Ihmisen on vaikea ymmärtää juristia

Oli tarkoi­tus tukea tuulivoimaa syöt­tö­tar­if­fi­in avul­la. Se takaisi tuulivoimalle aina noin 83 euron hin­nan megawat­ti­tun­nil­ta. Taku­uhin­nan ja markki­nahin­nan väli­nen ero­tus olisi men­nyt sähkönku­lut­ta­jien mak­set­tavak­si. Nyt juris­tit ovat keksi­neet, että olisi perus­tus­lain vas­taista tukea tuulivoimaa voi näin, kos­ka kyse on veros­ta. Nyt se sama tulos saavute­taan säätämäl­lä asi­as­ta vero­la­ki. Hyvä, tehdään sit­ten niin. Sitä on vain ihmisen vaikea ymmärtää, että kun meil­lä on jo vuosia tuet­tu turvevoimaa syöt­tö­tar­if­fil­la, miten se on sopu­soin­nus­sa perus­tus­lain kanssa, mut­ta sama tuki tuulivoimalle on perus­tus­lain vastaista..

19 vastausta artikkeliin “Ihmisen on vaikea ymmärtää juristia”

  1. Olisiko ollut niin, että yrit­tivät Tem­mis­sä yksinker­tais­taa turpeen syöt­tö­tar­if­fin mon­imutkaisu­ut­ta, jos­ta ei edes juristi saa selvää? Tyylip­is­teitähän tästä ei kyl­lä ker­ry eikä kyl­lä hyvää mainet­ta tuulivoimallekaan — valitettavasti.

  2. Onko mui­ta vas­taavia tukia, jot­ka nyt osoit­tau­tu­vat perus­tus­lain vastaisiksi?

  3. Entäs Yleis­ra­dion tule­va syöt­tö­tar­if­fi, mikähän on sen perustuslaillisuus?

  4. Laki maa- ja puu­tarhat­alouden kansal­li­sista tuista sanoo, että lain tarkoit­ta­mal­la tarkoite­taan mm. ener­giakasvien vil­je­lyä. Ener­giakasvien kas­vat­tamista — ja onko­han met­säkin sel­l­aista — siis tue­taan verora­hoista. Eikös sekin pitäisi samal­la säätää verolaissa?

  5. Ei ne juris­tit yleen­sä mitään itse kek­si, muuten kuin että joku on antanut niille toimek­sian­non kek­siä kapu­loi­ta rattaisiin. 

    Juris­tit ovat vaan “iso­jen poikien” juok­supoikia ja ‑tyt­töjä. Sen kun ymmärtää, niin ymmärtää juristeja.

  6. Suomen “perus­tus­la­ki” on kyl­lä sairas kon­struk­tio. Aivan päivän­selvästi perus­tus­lain kir­jaimen vas­taisia lake­ja voidaan säätää, kun joku Kim­mo Sasi sanoo, että se on kosher, mut­ta täl­lai­sis­sa asiois­sa sit­ten jotain lob­bare­i­ta kuunnellaan.

    Ei sil­lä, ei se syöt­tö­tar­if­fi nyt niin ihmeel­lisen hieno jut­tu olisi ollutkaan.

  7. Muis­taisin tuulivoiman kan­nat­ta­jien puo­lus­telleen, ettei tuulivoimakaan tarvitse mitään veron­mak­sajien tukea niin kuin ei ydin­voimakaan, että samal­la viival­la ollaan, mitä nyt joku syöt­tö­tar­if­fi olisi kiva. Tältä viher­pe­sul­ta nyt ainakin vältytään.

  8. Mitenkähän niiden EU-maid­en, jois­sa täl­lainen syöt­tö­tar­if­fi on käytössä, perus­tus­la­ki moi­sen sallii? 

    Nyt olisi tilaus ver­tail­e­valle perustuslakitutkimukselle.

  9. Suo­mi ei olekaan perus­tus­lailli­nen demokra­tia sil­lä taval­la kuin asia esimerkik­si Amerikas­sa käsitetään — muut lait eivät voi olla ris­tiri­idas­sa perus­tus­lain kanssa. Suomen perus­tus­la­ki on jo ris­tiri­idas­sa itsen­sä kanssa, kun negati­ivis­ten ja posi­ti­ivis­ten oikeuk­sien välisiä poten­ti­aal­isia mut­ta todel­lisia ris­tiri­ito­ja ei huomioi­da. Perus­tus­lakiar­gu­men­tit ovat vain kep­pi­hevosia lain­säädän­töä tehdessä.

