­tuk­sel­la, ja var­masti Halo­nenkaan ei jää osat­tomak­si näistä rahavirroista.
    Joten, kak­sikielisyys­nomen­klatu­ra pitää kynsin ham­pain kiin­ni ase­mas­taan- aivan kuten Neu­vos­toli­iton nomen­klat­u­rakin 1991 asti..
    Suomen sijoi­tus “kor­rup­ti­olistal­la” pitäisi olla 60, ei suinkaan 6…Niin paljon salat­tu­ja rak­en­tei­ta tässä maas­sa on.
    Вот вам ответ, товарищи!

  57. Toisaal­ta Halo­nen saat­taa olla ns. hyödylli­nen idioot­ti, joka oikeasti uskoo aja­vansa kielel­lisiä oikeuk­sia.. mut­ta lanko­ja vetelevät kyl­lä ihan muut miehet.. heil­lä on pelot­ta­van paljon valtaa..
    aivan kuten Neuvostoliitossa..En uskalla kom­men­toi­da enempää..

  58. Heh…

    Ei niin kärkeää sarkasimia ole ole­mas­sakaan, etteikö joku hölmö ota tosissaan.

    Oli sin­ulle Matti!

  59. I mån­ga av de pub­licer­ade kom­mentar­erna efterl­yser man under­vis­ning i span­s­ka, fran­s­ka och rys­ka som alter­na­tiv till sven­skan. Om man verk­li­gen kunde försäkra sig om att dessa språk läs­es istäl­let för sven­skan så kunde ett avskaf­fande av “tvångssven­skan” vara på sin plats. 

    Själv bet­vivlar jag att en dylik förskjut­ning skulle föl­ja av att skolsven­skan avskaf­fas. Om inte det tred­je val­fria språket görs oblig­a­toriskt så finns det en över­hän­gande risk för att ett “främ­mande” språk (engel­s­ka) blir nor­men istäl­let för nuvarande två (engel­s­ka och svenska). 

    Och tror någon på all­var att “tvångsrys­ka” eller “tvångss­pan­s­ka” skulle bli mera pop­ulära en “tvångssven­skan”.

    Tilläg­gas kan att sven­skan som språk är bety­dligt myck­et lättare än t.ex. fran­s­ka och tys­ka (rys­ka är förstås helt i en klass för sig). Tänk bara på avsak­naden av verb­böjningar och den enkla stavnin­gen. Tyskar som kom­mer till en sven­sk miljö lär sig i regel fly­tande sven­s­ka på ett halvt år. För frans­män tar det inte myck­et längre.

    Med andra ord finns det skäl att anta att fin­skspråki­ga som verk­li­gen skulle lära sig 3–4 europeiska språk inte heller skulle ha prob­lem att lära sig sven­s­ka vid sidan om (det­ta oberoende av oblig­a­to­ri­ets fort­sat­ta exis­tens). Men som sagt så bet­vivlar jag starkt att ett avskaf­fande av skolsven­skan skulle bidra till en motsvarande kvan­ti­ta­tiv ökn­ing av intres­set för andra språk. 

    Över­lag känns det anin­gen befängt att i tid och otid motivera avskaf­fan­det av skolsven­skan med den ringa prak­tiska nyt­tan man har av språket. Man kan analogt frå­ga sig hur mån­ga som har konkret nyt­ta av att kun­na derivera eller av att kän­na till Fin­lands presidenter.

  60. “Och tror någon på all­var att “tvångsrys­ka” eller “tvångss­pan­s­ka” skulle bli mera pop­ulära en “tvångssven­skan”. ”

    Tot­ta kai tulok­set oli­si­vat parem­pia, jos saisi vali­ta muu­ta­mas­ta kielestä (esim. sak­sa, ruot­si, venäjä) kuin nyt, kun valin­nan­va­paut­ta ei ole. Ruot­si­akin opit­taisi­in parem­min. Oppi­vathan Suomen ruotsinkieliset tai kak­sikieliset use­ampia kieliä ja parem­min osin, kos­ka heil­lä on parem­pi moti­vaa­tio ja valinnanvapaus. 

    Toinen asia on, että mon­elle yhdenkin kie­len oppimi­nen on melkein liikaa. Sel­l­aisille on tyh­mää tuput­taa toista kieltä ennen kuin englan­ti sujuu riit­tävän hyvin, joidenkin kohdal­la siis toisen vier­aan aika ei tulisi koskaan.

    “Över­lag känns det anin­gen befängt att i tid och otid motivera avskaf­fan­det av skolsven­skan med den ringa prak­tiska nyt­tan man har av språket.”

    Kun näkee kuin­ka paljon helpom­paa suomen­ruot­salaisil­la on keskimäärin päästä Suomes­sa kan­sain­välisi­in val­tion tehtävi­in tai fir­moi­hin, näkee kuin­ka tärkeä hyvä kieli­taito on parhai­ta työ­paikko­ja tavoiteltaessa.

    Vitsin mukaan Hak­enin pääsykoe on seu­raa­van­lainen: Aspi­ran­tit kokoon­tu­vat pihalle ja rehtori sanoo: “kom in”. Kaik­ki, jot­ka ymmärtävät siir­tyä sisälle, saa­vat opiskelupaikan. 

    No, siinä lie­nee naa­purin piruilua mukana, mut­ta kun kat­soo kau­pal­lisen puolen kiin­tiö­paikko­jen määrää, on vit­si ker­too jotain todellisuudestakin. 

    Nyt sit­ten luulisi, että Han­ke­nil­ta valmis­tuu rupusakkia. Todel­lisu­udessa se kuitenkin on Suomen toisek­si arvoste­tu­in kau­panalan oppi­laitos ja Kaup­pako­rkean lisäk­si ain­oa, jos­ta kan­sain­väliset pankki­ir­i­fir­mat jne. akti­ivis­es­ti rekrytoivat. 

    Voiko asialle olla muu­ta seli­tys­tä kuin parem­pi kieli­taito? Minä en ainakaan keksi.

    Pakko­ruotsin päivät ovat lue­tut. Ei sik­si, että joku Kus­taa Vaasa sat­tui puhu­maan ruot­sia (ja hiukan kyl­lä suomeakin) tai sik­si, että Suo­mi muka­mas on luon­to­jaan yksikieli­nen maa vaan sik­si, että pakko­ruot­si on äärim­mäisen epäreilu suomenkielisiä ja maa­han­muut­ta­jia kohtaan ihan hel­posti mitat­taval­la taloudel­lisil­la indikaattoreilla. 

    Kuin­ka kauan yli 90 pros­entin enem­mistö muka tyy­tyy tilanteeseen, jos­sa kielipoli­ti­ikan takia se on työ­markki­noil­la selvästi huonom­mas­sa asemassa?

    Sit­ten vielä asi­as­ta kol­man­teen. Suo­ma­lais­ten eläkeikää ollaan nos­ta­mas­sa jon­nekin 70 tienoille. Siinä kohdas­sa, kun asi­aa alkaa kaikessa kauheudessaan valken­e­maan kansalaisille, alkaa kiihkeä säätöko­htei­den met­sästys. Jotain on sil­loin tehtävä alue­poli­ti­ikalle, maat­alous­tu­ille, maan­puo­lus­tuk­selle ja mitä niitä on … niin, nykyisel­lä taval­la ymmär­retylle kaksikielisyydelle.

  61. Till Real­is­ten

    Ongel­ma nimeno­maan on että pakko­ruot­si on aikaansaanut isolle määrälle suomenkielisiä ker­takaikkisen negati­ivisen asen­ntoi­tu­misen kyseistä kieltä kohtaan. Jos se toinen vält­tämätön vieras kieli olisi itse valit­tavis­sa, niin ruotsin kie­len opiskeluista katoaisi se yleinen vastenmielisyys.

    Peruste­lut ruotsinkie­len help­poud­es­ta ver­rat­tuna ver­rat­tuna vaik­ka sak­saan, ran­skaan tai venäjään saat­taa pitää paikkansakin, mut­ta mitä sit­ten? Motivoitunut oppii vaikean kie­len helpom­min kuin ei-motivoitunut helpon kielen.

  62. Arvoisa nim­imerk­ki Real­is­ten, kysymys oli tästä:

    ”…Kokkolan ruotsinkielis­ten edus­ta­ja sanoi TV-uuti­sis­sa, ettei opiskel­tu ruot­si riitä, vaan ruotsinkielisiä palvele­maan kel­paa vain syn­type­r­äi­nen ruotsinkieli­nen (=täy­del­lis­es­ti ruot­sia osaava)

    Nyt vain pitää vielä selit­tää, mik­si me suomenkieliset sit­ten opiskelemme koulus­sa pakkoruotsia?”

    Siis: Mitä pakko­ruot­sil­la sit­ten tekee?

  63. “Mitä pakko­ruot­sil­la sit­ten tekee”

    Todel­la hyvä kysymys, juuri tuos­ta syys­tä jon­ka Soin­in­vaara nos­taa esimerkik­si kos­ka noin se käytän­nössä meneekin. Mitä tekee jol­lain about “jag het­er Milja“n osaamisel­la? Kun kieltä pitäisi sit­ten ihan oikeasti käyt­tää vaikka­pa työssä. Perusk­oulun pakkop­ullaruot­si on todel­la sup­pea, sil­lä ei opi ruot­sia kukaan ellei ole muu­toin har­ras­tau­tunut kieleen tai ruotsinkieli­nen jo valmi­ik­si, osit­tain ainakin. Lukion ruot­sista saa jo hyvät POHJAT osa­ta kieltä oikeasti kun pikkasen itse lisähar­joit­taa kieltä. Silti olen unhoit­tanut liki 10:ssä vuodessa ruotsin tehokkaasti, Tam­pereen seudul­la kun en ole tarvin­nut tai edes kuul­lut ruot­sia ker­taakaan sit­ten yo-kir­joi­tusten ja thats it.

  64. Till jee­jee

    “Ongel­ma nimeno­maan on että pakko­ruot­si on aikaansaanut isolle määrälle suomenkielisiä ker­takaikkisen negati­ivisen asen­ntoi­tu­misen kyseistä kieltä kohtaan. Jos se toinen vält­tämätön vieras kieli olisi itse valit­tavis­sa, niin ruotsin kie­len opiskeluista katoaisi se yleinen vastenmielisyys.”

    Det du säger är allt­så att vi måste ersät­ta ett oblig­a­to­ri­um med ett annat: “tvångssven­skan” blir “oblig­a­toriskt annat främ­mande språk”. På vilket sätt skulle det här under­lät­ta för invan­drare som onek­li­gen måste ha väldigt svårt att lära sig flera nya språk i skolan? De som har vett i skallen inser att det inte är skolsven­skans fel att invan­drare hänger efter. Prob­lemet lig­ger dju­pare i strukturerna. 

    Vidare: Om man i skolor­na skulle gå in för två oblig­a­toriska främ­mande språk så skulle det­ta förr eller senare avspegla sig på kraven inom t.ex. stats­för­valt­nin­gen så att man istäl­let för fin­s­ka, sven­s­ka, engel­s­ka skulle bör­ja krä­va fin­s­ka, engel­s­ka + val­bart tred­je språk av tjänstemännen. 

    De sven­skspråki­ga talar i regel god engel­s­ka och har myck­et lätt för att lära sig sig tyskan som ett nära besläk­tat språk. Så jag tror nog att fin­landssven­skar­nas konkur­rens­fördel på arbets­mark­naden skulle bestå även om kravet på tjän­ste­man­nasven­s­ka skulle slopas. 

