Mitä pakkoruotsilla sitten tekee?

Hal­li­tus päh­käi­lee, pitäi­si­kö Kok­ko­lan seu­tu yhdis­tää alue­hal­lin­nos­sa Ouluun vai Vaa­saan ruot­sin­kie­li­set halua­vat Vaa­saan ja suo­men­kie­li­set Ouluun. hal­li­tus pani alu­een­vuo­dek­si Vaa­saan sik­si aikaa, kun viran­omai­set Oulus­sa opis­ke­le­vat ruot­sia. Kok­ko­lan ruot­sin­kie­lis­ten edus­ta­ja sanoi TV-uuti­sis­sa, ettei opis­kel­tu ruot­si rii­tä, vaan ruot­sin­kie­li­siä pal­ve­le­maan kel­paa vain syn­ty­pe­räi­nen ruot­sin­kie­li­nen (=täy­del­li­ses­ti ruot­sia osaava)

Hyvä. Uus­ko­taan, että se on niin, jos ruot­sin­kie­li­set itse niin sanovat.

Nyt vain pitää vie­lä selit­tää, mik­si me suo­men­kie­li­set sit­ten opis­ke­lem­me kou­lus­sa pakkoruotsia?

120 vastausta artikkeliin “Mitä pakkoruotsilla sitten tekee?”

  1. Eipä tuos­sa pitäi­si olla enää mitään sen kum­men­paa kuin lakieh­do­tus edus­kun­taan että pak­ko­ruot­si pois.

    Samal­la voi­tai­siin pois­taa pak­ko­suo­men ope­tus suo­men ruot­sin­kie­li­sil­tä. Onhan sel­lai­nen kai ?

  2. Nyt vain pitää vie­lä selit­tää, mik­si me suo­men­kie­li­set sit­ten opis­ke­lem­me kou­lus­sa pakkoruotsia?”

    Onhan pal­ve­lus­väen sen­tään sen ver­ran kiel­tä osat­ta­va, että ymmär­tää totella…

    Ruot­sil­le on löy­det­ty liu­ta perus­tei­ta, mm. sen opis­ke­lu hel­pot­taa englan­nin oppi­mis­ta. Tosin mik­si tuo­ta aikaa ei käy­tet­täi­si englan­nin kie­len opis­ke­luun? Pär­jäi­sim­me samal­la ruot­sin­kie­lis­ten kans­sa, jot­ka siis osaa­vat englan­nin­kin hyvin — sen oppi­mi­nen­han on heil­le helppoa.

    Kok­ko­la­lai­set ns. ruot­sin­kie­li­set puhu­vat hyvää suo­mea ja ymmär­tä­vät sitä vie­lä parem­min, sen nyt tie­tää jokainen.

    Nimi­mer­kil­lä ex-kokkolalainen.

  3. Ruot­si onkin täy­sin tar­pee­ton kie­li suo­ma­lai­sil­le. Suo­mes­sa suo­men­ruot­sa­lai­set vaih­ta­vat heti suo­mek­si, ja ruot­sis­sa ruot­sin­ruot­sa­lai­set vaih­ta­vat heti englan­nik­si. Mis­sään ei siis tule tar­vet­ta osa­ta ruotsia.

    Itse­kin olen toi­mi­nut kan­sain­vä­li­sen kau­pan teh­tä­vis­sä vii­mei­set 15 vuot­ta. Myös ruot­sis­sa. Mut­ta kiel­tä en ole tar­vin­nut kuin Aftonbla­de­tia lukies­sa. Lii­ke­toi­min­ta­neu­vot­te­lut on hoi­det­tu ruot­sa­lais­ten erin­omai­ses­ti osaa­mal­la englannilla.

    Täy­sin tur­ha kie­li siis. Ennem­min kan­nat­tai­si lukea venä­jää, kos­ka venä­läi­set yleen­sä eivät osaa englan­tia. Myös sak­sa­lai­set yleen­sä halua­vat puhua sak­saa, jos se on vaih­toeh­to. Mut­ta ruot­sa­lai­set puhu­vat mie­lel­lään englantia.

  4. Suo­men­ruot­sa­lais­ten jutuis­sa ei nyt ole muu­ten­kaan jär­keä pak­ko­ruot­sis­ta puhuttaessa.

    Pait­si ehkä täs­sä sala­liit­to­mai­ses­sa kuvios­sa: Kuten tie­de­tään Suo­men kou­luis­sa on kie­li­krii­si menos­sa, ja nyt tar­koi­tan ihan viral­li­ses­ti myön­net­tyä krii­siä enkä tätä pak­ko­ruot­sik­si kut­sut­tua pyhää leh­mää. Suo­ma­lai­set kou­lu­lai­set oppi­vat nimit­täin kes­ki­mää­rin lii­an har­vo­ja vie­rai­ta kie­liä, lähin­nä englan­tia ja hyvin huo­noa ruot­sia. Tämä on huo­no jut­tu kan­sain­vä­lis­ty­väs­sä maailmassamme.

    Tai siis, het­ki­nen, kir­joi­tin vää­rin. Todel­li­suu­des­sa vain ei-ruot­sin­kie­li­set suo­ma­lai­set oppi­vat lii­an har­vo­ja kie­liä ja nii­tä­kin huononlaisesti.

    Ja ennen kuin joku itsein­hoi­nen ehtii ehdot­taa: ei, Suo­men­ruot­sa­lais­ten ja mui­den ero ei joh­du sii­tä, että he ovat fik­sum­pia ja ahke­ram­pia. PISA:n ja yli­op­pi­las­kir­joi­tus­ten perus­teel­la pikem­min päin­vas­toin. Mik­si ahke­roi­da, kun kiin­tiöt var­mis­ta­vat jat­ko-opis­ke­lu­pai­kan ilman lii­al­lis­ta ahkerointiakin.

    Mis­sä olin? Niin, sala­liit­to­teo­ria. Par­haat pal­kat saa nyky­ään kan­sain­vä­li­sis­tä fir­mois­ta. Niis­sä pitää osa­ta kie­liä. Suo­men­ruot­sa­lai­set osaa­vat tie­tys­ti ruot­sia. Suo­mi­kin sujuu ja lisä­opis­ke­lul­le on voi­ma­kas motii­vi. Ruot­sin lähei­nen suku­kie­li, englan­ti, ei tuo­ta vai­keuk­sia. Ei lie­ne ihme, että aikaa riit­tä opis­kel­la pari­kin kiel­tä noi­den lisäksi.

    Samaan aikaan suo­men­kie­li­nen (tai vaik­ka ara­bian) osaa suo­men ja kan­sain­vä­lis­ten ver­tai­lu­jen mukaan englan­nin­kin kii­tet­tä­vän hyvin. Ruot­sia on pak­ko opis­kel­la, mut­ta moti­vaa­tio on huo­no, joten sitä ei opi­ta. Ja onhan ruot­si har­vi­nai­sen hyö­dy­tön kie­li jo ihan talous­tie­teel­li­ses­ti aja­tel­len … mikä taas onkaan dimi­nis­hing returns suo­mek­si? Kol­mat­ta vie­ras­ta kiel­tä ei uskal­le­ta ottaa, kun tie­de­tään, että kak­si­kin vie­ras­ta kiel­tä on tus­kan takana.

    Näin siis on tilas­to­jen mukaan.

    Par­haat työ­pai­kat mene­vät siten ruotsinkielisille.

    Vih­rei­den Ris­to Rönn­berg on muka­na sii­nä toi­mi­kun­nas­sa, joka nyt yrit­tää kek­siä rat­kai­sua täl­le suo­men­kie­lis­ten huo­noon kie­li­tai­toon. Hän on var­maan ainoa, joka uskal­si puhua pak­ko­ruot­sia vas­taan. Puo­lu­een joh­to pis­ti hänet äkkiä ruotuun. 

    Nyt ei ole mah­do­ton­ta, että ongel­ma yri­te­tään rat­kais­ta lisää­mäl­lä vie­lä enti­ses­tään sitä mikä ongel­man aiheut­taa. Tie­dän, että suun­nit­teil­la on pak­ko­ruot­sin opis­ke­lun lisääminen!

    Minun ehdo­tuk­se­ni: Jos pak­ko­ruot­sis­ta ei voi luo­pua, suo­men­ruot­sa­lai­sil­la pitäi­si olla pak­ko­saa­me. Tai vaka­vam­min sanot­tu­na, suo­men­kie­lis­ten kou­lu­päi­vää pitäi­si piden­tää vaik­ka­pa tun­nil­la. Tämä rat­kai­su on tie­tys­ti epä­rei­luu­des­saan äly­tön, mut­ta kos­ka jär­ke­vä rat­kai­su ei kel­paa, on vaih­toeh­to­na äly­tön rat­kai­su. Älyt­tö­myy­des­sä oli­si se hyvä puo­li, että sen myö­tä pak­su­kal­loi­sim­man­kin pak­ko­ruot­sin puo­lus­ta­jan oli­si myön­net­tä­vä, mis­tä on kysymys.

  5. No opis­kel­laan kuu­lem­ma pak­ko­ruot­sia sik­si, että osat­tai­siin lukea Muu­mi­kir­jo­ja ruot­sik­si. Aina­kin näin on joku kan­san­edus­ta­ja vii­sau­des­saan todennut.

  6. Olen vakaas­ti sitä miel­tä, että jos ruot­sia ei pako­tet­tai­si opis­ke­le­maan (B‑kieli voi­si olla pakol­li­nen, mut­ta ihmi­sen pitäi­si itse saa­da vali­ta se kie­li), suu­rem­pi osa ihmi­sis­tä osai­si hyvää ruot­sia. Perus­te­len tätä sil­lä, että moti­voi­tu­nee­na oppii enem­män, ja moti­vaa­tio lisään­tyy kun voi itse vai­kut­taa teke­mi­siin­sä. Vie­lä enem­män ruot­sin tun­nil­la oppii, kun ei-moti­voi­tu­neet häi­ri­köt eivät ole muka­na ven­koi­le­mas­sa. Ja kun ope­tus­ryh­mien taso nousee, voi­daan myös opis­kel­la pidem­mäl­le nopeammin.

    Ei joka iki­sen suo­ma­lai­sen tar­vit­se ruot­sia osa­ta. Se aina­kin on huo­no perus­te­lu pak­ko­ruot­sil­le. Eikä vähi­ten sik­si, ettei pak­ko­ruot­sis­ta suin­kaan ole seu­ran­nut, että jokai­nen osai­si ruotsia.

  7. Sik­si, että RKP:lla on vakio­paik­ka hal­li­tuk­ses­sa? Tai sik­si, ettei Suo­mes­sa ole yhtään libe­raa­li­puo­lue­ta, eikä siten mitään vas­ta­pai­noa val­lit­se­val­le poli­tii­kal­le. Vih­reät ovat lähin­nä sik­si mie­len­kiin­toi­nen, että siel­tä suun­nal­ta on jos­kus havait­ta­vis­sa libe­raa­lis­miin viit­taa­via kan­nan­ot­to­ja, vaik­kei­vat ne käy­tän­nön poli­tiik­kaan asti ulotukkaan.

  8. Ei kai pak­ko­ruot­sin puo­les­ta iki­nä ole muu­ten­kaan mitään jär­ki­pe­rus­tei­ta esi­tet­ty. Kek­sii­kö kukaan Osmon blo­gin seu­raa­jis­ta muu­ten yhtä­kään jär­jel­lis­tä syy­tä pakol­li­sel­le ruot­sin­kie­len opis­ke­lul­le? Ole­tan että ei, kos­ka muu­ten nii­tä syi­tä oli­si tul­lut muu­al­la­kin esil­le. Aihe­han ei var­si­nai­ses­ti ole nii­tä vähi­ten huo­mio­ta saa­nei­ta netissä;)

    Täs­tä pääs­tään seu­raa­vaan kysy­myk­seen: Mik­si pak­ko­ruot­si jär­jes­tel­mää oikeas­ti pide­tään yllä? Hyvin toden­nä­köi­ses­ti myös pak­ko­ruot­sia kan­nat­ta­vat jär­jel­li­seen ajat­te­luun kyke­ne­vät polii­ti­kot ymmär­tä­vät, ettei pak­ko­ruot­sin opis­ke­lu ole suo­ma­lais­ten 95% enem­mis­tön edun mukais­ta. Mit­kä hei­dän pei­te­tyt motii­vin­sa ovat? Onko kyse ainoas­taan ruot­sin­kie­li­sen vähem­mis­tön etuoi­keu­te­tun ase­man pön­kit­tä­mi­ses­tä vai onko taus­tal­la muutakin?

  9. Nok­ke­la argumentti.

    Keh­tai­sin­ko­han kysyä täs­sä toi­ses­ta aihees­ta.. Olet­ko aikeis­sa kom­men­toi­da Pasi­lan pil­ven­piir­tä­jä­kaa­vai­lu­ja? Oli­si kiin­nos­ta­vaa kuul­la, mitä niis­tä kuu­lui­si aja­tel­la asia­poh­jal­ta, kun intui­tii­vi­ses­ti olen aihees­ta kovin innoissani.

  10. Ei mitään. Pak­ko­ruot­si on euroop­pa­lai­sen oikeus­kä­si­tyk­sen ja demo­kra­tian vas­tai­nen. Mil­loin Suo­mes­ta tulee nor­maa­li Euroop­pa­lai­nen oikeusvaltio?

  11. Kuin­ka mones­ta sotien jäl­kei­ses­tä poliit­ti­ses­ta hal­li­tuk­ses­ta RKP on ollut poissa?
    Oli­si­ko jo aika?
    Ahve­naan­maan edus­ta­ja jo mei­tä pelot­te­li. Logiik­kaa en radios­ta ymmär­tä­nyt. Eikö­hän ole ihan eri asia, miten tääl­lä man­te­reel­la käy? Heil­lä­hän on ihan omat jut­tun­sa siel­lä. Mitä ihmet­tä tämä rou­va puut­tuu tämän puo­len asioi­hin? Suo­men­kie­li­sil­lä oli­si aika pal­jon nuris­ta­vaa hei­dän jutuis­taan, mut­ta sehän on tur­haa. Voi­si­ko joku ker­toa täl­le rou­val­le, että jät­tää man­te­reen asiat rau­haan ja hoi­taa ja vaa­lii omia jut­tu­jaan siel­lä saa­ril­laan. Ei kai hän vain vaa­di enem­män ruot­sin ope­tus­ta tääl­lä hei­dän taki­aan? Oman aja­tuk­se­ni mukaan heil­tä pitäi­si edel­lyt­tää enem­män opis­ke­lua suomenkielessä.
    Mitä ihmeen mer­ki­tys­tä ahve­nan­maa­lai­sil­le on sii­tä, mitä tääl­lä tapah­tuu? niil­lä­hän ei ole mitään mer­ki­tys­tä heil­le. Jos tuo jouk­ko halu­aa ero­ta Suo­mes­ta ja liit­tyä Ruot­siin tahi olla itse­näi­nen, niin kyl­lä kan­na­tan hei­dän toi­vet­taan. Aika iso raha­mää­rä sääs­tyy ja pal­jon ongel­mia. Mitä hyö­tyä val­tiol­le Ahve­nan­maas­ta on?
    Noi tul­li­ju­tut on pea­nuts. Tur­val­li­suus­ju­tuis­sa ei mitään. Mat­kai­lu­jut­tu­na se ei katoa minnekään.
    Ehdo­tan­kin, että Ahve­nan­maa julis­tau­tuu itse­näi­sek­si ja Suo­mi heti hyväk­syy julistuksen.
    Radios­sa per­jan­tai­na kuu­le­ma­ni ylei­sö­kom­men­tit oli­vat moni­puo­li­sia: suu­rin piir­tein tais­te­lus­ta hurraa-huutoihin.
    Ehkä tuo rva­hen­ki­lö ei tajun­nut nyky­ti­lan­net­ta. Ei toi Suo­men jät­tä­mi­nen ole enää mikään hir­vee jut­tu man­ner-poru­kal­le. Mim­mo­nen­han se oli­si noil­le saarelaisille?

  12. mie­les­tä­ni täl­lai­sia vähem­mis­tön ase­man kyseen alais­ta­via kom­ment­te­ja on ikä­vä lukea vih­rei­den edus­ta­jan sivuil­ta kaik­ki­han sen tie­tää että ruot­sin kie­les­tä on apua englan­nin kie­len ja sak­san kie­len ja rans­kan kie­len opis­ke­lus­sa ja voi­daan­ko me edes sanoa ole­vam­me poh­jois maa jos emme puhu samaa kiel­tä ajat­te­le mitä ne meis­tä muu­al­la ajattelee

  13. Minus­ta täs­sä nos­tet­tiin esiin paras argu­ment­ti pak­ko­ruot­sia vas­taan. Olen vuo­sia ihme­tel­lyt, että täs­tä ei ole enem­pää puhuttu.

    Meil­lä­hän on olta­va esim. lää­ke- ja oikeus­tie­tees­sä ruot­sin­kie­li­set tie­de­kun­nat ihan sik­si, että takaam­me ruot­sia puhu­vil­le äidin­kie­li­set pal­ve­lut. Sii­tä­kin on ollut melua, että ruot­sia äidin­kie­le­nään puhu­vil­la pitäi­si olla oikeus pääs­tä lää­kä­ril­le, jon­ka äidin­kie­li on ruotsi. 

    Ne kaik­ki lau­da­tu­rin yli­op­pi­laat lää­kik­ses­sä ja oikik­ses­sa eivät siis opi ruot­sia niin hyvin, että sii­tä oli­si juu­ri käy­tän­nön hyö­tyä. Ja joten­kin kui­ten­kin perus­tel­laan, että jokai­sen sel­lai­sen­kin, jol­le jo perus­kou­lun suo­rit­ta­mi­nen tuot­taa tus­kaa, on opis­kel­ta­va ruotsia. 

    Välil­lä tun­tuu, että ihan jär­ke­vät­kään kak­si­kie­li­set eivät ihan tajua, että emme me suo­men­kie­li­set muu­tu kak­si­kie­li­sik­si kou­lu­ruot­sin avul­la. Mikä siis on perus­te pitää ruot­sia kai­kil­le pakollisena?

  14. Help­po kysymys!

    Ei sil­lä tee yhtään mitään.

    Ja muis­ta­kaa­pa nyt kaik­ki saman­mie­li­set äänes­tää edus­kun­taan hen­ki­löä, joka jakaa tämän näke­myk­sen. Mei­tä on ehdot­to­mas­ti enem­mis­tö, mut­ta sil­ti vain tämän pie­nen kie­len pak­ko-opis­ke­lu jat­kuu ja jat­kuu vii­den pro­sen­tin vähem­mis­tön yli­mi­toi­tet­tu­jen oikeuk­sien takia. 

    Osai­si­ko joku muu­ten sanoa, mitä tämä pel­lei­ly tulee koko­nai­suu­des­saan Suo­mel­le mak­sa­maan? Ruot­sin­kie­li­sis­tä katu­kyl­teis­tä kor­kea­kou­lu­tuk­seen.… siis koko potti.

  15. Se ruot­si, mitä Suo­men kou­luis­sa opis­kel­laan, on eri kie­li, mitä puhu­taan Ruot­sis­sa. Niin, Suo­mi on ainoa maa maa­il­mas­sa, mis­sä 95 pro­sent­tia kan­sas­ta jou­tuu pak­koai­nee­na opis­ke­le­maan 5 pro­sen­tin vähem­mis­tön kiel­tä. Tuon pak­koa­jan voi­si suju­vas­ti käyt­tää englan­nin opiskeluun.

    1. Suo­mi on ainoa maa maa­il­mas­sa, mis­sä 95 pro­sent­tia kan­sas­ta jou­tuu pak­koai­nee­na opis­ke­le­maan 5 pro­sen­tin vähem­mis­tön kieltä.

      Irlan­nis­sa kaik­ki pako­te­taan opis­ke­le­maan iirin kiel­tä, jota ei puhu juu­ri kukaan.

  16. Osmo, kai­paan pure­vaa älyä­si ja terä­vää kom­men­toin­tia­si takai­sin eduskuntaan!

  17. Nyt vain pitää vie­lä selit­tää, mik­si me suo­men­kie­li­set sit­ten opis­ke­lem­me kou­lus­sa pakkoruotsia? 

    Minä kun tul­kit­sin tuon niin että ruot­sia opis­kel­laan lii­an vähän, kun se ei ker­ran tosi­ti­lan­tees­sa riitä.

  18. Niin­kuin Rogue jo sanoi­kin niin kaik­ki pak­ko­ruot­sia puol­ta­vat argu­men­tit on kumot­tu jo tuhan­teen ker­taan. Netis­tä löy­tyy useam­pia sait­te­ja jois­sa vään­ne­tään rau­ta­lan­gas­ta mik­si esim. Gun­na­rin argu­ment­ti Ruot­sis­ta port­ti­na mui­hin kie­liin on jär­je­tön. kts. esim. tääl­tä: http://www.pakkoruotsi.net/perustelut.php#oppiminen

    Jot­kut ehkä niput­ta­vat pak­ko­ruot­sin pois­ta­mi­sen samaan kate­go­ri­aan maa­han­muu­ton rajoit­ta­mi­sen tai mui­den vas­taa­vien “epä­su­vait­se­vien” asioi­den kans­sa kos­ka näis­tä asiois­ta eni­ten ään­tä pitä­vät usein samat tahot. Täs­tä seu­raa että pak­ko­ruot­sin pois­ta­mi­seen kyke­ne­vät hen­ki­löt eivät uskal­la ottaa asi­aa käsit­te­lyyn kos­ka pel­kää­vät lei­maan­tu­van­sa ahdas­mie­li­sik­si. Pak­ko­ruot­sia puol­ta­vat tahot käyt­tä­vät tätä tie­tys­ti erit­täin tehok­kaas­ti hyväk­si. Tähän­kin blo­giin tuli kom­ment­ti jos­sa vih­jail­tiin että vih­reät eivät ajat­te­le vähemmistöjä 🙂

    Ei auta kuin toi­voa että joku polii­tik­ko jak­saa ajaa tätä asi­aa. Itse kun pidän fak­ta­na sitä että pak­ko­ruot­si pait­si että on kal­lis­ta yllä­pi­tää myös hei­ken­tää suo­ma­lais­ten kie­li­tai­toa. Tai ei hei­ken­nä mut­ta samal­la vie­rai­den kiel­ten tun­ti­mää­räl­lä voi­tai­siin pääs­tä huo­mat­ta­vas­ti parem­piin tuloksiin.

  19. Jos kuul­lun ymmär­rys ei ole estee­nä, täs­sä kol­me suo­men­ruot­sa­lais­ta polii­tik­koa poh­tii muun muas­sa pakkoruotsia:

    http://areena.yle.fi/audio/534499

    Fin­landss­vens­kan seglar i mot­vind just nu! Vi bes­kylls för snor­kig­het, bes­vär­lig­het och framfö­rallt för att vara dyra i drift. I effek­ti­vi­te­tens namn vill mån­ga spa­ra bort fin­landss­vensk ser­vice och rös­ter höjs för att efetr­som vi bara är en av mån­ga mino­ri­te­ter, varför skul­le vi då ha special­rät­tig­he­ter. Fin­landss­vens­kans ställ­ning nu och i fram­ti­den dis­ku­te­ras med Jakob Söder­man, Kris­tian von Essen och Nils Torwalds i stu­dion. Pia Hells­ten är redaktör.”

    Vih­rei­den Kris­tian von Essen arvos­te­lee vih­rei­den Ris­to Rönn­ber­giä sii­tä, että uskal­si mai­ni­ta ääneen sen nor­sun nimen, joka on kol­lek­tii­vi­ses­sa virtuaaliolohuoneessamme. 

    Kris­tian ja Nils Linuk­sen-isä tois­te­le­vat van­ho­ja ja höl­mö­jä argu­ment­te­ja pak­ko­ruot­sin puo­les­ta. On kuu­lem­ma outoa väit­tää, että ihmi­nen ei voi oppia monia kie­liä. Täs­sä koh­din olen aina ihme­tel­lyt, että jos se uuden kie­len oppi­mi­nen ei vaa­di mitään resurs­se­ja, mon­ta­ko sataa kiel­tä nämä nero­pa­tit mah­ta­vat osata. 

