Tekijä: Osmo Soininvaara

Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.3.2012

Öster­sun­domin osayleiskaavaluonnos

Esi­tys läpäisi lau­takun­nan kol­man­nel­la yrit­tämäl­lä. Yksimielis­es­ti seu­raa­vat jatko-ohjeet, joi­ta oli vään­net­ty aika pitkään.

  • ”Jatko­su­un­nit­telus­sa keskim­mäistä Por­voon­väylän pohjois­puolista viherkäytävää leven­netään rajaa­mal­la käytävän itäpuolel­la sijait­se­vaa asuinalueen rajaa kohti itää 50–150 metriä.
  •  Jatko­su­un­nit­telus­sa Salmenkallion eteläkär­jessä sijait­se­van Kan­tanäsin niemen osalta varmis­te­taan, ettei ranto­ja raken­neta Helsin­gin nykykäytän­nön vas­tais­es­ti. Niemen Por­varin­lah­teen rajau­tu­van ran­nan puoleisen osan­rak­en­tamis­mah­dol­lisuuk­sia arvioidaan ylipäätään suh­teessa alueen luon­toar­voihin ja rak­en­tamista niemen täl­lä osal­la vähennetään.
  • Ase­makaavoituk­sen aikataulu­tuk­ses­sa varmis­te­taan, ettei Öster­sun­domin alueen rak­en­tamista aloite­ta Talosaaren tai Salmenkallion eteläkär­jen suunnal­ta.” Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 20.3.2012”

Espoo haluaa pääkaupunkiseudulla tasatariffin.

HSL:ssä käsitel­lään siir­tymistä etäisyy­teen perus­tu­vaan vyöhyke­tar­if­fi­in. Helsin­gin keskus­ta kuu­luu A‑vyöhykkeeseen, sen ympäril­lä on B‑vyöhyke, johon on esitet­ty Helsinkiä Öster­sun­do­mia luku­un otta­mat­ta ja esimerkik­si Espoos­ta Tapi­o­laa ja Lep­pä­vaaraa. Lop­pu­osa Espoos­ta kuu­luisi C‑vyöhykkeeseen. Halvin lip­pu on kah­den vyöhyk­keen lip­pu, joten Helsin­gin keskus­tas­ta pääsee B‑vyöhykkeelle samal­la hin­nal­la kuin yhden pysäkkivälin Alek­sil­la. Nyt Espoo halu­aa laa­jen­taa B‑vyöhykettä niin suurek­si, että se ulot­tuisi Espoon keskuk­seen saak­ka. Jat­ka lukemista “Espoo halu­aa pääkaupunkiseudul­la tasatariffin.”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 20.3.2012

Lista on hyvin kevyt, kos­ka kok­ous jatkuu yhteiskok­ouk­se­na Espoon ja Van­taan lau­takun­tien kanssa.

 Öster­sun­domin osayleiskaavaluonnos

Viimek­si pöy­dälle pan­tu esi­tys pan­naan nyt läpi var­maankin pien­ten rak­en­tamista vähäis­es­ti kar­sivien ohjei­den kanssa. Lop­ullisen kan­nan tässä vai­heessa sanoo kaupung­in­hal­li­tus. Val­tu­us­toon asia tulee, kun esi­tys on lop­ulli­nen. Tämä on siis vain luon­nos. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 20.3.2012”

Poistetaan terveyskeskusmaksu – vai järjestetäänkö säännölliset tarkastukset?

Pois­te­taan ter­veyskeskus­mak­su – vai jär­jestetäänkö sään­nöl­liset tarkastukset?

Helsin­gin ter­veyslau­takun­ta esit­tää äänin kokoomus vas­taan muu maail­ma ter­veyskeskus­mak­sun pois­tamista. Mak­su tuli aikanaan lääkärien pyyn­nöstä. He esit­tivät mak­sua tor­juak­seen turhia käyn­te­jä, ter­veyskeskusten virk­istyskäyt­töä. Joil­lakin oli tapana käy­dä lääkärin vas­taan­otol­la ali­no­maa. Yksinäisyys on ikävä asia, mut­ta ter­veyskeskus­lääkäri on väärä kohde tähän tarpeeseen. Jat­ka lukemista “Pois­te­taan ter­veyskeskus­mak­su – vai jär­jestetäänkö sään­nöl­liset tarkastukset?”