    Till Den­nis the Menace: 

    “Kuin­ka kauan yli 90 pros­entin enem­mistö muka tyy­tyy tilanteeseen, jos­sa kielipoli­ti­ikan takia se on työ­markki­noil­la selvästi huonom­mas­sa asemassa?”

    Det är ju de fin­skspråki­ga som i sin avoghet och brist på per­spek­tiv håller på och ska­par ett språk­ligt kli­mat som på alla sätt spelar fin­landssven­skar­na i hän­der­na. Att klara sig i dagens Europa hand­lar inte om att lära sig färre språk — utan flera. Fin­landssven­skar i huvud­stad­sre­gio­nen lär sig i dagens läge två språk “gratis” och har därmed ett automa­tiskt trum­fko­rt i förhål­lande till enspråkiga. 

    Istäl­let för att kla­ga över sitt öde bor­de de fin­skspråki­ga för­doms­fritt försö­ka ta igen det här för­språnget. Jag har mån­ga gånger fun­der­at var­för inte flera fin­skspråki­ga sök­er in till Han­ken, sven­s­ka medi eller juri. Det är lättare att kom­ma in, man lär sig mod­er­smålsen­lig sven­s­ka utan större ansträngn­ing och får kon­tak­ter över språkgränserna. 

    Till kom­mer den fin­landssven­s­ka umgängeskul­turen som utöver det språk­li­ga för­språnget måste ans­es som en av de bidra­gande orsak­er­na till att fin­landssven­skar­na har en så stark ställ­ning på den europeiska — och i syn­ner­het skan­di­naviska — arbetsmarknaden.

  65. Ja vielä lisäksi;..peruskouluruotsia ei tarvi edes pär­jätäk­seen lukios­sa, itse en osan­nut aikuis­lukioon men­nessä sanaakaan ruot­sia mut­ta hyvin pääsi silti mukaan sen opiskeluun..
    Eli, eh..mitä perusk­oulu­pakko­ruot­si palvelee(??..

  66. Yhtälö nyt vaan menee niin, että pakko­ruot­sista ja koko Suomen(paitsi Ahve­nan­maa) kat­tavas­ta viral­lis­es­ta kaksikielisyydestä(kiintiöineen) on enem­män hait­taa kuin hyö­tyä. Niin rahal­lista, käytän­nöl­listä kuin inhimil­listä hait­taa. Luke­mat­tomin esimerkein.

    Eikä tämä nykyi­nen jär­jestelmä ole sat­tuman tuo­tos vaan häikäilemät­tömästi yhden intres­siryh­män agres­si­ivisen työn tulos.

    Odotan mie­lenki­in­nol­la kos­ka Vihreät irtaan­tu­vat nykyis­es­tä kielipoli­ti­ikas­ta, painet­ta sisäl­lä var­masti on.

  67. “Till kom­mer den fin­landssven­s­ka umgängeskul­turen som utöver det språk­li­ga för­språnget måste ans­es som en av de bidra­gande orsak­er­na till att fin­landssven­skar­na har en så stark ställ­ning på den europeiska – och i syn­ner­het skan­di­naviska – arbetsmarknaden.”

    Ikävä stereo­typ­ia, jon­ka voin ker­toa ole­van enem­mäk­seen myyt­ti näin Dragsvikin käyneenä ja muutenkin. Saman­laisia jul­lkioi­ta ruotsinkieliset pääosin ovat. Eikä toisaal­ta ihan jokainen finne ole mykkä junt­ti vaik­ka niin vihjaat.

    Muutenkin perustelusi kuvas­ta­vat mielestäni lähin­nä epä­toivoista kiin­nip­itämistä muu­ta­mas­ta argu­men­tista, joi­hin itsekään tuskin uskoisit muus­sa yhteydessä.

    Suomenkieliset aivan var­masti oppi­si­vat enem­män kieliä ja parem­min, jos heil­lä ei olisi pakko­ruot­sia. Tämä johtuu siitä, että pakol­liselta ruotsinopiskelul­ta jäisi aikaa motivoituneeseen kiel­tenopiskelu­un. Tämän selvem­pää asi­aa ei didak­ti­ikan alal­ta ole help­po keksiä. 

    Suomenkieliset eivät näin saisi kiin­ni ruotsinkielis­ten etu­matkaa, mut­ta ainakaan ero ei olisi niin suuri ja perusteluil­taan epäreilu (tarkoituk­se­ton kielipoli­ti­ik­ka) kuin nykyi­nen tilanne.

    Kansan­taloudel­lis­es­tikin on aivan älytön­tä tuh­la­ta resursse­ja yhden mar­gin­aalisen kie­len opiskelu­un varsinkin, kun maas­ta löy­tyy paljon jengiä, joka puhuu kieltä moit­teet­tomasti. Slaav­i­laisi­in kieli­in nyt ainakin pitäisi panos­taa ger­maanis­ten lisäksi.

    Suomen­ruot­salais­ten todel­li­nen syy pakko­ruotsin kiihkeään kan­nat­tamiseen ei kuitenkaan ole ainakaan pääasi­as­sa tämän epäreilun edun ylläpitämi­nen. Todel­li­nen syy lie­nee pelko nykyisen kaltaisen kansal­liskie­len statuk­sen menettämisestä. 

    Se on aiheelli­nen pelko, ikävä kyl­lä, mut­ta aina­han elämässä pitää uhra­ta hyviäkin asioi­ta suurem­man hyvän nimis­sä. Tässä tapauk­ses­sa tuo suurem­pi hyvä tarkoit­taa yksilöi­den tasol­la laa­jem­paa valin­nan­va­paut­ta koulus­sa ja ennen kaikkea koulun jäl­keen. Muun korkeam­man koulu­tuk­sen tapaan se tarkoit­taa myös vaa­tivimpia työ­paikko­ja ja parem­pia tulo­ja suomenkielisille. Sitä kaut­ta se edis­tää myös Suomen kansan­talouden ja fir­mo­jen pärjäämistä.

    Tule­vaisu­udessa, veikkaan, suomen­ruot­salaiset eivät enää voi vaa­tia saa­da asioi­da äidinkielel­lään sen enem­pää kuin muut vähem­mistöt kaikkial­la maail­mas­sa. Jos ei suju, tar­jol­la on tulkkipalvelu­ja. Näyt­tää epäreilul­ta, mut­ta asi­aa ei pidä kat­so homeisen kak­sikielisen nation­al­is­min vaan globaal­isti toimi­van EU-Suomen vinkkelistä.

  68. Till Real­is­ten

    Den­nis the Men­ace kom­men­toi osu­vasti että yksi pakolli­nen vieras kieli olisi hyvä vai­h­toe­hto. Lisäkielet valin­naise­na, mielel­lään siten että ope­tus­su­un­nitel­ma tek­isi niiden lukemisen kan­nat­tavak­si. En kuitenkaan usko että tämä vai­h­toe­hto tulee koskaan toteu­tu­maan, eli käytän­nössä oppivelvol­lisu­u­teen tulee kuu­lumaan kak­si pakol­lista vieras­ta kieltä.

    Pohjo­is­mainen yhteisyö on huono veruke pakko­ruot­sille. Kan­sain­vä­li­nen bisnes pyörii englanniksi.

    Virkami­esten kieli­taito­vaa­timuk­sen pitäisi perus­tua tehtävän hoita­miseen eikä umme­htuneeseen kielipoli­ti­ikkaan. Peruskieli­taito­vaa­timuk­sek­si riit­täisi suomi/ruotsi + tarpeel­liset vier­aat kielet. 

    Euroop­palaises­sa yhteisössä toim­imi­nen vaatii hyvää ja monipuolista kieli­taitoa, mut­ta se monipuolisu­us toteu­tu­isi parem­min jos halutes­saan voisi vali­ta ruotsin (tai suomen) tilalle hyödyl­lisem­mäk­si koke­mansa vaihtoehdon.

  69. “Kokkolan ruotsinkielis­ten edus­ta­ja sanoi TV-uuti­sis­sa, ettei opiskel­tu ruot­si riitä, vaan ruotsinkielisiä palvele­maan kel­paa vain syn­type­r­äi­nen ruotsinkieli­nen (=täy­del­lis­es­ti ruot­sia osaava)”

    Olen itse asunut paikkakun­nal­la joka on per­in­teis­es­ti ollut ruotsinkieli­nen. Käytän­nön havain­tona min­ul­la on, että ruotsinkie­len arki­nen käyt­tö on hyvin han­kalaa, vaik­ka osaisit kohtu­ullis­es­ti ruot­sia. Pitää osa­ta todel­la hyvin sitä, tai sit­ten kan­nat­taa puhua suomea. Se ruotsinkie­len taso mitä koulus­sa opete­taan ei riitä lähellekkään, vaan taso pitää olla suju­va puhekieli. Jos ei osaa suju­vasti puhua, ruotsinkieliset vai­h­ta­vat suomenkiel­lelle ja saa osak­seen kri­ti­ikkiä huonos­ta ruotsinkie­len taidosta.

    Huonol­la ruotsinkielel­lä voi esimerkik­si puhua Tukhol­mas­sa, sen käytän­nön havain­non olen tehnyt, Suomes­sa ei voi puhua. Suomes­sa ollaan ruotsinkielis­ten kesku­udessa hyvin tarkko­ja puheen oikeellisuudesta.

    Ilmeis­es­ti ainakin Helsin­ki eroaa tässä suh­teessa Kokko­las­ta, kun tääl­lä voi huonom­mal­lakin suomenkielel­lä palvel­la ihmisiä työssä.

  70. Pakko­ruotsin kan­nat­ta­jat esit­tävät usein, että valin­naisen ruotsin kan­nat­ta­jat kan­nat­ta­vat vähäisem­pää kieli­taitoa kuin he itse. Niin tekee Real­is­tenkin tässä kommenttiketjussa.

    Kieli­taitopaket­ti hyvä englan­ti + käyt­tökelvot­toman huono ruot­si + käyt­tökelvot­toman huono sak­sa on käytän­nössä sama kuin pelkkä englan­nin taito.

    Kieli­taitopaket­ti hyvä englan­ti + kohtu­ullisen hyvä sak­sa on kie­len ver­ran enem­män kuin ensinmainittu.

    Joren huomiot 23.11.2009 kel­lo 10:40 pitävät paikkansa. Melko suju­vakaan ruotsin taito ei kak­sikielisil­lä Suomen paikkakun­nil­la suomen­ruot­salaisille kel­paa — eipä tietenkään, kos­ka he osaa­vat itse suomea parem­min kuin suomenkieli­nen puhekump­pani ruot­sia. Kuka jak­saa ruve­ta työläästi tak­ertele­maan, kun ei ole pakko! Riik­in­ruot­salais­ten kanssa ei tätä ongel­maa ole, kos­ka he eivät voi vai­h­taa suomeen.

    Minus­ta on aina hiukan nöyryyt­tävää, kun suomen­ruot­salainen lähim­mäi­nen vai­h­taa kie­len suomeen aloitet­tuaan keskustelun ruot­sik­si. Ker­rot­takoon, että ruotsin­taitoni on melko hyvä, puhun sitä jopa suju­vasti jos puhekump­pani ei saa min­ua hämilleni.