    Ruot­si kuu­lem­ma myös aut­taa oppi­maan uusia kie­liä. Niin var­maan, mut­ta samal­la logii­kal­la voi­tai­siin jokai­nen jää­kiek­koi­li­jan uras­ta haa­vei­le­va pakot­taa ensin tree­naa­maan vii­si vuot­ta käsipalloa.

    Sel­vää on, että suo­men­ruot­sa­lai­set tai aina­kin RKP eivät niin kii­vaas­ti kan­nat­tai­si pak­ko­ruot­sia, jos tar­koi­tuk­se­na oli­si vain ystä­väl­li­ses­ti edis­tää suo­men­kie­lis­ten kielitaitoa. 

    Tus­kin­pa pääl­lim­mäi­se­nä syy­nä on myös­kään pak­ko­ruot­sin anta­ma suh­teel­li­nen etu työ­mark­ki­noil­la, kuten aiem­min kir­joi­tin. Tosin pää­kau­pun­ki­seu­dun suo­men­ruot­sa­lai­sil­la on liki 20% suo­men­kie­li­siä parem­pi palk­ka, mikä ei ole ikä­vä asia sekään mut­ta ei var­maan­kaan seli­ty koko­naan pakkoruotsilla. 

    Tus­kin­pa pak­ko­ruot­sin kii­vas kan­nat­ta­mi­nen joh­tuu myös­kään sii­tä, että se oli­si vas­taus glo­ba­li­soi­tu­van maa­il­man haas­tei­siin, kun se ker­ran sel­väs­ti hait­taa noi­hin haas­tei­siin vas­taa­mis­ta. Pak­ko­ruot­si ei var­mas­ti­kaan ole vält­tä­mä­tön edel­ly­tys suo­ma­lais­ten his­to­rial­li­sel­le iden­ti­tee­til­le ja mitä kaik­ki mui­ta höl­möyk­siä onkaan sen puo­les­ta esitetty.

    Oikeas­taan ainoa jul­ki­lausut­tu syy pak­ko­ruot­sil­le, jon­ka jos­sain mää­rin hyväk­syn, on Poh­jois­mai­nen yhteys. Suo­mel­le on ollut ja on vie­lä­kin eduk­si se, että maa­ta on pidet­ty osa­na Poh­jois­mai­ta ja Skan­di­na­vi­aa. EU-Suo­mi jak­saa kui­ten­kin kai jo seis­tä omil­la jaloil­laan ilman ruot­sa­lais­ten mie­lis­te­lyä. Itse asias­sa Ruot­sin suun­nal­ta on esi­tet­ty ymmär­rys­tä sil­le, että kans­sa­käy­mi­nen voi­si tapah­tua viral­li­ses­ti­kin englan­nik­si (kuten se usein jo käy­tän­nös­sä tapah­tuu). Suo­men­ruot­sa­lai­set ovat kui­ten­kin onnis­tu­neet tor­pe­doi­maan näi­tä pyrkimyksiä.

    Mikä sit­ten on todel­li­nen syy, joka saa pitä­mään kiin­ni pak­ko­ruot­sis­ta kyn­sin ham­pain? Sitä olen yrit­tä­nyt sil­loin täl­löin sel­vi­tel­lä. Se on kui­ten­kin vai­ke­aa, kos­ka syy­tä ei hevin sano­ta ääneen. 

    Olen pää­ty­nyt sel­lai­seen arvauk­seen, että pak­ko­ruot­si näh­dään ruot­sin kan­sal­lis­kie­lis­ta­tuk­sen oleel­li­se­na tuki­pi­la­ri­na. Suo­men­ruot­sa­lai­set pel­kää­vät sel­lais­ta ket­ju­reak­tio­ta, jos­sa pak­ko­ruot­sin pois­ta­mi­sen jäl­keen käy vir­ka­mies­ruot­sin yllä­pi­tä­mi­nen mah­dot­to­mak­si. Se taas joh­tai­si hal­lin­non viral­li­seen suo­men­kie­lis­ty­mi­seen. Sen jäl­keen oli­si mah­do­ton­ta väit­tää, että Suo­mes­sa on kak­si tasa­ve­rois­ta kan­sal­lis­kiel­tä. Ruot­si uhkai­si liu­kua vähem­mis­tö­kie­lek­si mui­den vähem­mis­tö­kie­lien joukkoon.

    Tämä uhka­ku­va ei kui­ten­kaan seli­tä, mik­si niin monet suo­men­kie­li­set polii­ti­kot yms. kan­nat­ta­vat pak­ko­ruot­sia. Mik­si asia on niin tär­keä näil­le lip­po­sil­le? Esi­mer­kik­si Ahti­saa­ren Hesa­ris­sa esit­tä­mät perus­te­lut oli­vat niin köm­pe­löi­tä, että epäi­len, että jotain jäi ker­to­mat­ta. Vie­lä en ole kek­si­nyt seli­tys­tä täl­le halul­le toi­mia kan­sa­lais­ten enem­mis­tön tah­don vas­tai­ses­ti — jos seli­tys ei sit­ten ole sekoi­tus huo­noa ajat­te­lua ja Poh­jois­mai­hin kuu­lu­mi­sen halua.

    Sanot­ta­koon vie­lä lopuk­si, että ihai­len suo­men­ruot­sa­lai­sia sii­nä kuin mui­ta­kin elin­voi­mai­sia vähem­mis­tö­jä. Ymmär­rän myös hei­dän kii­vaan halun­sa puo­lus­taa iden­ti­teet­ti­ään ja tur­va­ta tule­vai­suu­ten­sa. Puo­lus­tus­tais­te­lua on kui­ten­kin käy­ty pak­ko­ruot­sin osal­ta niin yli­mie­li­ses­ti, että sym­pa­tia­ky­ky­ni kapa­si­teet­ti­ra­jat alka­vat lähes­tyä. Kan­nat­tai­si­ko hei­kä­läis­ten miet­tiä stra­te­gian­sa uusik­si? Nykyi­nen uhkaa muut­taa pak­ko­ruot­sin vas­tus­ta­mi­sen suo­men­ruot­sa­lai­suu­den vas­tus­ta­mi­sek­si. Nykyi­nen stra­te­gia tai­taa eni­ten edis­tää Per­su­jen asi­aa ja äänipottia.

  20. En kan­na­ta pak­ko­ruot­sia sinän­sä, mut­ta kan­na­tan laa­jaa ja kor­kea­ta­sois­ta kou­luo­pe­tus­ta, ja pel­kään, että jos pak­ko­ruot­si pois­te­taan, se tar­koit­taa käy­tän­nös­sä sitä, että kie­liai­nei­den tar­jon­ta perus­kou­luis­sa ja lukiois­sa supis­tuu kus­tan­nus­sääs­tö­jen nimissä.

    En kyke­ne näke­mään sel­lais­ta ske­naa­rio­ta, jos­sa näi­tä kus­tan­nus­sääs­tö­jä (yksi kie­li vali­koi­mas­ta pois) ei toteutettaisi.

  21. Yllät­tä­vän sit­keäs­ti tuo pak­ko­ruot­si on semen­toi­tu. Käsit­tääk­se­ni suo­men­ruot­sa­lais­ten­kin pii­ris­sä vään­ne­tään kät­tä sii­tä onko pak­ko­ruot­sis­ta enem­män hait­taa kuin hyötyä.

    Itse luin pit­kän kou­lu­ruot­sin ja yri­tin suo­si­tel­la sitä myös omil­le lap­sil­le, mut­ta se on näh­ty että pak­ko on huo­no pork­ka­na ruot­sin osaamiselle.

    Toi­nen vai­et­tu asia on että kou­lus­sa ei ope­te­ta oike­aa ruot­sia vaan suo­men­ruot­sia, jol­la pär­jää ehkä Tuk­hol­mas­sa mut­ta ei vält­tä­mät­tä muualla.

    Ylei­nen kuvio ruot­sa­lais­ten kans­sa töi­tä teh­des­sä on että ovat häm­mäs­ty­nei­tä kun osaan koh­tuul­li­ses­ti ruot­sia. Ja häm­mäs­tys on vie­lä suu­rem­pi kun ker­ron että ihan kaik­ki suo­ma­lai­set luke­vat ruot­sia kou­lus­sa, sil­lä juu­ri kukaan suo­men­kie­li­nen ei ruot­sia vapaa­eh­toi­ses­ti puhu,

  22. Uuden arvioin­nin paikka
    Eikö­hän rkp:n kan­nat­tai­si lopet­taa vii­vy­tys­tais­te­lu ja läh­teä rei­lus­ti aja­maan tämän päi­vän kie­li­po­li­tiik­kaa. Hel­sin­ki­läi­sis­tä kou­lu­lai­sis­ta sel­lai­sia, joi­den toi­nen kie­li on muu kuin ruot­si on jo 10% Heil­le pak­ko­ruot­si on vie­lä yli­mää­räi­sem­pi rasite.

    Suo­men­ruot­sa­lai­suu­den ase­ma tule­vai­suu­des­sa tulee muut­tu­maan. Se mil­lai­nen ase­ma on riip­puu sii­tä, yrit­tää­kö Rkp käy­dä tuhoon tuo­mit­tua vii­vy­tys­tais­te­lua vai siir­tyy­kö se aidos­ti miet­ti­mään miten kie­li­vä­hem­mis­töil­lä oli­si hyvä elää ilman, että enem­mis­tön mie­les­tä se vaa­ti­si tar­peet­to­mia uhrauk­sia. Tar­pee­ton hen­ki­lö­koh­tai­nen uhraus, jota ei voi edes rahal­la kor­va­ta, on vaik­ka­pa ruot­sin opis­ke­lu pit­kän fysii­kan, kuvaa­ma­tai­don tai vaik­ka­pa espan­jan tilalta.

  23. Hyvin vähäl­le huo­miol­le jäi jul­ki­suu­des­sa Den­ni­sin edel­lä mai­nit­se­ma Suo­men ruot­sin­kie­lis­ten oppi­lai­den epä­me­nes­tys Pisa-tutkimuksessa. 

    Ero oli suo­me­kie­li­siin oppi­lai­siin mer­kit­se­vä (mer­kit­se­väl­lä tar­koi­tan nyt tilas­to­tie­teen mer­kit­se­vää, en puhe­kie­len mer­kit­se­vää, jos­kin toki oli sitä­kin) Ruot­sin­kie­li­set pär­jä­si­vät samoin kuin entis­ten itä­blo­kin mai­den koululaiset. 

    Eipä se ole ihme, kun esim. kas­va­tus­tie­teel­li­seen tie­de­kun­taan pää­see opet­ta­jan­kou­lu­tus­lin­jal­le ruot­sin­kie­li­sis­tä haki­jois­ta yli puo­let ja suo­men­kie­li­sis­tä n. 15 prosenttia. 

    Kyl­lä­hän sii­nä laa­tu kärsii. 

    Eräs kak­si­kie­li­nen lää­kä­ri sanoi minul­le taan­noin, että kos­kaan ei meni­si itse ruot­sin­kie­li­ses­tä kiin­tiös­tä val­mis­tu­neen lääkärin/puoskarin vas­taa­no­tol­le. Niin pal­jon on keh­nom­pi lää­ke­tie­teen opis­ke­li­ja-aines ja ope­tus ruot­sin­ki­lei­sel­lä puolella. 

    Sel­vä­hän se! Mitä muu­ta se voi­si olla, ellem­me ole­ta ruot­sin­kie­lis­ten ole­van alun perin suo­men­kie­li­siä älyk­kääm­piä, oppi­mis­ky­kyi­sem­piä etc. 

    Ja mehän emme ole­ta näin?

  24. Kun kou­lus­sa on tiet­ty mää­rä pakol­li­sia vie­raan kie­len tun­te­ja, niin kan­na­ti­si istua alas ja poh­tia, mihin kie­liin ne vähät tun­nit käy­te­tään, jot­ta suo­ma­lai­set pär­jää­vät parem­min maailmalla.

    Mik­si äly­puo­lue vih­reät on hirt­tä­nyt itsen­sä ruot­sin kie­leen, kun sen kie­li­set eivät edes äänes­tä vih­rei­tä. Ymmär­rys hoi, äly älä jätä.

  25. Suo­men kie­len ase­man tur­vaa­mi­ses­sa­kaan ei tun­nu ole­van oikein mitään järkeä.

  26. Irlan­nis­sa kaik­ki pako­te­taan opis­ke­le­maan iirin kiel­tä, jota ei puhu juu­ri kukaan.”

    Israe­lis­sa pako­tet­tiin kaik­ki opis­ke­le­maan hepre­aa vaik­ka se oli lati­nan kal­tai­nen kuol­lut kie­li. (Nyt tuli vähän napa­kam­pi vies­ti kuin kak­si edellistä.)

  27. Suo­men kie­len ase­man tur­vaa­mi­ses­sa­kaan ei tun­nu ole­van oikein mitään järkeä.”

    Pak­ko­ruot­si ei kai sen­tään yksi­nään tur­vaa ruot­sin säi­ly­mis­tä. Puhuu­han sitä tuos­sa län­si­naa­pu­ris­sa­kin liki 10 mil­joo­naa ihmis­tä — jois­ta muu­ten on kai mil­joo­nan ver­ran enti­siä suo­ma­lai­sia tai näi­den jäl­ke­läi­siä. Pel­käs­tään Göte­bor­gin seu­dul­la elää jotain 50 000 (muist­tak­se­ni). Sii­tä huo­li­mat­ta pai­kal­li­ses­sa yli­opis­tos­sa voi kyl­lä opis­kel­la kirk­kos­laa­via mut­ta ei suomea.

  28. Kyl­lä perus­si­vis­tyk­seen kuu­luu osa­ta jon­kin ver­ran junttiruotsia.

  29. Kysy­mys ruot­sin­kie­len ase­mas­ta on olen­nai­ses­ti muka­vuus­asia. Esim. ahve­nan­maa­lai­set tie­tys­ti toi­vo­vat, että hei­dän kans­saan puhu­taan ruot­sia — vaik­ka he yleen­sä osaa­vat jon­kin ver­ran suo­mea. Ja esim. Suo­men minis­te­riöi­den vir­ka­mie­het toi­vo­vat, että hei­dän kans­saan puhu­taan suo­mea — vaik­ka he tai­ta­vat jon­kin ver­ran ruotsia. 

    Jos mate­ri­aa­li­nen int­res­si sii­hen suun­taan osoit­taa, sekä ruot­sin- että suo­men­kie­li­set ovat yllät­tä­vän ker­kei­tä puhu­maan tois­ten­sa kiel­tä. Tähän int­res­siin voi­si kiel­ten ope­tuk­ses­sa perus­taa, eli ne jot­ka osaa­vat ruot­sia, menes­ty­vät täl­lä suun­nal­la, ja ne jot­ka osaa­vat jotain muu­ta kiel­tä, menes­ty­vät toisaalla.

  30. “Suo­men kie­len ase­man tur­vaa­mi­ses­sa­kaan ei tun­nu ole­van oikein mitään järkeä.”

    Pak­ko­ruot­si ei kai sen­tään yksi­nään tur­vaa ruot­sin säilymistä. ”

    Niin… tar­koi­tin vain, että mie­les­tä­ni on vähis­sä syyt säi­lyt­tää Suo­mea tai Ruot­sia puhut­tui­na kie­li­nä. Jos ongel­ma on se että pitää ope­tal­la äidin­kie­len lisäk­si toi­nen koti­mai­nen ja sit­ten vie­lä joku kan­sain­vä­li­nen, niin mik­sei vain ote­ta sitä kan­sain­vä­lis­tä äidinkieleksi.

  31. Mis­tä rau­ta­kan­ges­ta pitää vään­tää, että taju­taan, että kysees­sä on kou­lun kie­lioh­jel­ma. Kou­lus­sa on tiet­ty mää­rä vie­rai­den kiel­ten tun­te­ja. Maan päät­tä­jien on pää­tet­tä­vä, mikä kie­lioh­jel­ma on sel­lai­nen, jol­la lap­set sel­viä­vät maa­il­mal­la parhaiten.

    RKPn mie­les­tä sii­hen palet­tiin kuu­luu myös ruot­si. Minun mie­les­tä­ni todis­tus­taak­ka on heil­lä ei meil­lä. Suo­men­kie­li­nen suo­ma­lai­nen ei tar­vit­se ruot­sia. Suo­mes­sa pär­jää suo­mel­la ja ruot­sis­sa englan­nin kie­lel­lä erinomaisesti. 

    Syvä neu­vo suo­ma­lai­sil­le, ope­tel­kaa englan­tia. Ruot­sia voi har­ras­taa, jos on aikaa ja tar­moa riittää.

  32. Itse olen jou­tu­nut aina­kin kuun­te­le­maan ruot­sia, joten aivan huk­kaan se osaa­mi­nen ei ole men­nyt. Mut­ta pal­jon jär­ke­väm­pi paket­ti oli­si ollut englan­ti, espan­ja ja venäjä. 

    Ruot­sa­lais­ten kans­sa voi jutel­la englan­nik­si­kin. Samoin sak­san kie­lis­ten kans­sa. Onhan ruo­tis­ta ja sak­sas­ta itsel­le hyö­tyä, mut­ta ilman­kin olis pärjännyt.

    Mie­les­tä­ni on kak­si vaa­ti­mus­ta, voi hoi­taa perus asiat mah­dol­li­sim­man monen kans­sa. Kai­kil­la ei ole riit­tä­vää kie­li­tai­toa. Lisäk­si Englan­ti pitää osa­ta niin hyvin, että sil­lä voi oikeas­ti kom­mu­ni­koi­da. Raken­taa ystä­vyys suh­tei­ta, teh­dä sopimuksia.

    Jos joku pakol­li­nen vie­ras kie­li pitää olla, niin sanoi­sin englanti.

  33. Minus­ta Irlan­nin ja Israel­nin tilan­ne on eri­lai­nen kuin Suomen. 

    Israe­lis­sa heprea on toi­nen viral­li­sis­ta kie­lis­tä (toi­nen on ara­bia). On siis luon­nol­lis­ta, että sitä myös opis­kel­laan. Israe­lin juu­ta­lai­set ovat myös tul­leet maa­han ympä­ri maa­il­maa, joten heil­lä ei ilman hepre­aa oli­si toden­nä­köi­ses­ti mitään yhteis­tä kieltä.

    Irlan­nis­sa iirin kie­lel­lä on tär­keä ase­ma kan­sal­li­sen iden­ti­tee­tin osa­na. Se on irlan­nin kan­san kie­li, kun englan­ti on mie­hit­tä­jän kie­li. Suo­mes­sa tilan­ne on juu­ri päin­vas­toin. Ruot­si on vuo­si­sa­to­ja maa­ta mie­hit­tä­neen kunin­gas­kun­nan kie­li ja suo­mi on suo­ma­lais­ten kie­li. Ruot­sin kie­li maa­il­man kie­le­nä ei myös­kään ole mil­lään tavoin riip­pu­vai­nen sii­tä, puhu­taan­ko sitä Suo­mes­sa vai ei (toi­sin kuin nuo kak­si muuta)

    Ruot­sin pakol­li­suu­del­le ei siis sii­nä mie­les­sä ole lähel­le­kään samo­ja perus­tei­ta kuin noil­le kah­del­le esimerkkikielelle. 

    Itsee­ni pätee juu­ri, mitä jee­jee kir­joit­ti ylem­pä­nä. Luin sitä pakos­ta kou­lus­sa ja lukios­sa ja sain jopa hyviä arvo­sa­no­ja, mut­ta vapaa­eh­toi­ses­ti en sitä vie­lä­kään puhu, kos­ka sen käyt­tä­mi­seen jäi pakol­li­suu­den lei­ma. Ruot­sa­lais­ten kans­sa kom­mu­ni­koin aina englan­nik­si. Suo­men­ruot­sa­lai­set taas lähes poik­keuk­set­ta osaa­vat pal­jon parem­min suo­mea kuin minä ruotsia.

  34. Ruot­sin kie­len opet­ta­mi­nen suo­men­kie­li­sil­le on ker­ta­kaik­ki­nen välttämättömyys.

    Ilman ruot­sin kie­len opis­ke­lua maa­tiais­suo­ma­lai­set eivät kos­kaan oppi­si englan­tia, rans­kaa tai sak­saa, kos­ka kaik­ki muut kie­let perus­tu­vat ruot­sin kieleen.

    Lisäk­si kan­sain­vä­lis­ty­mi­sem­me voi­daan hoi­taa käy­tän­nös­sä vain Ruot­sin kaut­ta ja ruot­sa­lais­ten avul­la, suo­ma­lai­sen on tur­ha kuvi­tel­la ole­van­sa ter­ve­tul­lut var­tee­no­tet­ta­va kes­kus­te­lu­kump­pa­ni maa­il­man pöy­dis­sä ilman kai­kil­le tut­tua ja ver­kos­toi­tu­nut­ta ruotsalaista.

  35. Tääl­lä vel­loo käsi­te­se­kaan­nus, joka ei asi­aa muu­ta, mut­ta kuitenkin: 

    Ruot­si ei suin­kaan ole tun­ti­ke­hyk­ses­sä vie­ras kie­li, vaan toi­nen kotimainen.

  36. Vih­reäs­tä langasta:

    Työ­ryh­män kokoo­mus­lai­nen jäsen, kan­san­edus­ta­ja Rai­ja Vaha­sa­lo ei usko pak­ko­ruot­sin poistuvan.

    ”Niin kau­an, kun Suo­mes­sa on vir­koi­hin päte­vyys­vaa­ti­muk­se­na ruot­sin tai­to, pak­ko­ruot­sia ei ole varaa pois­taa. Sii­nä teh­täi­siin kar­hun­pal­ve­lus nuo­ril­le. Kor­kei­siin vir­koi­hin pää­si­si­vät vain suo­men­ruot­sa­lai­set”, Vaha­sa­lo sanoo.”

    Että täl­lai­sil­la asian­tun­te­muk­sel­la ja älyl­lä mennään …

    Rönn­berg sen sijaan on edel­leen asialinjalla::

    ”Mie­li­pi­tei­tä on kyl­lä esi­tet­ty suun­taan jos toi­seen. Ruot­sin ope­tus tulee ole­maan kuu­ma peru­na. Uskon­non ope­tuk­sen tun­nus­tuk­sel­li­suus puhut­taa myös”, työ­ryh­mäs­sä vih­rei­tä edus­ta­va reh­to­ri Ris­to Rönn­berg sanoo.

    Vih­rei­den viral­li­ses­ta lin­jas­ta poi­ke­ten Rönn­berg on val­mis pois­ta­maan pakkoruotsin.

    ”Kie­liä pitää lukea, mut­ta pak­ko­ruot­sin pois­tu­mi­nen muut­tai­si suh­tau­tu­mis­ta ruot­sin kie­leen nykyis­tä paremmaksi.”

    Nyt sit­ten pitää päät­tää kum­paa uskoi­si: Vaha­sa­loa, jon­ka mukaan pak­ko­ruot­sin pois­ta­mi­sen jäl­keen kukaan ei enää opis­ke­le ruot­sia vai Rönn­ber­giä, jon­ka mukaan pak­ko­ruot­sin pois­to paran­tai­si moti­vaa­tio­ta — ja siten väis­tä­mät­tä myös oppimistuloksia.