Kuka maksaa Kreikan velat?

Jaakko Kian­derin mukaan Kreikalla ei ole mah­dol­lisu­ut­ta selvitä velka­o­hjel­mas­taan. Amerikkalaiset talousle­hdet eivät arvaile, suis­tuuko Kreik­ka mak­sukyvyt­tömyy­teen, vaan mil­loin se tapah­tuu. Tähänkin ske­naar­i­oon on siis varus­taudut­ta­va. Kuka mak­saa Kreikan velat ja mil­lainen lasku Suomelle koituu? En osaa olla tästä kovin huolis­sani. Huolis­saan kan­nat­taa olla Euroop­paa kohtaavas­ta lamas­ta, joka mak­saa meille kym­meniä mil­jarde­ja. Jat­ka lukemista “Kuka mak­saa Kreikan velat?”

Tulotasojen eriytyminen kaupunkiseutujen sisällä

Yksi osa ja hyvin merkit­tävä osa kun­tau­ud­is­tuk­sen tarvet­ta on kun­tien väli­nen sosi­aa­li­nen eriy­tymi­nen kaupunkiseuduil­la. Tämä näkyy alla ole­vis­sa kuvis­sa, jois­sa on kuvat­tu kun­taan muut­tanei­den ja kun­nas­ta pois muut­tanei­den tulota­so. 
Keskuskun­ti­in muut­taa pien­i­t­u­loista väkeä ja niistä muut­taa ulos suu­rit­u­loista. Kehyskun­nat vas­taavasti keräävät muut­toli­ik­keen ansios­ta suu­rit­u­loista väkeä. Kehi­tys on täysin luon­nol­lista. Merkit­tävä osa hyvä­tu­loi­sista pyrkii asumaan suuris­sa omakoti­talois­sa ja merkit­tävä osa pien­i­t­u­loi­sista asuu ker­rostalois­sa.
Olisi hyvin luon­no­ton­ta rak­en­taa vuokrak­er­rosta­lo Por­nais­ten keskus­taan ja aivan tolku­ton­ta alkaa rai­va­ta väljiä omakoti­tont­te­ja keskeltä kaupunkia vaikka­pa Helsin­gin keskus­puis­tos­ta. Helsingillä on toki mah­dol­lisu­us vara­ta hyvä­tu­loisil­la houkut­tele­via ker­rostalo­tont­te­ja satamil­ta vapau­tuneil­ta ran­noil­ta, mut­ta se lisäisi Helsin­gin sisäistä seg­re­gaa­tio­ta. Jat­ka lukemista “Tulota­so­jen eriy­tymi­nen kaupunkiseu­tu­jen sisällä”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 13.3.2012

Öster­sun­domin yhteinen yleiskaavaluonnos

Tästä on käy­ty han­kalia neu­vot­telu­ja. Kat­sot­ti­in aiheel­lisek­si pan­na vielä pöy­dälle Var­maankin lop­ulli­nen ratkaisu Helsin­gin osalta tehdään kaupung­in­hal­li­tuk­ses­sa.
Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 13.3.2012”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 13.3.2012

Kru­unuvuoren­ran­nan val­ot ‑kil­pailu

Kil­pailun osal­lis­tu­jik­si hyväksytään neljä ulko­maista osal­lis­tu­jaa.
Mik­si pimeässä Suomes­sa ei ole valo-osaamista?

 Öster­sun­domin osayleiskaavaluonnos

Tästä on enem­män tai vähem­män hyväl­lä men­estyk­sel­lä yritet­ty jauhaa kom­pro­mis­sia. Nyt kyse on siitä, pitääkö luon­nos­ta muut­taa vai hyväksytäänkö jatko­pon­sia siitä, miten lop­ullista yleiskaavaa tulee muut­taa suh­teessa luonnokseen.