    Kan­natan lämpimästi ruotsinopiskelua Suomes­sa — vapaae­htois­es­ti. Itsel­leni on eri­tyis­es­ti verkkoaikakaudel­la ollut paljon iloa ja hyö­tyä ruot­salaisen medi­an seu­raamis­es­ta. He käsit­televät samo­ja asioi­ta kuin mekin tääl­lä Suomes­sa, mut­ta näkökul­ma on kiin­nos­tavasti hiukan eri­lainen. Suosittelen.

  71. Itsekään en pakko­ruot­sia kan­na­ta, mut­ta ihme­tyt­tää tämä pyhä rai­vo. Mik­si asi­aa ei voi käsitel­lä tas­a­puolis­es­ti ja huomioi­da myös ruotsinkielis­ten tarpei­ta? Leimallista on, että aivan ilmeis­ten trol­lien puheetkin ote­taan tosis­saan ja kuvitel­laan niiden edus­ta­van joidenkin todel­lis­ten ruotsin ase­man puo­lus­ta­jien kan­to­ja. Sato­jen vuosien takai­sista his­to­ri­al­li­sista vääryk­sistä itke­vien kan­nat­taisi har­ras­taa pien­tä suku­tutkimus­ta, suomen- ja ruotsinkieli­nen väestö on kerin­nyt niin mon­een ker­taan sekoit­tua, että useim­mil­la suo­ma­laisil­la löy­tyy nykyis­es­tä äidinkielestä riip­pumat­ta run­saasti kumpaakin kieliryh­mää esi-isistään. Läh­es kaik­ki me olemme (myös) “miehit­täjien” jälkeläisiä.

    Vaik­ka englan­ti on nykya­jan lin­gua fran­ca, läh­eskään kaikkial­la maail­mas­sa ei pär­jää pelkäl­lä englan­nil­la ja poikkeuk­set­ta paikallisen kie­len osaamis­es­ta on hyö­tyä ulko­mail­la niin työssä kuin vapaa-ajal­lakin, sil­loinkin kun paikallis­ten englan­nin osaami­nen on hyvää. Meille suo­ma­laisille his­to­ri­al­lis­es­ti ja maanti­eteel­lis­es­ti tärkeitä mui­ta vierai­ta kieliä ovat esimerkik­si ruot­si, venäjä, sak­sa ja viro, iso­ja maail­mankieliä esimerkik­si ran­s­ka, kiina, espan­ja ja ara­bia. Tarvi­taan siis muidenkin kiel­ten kuin pelkän englan­nin opiskelua. Itse pitkän venäjän opiskelleena toteaisin, että sen opiskelulle pahin haaste ei kyl­lä ainakaan omana koulu­aikanani 80–90-lukujen vai­h­teen tienoil­la ollut pakko­ruot­si vaan opetuk­sen keskimäärin surkea taso (kolme eri koulua tuli kokeil­tua), tosin tietysti vapaampi valin­naisu­us kie­lenopin­nois­sa var­maan lisäisi kie­len opiskelua, sitä kaut­ta resursse­ja ja lop­ul­ta ehkä sitä tasoakin. Pakon vaiku­tuk­ses­ta moti­vaa­tioon voi tode­ta, että vaik­ka joku perä ajatuk­ses­sa var­masti onkin, tuol­la logi­ikalla kan­nat­taisi muut­taa kaik­ki muutkin koulu­aineet vapaaehtoisiksi.

    Mielestäni kie­lenopetuk­seen ja mui­hin kielikysymyk­si­in voisi suh­tau­tua kielineu­traal­isti. Määritel­lään lail­la kuin­ka paljon mitä hyvän­sä kieltä äidinkie­lenään puhu­via tulee maas­sa tai kun­nas­sa (asi­as­ta riip­puen olla) jot­ta syn­tyy velvol­lisu­us tuot­taa mitkäkin palve­lut ko. kielel­lä tai taa­ta ko. kie­len ope­tus äidinkie­lenä. Eli jos vaik­ka kun­nan asukkaista yli tiet­ty pros­ent­ti tai tiet­ty absolu­ut­ti­nen määrä puhuu ruot­sia, täy­tyy jär­jestää lääkärin ja sosi­aal­i­työn­tek­i­jän palve­lut myös ruot­sik­si. Jos vas­taa­va määrä venäjää, sit­ten venäjäk­si, jos soma­lia, soma­lik­si jne. Jonkin ver­ran isom­pi määrä vaikka­pa nuoriso­toimen palvelui­hin, monikielisi­in katukylt­tei­hin jne. Ja sama logi­ik­ka pätisi toki myös suomen kie­len ase­maan, eli puh­taasti ruotsinkieli­sis­sä kun­nis­sa palvelui­ta ei olisi velvol­lisu­ut­ta tuot­taa suomek­si sen enem­pää kuin puh­taasti suomenkieli­sis­sä ruot­sik­si. Koko maan tasol­la sit­ten määriteltäisi­in rajat sel­l­aisille asioille kuin oikeus oikeu­denkäyn­ti­in äidinkielel­lä, lakitek­stien ja vira­nomaisas­i­akir­jo­jen kieliv­er­siot, eri kieliset varuskun­nat ym. ym. Näin saat­taisi käy­dä ajan mit­taan niin, että monin paikoin venäjäk­si saisi enem­män palvelui­ta kuin ruot­sik­si, mut­ta siel­lä mis­sä ruotsinkielisiä paljon asuu, he myös saisi­vat palvelun­sa äidinkielel­lään. Ja sama siis muidenkin kiel­ten kohdal­la. Saa­men kieli (tai pikem­minkin kielet) voisi­vat mah­dol­lis­es­ti saa­da jonk­in­moi­sen eri­tyisko­htelun (mata­lam­mat rajat), kos­ka koko kiel­ten säi­lymiselle suo­ma­laisen yhteiskun­nan panok­sel­la on merkittvä rooli kun taas muut maas­samme puhutut vähem­mistökielet eivät ole maail­man­laa­juis­es­ti uhat­tuna. (Jos siis koetaan että kie­len säi­lymisel­lä on itseis­ar­vo.) Luon­nol­lis­es­ti kun­nat saisi­vat hark­in­tansa mukaan tar­jo­ta palvelui­ta myös muil­la kielil­lä jos resursse­ja riit­tää. Lisäk­si tulisi tietysti miet­tiä mitkä vira­nomais­palve­lut ovat sel­l­aisia, että on vält­tämätön­tä että viran­halti­ja osaa ao. kieltä itse ja mis­sä tapauk­sis­sa riit­tää kään­täjän tai tulkin käyt­tö. Luul­tavasti ruotsinkielis­ten palvelu monis­sa tapauk­sis­sa paranisi kun miten kuten kieltä osaa­van mut­ta aiheen täysin tun­te­van virkamiehen sijas­ta voisi asioi­da yhden kieli­taitoisen ja aiheen pin­nal­lis­es­ti tun­te­van asi­akas­palvelu­am­mat­ti­laisen kanssa joka sit­ten kon­sul­toisi suomek­si asiantun­ti­joi­ta tarvittaessa.

    Vieraiden kiel­ten opetuk­sen ratkai­sisin niin, että kunkin oppi­laan on kaikil­la koulu­tus­ta­soil­la opiskelta­va vapaaval­in­tais­es­ti yhtä kieltä äidinkie­lenä ja (vähin­tään) kah­ta vier­aana. Kun­nille (ja val­tion oppi­laitok­sille) määriteltäisi­in koon ja kieli­rak­en­teen mukaan velvoite tiet­ty­jen ope­tuskiel­ten tar­joamiseen (esim. kak­sikieli­sis­sä tai ruotsinkieli­sis­sä kun­nis­sa suomen kieli vier­aana kie­lenä), mut­ta jäisi oppi­laiden itsen­sä päätet­täväk­si, mitä tar­jol­la ole­vista opiskeltaisi­in. Var­maankin useim­miten yhdis­telmä olisi edelleen suo­mi äidinkie­lenä ja englan­ti ja ruot­si vieraina kielinä, mut­ta yhtä hyvin vaikka­pa ara­bia äidinkie­lenä ja venäjä ja ran­s­ka vieraina kielinä olisi mah­dolli­nen yhdis­telmä ainakin Helsingissä.

  72. “Mielestäni kie­lenopetuk­seen ja mui­hin kielikysymyk­si­in voisi suh­tau­tua kielineutraalisti.”

    Pakko­ruot­si poli­it­tise­na aineena kieliki­ihkoil­i­joi­neen on este kielineu­traaliselle suhtautumiselle.

  73. Eihän tässä mis­tään kieliasi­as­ta ole kyse, vaan siitä, että rkp menet­täisi yhden kansane­dus­ta­jan paikan, jos Kokkolan seudun äänestäjät siir­ret­täisi­in Oulun vaalipiiriin.

  74. “Eli jos vaik­ka kun­nan asukkaista yli tiet­ty pros­ent­ti tai tiet­ty absolu­ut­ti­nen määrä puhuu ruot­sia, täy­tyy jär­jestää lääkärin ja sosi­aal­i­työn­tek­i­jän palve­lut myös ruot­sik­si. Jos vas­taa­va määrä venäjää, sit­ten venäjäk­si, jos somalia…”

    Tässä on vaan se ongel­ma, mihin se pros­ent­tiluku laite­taan, ettei aiheudu liian paljon kus­tan­nuk­sia palvelu­jen jär­jestämis­es­tä eri kielillä.

  75. Toisaal­ta tätä voi myös miet­tiä siltä kannal­ta, mis­sä määrin yhteiskun­nan pitää sopeu­tua muual­ta muut­ta­jien sen kie­len heikkoon kieli­taitoon, jota val­taväestö puhuu ja mikä taso sopeu­tu­mises­sa on ylipäätään edes realistinen?

    Miten on ylipäätään euroopas­sa eri mais­sa, miten siel­lä on otet­tu huomioon muual­ta muut­tanei­den äidinkieli?

  76. Helsin­gin sanomis­sa kir­joitet­ti­in, että ruotsin arvos­tus on tipah­tanut, sil­lä poli­it­ti­nen eli­it­timme on alka­nut nuoren­tu­maan ja nuori sukupolvi ei hal­litse ruotsia.

    Tuli vain Oden tapais­testi heti mieleen, että jos _edes_ poli­it­ti­nen eli­it­timme ei opi koulus­sa ruot­sia tarpeek­si hyvin, niin kuka kum­ma sit­ten oppii? Ei nimit­täin tule ihan ensim­mäisenä mieleen sel­l­aista porukkaa, joka olisi parem­min koulutet­tu kuin poli­it­ti­nen eliittimme.

  77. Dejavu
    “Pitkään aikaan kak­sikielisyy­dessä ei ole ollut kysymys ruotsinkielisen kalas­ta­jan kielel­li­sistä oikeuk­sista, vaan nimeno­maan kak­sikielisyys­nomeklat­u­ran viehtymyk­ses­tä val­taan ja sen menet­tämisen pelosta.. aivan kuten Neu­vos­toli­itossa. Heil­lä oli tilaisu­us esim. For­tu­mis­sa kaa­p­a­ta optioiden, wind­fall-voit­to­jen ja vas­taavien kaut­ta kansan omaisu­ut­ta käsi­in­sä, demarien avus­tuk­sel­la, ja var­masti Halo­nenkaan ei jää osat­tomak­si näistä rahavirroista.”

    En tiedä onko tämä trol­li, mut­ta tämä pakko­ruot­sikeskustelu tuo sään­nöl­lis­es­ti esi­in näitä mitä usko­mat­tomampia salali­it­to­te­o­ri­oi­ta. Sama hom­ma kun maa­han­muu­tossa- kaiken­lainen järkevä keskustelu on mah­do­ton­ta jos keskustelun osa­puo­let ovat jos­sain aivan eri sfääreis­sä reaal­i­maail­man kanssa. 