  37. Syi­tä mik­si pak­ko pitäi­si poistaa:

    — Suo­men­ruot­sa­lai­set ovat vah­vas­ti kes­kit­ty­neet muu­ta­miin kun­tiin. Ruot­sin­kie­len osaa­mi­nen ei ole siis tar­peel­lis­ta koko suomessa
    — Suo­men­ruot­sa­lai­sil­la on pak­ko­suo­mi, se jo yksin riit­tää kommunikointiin
    — Val­tio kus­tan­taa tul­kin tarvittaessa
    — On pal­jon alo­ja jois­sa ruot­sia ei tar­vi­ta. Yli­opis­tos­sa­kin vir­ka­mies­ruot­si on pakol­li­nen, vaik­ka val­mis­tui­si alal­le, jos­sa ruot­sia ei tarvitse.
    — Ruot­sia sano­taan hel­pok­si kie­lek­si, jos tämä on tot­ta niin kai sen myö­hem­min­kin ehtii opis­kel­la, jos tarvitsee.
    — Ruot­si hait­taa nii­tä, jot­ka haluai­si­vat oppia parem­min sak­saa, rans­kaa tai mui­ta kie­liä. Sak­sa ja rans­ka ovat var­mas­ti yhtä yleis­si­vis­tä­viä kuin ruot­si­kin. Kol­man­nen ja nel­jän­nen kie­len otta­mi­nen on monil­le suu­ri kyn­nys. Mui­ta­kin kie­liä tar­vi­taan vähin­tään yhtä pal­jon kan­sain­vä­li­sil­lä markkinoilla
    — Ruot­sin oppi­mis­tu­lok­set ovat hei­kot ja kor­kea­kou­lu­jen pak­ko­ruot­sin läpäi­sy­ra­jaa on tois­tu­vas­ti las­ket­tu. Kal­liil­la kus­tan­net­tu kou­lu­tus tuo siis vain vähän takaisin
    — Pakol­la opis­ke­le­vat häi­rit­se­vät mui­den opis­ke­lua, koko suo­raan melua­mal­la tai hidas­ta­mal­la ryh­män tah­tia (kou­lus­sa ede­tään kes­ki­mää­räi­sen oppi­laan mukaan)
    — Nor­jan ja Venä­jän rajal­la asu­vil­le naa­pu­rin kie­let oli­si­vat pal­jon mie­lui­sam­pia, mut­ta sil­ti ope­tel­laan mah­dol­li­ses­ti hyvin­kin har­voin kuul­tu ruot­si. Pak­ko aset­taa ihmi­set eriar­voi­seen ase­maan sijain­tin­sa perusteella

  38. Tie­tys­ti “pak­ko­ruot­si” on poliit­ti­ses­ti aika tar­koi­tus­ha­kui­nen ter­mi, mut­ta jos aja­tel­laan syi­tä, mil­lä sitä perus­tel­laan, ne eivät oikein rim­maa. Aja­tel­laan­pa vaik­ka poh­jois­mais­ta yhteis­työ­tä: vaik­ka oli­sit suo­rit­ta­nut toi­sen koti­mai­sen viit­tä vail­le par­haim­mil­la pis­teil­lä ja teh­nyt vir­ka­mies­ruot­sin, et voi sil­ti­kään edes unek­sia työs­tä yhteis­poh­jois­mai­sis­sa toimielimissä.

  39. Muu­tos­ta kiel­ten opis­ke­luun kyl­lä tar­vi­taan, mut­ta vähän toi­sen­lais­ta. Pak­koenglan­nin meil­le ovat jär­jes­tä­neet tv- ja pc-teol­li­suus ja toi­sen maa­il­man­so­dan jäl­kei­nen anglo­sak­si­he­ge­mo­nia. Sii­tä ei se enem­pää. Pak­ko­kii­naa odotellessa.
    Mut­ta mie­les­tä­ni on osa kan­sal­lis­ta iden­ti­tee­tiä tur­va­ta myös mui­den (kuin suo­men) alu­eel­lam­me käy­tet­ty­jen kiel­ten ase­ma. Län­si­ran­ni­kol­la tämä kie­li on luon­nol­li­ses­ti ruot­si. Oma äidin­kie­le­ni on rau­man­giäl, joten ruot­si tulee vas­ta kol­man­te­na. Ruot­si­ni kou­lus­sa, lukios­sa oli todel­lis­ta ter­van juon­tia, kun­nes tutus­tuin pur­jeh­tien ruot­sin­kie­li­seen saa­ris­toom­me. Koke­mus oli niin vah­va, että ruot­sin­nu­me­ro­ni nousi yhte­nä vuon­na lukios­sa kol­me nume­roa. Eli kyse on samas­ta asias­ta kuin vaik­ka­pa mate­ma­tii­kas­sa. Kun ymmär­tää yhtey­den todel­li­suu­teen, kiin­nos­tus asi­aan kas­vaa merkittävästi.
    Mut­ta ei sitä ruot­sia siis kai­kil­le. Imat­ral­la ja Lap­peen­ran­nas­sa venä­jän kie­li on huo­mat­ta­vas­ti jär­ke­väm­pää (eli sil­lä on suu­rem­pi käyt­tö­ar­vo). Lapis­sa sit­ten saa­mea. Hämees­sä ollaan niin hitai­ta, että yhdes­sä­kin kie­les­sä on teke­mis­tä. Sen kuu­lee esi­mer­kik­si sii­tä kun kepu­lai­set pitä­vät puhei­ta ulko­mail­la (ihan kotoi­sal­la aksen­til­la, ei sii­nä mitään).
    Mut­ta kou­lun pak­ko­ruot­sil­la kyke­nee pal­ve­le­maan kor­kein­taan R:llä. Van­hain­ko­tiin se tus­kin riit­tää, tai sosi­aa­li­toi­meen, tai vero­vi­ras­toon. Yli­opis­to-opis­ke­li­joi­den pitää myös todis­taa ruot­sin­kie­len tason­sa mut­ta myös niis­tä tes­teis­tä pää­see läpi todel­lis­ta kom­mu­ni­kaa­tio­tai­to­aan osoittamatta.
    Ehdo­tus: vähän ruot­sia kai­kil­le, itä-suo­mes­sa venä­jää. Nii­den, jot­ka oikeas­ti ovat teke­mi­sis­sä ruot­sin­kie­lis­ten kans­sa tai ruot­sin­kie­li­sil­lä alueil­la on olta­va vah­vem­pi vakuus kie­len osaa­mi­ses­ta. Vähen­ne­tään pak­ko­ruot­sia, lisä­tään eri­lai­sia taso­ko­kei­ta kie­li­tai­don osoit­ta­mi­sek­si ja puhu­taan sitä ruot­sia vähän her­kem­min. Se on pal­kit­se­vaa — vaik­ka­pa Tukholmassa.
    Ja Rau­mal­le ei kan­na­ta muut­taa ilman rau­man giä­le alkeit.

  40. Toi­nen vai­et­tu asia on että kou­lus­sa ei ope­te­ta oike­aa ruot­sia vaan suo­men­ruot­sia, jol­la pär­jää ehkä Tuk­hol­mas­sa mut­ta ei vält­tä­mät­tä muualla.

    Käsit­tääk­se­ni suo­men­ruot­si on aina­kin yhteis­poh­jois­mai­sis­sa tapaa­mi­sis­sa ollut kaik­kein ymmär­ret­tä­vin kie­li (ja mur­re) kai­kil­le ilmei­ses­ti juu­ri sel­keän arti­ku­laa­tion takia.

  41. Hyvä Osmo! Kysyit juu­ri sen tuhan­nen taa­lan kysymyksen.

    Kai­kil­le 5:lle mil­joo­nal­le suo­ma­lai­sel­le ope­te­taan pakol­la tois­ta koti­mais­ta kos­ka val­tion mie­les­tä kai­kil­la on OIKEUS saa­da ope­tus­ta toi­sel­la koti­mai­sel­la. Tämä sik­si että tur­vat­tai­siin ruot­sin­kie­lis­ten oikeus omaan kie­leen ja yhteis­kun­nal­li­siin pal­ve­lui­hin ruot­sik­si. Vir­koi­hin vaa­di­taan ruot­sin kie­len koe, kos­ka jokai­sen on olta­va val­mis pal­ve­le­maan ruot­sik­si. Kos­ka vir­koi­hin vaa­di­taan ruot­sin koe on kaik­kien opis­kel­ta­va kos­ka vir­koi­hin vaa­di­taan ruot­sin koe.… huo­maat­te var­maan mis­tä on kysymys.

    Tämä ei ole mitään muu­ta kuin kie­li­po­li­tiik­kaa RKP:n ehdoil­la. Perus­tus­lain hen­ki ja tar­koi­tus ei toteu­du suo­men­kie­li­sil­le! On häm­mäs­tyt­tä­vää että muut puo­lu­eet ovat ede­saut­ta­neet tämän kie­lia­part­hei­din yllä­pi­toa välit­tä­mät­tä maan enem­mis­tön ja maan las­ten edus­ta. Ehkä ruot­sa­lai­nen raha on puhu­nut, ehkä vain lyhyt­nä­köi­nen edun­ta­voit­te­lu (RKP:hän huo­raa kaik­kien kans­sa kun­han kie­li­asioi­hin ei puututa).

    Perus­tus­la­ki ei sano: kaik­kien suo­ma­lais­ten on luet­ta­va tois­ta koti­mais­ta kiel­tä. Pakol­li­nen toi­nen koti­mai­nen kie­li voi­daan pois­taa kou­lu­lais­ta ilman muu­tok­sia perus­tus­la­kiin. Vähem­mis­tö­pal­ve­lui­den jär­jes­tä­mi­nen ilman pak­ko­kiel­tä ja pakol­lis­ta vir­ka­kiel­tä on täy­sin mah­dol­lis­ta. Kie­lio­pin­to­ja ei saa suun­ni­tel­la poliit­ti­sin syin. On aina mui­ta­kin vaih­toeh­to­ja, vaa­di­taan vain poliit­tis­ta tah­toa teh­dä asiat paremmin.

    Jokai­sel­la pitää olla oikeus omaan kie­leen, aivan oikein. Ei vel­vol­li­suut­ta toi­sen kieleen.

    Jos suo­men­ruot­sin kiel­tä ja kult­tuu­ria pitää teko­hen­git­tää, älköön teh­tä­kö sitä suo­men­kie­lis­ten Suo­ma­lais­ten sel­kä­na­hal­la ja hiellä.

  42. Soi­nin­vaa­ra tai­taa olla ainoa tun­net­tu ei-per­su­po­lii­tik­ko, joka jul­ki­ses­ti vas­tus­taa pak­ko­ruot­sia. Täs­tä ei pidä kui­ten­kaan pää­tel­lä, että polii­ti­kot todel­li­suu­des­sa oli­si­vat yhte­nä mie­he­nä (tai nai­se­na) pak­ko­ruot­sin puo­lel­la. Wiki­pe­dian mukaan “Hel­sin­gin Sano­mien vuon­na 2001 kan­san­edus­ta­jil­le teke­män mie­li­pi­de­tie­dus­te­lun mukaan 50 pro­sent­tia vas­tus­ti pak­ko­ruot­sia, 46 pro­sent­tia kan­nat­ti ja 4 pro­sent­tia ei otta­nut kantaa”.

  43. Samu­li Saa­rel­ma: ”Itsee­ni pätee juu­ri, mitä jee­jee kir­joit­ti ylem­pä­nä. Luin sitä pakos­ta kou­lus­sa ja lukios­sa ja sain jopa hyviä arvo­sa­no­ja, mut­ta vapaa­eh­toi­ses­ti en sitä vie­lä­kään puhu, kos­ka sen käyt­tä­mi­seen jäi pakol­li­suu­den leima.”

    Sama tääl­lä. Iäkäs opet­ta­ja oli ”hyvä” — yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­sis­sa saa­tin ko. kou­lus­sa yleen­sä hyviä ruot­sin­kie­len arvo­sa­no­ja mui­hin kou­lui­hin ver­rat­tu­na. Nau­ru­na­lai­sek­si teke­mäl­lä ja näl­vi­mäl­lä sai tuo van­han ajan peda­go­gi syn­ty­mään tie­tyn­lai­sen ”pelon ilma­pii­rin” — kovat­kin jät­kät oli­vat ojen­nuk­ses­sa panos­taen nime­no­maan ruot­sin kie­len opis­ke­luun jos johon­kin. Sain sil­loin sel­lai­sen inhon ruot­sin kiel­tä koh­taan, että olen vas­te­des halun­nut pysyä sii­tä niin visus­ti eros­sa kuin mahdollista.

    Myö­tä­tun­toa ei lisää myös­kään se, että syys­tä tai toi­ses­ta lähes aina, jos jul­ki­sel­la pai­kal­la — esim. junas­sa tai bus­sis­sa — kuu­luu (tar­koi­tuk­sel­li­nen?) kova­ää­ni­nen kal­ka­tus, niin kysees­sä ovat jon­kin etuoi­keu­te­tun vähem­mis­tön edustajat.

  44. Suh­tau­duin pit­kään ruot­sin pakol­li­seen opis­ke­luun myön­tei­ses­ti, sil­lä koin Ruot­sin hen­ki­sen ilma­pii­rin joten­kin lähei­sek­si itsel­le­ni. Vas­ta nyt kes­ki-ikäi­se­nä olen tajun­nut, etten ole kos­kaan käyt­tä­nyt ruot­sia missään. 

    Yri­tin ryh­tyä kes­kus­te­le­maan suo­men­ruot­sa­lais­ten ystä­vie­ni kans­sa ruot­sik­si, mut­ta huo­ma­sim­me, että puhun kui­ten­kin niin hidas­ta ja takel­te­le­vaa ruot­sia, ettei­vät kor­kea­len­toi­set jut­tu­tuo­kiom­me kes­tä sitä. Suju­vaan kie­li­tai­toon tar­vit­tai­siin aktii­vi­nen käyt­tö, sitä ei suo­men­kie­li­nen tavoi­ta mis­sään. Ruot­sis­sa lii­kun aina työ­po­ru­kois­sa, jois­sa on myös mui­ta euroop­pa­lai­sia ja yhtei­nen kie­li on englanti. 

    Olen miet­ti­nyt, mitä ker­too minus­ta, että olen sopeu­tu­nut sii­hen, että minul­la on lähes täy­del­li­seen vai­ke­ne­mi­seen perus­tu­va kie­li­tai­to. Ottai­si­pa joku kie­len­tut­ki­ja asiak­seen sel­vit­tää, mis­tä täl­lai­ses­sa “hil­jai­ses­sa kie­li­tai­doss­sa” on kysy­mys. Kuun­te­len ruot­sia suju­vas­ti esi­mer­kik­si ääni­kir­joi­na tai teatteriesityksinä.

    Lap­se­ni kaut­ta näen nyt ihan toi­sen­lais­ten kie­lion­gel­mien syn­nyn. Tääl­lä­kin puhu­taan kah­den pakol­li­sen vie­raan kie­len puo­les­ta. Entä jos sit­ten­kin vain varat­tai­siin tiet­ty tun­ti­mää­rä aineel­le nimel­tä “vie­ras kie­li”. Sil­lä meil­lä on nyt niin eri­lai­sia lapsia. 

    Maa­han­muut­ta­ja­las­ten tuli­si voi­da kor­va­ta osa vie­raan kie­len opin­nois­ta joko koti­kie­lel­lään tai heil­le vie­raal­la suo­men kie­lel­lä. Puo­li­kie­li­syys on aito ongel­ma ja estää lap­sia kas­va­mas­ta abstrak­tin ajat­te­lun tai­ta­ji­na. Pakol­li­nen ruot­si näil­lä lap­sil­la on minus­ta käsit­tä­mä­tön­tä. Sii­hen upo­te­taan kal­lis­ta eri­tyi­so­pe­tus­ta ja las­ten aikaa ja kapasiteettia.

    Myös suo­men­kie­li­sil­lä lap­sil­la saat­taa olla vai­keuk­sia usean kie­len kans­sa. Heil­lä on ongel­mia myös oman kie­len kans­sa ja osa heis­tä elää ver­tais­ryh­mäs­sä, jos­sa val­tao­sa tulee muis­ta kie­li­ryh­mis­tä eikä ver­tais­ryh­män kes­ki­näi­nen puhe enää vah­vis­ta omaa kie­li­tai­toa vaan jopa hei­ken­tää sitä. Osa lap­sis­ta hyö­tyi­si sii­tä, että Ruot­sin ja Ahve­nan­maan käy­tän­tö­jen tapaan voi­si ottaa toi­sen vie­raan kie­len sijas­ta lisää sitä ensim­mäis­tä vie­ras­ta kiel­tä. On kaik­kien etu, että nuo­ri hal­lit­see hyvin aina­kin yhden vie­raan kie­len. Kak­si huo­nos­ti opit­tua kiel­tä on vain riesa. 

    Ale­taan jär­ke­vöit­tää tätä kie­li­pa­let­tia. Läh­de­tään lap­sis­ta ja peda­go­gii­kas­ta, ei kielipolitiikasta!

  45. Ruot­siin pitäi­si alkaa suh­tau­tu­maan kuin mihin tahan­sa vie­raa­seen kieleen. 

    Ruot­si pitää muut­taa valin­nais­kie­lek­si. Ope­tel­koon ruot­sia ken halu­aa, mut­ta vain oman valin­nan poh­jal­ta. Ketään ei 2000-luvun Suo­mes­sa pidä enää pakot­taa var­sin hyö­dyt­tö­män ja vas­ten­mie­li­sen pak­ko­ruot­sin opetteluun.

    Pak­ko­ruot­sin aika on ohi.

  46. Ruot­si ei suin­kaan ole tun­ti­ke­hyk­ses­sä vie­ras kie­li, vaan toi­nen kotimainen.”

    Kyl­lä ruot­si on län­si­naa­pu­rin kie­li, ulko­mai­nen kie­li ja 95%:lle suo­ma­lai­sis­ta vie­ras kie­li. Koti­mai­nen kie­li on saa­me ja suomi.

    On hul­lua, miten ruot­sin­kie­li­ses­sä medias­sa päi­vit­täin käsi­tel­lään suo­men­kie­lis­ten kie­li­asioi­ta, mut­ta suo­men­kie­li­nen media vai­ke­nee ja jos jotain puhuu, niin mel­ko syvään kumar­re­taan ruotsinmielisiä. 

    Ehkä­pä Suo­mi pitäi­si Ruot­sin mal­lin mukaan saat­taa yksi­kie­li­sek­si vähem­mis­tö­kie­lil­lä varus­tet­tu­na. Ruot­si sai 1.7.2009 uuden kie­li­lain ja se on lähes saman­lai­se­na sovel­let­ta­vis­sa meillekin.

    http://www.vapaakielivalinta.fi

    http://www.kielipolitiikka.net

  47. Minä olen umpi­suo­ma­lai­nen, van­han kes­ki­kou­lun käy­nyt. Olen luke­nut ruot­sia vii­si kou­lu­vuot­ta ja englan­tia seit­se­män. Kie­let tart­tu­vat aika hel­pos­ti ja lap­suu­den kave­reis­ta muu­ta­mat oli­vat ruot­sin­kie­li­siä. Ymmär­rän koh­tuul­li­sen hyvin vaik­ka­pa ruot­sin­kie­li­siä uuti­sia, eri­ty­ses­ti tele­vi­sion puo­lel­ta. En lue ruot­sia käy­tän­nös­sä ollen­kaan, eikä sano­ma­leh­tien luke­mi­nen onnis­tu juu­ri ollenkaan.

    Taka­vuo­si­na toi­min pal­ve­luam­ma­tis­sa ja osa­sin oman ala­ni sup­pean sanas­ton, joten sain kuta­kuin­kin pal­vel­tua myös ruot­sin­kie­li­siä. Mut­ta minus­ta oli­si hyvin tär­ke­ää saa­da juu­ri se ammat­ti­sa­nas­to kaik­kien asia­kas­pal­ve­lua teke­vien itses­tään­sel­vyy­dek­si. Jos minä jou­tui­sin lää­kä­riin, vero­vi­ras­toon, oikeus­sa­liin tai KELA:n kont­to­riin asioi­maan kak­kos­ko­ti­mai­sel­la, eli ruot­sil­la minun tapauk­ses­sa­ni, oli­sin todel­la pulas­sa. Näin voin kuvi­tel­la suo­men­ruot­sa­lai­sen ole­van myös pulas­sa suomenkielellä.

    Minus­ta suo­men­ruot­sa­lais­ten kuu­luu saa­da äidin­kie­lel­lään pal­ve­lua myös tiu­kois­sa ja han­ka­lis­sa pai­kois­sa. Kuin­ka se sit­ten toteu­te­taan, onkin koko­naan toi­nen jut­tu ja vii­saam­pien pään­sär­ky. Vaik­ka­pa tääl­lä­kin mai­ni­tun R‑kioskin pal­ve­lusa­nas­to on niin sup­pea, että se kyl­lä saa­daan onnis­tu­maan ihan työ­nan­ta­jan pie­nel­lä ponnistuksella.

  48. …ja rans­kan kie­len opis­ke­lus­sa ja voi­daan­ko me edes sanoa ole­vam­me poh­jois maa jos emme puhu samaa kiel­tä ajat­te­le mitä ne meis­tä muu­al­la ajattelee..”

    Voi­vat­ko ruot­sa­lai­set sanoa itse­ään poh­jois­maa­lai­sik­si, vaik­ka eivät osaa van­hin­ta poh­joi­mais­ta kiel­tä, suomea?
    Miten he voi­vat ymmär­tää omaa poh­jois­mais­ta iden­ti­teet­ti­ään syvemmin?

    Rans­kaa oppii par­hai­ten opis­ke­le­mal­la ranskaa.

    Tuo poliit­ti­nen ter­mi “toi­nen koti­mai­nen” oli­si jo aika nau­raa suo­hon. Vie­ras kie­li on vie­ras kieli.

    Ruot­sin kie­li on muu­ten syn­ty­nyt maas­sa nimel­tä Ruot­si. Siel­lä se on koti­mai­nen, ei Suomessa.

  49. RKP:n kans­sa pitää aina olla näis­sä täm­möi­sis­sä uudis­tuk­sis­sa hyvin varo­vai­nen, kos­ka he ovat niin tai­ta­via joka tilan­tees­sa laa­jen­ta­maan suo­men­kie­lis­ten vel­vol­li­suuk­sia ruot­sin kie­len suh­teen. Täs­sä­kin asias­sa heil­lä on peri­aat­tees­sa vain voi­tet­ta­vaa, jos Ouluun saa­daan tosi tiu­kat kie­li­vaa­ti­muk­set sik­si, “että voi­daan pal­vel­la ruot­sin­kie­li­siä ran­nik­ko­lai­sia omal­la kielellä”…

  50. Suo­mes­sa ruot­sin­kie­lis­ten eri­tyis­a­se­ma suh­tees­sa mui­hin meil­lä ole­viin vähem­mis­tö­kie­liin on osoi­tus epätasa-arvosta.

    Sam­po Ter­hol­la aihees­ta hyvä kir­joi­tus: “Ruot­sin vapaa­eh­toi­suus rikas­tai­si kielitaitoamme”
    “Vapaa Kie­li­va­lin­ta Ry antaa Euroo­pan kiel­ten päi­vä­nä seu­raa­van julkilausuman:”
    http://www.sampoterho.net/?p=465

  51. Englan­tia nyt on tur­ha ketään erik­seen kan­nus­taa opis­ke­le­maan, sitä opi­taan ja opis­kel­laan kyl­lä muu­ten­kin. Monin puo­lin jär­ke­vä suo­si­tus nyky­kou­lu­lai­sen kan­nal­ta on opis­kel­la (kou­lus­sa) ensim­mäi­se­nä vie­raa­na kie­le­nä jotain muu­ta kuin englan­tia, ja ottaa englan­ti viral­li­ses­ti opis­kel­ta­vak­si esi­mer­kik­si vas­ta vii­den­nel­tä luo­kal­ta alkaen, jos tämä on mahdollista.

    Koko maas­sa ehdol­la niik­si muik­si kie­lik­si oli­si­vat vaik­ka­pa espan­ja, kii­na, ara­bia. Ja myös koko maas­sa, mut­ta eri­tyi­ses­ti Itä-Suo­mes­sa venäjä:
    http://stat.fi/artikkelit/2009/art_2009-09–08_005.html?s=2

    Vapaa­va­lin­tai­sel­la naa­pu­ri­kie­lel­lä eli venä­jäl­lä, virol­la tai ruot­sil­la (tai nor­jal­la, vaik­ka tätä poh­joi­sin­ta Lap­pia lukuu­not­ta­mat­ta tus­kin mones­sa kou­lus­sa tar­jot­tai­siin) voi­si vaik­ka kor­va­ta­kin tuon otsik­ko­asian, niin naa­pu­riyh­teis­työ sujui­si maal­tam­me kah­den­kym­me­nen vuo­den pääs­tä pal­jon muka­vam­min. (Tie­tys­ti niin, että tämän vapaa­va­lin­tai­sen kie­len opis­ke­lun sai­si aloit­taa vaik­ka jo kol­man­nel­ta luo­kal­ta (ensim­mäi­se­nä vie­raa­na kie­le­nä), mut­ta riit­täi­si, jos opis­ke­li­si perus­kou­lun vii­meis­ten luok­kien aika­na jotain naapurikieltä.)