    Perus­tus­lakia onkin parem­pi tarkastel­la tah­donil­maus ‑tyyp­pisenä doku­ment­ti­na, johon on kir­jat­tu asioi­ta, joi­ta halu­taan oikein kovasti, ja muil­la laeil­la sit­ten aje­taan niitä ja mui­ta tavoitteita. 

    (Ja ei syöt­tö­tar­if­fille, kyl­lä tuulivoiman kaavoitus­es­tei­den poistamiselle.)

  10. on vaikeaa ymmärtää mik­si esim.kivihiilestä on tehty suuri syn­tipuk­ki nykyisessä “ilmas­tossa”.

    kivi­hi­ilen ener­giantuot­tokyky esim.puuhun ver­rat­tuna on 6,5–10 kertainen.
    eli kun läm­mität talosi tai koko yhteiskun­nan uusi­u­tu­val­la ener­gial­la esim.pelletillä tai puul­la niin täy­tyy kulut­taa 6–10kertainen määrä ver­rat­tuna vaik­ka kivi­hi­ileen saati­ka öljyyn,niin eikö päästötkin ole 6–10kertaiset?

    eikö se kan­nat­tais käyt­tää lop­pu­un ensin “energia“rikkaat raa­ka-aineet ja pikku hil­jaa rin­nalle kehit­tää päästöt­tömiä ener­gia­muo­to­ja: aurinko,aalto,tuuli esim.

    Suomes­sa on sato­ja ellei tuhan­sia jokia joista val­jas­ta­mal­la saataisi­in päästötön­tä kilpailukykyistä?energiaa.

    ja mik­sei myös tuulivoimaa,mikäli se on kus­tan­nuste­hokas­ta nykytekniikalla(ilmeisesti ei ole kun pitää kek­siä näitä tariffeja)ja onko kukaan Suomes­sa vielä ottanut tätä aal­toen­er­giaa edes kokeiluun?

  11. Käsit­tääk­seni kysymys on ollut val­tion­va­rain­min­is­ter­iön arvios­ta, eikä vielä mitenkään laa­jem­min juris­tikun­nan tai perus­tus­laki­asiantun­ti­joiden näke­myk­ses­tä. Toisen­laisi­akin näke­myk­siä on, ja voi hyvin olla, että syöt­tö­tar­if­fi on toteutet­tavis­sa ilman ris­tiri­itaa perus­tus­lain kanssa.

  12. Alan olla kyl­lä kovasti sitä mieltä, että rak­en­takoon elinkei­noelämä ne ydin­voimalansa. Eipähän tartte mak­sel­la vero­ja jonkun muun fir­man jut­tui­hin. Joku näitä tuulivoimaloi­ta halu­a­va fir­ma saa rakennustukea/kehitystukea/yms tukea ja lisäk­si ihmis­ten sähköveroa nos­te­taan, jot­ta sille sit­ten voidaan mak­saa jotain muka kun­nol­lista kor­vaus­ta yhteiskun­nan voim­makkaasti tuke­malle jutulle. Mitä h.….tin järkeä tässä on?
    Mik­sei hoide­ta asi­aa, niin, että soin­in­vaarat yms mak­sa­vat tuulisähköstä, sen, mitä tart­tee ja muut sitte jotain muu­ta? Nykyiset jutut joil­lain ener­gia yhtiöil­lä, joil­ta voit ostaa jotain ekol­o­gista sähköä kalli­im­paan hin­taan ovat kyl­lä lois­tavaa bisnestä. Miten kukaan kulut­ta­ja menee tom­moseen hal­paan? Sit­ten kun asun­toon tulee pari syöt­töä ja mah­dol­lisu­us todel­la saa­da sitä hienoa sähköä, niin palataan asi­aan. Siis ei koskaan.
    Eikös täl­lä logi­ikalla Prius­tak­sit ja maakaa­sub­us­sit voisi rahas­taa isom­man hin­nan kyydistä?
    Jos kansa on yleen­sä halukas mak­samaan selvästi enem­män vero­ja tukeak­seen tuuli‑, aalto‑, aurinko jne ener­gioi­ta, niin sit­ten nos­tet­takoon yleen­sä vero­ja ja oltakoon hil­jaa näistä erikoisjutuista.
    Kehit­täkää turpeen­polt­toon kun­non suo­dat­timet, niin ei tartte siitä aina valit­taa. Jos yhteiskun­ta- (seka) jätet­tä voidaan polt­taa ihan ok, niin mik­sei turvetta?
    Koska­han mökin saunan läm­mi­tys ja kak­lu­unin läm­mi­tys kiel­letään? Onnek­si on sähkök­iukaan valmius ja mökissä jo sähkö­pat­ter­it ja ilmaläm­pöpump­pu harkinnassa.
    Mik­si val­tio ei itse raken­nu­ta ja oper­oi noi­ta tuulivoimaloi­ta, kos­ka ne eivät liike­taloudel­lis­es­ti ole mis­tään kotoisin? Tun­tuu ihan hölmöltä kansalais­ten tukea voimakkaasti joitain yksi­ty­isiä yri­tyk­siä. Ei kai EU määrää siitäkin?
    Mitä muuten koko mylly­bis­nek­seelle tapah­tu­isi, jos ne jou­tu­isi­vat elämään, niinkuin muutkin jutut (tähän nyt ei maat­alous kuu­lu, sic)?