    Mun mielestä pakko­ruot­si on ihan yhtä tarvit­tavaa kuin pakko­matem­ati­ik­ka tai pakko­maanti­eto, jos tälle valin­naisu­u­den lin­jalle lähde­tään ja lap­sil­ta kysytään niin kouluis­sa ei opiskel­la yhtään mitään.

    Kiel­tenope­tus­ta ylipäätään pitää voimakkaasti kehit­tää. Peruskoulu+lukio- poh­jal­ta saatu kieli­taito on ihan yhtä tyhjän kanssa, oli sit­ten kyse engalnnista, ruot­sista tai ran­skas­ta. Itse luin pitkän ran­skan joka oli puhe­valmiuk­sien kanssa täysin mitään­tekemätön­tä, Ran­skaan muut­taes­sani en saanut kahvikupil­lista tilat­tua ko. kielel­lä. Nopeasti sille vah­valle kieliop­pipo­h­jalle rak­en­taa kyl­lä toimi­van puhetaidonkin.

  78. “Nyt sit­ten luulisi, että Han­ke­nil­ta valmis­tuu rupusakkia. Todel­lisu­udessa se kuitenkin on Suomen toisek­si arvoste­tu­in kau­panalan oppi­laitos ja Kaup­pako­rkean lisäk­si ain­oa, jos­ta kan­sain­väliset pankki­ir­i­fir­mat jne. akti­ivis­es­ti rekrytoivat.”

    Osa noista fir­moista on suomen­ruot­salais­ten täyt­tämiä ja halu­a­vat pitää fir­man ruotsinkielisenä, ei siinä sen kum­mem­paa syytä ole. Joka kyl­teri tietää, mikä on “ruotsinkieli­nen” ja mikä “suomenkieli­nen” fir­ma. Taso­ero HKKK:n ja Han­kenin välil­lä on myös hyvin alan ihmis­ten tiedos­sa, ja molem­mis­sa opinahjois­sa opet­ta­vat opet­ta­jat siitä toisi­naan HKKK:n puolel­la vitsailevatkin.

  79. Tuo­mas;
    “Mun mielestä pakko­ruot­si on ihan yhtä tarvit­tavaa kuin pakko­matem­ati­ik­ka tai pakko­maanti­eto, jos tälle valin­naisu­u­den lin­jalle lähde­tään ja lap­sil­ta kysytään niin kouluis­sa ei opiskel­la yhtään mitään.”

    Ei kukaan ole tässäkään(!) keskustelus­sa ehdot­tanut että koul­u­laiset saisi­vat itse vali­ta mitä halu­a­vat opiskel­la, vaan että on pakko opiskel­la tiet­ty määrä vierai­ta kieliä, ja ne saa itse valita.

    Matem­ati­ik­ka ja maanti­eto, kuten mon­et muutkin aineet voi perustel­la sil­lä, että yhteiskun­nas­sa tarvi­taan tiet­ty määrä matemaat­tista osaamista, sille ei ole vai­h­toe­htoa. Hyvä äidinkie­len kehit­tymi­nen on ehto käsit­teel­lisen ajat­telun kehit­tymiselle. His­to­ria, biolo­gia, maanti­eto jne ovat edel­ly­tyk­siä ympäristön (biologi­nen sekä kult­tuuri-) ymmärtämiselle. Näin lyhyesti.

  80. Mik­sei kukaan kiin­nitä huomio­ta siihen seikkaan, että noin viiden pros­entin vähem­mistöstä huo­mat­ta­va osa (ehkä kol­ma­sosa tai jopa puo­let?) on itse asi­as­sa kak­sikieli­sistä kodeista. Kak­sikielis­ten per­hei­den lapset rek­isteröidään usein ruotsinkielisik­si kahdes­ta syys­tä — tiedän nämä syyt, kos­ka olen itsekin niiden perus­teel­la toimin­ut: 1) halu­taan tukea ruotsin ase­maa Suomes­sa ja 2) ajatel­laan, että lapsen on sit­ten myöhem­min kivem­pi men­nä “idyl­liseen” ja “kivaan” ruotsinkieliseen koulu­un. Koko tämän kieliasian point­ti on juuri se, kuin­ka suuri osa suo­ma­lai­sista on “oikeasti” ruotsinkieli­nen eli tarvit­see tärkeät palve­lut juuri ruot­sik­si, kos­ka suomek­si eivät pär­jää? Jos tuo määrä on 2–3 pros­ent­tia, niin on täysin jär­jetön­tä lop­pu­jen 97–98 pros­entin suo­ma­lai­sista opiskel­la tätä ran­nikkoseu­tu­jen kieltä. 

    Toinen point­ti: Ne, jot­ka väit­tävät ruotsin kie­len helpot­ta­van muiden vieraiden kiel­ten opiskelua, ovat täysin pihal­la. Kuin­ka mon­ta tun­tia näi­den ihmis­ten vuorokaudessa onkaan? Itse olen suomenkieli­nen, aina pitänyt vieraista kielistä ja sik­si opiskel­lut koulus­sa englan­tia, ruot­sia, sak­saa ja venäjää. Nyt yliop­pi­laskir­joituk­sista on kulunut 20 vuot­ta ja uskokaa huviksenne, että kieli­taidon ylläpitämiseen on kulunut aikaa ja ener­giaa. Luen päivit­täin eri­laisia tek­ste­jä englan­niksi, ruot­sik­si ja venäjäk­si ja tun­nen huonoa omaatun­toa siitä, että sak­sani on pahasti ruos­teessa. En käsitä, mis­tä vielä nip­istäisin aikaa sen ylläpi­toon ja van­han kertaamiseen!

  81. @ Juu­so 23.11.2009 kel­lo 13:46. Kysyin joskus suomen­ruot­sala­is­foo­rumeil­la, joil­la keskusteli­jat avarakat­seis­es­ti ymmär­sivät Itä-Suomen venäjän tarpeen ja yleen­säkin sisä-Suomen suomenkielisyy­den, miten he suh­tau­tu­isi­vat siihen että val­tion viras­tois­sa saata­va ruotsinkieli­nen palvelu määriteltäisi­in hiukan Juu­son hah­mot­tele­mal­la taval­la. Kaikil­la paikkakun­nil­la ei joka het­ki olisi ruotsin­taitoista virkail­i­jaa, vaan ruotsinkielistä palvelua saisi vain sopi­mal­la ajan ruot­sia taita­van viran­halti­jan kanssa. He tyr­mä­sivät täysin täl­laiset ajatuk­set: eiväthän se sil­loin olisi tasa-arvoises­sa ase­mas­sa suomenkielis­ten kanssa. Ei siis toki tarvitse pakot­taa jokaista suo­ma­laista osaa­maan ruot­sia, mut­ta ruot­sik­si on palvelua saata­va kaikkial­la Suomes­sa mil­loin vain kun viras­ton oves­ta sisään astuu.

    Täl­lä taval­la saa huonom­paa palvelua pelkästään siitä syys­tä, että huonos­ti kieltä puhu­va ei rupat­tele small talkia eikä rohkene poikkeusti­lanteis­sa ehdot­taa jous­tavaa menet­te­lyä, kos­ka ei osaa sanoa asi­aa vier­aal­la kielel­lä, vaan tyy­tyy hoita­maan asian kankean säännönmukaisesti.

    Ei ruotsin vaa­timus suomen­ruot­salaiselta ehkä ihan pelkkää lain suo­maa voiman­näyt­töä ole. Suomen­ruot­salainen ei ymmär­rä sitä, että ruot­si on suomenkieliselle yhtä vieras kieli kuin ran­s­ka. Suomen­ruot­salainen, joka elää suomen­ruot­salaises­sa yhteisössä ruotsinkielisen puheen ympäröimänä, ei tajua sitä, että suomenkieliselle ruot­si ei ole arkielämässä joka het­ki läs­nä ole­va ilmiö – ei edes kak­sikielisil­lä paikkakun­nil­la, jos enem­mistön kieli on suo­mi. Suomen­ruot­salainen uskoo, että me vain ilkeyt­tämme kieltäy­dymme puhu­mas­ta ruot­sia, samoin kuin he saat­ta­vat ilkeyt­tään pakot­taa hämil­lään punastel­e­van viran­halti­jan hoita­maan asioitaan ruot­sik­si. Suomen­ruot­salaisen on mah­do­ton­ta ymmärtää sitä, että suo­ma­lainen ei ihan oikeasti osaa ruotsia.

    Joku voisi muuten selit­tää sen, mik­si saa­men kieltä on pitänyt ruve­ta kir­joit­ta­maan niin mon­e­na ver­siona. Sehän muis­tut­taa sitä, että Ruot­sis­sa tietyl­lä alueel­la puhut­tu suo­mi on nimet­ty meänkielek­si ja ruvet­tu kir­joit­ta­maan sitä mur­teel­la. Se kik­ka kivasti vähen­tää suomen puhu­jien nimel­listä määrää Ruot­sis­sa ja vähen­tää Ruotsin val­tion vas­tui­ta. Olisiko ollut fik­sua Agri­colan tehdä Suomeen lukuisa määrä eri “kieliä” kukin oman­lai­sine kir­joi­tusasuineen? Suo­mi, savo, rau­ma ja muut. Saa­men kielelle on tehty karhun­palvelus laa­ti­mal­la kaikille murteille oma kir­joitet­tu kielensä.

  82. Heh… onpas tääl­lä käsit­tämät­tömiä näke­myk­siä taas. Joko suomenkielisyyt­tä yritetään suur­in­pi­irtein his­to­ri­al­lis­es­ti dele­git­imisoi­da täysin, mikä on kum­malli­nen näke­mys 2000-luvun län­sieu­roopas­sa — tuol­la mit­ta­pu­ul­la kukaan ei saisi olla ruot­sil­ta rauhas­sa mis­sään; olisikin kiva tietää, mikä sit­ten riit­täisi suomen kie­len “oikeu­tuk­sek­si” jos pari tuhat­ta vuot­ta ruot­salais­ten ja venäläis­ten puris­tuk­sis­sa ei riitä… tai sit­ten heit­el­lään näitä “se on ihan sama kuin matem­ati­ik­ka ja jos ei opiskel­la ruot­sia ei opiskel­la mitään”-pseudoargumentteja.

    Siis esim. Tuo­mas, ymmär­rätkö yhtään miten absur­di ruti­ini­heit­to tuo jälkim­mäi­nen on, ja miten lop­ut­toman mon­ta ker­taa se on esitet­ty ja kumot­tu? Onko teil­lä joku kokoel­ma mis­tä vaan copy­paste­taan väit­tämiä joista ei sit­ten enää keskustel­la jälkeenpäin?

    Matem­ati­ik­ka on uni­ver­saali oppi­aine joka on kaikille ihmisille tasan sama. Ruot­si ei ole. Yrit­täkää nyt lop­ul­takin taju­ta. Ja jos halu­at­te väit­tää, että jos jotain ei opiskel­la, ei opiskel­la mitään, on sekin ihan täyt­tä potaskaa. Jos noin olisi, kaiken pitäisi olla pakol­lista, kos­ka sama argu­ment­ti pätisi ihan mihin tahansa.