Town­house-rak­en­t­a­mi­nen Helsingissä

Ongel­ma on esteet­tömyy­dessä. Toinen ongel­ma on siinä, paljonko halukkai­ta kolmik­er­roksisi­in pien­taloi­hin Suomes­sa on. Asun­noista tulee väk­isin iso­ja, min­imis­sään 175 ker­rosneliötä. Jos kun­toa riit­tää, nämä ovat varsin toimin­nal­lisia. Kymmenet miljoonat keskieu­roop­palaiset eivät voi olla väärässä!

Esteet­tömyy­teen liit­tyy kak­si ongel­maa. Olisi halu­ja nos­taa ensim­mäi­nen ker­ros 80 cm kadun yläpuolelle, jot­ta ikkunoista ei voisi suo­raan kurkkia sisään. On aika hal­paa tehdä pyörä­tuo­lille nos­to­laite, joka selviää tästä. Vähän yli kymp­pi­ton­nil­la saa lait­teen, jos­sa por­taat kään­tyvät hissi­ta­sok­si, joka sit­ten nos­taa pyörä­tuolin ylös. Kar­va­hat­tumalli olisi sel­l­ainen, jos­sa tuu­likaapin lat­tial­la on nos­tosaso ja sen alla vipu­var­ret, jot­ka yhdel­lä pyöriväl­lä liik­keel­lä nos­ta­vat tason ylös ja por­taiden ver­ran eteenpäin.

Kohtu­uhin­nal­la kolmik­er­roksis­es­ta asun­nos­ta ei saa esteetön­tä niin, että pyörä­tuo­lil­la pääsee joka ker­rokseen. Saa, mut­ta vie tilaa ja maksaa.

Jätkäsaaren torni­hotel­li

Pyysin tämän pöy­dälle, mut­ta en aio tehdä vas­tae­si­tys­tä. kaupung­in­hal­li­tus ja val­tu­us­to ratkaiskoot.

Kok­sikadun asemakaava

Katu­verkkoa pan­naan parem­paan uskoon esimerkik­si ratikkaa varten. Kaa­va-alueen ulkop­uolelle jää turhan tun­tu­inen Kalasa­ta­mankatu. Var­maan senkin var­alle on jokin suun­nitel­ma, joka selvin­nee kokouksessa.

 Lapin­lah­den sairaalan suo­jelukaavas­ta tehty muis­tu­tus ja lausunnot

Muis­tut­ta­jat eivät halua aitaan port­tia alueen pohjois­päähän, kos­ka se toisi puis­toon liikaa väkeä. Tässä sitä taas ollaan, revi­iri vain yleinen käyt­tö. Esit­telijä pitää pään­sä portin suhteen.

 

Turvetuotanto maksakoon vesistöpäästöistään!

Turve­tuotan­to on aivan jär­jen­vas­tainen tapa pila­ta suo­ma­laisia vesistöjä. Enti­nen val­tio­varain­min­is­teri Iiro Viina­nen on kiin­nit­tänyt asi­aan kiitet­tävästi huomio­ta. Ensin teol­lisu­us ja taa­ja­mat puhdis­ta­vat jäteveten­sä suurin kus­tan­nuksin ja sit­ten turvesuo tekee tyhjäk­si sen kaiken. Jat­ka lukemista “Turve­tuotan­to mak­sakoon vesistöpäästöistään!”

Salattu sopimus

Minä olen näh­nyt sen salaisen vaku­us­sopimuk­sen, tai siis selail­lut sitä. Tosin on san­ot­ta­va, että ilman oikeusti­eteen koulu­tus­ta siitä ei paljon ymmär­rä eikä suo­ma­laisen oikeusti­eteen koulu­tuskaan auta, vaan pitäisi tutus­tua amerikkalaiseen. Salaamiseen on aivan perustel­tu syy. Syyn ker­tomi­nen on vaikea­ta, kos­ka sil­loin tulisi pal­jas­ta­neek­si juuri sen, mitä salataan. Salaami­nen ei johdu suo­ma­lai­sista vaan muista. Sil­lä suo­jel­laan mui­ta sopimuskump­panei­ta, joi­ta on usei­ta. Jat­ka lukemista “Salat­tu sopimus”