    Vai väit­tää­kö joku, että glo­baa­lis­sa maa­il­mas­sa ei hyvil­lä naa­pu­ri­suh­teil­la enää ole poliit­tis­ta mer­ki­tys­tä? Ja jos ja kun mer­ki­tys­tä on, mik­si nii­tä naa­pu­ri­suh­tei­ta pitäi­si hoi­taa vain Ruot­siin päin? Parem­min­kin voi­sim­me Venä­jää tun­tea, nykyi­sin se on tuos­sa naa­pu­ris­sa lähel­lä, mut­ta sil­ti useim­mil­le perin vieras.

    Ricca­don kans­sa olen vain sen ver­ran eri miel­tä, että Rau­mal­la pär­jää kyl­lä, ja se pai­kal­li­nen­kin puheen­par­si tart­tuu aika lua­nik­kaas­ti, eli roh­keas­ti vain joukkoon. 😉

  52. Pitäi­si saa­da ana­lyyt­ti­nen vas­taus äänioi­keu­te­tuil­le tähän kysymykseen:

    -Mik­si 8. suu­rin puo­lue on aina Suo­men hal­li­tuk­ses­sa vaa­lien lop­pu­tu­lok­ses­ta riippumatta?

    Käy­tän­nös­sä muut puo­lu­eet vain vuo­rot­te­le­vat rkp:n seu­ra­na hal­li­tuk­ses­sa. Sen vuok­si oppo­si­tios­sa­kin ollaan ikään­kuin Rkp ei oli­si­kaan hal­li­tuk­ses­sa ja hal­li­tus­puo­lue. Poik­keuk­se­na kaik­kien poliit­ti­ses­ti kor­rek­tien inhok­ki Perussuomalaiset.

  53. Saa­men­kiel­tä ja suo­ma­lais-ugri­lai­sia kie­liä tääl­lä on puhut­tu usei­ta tuhan­sia vuo­sia jo kivi­kau­del­ta asti, mut­ta ruot­sin­kie­li­nen mie­hit­tä­jä tuli vas­ta 1200-luvul­la. Eli kak­si alku­pe­räis­tä suo­mes­sa puhut­tua kiel­tä ovat saa­men­kie­li ja suo­men­kie­li. Ruot­sin­kie­li­hän on vain tuhat vuot­ta van­ha mur­re ger­maa­ni­sis­ta kie­lis­tä ja se on huo­mat­ta­vas­ti nuo­rem­pi kuin saa­men­kie­li ja suo­men­kie­li. Kos­ka ruot­sin­kie­li on tuhan­sia vuo­sia nuo­rem­pi kuin suo­men­kie­li niin on suo­ras­taan nurin­ku­ris­ta vaa­tia että suo­ma­lais­ten pitäi­si ope­tel­la ruot­sia jon­kun sivis­tys tai kult­tuu­riar­von takia. Suo­men­kie­li­nen kult­tuu­ri oli ole­mas­sa tuhan­sia vuo­sia ennen ruot­sin­kie­len syn­ty­mis­tä, eli tilan­ne­han on täy­sin päin­vas­toin. Koko Ruot­sin­maan pitäi­si ope­tel­la suo­men­kiel­tä, kos­ka suo­men­kie­li­nen kult­tuu­ri oli poh­jo­las­sa tuhan­sia vuo­sia ennen ruot­sin­kiel­tä. Eikä koko Ruot­sin suur­val­taa­kaan oli­si ollut ole­mas­sa ilman suo­men­kie­li­ses­tä kult­tuu­ris­ta läh­töi­sin ole­via soti­lais­ta jot­ka hen­ken­sä antoi­vat Ruot­sin puo­les­ta. Tun­ne­tus­ti­han Ruot­si soti aina urhool­li­ses­ti vii­mei­seen suo­ma­lai­seen asti.

    Suo­mes­sa ruot­sin­kie­li ja venä­jän­kie­li ovat vain entis­ten mie­hit­tä­jien kieliä.

    On sel­vät his­to­rial­li­set perus­teet että pak­ko­ruot­sin voi­si hyvin vaih­taa saa­men­kie­len opet­te­luun. On tie­tys­ti sel­vää ettei saa­men­kie­len ase­ma ole miten­kään tär­keä ete­lä­suo­mes­sa, mut­ta aina­kin saa­men­kie­len his­to­ria ja perus­teet oli­si hyvin käy­dä kou­lus­sa läpi pie­ni­muo­toi­se­na kurs­si­na. Ruot­sin­kie­lel­lä ei ole maa­il­mal­la mitään hätää, mut­ta saa­men­kie­li on katoa­mas­sa pois. Ruot­sin­kie­len pois­jät­tä­mi­sen seu­rauk­se­na kou­lut saa­vat suu­ret sääs­töt aikai­sek­si, kun nyt muu­ten­kin kou­lu­jen rahat ovat tiu­koil­la. Ei suo­ma­lais­ten elä­män­teh­tä­vä­nä ole pal­vel­la ruot­sin­kie­lis­tä her­ra­kan­saa hei­dän kielellään.

    Suo­mi on alun­pe­rin kak­si­kie­li­nen maa, eli saa­men­kie­li­nen ja suo­men­kie­li­nen. On suo­ra­nai­nen kult­tuu­ri­mur­ha että suo­ma­lai­sil­ta on riis­tet­ty oikeus oppia perus­kou­lus­sa saa­men­kiel­tä ja mei­dän on pako­tet­tu ruot­sin­kie­li­sen rik­kaan por­va­ris­ton etuoi­keuk­sien ikeen alle pal­ve­le­maan hei­tä hei­dän omal­la kielellään.

    Ruot­sin­kie­len osaa­mi­nen ei kuu­lu mil­lään taval­la perus­si­vis­tyk­seen. Tuol­la rasis­ti­sel­la perus­si­vis­tys­vaa­ti­muk­sel­la­han lähes koko maa­pal­lon väes­tö luo­ki­tel­tai­siin sivis­ty­mät­tö­mik­si pel­kän puhu­man­sa kie­len takia. Vai onko ruot­sin­kie­lis­ten viral­li­nen kan­ta se ettei afrik­ka­lai­nen voi olla sivis­ty­nyt ellei hän ei puhu ruotsia?

    Itse olen asu­nut 40 vuot­ta Tam­pe­reen seu­dul­la ja yhden käden sor­min voi las­kea ne ker­rat kun olen kuul­lut jon­kun puhu­van tääl­lä ruot­sia. Itse en ole sitä iki­nä tar­vin­nut. Ruot­sin lai­voil­la ja reis­suil­la on käy­tet­ty englan­tia. Tam­pe­reen katu­ku­vas­sa voi kuul­la usein suo­mea, englan­tia, venä­jää, viroa, sak­saa, turk­kia, ara­bi­aa, kur­dia, soma­lia, thain­kiel­tä ja japa­nia, mut­ta ei käy­tän­nös­sä iki­nä ruotsia.

    Mik­si pitää olla ole­mas­sa eril­li­sil­lä laeil­la varus­tet­tu etuoi­keu­tet­tu­jen ihmis­ten Ahve­nan­maa jos­sa rik­kaal­la elii­til­lä ei ole samo­ja vel­vol­li­suuk­sia kuin taval­li­sel­la suo­ma­lai­sel­la? Eikö jokai­sen suo­ma­lai­sen kuu­lui­si olla lain edes­sä sama­nar­voi­nen? Ahve­nan­maal­la ei ole ase­vel­vol­li­suut­ta, ei pak­ko­suo­mea, opis­ke­lu­paik­koi­hin alem­mat pis­te­ra­jat, jo ennes­tään rik­kaal­le alu­eel­le menee enem­män varo­ra­ho­ja kuin siel­tä tulee, siel­lä man­ner­suo­ma­lai­sel­la ei ole samaa maa­nos­tooi­keut­ta kuin Ahve­nan­maa­lai­sil­la on muu­al­la suo­mes­sa. Tämä kaik­ki­han on tör­keäs­ti tasa-arvois­ta demo­kra­ti­aa vas­taan. Jokai­sel­la suo­ma­lai­sel­la kuu­luu olla täy­sin saman­lai­set oikeu­det aivan kai­kis­sa asiois­sa, eikä varal­li­suus tai syn­ty­pe­rä saa vai­kut­taa sii­hen mitenkään!

    Ahve­nan­maa uhkaa ero­ta Suo­mes­ta. Ne lupaa vaan!

    Irlan­nis­sa iirin­kie­li on maan alku­pe­räi­nen kie­li jon­ka englan­nin­kie­li­nen mie­hit­tä­jä kor­va­si omal­la kie­lel­lään, sik­si iiriä ope­tel­laan vie­lä­kin kos­ka se on maan alku­pe­räi­nen kie­li. Suo­mes­sa­han tilan­ne ei ole miten­kään tähän ver­rat­ta­vis­sa, kos­ka ruot­sin­ki­li­nen mie­hit­tä­jä toi ruot­sin­kie­len jo ennes­tään saa­men­kie­li­seen ja suo­men­kie­li­seen maa­han. Eli ruot­sin­kie­lel­lä ei ole suo­mes­sa mitään iirin­kie­leen ver­rat­ta­vis­sa ole­vaa maan alku­pe­räis­kie­len his­to­rial­lis­ta ase­maa joka pitäi­si säi­lyt­tää alku­pe­räi­syy­den takia.

  54. Taus­ta­mies
    ”Ruot­sin kie­len opet­ta­mi­nen suo­men­kie­li­sil­le on ker­ta­kaik­ki­nen välttämättömyys.

    Ilman ruot­sin kie­len opis­ke­lua maa­tiais­suo­ma­lai­set eivät kos­kaan oppi­si englan­tia, rans­kaa tai sak­saa, kos­ka kaik­ki muut kie­let perus­tu­vat ruot­sin kieleen.”

    Ei her­ra­nen aika mitä soo­paa! Englan­ti ja ruot­si perus­tu­van ger­maa­ni­siin kie­liin. Ruot­sin­kie­li­hän on pal­jon nuo­rem­pi kuin alku­pe­räi­nen ger­maa­ni­nen kie­li tai vaik­ka­pa suo­men­kie­li ja saa­men­kie­li. Eli ruot­sin­kie­leen perus­tu­via tois­ten mai­den kie­liä ei ole ole­mas­sa. Erääs­sä doku­men­tis­sa Tal­vi­so­das­sa suo­mes­sa pal­vel­lut vapaa­eh­toi­nen tans­ka­lais­mies ker­toi ymmär­tä­neen­sä parem­min suo­men­ruot­sia kuin rii­kin­ruot­sia, eli tans­ka ja suo­men­ruot­si tun­tui­si ole­van lähei­sem­pää sukua kuin tans­ka ja rii­kin­ruot­si. Rans­kan­kie­li taas perus­tuu Roo­man val­lan alla ollei­den aluei­den romaa­ni­siin kieliin.

    Englan­tia oppii par­hai­ten opet­te­le­mal­la englan­tia eikä ruot­sia, rans­kaa oppii par­hai­ten opet­te­le­mal­la rans­kaa eikä ruot­sia ja sak­saa oppii par­hai­ten opet­te­le­mal­la sak­saa eikä ruotsia.

    ”Lisäk­si kan­sain­vä­lis­ty­mi­sem­me voi­daan hoi­taa käy­tän­nös­sä vain Ruot­sin kaut­ta ja ruot­sa­lais­ten avul­la, suo­ma­lai­sen on tur­ha kuvi­tel­la ole­van­sa ter­ve­tul­lut var­tee­no­tet­ta­va kes­kus­te­lu­kump­pa­ni maa­il­man pöy­dis­sä ilman kai­kil­le tut­tua ja ver­kos­toi­tu­nut­ta ruotsalaista.”

    Taas tuo­ta ääri­ra­sis­tis­ta asen­net­ta ettei suo­ma­lai­nen voi pär­jä­tä ilman ruot­sin­ki­lis­tä her­raa. Venä­jä on yksi tär­kein kaup­pa­kump­pa­nim­me, pitäi­si­kö mei­dän hoi­taa kau­pan­käyn­ti hei­dän kans­saan ruotsiksi?

  55. Ärsyt­tää, kun his­to­ri­aa vää­ris­tel­lään oman maa­il­man­ku­van pön­kit­tä­mi­sek­si. Men­nei­syy­teen on tie­tys­ti luke­mat­to­mia näkö­kul­mia, mut­ta kyl­lä fak­tat, tai paras käsi­tys sii­tä mitä fak­tat ovat, pitäi­si kui­ten­kin saa­da koh­dal­leen. Ei suo­mi tie­ten­kään ole alku­pe­räi­nen kie­li Suo­mes­sa, Alkioi­den mukaan sitä ei ole saa­me­kaan (saa­men kie­let muis­tut­ta­vat lii­kaa toi­si­aan ollak­seen tuhan­sia vuo­sia van­ho­ja jne). Ger­maa­ne­ja Suo­mes­sa on asu­nut luul­ta­vas­ti prons­si­kau­del­ta asti tai aina­kin rau­ta­kau­del­ta. Toi­nen jut­tu on sit­ten se, ehti­vät­kö he kaik­ki “suo­met­tua” ennen his­to­rial­lis­ta aikaa. Jat­ku­vaa ruot­sin­kie­lis­tä asu­tus­ta Suo­mes­sa on ollut vähin­tään 800 vuot­ta, ja tuos­ta asu­tuk­ses­ta on vain häviä­vän pie­ni vähem­mis­tö ollut vallanpitäjiä. 

    Suo­mi on suo­men­ruot­sa­lais­ten koti­maa sii­nä kuin suo­men­kie­lis­ten. His­to­rias­ta on tur­ha etsiä todis­tei­ta sil­le, että ei niin ei olisi.

    Se monen ruot­sin­kie­li­sen hel­li­mä väi­te, että Suo­men val­tio ja Suo­men sivis­tys luo­tiin ikään kuin suo­men­ruot­sa­lais­ten toi­mes­ta, on sen sijaan hel­pos­ti kumot­ta­vis­sa ole myyt­ti. Itseä­ni­kin se tup­paa ärsyttämään.

  56. Suo­mes­sa viral­li­nen kak­si­kie­li­syys ja sen lie­veil­miö pak­ko­ruot­si perus­tuu 2000-luvun todel­li­suu­des­ta irral­laan ole­vaan ideo­lo­gi­aan, jos­ta on hyö­tyä vain 5 %:n nomenkla­tuu­ral­le- aivan kuten Neu­vos­to­lii­tos­sa sosia­lis­min ideo­lo­gias­ta oli hyö­tyä vain sikä­läi­sel­le 5 %:n harvainvallalla.
    Suo­mes­sa pää­see poliit­ti­sel­la ja vir­ka­mie­su­ral­la eteen­päin, jos hyväk­syy tuon todel­li­suu­des­ta irral­laan ole­van ideo­lo­gian (aivan kuten Neu­vos­to­lii­tos­sa­kin) ja kva­li­fioi­tuu mukaan tuo­hon ideo­lo­gis­poh­jai­seen nomenkla­tu­raan. Kyvyil­lä ei ole sii­nä mitään mer­ki­tys­tä, pää­asia on ideo­lo­gi­nen kel­poi­suus. Tätä toi­min­taa ohja­taan ruot­sin­kie­li­sis­tä rahas­tois­ta, joi­den pää­pam­put ovat tosia­sias­sa maan joh­ta­jia- siis Suo­men oli­gark­ke­ja. Lip­po­nen sopi täl­le poru­kal­le erin­omai­ses­ti, samoin Ahti­saa­ri ja Halonen.
    Van­ha­nen tuli puun takaa ja nomenkla­tu­ran ulko­puo­lel­ta, kuin vahingossa,ja pois­ti yo-pakkoruotsin.
    Kokoo­muk­ses­sa nomenkla­tu­ra­sii­pi on tois­tai­sek­si val­las­sa, esim. Sasi tul­kit­se­mas­sa perus­tus­la­kia ja samal­la joh­ta­mas­sa ruot­sin­kie­lis­tä Folk­tin­ge­tiä. Myös vih­reät ovat muka­na establish­men­tis­sä, siu­na­tus­sa 5 %:ssä.

    Pit­kään aikaan kak­si­kie­li­syy­des­sä ei ole ollut kysy­mys ruot­sin­kie­li­sen kalas­ta­jan kie­lel­li­sis­tä oikeuk­sis­ta, vaan nime­no­maan kak­si­kie­li­syys­no­mekla­tu­ran vieh­ty­myk­ses­tä val­taan ja sen menet­tä­mi­sen pelos­ta.. aivan kuten Neu­vos­to­lii­tos­sa. Heil­lä oli tilai­suus esim. For­tu­mis­sa kaa­pa­ta optioi­den, wind­fall-voit­to­jen ja vas­taa­vien kaut­ta kan­san omai­suut­ta käsiin­sä, dema­rien avus­tuk­sel­la, ja var­mas­ti Halo­nen­kaan ei jää osat­to­mak­si näis­tä rahavirroista.
    Joten, kak­si­kie­li­syys­no­menkla­tu­ra pitää kyn­sin ham­pain kiin­ni ase­mas­taan- aivan kuten Neu­vos­to­lii­ton nomenkla­tu­ra­kin 1991 asti..
    Suo­men sijoi­tus “kor­rup­tio­lis­tal­la” pitäi­si olla 60, ei suin­kaan 6…Niin pal­jon salat­tu­ja raken­tei­ta täs­sä maas­sa on.
    Вот вам ответ, товарищи!

  57. Toi­saal­ta Halo­nen saat­taa olla ns. hyö­dyl­li­nen idioot­ti, joka oikeas­ti uskoo aja­van­sa kie­lel­li­siä oikeuk­sia.. mut­ta lan­ko­ja vete­le­vät kyl­lä ihan muut mie­het.. heil­lä on pelot­ta­van pal­jon valtaa..
    aivan kuten Neuvostoliitossa..En uskal­la kom­men­toi­da enempää..

  58. Heh…

    Ei niin kär­ke­ää sar­ka­si­mia ole ole­mas­sa­kaan, ettei­kö joku höl­mö ota tosissaan.

    Oli sinul­le Matti!

  59. I mån­ga av de publice­ra­de kom­men­ta­rer­na efter­ly­ser man under­vis­ning i spans­ka, frans­ka och rys­ka som alter­na­tiv till svens­kan. Om man verkli­gen kun­de för­sä­kra sig om att des­sa språk läses istäl­let för svens­kan så kun­de ett avs­kaf­fan­de av “tvångss­vens­kan” vara på sin plats. 

    Själv bet­viv­lar jag att en dylik försk­jut­ning skul­le föl­ja av att skols­vens­kan avs­kaf­fas. Om inte det tred­je valfria språ­ket görs obli­ga­to­riskt så finns det en över­hän­gan­de risk för att ett “främ­man­de” språk (engels­ka) blir nor­men istäl­let för nuva­ran­de två (engels­ka och svenska). 

    Och tror någon på all­var att “tvångs­rys­ka” eller “tvångss­pans­ka” skul­le bli mera popu­lä­ra en “tvångss­vens­kan”.

    Til­läg­gas kan att svens­kan som språk är betyd­ligt myc­ket lät­ta­re än t.ex. frans­ka och tys­ka (rys­ka är förstås helt i en klass för sig). Tänk bara på avsak­na­den av verbböj­nin­gar och den enkla stav­nin­gen. Tys­kar som kom­mer till en svensk mil­jö lär sig i regel fly­tan­de svens­ka på ett halvt år. För frans­män tar det inte myc­ket längre.

    Med andra ord finns det skäl att anta att finsksprå­ki­ga som verkli­gen skul­le lära sig 3–4 euro­peis­ka språk inte hel­ler skul­le ha problem att lära sig svens­ka vid sidan om (det­ta obe­roen­de av obli­ga­to­riets fort­sat­ta exis­tens). Men som sagt så bet­viv­lar jag starkt att ett avs­kaf­fan­de av skols­vens­kan skul­le bidra till en mots­va­ran­de kvan­ti­ta­tiv ökning av int­res­set för andra språk. 

    Över­lag känns det anin­gen befängt att i tid och otid moti­ve­ra avs­kaf­fan­det av skols­vens­kan med den rin­ga prak­tis­ka nyt­tan man har av språ­ket. Man kan ana­logt frå­ga sig hur mån­ga som har kon­kret nyt­ta av att kun­na deri­ve­ra eller av att kän­na till Fin­lands presidenter.

  60. Och tror någon på all­var att “tvångs­rys­ka” eller “tvångss­pans­ka” skul­le bli mera popu­lä­ra en “tvångss­vens­kan”. ”

    Tot­ta kai tulok­set oli­si­vat parem­pia, jos sai­si vali­ta muu­ta­mas­ta kie­les­tä (esim. sak­sa, ruot­si, venä­jä) kuin nyt, kun valin­nan­va­paut­ta ei ole. Ruot­sia­kin opit­tai­siin parem­min. Oppi­vat­han Suo­men ruot­sin­kie­li­set tai kak­si­kie­li­set useam­pia kie­liä ja parem­min osin, kos­ka heil­lä on parem­pi moti­vaa­tio ja valinnanvapaus. 

    Toi­nen asia on, että monel­le yhden­kin kie­len oppi­mi­nen on mel­kein lii­kaa. Sel­lai­sil­le on tyh­mää tuput­taa tois­ta kiel­tä ennen kuin englan­ti sujuu riit­tä­vän hyvin, joi­den­kin koh­dal­la siis toi­sen vie­raan aika ei tuli­si koskaan.

    Över­lag känns det anin­gen befängt att i tid och otid moti­ve­ra avs­kaf­fan­det av skols­vens­kan med den rin­ga prak­tis­ka nyt­tan man har av språket.”

    Kun näkee kuin­ka pal­jon hel­pom­paa suo­men­ruot­sa­lai­sil­la on kes­ki­mää­rin pääs­tä Suo­mes­sa kan­sain­vä­li­siin val­tion teh­tä­viin tai fir­moi­hin, näkee kuin­ka tär­keä hyvä kie­li­tai­to on par­hai­ta työ­paik­ko­ja tavoiteltaessa.

    Vit­sin mukaan Hake­nin pää­sy­koe on seu­raa­van­lai­nen: Aspi­ran­tit kokoon­tu­vat pihal­le ja reh­to­ri sanoo: “kom in”. Kaik­ki, jot­ka ymmär­tä­vät siir­tyä sisäl­le, saa­vat opiskelupaikan. 

    No, sii­nä lie­nee naa­pu­rin pirui­lua muka­na, mut­ta kun kat­soo kau­pal­li­sen puo­len kiin­tiö­paik­ko­jen mää­rää, on vit­si ker­too jotain todellisuudestakin. 

    Nyt sit­ten luu­li­si, että Han­ke­nil­ta val­mis­tuu rupusak­kia. Todel­li­suu­des­sa se kui­ten­kin on Suo­men toi­sek­si arvos­te­tuin kau­pa­na­lan oppi­lai­tos ja Kaup­pa­kor­kean lisäk­si ainoa, jos­ta kan­sain­vä­li­set pank­kii­ri­fir­mat jne. aktii­vi­ses­ti rekrytoivat. 

    Voi­ko asial­le olla muu­ta seli­tys­tä kuin parem­pi kie­li­tai­to? Minä en aina­kaan keksi.

    Pak­ko­ruot­sin päi­vät ovat lue­tut. Ei sik­si, että joku Kus­taa Vaa­sa sat­tui puhu­maan ruot­sia (ja hiu­kan kyl­lä suo­mea­kin) tai sik­si, että Suo­mi muka­mas on luon­to­jaan yksi­kie­li­nen maa vaan sik­si, että pak­ko­ruot­si on äärim­mäi­sen epä­rei­lu suo­men­kie­li­siä ja maa­han­muut­ta­jia koh­taan ihan hel­pos­ti mitat­ta­val­la talou­del­li­sil­la indikaattoreilla. 

    Kuin­ka kau­an yli 90 pro­sen­tin enem­mis­tö muka tyy­tyy tilan­tee­seen, jos­sa kie­li­po­li­tii­kan takia se on työ­mark­ki­noil­la sel­väs­ti huo­nom­mas­sa asemassa?

    Sit­ten vie­lä asias­ta kol­man­teen. Suo­ma­lais­ten elä­kei­kää ollaan nos­ta­mas­sa jon­ne­kin 70 tie­noil­le. Sii­nä koh­das­sa, kun asi­aa alkaa kai­kes­sa kau­heu­des­saan val­ke­ne­maan kan­sa­lai­sil­le, alkaa kiih­keä sää­tö­koh­tei­den met­säs­tys. Jotain on sil­loin teh­tä­vä alue­po­li­tii­kal­le, maa­ta­lous­tuil­le, maan­puo­lus­tuk­sel­le ja mitä nii­tä on … niin, nykyi­sel­lä taval­la ymmär­re­tyl­le kaksikielisyydelle.