    Pikem­minkin näille pakko­ruotsin puo­lus­ta­jille pitäisi jär­jestää jotain loogisen ajat­telun uudelleenk­oulu­tus­ta ettei tarvit­sisi koko ikään­sä käyt­tää rauta­lan­gan vään­töön yksinker­tai­sista asioista…

  83. “— pakko­ruot­si on ihan yhtä tarvit­tavaa kuin pakko­matem­ati­ik­ka tai pakko­maanti­eto, jos tälle valin­naisu­u­den lin­jalle lähde­tään ja lap­sil­ta kysytään niin kouluis­sa ei opiskel­la yhtään mitään.”

    Onhan meil­lä pakolli­nen aine nimeltä “vieras kieli”. Sen alla voisi kuitenkin olla lapsen tai nuoren kannal­ta mielekäs opin­topaket­ti, yksi tai kak­si kieltä ja vielä mah­dol­lisu­us vapaae­htoisi­in lisäkieliin.

    Ruot­si on luul­tavim­min jatkos­sakin mon­elle tosi mieluisa vai­h­toe­hto. Mut­ta mik­si kieltää val­it­se­mas­ta toisin? 

    Jos lap­si tulee vaikka­pa kak­sikielis­es­tä per­heestä yhdis­telmäl­lä suomi&arabia, mik­sei hän voisi koulus­sa opiskel­la englan­tia ja ara­bi­aa vieraina kielinä? Mah­dol­lis­es­ti ara­bi­an opin­not pitäisi jär­jestää hiukan poikkeuk­sel­lis­es­ti riip­puen asuinpaikasta. 

    Jos taas lapsel­la on kielel­lisiä ongelmia, eikö olisi viisaut­ta antaa hänen käyt­tää vier­aan kie­len tun­nit yhden vah­van kie­len opiskelu­un? Nytkin voi toki saa­da vapau­tuk­sen, mut­ta siihen vaa­di­taan mon­en instanssin lausun­not ja pitkä kier­ros. Kuitenkin opet­ta­ja ja per­he yhdessä oli­si­vat aivan kykeneviä tekemään rajaus­päätök­sen lapsen kanssa.

    Kaikkea ei ole pakko opiskel­la lapse­na. Kaik­ki eivät opi kieliä hel­posti lapse­na, vaik­ka monille lap­su­us on paras­ta aikaa kiel­ten suh­teen. Ihmiset ovat niin erilaisia.

  84. Tuo­mas S. kirjoitti:

    “Mun mielestä pakko­ruot­si on ihan yhtä tarvit­tavaa kuin pakko­matem­ati­ik­ka tai pakko­maanti­eto, jos tälle valin­naisu­u­den lin­jalle lähde­tään ja lap­sil­ta kysytään niin kouluis­sa ei opiskel­la yhtään mitään”

    Et voi olla tosis­sasi? Matem­ati­ikan pakolli­nen opiskelu on hyvin perustel­tua. Määristä ja valin­naisu­u­den asteesta(lukiossa pitkä/lyhyt jne.) toki voidaan keskustel­la. Pakko­ruotsin kohdal­la tulee perustel­la, mik­si ruotsin opiskelu olisi suo­ma­lais­ten kannal­ta hyödyl­lisem­pää kuin jonkun maail­mas­sa laa­jalti puhutun kie­len opiskelu.

  85. järkevä keskustelu on mah­do­ton­ta jos keskustelun osa­puo­let ovat jos­sain aivan eri sfääreis­sä reaal­i­maail­man kanssa. »
    Pakko­ruotsin perusteluil­la ei todel­lakaan ole mitään tekemistä reaal­i­maail­man kanssa.
    Sik­si salali­it­to­teo­ria on aivan yhtä hyvä seli­tys kuin mikä tahansa muu.
    Ruotsin opiskelun puoles­ta ‑peruste­lut kan­nat­taa pitää eril­lään PAKKO­ruotsin puoles­ta ‑perusteluista.

  86. Mik­si asi­aa ei voi käsitel­lä tas­a­puolis­es­ti ja huomioi­da myös ruotsinkielis­ten tarpeita?»

    Nehän on huomioitu aivan tolkut­toman yliko­roste­tusti jo perustuslaissa.
    Ruotsin kieli ajaa kaiken muun edelle.
    Mik­si suomea osaa­van ruotsinkielisen pitää vaa­tia palvelua ruot­sik­si suomenkieliseltä ?
    Asennevamma ??

  87. Mik­si suomea osaa­van ruotsinkielisen pitää vaa­tia palvelua ruot­sik­si suomenkieliseltä ?

    Kokeile itse asioi­da vaik­ka lääkärin kanssa englan­niksi niin alkaa ehkä hah­mot­tua. Toki jos on täysin kak­sikieli­nen eli molem­mat kielet ovat liki­main yhtä vahvo­ja, tämä ei ole ongel­ma, mut­ta ei se todel­lakaan kaikil­la näin ole.

  88. Kat­sokaa nyt vähän tilas­toa. Suomenkielel­lä pär­jää lähin­nä Suomes­sa, mut­ta ruotsinkielel­lä Ruot­sis­sa, Nor­jas­sa ja autavasti Tan­skas­sa. Minus­ta pakol­lisen suomenkie­len pois­t­a­mi­nen yliop­pi­laskir­joituk­sista oli hyvä alku 😉

    Toisaal­ta pakko­ruo­tisn pois­tol­la on myös posi­ti­ivisia vaiku­tuk­sia. ULovi­isas­ta Kokko­laan ole­valle vyöhyk­keelle ei voi­da enää palkata kun­nan tai val­tion töi­hin savolaisia. 😀

  89. Juu­so:

    On jo mon­ta ker­taa todet­tu että ruotsinkielis­ten palvelu­iden jär­jestämi­nen ruotsinkielisille ei vaa­di kaikkien suomenkielis­ten osaa­van ruot­sia. Tätähän suurin osa ei nykyäänkään osaa, pakko­ruot­sista huolimatta.

  90. Den­nis the Menace
    ”Ärsyt­tää, kun his­to­ri­aa vääris­tel­lään oman maail­manku­van pönkittämiseksi.”

    Siis ketä syytät vääris­telystä? Jokaises­sa vas­taan tulleessa läh­teessä ja doku­men­tis­sa ker­ro­taan tääl­lä puhutun suomenkieltä jo tuhan­sia vuosia. 

    ”Ei suo­mi tietenkään ole alku­peräi­nen kieli Suomes­sa, Alkioiden mukaan sitä ei ole saamekaan (saa­men kielet muis­tut­ta­vat liikaa toisi­aan ollak­seen tuhan­sia vuosia van­ho­ja jne). Ger­maane­ja Suomes­sa on asunut luul­tavasti pron­ssikaudelta asti tai ainakin rautakaudelta.”

    Ja mis­sä on näyt­töä siitä että tääl­lä vak­i­tuiseen asu­va ihmis­pop­u­laa­tio puhui ger­maanisia kieliä ennen saamea ja suomea? Eihän saa­menkielien toisi­aan muis­tut­tavu­udel­la tarvitse olla mitään tekemistä kie­len iän kanssa, kos­ka ihmisethän ovat aina liikkuneet paikas­ta toiseen ja kieli­v­aras­to hei­dän mukanaan. Kyl­lähän tääl­lä var­maan nean­derthalia ennen suomea mon­ger­ret­ti­in jos tarpeek­si kauak­si ajas­sa men­nään, mut­ta jos puhutaan täl­lä het­kel­lä tääl­lä elos­sa ole­vista kielistä niin saame ja suo­mi ovat alkuperäiskieliä.

    ”Suo­mi on suomen­ruot­salais­ten koti­maa siinä kuin suomenkielis­ten. His­to­ri­as­ta on turha etsiä todis­tei­ta sille, että ei niin ei olisi.”

    Kuka on koit­tanut esit­tää suomen­ruot­salais­ten his­to­ri­as­ta mitään vääris­te­lyjä? Kyse on ollut nimeno­maan suo­ma­lais­ten suomenkielis­es­tä his­to­ri­as­ta ja oikeud­es­ta omankieliseen his­to­ri­aan ilman ruotsinkie­len tai ruot­salaisu­u­den tyrkyt­tämistä väk­isin. Ruotsinkie­len syn­nyn ja suomeen tulon his­to­ri­aa on käsitel­ty, mut­ta ei itse ruot­sia puhu­vien his­to­ri­aa muuten kuin että he tuli­vat tänne alun­perin miehit­täjinä, ei siitä ettei heil­lä olisi oikeut­ta asua suomes­sa tai puhua ruot­sia. Suo­ma­laisil­la on oikeus omaan kieleen ja his­to­ri­aan ilman että sitä tarvit­see peila­ta ruot­si­in, eihän sitä peila­ta venäjäänkään vaik­ka samas­sa suh­teessa suomeen ovat historiassa.

  91. jee­jee
    ”Pohjo­is­mainen yhteisyö on huono veruke pakkoruotsille.”

    Ruot­sille se on todel­la huono veruke, kos­ka ruot­si ja tan­s­ka perus­tu­vat muinais­nor­jaan. Nor­jankieltä sil­lä jotenkuten voisikin perustel­la jos jotain olisi aivan pakko perustella.

  92. Juu­so Koponen
    ”Sato­jen vuosien takai­sista his­to­ri­al­li­sista vääryk­sistä itke­vien kan­nat­taisi har­ras­taa pien­tä suku­tutkimus­ta, suomen- ja ruotsinkieli­nen väestö on kerin­nyt niin mon­een ker­taan sekoit­tua, että useim­mil­la suo­ma­laisil­la löy­tyy nykyis­es­tä äidinkielestä riip­pumat­ta run­saasti kumpaakin kieliryh­mää esi-isistään. Läh­es kaik­ki me olemme (myös) “miehit­täjien” jälkeläisiä.”

    Ai että suo­ma­lais­ten esi-isät ovat sekoit­tuneet vain ruot­salais­ten kanssa? Tuo ei todel­lakaan kel­paa perusteluk­si minkään­laiseen ruotsinkil­isyy­teen, kos­ka keskimäärin suo­ma­laisel­la miehel­lä vain 1/3 per­imästä tulee ruotsin kaut­ta, 1/3 bal­ti­as­ta ja 1/3 venäjältä. Venäjä ja ruot­si ovat tässä tilanteessa sama­nar­voisia niin geeniper­imän kuin miehit­täjän mukaan valit­tuna kie­lenäkin. Oma­l­ta kohdal­tani tiedän että van­hempaan suo­ma­laiseen suku­u­ni on lähisukupolv­ina tul­lut henkilöitä ruot­sista ja sak­sas­ta. Mut­ta täl­lä ei ole mitään vaiku­tus­ta yksikielisyy­teeni, kos­ka olen koko ikäni asunut yksikielisel­lä alueel­la Pirkan­maal­la, eikä se voi olla peruste minkään­laisille kielipakollekaan.

  93. Tuo­mas S
    ”Mun mielestä pakko­ruot­si on ihan yhtä tarvit­tavaa kuin pakko­matem­ati­ik­ka tai pakko­maanti­eto, jos tälle valin­naisu­u­den lin­jalle lähde­tään ja lap­sil­ta kysytään niin kouluis­sa ei opiskel­la yhtään mitään.”

    Aivan kaik­ki tarvit­se­vat matem­ati­ikkaa elämän­sä aika vaikka­pa vain kaup­palasku­jen yhtey­dessä sekä maanti­etoakin on hyvä edes jonkin ver­ran osa­ta että jos meinaa jos­sain käy­dä ja nämähän ovat oppi­aineina kaikkial­la maail­mas­sa, mut­ta mon­et eivät ole koko elämän­sä aikana tarvin­neet ruot­sia ker­taakaan, joten ver­taus ontuu pahasti.