  13. Tuulivoiman syöt­tö­tar­if­fit ja elinkeinotuet ovat tarpeet­to­mia, ja edis­tävät tuulivoiman rak­en­tamista paikkoi­hin ja muodois­sa, jos­sa se ei ole ympäristön eikä kansan­talouden kannal­ta edullista.

    Syy tähän on se, että tuulivoiman tuoteke­hit­telyssä on päästy tasolle, jos­sa ei ole enää kovin paljon petrat­tavaa. Jos uusi­u­tu­via halu­taan tukea, niin verote­taan sit­ten niitä CO2-päästöjä lisää.

    Sähkön­tuotan­to­muodoista ain­oa, jon­ka kohdal­la syöt­tö­tar­if­fille olisi aidosti tilaus­ta, on aurinkovoima, sil­lä sen teknolo­gia kehit­tyy koko ajan kovaa vauh­tia, ja mitä parem­min paneel­i­te­ol­lisu­udel­la menee, sitä enem­män sil­lä on varaa investoi­da tutkimuk­seen ja tuotekehittelyyn.

  14. uusi kas­vo

    kivi­hi­ilen ener­giantuot­tokyky esim.puuhun ver­rat­tuna on 6,5–10 kertainen.
    eli kun läm­mität talosi tai koko yhteiskun­nan uusi­u­tu­val­la ener­gial­la esim.pelletillä tai puul­la niin täy­tyy kulut­taa 6–10kertainen määrä ver­rat­tuna vaik­ka kivi­hi­ileen saati­ka öljyyn,niin eikö päästötkin ole 6–10kertaiset?

    (Vään­nän tässä ilmi­selviä asioi­ta rautatiekiskosta.)

    Ero on siinä, että puus­sa ole­va hiili tulee ilmas­ta ja kivi­hi­ilessä ole­va kivestä. Siis jos pui­ta kas­vate­taan ja polte­taan samaa tah­tia, hiil­i­tase on nol­la. Kivi­hi­ilen polt­ta­mi­nen siirtää hiiltä maankuores­ta ilmake­hään (olet­taen, että uuden kivi­hi­ilen muo­dos­tu­mi­nen on äärim­mäisen hidas­ta polt­tamiseen verrattuna). 

    Maa­pal­lol­la on öljyä ja kivi­hi­iltä niin paljon, että jos koko määrä polte­taan ja hiili työn­netään ilmake­hään, niin ilmas­to nyky-ymmär­ryk­sen mukaan muut­tuu radikaal­isti. Jos ilmake­hän tilas­ta kan­netaan huol­ta, niin jotain tart­tis tehrä jo tässä vai­heessa, kun öljy ja hiili ovat vielä suht halpo­ja. Maail­man­laa­juis­es­ti tästä ei kyl­lä mielestäni näy mitään merkkiä, vaan fos­si­il­isia polte­taan suun­nilleen niin nopeasti kuin polt­toainei­den tuotan­toka­p­a­siteetin ja investoin­tien kan­nat­tavu­u­den rajois­sa suinkin pystytään.

  15. Mon­tako­han tuulivoimalaa tarvit­taisi­in että saataisi­in katet­tua koko maan ener­giatarve (tai vaikka­pa 10–20%)? Se oli jotain luokkaa 1400 petajoulea.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.