  61. Till Rea­lis­ten

    Ongel­ma nime­no­maan on että pak­ko­ruot­si on aikaan­saa­nut isol­le mää­räl­le suo­men­kie­li­siä ker­ta­kaik­ki­sen nega­tii­vi­sen asenn­toi­tu­mi­sen kyseis­tä kiel­tä koh­taan. Jos se toi­nen vält­tä­mä­tön vie­ras kie­li oli­si itse valit­ta­vis­sa, niin ruot­sin kie­len opis­ke­luis­ta katoai­si se ylei­nen vastenmielisyys.

    Perus­te­lut ruot­sin­kie­len help­pou­des­ta ver­rat­tu­na ver­rat­tu­na vaik­ka sak­saan, rans­kaan tai venä­jään saat­taa pitää paik­kan­sa­kin, mut­ta mitä sit­ten? Moti­voi­tu­nut oppii vai­kean kie­len hel­pom­min kuin ei-moti­voi­tu­nut hel­pon kielen.

  62. Arvoi­sa nimi­merk­ki Rea­lis­ten, kysy­mys oli tästä:

    ”…Kok­ko­lan ruot­sin­kie­lis­ten edus­ta­ja sanoi TV-uuti­sis­sa, ettei opis­kel­tu ruot­si rii­tä, vaan ruot­sin­kie­li­siä pal­ve­le­maan kel­paa vain syn­ty­pe­räi­nen ruot­sin­kie­li­nen (=täy­del­li­ses­ti ruot­sia osaava)

    Nyt vain pitää vie­lä selit­tää, mik­si me suo­men­kie­li­set sit­ten opis­ke­lem­me kou­lus­sa pakkoruotsia?”

    Siis: Mitä pak­ko­ruot­sil­la sit­ten tekee?

  63. Mitä pak­ko­ruot­sil­la sit­ten tekee”

    Todel­la hyvä kysy­mys, juu­ri tuos­ta syys­tä jon­ka Soi­nin­vaa­ra nos­taa esi­mer­kik­si kos­ka noin se käy­tän­nös­sä menee­kin. Mitä tekee jol­lain about “jag heter Milja“n osaa­mi­sel­la? Kun kiel­tä pitäi­si sit­ten ihan oikeas­ti käyt­tää vaik­ka­pa työs­sä. Perus­kou­lun pak­ko­pul­la­ruot­si on todel­la sup­pea, sil­lä ei opi ruot­sia kukaan ellei ole muu­toin har­ras­tau­tu­nut kie­leen tai ruot­sin­kie­li­nen jo val­miik­si, osit­tain aina­kin. Lukion ruot­sis­ta saa jo hyvät POHJAT osa­ta kiel­tä oikeas­ti kun pik­ka­sen itse lisä­har­joit­taa kiel­tä. Sil­ti olen unhoit­ta­nut liki 10:ssä vuo­des­sa ruot­sin tehok­kaas­ti, Tam­pe­reen seu­dul­la kun en ole tar­vin­nut tai edes kuul­lut ruot­sia ker­taa­kaan sit­ten yo-kir­joi­tus­ten ja thats it.

  64. Till jee­jee

    Ongel­ma nime­no­maan on että pak­ko­ruot­si on aikaan­saa­nut isol­le mää­räl­le suo­men­kie­li­siä ker­ta­kaik­ki­sen nega­tii­vi­sen asenn­toi­tu­mi­sen kyseis­tä kiel­tä koh­taan. Jos se toi­nen vält­tä­mä­tön vie­ras kie­li oli­si itse valit­ta­vis­sa, niin ruot­sin kie­len opis­ke­luis­ta katoai­si se ylei­nen vastenmielisyys.”

    Det du säger är alltså att vi mås­te ersät­ta ett obli­ga­to­rium med ett annat: “tvångss­vens­kan” blir “obli­ga­to­riskt annat främ­man­de språk”. På vil­ket sätt skul­le det här under­lät­ta för invan­dra­re som onekli­gen mås­te ha väl­digt svårt att lära sig fle­ra nya språk i sko­lan? De som har vett i skal­len inser att det inte är skols­vens­kans fel att invan­dra­re hän­ger efter. Proble­met lig­ger dju­pa­re i strukturerna. 

    Vida­re: Om man i sko­lor­na skul­le gå in för två obli­ga­to­ris­ka främ­man­de språk så skul­le det­ta förr eller sena­re avs­pegla sig på kra­ven inom t.ex. statsför­valt­nin­gen så att man istäl­let för fins­ka, svens­ka, engels­ka skul­le bör­ja krä­va fins­ka, engels­ka + val­bart tred­je språk av tjänstemännen. 

    De svensksprå­ki­ga talar i regel god engels­ka och har myc­ket lätt för att lära sig sig tys­kan som ett nära bes­läk­tat språk. Så jag tror nog att fin­landss­vens­kar­nas kon­kur­rensför­del på arbets­mark­na­den skul­le bestå även om kra­vet på tjäns­te­man­nas­vens­ka skul­le slopas. 

    Till Den­nis the Menace: 

    Kuin­ka kau­an yli 90 pro­sen­tin enem­mis­tö muka tyy­tyy tilan­tee­seen, jos­sa kie­li­po­li­tii­kan takia se on työ­mark­ki­noil­la sel­väs­ti huo­nom­mas­sa asemassa?”

    Det är ju de finsksprå­ki­ga som i sin avog­het och brist på pers­pek­tiv hål­ler på och ska­par ett språkligt kli­mat som på alla sätt spe­lar fin­landss­vens­kar­na i hän­der­na. Att kla­ra sig i dagens Euro­pa hand­lar inte om att lära sig fär­re språk — utan fle­ra. Fin­landss­vens­kar i huvuds­tads­re­gio­nen lär sig i dagens läge två språk “gra­tis” och har där­med ett auto­ma­tiskt trumf­kort i förhål­lan­de till enspråkiga. 

    Istäl­let för att kla­ga över sitt öde bor­de de finsksprå­ki­ga för­domsfritt för­sö­ka ta igen det här försprån­get. Jag har mån­ga gån­ger fun­de­rat varför inte fle­ra finsksprå­ki­ga söker in till Han­ken, svens­ka medi eller juri. Det är lät­ta­re att kom­ma in, man lär sig modersmål­sen­lig svens­ka utan stör­re ansträng­ning och får kon­tak­ter över språkgränserna. 

    Till kom­mer den fin­landss­vens­ka umgän­ges­kul­tu­ren som utö­ver det språkli­ga försprån­get mås­te anses som en av de bidra­gan­de orsa­ker­na till att fin­landss­vens­kar­na har en så stark ställ­ning på den euro­peis­ka — och i syn­ner­het skan­di­na­vis­ka — arbetsmarknaden.

  65. Ja vie­lä lisäksi;..peruskouluruotsia ei tar­vi edes pär­jä­täk­seen lukios­sa, itse en osan­nut aikuis­lu­kioon men­nes­sä sanaa­kaan ruot­sia mut­ta hyvin pää­si sil­ti mukaan sen opiskeluun..
    Eli, eh..mitä perus­kou­lu­pak­ko­ruot­si palvelee(??..

  66. Yhtä­lö nyt vaan menee niin, että pak­ko­ruot­sis­ta ja koko Suomen(paitsi Ahve­nan­maa) kat­ta­vas­ta viral­li­ses­ta kaksikielisyydestä(kiintiöineen) on enem­män hait­taa kuin hyö­tyä. Niin rahal­lis­ta, käy­tän­nöl­lis­tä kuin inhi­mil­lis­tä hait­taa. Luke­mat­to­min esimerkein.

    Eikä tämä nykyi­nen jär­jes­tel­mä ole sat­tu­man tuo­tos vaan häi­käi­le­mät­tö­mäs­ti yhden int­res­si­ryh­män agres­sii­vi­sen työn tulos.

    Odo­tan mie­len­kiin­nol­la kos­ka Vih­reät irtaan­tu­vat nykyi­ses­tä kie­li­po­li­tii­kas­ta, pai­net­ta sisäl­lä var­mas­ti on.

  67. Till kom­mer den fin­landss­vens­ka umgän­ges­kul­tu­ren som utö­ver det språkli­ga försprån­get mås­te anses som en av de bidra­gan­de orsa­ker­na till att fin­landss­vens­kar­na har en så stark ställ­ning på den euro­peis­ka – och i syn­ner­het skan­di­na­vis­ka – arbetsmarknaden.”

    Ikä­vä ste­reo­ty­pia, jon­ka voin ker­toa ole­van enem­mäk­seen myyt­ti näin Drags­vi­kin käy­nee­nä ja muu­ten­kin. Saman­lai­sia jull­kioi­ta ruot­sin­kie­li­set pää­osin ovat. Eikä toi­saal­ta ihan jokai­nen fin­ne ole myk­kä junt­ti vaik­ka niin vihjaat.

    Muu­ten­kin perus­te­lusi kuvas­ta­vat mie­les­tä­ni lähin­nä epä­toi­vois­ta kiin­ni­pi­tä­mis­tä muu­ta­mas­ta argu­men­tis­ta, joi­hin itse­kään tus­kin uskoi­sit muus­sa yhteydessä.

    Suo­men­kie­li­set aivan var­mas­ti oppi­si­vat enem­män kie­liä ja parem­min, jos heil­lä ei oli­si pak­ko­ruot­sia. Tämä joh­tuu sii­tä, että pakol­li­sel­ta ruot­si­no­pis­ke­lul­ta jäi­si aikaa moti­voi­tu­nee­seen kiel­te­no­pis­ke­luun. Tämän sel­vem­pää asi­aa ei didak­tii­kan alal­ta ole help­po keksiä. 

    Suo­men­kie­li­set eivät näin sai­si kiin­ni ruot­sin­kie­lis­ten etu­mat­kaa, mut­ta aina­kaan ero ei oli­si niin suu­ri ja perus­te­luil­taan epä­rei­lu (tar­koi­tuk­se­ton kie­li­po­li­tiik­ka) kuin nykyi­nen tilanne.

    Kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti­kin on aivan äly­tön­tä tuh­la­ta resurs­se­ja yhden mar­gi­naa­li­sen kie­len opis­ke­luun var­sin­kin, kun maas­ta löy­tyy pal­jon jen­giä, joka puhuu kiel­tä moit­teet­to­mas­ti. Slaa­vi­lai­siin kie­liin nyt aina­kin pitäi­si panos­taa ger­maa­nis­ten lisäksi.

    Suo­men­ruot­sa­lais­ten todel­li­nen syy pak­ko­ruot­sin kiih­ke­ään kan­nat­ta­mi­seen ei kui­ten­kaan ole aina­kaan pää­asias­sa tämän epä­rei­lun edun yllä­pi­tä­mi­nen. Todel­li­nen syy lie­nee pel­ko nykyi­sen kal­tai­sen kan­sal­lis­kie­len sta­tuk­sen menettämisestä. 

    Se on aiheel­li­nen pel­ko, ikä­vä kyl­lä, mut­ta aina­han elä­mäs­sä pitää uhra­ta hyviä­kin asioi­ta suu­rem­man hyvän nimis­sä. Täs­sä tapauk­ses­sa tuo suu­rem­pi hyvä tar­koit­taa yksi­löi­den tasol­la laa­jem­paa valin­nan­va­paut­ta kou­lus­sa ja ennen kaik­kea kou­lun jäl­keen. Muun kor­keam­man kou­lu­tuk­sen tapaan se tar­koit­taa myös vaa­ti­vim­pia työ­paik­ko­ja ja parem­pia tulo­ja suo­men­kie­li­sil­le. Sitä kaut­ta se edis­tää myös Suo­men kan­san­ta­lou­den ja fir­mo­jen pärjäämistä.

    Tule­vai­suu­des­sa, veik­kaan, suo­men­ruot­sa­lai­set eivät enää voi vaa­tia saa­da asioi­da äidin­kie­lel­lään sen enem­pää kuin muut vähem­mis­töt kaik­kial­la maa­il­mas­sa. Jos ei suju, tar­jol­la on tulk­ki­pal­ve­lu­ja. Näyt­tää epä­rei­lul­ta, mut­ta asi­aa ei pidä kat­so homei­sen kak­si­kie­li­sen natio­na­lis­min vaan glo­baa­lis­ti toi­mi­van EU-Suo­men vinkkelistä.

  68. Till Rea­lis­ten

    Den­nis the Menace kom­men­toi osu­vas­ti että yksi pakol­li­nen vie­ras kie­li oli­si hyvä vaih­toeh­to. Lisä­kie­let valin­nai­se­na, mie­lel­lään siten että ope­tus­suun­ni­tel­ma teki­si nii­den luke­mi­sen kan­nat­ta­vak­si. En kui­ten­kaan usko että tämä vaih­toeh­to tulee kos­kaan toteu­tu­maan, eli käy­tän­nös­sä oppi­vel­vol­li­suu­teen tulee kuu­lu­maan kak­si pakol­lis­ta vie­ras­ta kieltä.

    Poh­jois­mai­nen yhtei­syö on huo­no veru­ke pak­ko­ruot­sil­le. Kan­sain­vä­li­nen bis­nes pyö­rii englanniksi.

    Vir­ka­mies­ten kie­li­tai­to­vaa­ti­muk­sen pitäi­si perus­tua teh­tä­vän hoi­ta­mi­seen eikä ummeh­tu­nee­seen kie­li­po­li­tiik­kaan. Perus­kie­li­tai­to­vaa­ti­muk­sek­si riit­täi­si suomi/ruotsi + tar­peel­li­set vie­raat kielet. 

    Euroop­pa­lai­ses­sa yhtei­sös­sä toi­mi­mi­nen vaa­tii hyvää ja moni­puo­lis­ta kie­li­tai­toa, mut­ta se moni­puo­li­suus toteu­tui­si parem­min jos halu­tes­saan voi­si vali­ta ruot­sin (tai suo­men) tilal­le hyö­dyl­li­sem­mäk­si koke­man­sa vaihtoehdon.

  69. Mik­si tääl­lä on ruot­sin­kie­li­siä kirjoituksia?

  70. Kok­ko­lan ruot­sin­kie­lis­ten edus­ta­ja sanoi TV-uuti­sis­sa, ettei opis­kel­tu ruot­si rii­tä, vaan ruot­sin­kie­li­siä pal­ve­le­maan kel­paa vain syn­ty­pe­räi­nen ruot­sin­kie­li­nen (=täy­del­li­ses­ti ruot­sia osaava)”

    Olen itse asu­nut paik­ka­kun­nal­la joka on perin­tei­ses­ti ollut ruot­sin­kie­li­nen. Käy­tän­nön havain­to­na minul­la on, että ruot­sin­kie­len arki­nen käyt­tö on hyvin han­ka­laa, vaik­ka osai­sit koh­tuul­li­ses­ti ruot­sia. Pitää osa­ta todel­la hyvin sitä, tai sit­ten kan­nat­taa puhua suo­mea. Se ruot­sin­kie­len taso mitä kou­lus­sa ope­te­taan ei rii­tä lähel­lek­kään, vaan taso pitää olla suju­va puhe­kie­li. Jos ei osaa suju­vas­ti puhua, ruot­sin­kie­li­set vaih­ta­vat suo­men­kiel­lel­le ja saa osak­seen kri­tiik­kiä huo­nos­ta ruot­sin­kie­len taidosta.

    Huo­nol­la ruot­sin­kie­lel­lä voi esi­mer­kik­si puhua Tuk­hol­mas­sa, sen käy­tän­nön havain­non olen teh­nyt, Suo­mes­sa ei voi puhua. Suo­mes­sa ollaan ruot­sin­kie­lis­ten kes­kuu­des­sa hyvin tark­ko­ja puheen oikeellisuudesta.

    Ilmei­ses­ti aina­kin Hel­sin­ki ero­aa täs­sä suh­tees­sa Kok­ko­las­ta, kun tääl­lä voi huo­nom­mal­la­kin suo­men­kie­lel­lä pal­vel­la ihmi­siä työssä.

  71. Pak­ko­ruot­sin kan­nat­ta­jat esit­tä­vät usein, että valin­nai­sen ruot­sin kan­nat­ta­jat kan­nat­ta­vat vähäi­sem­pää kie­li­tai­toa kuin he itse. Niin tekee Rea­lis­ten­kin täs­sä kommenttiketjussa.

    Kie­li­tai­to­pa­ket­ti hyvä englan­ti + käyt­tö­kel­vot­to­man huo­no ruot­si + käyt­tö­kel­vot­to­man huo­no sak­sa on käy­tän­nös­sä sama kuin pelk­kä englan­nin taito.

    Kie­li­tai­to­pa­ket­ti hyvä englan­ti + koh­tuul­li­sen hyvä sak­sa on kie­len ver­ran enem­män kuin ensinmainittu.

    Joren huo­miot 23.11.2009 kel­lo 10:40 pitä­vät paik­kan­sa. Mel­ko suju­va­kaan ruot­sin tai­to ei kak­si­kie­li­sil­lä Suo­men paik­ka­kun­nil­la suo­men­ruot­sa­lai­sil­le kel­paa — eipä tie­ten­kään, kos­ka he osaa­vat itse suo­mea parem­min kuin suo­men­kie­li­nen puhe­kump­pa­ni ruot­sia. Kuka jak­saa ruve­ta työ­lääs­ti taker­te­le­maan, kun ei ole pak­ko! Rii­kin­ruot­sa­lais­ten kans­sa ei tätä ongel­maa ole, kos­ka he eivät voi vaih­taa suomeen.

    Minus­ta on aina hiu­kan nöy­ryyt­tä­vää, kun suo­men­ruot­sa­lai­nen lähim­mäi­nen vaih­taa kie­len suo­meen aloi­tet­tu­aan kes­kus­te­lun ruot­sik­si. Ker­rot­ta­koon, että ruot­sin­tai­to­ni on mel­ko hyvä, puhun sitä jopa suju­vas­ti jos puhe­kump­pa­ni ei saa minua hämilleni.

    Kan­na­tan läm­pi­mäs­ti ruot­si­no­pis­ke­lua Suo­mes­sa — vapaa­eh­toi­ses­ti. Itsel­le­ni on eri­tyi­ses­ti verk­koai­ka­kau­del­la ollut pal­jon iloa ja hyö­tyä ruot­sa­lai­sen median seu­raa­mi­ses­ta. He käsit­te­le­vät samo­ja asioi­ta kuin mekin tääl­lä Suo­mes­sa, mut­ta näkö­kul­ma on kiin­nos­ta­vas­ti hiu­kan eri­lai­nen. Suosittelen.

  72. Itse­kään en pak­ko­ruot­sia kan­na­ta, mut­ta ihme­tyt­tää tämä pyhä rai­vo. Mik­si asi­aa ei voi käsi­tel­lä tas­a­puo­li­ses­ti ja huo­mioi­da myös ruot­sin­kie­lis­ten tar­pei­ta? Lei­mal­lis­ta on, että aivan ilmeis­ten trol­lien puheet­kin ote­taan tosis­saan ja kuvi­tel­laan nii­den edus­ta­van joi­den­kin todel­lis­ten ruot­sin ase­man puo­lus­ta­jien kan­to­ja. Sato­jen vuo­sien takai­sis­ta his­to­rial­li­sis­ta vää­ryk­sis­tä itke­vien kan­nat­tai­si har­ras­taa pien­tä suku­tut­ki­mus­ta, suo­men- ja ruot­sin­kie­li­nen väes­tö on kerin­nyt niin moneen ker­taan sekoit­tua, että useim­mil­la suo­ma­lai­sil­la löy­tyy nykyi­ses­tä äidin­kie­les­tä riip­pu­mat­ta run­saas­ti kum­paa­kin kie­li­ryh­mää esi-isis­tään. Lähes kaik­ki me olem­me (myös) “mie­hit­tä­jien” jälkeläisiä.

    Vaik­ka englan­ti on nyky­ajan lin­gua franca, lähes­kään kaik­kial­la maa­il­mas­sa ei pär­jää pel­käl­lä englan­nil­la ja poik­keuk­set­ta pai­kal­li­sen kie­len osaa­mi­ses­ta on hyö­tyä ulko­mail­la niin työs­sä kuin vapaa-ajal­la­kin, sil­loin­kin kun pai­kal­lis­ten englan­nin osaa­mi­nen on hyvää. Meil­le suo­ma­lai­sil­le his­to­rial­li­ses­ti ja maan­tie­teel­li­ses­ti tär­kei­tä mui­ta vie­rai­ta kie­liä ovat esi­mer­kik­si ruot­si, venä­jä, sak­sa ja viro, iso­ja maa­il­man­kie­liä esi­mer­kik­si rans­ka, kii­na, espan­ja ja ara­bia. Tar­vi­taan siis mui­den­kin kiel­ten kuin pel­kän englan­nin opis­ke­lua. Itse pit­kän venä­jän opis­kel­lee­na tote­ai­sin, että sen opis­ke­lul­le pahin haas­te ei kyl­lä aina­kaan oma­na kou­luai­ka­na­ni 80–90-lukujen vaih­teen tie­noil­la ollut pak­ko­ruot­si vaan ope­tuk­sen kes­ki­mää­rin sur­kea taso (kol­me eri kou­lua tuli kokeil­tua), tosin tie­tys­ti vapaam­pi valin­nai­suus kie­le­no­pin­nois­sa var­maan lisäi­si kie­len opis­ke­lua, sitä kaut­ta resurs­se­ja ja lopul­ta ehkä sitä tasoa­kin. Pakon vai­ku­tuk­ses­ta moti­vaa­tioon voi tode­ta, että vaik­ka joku perä aja­tuk­ses­sa var­mas­ti onkin, tuol­la logii­kal­la kan­nat­tai­si muut­taa kaik­ki muut­kin kou­luai­neet vapaaehtoisiksi.

    Mie­les­tä­ni kie­len­ope­tuk­seen ja mui­hin kie­li­ky­sy­myk­siin voi­si suh­tau­tua kie­li­neut­raa­lis­ti. Mää­ri­tel­lään lail­la kuin­ka pal­jon mitä hyvän­sä kiel­tä äidin­kie­le­nään puhu­via tulee maas­sa tai kun­nas­sa (asias­ta riip­puen olla) jot­ta syn­tyy vel­vol­li­suus tuot­taa mit­kä­kin pal­ve­lut ko. kie­lel­lä tai taa­ta ko. kie­len ope­tus äidin­kie­le­nä. Eli jos vaik­ka kun­nan asuk­kais­ta yli tiet­ty pro­sent­ti tai tiet­ty abso­luut­ti­nen mää­rä puhuu ruot­sia, täy­tyy jär­jes­tää lää­kä­rin ja sosi­aa­li­työn­te­ki­jän pal­ve­lut myös ruot­sik­si. Jos vas­taa­va mää­rä venä­jää, sit­ten venä­jäk­si, jos soma­lia, soma­lik­si jne. Jon­kin ver­ran isom­pi mää­rä vaik­ka­pa nuo­ri­so­toi­men pal­ve­lui­hin, moni­kie­li­siin katu­kylt­tei­hin jne. Ja sama logiik­ka päti­si toki myös suo­men kie­len ase­maan, eli puh­taas­ti ruot­sin­kie­li­sis­sä kun­nis­sa pal­ve­lui­ta ei oli­si vel­vol­li­suut­ta tuot­taa suo­mek­si sen enem­pää kuin puh­taas­ti suo­men­kie­li­sis­sä ruot­sik­si. Koko maan tasol­la sit­ten mää­ri­tel­täi­siin rajat sel­lai­sil­le asioil­le kuin oikeus oikeu­den­käyn­tiin äidin­kie­lel­lä, laki­teks­tien ja viran­omais­asia­kir­jo­jen kie­li­ver­siot, eri kie­li­set varus­kun­nat ym. ym. Näin saat­tai­si käy­dä ajan mit­taan niin, että monin pai­koin venä­jäk­si sai­si enem­män pal­ve­lui­ta kuin ruot­sik­si, mut­ta siel­lä mis­sä ruot­sin­kie­li­siä pal­jon asuu, he myös sai­si­vat pal­ve­lun­sa äidin­kie­lel­lään. Ja sama siis mui­den­kin kiel­ten koh­dal­la. Saa­men kie­li (tai pikem­min­kin kie­let) voi­si­vat mah­dol­li­ses­ti saa­da jon­kin­moi­sen eri­tyis­koh­te­lun (mata­lam­mat rajat), kos­ka koko kiel­ten säi­ly­mi­sel­le suo­ma­lai­sen yhteis­kun­nan panok­sel­la on mer­kitt­vä roo­li kun taas muut maas­sam­me puhu­tut vähem­mis­tö­kie­let eivät ole maa­il­man­laa­jui­ses­ti uhat­tu­na. (Jos siis koe­taan että kie­len säi­ly­mi­sel­lä on itsei­sar­vo.) Luon­nol­li­ses­ti kun­nat sai­si­vat har­kin­tan­sa mukaan tar­jo­ta pal­ve­lui­ta myös muil­la kie­lil­lä jos resurs­se­ja riit­tää. Lisäk­si tuli­si tie­tys­ti miet­tiä mit­kä viran­omais­pal­ve­lut ovat sel­lai­sia, että on vält­tä­mä­tön­tä että viran­hal­ti­ja osaa ao. kiel­tä itse ja mis­sä tapauk­sis­sa riit­tää kään­tä­jän tai tul­kin käyt­tö. Luul­ta­vas­ti ruot­sin­kie­lis­ten pal­ve­lu monis­sa tapauk­sis­sa para­ni­si kun miten kuten kiel­tä osaa­van mut­ta aiheen täy­sin tun­te­van vir­ka­mie­hen sijas­ta voi­si asioi­da yhden kie­li­tai­toi­sen ja aiheen pin­nal­li­ses­ti tun­te­van asia­kas­pal­ve­luam­mat­ti­lai­sen kans­sa joka sit­ten kon­sul­toi­si suo­mek­si asian­tun­ti­joi­ta tarvittaessa.