    Kak­si pakol­lista vieras­ta kieltä ei ole hyvä niiden monien oppi­laiden kannal­ta joille jo yhdenkin vier­aan kie­len opet­telem­i­nen tuot­taa vaikeuk­sia. Parem­pi oppia yksi vieras kieli edes kohta­lais­es­ti, kuin kak­si kieltä huonos­ti. Siis siihen yhteen kieleen panos­te­taan se sama tun­timäärä mikä muuten laitet­taisi­in kah­teen eri kieleen, näin saataisi­in niiden huonoiten kieliä osaavien oppi­laiden kieli­taito nouse­maan edes yhden vier­aan kie­len osalta. Parem­man kielipään omaa­vat voivat sit­ten ottaa lisäkieliä sen mukaan mitä tarvitsevat.

    Siis koko pakko­ruot­sikeskustelus­sa on kyse kahdes­ta asi­as­ta. Suomenkielis­ten oikeud­es­ta olla puhu­mat­ta ruot­sia, ja ruotsinkielis­ten oikeud­es­ta saa­da palvelua ruot­sik­si vaa­ti­mal­la koko suomen väestö opiskele­maan ruot­sia sen sijaan että vain viras­tois­sa ja sairaalois­sa olisi kieli­taitoisia palvelemassa.

  94. Tuo­mas S
    “Mun mielestä pakko­ruot­si on ihan yhtä tarvit­tavaa kuin pakko­matem­ati­ik­ka tai pakko­maanti­eto, jos tälle valin­naisu­u­den lin­jalle lähde­tään ja lap­sil­ta kysytään niin kouluis­sa ei opiskel­la yhtään mitään.”

    Tuo on tyylipuh­das kalte­van pin­nan vir­hear­gu­ment­ti. Ihan saman­laisia heit­tävät ääriv­ihreätkin, jot­ka argu­men­toi­vat, että jos syöt eläin­ten lihaa, niin se on sit­ten ihan sama asia syödä myös ihmisen lihaa. Mielestäni eläin­ten lihan syömis­es­tä seu­raa ihmis­syön­tiä yhtä toden­näköis­es­ti kuin valin­nais­es­ta ruot­sista täy­delli­nen kaaos koulumaailmaan.

    Mikäli edelleen pysyt argu­ment­tisi takana, logi­ikas­sasi on siis kan­ni­bal­is­min men­tävä reikä.

    Eikä oppi­ainei­ta todel­lakaan pidä vali­ta minkään pyrkimäl­lä tekemään niistä tasa-arvoisia. “Kun ker­ran matem­ati­ik­ka on pakol­lista, niin kyl­lähän puukäsi­työn, ruotsin ja kök­sänkin pitää olla pakollisia”. 

    Ei näin, ei todel­lakaan näin.

  95. On jo mon­ta ker­taa todet­tu että ruotsinkielis­ten palvelu­iden jär­jestämi­nen ruotsinkielisille ei vaa­di kaikkien suomenkielis­ten osaa­van ruot­sia. Tätähän suurin osa ei nykyäänkään osaa, pakko­ruot­sista huolimatta.

    En ole sel­l­aista väittänytkään.

    Oma­l­ta kohdal­tani tiedän että van­hempaan suo­ma­laiseen suku­u­ni on lähisukupolv­ina tul­lut henkilöitä ruot­sista ja sak­sas­ta. Mut­ta täl­lä ei ole mitään vaiku­tus­ta yksikielisyy­teeni, kos­ka olen koko ikäni asunut yksikielisel­lä alueel­la Pirkan­maal­la, eikä se voi olla peruste minkään­laisille kielipakollekaan.

    Eikä olekaan. Tarkoituk­seni oli lähin­nä tode­ta että argu­ment­ti siitä että ruot­si pitäisi aset­taa suomea tai saamea huonom­paan ase­maan sik­si että se on “miehit­täjän” kieli ei kan­na. Sato­jen vuosien takaisil­la asioil­la ei ole tässä merk­i­tys­tä vaan kieli­ti­lan­net­ta pitäisi arvioi­da nyky­tarpei­den mukaan. Sama vas­ta-argu­ment­ti voidaan toki esit­tää ruotsinkie­len eri­ty­isas­e­maa his­to­ri­al­li­sista syistä puolustaville.

  96. “Hyvä. Uusko­taan, että se on niin, jos ruotsinkieliset itse niin sanovat.”
    Se, että yks Kokkolan edus­ta­ja sanoo jotain ei tarkoi­ta sitä että kaik­ki ruotsinkieliset oli­si­vat samaa mieltä! Ei tämä kokko­lalainen edus­ta kaikkia ruotsinkielisiä.
    Haas­tat­telus­sa san­ot­ti­in ettei“opiskeltu ruot­si riitä, vaan ruotsinkielisiä palvele­maan kel­paa vain syn­type­r­äi­nen ruotsinkieli­nen (=täy­del­lis­es­ti ruot­sia osaa­va)” Itse en voi käsit­tää miten joku ylipään­sä voi olla sitä mieltä että palvele­maan kel­paa vain syn­type­r­äi­nen ruotsinkieli­nen, ja min­un äidinkie­leni on kyl­lä ruotsi.
    Min­ua voi hyvin palvel­la muutkin kuin syn­type­r­äiset ruotsinkieliset ja näin ajat­tel­e­vat myös kaik­ki ne ruotsinkieliset jot­ka tunnen.

  97. Juu­so
    ”Tarkoituk­seni oli lähin­nä tode­ta että argu­ment­ti siitä että ruot­si pitäisi aset­taa suomea tai saamea huonom­paan ase­maan sik­si että se on “miehit­täjän” kieli ei kanna.”

    Eihän se ruotsinkie­len ase­maa mui­ta huonom­paan lai­ta vaik­ka sitä ei enää kaikkien olisi pakko yrit­tää opiskel­la. Ne puhuu sitä ketkä halu­a­vat ja ne eivät puhu jot­ka eivät halua. Sama­han se on nyt muidenkin kielien suh­teen. Nyt ei ole pakkosaamea ja jos ei olisi pakko­ruot­si­aikaan niin ei ruot­si olisi saamea huonom­mas­sa ase­mas­sa. Tilanne olisi sama kuin nyt Ahve­nan­maal­la mis­sä ei ole pakko­suomea, sil­lä erol­la että saman­laista törkeää muiden etnis­ten ja kielel­lis­ten ryh­mien syr­jin­tää ei man­ner­suomes­sa voisi olla vaan kaik­ki ovat edelle lain edessä täysin samanarvoisia.

  98. ”Tarkoituk­seni oli lähin­nä tode­ta että argu­ment­ti siitä että ruot­si pitäisi aset­taa suomea tai saamea huonom­paan ase­maan sik­si että se on “miehit­täjän” kieli ei kanna.”

    Mat­ti:
    “Eihän se ruotsinkie­len ase­maa mui­ta huonom­paan lai­ta vaik­ka sitä ei enää kaikkien olisi pakko yrit­tää opiskel­la. Ne puhuu sitä ketkä halu­a­vat ja ne eivät puhu jot­ka eivät halua.”

    Niin sen kuu­luisikin olla, mut­ta etteikö ruot­sia las­ket­taisi yksi­in maamme alku­peräi­si­sistä kielistä, kos­ka sitä on puhut­tu tässä maas­sa “vain” 800 vuot­ta?? Ruot­sia ovat suo­ma­laiset puhuneet näin kauan, minkä takia sen kuu­luu olla viralli­nen koti­mainen kieli siinä mis­sä suomen ja saa­menkin. Et selvästikään halua kun­nioit­taa suomen­ruot­salaisu­ut­ta, jos olet toista mieltä. Täl­lä ei ole mitään sen kanssa tekemistä, että kaikissa Suomen kouluis­sa opete­taan pakko­ruot­sia, mil­lä ei mielestäni saavute­ta juuri mitään.

  99. # Osmo Soin­in­vaara kir­joit­ti 21.11.2009 kel­lo 15:23

    “Suo­mi on ain­oa maa maail­mas­sa, mis­sä 95 pros­ent­tia kansas­ta joutuu pakkoaineena opiskele­maan 5 pros­entin vähem­mistön kieltä.”

    “Irlan­nis­sa kaik­ki pakote­taan opiskele­maan iirin kieltä, jota ei puhu juuri kukaan.”

    Irlan­ti on maan alku­peräiskieli, toisin kuin ruot­si. Englan­ti on val­loit­ta­jan kieli niinkuin ruot­si Suomessa.

  100. Julial­ta ja Osmol­ta kysyn, mik­si suomen­ruot­salaisu­ut­ta jotenkin pitäisi kunnioittaa?

    Kyseessä on kohtu­ut­to­mia etu­ja itselleen kah­min­ut äänekäs ryh­mä, joka pitää kynsin ja ham­pain kiin­ni täysin epäoikeu­den­mukaises­ta asetel­mas­ta Suomessa. 

    Mitä kun­nioit­tamista siinä on, että kiin­tiöi­den avul­la läh­es kaik­ki ruotsinkieliset pää­tyvät aka­teemiselle uralle suomenkielis­ten samanaikas­es­ti tuskail­lessa usein vuosia kestävässä pääsykoekurimuksessa.

    Puheet suomen­ruot­salais­es­ta kult­tuurista rikas­ta­vana voimavarana ovat myös täyt­tä tuubaa. Käykääpä kat­so­mas­sa jokin Sven­s­ka Teater­nin pätkä tun­tem­at­ta syvää myötähäpeää… ei onnis­tu, ellei ole täysin ummikko ruotsin kie­len suhteen. 

    Ruotsinkielis­es­tä TV-tuotan­nos­ta en edes lai­ta tähän mitään, kos­ka attribuu­tit eivät läpäise sensuuria.

  101. Eli­na: suomen­ruot­salaisu­ut­ta ja sen kult­tuuria olen yrit­tänyt selvit­tää mut­ta kun eivät osaa itsekään sitä selvit­tää. Ehkä juuri sik­si Hen­rik “kaapeli” Lax kehot­ti ruotsinkielisek­si ruk­san­nei­ta miet­timään, keitä ovat, mis­tä tule­vat ja minne menevät. Ei voi olla iden­ti­teet­ti enem­pää hukassa!

    Kult­tuu­rituotan­noista on tyyp­il­listä että on aina se kiin­tiö-hur­ri mukana ja jos jonkin palkin­non val­it­see suomen­ruot­salainen niin lop­putu­lok­ses­ta voi olla var­ma. Fin­lan­dia-palkin­non karmea esimerk­ki oli West­ön sepus­tus, jota mon­et eivät lop­pu­un asti edes jak­sa­neet kahla­ta. En minäkään.

  102. En minäkään!

    Harv­inaisen tyl­sä kir­ja… tylsem­pää saa hakea, eikä taku­usti löydä.

    Koko tyyp­pikin (Westö) on tym­peä suomen­ruot­salaisu­u­den tunkkaisu­u­den fyysillistymä.

  103. Eli­na: “mik­si suomen­ruot­salaisu­ut­ta jotenkin pitäisi kunnioittaa?”

    Ajat­te­len itse näin, että omien täysin suomenkielis­ten isoiso­van­hempi­eni lap­sista on suku­tutkimuk­sen mukaan syn­tynyt sekä täysin suomenkielisiä että täysin ruotsinkielisiä ja vielä kak­sikielisiä sukulin­jo­ja. En näe mitään syytä, mik­sei näitä kaikkia suku­laisiani voisi kun­nioit­taa ihan vain sik­si, että he ovat osa sukuani, tun­te­via ihmisiä, jot­ka tekevät osansa tämän arvoituk­sel­lisen elämän jatku­mises­sa. Kieli ei tuo eikä vie kunnioitusta.