    Vie­rai­den kiel­ten ope­tuk­sen rat­kai­si­sin niin, että kun­kin oppi­laan on kai­kil­la kou­lu­tus­ta­soil­la opis­kel­ta­va vapaa­va­lin­tai­ses­ti yhtä kiel­tä äidin­kie­le­nä ja (vähin­tään) kah­ta vie­raa­na. Kun­nil­le (ja val­tion oppi­lai­tok­sil­le) mää­ri­tel­täi­siin koon ja kie­li­ra­ken­teen mukaan vel­voi­te tiet­ty­jen ope­tus­kiel­ten tar­joa­mi­seen (esim. kak­si­kie­li­sis­sä tai ruot­sin­kie­li­sis­sä kun­nis­sa suo­men kie­li vie­raa­na kie­le­nä), mut­ta jäi­si oppi­lai­den itsen­sä pää­tet­tä­väk­si, mitä tar­jol­la ole­vis­ta opis­kel­tai­siin. Var­maan­kin useim­mi­ten yhdis­tel­mä oli­si edel­leen suo­mi äidin­kie­le­nä ja englan­ti ja ruot­si vie­rai­na kie­li­nä, mut­ta yhtä hyvin vaik­ka­pa ara­bia äidin­kie­le­nä ja venä­jä ja rans­ka vie­rai­na kie­li­nä oli­si mah­dol­li­nen yhdis­tel­mä aina­kin Helsingissä.

  73. Mie­les­tä­ni kie­len­ope­tuk­seen ja mui­hin kie­li­ky­sy­myk­siin voi­si suh­tau­tua kielineutraalisti.”

    Pak­ko­ruot­si poliit­ti­se­na ainee­na kie­li­kiih­koi­li­joi­neen on este kie­li­neut­raa­li­sel­le suhtautumiselle.

  74. Eihän täs­sä mis­tään kie­lia­sias­ta ole kyse, vaan sii­tä, että rkp menet­täi­si yhden kan­san­edus­ta­jan pai­kan, jos Kok­ko­lan seu­dun äänes­tä­jät siir­ret­täi­siin Oulun vaalipiiriin.

  75. Eli jos vaik­ka kun­nan asuk­kais­ta yli tiet­ty pro­sent­ti tai tiet­ty abso­luut­ti­nen mää­rä puhuu ruot­sia, täy­tyy jär­jes­tää lää­kä­rin ja sosi­aa­li­työn­te­ki­jän pal­ve­lut myös ruot­sik­si. Jos vas­taa­va mää­rä venä­jää, sit­ten venä­jäk­si, jos somalia…”

    Täs­sä on vaan se ongel­ma, mihin se pro­sent­ti­lu­ku lai­te­taan, ettei aiheu­du lii­an pal­jon kus­tan­nuk­sia pal­ve­lu­jen jär­jes­tä­mi­ses­tä eri kielillä.

  76. Toi­saal­ta tätä voi myös miet­tiä sil­tä kan­nal­ta, mis­sä mää­rin yhteis­kun­nan pitää sopeu­tua muu­al­ta muut­ta­jien sen kie­len heik­koon kie­li­tai­toon, jota val­ta­väes­tö puhuu ja mikä taso sopeu­tu­mi­ses­sa on yli­pää­tään edes realistinen?

    Miten on yli­pää­tään euroo­pas­sa eri mais­sa, miten siel­lä on otet­tu huo­mioon muu­al­ta muut­ta­nei­den äidinkieli?

  77. Hel­sin­gin sano­mis­sa kir­joi­tet­tiin, että ruot­sin arvos­tus on tipah­ta­nut, sil­lä poliit­ti­nen eliit­tim­me on alka­nut nuo­ren­tu­maan ja nuo­ri suku­pol­vi ei hal­lit­se ruotsia.

    Tuli vain Oden tapais­tes­ti heti mie­leen, että jos _edes_ poliit­ti­nen eliit­tim­me ei opi kou­lus­sa ruot­sia tar­peek­si hyvin, niin kuka kum­ma sit­ten oppii? Ei nimit­täin tule ihan ensim­mäi­se­nä mie­leen sel­lais­ta poruk­kaa, joka oli­si parem­min kou­lu­tet­tu kuin poliit­ti­nen eliittimme.

  78. Deja­vu
    “Pit­kään aikaan kak­si­kie­li­syy­des­sä ei ole ollut kysy­mys ruot­sin­kie­li­sen kalas­ta­jan kie­lel­li­sis­tä oikeuk­sis­ta, vaan nime­no­maan kak­si­kie­li­syys­no­mekla­tu­ran vieh­ty­myk­ses­tä val­taan ja sen menet­tä­mi­sen pelos­ta.. aivan kuten Neu­vos­to­lii­tos­sa. Heil­lä oli tilai­suus esim. For­tu­mis­sa kaa­pa­ta optioi­den, wind­fall-voit­to­jen ja vas­taa­vien kaut­ta kan­san omai­suut­ta käsiin­sä, dema­rien avus­tuk­sel­la, ja var­mas­ti Halo­nen­kaan ei jää osat­to­mak­si näis­tä rahavirroista.”

    En tie­dä onko tämä trol­li, mut­ta tämä pak­ko­ruot­si­kes­kus­te­lu tuo sään­nöl­li­ses­ti esiin näi­tä mitä usko­mat­to­mam­pia sala­liit­to­teo­rioi­ta. Sama hom­ma kun maa­han­muu­tos­sa- kai­ken­lai­nen jär­ke­vä kes­kus­te­lu on mah­do­ton­ta jos kes­kus­te­lun osa­puo­let ovat jos­sain aivan eri sfää­reis­sä reaa­li­maa­il­man kanssa. 

    Mun mie­les­tä pak­ko­ruot­si on ihan yhtä tar­vit­ta­vaa kuin pak­ko­ma­te­ma­tiik­ka tai pak­ko­maan­tie­to, jos täl­le valin­nai­suu­den lin­jal­le läh­de­tään ja lap­sil­ta kysy­tään niin kou­luis­sa ei opis­kel­la yhtään mitään.

    Kiel­ten­ope­tus­ta yli­pää­tään pitää voi­mak­kaas­ti kehit­tää. Peruskoulu+lukio- poh­jal­ta saa­tu kie­li­tai­to on ihan yhtä tyh­jän kans­sa, oli sit­ten kyse engaln­nis­ta, ruot­sis­ta tai rans­kas­ta. Itse luin pit­kän rans­kan joka oli puhe­val­miuk­sien kans­sa täy­sin mitään­te­ke­mä­tön­tä, Rans­kaan muut­taes­sa­ni en saa­nut kah­vi­ku­pil­lis­ta tilat­tua ko. kie­lel­lä. Nopeas­ti sil­le vah­val­le kie­liop­pi­poh­jal­le raken­taa kyl­lä toi­mi­van puhetaidonkin.

  79. Nyt sit­ten luu­li­si, että Han­ke­nil­ta val­mis­tuu rupusak­kia. Todel­li­suu­des­sa se kui­ten­kin on Suo­men toi­sek­si arvos­te­tuin kau­pa­na­lan oppi­lai­tos ja Kaup­pa­kor­kean lisäk­si ainoa, jos­ta kan­sain­vä­li­set pank­kii­ri­fir­mat jne. aktii­vi­ses­ti rekrytoivat.”

    Osa nois­ta fir­mois­ta on suo­men­ruot­sa­lais­ten täyt­tä­miä ja halua­vat pitää fir­man ruot­sin­kie­li­se­nä, ei sii­nä sen kum­mem­paa syy­tä ole. Joka kyl­te­ri tie­tää, mikä on “ruot­sin­kie­li­nen” ja mikä “suo­men­kie­li­nen” fir­ma. Tasoe­ro HKKK:n ja Han­ke­nin välil­lä on myös hyvin alan ihmis­ten tie­dos­sa, ja molem­mis­sa opi­nah­jois­sa opet­ta­vat opet­ta­jat sii­tä toi­si­naan HKKK:n puo­lel­la vitsailevatkin.

  80. Tuo­mas;
    “Mun mie­les­tä pak­ko­ruot­si on ihan yhtä tar­vit­ta­vaa kuin pak­ko­ma­te­ma­tiik­ka tai pak­ko­maan­tie­to, jos täl­le valin­nai­suu­den lin­jal­le läh­de­tään ja lap­sil­ta kysy­tään niin kou­luis­sa ei opis­kel­la yhtään mitään.”

    Ei kukaan ole täs­sä­kään(!) kes­kus­te­lus­sa ehdot­ta­nut että kou­lu­lai­set sai­si­vat itse vali­ta mitä halua­vat opis­kel­la, vaan että on pak­ko opis­kel­la tiet­ty mää­rä vie­rai­ta kie­liä, ja ne saa itse valita.

    Mate­ma­tiik­ka ja maan­tie­to, kuten monet muut­kin aineet voi perus­tel­la sil­lä, että yhteis­kun­nas­sa tar­vi­taan tiet­ty mää­rä mate­maat­tis­ta osaa­mis­ta, sil­le ei ole vaih­toeh­toa. Hyvä äidin­kie­len kehit­ty­mi­nen on ehto käsit­teel­li­sen ajat­te­lun kehit­ty­mi­sel­le. His­to­ria, bio­lo­gia, maan­tie­to jne ovat edel­ly­tyk­siä ympä­ris­tön (bio­lo­gi­nen sekä kult­tuu­ri-) ymmär­tä­mi­sel­le. Näin lyhyesti.

  81. Mik­sei kukaan kiin­ni­tä huo­mio­ta sii­hen seik­kaan, että noin vii­den pro­sen­tin vähem­mis­tös­tä huo­mat­ta­va osa (ehkä kol­mas­osa tai jopa puo­let?) on itse asias­sa kak­si­kie­li­sis­tä kodeis­ta. Kak­si­kie­lis­ten per­hei­den lap­set rekis­te­röi­dään usein ruot­sin­kie­li­sik­si kah­des­ta syys­tä — tie­dän nämä syyt, kos­ka olen itse­kin nii­den perus­teel­la toi­mi­nut: 1) halu­taan tukea ruot­sin ase­maa Suo­mes­sa ja 2) aja­tel­laan, että lap­sen on sit­ten myö­hem­min kivem­pi men­nä “idyl­li­seen” ja “kivaan” ruot­sin­kie­li­seen kou­luun. Koko tämän kie­li­asian point­ti on juu­ri se, kuin­ka suu­ri osa suo­ma­lai­sis­ta on “oikeas­ti” ruot­sin­kie­li­nen eli tar­vit­see tär­keät pal­ve­lut juu­ri ruot­sik­si, kos­ka suo­mek­si eivät pär­jää? Jos tuo mää­rä on 2–3 pro­sent­tia, niin on täy­sin jär­je­tön­tä lop­pu­jen 97–98 pro­sen­tin suo­ma­lai­sis­ta opis­kel­la tätä ran­nik­ko­seu­tu­jen kieltä. 

    Toi­nen point­ti: Ne, jot­ka väit­tä­vät ruot­sin kie­len hel­pot­ta­van mui­den vie­rai­den kiel­ten opis­ke­lua, ovat täy­sin pihal­la. Kuin­ka mon­ta tun­tia näi­den ihmis­ten vuo­ro­kau­des­sa onkaan? Itse olen suo­men­kie­li­nen, aina pitä­nyt vie­rais­ta kie­lis­tä ja sik­si opis­kel­lut kou­lus­sa englan­tia, ruot­sia, sak­saa ja venä­jää. Nyt yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­sis­ta on kulu­nut 20 vuot­ta ja usko­kaa huvik­sen­ne, että kie­li­tai­don yllä­pi­tä­mi­seen on kulu­nut aikaa ja ener­gi­aa. Luen päi­vit­täin eri­lai­sia teks­te­jä englan­nik­si, ruot­sik­si ja venä­jäk­si ja tun­nen huo­noa omaa­tun­toa sii­tä, että sak­sa­ni on pahas­ti ruos­tees­sa. En käsi­tä, mis­tä vie­lä nipis­täi­sin aikaa sen yllä­pi­toon ja van­han kertaamiseen!

  82. @ Juuso 23.11.2009 kel­lo 13:46. Kysyin jos­kus suo­men­ruot­sa­lais­foo­ru­meil­la, joil­la kes­kus­te­li­jat ava­ra­kat­sei­ses­ti ymmär­si­vät Itä-Suo­men venä­jän tar­peen ja yleen­sä­kin sisä-Suo­men suo­men­kie­li­syy­den, miten he suh­tau­tui­si­vat sii­hen että val­tion viras­tois­sa saa­ta­va ruot­sin­kie­li­nen pal­ve­lu mää­ri­tel­täi­siin hiu­kan Juuson hah­mot­te­le­mal­la taval­la. Kai­kil­la paik­ka­kun­nil­la ei joka het­ki oli­si ruot­sin­tai­tois­ta vir­kai­li­jaa, vaan ruot­sin­kie­lis­tä pal­ve­lua sai­si vain sopi­mal­la ajan ruot­sia tai­ta­van viran­hal­ti­jan kans­sa. He tyr­mä­si­vät täy­sin täl­lai­set aja­tuk­set: eivät­hän se sil­loin oli­si tasa-arvoi­ses­sa ase­mas­sa suo­men­kie­lis­ten kans­sa. Ei siis toki tar­vit­se pakot­taa jokais­ta suo­ma­lais­ta osaa­maan ruot­sia, mut­ta ruot­sik­si on pal­ve­lua saa­ta­va kaik­kial­la Suo­mes­sa mil­loin vain kun viras­ton oves­ta sisään astuu.

    Täl­lä taval­la saa huo­nom­paa pal­ve­lua pel­käs­tään sii­tä syys­tä, että huo­nos­ti kiel­tä puhu­va ei rupat­te­le small tal­kia eikä roh­ke­ne poik­keus­ti­lan­teis­sa ehdot­taa jous­ta­vaa menet­te­lyä, kos­ka ei osaa sanoa asi­aa vie­raal­la kie­lel­lä, vaan tyy­tyy hoi­ta­maan asian kan­kean säännönmukaisesti.

    Ei ruot­sin vaa­ti­mus suo­men­ruot­sa­lai­sel­ta ehkä ihan pelk­kää lain suo­maa voi­man­näyt­töä ole. Suo­men­ruot­sa­lai­nen ei ymmär­rä sitä, että ruot­si on suo­men­kie­li­sel­le yhtä vie­ras kie­li kuin rans­ka. Suo­men­ruot­sa­lai­nen, joka elää suo­men­ruot­sa­lai­ses­sa yhtei­sös­sä ruot­sin­kie­li­sen puheen ympä­röi­mä­nä, ei tajua sitä, että suo­men­kie­li­sel­le ruot­si ei ole arkie­lä­mäs­sä joka het­ki läs­nä ole­va ilmiö – ei edes kak­si­kie­li­sil­lä paik­ka­kun­nil­la, jos enem­mis­tön kie­li on suo­mi. Suo­men­ruot­sa­lai­nen uskoo, että me vain ilkeyt­täm­me kiel­täy­dym­me puhu­mas­ta ruot­sia, samoin kuin he saat­ta­vat ilkeyt­tään pakot­taa hämil­lään punas­te­le­van viran­hal­ti­jan hoi­ta­maan asioi­taan ruot­sik­si. Suo­men­ruot­sa­lai­sen on mah­do­ton­ta ymmär­tää sitä, että suo­ma­lai­nen ei ihan oikeas­ti osaa ruotsia.

    Joku voi­si muu­ten selit­tää sen, mik­si saa­men kiel­tä on pitä­nyt ruve­ta kir­joit­ta­maan niin mone­na ver­sio­na. Sehän muis­tut­taa sitä, että Ruot­sis­sa tie­tyl­lä alu­eel­la puhut­tu suo­mi on nimet­ty meän­kie­lek­si ja ruvet­tu kir­joit­ta­maan sitä mur­teel­la. Se kik­ka kivas­ti vähen­tää suo­men puhu­jien nimel­lis­tä mää­rää Ruot­sis­sa ja vähen­tää Ruot­sin val­tion vas­tui­ta. Oli­si­ko ollut fik­sua Agrico­lan teh­dä Suo­meen lukui­sa mää­rä eri “kie­liä” kukin oman­lai­si­ne kir­joi­tusa­sui­neen? Suo­mi, savo, rau­ma ja muut. Saa­men kie­lel­le on teh­ty kar­hun­pal­ve­lus laa­ti­mal­la kai­kil­le mur­teil­le oma kir­joi­tet­tu kielensä.

  83. Heh… onpas tääl­lä käsit­tä­mät­tö­miä näke­myk­siä taas. Joko suo­men­kie­li­syyt­tä yri­te­tään suu­rin­piir­tein his­to­rial­li­ses­ti dele­gi­ti­mi­soi­da täy­sin, mikä on kum­mal­li­nen näke­mys 2000-luvun län­sieu­roo­pas­sa — tuol­la mit­ta­puul­la kukaan ei sai­si olla ruot­sil­ta rau­has­sa mis­sään; oli­si­kin kiva tie­tää, mikä sit­ten riit­täi­si suo­men kie­len “oikeu­tuk­sek­si” jos pari tuhat­ta vuot­ta ruot­sa­lais­ten ja venä­läis­ten puris­tuk­sis­sa ei rii­tä… tai sit­ten hei­tel­lään näi­tä “se on ihan sama kuin mate­ma­tiik­ka ja jos ei opis­kel­la ruot­sia ei opis­kel­la mitään”-pseudoargumentteja.

    Siis esim. Tuo­mas, ymmär­rät­kö yhtään miten absur­di rutii­ni­heit­to tuo jäl­kim­mäi­nen on, ja miten loput­to­man mon­ta ker­taa se on esi­tet­ty ja kumot­tu? Onko teil­lä joku kokoel­ma mis­tä vaan copy­pas­te­taan väit­tä­miä jois­ta ei sit­ten enää kes­kus­tel­la jälkeenpäin?

    Mate­ma­tiik­ka on uni­ver­saa­li oppiai­ne joka on kai­kil­le ihmi­sil­le tasan sama. Ruot­si ei ole. Yrit­tä­kää nyt lopul­ta­kin taju­ta. Ja jos haluat­te väit­tää, että jos jotain ei opis­kel­la, ei opis­kel­la mitään, on sekin ihan täyt­tä potas­kaa. Jos noin oli­si, kai­ken pitäi­si olla pakol­lis­ta, kos­ka sama argu­ment­ti päti­si ihan mihin tahansa.

    Pikem­min­kin näil­le pak­ko­ruot­sin puo­lus­ta­jil­le pitäi­si jär­jes­tää jotain loo­gi­sen ajat­te­lun uudel­leen­kou­lu­tus­ta ettei tar­vit­si­si koko ikään­sä käyt­tää rau­ta­lan­gan vään­töön yksin­ker­tai­sis­ta asioista…

  84. — pak­ko­ruot­si on ihan yhtä tar­vit­ta­vaa kuin pak­ko­ma­te­ma­tiik­ka tai pak­ko­maan­tie­to, jos täl­le valin­nai­suu­den lin­jal­le läh­de­tään ja lap­sil­ta kysy­tään niin kou­luis­sa ei opis­kel­la yhtään mitään.”

    Onhan meil­lä pakol­li­nen aine nimel­tä “vie­ras kie­li”. Sen alla voi­si kui­ten­kin olla lap­sen tai nuo­ren kan­nal­ta mie­le­käs opin­to­pa­ket­ti, yksi tai kak­si kiel­tä ja vie­lä mah­dol­li­suus vapaa­eh­toi­siin lisäkieliin.

    Ruot­si on luul­ta­vim­min jat­kos­sa­kin monel­le tosi mie­lui­sa vaih­toeh­to. Mut­ta mik­si kiel­tää valit­se­mas­ta toisin? 

    Jos lap­si tulee vaik­ka­pa kak­si­kie­li­ses­tä per­hees­tä yhdis­tel­mäl­lä suomi&arabia, mik­sei hän voi­si kou­lus­sa opis­kel­la englan­tia ja ara­bi­aa vie­rai­na kie­li­nä? Mah­dol­li­ses­ti ara­bian opin­not pitäi­si jär­jes­tää hiu­kan poik­keuk­sel­li­ses­ti riip­puen asuinpaikasta. 

    Jos taas lap­sel­la on kie­lel­li­siä ongel­mia, eikö oli­si vii­saut­ta antaa hänen käyt­tää vie­raan kie­len tun­nit yhden vah­van kie­len opis­ke­luun? Nyt­kin voi toki saa­da vapau­tuk­sen, mut­ta sii­hen vaa­di­taan monen ins­tans­sin lausun­not ja pit­kä kier­ros. Kui­ten­kin opet­ta­ja ja per­he yhdes­sä oli­si­vat aivan kyke­ne­viä teke­mään rajaus­pää­tök­sen lap­sen kanssa.

    Kaik­kea ei ole pak­ko opis­kel­la lap­se­na. Kaik­ki eivät opi kie­liä hel­pos­ti lap­se­na, vaik­ka monil­le lap­suus on paras­ta aikaa kiel­ten suh­teen. Ihmi­set ovat niin erilaisia.

  85. Tuo­mas S. kirjoitti:

    Mun mie­les­tä pak­ko­ruot­si on ihan yhtä tar­vit­ta­vaa kuin pak­ko­ma­te­ma­tiik­ka tai pak­ko­maan­tie­to, jos täl­le valin­nai­suu­den lin­jal­le läh­de­tään ja lap­sil­ta kysy­tään niin kou­luis­sa ei opis­kel­la yhtään mitään”

    Et voi olla tosis­sa­si? Mate­ma­tii­kan pakol­li­nen opis­ke­lu on hyvin perus­tel­tua. Mää­ris­tä ja valin­nai­suu­den asteesta(lukiossa pitkä/lyhyt jne.) toki voi­daan kes­kus­tel­la. Pak­ko­ruot­sin koh­dal­la tulee perus­tel­la, mik­si ruot­sin opis­ke­lu oli­si suo­ma­lais­ten kan­nal­ta hyö­dyl­li­sem­pää kuin jon­kun maa­il­mas­sa laa­jal­ti puhu­tun kie­len opiskelu.

  86. jär­ke­vä kes­kus­te­lu on mah­do­ton­ta jos kes­kus­te­lun osa­puo­let ovat jos­sain aivan eri sfää­reis­sä reaa­li­maa­il­man kanssa. »
    Pak­ko­ruot­sin perus­te­luil­la ei todel­la­kaan ole mitään teke­mis­tä reaa­li­maa­il­man kanssa.
    Sik­si sala­liit­to­teo­ria on aivan yhtä hyvä seli­tys kuin mikä tahan­sa muu.
    Ruot­sin opis­ke­lun puo­les­ta ‑perus­te­lut kan­nat­taa pitää eril­lään PAK­KO­ruot­sin puo­les­ta ‑perus­te­luis­ta.