    Etnis­es­ti pidän meitä suo­ma­laisia eniten itämerel­lisenä kansana. Meil­lä on geene­jä sekä kymme­nen tuhat­ta vuot­ta sit­ten tänne saa­puneista “jään yli kulk­i­joista”, että kaik­ista kan­soista, jot­ka ovat tuhan­sien ja tuhan­sien vuosien aikana Itämer­tamme pur­je­hti­neet. Oma isälin­jani tulee Etelä-Skan­di­navi­as­ta mut­ta poikani isälin­ja Siperiasta. 

    Suomen kielel­lä on eri­tyi­nen paik­ka sydämessäni. En väheksy suo­ma­laisu­ut­ta mil­lään tavoin. Siltä poh­jal­ta voin ymmärtää, että myös ruotsinkielisik­si syn­tyneille ruotsin kieli on sydä­men kieli ja heil­lä on ilo ja oikeus hel­liä äidinkieltään myös tääl­lä suomea puhu­vien keskellä.

    Tämä pakolli­nen ruotsin ope­tus ei mielestäni ole tätä päivää, se ei ole enää järkevää. Pakol­lisel­la ruotsin opetuk­sel­la ei liioin ole mitään tekemistä suomen­ruot­salaisu­u­den kun­nioit­tamisen kanssa. Kun­nioite­taan toisi­amme mut­ta val­i­taan las­ten opin­not muista lähtökohdista.

  104. Ruotsin käyt­tökelpoisu­ud­es­ta keskusteluis­sa tan­skalais­ten kanssa sanois­in, jonkin ver­ran tan­skan alkei­ta opiskelleena, että Tan­skas­sa pär­jää parem­min jos osaa englantia.

    Pari ker­taa olenkin minä “purfinne” toimin­ut tulkki­na ruotsin­ruot­salaisen ja tan­skalaisen välil­lä. Sil­loin ei tosin englan­tia käytetty.

  105. “Irlan­nis­sa kaik­ki pakote­taan opiskele­maan iirin kieltä, jota ei puhu juuri kukaan.”

    Irlan­ti on maan alku­peräiskieli, toisin kuin ruot­si. Englan­ti on val­loit­ta­jan kieli niinkuin ruot­si Suomessa.”

    Joo ker­ro­taan seu­raavaa. Eiren vapaaval­tion perus­tamisen jäl­keen (20-luvul­la) maan hal­li­tus yri­ti toisaal­ta lisätä gaelin kie­len har­ras­tus­ta toisaal­ta kohen­taa moraalia kieltämäl­lä epä­siveel­liset kir­jat. G.B Shaw ehdot­ti, että paras ratkaisu gaelin (iirin) kie­len har­ras­tuk­sen lisäämiseen, olisi julka­ista kiel­letyt kir­jat gaelin kielellä.

  106. Suomen­ruot­salais­ten kun­nioit­tamis­es­ta olen Julian kanssa samaa mieltä. Itsel­leni lähi­main ain­oik­si kos­ke­tuk­sik­si tähän kansan­ryh­mään ovat jääneet asi­akas­palve­lu­ti­lanteet muu­tamis­sa vaateli­ikkeis­sä, jois­sa olen toimin­ut myyjänä. Suomen­ruot­salaisia oli useim­miten mukavam­paa palvel­la kuin suomenkielisiä, etenkin kes­ki-ikäisen asi­akas­ryh­män kohdal­la, jos­sa erot käytök­sessä oli­vat silmi­in­pistävimpiä. Suomenkieliset jurot­ti­vat, tiuski­vat, kohte­liv­at min­ua kuin olisin robot­ti, eivätkä tun­tuneet osaa­van puhut­telu- ja ter­ve­hdys­sano­ja. Ruotsinkieliset osasi­vat käyt­täy­tyä tilanteesta toiseen; sil­loinkin kun jokin meni mönkään, heiltä sain useim­miten osak­seni myötä­tun­toa ja ymmärtämys­tä (suomenkieli­nen samas­sa tilanteessa oikein kohot­tau­tui kumaras­taan, kun huo­masi saa­neen­sa tuhan­nen taalan tilaisu­u­den huu­taa myyjälle naa­ma punaise­na). No tämä vähän kär­jistäen, mut­ta kuitenkin.

    Minä siis oikein rakas­tan ruotsinkielistä kansanosaamme ja sen viehät­täviä tapo­ja, sanon­to­ja ja kieleen sisään­raken­net­tua omintakeista kult­tuuria (joka siis poikkeaa riik­in­ruot­salais­es­ta). Ja juuri tästä syys­tä toivoisin pakko­ruotsin pois­tamista mitä pikim­min. Sil­loin annet­taisi­in kaltaisil­leni mah­dol­lisu­us oppia tämä kieli koulus­sa kun­nol­la (voi kuin­ka olisin halun­nut osa­ta palvel­la niitä ruotsinkielisiä vieläkin parem­min!). Nyky­isin taso on niin huonoa, että vielä ammat­tiko­rkeak­oulun pakol­lisil­la kurs­seil­lakin käyti­in läpi aivan perus­ta­son alkei­ta, asioi­ta jot­ka min­un mielestäni hitaampi­enkin olisi pitänyt oppia jo kie­len ensim­mäisen opiskelu­vuo­den aikana perusk­oulus­sa (ja siis jot­ka on jo sil­loin ensim­mäisen ker­ran opetettu).

    Juu­so Kopo­nen väit­ti, ettei moti­vaa­tioa­sioil­la pitäisi perustel­la sitä, mitä ainei­ta koulus­sa opete­taan. Tot­ta onkin, että jos lapset saisi­vat itse päät­tää, oppi­aineet oli­si­vat var­masti jotakin aivan muu­ta kuin ovat (esim. tietokoneel­la pelaami­nen, puis­sa kiipeily, kotileik­it jne.). Mut­ta tuskin voidaan kieltää heikon moti­vaa­tion vaiku­tuk­sia oppimis­tu­lok­si­in. Kat­son, että pakolli­nen ruotsin opiskelu on mui­ta ainei­ta heikom­min motivoivaa juuri sik­si, että sen olen­naisu­ut­ta on mah­do­ton­ta perustel­la oppi­laille. Mitkään “voit sit­ten lukea tois­takin suur­ta sanomale­hteämme” tai “että pääset virkamiehek­si” eivät suur­in­ta osaa oppi­laista kauheasti puhut­tele. Matem­ati­ikan, his­to­ri­an, koti­talouden, äidinkie­len ja kemi­an opin­to­jen tärkey­den oppi­laat ymmärtävät, ja tämä ymmär­rys kyl­lä hei­jas­tuu moti­vaa­tioon. Vieraiden kiel­tenkin opiskelu on tärkeää: sen lisäk­si että ne toimi­vat kom­mu­nikaa­tiovä­lineinä, kie­len oppimisel­la on yleis­sivistävää merk­i­tys­tä. Se kehit­tää ajat­telua ja avaa oppi­laalle uusia, aiem­min tun­tem­at­to­mia maail­mo­ja. Mut­ta näin tekevät kaik­ki kielet, ei pelkästään ruot­si, ja sik­si ruotsin pakol­lisu­ut­ta ei voi perustel­la. Mitä ei voi perustel­la, siihen ei tule myöskään pakot­taa, kos­ka täl­lais­es­ta pakot­tamis­es­ta seu­raa kapinoin­tia ja moti­vaa­tiokri­isi, ja sil­loin myös motivoitunei­den oppi­laiden oppimi­nen hidastuu.

  107. Julia
    ”Niin sen kuu­luisikin olla, mut­ta etteikö ruot­sia las­ket­taisi yksi­in maamme alku­peräi­si­sistä kielistä, kos­ka sitä on puhut­tu tässä maas­sa “vain” 800 vuotta??”

    Las­ke­taanko euroop­palaiset Amerikan alku­peräiskan­soik­si heti kun tulee 800 vuot­ta siitä kun euroop­palaiset saa­pui­v­at? Ei tietenkään. Jos yksi kieli tulee maa­han tuhan­sia vuosia myöhem­min kuin toiset kielet niin ei sekään mitenkään voi olla alkuperäiskieli.

    ”Ruot­sia ovat suo­ma­laiset puhuneet näin kauan, minkä takia sen kuu­luu olla viralli­nen koti­mainen kieli siinä mis­sä suomen ja saamenkin.”

    Suo­ma­laiset eivät ole puhuneet ruot­sia 800 vuot­ta, vaan sitä ovat puhuneet vain ran­nikol­la ole­va pieni vähem­mistö. Muu Suo­mi on puhunut suomea tuhan­sia vuosia. En ole ker­taakaan sanonut ettei ruotsin kuu­luisi olla yksi Suomen kielistä. Sen kuu­luisi olla yksi vähem­mistökieli kuten saa­menkin. Sama­nar­voinen eikä mitenkään vähempiar­voinen vaik­ka sitä san­ot sen merkitsevän.

    ”Et selvästikään halua kun­nioit­taa suomen­ruot­salaisu­ut­ta, jos olet toista mieltä. Täl­lä ei ole mitään sen kanssa tekemistä, että kaikissa Suomen kouluis­sa opete­taan pakko­ruot­sia, mil­lä ei mielestäni saavute­ta juuri mitään.”

    Suomes­sa jokaisen kansalaisen kuu­luu olla lain edessä täysin sama­nar­voises­sa ase­mas­sa. Kenel­läkään ei saa olla mitään etuoikeuk­sia toisi­in näh­den. Jos joku vaatii etuoikeuk­sia tai ei suos­tu luop­umaan epäreiluista etuoikeuk­sia mitä on onnis­tunut his­to­ri­an aikana saa­maan ei saa min­un kun­nioi­tus­tani. Pakko­ruot­si ja ohi­tusjonot opiskelu­paikkoi­hin ovat ne ensim­mäis­ten joukos­sa ole­vat asi­at jot­ka aiheut­ta­vat negati­ivista suh­tau­tu­mista ruotsinkielisi­in. Ahve­nan­maalais­ten ja man­ner­suo­ma­lais­ten on olta­va lain edessä täysin sama­nar­voises­sa ase­mas­sa, mikään muu ei ole hyväksyt­tävää 2000-luvun Suomessa.

    Pros­en­tu­aalis­es­ti Ruot­sis­sa on suomenkielisiä saman­ver­ran kuin Suomes­sa ruotsinkielisiä. Kun kumpikin maa on EU:ssa tulisi maid­en kielilaitkin yhden­mukaistaa niin että kum­mas­sakin maas­sa kum­mal­lakin kielel­lä on vas­taa­vat oikeudet. Vai onko jol­lain joku hyvin perustel­tu syy mik­si niin ei saisi tehdä?

    1. Matille
      Euroop­palai­sista ei tule Yhdys­val­tain alku­peräiskansaa, kuten ei ole tul­lut suo­ma­lai­sis­takaan Suomes­sa. Alku­peräiskansak­si lue­taan vain saamelaiset.
      Suomen­niemel­lä ei ole puhut­tu tuhan­sia vuosia suomen kieltä, saamea kenties.