  87. Mik­si asi­aa ei voi käsi­tel­lä tas­a­puo­li­ses­ti ja huo­mioi­da myös ruot­sin­kie­lis­ten tarpeita?»

    Nehän on huo­mioi­tu aivan tol­kut­to­man yli­ko­ros­te­tus­ti jo perustuslaissa.
    Ruot­sin kie­li ajaa kai­ken muun edelle.
    Mik­si suo­mea osaa­van ruot­sin­kie­li­sen pitää vaa­tia pal­ve­lua ruot­sik­si suomenkieliseltä ?
    Asennevamma ??

  88. Mik­si suo­mea osaa­van ruot­sin­kie­li­sen pitää vaa­tia pal­ve­lua ruot­sik­si suomenkieliseltä ?

    Kokei­le itse asioi­da vaik­ka lää­kä­rin kans­sa englan­nik­si niin alkaa ehkä hah­mot­tua. Toki jos on täy­sin kak­si­kie­li­nen eli molem­mat kie­let ovat liki­main yhtä vah­vo­ja, tämä ei ole ongel­ma, mut­ta ei se todel­la­kaan kai­kil­la näin ole.

  89. Kat­so­kaa nyt vähän tilas­toa. Suo­men­kie­lel­lä pär­jää lähin­nä Suo­mes­sa, mut­ta ruot­sin­kie­lel­lä Ruot­sis­sa, Nor­jas­sa ja auta­vas­ti Tans­kas­sa. Minus­ta pakol­li­sen suo­men­kie­len pois­ta­mi­nen yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­sis­ta oli hyvä alku 😉

    Toi­saal­ta pak­ko­ruo­tisn pois­tol­la on myös posi­tii­vi­sia vai­ku­tuk­sia. ULo­vii­sas­ta Kok­ko­laan ole­val­le vyö­hyk­keel­le ei voi­da enää pal­ka­ta kun­nan tai val­tion töi­hin savolaisia. 😀

  90. Juuso:

    On jo mon­ta ker­taa todet­tu että ruot­sin­kie­lis­ten pal­ve­lui­den jär­jes­tä­mi­nen ruot­sin­kie­li­sil­le ei vaa­di kaik­kien suo­men­kie­lis­ten osaa­van ruot­sia. Tätä­hän suu­rin osa ei nyky­ään­kään osaa, pak­ko­ruot­sis­ta huolimatta.

  91. Den­nis the Menace
    ”Ärsyt­tää, kun his­to­ri­aa vää­ris­tel­lään oman maa­il­man­ku­van pönkittämiseksi.”

    Siis ketä syy­tät vää­ris­te­lys­tä? Jokai­ses­sa vas­taan tul­lees­sa läh­tees­sä ja doku­men­tis­sa ker­ro­taan tääl­lä puhu­tun suo­men­kiel­tä jo tuhan­sia vuosia. 

    ”Ei suo­mi tie­ten­kään ole alku­pe­räi­nen kie­li Suo­mes­sa, Alkioi­den mukaan sitä ei ole saa­me­kaan (saa­men kie­let muis­tut­ta­vat lii­kaa toi­si­aan ollak­seen tuhan­sia vuo­sia van­ho­ja jne). Ger­maa­ne­ja Suo­mes­sa on asu­nut luul­ta­vas­ti prons­si­kau­del­ta asti tai aina­kin rautakaudelta.”

    Ja mis­sä on näyt­töä sii­tä että tääl­lä vaki­tui­seen asu­va ihmis­po­pu­laa­tio puhui ger­maa­ni­sia kie­liä ennen saa­mea ja suo­mea? Eihän saa­men­kie­lien toi­si­aan muis­tut­ta­vuu­del­la tar­vit­se olla mitään teke­mis­tä kie­len iän kans­sa, kos­ka ihmi­set­hän ovat aina liik­ku­neet pai­kas­ta toi­seen ja kie­li­va­ras­to hei­dän muka­naan. Kyl­lä­hän tääl­lä var­maan nean­dert­ha­lia ennen suo­mea mon­ger­ret­tiin jos tar­peek­si kau­ak­si ajas­sa men­nään, mut­ta jos puhu­taan täl­lä het­kel­lä tääl­lä elos­sa ole­vis­ta kie­lis­tä niin saa­me ja suo­mi ovat alkuperäiskieliä.

    ”Suo­mi on suo­men­ruot­sa­lais­ten koti­maa sii­nä kuin suo­men­kie­lis­ten. His­to­rias­ta on tur­ha etsiä todis­tei­ta sil­le, että ei niin ei olisi.”

    Kuka on koit­ta­nut esit­tää suo­men­ruot­sa­lais­ten his­to­rias­ta mitään vää­ris­te­ly­jä? Kyse on ollut nime­no­maan suo­ma­lais­ten suo­men­kie­li­ses­tä his­to­rias­ta ja oikeu­des­ta oman­kie­li­seen his­to­ri­aan ilman ruot­sin­kie­len tai ruot­sa­lai­suu­den tyr­kyt­tä­mis­tä väki­sin. Ruot­sin­kie­len syn­nyn ja suo­meen tulon his­to­ri­aa on käsi­tel­ty, mut­ta ei itse ruot­sia puhu­vien his­to­ri­aa muu­ten kuin että he tuli­vat tän­ne alun­pe­rin mie­hit­tä­ji­nä, ei sii­tä ettei heil­lä oli­si oikeut­ta asua suo­mes­sa tai puhua ruot­sia. Suo­ma­lai­sil­la on oikeus omaan kie­leen ja his­to­ri­aan ilman että sitä tar­vit­see pei­la­ta ruot­siin, eihän sitä pei­la­ta venä­jään­kään vaik­ka samas­sa suh­tees­sa suo­meen ovat historiassa.

  92. jee­jee
    ”Poh­jois­mai­nen yhtei­syö on huo­no veru­ke pakkoruotsille.”

    Ruot­sil­le se on todel­la huo­no veru­ke, kos­ka ruot­si ja tans­ka perus­tu­vat mui­nais­nor­jaan. Nor­jan­kiel­tä sil­lä joten­ku­ten voi­si­kin perus­tel­la jos jotain oli­si aivan pak­ko perustella.

  93. Juuso Kopo­nen
    ”Sato­jen vuo­sien takai­sis­ta his­to­rial­li­sis­ta vää­ryk­sis­tä itke­vien kan­nat­tai­si har­ras­taa pien­tä suku­tut­ki­mus­ta, suo­men- ja ruot­sin­kie­li­nen väes­tö on kerin­nyt niin moneen ker­taan sekoit­tua, että useim­mil­la suo­ma­lai­sil­la löy­tyy nykyi­ses­tä äidin­kie­les­tä riip­pu­mat­ta run­saas­ti kum­paa­kin kie­li­ryh­mää esi-isis­tään. Lähes kaik­ki me olem­me (myös) “mie­hit­tä­jien” jälkeläisiä.”

    Ai että suo­ma­lais­ten esi-isät ovat sekoit­tu­neet vain ruot­sa­lais­ten kans­sa? Tuo ei todel­la­kaan kel­paa perus­te­luk­si min­kään­lai­seen ruot­sin­ki­li­syy­teen, kos­ka kes­ki­mää­rin suo­ma­lai­sel­la mie­hel­lä vain 1/3 peri­mäs­tä tulee ruot­sin kaut­ta, 1/3 bal­tias­ta ja 1/3 venä­jäl­tä. Venä­jä ja ruot­si ovat täs­sä tilan­tees­sa sama­nar­voi­sia niin gee­ni­pe­ri­män kuin mie­hit­tä­jän mukaan valit­tu­na kie­le­nä­kin. Omal­ta koh­dal­ta­ni tie­dän että van­hem­paan suo­ma­lai­seen sukuu­ni on lähi­su­ku­pol­vi­na tul­lut hen­ki­löi­tä ruot­sis­ta ja sak­sas­ta. Mut­ta täl­lä ei ole mitään vai­ku­tus­ta yksi­kie­li­syy­tee­ni, kos­ka olen koko ikä­ni asu­nut yksi­kie­li­sel­lä alu­eel­la Pir­kan­maal­la, eikä se voi olla perus­te min­kään­lai­sil­le kielipakollekaan.

  94. Tuo­mas S
    ”Mun mie­les­tä pak­ko­ruot­si on ihan yhtä tar­vit­ta­vaa kuin pak­ko­ma­te­ma­tiik­ka tai pak­ko­maan­tie­to, jos täl­le valin­nai­suu­den lin­jal­le läh­de­tään ja lap­sil­ta kysy­tään niin kou­luis­sa ei opis­kel­la yhtään mitään.”

    Aivan kaik­ki tar­vit­se­vat mate­ma­tiik­kaa elä­män­sä aika vaik­ka­pa vain kaup­pa­las­ku­jen yhtey­des­sä sekä maan­tie­toa­kin on hyvä edes jon­kin ver­ran osa­ta että jos mei­naa jos­sain käy­dä ja nämä­hän ovat oppiai­nei­na kaik­kial­la maa­il­mas­sa, mut­ta monet eivät ole koko elä­män­sä aika­na tar­vin­neet ruot­sia ker­taa­kaan, joten ver­taus ontuu pahasti.

    Kak­si pakol­lis­ta vie­ras­ta kiel­tä ei ole hyvä nii­den monien oppi­lai­den kan­nal­ta joil­le jo yhden­kin vie­raan kie­len opet­te­le­mi­nen tuot­taa vai­keuk­sia. Parem­pi oppia yksi vie­ras kie­li edes koh­ta­lai­ses­ti, kuin kak­si kiel­tä huo­nos­ti. Siis sii­hen yhteen kie­leen panos­te­taan se sama tun­ti­mää­rä mikä muu­ten lai­tet­tai­siin kah­teen eri kie­leen, näin saa­tai­siin nii­den huo­noi­ten kie­liä osaa­vien oppi­lai­den kie­li­tai­to nouse­maan edes yhden vie­raan kie­len osal­ta. Parem­man kie­li­pään omaa­vat voi­vat sit­ten ottaa lisä­kie­liä sen mukaan mitä tarvitsevat.

    Siis koko pak­ko­ruot­si­kes­kus­te­lus­sa on kyse kah­des­ta asias­ta. Suo­men­kie­lis­ten oikeu­des­ta olla puhu­mat­ta ruot­sia, ja ruot­sin­kie­lis­ten oikeu­des­ta saa­da pal­ve­lua ruot­sik­si vaa­ti­mal­la koko suo­men väes­tö opis­ke­le­maan ruot­sia sen sijaan että vain viras­tois­sa ja sai­raa­lois­sa oli­si kie­li­tai­toi­sia palvelemassa.

  95. Tuo­mas S
    “Mun mie­les­tä pak­ko­ruot­si on ihan yhtä tar­vit­ta­vaa kuin pak­ko­ma­te­ma­tiik­ka tai pak­ko­maan­tie­to, jos täl­le valin­nai­suu­den lin­jal­le läh­de­tään ja lap­sil­ta kysy­tään niin kou­luis­sa ei opis­kel­la yhtään mitään.”

    Tuo on tyy­li­puh­das kal­te­van pin­nan vir­hear­gu­ment­ti. Ihan saman­lai­sia heit­tä­vät ääri­vih­reät­kin, jot­ka argu­men­toi­vat, että jos syöt eläin­ten lihaa, niin se on sit­ten ihan sama asia syö­dä myös ihmi­sen lihaa. Mie­les­tä­ni eläin­ten lihan syö­mi­ses­tä seu­raa ihmis­syön­tiä yhtä toden­nä­köi­ses­ti kuin valin­nai­ses­ta ruot­sis­ta täy­del­li­nen kaa­os koulumaailmaan.

    Mikä­li edel­leen pysyt argu­ment­ti­si taka­na, logii­kas­sa­si on siis kan­ni­ba­lis­min men­tä­vä reikä.

    Eikä oppiai­nei­ta todel­la­kaan pidä vali­ta min­kään pyr­ki­mäl­lä teke­mään niis­tä tasa-arvoi­sia. “Kun ker­ran mate­ma­tiik­ka on pakol­lis­ta, niin kyl­lä­hän puu­kä­si­työn, ruot­sin ja kök­sän­kin pitää olla pakollisia”. 

    Ei näin, ei todel­la­kaan näin.

  96. On jo mon­ta ker­taa todet­tu että ruot­sin­kie­lis­ten pal­ve­lui­den jär­jes­tä­mi­nen ruot­sin­kie­li­sil­le ei vaa­di kaik­kien suo­men­kie­lis­ten osaa­van ruot­sia. Tätä­hän suu­rin osa ei nyky­ään­kään osaa, pak­ko­ruot­sis­ta huolimatta.

    En ole sel­lais­ta väittänytkään.

    Omal­ta koh­dal­ta­ni tie­dän että van­hem­paan suo­ma­lai­seen sukuu­ni on lähi­su­ku­pol­vi­na tul­lut hen­ki­löi­tä ruot­sis­ta ja sak­sas­ta. Mut­ta täl­lä ei ole mitään vai­ku­tus­ta yksi­kie­li­syy­tee­ni, kos­ka olen koko ikä­ni asu­nut yksi­kie­li­sel­lä alu­eel­la Pir­kan­maal­la, eikä se voi olla perus­te min­kään­lai­sil­le kielipakollekaan.

    Eikä ole­kaan. Tar­koi­tuk­se­ni oli lähin­nä tode­ta että argu­ment­ti sii­tä että ruot­si pitäi­si aset­taa suo­mea tai saa­mea huo­nom­paan ase­maan sik­si että se on “mie­hit­tä­jän” kie­li ei kan­na. Sato­jen vuo­sien takai­sil­la asioil­la ei ole täs­sä mer­ki­tys­tä vaan kie­li­ti­lan­net­ta pitäi­si arvioi­da nyky­tar­pei­den mukaan. Sama vas­ta-argu­ment­ti voi­daan toki esit­tää ruot­sin­kie­len eri­tyis­a­se­maa his­to­rial­li­sis­ta syis­tä puolustaville.

  97. Hyvä. Uus­ko­taan, että se on niin, jos ruot­sin­kie­li­set itse niin sanovat.”
    Se, että yks Kok­ko­lan edus­ta­ja sanoo jotain ei tar­koi­ta sitä että kaik­ki ruot­sin­kie­li­set oli­si­vat samaa miel­tä! Ei tämä kok­ko­la­lai­nen edus­ta kaik­kia ruotsinkielisiä.
    Haas­tat­te­lus­sa sanot­tiin ettei“opiskeltu ruot­si rii­tä, vaan ruot­sin­kie­li­siä pal­ve­le­maan kel­paa vain syn­ty­pe­räi­nen ruot­sin­kie­li­nen (=täy­del­li­ses­ti ruot­sia osaa­va)” Itse en voi käsit­tää miten joku yli­pään­sä voi olla sitä miel­tä että pal­ve­le­maan kel­paa vain syn­ty­pe­räi­nen ruot­sin­kie­li­nen, ja minun äidin­kie­le­ni on kyl­lä ruotsi.
    Minua voi hyvin pal­vel­la muut­kin kuin syn­ty­pe­räi­set ruot­sin­kie­li­set ja näin ajat­te­le­vat myös kaik­ki ne ruot­sin­kie­li­set jot­ka tunnen.

  98. Juuso
    ”Tar­koi­tuk­se­ni oli lähin­nä tode­ta että argu­ment­ti sii­tä että ruot­si pitäi­si aset­taa suo­mea tai saa­mea huo­nom­paan ase­maan sik­si että se on “mie­hit­tä­jän” kie­li ei kanna.”

    Eihän se ruot­sin­kie­len ase­maa mui­ta huo­nom­paan lai­ta vaik­ka sitä ei enää kaik­kien oli­si pak­ko yrit­tää opis­kel­la. Ne puhuu sitä ket­kä halua­vat ja ne eivät puhu jot­ka eivät halua. Sama­han se on nyt mui­den­kin kie­lien suh­teen. Nyt ei ole pak­ko­saa­mea ja jos ei oli­si pak­ko­ruot­siai­kaan niin ei ruot­si oli­si saa­mea huo­nom­mas­sa ase­mas­sa. Tilan­ne oli­si sama kuin nyt Ahve­nan­maal­la mis­sä ei ole pak­ko­suo­mea, sil­lä erol­la että saman­lais­ta tör­ke­ää mui­den etnis­ten ja kie­lel­lis­ten ryh­mien syr­jin­tää ei man­ner­suo­mes­sa voi­si olla vaan kaik­ki ovat edel­le lain edes­sä täy­sin samanarvoisia.

  99. ”Tar­koi­tuk­se­ni oli lähin­nä tode­ta että argu­ment­ti sii­tä että ruot­si pitäi­si aset­taa suo­mea tai saa­mea huo­nom­paan ase­maan sik­si että se on “mie­hit­tä­jän” kie­li ei kanna.”

    Mat­ti:
    “Eihän se ruot­sin­kie­len ase­maa mui­ta huo­nom­paan lai­ta vaik­ka sitä ei enää kaik­kien oli­si pak­ko yrit­tää opis­kel­la. Ne puhuu sitä ket­kä halua­vat ja ne eivät puhu jot­ka eivät halua.”

    Niin sen kuu­lui­si­kin olla, mut­ta ettei­kö ruot­sia las­ket­tai­si yksiin maam­me alku­pe­räi­si­sis­tä kie­lis­tä, kos­ka sitä on puhut­tu täs­sä maas­sa “vain” 800 vuot­ta?? Ruot­sia ovat suo­ma­lai­set puhu­neet näin kau­an, min­kä takia sen kuu­luu olla viral­li­nen koti­mai­nen kie­li sii­nä mis­sä suo­men ja saa­men­kin. Et sel­väs­ti­kään halua kun­nioit­taa suo­men­ruot­sa­lai­suut­ta, jos olet tois­ta miel­tä. Täl­lä ei ole mitään sen kans­sa teke­mis­tä, että kai­kis­sa Suo­men kou­luis­sa ope­te­taan pak­ko­ruot­sia, mil­lä ei mie­les­tä­ni saa­vu­te­ta juu­ri mitään.

  100. # Osmo Soi­nin­vaa­ra kir­joit­ti 21.11.2009 kel­lo 15:23

    “Suo­mi on ainoa maa maa­il­mas­sa, mis­sä 95 pro­sent­tia kan­sas­ta jou­tuu pak­koai­nee­na opis­ke­le­maan 5 pro­sen­tin vähem­mis­tön kieltä.”

    Irlan­nis­sa kaik­ki pako­te­taan opis­ke­le­maan iirin kiel­tä, jota ei puhu juu­ri kukaan.”

    Irlan­ti on maan alku­pe­räis­kie­li, toi­sin kuin ruot­si. Englan­ti on val­loit­ta­jan kie­li niin­kuin ruot­si Suomessa.

  101. Julial­ta ja Osmol­ta kysyn, mik­si suo­men­ruot­sa­lai­suut­ta joten­kin pitäi­si kunnioittaa?

    Kysees­sä on koh­tuut­to­mia etu­ja itsel­leen kah­mi­nut ääne­käs ryh­mä, joka pitää kyn­sin ja ham­pain kiin­ni täy­sin epä­oi­keu­den­mu­kai­ses­ta ase­tel­mas­ta Suomessa. 

    Mitä kun­nioit­ta­mis­ta sii­nä on, että kiin­tiöi­den avul­la lähes kaik­ki ruot­sin­kie­li­set pää­ty­vät aka­tee­mi­sel­le ural­le suo­men­kie­lis­ten saman­ai­ka­ses­ti tus­kail­les­sa usein vuo­sia kes­tä­väs­sä pääsykoekurimuksessa.

    Puheet suo­men­ruot­sa­lai­ses­ta kult­tuu­ris­ta rikas­ta­va­na voi­ma­va­ra­na ovat myös täyt­tä tuu­baa. Käy­kää­pä kat­so­mas­sa jokin Svens­ka Tea­ter­nin pät­kä tun­te­mat­ta syvää myö­tä­hä­pe­ää… ei onnis­tu, ellei ole täy­sin ummik­ko ruot­sin kie­len suhteen. 

    Ruot­sin­kie­li­ses­tä TV-tuo­tan­nos­ta en edes lai­ta tähän mitään, kos­ka att­ri­buu­tit eivät läpäi­se sensuuria.

  102. Eli­na: suo­men­ruot­sa­lai­suut­ta ja sen kult­tuu­ria olen yrit­tä­nyt sel­vit­tää mut­ta kun eivät osaa itse­kään sitä sel­vit­tää. Ehkä juu­ri sik­si Hen­rik “kaa­pe­li” Lax kehot­ti ruot­sin­kie­li­sek­si ruk­san­nei­ta miet­ti­mään, kei­tä ovat, mis­tä tule­vat ja min­ne mene­vät. Ei voi olla iden­ti­teet­ti enem­pää hukassa!

    Kult­tuu­ri­tuo­tan­nois­ta on tyy­pil­lis­tä että on aina se kiin­tiö-hur­ri muka­na ja jos jon­kin pal­kin­non valit­see suo­men­ruot­sa­lai­nen niin lop­pu­tu­lok­ses­ta voi olla var­ma. Fin­lan­dia-pal­kin­non kar­mea esi­merk­ki oli Wes­tön sepus­tus, jota monet eivät lop­puun asti edes jak­sa­neet kah­la­ta. En minäkään.

  103. En minä­kään!

    Har­vi­nai­sen tyl­sä kir­ja… tyl­sem­pää saa hakea, eikä takuus­ti löydä.

    Koko tyyp­pi­kin (Wes­tö) on tym­peä suo­men­ruot­sa­lai­suu­den tunk­kai­suu­den fyysillistymä.

  104. Eli­na: “mik­si suo­men­ruot­sa­lai­suut­ta joten­kin pitäi­si kunnioittaa?”

    Ajat­te­len itse näin, että omien täy­sin suo­men­kie­lis­ten isoi­so­van­hem­pie­ni lap­sis­ta on suku­tut­ki­muk­sen mukaan syn­ty­nyt sekä täy­sin suo­men­kie­li­siä että täy­sin ruot­sin­kie­li­siä ja vie­lä kak­si­kie­li­siä suku­lin­jo­ja. En näe mitään syy­tä, mik­sei näi­tä kaik­kia suku­lai­sia­ni voi­si kun­nioit­taa ihan vain sik­si, että he ovat osa sukua­ni, tun­te­via ihmi­siä, jot­ka teke­vät osan­sa tämän arvoi­tuk­sel­li­sen elä­män jat­ku­mi­ses­sa. Kie­li ei tuo eikä vie kunnioitusta.

    Etni­ses­ti pidän mei­tä suo­ma­lai­sia eni­ten itä­me­rel­li­se­nä kan­sa­na. Meil­lä on gee­ne­jä sekä kym­me­nen tuhat­ta vuot­ta sit­ten tän­ne saa­pu­neis­ta “jään yli kul­ki­jois­ta”, että kai­kis­ta kan­sois­ta, jot­ka ovat tuhan­sien ja tuhan­sien vuo­sien aika­na Itä­mer­tam­me pur­jeh­ti­neet. Oma isä­lin­ja­ni tulee Ete­lä-Skan­di­na­vias­ta mut­ta poi­ka­ni isä­lin­ja Siperiasta. 

    Suo­men kie­lel­lä on eri­tyi­nen paik­ka sydä­mes­sä­ni. En vähek­sy suo­ma­lai­suut­ta mil­lään tavoin. Sil­tä poh­jal­ta voin ymmär­tää, että myös ruot­sin­kie­li­sik­si syn­ty­neil­le ruot­sin kie­li on sydä­men kie­li ja heil­lä on ilo ja oikeus hel­liä äidin­kiel­tään myös tääl­lä suo­mea puhu­vien keskellä.

    Tämä pakol­li­nen ruot­sin ope­tus ei mie­les­tä­ni ole tätä päi­vää, se ei ole enää jär­ke­vää. Pakol­li­sel­la ruot­sin ope­tuk­sel­la ei lii­oin ole mitään teke­mis­tä suo­men­ruot­sa­lai­suu­den kun­nioit­ta­mi­sen kans­sa. Kun­nioi­te­taan toi­siam­me mut­ta vali­taan las­ten opin­not muis­ta lähtökohdista.

  105. Ruot­sin käyt­tö­kel­poi­suu­des­ta kes­kus­te­luis­sa tans­ka­lais­ten kans­sa sanoi­sin, jon­kin ver­ran tans­kan alkei­ta opis­kel­lee­na, että Tans­kas­sa pär­jää parem­min jos osaa englantia.

    Pari ker­taa olen­kin minä “pur­fin­ne” toi­mi­nut tulk­ki­na ruot­sin­ruot­sa­lai­sen ja tans­ka­lai­sen välil­lä. Sil­loin ei tosin englan­tia käytetty.

  106. Irlan­nis­sa kaik­ki pako­te­taan opis­ke­le­maan iirin kiel­tä, jota ei puhu juu­ri kukaan.”

    Irlan­ti on maan alku­pe­räis­kie­li, toi­sin kuin ruot­si. Englan­ti on val­loit­ta­jan kie­li niin­kuin ruot­si Suomessa.”

    Joo ker­ro­taan seu­raa­vaa. Eiren vapaa­val­tion perus­ta­mi­sen jäl­keen (20-luvul­la) maan hal­li­tus yri­ti toi­saal­ta lisä­tä gae­lin kie­len har­ras­tus­ta toi­saal­ta kohen­taa moraa­lia kiel­tä­mäl­lä epä­si­veel­li­set kir­jat. G.B Shaw ehdot­ti, että paras rat­kai­su gae­lin (iirin) kie­len har­ras­tuk­sen lisää­mi­seen, oli­si jul­kais­ta kiel­le­tyt kir­jat gae­lin kielellä.

  107. Suo­men­ruot­sa­lais­ten kun­nioit­ta­mi­ses­ta olen Julian kans­sa samaa miel­tä. Itsel­le­ni lähi­main ainoik­si kos­ke­tuk­sik­si tähän kan­san­ryh­mään ovat jää­neet asia­kas­pal­ve­lu­ti­lan­teet muu­ta­mis­sa vaa­te­liik­keis­sä, jois­sa olen toi­mi­nut myy­jä­nä. Suo­men­ruot­sa­lai­sia oli useim­mi­ten muka­vam­paa pal­vel­la kuin suo­men­kie­li­siä, eten­kin kes­ki-ikäi­sen asia­kas­ryh­män koh­dal­la, jos­sa erot käy­tök­ses­sä oli­vat sil­miin­pis­tä­vim­piä. Suo­men­kie­li­set jurot­ti­vat, tius­ki­vat, koh­te­li­vat minua kuin oli­sin robot­ti, eivät­kä tun­tu­neet osaa­van puhut­te­lu- ja ter­veh­dys­sa­no­ja. Ruot­sin­kie­li­set osa­si­vat käyt­täy­tyä tilan­tees­ta toi­seen; sil­loin­kin kun jokin meni mön­kään, heil­tä sain useim­mi­ten osak­se­ni myö­tä­tun­toa ja ymmär­tä­mys­tä (suo­men­kie­li­nen samas­sa tilan­tees­sa oikein kohot­tau­tui kuma­ras­taan, kun huo­ma­si saa­neen­sa tuhan­nen taa­lan tilai­suu­den huu­taa myy­jäl­le naa­ma punai­se­na). No tämä vähän kär­jis­täen, mut­ta kuitenkin.

    Minä siis oikein rakas­tan ruot­sin­kie­lis­tä kan­san­osaam­me ja sen vie­hät­tä­viä tapo­ja, sanon­to­ja ja kie­leen sisään­ra­ken­net­tua omin­ta­keis­ta kult­tuu­ria (joka siis poik­ke­aa rii­kin­ruot­sa­lai­ses­ta). Ja juu­ri täs­tä syys­tä toi­voi­sin pak­ko­ruot­sin pois­ta­mis­ta mitä pikim­min. Sil­loin annet­tai­siin kal­tai­sil­le­ni mah­dol­li­suus oppia tämä kie­li kou­lus­sa kun­nol­la (voi kuin­ka oli­sin halun­nut osa­ta pal­vel­la nii­tä ruot­sin­kie­li­siä vie­lä­kin parem­min!). Nykyi­sin taso on niin huo­noa, että vie­lä ammat­ti­kor­kea­kou­lun pakol­li­sil­la kurs­seil­la­kin käy­tiin läpi aivan perus­ta­son alkei­ta, asioi­ta jot­ka minun mie­les­tä­ni hitaam­pien­kin oli­si pitä­nyt oppia jo kie­len ensim­mäi­sen opis­ke­lu­vuo­den aika­na perus­kou­lus­sa (ja siis jot­ka on jo sil­loin ensim­mäi­sen ker­ran opetettu).

    Juuso Kopo­nen väit­ti, ettei moti­vaa­tio­asioil­la pitäi­si perus­tel­la sitä, mitä ainei­ta kou­lus­sa ope­te­taan. Tot­ta onkin, että jos lap­set sai­si­vat itse päät­tää, oppiai­neet oli­si­vat var­mas­ti jota­kin aivan muu­ta kuin ovat (esim. tie­to­ko­neel­la pelaa­mi­nen, puis­sa kii­pei­ly, koti­lei­kit jne.). Mut­ta tus­kin voi­daan kiel­tää hei­kon moti­vaa­tion vai­ku­tuk­sia oppi­mis­tu­lok­siin. Kat­son, että pakol­li­nen ruot­sin opis­ke­lu on mui­ta ainei­ta hei­kom­min moti­voi­vaa juu­ri sik­si, että sen olen­nai­suut­ta on mah­do­ton­ta perus­tel­la oppi­lail­le. Mit­kään “voit sit­ten lukea tois­ta­kin suur­ta sano­ma­leh­teäm­me” tai “että pää­set vir­ka­mie­hek­si” eivät suu­rin­ta osaa oppi­lais­ta kau­heas­ti puhut­te­le. Mate­ma­tii­kan, his­to­rian, koti­ta­lou­den, äidin­kie­len ja kemian opin­to­jen tär­key­den oppi­laat ymmär­tä­vät, ja tämä ymmär­rys kyl­lä hei­jas­tuu moti­vaa­tioon. Vie­rai­den kiel­ten­kin opis­ke­lu on tär­ke­ää: sen lisäk­si että ne toi­mi­vat kom­mu­ni­kaa­tio­vä­li­nei­nä, kie­len oppi­mi­sel­la on yleis­si­vis­tä­vää mer­ki­tys­tä. Se kehit­tää ajat­te­lua ja avaa oppi­laal­le uusia, aiem­min tun­te­mat­to­mia maa­il­mo­ja. Mut­ta näin teke­vät kaik­ki kie­let, ei pel­käs­tään ruot­si, ja sik­si ruot­sin pakol­li­suut­ta ei voi perus­tel­la. Mitä ei voi perus­tel­la, sii­hen ei tule myös­kään pakot­taa, kos­ka täl­lai­ses­ta pakot­ta­mi­ses­ta seu­raa kapi­noin­tia ja moti­vaa­tio­krii­si, ja sil­loin myös moti­voi­tu­nei­den oppi­lai­den oppi­mi­nen hidastuu.

  108. Julia
    ”Niin sen kuu­lui­si­kin olla, mut­ta ettei­kö ruot­sia las­ket­tai­si yksiin maam­me alku­pe­räi­si­sis­tä kie­lis­tä, kos­ka sitä on puhut­tu täs­sä maas­sa “vain” 800 vuotta??”

    Las­ke­taan­ko euroop­pa­lai­set Ame­ri­kan alku­pe­räis­kan­soik­si heti kun tulee 800 vuot­ta sii­tä kun euroop­pa­lai­set saa­pui­vat? Ei tie­ten­kään. Jos yksi kie­li tulee maa­han tuhan­sia vuo­sia myö­hem­min kuin toi­set kie­let niin ei sekään miten­kään voi olla alkuperäiskieli.

    ”Ruot­sia ovat suo­ma­lai­set puhu­neet näin kau­an, min­kä takia sen kuu­luu olla viral­li­nen koti­mai­nen kie­li sii­nä mis­sä suo­men ja saamenkin.”

    Suo­ma­lai­set eivät ole puhu­neet ruot­sia 800 vuot­ta, vaan sitä ovat puhu­neet vain ran­ni­kol­la ole­va pie­ni vähem­mis­tö. Muu Suo­mi on puhu­nut suo­mea tuhan­sia vuo­sia. En ole ker­taa­kaan sano­nut ettei ruot­sin kuu­lui­si olla yksi Suo­men kie­lis­tä. Sen kuu­lui­si olla yksi vähem­mis­tö­kie­li kuten saa­men­kin. Sama­nar­voi­nen eikä miten­kään vähem­piar­voi­nen vaik­ka sitä sanot sen merkitsevän.

    ”Et sel­väs­ti­kään halua kun­nioit­taa suo­men­ruot­sa­lai­suut­ta, jos olet tois­ta miel­tä. Täl­lä ei ole mitään sen kans­sa teke­mis­tä, että kai­kis­sa Suo­men kou­luis­sa ope­te­taan pak­ko­ruot­sia, mil­lä ei mie­les­tä­ni saa­vu­te­ta juu­ri mitään.”

    Suo­mes­sa jokai­sen kan­sa­lai­sen kuu­luu olla lain edes­sä täy­sin sama­nar­voi­ses­sa ase­mas­sa. Kenel­lä­kään ei saa olla mitään etuoi­keuk­sia toi­siin näh­den. Jos joku vaa­tii etuoi­keuk­sia tai ei suos­tu luo­pu­maan epä­rei­luis­ta etuoi­keuk­sia mitä on onnis­tu­nut his­to­rian aika­na saa­maan ei saa minun kun­nioi­tus­ta­ni. Pak­ko­ruot­si ja ohi­tus­jo­not opis­ke­lu­paik­koi­hin ovat ne ensim­mäis­ten jou­kos­sa ole­vat asiat jot­ka aiheut­ta­vat nega­tii­vis­ta suh­tau­tu­mis­ta ruot­sin­kie­li­siin. Ahve­nan­maa­lais­ten ja man­ner­suo­ma­lais­ten on olta­va lain edes­sä täy­sin sama­nar­voi­ses­sa ase­mas­sa, mikään muu ei ole hyväk­syt­tä­vää 2000-luvun Suomessa.

    Pro­sen­tu­aa­li­ses­ti Ruot­sis­sa on suo­men­kie­li­siä saman­ver­ran kuin Suo­mes­sa ruot­sin­kie­li­siä. Kun kum­pi­kin maa on EU:ssa tuli­si mai­den kie­li­lait­kin yhden­mu­kais­taa niin että kum­mas­sa­kin maas­sa kum­mal­la­kin kie­lel­lä on vas­taa­vat oikeu­det. Vai onko jol­lain joku hyvin perus­tel­tu syy mik­si niin ei sai­si tehdä?

    1. Matil­le
      Euroop­pa­lai­sis­ta ei tule Yhdys­val­tain alku­pe­räis­kan­saa, kuten ei ole tul­lut suo­ma­lai­sis­ta­kaan Suo­mes­sa. Alku­pe­räis­kan­sak­si lue­taan vain saamelaiset.
      Suo­men­nie­mel­lä ei ole puhut­tu tuhan­sia vuo­sia suo­men kiel­tä, saa­mea kenties.

  109. Aina­kin tämän kes­kus­te­lun tulok­se­na on Suo­men mui­nais­his­to­ria alka­nut kiin­nos­ta­maan enem­män. Vaik­ka poliit­ti­ses­ti saa­me­lai­sil­la on alku­pe­räis­kan­san sta­tus niin arkeo­lo­gis­ten löy­tö­jen mukaan he eivät Suo­mes­sa ensim­mäi­si­nä olleet vaan ensim­mäi­set suo­ma­lai­set tuli­vat Bal­tian suun­nas­ta. Täs­sä muu­ta­ma lai­naus wikis­tä kopsattuna.

    ”Jää­kausi päät­tyi Suo­mes­sa noin 11 000 vuot­ta sit­ten, min­kä jäl­keen ensim­mäi­set asuk­kaat saa­pui­vat Ete­lä-Suo­meen koil­li­ses­ta tai ete­läs­tä, luul­ta­vim­min Kun­dan kult­tuu­riin pii­ris­tä nykyi­sen Viron alueelta.”

    ”Poh­jois-Suo­men var­hai­sin asuin­paik­ka Uts­joen Vet­si­jär­vel­lä on ajoi­tet­tu hie­man yli 10 000 vuot­ta van­hak­si. Koh­teen löy­tö­ai­neis­to viit­taa sekin kaa­kon suun­nal­le, mah­dol­li­ses­ti Mos­ko­van ympä­ris­tös­sä vai­kut­ta­nee­seen Buto­von kult­tuu­riin, joka kuu­luu Kun­dan kans­sa samaan ns. jäl­kis­vidry­läi­seen komplek­siin. Joi­ta­kin Poh­jois-Lapin löy­tö­jä on myös yhdis­tet­ty Nor­jan Rui­jan ran­ni­kon van­him­paan ns. Kom­san kulttuuriin.”

    ”Saa­me­lais­ten geneet­ti­nen etäi­syys itäi­siin kan­soi­hin on ehkä merk­ki sii­tä, että saa­me­lais­ten esi-isät ovat asu­neet Euroo­pas­sa jo vuo­si­tu­han­net. Toi­saal­ta suh­teel­li­sen suu­ri etäi­syys kaik­kiin mui­hin­kin tar­koit­taa ehkä, että saa­me­lai­set ovat jo kau­an asu­neet poik­keuk­sel­li­ses­sa eristyksessä.
    Saa­me­lai­sis­sa ole­te­taan ole­van nii­den ihmis­ten jäl­ke­läi­siä, jot­ka saa­pui­vat Län­si-Euroo­pas­ta jää­kau­den päät­ty­mi­sen aikaan sulaa Nor­jan ran­nik­koa seu­ra­ten Jää­me­ren ääreen. Vas­ta pari tuhat­ta vuot­ta myö­hem­min tämä väes­tö koh­ta­si Ina­rin tie­noil­la ete­läs­tä Suo­men alu­eel­ta saa­pu­nut­ta. Myös tämän väes­tön jäl­ke­läi­siä lie­nee nykysaamelaisissa.”

    Eli ete­lä­suo­mes­ta on löy­ty­nyt Bal­tias­ta tul­lei­den ihmis­ten merk­ke­jä tuhat vuot­ta ennen Lapin asut­ta­mis­ta. Ete­lä­suo­meen tuli uut­ta väes­töä Euroo­pas­ta vähän väliä lisää sik­si gee­nit sekoit­tui­vat enem­män Euroop­pa­lai­sik­si. Mis­sään ei ole kos­kaan sanot­tu että ete­lä­suo­mi oli­si tyh­jen­ty­nyt jos­sain vai­hees­sa ihmi­sis­tä, eli kaik­ki myö­hem­min tän­ne tul­leet ovat sekoit­tu­nei­ta nii­den Bal­tias­ta tul­lei­den ensim­mäi­si­nä suo­meen tul­lei­den kans­sa. Eli fak­ta lie­nee että suo­mi asu­tet­tiin ete­läs­tä ei saa­me­lai­sen väes­tön toi­mes­ta. Itse olin aina aikai­sem­min luul­lut saa­me­lais­ten tuleen suo­raan Sipe­rias­ta päin, mut­ta se ei näy­tä­kään ole­van niin.

    Saa­men­kie­li ja suo­men­kie­li näyt­täi­si ole­van sama­ni­käis­tä kun ker­ta ovat yhteis­tä alkuperää.

    ”Vakiin­tu­neen käsi­tyk­sen mukaan var­hais­kan­ta­suo­ma­lais­ta kie­li­muo­toa puhut­tiin kivi­kau­del­la laa­jal­la alu­eel­la Fen­nos­kan­dias­sa. Tämän teo­rian mukaan kivi­kau­den lop­pu­vai­hees­sa var­hais­kan­ta­suo­ma­lai­nen kie­li hajo­si kah­tia. Hajoa­mi­sen jäl­keen Suo­men ran­nik­koa­lu­een myö­häis­kan­ta­suo­men puhu­jat edus­ti­vat suo­ma­lais­ten kie­lel­li­siä esi­van­hem­pia. Suo­men sisä­maas­sa ja laa­joil­la poh­joi­sen Fen­nos­kan­dian alueil­la taas syn­tyi kan­ta­saa­me­lai­nen kie­li, jos­ta kehit­tyi­vät myö­hem­min saa­me­lais­kie­let. Äsket­täin kie­li­tie­tei­li­jä Ante Aikio on kui­ten­kin esit­tä­nyt, että kan­ta­saa­men kie­li kehit­tyi sup­peah­kol­la alu­eel­la Ete­lä-Suo­mes­sa ja levi­si poh­joi­seen Fen­nos­kan­di­aan vas­ta esi­roo­ma­lai­sen rau­ta­kau­den kulues­sa (noin 650–0 eaa.).”

    ”Itä­me­ren­suo­ma­lais­ten kiel­ten, joi­hin suo­mi­kin kuu­luu, yhteis­tä ole­tet­tua kan­ta­muo­toa, kan­ta­suo­mea, puhut­tiin Suo­men­lah­den molem­min puo­lin jo ennen ajan­las­kum­me alkua. Kan­ta­suo­mi ja saa­me­lais­kie­let puo­les­taan voi­daan palaut­taa yhtei­seen kan­ta­muo­toon, jota nimi­te­tään var­hais­kan­ta­suo­mek­si tai suo­ma­lais-saa­me­lai­sek­si kan­ta­kie­lek­si. Itä­me­ren­suo­ma­lai­set kie­let (myö­häis­kan­ta­suo­mi) ja saa­me­lai­set kie­let alkoi­vat ero­ta toi­sis­taan noin 1000–1500 vuot­ta ennen ajan­las­kun alkua. Tämä eriy­ty­mi­nen oli vähit­täis­tä ja tapah­tui pal­jol­ti siten, että Ete­lä-Suo­mes­sa asu­neet saa­me­lai­set sulau­tui­vat suo­ma­lais­ten esivanhempiin.”

  110. Suo­men­nie­mel­lä ei ole puhut­tu tuhan­sia vuo­sia suo­men kieltä”

    Toi­saal­ta tämä ei mie­les­tä­ni miten­kään kuu­lu tähän kou­lu­jen kie­len­ope­tus­kes­kus­te­luun. Toi­saal­ta tämä on aina yhtä kieh­to­vaa, joten jat­ke­taan hiukan. 

    Suo­men kie­li” sel­lai­se­na kuin me sen tun­nem­me on ehkä nuo­ri, mut­ta itä­me­ren­suo­ma­lai­set kie­let ovat van­hem­pia ja riit­tä­vän lähei­siä antaak­seen tun­nun yhtei­ses­tä varhaiskielestä. 

    Olen ymmär­tä­nyt, että kan­so­ja (pie­nem­piä ja suu­rem­pia ryh­miä) on tul­lut tän­ne aal­toi­na ja sama jatkuu. 

    Olen koon­nut itsel­le­ni pie­nen koos­teen aika tuo­reis­ta näke­myk­sis­tä (jot­ka tosin ovat saat­ta­neet nyt jo rikastua):

    n. 8500 eaa. Ensim­mäi­set asuttajat

    - ken­ties samaa asut­ta­ja­jouk­koa koko Skandinaviassa
    — nyky­suo­ma­lai­set ovat osak­si näi­den asut­ta­jien jälkeläisiä
    — kie­li tuntematon 

    n. 4000 eaa. Kam­pa­ke­raa­mi­nen kulttuuri

    - laa­ja alue nykyis­tä Bal­ti­aa, Venä­jän Kar­ja­laa, Suo­mea ja hiu­kan Pohjois-Ruotsia
    — näi­den asut­ta­jien­kin jäl­ke­läi­siä on suomalaisissa
    — kan­tau­ra­li muo­tou­tuu jos­sain Kes­ki-Aasian tai Ete­lä-Sipe­rian alueella

    n. 3200 eaa. Nuo­ra­ke­raa­mi­nen kult­tuu­ri (vasa­ra­kir­ves)

    - myös näi­den muut­ta­jien jäl­ke­läi­siä on nykysuomalaisissa
    — muut­ta­jien kie­li on toden­nä­köi­ses­ti kan­tain­doeu­roo­pan murre 

    n. 2000 – 500 eaa. Prons­si­kausi Suo­mes­sa, suo­men kie­li alkaa muotoutua

    - Itä­me­rel­li­set kon­tak­tit oli­vat vilk­kai­ta (Skan­di­na­via – Bal­tia – Suo­men alue)
    — löy­tö­jen perus­teel­la Suo­men alu­een väki­mää­rä näyt­tää niu­kal­ta, ehkä aika­kau­den lopus­sa noin 10 000 henkeä
    — nykyis­tä Suo­mea asut­ti edel­lis­ten aal­to­jen tuo­man väes­tön lisäk­si jouk­ko nykyi­sen Viron alu­eel­ta tul­lei­ta siir­to­lai­sia, joil­la oli jat­ku­va yhteys Suo­men­lah­den ete­lä­puo­lel­le ja siel­lä kie­les­sä tapah­tu­viin muutoksiin
    — muu väes­tö vaih­toi hil­jak­seen kie­len­sä Viron alu­eel­ta tul­lei­den ura­li­lai­seen kieleen

    Suo­men kie­len var­hais­muo­dot alkoi­vat tämän mukaan levi­tä nyt Suo­mek­si kut­su­tul­le alu­eel­le ehkä pari tuhat­ta vuot­ta ennen ajan­las­kun alkua. 

    Esi­mer­kik­si saa­me­lai­sis­ta ja sii­tä, miten uusien tulok­kai­den ja saa­me­lais­ten vuo­ro­vai­ku­tus ete­ni, tie­dän tus­kin mitään. Yri­tän löy­tää lisää.

    Luu­len, että popu­laa­ri his­to­ria­har­ras­tus ja dna-tut­ki­mus tulee enem­män yhdis­tä­mään kuin erot­ta­maan Itä­me­ren ympä­ril­lä elä­viä kan­so­ja,: saa­me­lai­sia, skan­di­naa­ve­ja, suomensukuisia…

  111. Saa­men­kie­li ja suo­men­kie­li näyt­täi­si ole­van sama­ni­käis­tä kun ker­ta ovat yhteis­tä alkuperää.”

    Saa­men­kie­li ja suo­men­kie­li alkoi eriy­tyä vas­ta tääl­lä Suo­men­nie­mel­lä omik­si kielikseen.

  112. Aika ilkeä­mie­lis­tä ja fanaat­tis­ta teks­tiä useim­mil­la blog­gai­li­joil­la, ei mitään ymmärrystä
    yleen­sä­kään vähem­mis­töil­le tai muil­le vai­keas­sa tilan­tees­sa oleville

  113. Suo­men kiel­tä on puhut­tu jo ennen ajan­las­kun alkua, jo pit­käl­ti yli 2000 vuot­ta. Suo­mi on ainut maa maa­il­mas­sa, jos­sa puhu­taan suo­mea yli 90 pro­sent­ti­ses­ti suo­men­kie­li­sen kan­san voimin.

    Eikö, loo­gi­sen ajat­te­lun mukaan, oli­si itses­tään sel­vää ja koh­tuul­lis­ta, että kaik­kien oli­si Suo­mes­sa ope­tel­ta­va tätä sel­vää pää­kiel­tä, suo­men kiel­tä jo kouluissa?

    Suo­men kie­li on itses­tään sel­vä yhtei­nen kom­mu­ni­koin­ti­kie­li kai­kil­le, lähes kah­del­le sadal­le eri­lai­sel­le kie­li­ryh­mäl­le, tämän päi­vän Suo­mes­sa. Mukaan lukien siis myös ruot­sin­kie­li­set, jois­ta suu­rin osa osan­nee suo­mea sujuvasti.

    Pak­ko­ruot­sis­sa ei täs­sä edel­lä kuvas­tus­sa yhteis­kun­nal­li­ses­sa kie­li­ti­lan­tees­sa ole mitään miel­tä. Pak­ko­ruot­si on yksi­no­maan rasi­te suo­men­kie­li­sel­le enemmistölle.

    Ter­veel­lä maa­lais­jär­jel­lä asi­aa aja­tel­len ei voi tul­la muu­hun lop­pu­tu­lok­seen kuin sii­hen, että pak­ko­ruot­si on pois­tet­ta­va suo­men­kie­li­sis­tä kou­luis­ta. Kai­kil­ta ope­tuk­sen tasoilta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.