  108. Ainakin tämän keskustelun tulok­se­na on Suomen muinaishis­to­ria alka­nut kiin­nos­ta­maan enem­män. Vaik­ka poli­it­tis­es­ti saame­laisil­la on alku­peräiskansan sta­tus niin arke­ol­o­gis­ten löytö­jen mukaan he eivät Suomes­sa ensim­mäis­inä olleet vaan ensim­mäiset suo­ma­laiset tuli­vat Balt­ian suun­nas­ta. Tässä muu­ta­ma lain­aus wik­istä kopsattuna.

    ”Jääkausi päät­tyi Suomes­sa noin 11 000 vuot­ta sit­ten, minkä jäl­keen ensim­mäiset asukkaat saa­pui­v­at Etelä-Suomeen koil­lis­es­ta tai etelästä, luul­tavim­min Kun­dan kult­tuuri­in piiristä nykyisen Viron alueelta.”

    ”Pohjois-Suomen varhaisin asuin­paik­ka Utsjoen Vet­si­järvel­lä on ajoitet­tu hie­man yli 10 000 vuot­ta van­hak­si. Kohteen löytöaineis­to viit­taa sekin kaakon suun­nalle, mah­dol­lis­es­ti Mosko­van ympäristössä vaikut­ta­neeseen Butovon kult­tuuri­in, joka kuu­luu Kun­dan kanssa samaan ns. jälk­isvidryläiseen kom­plek­si­in. Joitakin Pohjois-Lapin löytöjä on myös yhdis­tet­ty Nor­jan Rui­jan ran­nikon van­him­paan ns. Kom­san kulttuuriin.”

    ”Saame­lais­ten geneet­ti­nen etäisyys itäisi­in kan­soi­hin on ehkä merk­ki siitä, että saame­lais­ten esi-isät ovat asuneet Euroopas­sa jo vuosi­tuhan­net. Toisaal­ta suh­teel­lisen suuri etäisyys kaikki­in mui­hinkin tarkoit­taa ehkä, että saame­laiset ovat jo kauan asuneet poikkeuk­sel­lises­sa eristyksessä.
    Saame­lai­sis­sa olete­taan ole­van niiden ihmis­ten jälkeläisiä, jot­ka saa­pui­v­at Län­si-Euroopas­ta jääkau­den päät­tymisen aikaan sulaa Nor­jan ran­nikkoa seu­rat­en Jäämeren ääreen. Vas­ta pari tuhat­ta vuot­ta myöhem­min tämä väestö kohtasi Inar­in tienoil­la etelästä Suomen alueelta saa­punut­ta. Myös tämän väestön jälkeläisiä lie­nee nykysaamelaisissa.”

    Eli etelä­suomes­ta on löy­tynyt Bal­ti­as­ta tullei­den ihmis­ten merkke­jä tuhat vuot­ta ennen Lapin asut­tamista. Etelä­suomeen tuli uut­ta väestöä Euroopas­ta vähän väliä lisää sik­si geen­it sekoit­tui­v­at enem­män Euroop­palaisik­si. Mis­sään ei ole koskaan san­ot­tu että etelä­suo­mi olisi tyh­jen­tynyt jos­sain vai­heessa ihmi­sistä, eli kaik­ki myöhem­min tänne tulleet ovat sekoit­tunei­ta niiden Bal­ti­as­ta tullei­den ensim­mäis­inä suomeen tullei­den kanssa. Eli fak­ta lie­nee että suo­mi asutet­ti­in etelästä ei saame­laisen väestön toimes­ta. Itse olin aina aikaisem­min luul­lut saame­lais­ten tuleen suo­raan Siperi­as­ta päin, mut­ta se ei näytäkään ole­van niin.

    Saa­menkieli ja suomenkieli näyt­täisi ole­van samanikäistä kun ker­ta ovat yhteistä alkuperää.

    ”Vaki­in­tuneen käsi­tyk­sen mukaan varhaiskan­ta­suo­ma­laista kie­limuo­toa puhut­ti­in kivikaudel­la laa­jal­la alueel­la Fen­noskan­di­as­sa. Tämän teo­ri­an mukaan kivikau­den lop­pu­vai­heessa varhaiskan­ta­suo­ma­lainen kieli hajosi kah­tia. Hajoamisen jäl­keen Suomen ran­nikkoalueen myöhäiskan­ta­suomen puhu­jat edus­ti­vat suo­ma­lais­ten kielel­lisiä esi­van­hempia. Suomen sisä­maas­sa ja laa­joil­la pohjoisen Fen­noskan­di­an alueil­la taas syn­tyi kan­tasaame­lainen kieli, jos­ta kehit­tyivät myöhem­min saame­laiskielet. Äsket­täin kieli­ti­eteil­i­jä Ante Aikio on kuitenkin esit­tänyt, että kan­tasaa­men kieli kehit­tyi sup­peahkol­la alueel­la Etelä-Suomes­sa ja lev­isi pohjoiseen Fen­noskan­di­aan vas­ta esirooma­laisen rautakau­den kulues­sa (noin 650–0 eaa.).”

    ”Itämeren­suo­ma­lais­ten kiel­ten, joi­hin suomikin kuu­luu, yhteistä oletet­tua kan­ta­muo­toa, kan­ta­suomea, puhut­ti­in Suomen­lah­den molem­min puolin jo ennen ajan­laskumme alkua. Kan­ta­suo­mi ja saame­laiskielet puolestaan voidaan palaut­taa yhteiseen kan­ta­muo­toon, jota nimitetään varhaiskan­ta­suomek­si tai suo­ma­lais-saame­laisek­si kan­takielek­si. Itämeren­suo­ma­laiset kielet (myöhäiskan­ta­suo­mi) ja saame­laiset kielet alkoi­vat ero­ta toi­sis­taan noin 1000–1500 vuot­ta ennen ajan­laskun alkua. Tämä eriy­tymi­nen oli vähit­täistä ja tapah­tui paljolti siten, että Etelä-Suomes­sa asuneet saame­laiset sulau­tu­i­v­at suo­ma­lais­ten esivanhempiin.”

  109. “Suomen­niemel­lä ei ole puhut­tu tuhan­sia vuosia suomen kieltä”

    Toisaal­ta tämä ei mielestäni mitenkään kuu­lu tähän koulu­jen kie­lenope­tuskeskustelu­un. Toisaal­ta tämä on aina yhtä kiehto­vaa, joten jatke­taan hiukan. 

    “Suomen kieli” sel­l­aise­na kuin me sen tun­nemme on ehkä nuori, mut­ta itämeren­suo­ma­laiset kielet ovat van­hempia ja riit­tävän läheisiä antaak­seen tun­nun yhteis­es­tä varhaiskielestä. 

    Olen ymmärtänyt, että kan­so­ja (pienem­piä ja suurem­pia ryh­miä) on tul­lut tänne aal­toina ja sama jatkuu. 

    Olen koon­nut itsel­leni pienen koos­t­een aika tuor­eista näke­myk­sistä (jot­ka tosin ovat saat­ta­neet nyt jo rikastua):

    n. 8500 eaa. Ensim­mäiset asuttajat

    - ken­ties samaa asut­ta­ja­joukkoa koko Skandinaviassa
    — nyky­suo­ma­laiset ovat osak­si näi­den asut­ta­jien jälkeläisiä
    — kieli tuntematon 

    n. 4000 eaa. Kam­pak­er­aami­nen kulttuuri

    - laa­ja alue nyky­istä Bal­ti­aa, Venäjän Kar­jalaa, Suomea ja hiukan Pohjois-Ruotsia
    — näi­den asut­ta­jienkin jälkeläisiä on suomalaisissa
    — kan­tau­rali muotoutuu jos­sain Kes­ki-Aasian tai Etelä-Siper­ian alueella

    n. 3200 eaa. Nuo­rak­er­aami­nen kult­tuuri (vasarakirves)

    - myös näi­den muut­ta­jien jälkeläisiä on nykysuomalaisissa
    — muut­ta­jien kieli on toden­näköis­es­ti kan­tain­doeu­roopan murre 

    n. 2000 – 500 eaa. Pron­ssikausi Suomes­sa, suomen kieli alkaa muotoutua

    - Itämerel­liset kon­tak­tit oli­vat vilkkai­ta (Skan­di­navia – Bal­tia – Suomen alue)
    — löytö­jen perus­teel­la Suomen alueen väkimäärä näyt­tää niukalta, ehkä aikakau­den lopus­sa noin 10 000 henkeä
    — nyky­istä Suomea asut­ti edel­lis­ten aal­to­jen tuo­man väestön lisäk­si joukko nykyisen Viron alueelta tullei­ta siir­to­laisia, joil­la oli jatku­va yhteys Suomen­lah­den eteläpuolelle ja siel­lä kielessä tapah­tu­vi­in muutoksiin
    — muu väestö vai­h­toi hil­jak­seen kie­len­sä Viron alueelta tullei­den uralilaiseen kieleen

    Suomen kie­len varhais­muodot alkoi­vat tämän mukaan lev­itä nyt Suomek­si kut­su­tulle alueelle ehkä pari tuhat­ta vuot­ta ennen ajan­laskun alkua. 

    Esimerkik­si saame­lai­sista ja siitä, miten uusien tulokkaiden ja saame­lais­ten vuorovaiku­tus eteni, tiedän tuskin mitään. Yritän löytää lisää.

    Luulen, että pop­u­laari his­to­ri­a­har­ras­tus ja dna-tutkimus tulee enem­män yhdis­tämään kuin erot­ta­maan Itämeren ympäril­lä eläviä kan­so­ja,: saame­laisia, skan­d­i­naave­ja, suomensukuisia…

  110. “Saa­menkieli ja suomenkieli näyt­täisi ole­van samanikäistä kun ker­ta ovat yhteistä alkuperää.”

    Saa­menkieli ja suomenkieli alkoi eriy­tyä vas­ta tääl­lä Suomen­niemel­lä omik­si kielikseen.

  111. Aika ilkeämielistä ja fanaat­tista tek­stiä useim­mil­la blog­gail­i­joil­la, ei mitään ymmärrystä
    yleen­säkään vähem­mistöille tai muille vaike­as­sa tilanteessa oleville

  112. Suomen kieltä on puhut­tu jo ennen ajan­laskun alkua, jo pitkälti yli 2000 vuot­ta. Suo­mi on ain­ut maa maail­mas­sa, jos­sa puhutaan suomea yli 90 pros­ent­tis­es­ti suomenkielisen kansan voimin.

    Eikö, loogisen ajat­telun mukaan, olisi itses­tään selvää ja kohtu­ullista, että kaikkien olisi Suomes­sa opetelta­va tätä selvää pääkieltä, suomen kieltä jo kouluissa?

    Suomen kieli on itses­tään selvä yhteinen kom­mu­nikoin­tikieli kaikille, läh­es kahdelle sadalle eri­laiselle kieliryh­mälle, tämän päivän Suomes­sa. Mukaan lukien siis myös ruotsinkieliset, joista suurin osa osan­nee suomea sujuvasti.

    Pakko­ruot­sis­sa ei tässä edel­lä kuvas­tus­sa yhteiskun­nal­lises­sa kieli­ti­lanteessa ole mitään mieltä. Pakko­ruot­si on yksi­no­maan rasite suomenkieliselle enemmistölle.

    Ter­veel­lä maalaisjär­jel­lä asi­aa ajatellen ei voi tul­la muuhun lop­putu­lok­seen kuin siihen, että pakko­ruot­si on pois­tet­ta­va suomenkieli­sistä kouluista. Kaik­il­ta opetuk­sen tasoilta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.